Vapaus, August 29, 1928

              No. 186 —
Osune. k*^>r=«. f c t s (sscosui- )« cÄirSuriai jrt1»>
T O I M I T T A I A T »
A. VAABA. B. A. TE.VHUNE.V. H. SCLA.
• .i • t«. ^
R- PEHKOSEN-VAFAtiS
(Ubertr)
Tfc* «sir « s u «f irlsnUh Vorkcn ia C<s«<iA. P«iiU<he<i dcHr «
n-MOtUSHLSXAT VAPAUDESSA:
njBacOBeultact flJ» kcfta. fSJM fc«tu. — A>io^?ftf^01nnm^»nT^^>t^^i>^ SOe. palMtaoa.
Wl»«inmr-i.iT»...liywr 50c. kata, tlJOC $ fccnu. — SjatrtaiiliaoäSiet $lXO kcrt«. I ^M ' • ' ^ [ ^ T
AviMCoUsMtakMt t 2M k«n«. OJUo Ukai kcrua. — Kiito«:h>»»«k»rt tlM kert». — K»oI«B««u^«k.
«M «Jiu k«it». Sftc liOauxM kiito«hn»r»lU «1 möMtntajiii. — BalattMaXfiatim nol^oM^^
He. ken». S1J« kolo* k«nu. — TJsflitiUBcntiim J« a»ot«»t««««««rica oa. «udxtucM. » « t m i rS
ihMf^miti cukSuca. — TiUakau. ja^ta ä anna rmhi. ai tsila Skanämira. pa<lai aaHTTaMm. joilla
TILAU5HDJNAT:
rt. « kk. tZJ», S kk. «1.7S Ja 1 kk. «XO. — TMTa»aI»*Ski» ia
1 rk. t 6 . « « kk. <3J0. S kk. $2.00 Ja 1 Uk. l O O .
Ssosacs aeki aKsa«I>
. «iorat OmvnkMet piUä olla konBori«a keHo 4 ip. UmertyaiapiiTia edelliacB* ajkipiitäai
VajMca Mrtmt»! Liberty BaOtBac. S3 LOTM Stpaat, PokaK» 536W.
T^anlca koMtoti: liberty BaJUiac SS Loma St. Pohalia ICÖ». PaatioaoCa* B<a t». Smiban. Ont.
Ccsoal atfrotiabic « * • Tfc. par eaL I>ek. »Ciii»<UB ckatca far aiafl* iaaaniM TSe. Tka Tayasa
CM baal adTaatUIsg B c d i a a aa»t« tka r>Bttiab Paopta i» Cmaaiä.
U» ttm maioia ubaaaa «aa nataaju ntmMiata, ki/jaeaeaaaa, kizjetttkaa »«aaUae» lilkkaaahoiuja»
»Ua E l s f l B : J. V. KANJtASTO. UiUceahoitaU. • .
YhdysvsJtain senaattori neuvostomaasta
en tilanne massa- ja
paperiteoliisuudessa
CANADIAX LABOUR MONTHLYLLE KIEJOTTANIJT T IM BUCK
Massa- ja paperiteollisuus on Cana­dan
tehdasteollisuuden kaikkein t ä r -
Suunnaton on se valheitten sum­ma,
jonka Yhdysvaltainkin porva-rillirien
sanomalehdistö on vuosien
varrella levittänyt työläisten ja ta­lonpoikain
neuvostotasavallasta.
.Mutta valheella tahtoo aina olla
lyhyet jäljet. Monet ovat ne teki­jät,
jotka porvarillisen sanomaleh­distön
pakottavat muuttamaan ään­tä
kellossa. Taloudellinen etu lie­nee
niistä johtavin-
* New York "Times" kertoo Mos­kovassa
elok. >21 päivä päivätyssä
uutisessaan seuraavaa:
Demokraattinen senaattori Eliner
Thomas (Oklahomasta) on oles-
Jcellut kaksi viikkoa Leningradissa
ja Moskovassa, ollen'nyt poistumas­sa
Neuvostovallasta. Lähtiessään
hän on antanut seuraavan lausun­non:
•
"Minä olen vakuutettu, että Yh-
.dysvaJfat menettää vuosittain mii-
•Joonia dollareita siksi, kun eillä ei
^ole väl ilöntä kauppayhteyt lä Neu-rV4>
stovailan kanssa. Jos Neuvoslb-vallan
tunnustaminen' tulee iiudel*
le^en -esille senaatissa, kuten näyt­tää
m^idolliselta, olivatpa vaalien
iulokset mitkä hyvänsä* tulenAmina
olemaan tunnustamisen kannalla.
" N^'uy]ostoyälla8Sia^^^^^^ o^ rajattomasti
. markkinoita. Poliittisia vaikeuksia
-tosin löytyy, mutta iiyyä kaupan-
, käynti on aina hyvää politiikkaa.
^ "Minä tulin- neuvostomaahan ai-
' ' MOastaan^ vieraileinaan, kuten vierai-
^ Iin" Italiassa vtiosi sitten. • YhiJys-valtain
kansan edustajana senaatissa
'ja' senaatin finonssikomiteari jäsene­nä
minä katspn velvollisuudi^kseni
tutustua tilanteeseen ulkomailla.
• « - "Yhdysvalloissa minä kuulin kai-
' kenlaisla juttuja kaaöks^
tomaassa, mutta täällä minä pien
' tuHul huötaaamaan, että elämä kul«
kee' neuvoslcmaassa eteenpäin nor­maalista
latua. Pankkiliike on
täällä hiljaisempi kuin Yhdysval­loissa,
mutta tehtaat toimivat täy­dellä
höyryllä ja työpajobsa vallit­see
ahdinko. Ottaen huomioon, et­tä
Yhdysvalloilla on ollut jälkeen
vallankumouksen 150 vuotta kehi­tysaikaa,
ovat neuvostomaan saavu­tukset
kahdeksassa vuodessa ihme­teltävät."
Senaattori lausuu ihmettelynsä
siitä, kun hän huomasi* että Mos­kovan
suurimmassa kutomatehtaas-sa
käytettiin Yhdysvalloissa kasva-tettua'puuvillaa,
jota oli ostettu Sak­sasta.
"Yhdysvaltain farmarit", sanoi
senaattori Thomas, "ovat luottolai­toksen
puutteessa pakotetut myy­mään
puuvillaa välikäsille ja fi-nanssimiehille,
jokainen niistä ot­taen
osansa välityspalkkiona. Jos
Oklahoman ja muidenkin valtioi­den
suuret farmi-ko-operatiivit sai­sivat
inyyiiä tuotteitaan suoraan
neuvostomaahan, olisivat hinnat e-dullisemmat
myyjälle ja. ostajalle.
Se olisi mahdollista, jps mainittu­jen
vaftojisn välillä vallitsisi välit­tömät
kauppasuhted.: ^Saksan hal­litus
rahastaa koneiden' myyntiä
neuvostomaahan, jossa löytyy rajat-tonuit
markkipä^ Sama olisi nlah-dollista
Yhdysvalloissa. .
.Kun,.Yhdysvaltain liikemiehet ja
farmarit 'käsittävät, - kuinka- paljon
varoja he menettävät sivuuttaessaan
neuvostomaan markkinat ja olles­saan
vailla välitöntä kauppayhteyt;
tä. sen käiissa, on neuvostovallan
tunnustaminen mahdollista, multa
ci ennen. Vhdysyallat tarvitsee e-nempi
tietoja kauppamahdoUisuuk-sista
neuvostbfhaassa.'*
I - ETEENPÄIN.
keimpiä haaroja. Canada on maailman
suurin sanomalehtipaperin tuottaja
ja vie tätä tavaraa ulkomaille enem­män
kuin kaikki toiset maat yhteen­sä.
Yksistään massa- ja p^jeriteolli-suuden
vienti vuonna 1928 nousi yh­teensä
173,491,635 dollariin; ja jos
siihen liitetään maasta vietyjen pa­peripuiden
arvo, niin nousee tämän
teollisuudenhaaran viennin arvo yh­teensä
tuohon huikeaan summaan.
187,558.665 dollariin. Vertailun vuoksi
mainittakoon vielä, että tämän teol­lisuudenhaaran
bruttotuotannon arvo.
I koneelUstuminen
v^^^fÄinpasläan kymmenen vuotta on
kulunut siitä kun: Kansasin valtion
• \'ie£uiaa,l^eilla Yhdysvalloissa ensi
kerta kokeiltiin uudella omituiseU;-
näköisella koneella. Se oli yhdis-
.tetty, leikkuu-'ja puimakone. Kun
traktoi-i; veti kojetta viljapellolla,
tapahtui ennen tuntematon ihme.
" Lainehtiva vehnä katkesi ja kullan-kellertävänä
virtana vilja juoksi
suorastaan koneen sivulla olevaan-vitjavahkkuriin/
"
Ei tarvittu enää miesjoukkoa aja­massa
-entisiä leikkuukoneita eikä-kuhiloimassa
lyhteitä. Ei myös­kään
enää tarvittu varata'' suurta
miesjoukkoa piiimbajaksi. Tarvit­tiin
vain >*ksi mies käyttämään trak-toria,
yksi mies käyttämään konet­ta
ja pari henkilöä ajamassa vil­jaa
elevaattorille.
Se oli uusi käännekohta vehnä-viljelykäen
alalla, joka tulee mer­kitsemään
suuria muutoksia vehnä-tuotannon
alalla. Kehitys on vielä
alkuvaiheissaan, eikä sen seurauk­set
ole vielä kaikessa laajuudessaan
tunnettuna, mutta jokainen asioita
tarkkaileva henkilö v»i nähdä jo
selvästi sen vaikutukset.. Tar\'itsee
vaii)^ ottaa huomioon sen seikan, et­tä
ainoastaan varakkaimmat farma­rit-
kykenevät käyttämään hyödyk­sensä
uusimpien keksintöjen tuotta-
» D M hyötyä;. Köyhemmät farmarit
--jov|i^at tavalla tai toisella riippu­vaiseksi
uusimpien koneiden omis­tajista,'
tai sitten tekemään työnsä
entisillä koneilla» joutuen sen kaut­ta
alak>7ateen kilpailussa. Uutis-asutusseuduilla
tietysti on mahdo­tonta
kilpailla konetnotannon kans­sa,
sillä tuotteet, täytyy jatkuvasti
myydä alle tuotantokustannusten.
Seuraa vasaramarkkinoita kautta
linjan ja yhtenäistä • muuttoa" maal­ta
teollisuuskeskuksiin.
Maanviljelyksen koneellistuminen
merkitsee näin ollen välttämättö-mästi
kulkemista keskittymistä koK-den.
Kilpailussa pienyrittäjät hä­viävät
ja siuuirtuölänto läiajenee. •;
Ensimäisen kerran yhdistettyä
leikkuu- ja puimakonetta kokeiltiin
jo viime! vuosisadan iopulla Tyynen­meren
rannikolla ja Idahon val­tiossa.
Silloin sitä vetämään tar­vittiin
20—30 hevosta ja nuo ko­keilut
osottivat sen kokonaan liian
hankalaksi laitokseksi 'käytettäväksi
varsinkaan tällä puolella Kallio-vuorlcai.
Kuitenkin se merkitsi uu­den
kehitysvaiheen alkua, vaikkakin
se ensin. nayttjL epäkäytännölliseltä-
Myöhempien! i^i^en koneteollisuu­den
kehitys ratkaisi probleemit.
Traktori ja monet parannukset itse
koneessa sen tekivät V. 1918 ky­symys
oli varsinaisesti ratkaistu. Ja
neljä vuotta myöhemmin alkoi uu­sia
ihmistyövoimaa säästäviä ko­neita
ilmaantua Kansasin ja muiden
valtioiden ^ viljakentille. Nopeasti
ne ovatkin siitä lähtien vallanneet
alaa, kunnes niitä on jo yksistään
Kansasin valtiossa 18,000 kappalet­ta
käytännössä.
Kone on aiheuttanut hämmästyt­täviä
muutoksia. Kansaa City Sta­rin
kirjeenvaihtaja kertoo miten
eräs farmari lähellä Alva-nimistä
kauppalaa kahden poikansa .kanssa^
joista nuorin on vasta 12-vuotias,
tämän uuden koneen avulla suoritti
elonkorjuutyöt 400 eekkerin 'färrtiil-la
ilman ulkopuolista apua. Vain
joitakin vuosia sitten samalla far­milla
tarvittiin elonkorjuutöissS^
kuusitoista .TniKtii.'^'rrNyl:sdn -suoritti
kolme miestä, v,..^ ' ".
V. 1926 tehlijaiiitlovaltion; maaife
riljelysdepartementin toimesta tut­kimuksia,
joissa vertailtiin kustan­nuksia
yhdistelyn leikkuu- ja pui­makoneen
käirtöstä ja huomattiin,
että elonkorjuu sen avulla maksoi
mikä vuonna 1917 oli Ukimäärin sa-dassamiljoonassa
dollarissa, oli vuo­teen
1926 mennessä kohonnut 224,539.-
271 dollariin-
Näin ollen on ilman muuta selvää,
että tämä teollisuudenhaara on varsin
suurimerkityksellinen Canadan kapi­talismille.
Tähän teollisuuteen on s i ­joitettuna
yli puoli biljoonaa dollaria,
minkä kontrolli on muutamain mah-tavain
ryhmäin käsiin keskittyneenä;
se nauttii suurista luonnollisista etui-^
suuksista, kuten laajoista Ja lähellä
olevista paperipuumetsistä sekä mil­tei
rajoittamattomista vesivoimalähr
teistä (yhden paperltonnln tuottamif
seen tarvitaan noin 100 hevosvoiman
energia); sen käytettävissä on run­saasti
halpapalkkaista työvoimaa;. jäc
sille on suureksi eduksi se, gttä Tna-^
dysvaltain suuret jKiperlpulden Ja i»-:.
perin markkinat ovat aivan Canadan
rajalla. Kaikkien näiden seikkain pe-,
rusteella saattavat Canadan suiu%t Jfi
nykyaikaiset papetil^htaat tuottaa s^-.
nomalehtipaperia, mikä muodostaa 83^
prosenttia.niiden kokonaistuotannostc^
halvemmalla kuin mitkääii mu^t
maat. Ja pi^rlteoUisuuden laajentti^^
minen näjrttää olevan taattusi vlelä^
monien tulevien vuosien ajaksi. Se on
nykyään täydellisesti finanssipäomap,
Ja Canadan suurimpien . pankkle|).
kontrollissa.
"'. Viimeisen kymmenen vuoden kulu-:
essa' on sanomalehtipaperin tuotan-,
non kehitys ollut kerrassaan huike­aa;
sanomalehtipaperin tuotanto qn
kolminkertaistunut ja tuotantomah-.
dolllsuudet nelinkertaistuneet. . AI]^
oleva taulukko ospttaakin yhden niii^'
t ä kidkkein tavattomimmlsta teolU--
suuden laajentumisen ~ ennätyksistä;
mitä an saavutettu : maailmansodan
jälkeen
mittakaavassa kuin Canadan paperi­teollisuus
vaurastuu, niin Yhdysval­loissa,
missä paperipuut ja vesivoima
ovat kalliita, on huomattavissa paperi-teollisuuiden
kutistumista. Niinpä esim.
vuonna 1927 Canadassa rekisteröitiin
sanmnalehtipaperin tuotannossa yh­dentoista
prosentin lisäys edelliseen
vuoteen verraten, kun sitävastoin
Yhdysvalloissa rekisteröitiin kahden­toista
prosentin alennus. Tsuaä. seikka
yhdistyy varsin läheisesti siihen, että
amerikalalsta rahaa sijoitetaan en­tistään
enemmän Canadan sanoma­lehtipaperin
tuotantoon; ja juuri tämä
seikka on käytännöllisenä takeena
siitä, että aikaisemmin mainitut luon­nolliset
etuisuudet tulevat aiheutta­maan
tämän teollisuuden jatkux-an
;sa työskentelevistä työläisistä on mel­koisen
sapxi osa ammattitaitoista vä-
SANOMALEHTIPAPERIN
TUOTANTO
Tonnia
Arvo .
Tonnia
Arvo .
1922
1927
689,847;
$38,868,Gä4^
. 1.899,2aG^
121.l82,98lr
Tonnia , 2.086,9^
Arvo Ei ole saatavissii
(Nämä luvut ovat 'nevyorkilalsett
New Print Service Bureaun esittämät
Muut tilastot perustuvat Canadan ha^r;
lituksen tilastoviraston esityksiin.) "
Canadan pi^periteollisuudien yhtenä
merkille pantavana vaurastumisen'
piirteenä on se seikka, että samassa
laajentumisen, saattamaan suuret f i -
nanssiporhot rakentamaan uusia teh­taita
Ja voimalaitoksia, huolimatta
sUtä, etteivät nykyisetkään -tehtaat
tuota kuin 85 prosenttia niiden tuo-tantokyvystä.
Paperitehtaiden vuosituotanto ylit­ti
miljoona tonnia ensimäisea kerran
1922 Ja viime vuonna se ylitti Jo kak-
6imilJoonaa tonnia. Tämä huikeasti l i ­sääntynyt
tuotanto on myyty, liikevoi­tot
jatkuvasti lisääntyneet, erinäisten
yhtiöiden osakkeiden hinnat ovat ko­honneet,
sataanvilteentoista tehtaa­seen,
mitkä oUvat käynnissä 1926, U-Eätttiln
vUme vuonna.5 uutta tehdasta
Ja puoUtusInaa on parhaillaan teon
alla. Massa- j a paperiteollisuus on j ä t ­tiläinen,
se vaurastuu edelleen nope-esitl
•.: .. _
:'L' , • -j.i.- • ••
TYOUUSTEN TILANNE
f <•
Siinä <m vaurastuva teollisuus, mikä
pqrustuu vjPanadan., luonnonrikkauksien
kalliopohjalle, -tu<rttaa suuria liike-keä,
ja uusien tehtaicjpn avaamisen ta­kia
on työn saanti ollut verrattain
helppoa viimeisen kahdeksan vuoden
kuluessa. Asiain näin ollen saattaisi
otaksua, että paperiteollisuuden työ­läiset
ovat sataprosenttisesti järjesty­neitä.
J a jos paperiteollisuus on suuri-merkityksellinen
Canadan kapitalis­mille,
niin ne 28,180 työläistä, mitkä
ovat suoranaisesti massa- ja paperi­tehtaiden
palveluksessa, eivät suinkaan
ole vähemmän tärkeitä Canadan työ­väenliikkeelle;
ne eivät ole sitä vain
paperiteollisuuden tärkeyden takia.
kilpailun seuraukset tuntuvat terä-
TästL Viimeisen vuoden kuluessa on
trustiutuminen seurannut tnistlutu-mista,
kaikki massa- ja paperitehtaat
joutuvat vuoronsa perään yhden tai
toisen viiteen suuryhtymään kuuluvan
ryhmän käsiin ja meillä ei ole vähin­täkään
syytä epäillä, etteivätkö työ­läiset
— jcsfka eivät ole vähääkään
hyötyneet siitä hämmästyttävästä hy­vinvoinnista,
mikä paperiteollisuudes­sa
on vallinnut viimeisen kahdeksan
tai kymmenen vuoden aikana — jou­tuisi
kärsimään armottomasta palk­kain
alennuksista lähitulevaisuudes­sa,
eUeivät he saata puolustusvälinel-tän,
järjestöjään, paljoa parempaan
kuntoon kuin mitä ne ovat tällä haa-vaa.
Tämän hyvin keskittyneen teollisuu­den
ja siinä työskenteleväin työläisten
järjestöjen traagillinen erilaisuus saa-tettanee
parhaiten käsittää, kun tie­detään,
että massa- ja paperiteolli­suuden
tuotantokyvystä oh tällä erää
85 prosenttia viiden suuren jättiläis-
; ; ^ T n n ' ; ; ^ e a ' ^ Y , " e t t ä näiden nm^^n trustin käsiin keskittynee-työläisten
järjestäminen on ikäänkuin
avaimena niiden 30,000 työläisen jär­jestämiseksi,
mitkä työskentelevät
massa- Ja paperiteollisuuden sukulais-teollisuiiksissa.
Mutta minkälainen on näiden työ­läisten
järjestäytymlstilanne? Pape-rintekijöillä.
jotka ovat tämän teolU-suusalan
ylimykset, >^mikäli työläiset
ovat kysymyksessä, saaden puolitoista
dollaria palkkaa tunnilta, on jonkun-verran
järjestöä kahdeksassatoista
käynnis^' olevassa paperitehtaassa,
heidän järjestöjensä yhteinen jäsen­määrä
oUen 1,362. Mutta sekatyöläis­ten
ja puolittain ammattitaitöiäten
työläisten Joukot, Vtka muodostajat
suurimman osan tämän teollisuusfiflan
työväestöstä, ovat Itse asiassa järjes­tymättömiä.
"SulfUttl- ja paperitfeh-dastyöläisten
veljesjärjiestö" pn erään-nä.
Niistä itsekukin pitää käynnissä
*FPeen t a»
sulkea yhden töitaistaan ja siitä i
limatta tuotta** tarpeellisen
paperia markkinoita varten.
Esimerkin vuoksi, mainittakoon,
Abitibi ja Spanish River i yw
trustiutuminen, mikä tapahtui
täin, saattoi yhden *ainoan rjiM,
kontrollin alaispkisi kuusi t ö : ^ ;
joiden yhteinen vuotuinen papoin^
tantokyky nousee esOÄK} tonoijn, ^
seita sähkövoimalaitoksia ja yhteaa
178.058,625 dollarin varat. L a m ^
j a St. Maurice Valley ryhmäin u&
tiutuminen.,joissa Herbert Holt, Eoj^
pankin esimies on päämiehenä, sasj.
taa I neljä tehdasta saman
alaiseksi. Nämä kaksi äskeisintä tns-tiutumista
vähentää korporatsianiE
luvun ^nön TOhäiseksi. että ne[saa^
vat helposti sopia yleisestä poljtiiijj.
taan työväestöön nähden. Näija
trustien suuruudesta saatetaan jossj.
kin määrin päästä selvyyteen alla(^
vasta taulukosta, missä erinäis^
nyttemmin .saman kontrollin alaisiin
joutuneiden tehtaiden tuotanto
useita tehtaita, omaa tavattomia ra- liikevoitto on ryhmitetty yhteen.
TEHTAIDEN PÄIVITTÄINEN TUOTANTO TONNEISSA
Kokonais- Paperipuua.
Muuta
paperia Massaa
65
1,500 500
voittoja ja. minkä ^laajentuminen on
miltei taattua. Canadan paperitehtais-lainen
teollisuusliitto, minkä toiminta-pihin
pitäisi ylettyä kalkkiin niihin
työläisiin, jotka työskentelevät Cana­dan
120 paperitehtaassa. Mutta tuon
järjestön canadalainen Jäsenmäärä on
pienentsmjrt suhteellisesti nopeammin
kuin mitä paperiteollisuus on laajen­tunut.
Seuraava taulukko, mistä ilme­nee
tuon järjestön kuin myös Paperin-tekijäih
liiton voimasuhteet w. 1920—
26, on sattuva osotus tämän hyvinvoi­van
teollisuusalan työläisten järjestäy-tymlstilanteesta.
Sanomalehti-
Ryhmän nimi papena
Abitibi-Spanish R. 1,260
International Paper
Co. of Canada
Canada Power &
Paper Corp.
Laurentide, St.
Maurice
Price Bros.
Minnesota .-& Ontario
P. & P. Corp*n
Backus Group) 830
Viiden ryhmän yht. 5,625
1,765
liikevoitto
1926
$7,319,857
neliömafl.
25,570
66 0 9,83 4,54 3 20,000
1,295
740
75
60
100
350
665
840
150
4,080
7,511,823
4,063,211
4,730,444
$33,459,978
9,900
9,700
50,000
115^70
••.li:
19^0
1926
PAIKALLISOSASTOJEN J A JÄSENTEN LUKUMÄÄRÄ
: CANADAN E R I ' MAAKUNNISSA
N . B.
Massa- ja suIfiittityolaUten Teljesliitto
. , • Osastoja
Quebec Ontario , B. C.
9 11 1
5 V 11
yhteensä
26
16: ,
1^20
1&26
Jäseniä
yhteensä
5.000
2^)15
Paperintekijiin yeljesjärjestö
: '6 . • 7 • ^ 1 14
18
1,100
1,362
Nuo numerot ovat hämmästyttäviä!
Nuo viisi trustia omaa paperipuiden
hakkuuoikeudet alueeseen, mikä on
pinta-alaltaan nailtel yhtä suuri kuin
Brittein saaret; niiden omistamissa
tehtaissa tuotettiin vuonna 1927 yksi
jä ^kolmeneljäosa miljoonaa tonnia
sanomalehtipaperia, minkä tuotanto
koko Canadassa nousi 2,086,949 ton­niin;
Ja n i i d en yhteinen: tuotantokyky
nousee miltei kahteent)iljoonaan ton­niin
vuodessa. Näiden jättiläistrustien
hallussa olevain paperiteht. tuotan­to
ylitti vuonna 1927 Yhdysvaltaii
koko sanomalehtipaperin tuotaEccB
yli sadallatuhamella tonnilla. Cana-dan
massa- ja paperityöläiset ovat
vastakkain Jättiläisten kanssa, jotu
vuorostaan ovat flnanssipääoman kai.
leissa. EUeivät nämä työläiset lyhdj
yksimielisesti, eheänä Joukkona tals-telemaan
etujensa puolesta, odotta
heitä samanlainen kohtalo kuin aiiS
on kohdannut Yhdysvaltain terästrus-i
i n työläisiä. (Jatk.)
Vapauden
LEHTEMME KIRJEENVAIHTAJILLA ON ERITTÄIN TÄRKEÄ
HUOIXETTAVANAAN .
TEHTm
Nuo numerot muodostavat eräänläi-^
^en: syytöksen Arnferikän työväehliiton
virkailijostoa vastaan Sen taholta
f\vt~vle näSt millinkään tehty suun-
^nitehnallista yritystä tämän ;tärkeän
lepliisuuden työläisten järjestämiseksi
semmoinen anarkia on Aineri-työviiienmtossa
vallalla Järjestöl-n
asioihin nähden — voitaisllnpa
esimerkkejä siltä, miten
300 eekkerin farmilla, kun sato oli
keskimäärin viisitoista bushelia eek­keriä
kohden, kaksi dollaria eeldce-ri,
kun sitävastoin entisillä koneilla
se maksoi $4.50 eekkeri. Bushelia
kohden uudella koneella elonkorjuu
maksoi kolmetoista senttiä busheli,
mutta vanhoja koneita käyttäen 30
senttiä busheli. f]
Tiede ja teknillinen kehitys kul­kee
eteenpäin harppa-askelin, mutta
sen tuottama hyöty ei lankea työ-
Iäisten ja farmareiiden haaksi-
Vain jotkut yhteiskunnan ylimmillä
kerroksilla nauttivat sen hyödystä,
kuten osottaa m.m. maanriljelysko-netrustin
äskettäin julkaisemat nu
merot, joiden mukaan sai osakkeet
ovat viimeisen kahden vuoden aika
na kohonneet 99 dollarista 289 dol
lariin, eli lähimailleen 300 prosent
tia. Kaikki ne voitot, jotka ovat
edellyttäneet btemational Hatves-ter
komppanian (maanviljelyskone-trustin)
osakkeiden nousun, on riis­tettyjä
voittoja työläisten ja maan­viljelijäin
'työntuloksista- Se ta­pahtuu
samalla aikaa kun farmari
maksaa kahdeksan - prosentin korkoa
morketistaan, jonka saamiseksi hän
on useammassa tapauksessa täyty­net
pantata tulevan viljasatonsakin
| y n ä l s t e n | , l t s e n s ä alottamat onnistu­neet
järJl^tämisryntäykset bn myö-
.^finmln tehty tyl^jiksl erinäisten am-
Mattiyhdi^Öfsten^r^ toimitsi-j|
aln toiiMsta > i t ä i e t t ä - " i ^ ^ ovat
<<:i^nnee{i ä n u n a t t ^ ^ työläiset
oinlln pieniin anunattiosastoihinsa se­kä
jättäneet sekatyöläiset eristetyiksi
avuttomuuden -tunteen valtaamina.
Tämän takia ovat massa- , ja paperi­teollisuuden
työläiset, järjestymättömiä
ja avuttomia ryhtymään minkäänlai­siin
käytännöllisiin toimenpiteihin
on
ja täytyy myydä vehnänsä korkojöi
maksamiseksi ja pääoman lyhentä­miseksi
yhdellä dollarilla bushelin
ja mahdollisesti allekin siitä. Maan­viljelijä
ja työläinen, miten kauan
siedät tällaisen asiantilan jatkumis­ta?
— U. K.
työ- tai palkkasuhteldensa puolesta.
Tehoisan Järjestämistyön yhtenä
suurimpana esteenä on epäilemättä
Järjestöllinen eripuraisuus ja itse-kullekin
anunattlkunnalle itsenäisen
päätäntövallan vaatiminen. Niinpä
esim. kone- Ja putkimiesten sekä säh-kötyöläistiMj
Järjei^jen byrokraattisis­ta
johtajia ' itsekukin vaatii osansa
työväenjärjestöjen penningeistä ja
heistä it^änikln luottaa siihen, että
he voivat koko teollisuusalan työläis­ten
yleiset' edut vaihtaa muutamiin
omalle ryhmälleen tehtäviin pikku
mjrännytyksiin. Yksikään näistä am-mattikimtapohjalle
perustuvista Jär­jestöistä
ei ole kyllin -voimakas ryh­tymään
tehoisaan Järjestämisryntäyk-seen;
niiden keskinäiset, abialset kah-nailut
itsekullekin ammattikunnalle
kuuluvasta toimintapiiristä yjn. pik­ku
seikoista lannistuttaa ja suutut­taa
rivimiehiä; ja se seikka, että jo­kaisessa
tehtaassa itsekukin kuUn
ammattikunta tekee « työnantajain
kanssa oman erikoissopimnksensai, eh­dottomasti
tuhoaa kalkki mahdolli­suudet
osottaa JärjestynMttömille työ­läisille
ammatillisen liikkeen hyödyl-l
i ^ d e n .
-ruommbinen menetelmä on sitä
«lauretta^^mpaa Ja xikoUisempaa sen
cakla, kun ammattiyhdistysten virkal-teollisuutta
kontröUoI täydeUeen trus-tiutunut
pääoma, mikä on muuta­main
voimakkaiden ftoanssiryhmäin
käsissä. Nykyään näet el ole mitään
väliä sillä, missä Joku tehdas sijait­see
tai kuka on sen johtajana — v i i ­meinen
sana itsekimkin tehtaan me­nettelytapoihin
nähden on suurilla
finanssiporhoUla, joiden käsissä
näiden tehtaiden kontrolli.
Yhden tehtaan työläisten eristämi­nen
toisen tehtaan työläisistä on mil­tei
yhtä vaarallinen pahe kuin mitä
ammattikuntiin Jakautuminen on
Maantieteellisesti ovat massa- Ja pa­peritehtaat
useissa tapauksissa syr­jäisillä
seuduilla, ja atooa metodi
minkä avulla niiden työläisten väli­nen
yhteistoiminta saatetaan saada
aikaan on se, että käsitellään' koko
teollisuutta yhtenä yksikkönä Ja ryh­mitetään
määrätyllä maantieteellisellä
alueella olevat tehtaat erinäisiksi pH-reiksl.
Täten saataisiin kaikki massa- 'n
paperiteollisuuden palveluksessa ole­vat
j a määrätyllä alueeUa asuvat työ­läiset
järjestölliseen yhteyteen tämän
teollisuuden muitten työläisten kans­sa.
Aika-aJottata olisi pidettävä jär­jestäjäin
kokouksia, ja palkkaneuvot-telujen
edellä tulisi pitää plirikonvent-sioneja
ja -konferensseja. Uusista so-'
plmuksista tulisivat neuvottelemaan
edustavat neuvotteliikomlteat, ja neu­vottelujen
tulisi pohjustua piirikunnal-iisiin
tai maakunnallisiin sopimuksiin
Siten saataisiin voimaan samankaltai­set
palkka- ja työsuhteet ja Jokainen
tämän teollisuuden palveluksessaoleya
työläinen innostumaan yhteisiin kamp­pailuihin.
Täten saataisiin järjestämistyö mah­dolliseksi
ja kaikki käytettävissä ole­vat
voimat mobilisoiduiksi sitä to­teuttamaan
Täten tulisi myös tämän
lijat, jotka juoksentelevat ja pokkurc:-
vat tehtaiden alempain johtomiester.
ympärillä ja tekevät kaikkensa työ­läisten
voimain hajanaisina pitämi­seksi,
tietävät varsin hyvin, että vaik­ka
he aUeklrjottavat erikoisen sopi­muksen
jokaisessa tehtaassa, niin vain
työläiset tulevat täten karsinoiduiksi
eivätkä työnantajat, siDä koko ipa^esi-teollisuuden
edistysmielisten aineksien
toiminta varmasti voimistumaan jä
syntymään mielipiteiden yhtäläisyys
tämän teollisuushan tärkeimpiin ky­symyksiin
nähden, mikä nykyään ei
saata tuUa edes kysymykseenkään.
Ja tuohon seikkaan on massa- ja
paperit«)llisuuden palveluksessa ole­vain
t^läisten käytävä käsiksi, tah-toivatpa
sitä heidän järjestöjensä vir­kailijat
tahi eivät. Näiden työläisten
.ärjestöUisiä vtmnia on tiivistettävä
:a järjestämistyöhön käytävä käsiksi
tieteellisellä tavalla; ellei sitä tehdä
niin tulBvat tuhotuiksi npVin vähät
järjestörippeet, mitä tämän teollisuu­den
työläisillä vielä o n Sen tuotan-t<
Hnabdolli5undet ovat näet nyt Jo
smiremmat mariripTiain kysyntää. Ja
Suomalaisen järjestön osastoilla, eri
puolueyksiköillä y.m. Järjestöillä on
yleensä tapana koettaa ylläpitää vuo­rovaikutusta
lehden ja toisten paikka­kuntien
välillä valitsemiensa kirjeen-vaihtajain
välityksellä. Tällöin voi hel­posti
vakiintua sellainen käsitys, että
kirjeenvaihtajan toiminhassa ei ole
muuta "sisällä", kuin kokouksista ra-porteeraaminen
lehdelle.
KirjeenvaUitajain tehtävä ei rajoita
järjestöraporttien tekemiseen
Tämä on aivan liian rajoitettu kä­sitys
"Vapauden" kirjeenvalhtajain
tehtävien luonteesta ja laajuudesta.
Tosin järjestöeläfnän seuraaminen
ja sen tapahtumista raporteeraaminen
on tärkeätä siinä suhteessa, että si­ten
saavat toisten paikkakuntien, ja
jopa samankin paikkakunnan, työläiset
tietoja paikkakunnan suomalaisen
väestön yhteispyriimöistä, nostattaen
siten kiintoa toimintaamme kohtaan.
Mutta ajanmukaiselle sanomalehden
kirjeenvalhtotoiminnalle kuiduu vie­lä
monia muita tehtäviä. Jotka leh­den
kannalta katsottuna ovat yhtä
tärkeitä.
Ottakaamme esim. kysymyksen
natisten lähettämisestä lehdelle.
Jollakin pa-i^kftkunnalla saattaa ta­pahtua
joka työonnettomuus, lakko,
palkkojen alennus tai Joku muu ta­pahtuma,'
josta lehdelle olisi tiedo­tettava.
Silloin kirjeenvaihtaja ei saa
jäädä odottamaan, että sattuisi jotain
— lisää, ennen kim ryhtyy kirjoitta­maan
Uutinen on päinvastoin lieti
lähetettävä. Sen ei tarvitse sisältää
pitkiä, kautta rantain johtavia perus­teluja,
vaan lyhyet, koruttomat, pa­periliuskojen
. yhdelle puolelle selvästi
ja harvasm kirjoitetut tiedot siitä,
missä; milloin ja miksi tapaus sattui,
ja ketä se koskL
Jos asia koskee vissiä persoonaa e-sim^
tapaturman yhteydessä, liittä-kä
ikää, kotipaikkaa j a perhettä kos­kevat
tiedot. Jos kirjbitus saattaa lou­kata
JotaMn yksilöä, todistuttakaa
kirjotuksenne kahdella varmalla to­distajalla.
Välttäkää polemiikkien j i yksityis­ten
hyökkäysten kirjoittamista yk^-
tyisistä riita-asioista, tahi niihin ver­rattavista
tapahtumista, sillä lehtem­me
palstat eivät ole tarkoitetut persbo-hakohtaisten,
yleisempää merkitystä
vailla olevien asiain klistavälineeksL
Välttäkää sellaisten asiain kerto­mista
tosiasioina, joista teillä on vain
eiävarmat, kuulopuheiden ja juorujen
tarjoamat tiedot.
t ä tuoreeltaan. Suurikin asia menettSi
uutisarvoa,- Jos sen julkaisemista
vytetään • ^ :
Jotkut tapiahtUinat" voivat kaivat»
kirjeenvaihtajalta erittäin nopeata td*
mintaa. Lakoista, huomattavimmisti
paikallisista tapahtumista, joista o-mintakeisten;
oman kirjeenvaihtajan
pikaisten' tietojen saaminen on tar­peellinen,
voidaan' lähettää sähkösa­nomina,
esim; n k . yöldrjeen muodos­sa,
jolloin maksu oti paljoa halvempi,
kuin tavallisista sähkösanomista. Säh­kösanomat
voidaan lähettää suomen­kielelläkin,
millbin englanninkielea
käyttö tuottaa hankaluutta.
"Vapaus" toivoo, että järjestöt va­raisivat
kirjeenvaihtajille mahdolli­suuden
tiedoittaa sähköteltse kiireel­lisistä
tapahtnmista, suorittamalla
tällaisista sanomista koituvat vähäiset
kustannukset. Elleivät " järjestöt ole
tilaisuudessa huolehtimsum tästä suo­rittaa
"Vapaus" kustannukset.
Hnomaotokda paikkakanta-kavaaksista
Aloittelevat kirjeenvaihtajat useim-j
miten valittavat, ettei ole aiheita,!
mistä khrjolttaisi. Tämä vain hevois­sa
tapauksissa pitää paikkansa. Joka-j
päiväinen elämä näet tarjoaa lukui­sasti
aiheita. Ensinnäkin seutukunnan |
yleiset olosuhteet ansaitsevat kerto­mista.
Paikan historia, suomalaisen a-j
sutuksen kehitys, työläisten palkka-j
a työolot, teollisuuden lisääntyminen,!
työttömyys, kaikki nämä ja monet
muut seikat- järjestötoiminnan lisäksi
ansaitsevat käsittelyä. Voiko niistä a-siaa
ymmärtämätön ja huono k ^ ' |
mies kirjoittaa, kuulee usein ep
tävän? Vastaus: E i voi! Mutta tähSnj
on kuitenkin lisäksi vastattava, että
ensimäisen puutteen, asian ymmärtä-j
mättömyyden voi helppsti poista»
hankMmallff tietoja kulloinkin kysees­sä
olevasta .asiasta. Ön pengottava j
kunkin . tiedon lähteet vähäisessäkin
asiassa, puhuteltava henkilöitä ja lu­ettava
mitä muut ovat asiasta kirjoit']
taneet. Hyväkään kynämies ei t i
arjoittaa omaamatta tarpeelliset tie­dot
kirjoitettavasta asiasta. Mitä jäl­kimäiseen
seikkaan tulee, nUn lähties-
Uotisten tooreos ensUnokkidsen
krä asia
t ä r -
Kuten sanottu, lähettäkää uutinen
heti siitä varman tiedon saatuanne.
Vähäiselläkin uutlseHa on merkityk­sensä,
silloin kun I ^ t i vttf kertoa s i i -
-sä kirjoittamaan, ei ole^pelättävä siti.
tuleeko se kaikissa suhteissa kieliop»
sääntöjen mukaiseksi, ?y4i| ei. Virheet
tarkastetaan j a oiJotaaQ,Jtoimit»itoessa, ]
joten voi siis huoletta^kirjoittaa, vait-j
ka pisteet Ja pilkut eivät sattuisikflzaf
kaikisteUen kohdalleen.
Kirjeenvaihtajien toimialne
on se paikkakunta, j a ympäristö. mJJ-sä
kukin kirjeenvaihtaja asuu.
sanoen, paikkakunnan 'järjestöt,
maat, asunnot, ruokapaikat, tai J"'
kainen soppi j a ni^jkka, minne tunto­sarvet
ulottuvat. I
Erittäinkin Ontarion lukuisiin i^']
voksiin on saatava Mrjeenvaihtap»''