Vapaus, June 5, 1952

              Kulttuuim kasvu
.^san Puolassa
«aalisiuan lopulla valmistui eräs
paolan Stansaataloudien keblttäanisen
g . u o - i s suunnitelman täriceimpiä
kcät«ta r- «5 .pituinen
cääioistettj' rautaUe. joia yhdistää
Varsovan Blonen ja Tljslun asutus-ies3nik3iin:
Mainittu rautatie on jo
toinen tänä vuonna liiienteelle avat-itt
säi&öistem rata. Vuoden alussa
aöoivat sähköjunat liikennöidä lin­jalla
Gdansk-Sopot. Kuusivuotis-iiunnitelma
edellyttää Varsovan.
CdansScin ja Katovitsin xautatiesol-mujen
sähköistämisen jafikamista se-
KUOLLUT
ANTTON ÄÄLTO
Kuoli Heartissa 7 päivä
toukokuuta 1952. Hän oli
syntynyt Suomessa, Noor­markussa,
Lassilankyläs-sä,
heinäkuun 16 p. 1886.
Lähinnä suremaan jäi­vät
tytär ia vävy Wahna-pitaessa,
Ontariossa sekä
veli Suomessa ja iutiavat
ja työtoverit tässä maassa.
Isän käsi kylmeni,
kuolo silmän utnmisli. :
Siellä lepää isä untansa
rauhaisaa,
elon huolista murheista vapaa.
Tyttäresi Lempi.:
'A;250 henkilöä meuetU
äänensä liikaiimostiiksen
johdosta
Flozcaee, Italia. — Täällä ilmoitet­tiin
kesl!Eiviik&ona. että 3250 benkilSä
on saanut lääkärin hoitoa siksi Icun
he menettivät: aan<>nsa, himtfimfgfn
jotodosta seilatessaan Italian .Ja
Englannin potk^upaUoJou^eitten
yhteenottoa.
kä Varsova-^tovits pitkänmatkan
radan täydellistä sädiköistäinistä.
Kansanvalta pitää iPuolassa Jat­kuvaa
huolta väestön kulttuuritason
kohottamisesta. Havainnollisena i l ­miönä
siitä on mnL kirjasto- Ja luku
saliverkoston laajeneminen; ^Maassa
toimU 17 lääninkirjastoa. 267 piiri-kinjastoa.
708 (kaupunginkirjastoa
(Joilla on 260 haaralkirjastoa) Ja 2.-
947 kyläkirjastoa. Sen' lisäksi suuret
teollisuuslaitokset, maatalousosuus-kunnat,
valtion (maanviljelystilat ija
kylät' Järjestävät cenia- kirjastoja.
Puolassa on nykiyään yli: 24 tuhatta
mainitunlaista pienehköä "lainakir­jastoa.
Yleisten kinjastojen kirjavar
rat olivat v. asöl lopulla 18 miljoo­naa
nidettä. I^elkästään tietokirjal-
Usuutta käsittävien 11^41 kirjaston
kirjavarojen määrä on 15 miljoonaa
nidettä. lAmmatillisten" järjestöjen
muodostaimiila- 13j700 kiertävällä 'ja
.pysyivällä kirjastoala • on hallussaan
noin 3.5 miljoonaa kirjaa. .
Varsovan jälleenrakentajat kihihit-tivät
suiurta huomiota kaupunkinsa
puistolstutukslin. Kaupimgin kes­kustaan,
Veikselin vasemmalle ran­nalle,
muodostetaan maan ensimmäis­tä'kulttuuri-
ja lepopuistoa. Se tulee
alueelle, missä vielä äskettäin oli rau­nioita
ja on pinta-alaltaan 240 heh­taaria.
Puistoon rakennetaan suuri eloku­vateatteri,
urheilukenttiä ja monen­laisia
hyvittelupaikkoja. jPuiston alu­eelle
istutetaan 30-vuotisia lehmuksia.
Huomattava osa puistosta on Jo val­miina
ja tämän vuoden kuluessa se
laajenee vielä 30 hehtaarilla.
Babeiuns,; Bakeimiisalne- Ja PaoteolUsoostyölätsten iKansalnväU*
aen Uiton Blbtcerio>Aarael Saacinrä on lehtemme vaUtyfcseUä lähettänyt.
malnltim;baiiäi!i|ns311sen liiton aydä^
alalla työslceni£|evil|e tnkälatsnie mäanmlehiUonme Ja heidän kant»
taan Canadan^liskeiuhsteiaUsttDden työläisille yleensä.
Koska bnamattovamääiä; lehtemme
rakemmsteolllsnndessa Ja kmdnn anunattlalojensa.unlolhln.. Ja huo^;:
mloonöttaen sen tosiseikan, että edlstyamMIset rakennnstydlälset ovat
syvästi kilntynriltä^irilhen. ntftä parannntajlahrfdänla^^
toivovat, sammlttdevat: Ja: vaaUvai^^
Vapaus Jnlbalsee toimessa osaga:'lfaikeniins-i>" Bakennosalne- Ja Pun-: ^
teoIUsnnden Kansainvälisen I4iton^vlIme'cIoItims^,-<Wlenys& ^hyväk­symän
vaätImDsohJelman,'mls^:JtiInhlte<ä8n hnoaUoj^ clv:yai(]i&|blkka^s^,T^
kysymyfaieen'ja työajan lylfeoiarolseenirf»!^
man ^paitantämtseep;' vaan
omaisten katisalltetAiobJelmaid puitteissa T o l d a a h l ä s l ^ ^ lopetat;-:
taa j ä rakennnsteoUlssnnuuOäeenn tyfittömnnädraus pölslaä.'^^'^^-' ' t^;
TaloudeUinen ja so3iaallneh ohjelma
Kaipauksella ilmoitamme, että rakastettu mieheni ja isämme
VICTOR BLOOM
syntynyt Ylänen pitäjässä, Turun Ja Porin läänissä, Suomessa, maa­liskuun
29 p:nä 1878, nukkui kuolon uneen Emon Punaisen Ristin
sairaalassa toukokuun 24 p:nä 19S2, jättäen. kaipaukselU muistee­maan
minut, hänen-vaimonsai 4-tytärtä, 4 vävyäj 9 lastenlasta'sekä
muita sukulaisia ja tuttavia.
Saapui, hetki .elon illan, ,
voimat hiljaa uupuivat.
Sinne muutit miss' on rauha,!;
um kaunis ikuinen^ -.
Valkosi, jaa^na.;.
Nyt kukan kummullesi istutan,
mi kastettu on-kyynelin.;
Sua alla mullan nyt muistelen-r-iillös
itke, niin isä pyyteli.
Raakel (Mrs. Mäki)
Ruumiis nyt peittävi musta .
vaikk maa,
kallis ei muistosi haihtua; saa.
Hedelmän viel' kantaa työs.. ,• ;
Rauhassa lepää yös, • ;
hyvästi isä, hyvästi jää.
Inkeri (Mrs. T. Elimen
perheineen)
Saapui elos iltahetki,
voimat suita loppuivat.
Poski painui .kaistaksi, /
tuli silmät sammuivat. .
'• 'Vanna'(Mrs. T.' Johnson
perheineen)
Tääll* maatuu harmaat hapset
ja nuorten kiharat,
lakastuu .tomuun hapset, ' :
vaikk' kuink' ois ihanat.
Tääir ei voi yhdes olla, .
vaikk'kuinka pyydämme,
rnutf haudan tupUapuolla
toisemme, löydämme. . •
Milja (Mrs. J. Kangas
perheineen)
KIITOS
Haluamme.kiittää kaikkia teitä, jotka olitte saattamassa vainajaa
viimeiseen lepoonsa Finlandin hautausmaalle Ontariossa. Kiitos
kukista, seppeleistä ja osanottokorteista.
Kiitos pastori Mattox'ille: papillisten tehtävien suorituksesta ja A.
Luodolle puheesta sekä runosta vainajan muistolle. Kiitos mrs. V-Tyrväiselle
ja mrs. E. Kivarille kauniista lauluista.
Kiitos kantajille ja kalkille teille, jotka tavalla tai toisella olitte
apunamme tällä surumme hetkellä.
OMAISET.
Surulla ilmoitamme, että rakas vaimoni Ja ä i t i ^ i e -
EMMI FAMILIA PENTTINEN
(o;S. Tiillkkala)
nukkui kuolon uneen pitkällisen sydäntaudin murtamana Sndbn-ryssa
huhtikuun 2 p:nä 1952. Hän oU syntynyt Toholammilla tou­kokuun
16 päivänä 1893. ^
lähinnä suremaan Jäivät miehensä Erkki, kaksi tytärtä, yksi
poika j4 kolme lastenlasta tässä massa sekä kaksi veljeä ja yksi
sisko Suomessa.
, Hautaus toimitettUn Sadbhryssa huhtikuun 5 päivänä Park LawiL
hautausmaahan. : •
^ (luonnos) '
Sotaa Ja nälkää, vastaan,; rauhan. Ja
hyvinvoinnin puolesta ' .
Uuden. maaUmaj^odan valmistelut
USA;ssa; Knglannfesa,' • iRanskassa Ja
muissa' kapitalistisissa maissa: ovat
aiheuttaneet muutoksia'; talouselä­mässä,
jokavnäissäönaissa on laa­jassa
mitassa" alls^ttu 'palvelemaan
sotilaallisia' itarkoituksia: Samanai­kaisesti
kun sotavarustelumenoja: l i ­sätään
mielettömäst/, jamitetaan
toisessa maailmahä«|a3sa tuhottujen
rakennusten Jälleliiraik^ntamista,' lai­noja
asulnirakennustoimlntaa varten
supistetaan, 'raunaiiömaisia raken­nustöitä
• keäieytetaiin sotilaallisia
taiikoftuksja: .palY^lCTien xakennus-tölden
hyyäisi ^^'i'-^-
Tekhiilllsäätl edistymisestä huoli­matta
toisen maailmansodan aiheut­tamaa
suunnatonta asuntopulaa el
ole poistettu. Päinvastoin, niykyinen
rjBcenteiu ei pysty^'tyyd(yttäm2'än uu­sien
perheiden Ja^syrityiväisyj-den l i ­sääntymisestä
aifiiputuvaa normaalia
asuntojen' lisätarvetta. Samanalkal-
.sestl entiset ä.surihot rappeutuvat ja
Ihmls^unhbiksl (kelpaamattomien a-suÄtojenliiikiLmäärä'^
kasvaa vuosi
vuodelta.- Kolkonäan omaa asuntoa
vallia" olevien lisfijkslj ön UÖArssa,
Englannissa, IRaiykassa,'Italiassa Ja
muissa kapitailisfIsissä maissa yh­teensä
milj<»iUa ihmisiä, jotka ovat
"pakotettuja' 'asumaan 'purettaviksi
tuomituissa taloissa, raunioissa; maa-kuoiiiis£
to[,' QMllioluoiisfeä^ Jä löellareisr
sf. Muttäj'tätäkin ^urjranmat ovat
siirto-^ijapuöllsli^^^ työtäte­kevien
asunto-oilöt'. '| Asuntopulan
aheUa kafevaa '^puute'* kouluista; sai­raaloista'
ja mUlistSa •yhtelSJcuhnalllsis-ta
laieoisisla-. ' ' i' •• "'(
^ Sodai^atoistelun^turmiollisetiV^
raiÖBet elväJC" limen'e ' valii'^kasvavan
asuntolnu'Juuden.;|muodossa. Saman­aikaisesti
ribusavat -^myös Ixakennus-tarvik^
elden.'hinnat,-':'vöio^at, verot
ja kulutustärvifclöBlden' hli>'niat. !Työ-yäenluckan
03tok>^-£y alenee, mutta
kapitalistien voitot kasvavat. Sodan
päättyimlavafiieessa. aloitetut; ja lu-
.vatut sosiaaliset' uu^istustoimenpiteet
_on keskeytetty, nUdiep.toimeenpanoa
"ij-äätty ' epäimäärälseen- • tulevaisuu­teen.
Samalla saavutettuja etuja
Jatkuvasti 'huononnetaan, naisten,
nuorten" ja .äaiimättitaidottcmien
työläisten jo ennestäänkin eriarvois­ta
asemaa muihin'työläisiin nähden
pyritään edelleen sjrventämään.
NyCcyistä: laademman työiitömys^
den syntiymlsen on xakennustieollisuu-'
-dessä tilapäisesti estänyt työvohnail
pakkosiirrot' sotaiv^rustustöUilnja
puuieollJsuudessa. . sodanvalmisteliui
aiheuttama nousukonjuktuurl. Tästä
huollanatta esiintyy lakennusteöUir
suudessa erälssäionaissa, (kuten esl-mejikiiBi
ItaUassä pysyvää- työttö-morö^
tä Joka talviikauslna saavuttaa
vf.iCcaävat mittasuhteet ulottuen
kaikkUn -kapitälistlslht maihhi Joissa
talvltyött^yyttä »vastaan el ole ryh­dytty
tehokkaisiin toimenpiteisiin,
Realipalkkojen alentumisesta Oiuo-limatta
•vaaditaan, työläisiä lisää­mään
työponnlstuksiaan. työvoiman
riistoa teäiostetaan mielivaltaisiin
alikatutkimuiksjin perustuvien palk­kojen'
.uudelleenjärjestelyn avulla,
vastustamalla ^ ty^Jehtosopimitollh
liittyviä kiinteitä urakkahintoja ym.
toimenpiteillä.
Työnantaijien Ja poliisien vaino-toimenpiteet
taistelevia työläisiä Ja
heidän ammatillisia järjestöjään vas­taan
lisääntyvät. USA :ssa. sekä mo­nissa
siirto- ja puolisllrtomafcsa
käitjistyy rotusortopoUtiikika. Jonka
tankoltuksena on lietsoa vihamieli­syyttä
eri rotulhta kuuluvien Ihmis­ten-/
välillä ja siten ehkäistä eriväris­ten
työläisten yhteistoiminta parem­pien
elinehtojen ja oEteuksien puo-i
lesta.
(Näiden kapitalistisissa maissa Umei
ne vien kumoamattomien tosiaslol^n
vastakohtana bn yhtä kumoamatto^
mina tosiasioina todettava se, että
Neuvostollltossia, Kiinassa, Kansan­demokraattisissa
maissa ja Saksan
Demokraattisessa Tasavallassa kan-'
santailouden raä^hanomainen' Jälleen''-
rakentaminen. edistyy - nopeassa tah-;
dissa, työtätekevien elintaso nousee,
työttömyys on poistettu, työlälslUe ön
luotu kalkissa olosuhteissa taloudel­linen
ja sosiaalhien turvallisuus Ja
kaikille. Ihmisille, turvattu" j-ihtäläi-
S6t perusoikeudet . kansallisuudesta
Ja rodusta riippumatta. Johtavien
jgapltallstist&i maiden mielettömistä
Sot?warusteluIsta ja hyökkäysuhasta
huolimatta näl^^ä .maissa uhrataan
suhteellisesti vähemmän varoja puo­lustustarkoituksiin,'
miu tta suunnat­tomasti
enemmän rauhanomaisen
tuotannon 'Ja työtätekevien elin- ja
kulttuuritason tkohöttamiseen.
Rakennus-, Rsikermusaine- Ja
Kaliflcsiakyiiuiicucstä
tnaasta rauhan
puolustajia Kimaan
Blosbova..— Moskovan radion tie-doltuksen
mukaan ovat 20 maan rau"
hankomiteat". Yhdysvallat Ja Neuvos­toliitto
niihin luettuina, luvanneet lä­hettää
edustajia Aasian Ja Tyynen*
meren maiden rauhankongressiln,
jonka Kiinan rauhankomitea järjes*
tää. TTKongressln päätehtävänä on
pohtia rauhan palauttamisen mah­dollisuuksia
Aasiassa JaTyynenmeren
alueella.
Port Arthur^ | A ijauantaUia hukkui
'KSeraldtonissa 10'^ vuotias Florlan.Duc-hlne
kun putosl^eneestä oltuaan pud-mittamassa.-
y\
Hän oli työsäjBk^ Long Lac Pulp and
Paper Co:lle. "x^^t;
ISauliaii puolustaja
valittu Ceylonissa
Ceylonin kcmtnunistisen puolueen
sihteeri Pleter 'Keuneman valittiin
parlamenttiin toukokuun vlhneisellä
viikolla suoritetuissa vaaleissa. Van­hoillinen
United National puolue. Jo­ka
on ollut balhtuspuolueeua, sätlyU
t l suunnilleen asemansa. Joskin va­semmalle
siirtjmistä tapahtui.
Torontossa oli yli—
20,000 työtöntä
Toronto, j— Toiäcok., 29 pnä oli
työttömyysvokuutuskomission paikol-liseiu
toimiston kii^Joissa 20;237 työ-^
töntä henkilöä. Joista il3;3S3 oli mie-lilä
iJa-6374 naisia. VlUcon kuluessa
vä*Qentyi näiden'"virallisesti" työt­tömien
lukumäärä 1,076 henkllöUä
PuuteoUisuustyöläisten Kansainväli­nen
Liitto -."(asidiAiLtntuotantojaosto)
esittää kaikkien niaiden' rakennus-ja
puutyöläisten käsiteltäväksi seu­raavan
taloudellisen Ja' sosiaalisen
oninimivaatimusohJeUnan luonnok­sen.
Jonka toteuttamiseen soveltu­vilta
osiltaan liittb kehoittaa eri mai­den
rakennus- Ja puutyöUUsiä heti
iiyfhtymään. '
Palkkoja'kpäkeyatvaatimuikset
Pyrkimykset alentaa 'Volmassaole<^
via palkkoja on päättänrästl estettävä
turvautttenalla neuvotteluihin, 'puo-,
ttustuslakkoon. saartoon ja muihin
käytettävissä oleviin ja tilanteen sluo-miln
tohnenpltelslln. ' ;
On ryhdyttävä tohnenpltelsiln ra­kennus-,
aakennusaUie- Ja PuuteoUi­suustyöläisten
. reallpaKckojen korot­tamiseksi
ja sen kautta elintason pa­rantamiseen.
Tällöin on rahapalk­kojen
korotusten toimeenpanon ohel­la
tehostettava vaatimuksia kulutus-tarvik^
keiden, hintojen ja työläisille
väittäniättömlen maksujen, välittö­mien
Ja välillisten, verojen alentami­seksi,
kapitalistien (voittojen pienen­tämiseksi
jne. . " ;
INDEKSIEHDOT
Koska työläisten realipalkkojen Ja
elintason keihltystä pyritään yleises­ti
selvittämään elinkustannusindeksi
perusteella Ja monissa kapitalistisissa
mai.ssa otettu käytäntöön se Järjes­telmä,
että työpalikikojen tarkistus ta.
pahtuu Joka välittömästi (automaat­tisesti)
tai välillisesti mdeiksin muu­tosten,
peo-usteella. TäUä on omat
_cnyöntei£et, mutta myös vahvat kiel­teiset
puolensa. -Käiytäntö on useissa
v^nalssa- osoittanut,. että palkkojen s i ­tominen
indeksiin el ole -voinut tur­nata
työläisille ^ edes ; aikaisemmin
vallinnutta reallpalkkatasoa.Täniä
Johtuu siitä, että. elinkustannushvt
deksl lasketaan (kapitalistien vaiku­tusvallan
alaisten valtion, virkamies-
, ^ n Ja'elinten toimesta, jotka pyrki­jät;'
välttämään . sellajisla indeksin
fnujtitoksia, Jot&a aiheuttaisivat palk­kojen
korotuksia^ vaikka elinkustan­nukset-
- todellisuudessa. . olisivatkUi
nousseet. •
Mainituista syistä •on työläisille
vahingolliset indekselhlnsltomlslär-
Jestelmät poistettava Ja niiden toi­meenpanoa
vastustettava. V
rilri^ekslln sitominen voidaan hy^
väk^ä vain sellaisissa tapauksissa Ja
sellaisissa muodoissa, että siltä -koi­tuu
työläisille' etua. Työväöx amma-tlUlBlllä
JäiTjestÖillä on oltava oUteus
indeksila«äkennan valvontaan . ja
mahdollisuus estää indeScsilukuJen
virallista palkkoihin vaikuttavaa
.Suurin rakkaus ääretön,
suurin suru sanaton.
Miehesi Erkki.
Äiti nukkui, uupui hUjaa.
sydän sairas loppuun löi.
Kirpos huolet, Joita hän kantoi
taiitemme päivin, öhi.
Unhoittaa sua äiti kulta
emme saata miUolnkaan.
Smua muistaen paljosta
, kUttäen
Kyynel hUjalnen vuotaen. ' '
Lapset Unto, Saara Ja Toini.
Niin pehmoiseen tahtoisimme -
mummim peittää,
emme hennoisi aiicullesi ihultaa
-heittää.
Ahioa lohtumme kyynel karvas,
nukkuos rauhassa mummu .
armas.
Lastenlapset, Allan, Susan
Ja Blarlene. -
KIITOS
^Sydämellinen i kiitos kalkille sukulaisiUe Ja tuttaviUc. Jotka
ottivat osaa suureen BUniiimme. Kiitos kukista, osanottokor­teista,
mr. E. Sukselle puheesta Ja mrs. Rauha MäeUe laulus­ta.
KUtos myös kantajille Ja kaflcIUe. jotka.tavalla tai toisella
auttoivat meitä tämän surun aikana.
ERKKI PENTTINEN JA LAPSET
R-R.1 WOETHINGTON, ONT.
(Jatkoa)
vni
TTOVXENLIUKE^N SUHDE
VALTIokApiTAi;i'SMIlN
iMOrxllaisen työväenliikkeen suhdet­ta
valtiomonopolistiseen kapitalismiin
ei voi luonnehtia yksinkertaisesti sa­nomalla
sitä myöntedseksi tai kieltei­seksi.
'
' Ensiksi on todettava,'että kalkki ko-kemua
porvariston, JÄ^ oikelstososiall-demokraattien
,' tohneenpanemista
kansallistamisista, kapi^^ ylei­sen
pulan aikanfi i j a erikoisesti toi-aen
maaifmansodim J^ilceen vahvistaa
marxilaisten väitteen äften miiodoste-tunyaltiomonöpoliftisen
kapitalismin
taantumukfielUsuudesteu'. Se' voimistaa
taantumusta'" talquddUasllä alalla,
k08kä~se oh tähdät^.lUDSänJoukkoja
vastaan. 8en'avtUia''tä)08tetaan'tySi^
Iäisten ja muiden työtätekevieh väes­tökerrosten
Tii^toa Jäitolqiidellist^ sor-.
toa. Samana se tuottaa valtayia' etu-'
Jä'" säiiHmmine f "m^pöliybtymjllle
sih-tämällä r nilUe/" vaKlon varoja' tu--
hansissa eri mtuxIotBsä 4a mtiodpsta^
maila tehoUcaan ät^exi niidetr^taiste*
lussa kiljjailijoitaan vastaan': koti­maassa
' Ja' mäalhnaniharklrinoilla.
Erikoisen liävai^lUsiena esim^ritkinä
v\iipiäukma:^\xua^ valtJkm
taloudellinen . toidäSca^v iolsen; maail-mansodan
Jälkeen-Länsi^Euroopan Ja
muiden m a l d ^ alistamiseksi am^rlk-
Jcalalaen ffnanmli^l^man alaiseksi
tttanhaUrsiiuntUtdt^^ muiden tel-laisten
Iteihbjenavuflla.- "
kapitalismi
palvelee taahtumt^ta myös pölittbella,
tilalla vietplttamana tySläiset oikelstd-
8p8iali^emö]a:äattien:. avulla luo^cä-
Ulstelusta, juurruttamalla heDiIn
iiat^faakuvia luoIcUeft yhlteistyön^^n^
doUisuukslsta siirtjnnisestä sosia|is-xhihf'
porvarillisen 'Valtion: säilyessä
Jne. Ja tehden si^.^ftoantumtispjnr-varistoUe
mabdollIseicBJi siirtyä tarvita
taessa avoimeen dOctatuurUn, fasis­miin
ihnan. että työväenluokka on va­rustautunut
tuollaisia pyrkimyksiä
torjumaan. Siltä kertoo erikoisen Va­kuuttavasti
Saksan Ja Italian histo­ria
1920- 1930-JUvuUla, USÄ:n kehi­tys
kohti fasismia nykyisen Ja kan­sandemokraattisen
J ä r J e s tehnän
muuttuminen fasistiseksi Jugoslavias­sa
toisen maailmansodan Jälkeen.
Valtiomonopolistinen kapitalismi,
sitoessaan entistä tiukemmin yhteen
finanssipääoman Ja porvarillisen val­tion.
Johtaa^ pakosta hyökkäyspyrki-mysten,
sodanvalmistelun voimistumi­seen
ja vihdoin sotaan, kuten nyt on
Jo käynyt Kauko-Idässä.
Ta8tä'^kaikesta Johtuu, ettei työ­läisillä
etkk todeUisilla työväenpuo-lueäla
niissä' maissa^' Joissa taantu-muqibrvaristo
ylEsin tai oikelstososia-lldembkraattlen
avulla pitää valtio-
Vaitaiikäsiäsaän; ole mitään syytä tu­kea
• yaitlbkapltalismin laajentamista.
' iSe ei luonnollisesti estä kooununis-tisia
piiolueita ohjelmissaan vaatimas­ta
sellaisissakhi maissa suurteolUsuu-den
Ja rahalaitcuten kansallistamista,
ihutta' todellista kansallistamista,
kaikkien taloudellisten avainasemien
riistämistä kapitalisteilta Joko kor­vauksetta
toi pientä korvausta vas­taan;
kapitalistien syrjäyttämistäJA-loiiselätnän
Johdosta, työläisten ol-kratta-
osällls^ t^okkaasti tuotan­tolaitosten
hallihtaan; Jne. . Sellainen
jumsallistaminen Oli kuitenkin mah-dollis^
vasta sitten, kun poliittiset
voimdiuhteöt ovat perusteellisesti
muuttuneet.
Tolsaalta^ei; saa' kuitenkaan unoh­taa
sitä, että liiin taantumuksellista
ki^'''y?atlömon^list!sen' kapitalis­min"
läajeneinlnett; kullakin hetkellä
isellaislna maissa on, se ei loppujen
lopuksi kuitenkaan pelasta kapitells-tista
Järjestelmää'eikä «edes vahvista
sitä muuta kuin väliaikaisesti, sillä
kärjl8t&»s3än
ilktiiitojä se nostattaa työväenluokan
johtamat laajat työtätekevien Joukot
taisteluun kurjistumista, sortoa Ja so­taa
vastaan, paljastaa niille ei aino­astaan
kapitalistisen Järjestelmän
kelvottomuuden, vaan myös oikeisto-sosialidemokratian
teoriain Ja käytän­nön
todellisen luonteen Ja Jouduttaa
siten yhteiskunnallista vallankumous­ta.
"
Silloin valtiokapltalismin merkitys
muuttuu täydellisesti, siitä tulee edis­tyksellinen
tekijä, kuten Lenin toteaa.
" Vallankiunouksellisessa tilanteessa,
vallankumomuksessa valtiomonopolls-thien'
kapitalismi muuttuu välittö­mäksi
sosialismiksi". *) sUlä "sosia­lismi
ei o}e muuta kuin seu­raava
askel eteenpäin valtiokapi­talistisesta
monopolista. Tai toisin
sanoen: sosialismi ei ole mitään muu­ta
kuin valtiokapitalistinen monopo­l
i . Joka on suunnattu koko kapsan
hyödy^i Ja on sikäli lakannut ole­masta
kapitalistinen monopoli." ^t)
Lenin korostaa samassa kirjoitukses­saan,
että valtiomonopolistinen kapi­talismi,
Joka edustaa kapitalistisen
keskittymisen korkeinta muotoa, hel­pottaa
suuresti sosialistiseen tuotanto­tapaan
siirtymistä, mutta tietysti vas­ta
sitten, kun valtiovalta on kansan
enemmlJBtön. laajojen työtätekevien
Joukkojen käytettävissä.
SUnä on nähdäkseni myös syy, mik­si
kommunistiset puolueet eivät ole
ryhtyneet'taistelemaan taantumuksel­lisen
porvarillisen tai oikelstososlali-demokraattlsen
hallituksen suoritta­maa
kansallistamista vastaan^ vaik­ka
eivät avustakaan sitä. Siihen kom-puolueiden
suhde on sama kuin tuo­tantovoimien
kehittämiseenkin kapi-tallsthlh
aikana, etenkiii imperialis­min
vaiheesto. Jokainen uusi, entis­tä'
tehokkaampi kone Ja työmenetel­mä;'
Joka^ otetaan käytäntöön, syr-jäyttaä'elävää
työvoimaa, lisää työt­tömien
armeijaa Ja jouduttaa työvä-enluiE>
kan kurjistumista. TyiUäiset ei­vät
voi niin ollen avustaa noiden uu­distusten
tekemisessä ja' käytäntöön-ottamisessa,
mutta eivät myöskään
taistele niiden käytäntöönottamista
vastaan,^ koska teknilUneh kehitys
*> Lenin: Kootut teokset, 4 venäjän-kiet
painos, 20. osa, s. 143
**) Lenin: Kootut teokset, 3 venä-jänUeL
painos, 21. osa, s. 187.
merkitsee loppujen ^lopuksi entistä
parempien - aineellisten edellytysten
luomistioT 60siali«hin siiriymiselle.
Mutta Jo ^nen vallankumoustakin,
siUioiri kun työväenluokan vvalkutus
y|iteiskunnas8a voimistuu Ja kun sen
vuqkäi'työväestön iodelliset edustajat
pääsevät bsallbtumaah 'valtiovallan
käytäntöön, vaikka valtio onkin vielä
porvarillinen, muodosiuu suurten tud-tentolaitosten,
panJckicn J ä liikenteen
ottaminen valtiolle' edistykselliseksi
ajskeleeksi, se "luo perustan taistelua
varten monopoUkapItalismia vastaan
siinä määrin kuin työväenlnokkä ky-kenee
- - käyttämään kansallistamista
hyödykseen 'Ja vaikuttamaan valti-^
oon", kuteh Ranskan kommunistit
asian määritteUvät. Seliaiheii tilan­ne
muodostui .toisen maailmansodan
Jälkeen kaikissa kansandemokratiois­sa,
Joissa työväenluokan "vaikutus
valtioon" - lisääntyi; huomattavalta
osalta Juuri kansallstainisen ansios­ta,
päätyen porvarillisen valtion hä­viämiseen
Ja sosialistisen syntymiseen
teti tiialle.v jolloin valtiokapitalistiset
laitokset alkoivat muuttua-sosialisti-ellcäl.'
Sellainen tilanhe oU Jonkun
aiJcäa myös Ranskassa Ja Italiaisoa.
osittain Suomessakin. Häissä maissa
kuitenkin-taantumus |.>ää8i välfaikai-siesti
vjit/>lle, työväenluokan vaikutus
valtioon hallituluesta käsin lakkasi Ja
e^im.' Rapskossa! valtiokapitalistiset
laitokset ovat osittain palautettu ta­kaisin
yksltyiidcapltalittisille mooopo-
Uyhtymllle Ja kalkissa mainitujissa
maissa säilyneet valtiomonopolistisena
kiipitallsmina.
/mmä kehitys' on vannin todistus
siitä, että kaikki uskottelut kapitalis­min
hitaasta, Icltkattomosta muuttu­misesta
sosialismiksi Ilman luokka­taistelua,
valtiokapltalismin avulla
ovat tietoista työläisten 'pettämistä,
että^rvaltiokapitallsml muuttuu ilosia-lismiksi
abioastaan allk)in, kun työ-väenluokka
piioltieensa Johtamana,
taistelemalla työtätekevien etujen
puolesta saa mukaansa niiden enem­mistön,
ottaa käsiinsä valtiollisen val­lan,
hävittää, porvarillisen valtitdco-lielston
Ja luo sen tilalle oman, so­sialistisen
valtionsa. .Muuta tietä so­sialismiin
ei ole.
(Loppu)
KOTINEUVOJA
Jos teidän teepannunne on ouis-
Uinut tullut erpäfnlellyttävän vä­riseksi,
n l b täyttäkää se tiukasti
kostealla suolalla Ja Jättäkää siten
yön rajaksi. Tyhjentäkää se aamidia
ja kiehuttakaa siinä vettä.
I • • •
Perunamuhexmosta tehtäessä tu^
Iisi aina käyttää kuumaa maitoa,
ei vahisotJkettujen-^penmain kuu­mana
pitämiseksi, vaan tnyös siksi,
.että se on helpompaa:sekottaa:
• • •
.'Jos teillä on vain muutamia; kuk­kia
Ja suurisuinen ^vaasl, mikä ei
pidä ku(kkla (kauniissa Järjestyksessä,
niin pankaa vaasin suulle ristiin
ffastihi iliäpinäkyvää llimapaperia
(taq>e). Sitten voitte panna kukat
jiksitellen vaasihi Ja ne (pysyvät sie­vänä
kukkalaitteena.
• • •
Astioita kuivattaessa . pitäisi; aina
käyttää puhdasta pyyheliinaa: Likai­nen
pyyhe lenrittää basilleja ja likaa
vastapestyt astiat.
Taistelevat vmibien
Lontoo. ~ Touikokuun 20 «mä kir-!'/; | ' jr
Jolttt vanhoillinen Rondon Öa^y E^- , -1 r f " *
press: *tlSs aloitImi^.talsteluj|[jE;teläL ' ^« ^At:
Korean vapMittamiseisi.' Tulemmeko ' • "'iV.^Vi
me Wettamaan;5cn-'talsteIifim.poh-/v,,!' ">\ / ]
Jolskorealaisten ' jViufklen' VBjiäuden-'' > '* A
puolesta?"' »,0J
mm
vohvIstomiftosUloln kun voidaan 0-
solttaa, että/lavennan tulos ei osoi­ta'
eluiCiustannuBten todeilisla muuto(k
sla. F,> myöskään saa ehkäistä reali­palkkojen
korottamista tuotannon
noustessa V tai' kapitalistien voittojen
kasvaessa.,.,,,
- Valtiovallan ja sitä tukevan refor­mistisen
ammattiyhdistyisliikkeen
johdon ylläpitämä palkkasulku on^
murrettava.'
' Koska työläiset eivät ole (vastuussa
kausltyötttjmyydestä, on palkkataso
saatava sellalse(ksl, että rakennus­työläisten
vuosiansiot eivät Jää pie­nemmiksi
kuin muiden työryhmien.
Joilta vaaditaan vastaavaa ammatti­taitoa
ja Joiden työ on yhtä kulutta­vaa.
Jotta voidaan korvata se tappio,
Joka koituu työläiselle sUtU; että pal­kat
tarkistetaan vasta senjälkeen kun
hinnat ovat nousseet, on indeksihin-toihln
asetettava ivissl "ylikQm(pensa-tio"
(esim. Jos hhuiat nousevat 3%,
on palklkoja korotettava. 3'/S%.)
' Huonon sään aiheuttamasta tila­päisestä
työn kehkeytymisestä on
vaadittava rllttävtä korvatLs työläi­sille.
Omilla työvälineinä työskentelevUle
työläisille dn mafc-settäva 'riittävä
työkalukorvaus.
URAKKATYÖT
.iKaipltalistisissa mäissä urokkatyö-
.Järjesteimästä <' saaduista : - monista
kielteisistä -kofkemukslsta huolimatta
on'.tämä Järjestelmä monis«a mat»sa
yleisty nort ^Ja: yakiintilnut.'. Koska | ka-pitalistlt
pyxki^vät, urakkatyöjärjestel-män
'avulla - tehostatnaah työvoiman
riistoa, on sen:..e(hkäl8dmlseksl ,vaa-'
dittavaseiiraavia toimetipiteitä:''-'-'
— n i i s s ä maissa, Jqls.sä sUriytä&n
urakkajärjestebnään 'tai Joissa: sitä
yritetään laajentamaan,- on yksityisr;
(kohtaiset urakkahhmat määriteltävä
tj[ö^tosopfanuksiBsa,
— niissä ntaissa, Jolsäa yksityis­kohtaisten
urakkahintojen vahvista-minen
el lähiaikohiaolf mahdollista,
on vaadittava Ja työehtosoplmuk-silla
vahvistettava' tuaklcatyölle ' minimi-palkkaehdot,
'Joiden puitteissa ,urak­kahinnat
on paikallisesti, sovittava.
(Jatkuu)
Maanviljelys-köheide)
ä
e Aivan uusia
o Vähän kaupassa kulundlt«t
1—No. 30 Massey Harris
TRAKTORI
tavall. $2100 Nyt Si7fi5
1—PONY TRAKTORI
tavall. $1075 Nyi 3998
1—No. 20A traktorin
Kiekko siemenkone 1
tavall. «470 Nyt S39S
l - N o . 6
Kiekko siemenkone
' tavall. $39S Nyt $275
1—No. 9
SEPARAATTORI.
tavall. $95 Nyt S69.S0
1—No. 8
, SEPARAATTORI
, • tävall. $58.00Nyl^ S49.S0
3—No. 14 Jousi ,
''^'ÄESTÄ'
tavalL $72.00 Nyt @S9.S0 . - ERIKOISUUS
20%"iu.ENNdKSELLA
Massey Harris
. pyykkikoneita, ja'
painövesilaitteita
Lauri H i l l , omistaja-
254 Hacel St. puhelin 9-7056
Sudbury Ontario
0
$Äl:n
lahjapäkttr
kesäkuun4f24 p.
SUOMEEN
Paketit sisättävätJaatutavaroita.
Teidän valUtavana^ on kolme
SALm la&JapaUeitlvallotat,
, TYPE 'SA" :'
HINTA »10.75
i ^ ' ' '
4 paunaa kahvia' |
2 paunaa riisiä j '*
2 pak. sekähederniiä
l.paunaluumujmn
4—4 unssin pakettia makeala
suklaata ^ ;
M paun. Bakerirt'baakaot&
3 piakettla saivukStita »
I pari Nyon-sukkta. vain )
No. 10 ^
Kokonaispainoani paunaa
TYPE ;;i
4 paunaa kahvia"^ ' '"|;
2'paunaa vaUcI riisiä ,v
r paketti kuivatt){|a hedepä
1 pauna kuiv. luimuja-' v.
ltd unssia kanelia
KokonalspalnaxU^tui^ ,
HINTA $5.98 ^ ;
4 PAUNAA KAHVIA |
Kokonals^alnaK i^aiuiaa
^ Antakaa «teidän huoltaa Teidänv
pak<!ttllähet3^nne.' -
VAPAUS "mtmEL
AGpNgr
BoK 69 I5adbary> 'Oot.
TILATKAA
YKSI
LAATIKKO
TANAAN
SiPURir BREWiNO and MdJji
Lome $t
COAfPANT LIMITED
PUHEUN 7r7561
"^^icirt^fi;, 1 V" L[
Häät i
1 1
1 »
mm
ti
I
-f
AWmM»s
>
i
-VK , m- %
i i
••ii
•'k
I
I