1928-08-29-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 186 — Osune. k*^>r=«. f c t s (sscosui- )« cÄirSuriai jrt1»> T O I M I T T A I A T » A. VAABA. B. A. TE.VHUNE.V. H. SCLA. • .i • t«. ^ R- PEHKOSEN-VAFAtiS (Ubertr) Tfc* «sir « s u «f irlsnUh Vorkcn ia C<s«<iA. P«iiU<he<i dcHr « n-MOtUSHLSXAT VAPAUDESSA: njBacOBeultact flJ» kcfta. fSJM fc«tu. — A>io^?ftf^01nnm^»nT^^>t^^i>^ SOe. palMtaoa. Wl»«inmr-i.iT»...liywr 50c. kata, tlJOC $ fccnu. — SjatrtaiiliaoäSiet $lXO kcrt«. I ^M ' • ' ^ [ ^ T AviMCoUsMtakMt t 2M k«n«. OJUo Ukai kcrua. — Kiito«:h>»»«k»rt tlM kert». — K»oI«B««u^«k. «M «Jiu k«it». Sftc liOauxM kiito«hn»r»lU «1 möMtntajiii. — BalattMaXfiatim nol^oM^^ He. ken». S1J« kolo* k«nu. — TJsflitiUBcntiim J« a»ot«»t««««««rica oa. «udxtucM. » « t m i rS ihMf^miti cukSuca. — TiUakau. ja^ta ä anna rmhi. ai tsila Skanämira. pa<lai aaHTTaMm. joilla TILAU5HDJNAT: rt. « kk. tZJ», S kk. «1.7S Ja 1 kk. «XO. — TMTa»aI»*Ski» ia 1 rk. t 6 . « « kk. <3J0. S kk. $2.00 Ja 1 Uk. l O O . Ssosacs aeki aKsa«I> . «iorat OmvnkMet piUä olla konBori«a keHo 4 ip. UmertyaiapiiTia edelliacB* ajkipiitäai VajMca Mrtmt»! Liberty BaOtBac. S3 LOTM Stpaat, PokaK» 536W. T^anlca koMtoti: liberty BaJUiac SS Loma St. Pohalia ICÖ». PaatioaoCa* B<a t». Smiban. Ont. Ccsoal atfrotiabic « * • Tfc. par eaL I>ek. »Ciii»<UB ckatca far aiafl* iaaaniM TSe. Tka Tayasa CM baal adTaatUIsg B c d i a a aa»t« tka r>Bttiab Paopta i» Cmaaiä. U» ttm maioia ubaaaa «aa nataaju ntmMiata, ki/jaeaeaaaa, kizjetttkaa »«aaUae» lilkkaaahoiuja» »Ua E l s f l B : J. V. KANJtASTO. UiUceahoitaU. • . YhdysvsJtain senaattori neuvostomaasta en tilanne massa- ja paperiteoliisuudessa CANADIAX LABOUR MONTHLYLLE KIEJOTTANIJT T IM BUCK Massa- ja paperiteollisuus on Canadan tehdasteollisuuden kaikkein t ä r - Suunnaton on se valheitten summa, jonka Yhdysvaltainkin porva-rillirien sanomalehdistö on vuosien varrella levittänyt työläisten ja talonpoikain neuvostotasavallasta. .Mutta valheella tahtoo aina olla lyhyet jäljet. Monet ovat ne tekijät, jotka porvarillisen sanomalehdistön pakottavat muuttamaan ääntä kellossa. Taloudellinen etu lienee niistä johtavin- * New York "Times" kertoo Moskovassa elok. >21 päivä päivätyssä uutisessaan seuraavaa: Demokraattinen senaattori Eliner Thomas (Oklahomasta) on oles- Jcellut kaksi viikkoa Leningradissa ja Moskovassa, ollen'nyt poistumassa Neuvostovallasta. Lähtiessään hän on antanut seuraavan lausunnon: • "Minä olen vakuutettu, että Yh- .dysvaJfat menettää vuosittain mii- •Joonia dollareita siksi, kun eillä ei ^ole väl ilöntä kauppayhteyt lä Neu-rV4> stovailan kanssa. Jos Neuvoslb-vallan tunnustaminen' tulee iiudel* le^en -esille senaatissa, kuten näyttää m^idolliselta, olivatpa vaalien iulokset mitkä hyvänsä* tulenAmina olemaan tunnustamisen kannalla. " N^'uy]ostoyälla8Sia^^^^^^ o^ rajattomasti . markkinoita. Poliittisia vaikeuksia -tosin löytyy, mutta iiyyä kaupan- , käynti on aina hyvää politiikkaa. ^ "Minä tulin- neuvostomaahan ai- ' ' MOastaan^ vieraileinaan, kuten vierai- ^ Iin" Italiassa vtiosi sitten. • YhiJys-valtain kansan edustajana senaatissa 'ja' senaatin finonssikomiteari jäsenenä minä katspn velvollisuudi^kseni tutustua tilanteeseen ulkomailla. • « - "Yhdysvalloissa minä kuulin kai- ' kenlaisla juttuja kaaöks^ tomaassa, mutta täällä minä pien ' tuHul huötaaamaan, että elämä kul« kee' neuvoslcmaassa eteenpäin normaalista latua. Pankkiliike on täällä hiljaisempi kuin Yhdysvalloissa, mutta tehtaat toimivat täydellä höyryllä ja työpajobsa vallitsee ahdinko. Ottaen huomioon, että Yhdysvalloilla on ollut jälkeen vallankumouksen 150 vuotta kehitysaikaa, ovat neuvostomaan saavutukset kahdeksassa vuodessa ihmeteltävät." Senaattori lausuu ihmettelynsä siitä, kun hän huomasi* että Moskovan suurimmassa kutomatehtaas-sa käytettiin Yhdysvalloissa kasva-tettua'puuvillaa, jota oli ostettu Saksasta. "Yhdysvaltain farmarit", sanoi senaattori Thomas, "ovat luottolaitoksen puutteessa pakotetut myymään puuvillaa välikäsille ja fi-nanssimiehille, jokainen niistä ottaen osansa välityspalkkiona. Jos Oklahoman ja muidenkin valtioiden suuret farmi-ko-operatiivit saisivat inyyiiä tuotteitaan suoraan neuvostomaahan, olisivat hinnat e-dullisemmat myyjälle ja. ostajalle. Se olisi mahdollista, jps mainittujen vaftojisn välillä vallitsisi välittömät kauppasuhted.: ^Saksan hallitus rahastaa koneiden' myyntiä neuvostomaahan, jossa löytyy rajat-tonuit markkipä^ Sama olisi nlah-dollista Yhdysvalloissa. . .Kun,.Yhdysvaltain liikemiehet ja farmarit 'käsittävät, - kuinka- paljon varoja he menettävät sivuuttaessaan neuvostomaan markkinat ja ollessaan vailla välitöntä kauppayhteyt; tä. sen käiissa, on neuvostovallan tunnustaminen mahdollista, multa ci ennen. Vhdysyallat tarvitsee e-nempi tietoja kauppamahdoUisuuk-sista neuvostbfhaassa.'* I - ETEENPÄIN. keimpiä haaroja. Canada on maailman suurin sanomalehtipaperin tuottaja ja vie tätä tavaraa ulkomaille enemmän kuin kaikki toiset maat yhteensä. Yksistään massa- ja p^jeriteolli-suuden vienti vuonna 1928 nousi yhteensä 173,491,635 dollariin; ja jos siihen liitetään maasta vietyjen paperipuiden arvo, niin nousee tämän teollisuudenhaaran viennin arvo yhteensä tuohon huikeaan summaan. 187,558.665 dollariin. Vertailun vuoksi mainittakoon vielä, että tämän teollisuudenhaaran bruttotuotannon arvo. I koneelUstuminen v^^^fÄinpasläan kymmenen vuotta on kulunut siitä kun: Kansasin valtion • \'ie£uiaa,l^eilla Yhdysvalloissa ensi kerta kokeiltiin uudella omituiseU;- näköisella koneella. Se oli yhdis- .tetty, leikkuu-'ja puimakone. Kun traktoi-i; veti kojetta viljapellolla, tapahtui ennen tuntematon ihme. " Lainehtiva vehnä katkesi ja kullan-kellertävänä virtana vilja juoksi suorastaan koneen sivulla olevaan-vitjavahkkuriin/ " Ei tarvittu enää miesjoukkoa ajamassa -entisiä leikkuukoneita eikä-kuhiloimassa lyhteitä. Ei myöskään enää tarvittu varata'' suurta miesjoukkoa piiimbajaksi. Tarvittiin vain >*ksi mies käyttämään trak-toria, yksi mies käyttämään konetta ja pari henkilöä ajamassa viljaa elevaattorille. Se oli uusi käännekohta vehnä-viljelykäen alalla, joka tulee merkitsemään suuria muutoksia vehnä-tuotannon alalla. Kehitys on vielä alkuvaiheissaan, eikä sen seuraukset ole vielä kaikessa laajuudessaan tunnettuna, mutta jokainen asioita tarkkaileva henkilö v»i nähdä jo selvästi sen vaikutukset.. Tar\'itsee vaii)^ ottaa huomioon sen seikan, että ainoastaan varakkaimmat farmarit- kykenevät käyttämään hyödyksensä uusimpien keksintöjen tuotta- » D M hyötyä;. Köyhemmät farmarit --jov|i^at tavalla tai toisella riippuvaiseksi uusimpien koneiden omistajista,' tai sitten tekemään työnsä entisillä koneilla» joutuen sen kautta alak>7ateen kilpailussa. Uutis-asutusseuduilla tietysti on mahdotonta kilpailla konetnotannon kanssa, sillä tuotteet, täytyy jatkuvasti myydä alle tuotantokustannusten. Seuraa vasaramarkkinoita kautta linjan ja yhtenäistä • muuttoa" maalta teollisuuskeskuksiin. Maanviljelyksen koneellistuminen merkitsee näin ollen välttämättö-mästi kulkemista keskittymistä koK-den. Kilpailussa pienyrittäjät häviävät ja siuuirtuölänto läiajenee. •; Ensimäisen kerran yhdistettyä leikkuu- ja puimakonetta kokeiltiin jo viime! vuosisadan iopulla Tyynenmeren rannikolla ja Idahon valtiossa. Silloin sitä vetämään tarvittiin 20—30 hevosta ja nuo kokeilut osottivat sen kokonaan liian hankalaksi laitokseksi 'käytettäväksi varsinkaan tällä puolella Kallio-vuorlcai. Kuitenkin se merkitsi uuden kehitysvaiheen alkua, vaikkakin se ensin. nayttjL epäkäytännölliseltä- Myöhempien! i^i^en koneteollisuuden kehitys ratkaisi probleemit. Traktori ja monet parannukset itse koneessa sen tekivät V. 1918 kysymys oli varsinaisesti ratkaistu. Ja neljä vuotta myöhemmin alkoi uusia ihmistyövoimaa säästäviä koneita ilmaantua Kansasin ja muiden valtioiden ^ viljakentille. Nopeasti ne ovatkin siitä lähtien vallanneet alaa, kunnes niitä on jo yksistään Kansasin valtiossa 18,000 kappaletta käytännössä. Kone on aiheuttanut hämmästyttäviä muutoksia. Kansaa City Starin kirjeenvaihtaja kertoo miten eräs farmari lähellä Alva-nimistä kauppalaa kahden poikansa .kanssa^ joista nuorin on vasta 12-vuotias, tämän uuden koneen avulla suoritti elonkorjuutyöt 400 eekkerin 'färrtiil-la ilman ulkopuolista apua. Vain joitakin vuosia sitten samalla farmilla tarvittiin elonkorjuutöissS^ kuusitoista .TniKtii.'^'rrNyl:sdn -suoritti kolme miestä, v,..^ ' ". V. 1926 tehlijaiiitlovaltion; maaife riljelysdepartementin toimesta tutkimuksia, joissa vertailtiin kustannuksia yhdistelyn leikkuu- ja puimakoneen käirtöstä ja huomattiin, että elonkorjuu sen avulla maksoi mikä vuonna 1917 oli Ukimäärin sa-dassamiljoonassa dollarissa, oli vuoteen 1926 mennessä kohonnut 224,539.- 271 dollariin- Näin ollen on ilman muuta selvää, että tämä teollisuudenhaara on varsin suurimerkityksellinen Canadan kapitalismille. Tähän teollisuuteen on s i joitettuna yli puoli biljoonaa dollaria, minkä kontrolli on muutamain mah-tavain ryhmäin käsiin keskittyneenä; se nauttii suurista luonnollisista etui-^ suuksista, kuten laajoista Ja lähellä olevista paperipuumetsistä sekä miltei rajoittamattomista vesivoimalähr teistä (yhden paperltonnln tuottamif seen tarvitaan noin 100 hevosvoiman energia); sen käytettävissä on runsaasti halpapalkkaista työvoimaa;. jäc sille on suureksi eduksi se, gttä Tna-^ dysvaltain suuret jKiperlpulden Ja i»-:. perin markkinat ovat aivan Canadan rajalla. Kaikkien näiden seikkain pe-, rusteella saattavat Canadan suiu%t Jfi nykyaikaiset papetil^htaat tuottaa s^-. nomalehtipaperia, mikä muodostaa 83^ prosenttia.niiden kokonaistuotannostc^ halvemmalla kuin mitkääii mu^t maat. Ja pi^rlteoUisuuden laajentti^^ minen näjrttää olevan taattusi vlelä^ monien tulevien vuosien ajaksi. Se on nykyään täydellisesti finanssipäomap, Ja Canadan suurimpien . pankkle|). kontrollissa. "'. Viimeisen kymmenen vuoden kulu-: essa' on sanomalehtipaperin tuotan-, non kehitys ollut kerrassaan huikeaa; sanomalehtipaperin tuotanto qn kolminkertaistunut ja tuotantomah-. dolllsuudet nelinkertaistuneet. . AI]^ oleva taulukko ospttaakin yhden niii^' t ä kidkkein tavattomimmlsta teolU-- suuden laajentumisen ~ ennätyksistä; mitä an saavutettu : maailmansodan jälkeen mittakaavassa kuin Canadan paperiteollisuus vaurastuu, niin Yhdysvalloissa, missä paperipuut ja vesivoima ovat kalliita, on huomattavissa paperi-teollisuuiden kutistumista. Niinpä esim. vuonna 1927 Canadassa rekisteröitiin sanmnalehtipaperin tuotannossa yhdentoista prosentin lisäys edelliseen vuoteen verraten, kun sitävastoin Yhdysvalloissa rekisteröitiin kahdentoista prosentin alennus. Tsuaä. seikka yhdistyy varsin läheisesti siihen, että amerikalalsta rahaa sijoitetaan entistään enemmän Canadan sanomalehtipaperin tuotantoon; ja juuri tämä seikka on käytännöllisenä takeena siitä, että aikaisemmin mainitut luonnolliset etuisuudet tulevat aiheuttamaan tämän teollisuuden jatkux-an ;sa työskentelevistä työläisistä on melkoisen sapxi osa ammattitaitoista vä- SANOMALEHTIPAPERIN TUOTANTO Tonnia Arvo . Tonnia Arvo . 1922 1927 689,847; $38,868,Gä4^ . 1.899,2aG^ 121.l82,98lr Tonnia , 2.086,9^ Arvo Ei ole saatavissii (Nämä luvut ovat 'nevyorkilalsett New Print Service Bureaun esittämät Muut tilastot perustuvat Canadan ha^r; lituksen tilastoviraston esityksiin.) " Canadan pi^periteollisuudien yhtenä merkille pantavana vaurastumisen' piirteenä on se seikka, että samassa laajentumisen, saattamaan suuret f i - nanssiporhot rakentamaan uusia tehtaita Ja voimalaitoksia, huolimatta sUtä, etteivät nykyisetkään -tehtaat tuota kuin 85 prosenttia niiden tuo-tantokyvystä. Paperitehtaiden vuosituotanto ylitti miljoona tonnia ensimäisea kerran 1922 Ja viime vuonna se ylitti Jo kak- 6imilJoonaa tonnia. Tämä huikeasti l i sääntynyt tuotanto on myyty, liikevoitot jatkuvasti lisääntyneet, erinäisten yhtiöiden osakkeiden hinnat ovat kohonneet, sataanvilteentoista tehtaaseen, mitkä oUvat käynnissä 1926, U-Eätttiln vUme vuonna.5 uutta tehdasta Ja puoUtusInaa on parhaillaan teon alla. Massa- j a paperiteollisuus on j ä t tiläinen, se vaurastuu edelleen nope-esitl •.: .. _ :'L' , • -j.i.- • •• TYOUUSTEN TILANNE f <• Siinä <m vaurastuva teollisuus, mikä pqrustuu vjPanadan., luonnonrikkauksien kalliopohjalle, -tu<rttaa suuria liike-keä, ja uusien tehtaicjpn avaamisen takia on työn saanti ollut verrattain helppoa viimeisen kahdeksan vuoden kuluessa. Asiain näin ollen saattaisi otaksua, että paperiteollisuuden työläiset ovat sataprosenttisesti järjestyneitä. J a jos paperiteollisuus on suuri-merkityksellinen Canadan kapitalismille, niin ne 28,180 työläistä, mitkä ovat suoranaisesti massa- ja paperitehtaiden palveluksessa, eivät suinkaan ole vähemmän tärkeitä Canadan työväenliikkeelle; ne eivät ole sitä vain paperiteollisuuden tärkeyden takia. kilpailun seuraukset tuntuvat terä- TästL Viimeisen vuoden kuluessa on trustiutuminen seurannut tnistlutu-mista, kaikki massa- ja paperitehtaat joutuvat vuoronsa perään yhden tai toisen viiteen suuryhtymään kuuluvan ryhmän käsiin ja meillä ei ole vähintäkään syytä epäillä, etteivätkö työläiset — jcsfka eivät ole vähääkään hyötyneet siitä hämmästyttävästä hyvinvoinnista, mikä paperiteollisuudessa on vallinnut viimeisen kahdeksan tai kymmenen vuoden aikana — joutuisi kärsimään armottomasta palkkain alennuksista lähitulevaisuudessa, eUeivät he saata puolustusvälinel-tän, järjestöjään, paljoa parempaan kuntoon kuin mitä ne ovat tällä haa-vaa. Tämän hyvin keskittyneen teollisuuden ja siinä työskenteleväin työläisten järjestöjen traagillinen erilaisuus saa-tettanee parhaiten käsittää, kun tiedetään, että massa- ja paperiteollisuuden tuotantokyvystä oh tällä erää 85 prosenttia viiden suuren jättiläis- ; ; ^ T n n ' ; ; ^ e a ' ^ Y , " e t t ä näiden nm^^n trustin käsiin keskittynee-työläisten järjestäminen on ikäänkuin avaimena niiden 30,000 työläisen järjestämiseksi, mitkä työskentelevät massa- Ja paperiteollisuuden sukulais-teollisuiiksissa. Mutta minkälainen on näiden työläisten järjestäytymlstilanne? Pape-rintekijöillä. jotka ovat tämän teolU-suusalan ylimykset, >^mikäli työläiset ovat kysymyksessä, saaden puolitoista dollaria palkkaa tunnilta, on jonkun-verran järjestöä kahdeksassatoista käynnis^' olevassa paperitehtaassa, heidän järjestöjensä yhteinen jäsenmäärä oUen 1,362. Mutta sekatyöläisten ja puolittain ammattitaitöiäten työläisten Joukot, Vtka muodostajat suurimman osan tämän teollisuusfiflan työväestöstä, ovat Itse asiassa järjestymättömiä. "SulfUttl- ja paperitfeh-dastyöläisten veljesjärjiestö" pn erään-nä. Niistä itsekukin pitää käynnissä *FPeen t a» sulkea yhden töitaistaan ja siitä i limatta tuotta** tarpeellisen paperia markkinoita varten. Esimerkin vuoksi, mainittakoon, Abitibi ja Spanish River i yw trustiutuminen, mikä tapahtui täin, saattoi yhden *ainoan rjiM, kontrollin alaispkisi kuusi t ö : ^ ; joiden yhteinen vuotuinen papoin^ tantokyky nousee esOÄK} tonoijn, ^ seita sähkövoimalaitoksia ja yhteaa 178.058,625 dollarin varat. L a m ^ j a St. Maurice Valley ryhmäin u& tiutuminen.,joissa Herbert Holt, Eoj^ pankin esimies on päämiehenä, sasj. taa I neljä tehdasta saman alaiseksi. Nämä kaksi äskeisintä tns-tiutumista vähentää korporatsianiE luvun ^nön TOhäiseksi. että ne[saa^ vat helposti sopia yleisestä poljtiiijj. taan työväestöön nähden. Näija trustien suuruudesta saatetaan jossj. kin määrin päästä selvyyteen alla(^ vasta taulukosta, missä erinäis^ nyttemmin .saman kontrollin alaisiin joutuneiden tehtaiden tuotanto useita tehtaita, omaa tavattomia ra- liikevoitto on ryhmitetty yhteen. TEHTAIDEN PÄIVITTÄINEN TUOTANTO TONNEISSA Kokonais- Paperipuua. Muuta paperia Massaa 65 1,500 500 voittoja ja. minkä ^laajentuminen on miltei taattua. Canadan paperitehtais-lainen teollisuusliitto, minkä toiminta-pihin pitäisi ylettyä kalkkiin niihin työläisiin, jotka työskentelevät Canadan 120 paperitehtaassa. Mutta tuon järjestön canadalainen Jäsenmäärä on pienentsmjrt suhteellisesti nopeammin kuin mitä paperiteollisuus on laajentunut. Seuraava taulukko, mistä ilmenee tuon järjestön kuin myös Paperin-tekijäih liiton voimasuhteet w. 1920— 26, on sattuva osotus tämän hyvinvoivan teollisuusalan työläisten järjestäy-tymlstilanteesta. Sanomalehti- Ryhmän nimi papena Abitibi-Spanish R. 1,260 International Paper Co. of Canada Canada Power & Paper Corp. Laurentide, St. Maurice Price Bros. Minnesota .-& Ontario P. & P. Corp*n Backus Group) 830 Viiden ryhmän yht. 5,625 1,765 liikevoitto 1926 $7,319,857 neliömafl. 25,570 66 0 9,83 4,54 3 20,000 1,295 740 75 60 100 350 665 840 150 4,080 7,511,823 4,063,211 4,730,444 $33,459,978 9,900 9,700 50,000 115^70 ••.li: 19^0 1926 PAIKALLISOSASTOJEN J A JÄSENTEN LUKUMÄÄRÄ : CANADAN E R I ' MAAKUNNISSA N . B. Massa- ja suIfiittityolaUten Teljesliitto . , • Osastoja Quebec Ontario , B. C. 9 11 1 5 V 11 yhteensä 26 16: , 1^20 1&26 Jäseniä yhteensä 5.000 2^)15 Paperintekijiin yeljesjärjestö : '6 . • 7 • ^ 1 14 18 1,100 1,362 Nuo numerot ovat hämmästyttäviä! Nuo viisi trustia omaa paperipuiden hakkuuoikeudet alueeseen, mikä on pinta-alaltaan nailtel yhtä suuri kuin Brittein saaret; niiden omistamissa tehtaissa tuotettiin vuonna 1927 yksi jä ^kolmeneljäosa miljoonaa tonnia sanomalehtipaperia, minkä tuotanto koko Canadassa nousi 2,086,949 tonniin; Ja n i i d en yhteinen: tuotantokyky nousee miltei kahteent)iljoonaan tonniin vuodessa. Näiden jättiläistrustien hallussa olevain paperiteht. tuotanto ylitti vuonna 1927 Yhdysvaltaii koko sanomalehtipaperin tuotaEccB yli sadallatuhamella tonnilla. Cana-dan massa- ja paperityöläiset ovat vastakkain Jättiläisten kanssa, jotu vuorostaan ovat flnanssipääoman kai. leissa. EUeivät nämä työläiset lyhdj yksimielisesti, eheänä Joukkona tals-telemaan etujensa puolesta, odotta heitä samanlainen kohtalo kuin aiiS on kohdannut Yhdysvaltain terästrus-i i n työläisiä. (Jatk.) Vapauden LEHTEMME KIRJEENVAIHTAJILLA ON ERITTÄIN TÄRKEÄ HUOIXETTAVANAAN . TEHTm Nuo numerot muodostavat eräänläi-^ ^en: syytöksen Arnferikän työväehliiton virkailijostoa vastaan Sen taholta f\vt~vle näSt millinkään tehty suun- ^nitehnallista yritystä tämän ;tärkeän lepliisuuden työläisten järjestämiseksi semmoinen anarkia on Aineri-työviiienmtossa vallalla Järjestöl-n asioihin nähden — voitaisllnpa esimerkkejä siltä, miten 300 eekkerin farmilla, kun sato oli keskimäärin viisitoista bushelia eekkeriä kohden, kaksi dollaria eeldce-ri, kun sitävastoin entisillä koneilla se maksoi $4.50 eekkeri. Bushelia kohden uudella koneella elonkorjuu maksoi kolmetoista senttiä busheli, mutta vanhoja koneita käyttäen 30 senttiä busheli. f] Tiede ja teknillinen kehitys kulkee eteenpäin harppa-askelin, mutta sen tuottama hyöty ei lankea työ- Iäisten ja farmareiiden haaksi- Vain jotkut yhteiskunnan ylimmillä kerroksilla nauttivat sen hyödystä, kuten osottaa m.m. maanriljelysko-netrustin äskettäin julkaisemat nu merot, joiden mukaan sai osakkeet ovat viimeisen kahden vuoden aika na kohonneet 99 dollarista 289 dol lariin, eli lähimailleen 300 prosent tia. Kaikki ne voitot, jotka ovat edellyttäneet btemational Hatves-ter komppanian (maanviljelyskone-trustin) osakkeiden nousun, on riistettyjä voittoja työläisten ja maanviljelijäin 'työntuloksista- Se tapahtuu samalla aikaa kun farmari maksaa kahdeksan - prosentin korkoa morketistaan, jonka saamiseksi hän on useammassa tapauksessa täytynet pantata tulevan viljasatonsakin | y n ä l s t e n | , l t s e n s ä alottamat onnistuneet järJl^tämisryntäykset bn myö- .^finmln tehty tyl^jiksl erinäisten am- Mattiyhdi^Öfsten^r^ toimitsi-j| aln toiiMsta > i t ä i e t t ä - " i ^ ^ ovat <<:i^nnee{i ä n u n a t t ^ ^ työläiset oinlln pieniin anunattiosastoihinsa sekä jättäneet sekatyöläiset eristetyiksi avuttomuuden -tunteen valtaamina. Tämän takia ovat massa- , ja paperiteollisuuden työläiset, järjestymättömiä ja avuttomia ryhtymään minkäänlaisiin käytännöllisiin toimenpiteihin on ja täytyy myydä vehnänsä korkojöi maksamiseksi ja pääoman lyhentämiseksi yhdellä dollarilla bushelin ja mahdollisesti allekin siitä. Maanviljelijä ja työläinen, miten kauan siedät tällaisen asiantilan jatkumista? — U. K. työ- tai palkkasuhteldensa puolesta. Tehoisan Järjestämistyön yhtenä suurimpana esteenä on epäilemättä Järjestöllinen eripuraisuus ja itse-kullekin anunattlkunnalle itsenäisen päätäntövallan vaatiminen. Niinpä esim. kone- Ja putkimiesten sekä säh-kötyöläistiMj Järjei^jen byrokraattisista johtajia ' itsekukin vaatii osansa työväenjärjestöjen penningeistä ja heistä it^änikln luottaa siihen, että he voivat koko teollisuusalan työläisten yleiset' edut vaihtaa muutamiin omalle ryhmälleen tehtäviin pikku mjrännytyksiin. Yksikään näistä am-mattikimtapohjalle perustuvista Järjestöistä ei ole kyllin -voimakas ryhtymään tehoisaan Järjestämisryntäyk-seen; niiden keskinäiset, abialset kah-nailut itsekullekin ammattikunnalle kuuluvasta toimintapiiristä yjn. pikku seikoista lannistuttaa ja suututtaa rivimiehiä; ja se seikka, että jokaisessa tehtaassa itsekukin kuUn ammattikunta tekee « työnantajain kanssa oman erikoissopimnksensai, ehdottomasti tuhoaa kalkki mahdollisuudet osottaa JärjestynMttömille työläisille ammatillisen liikkeen hyödyl-l i ^ d e n . -ruommbinen menetelmä on sitä «lauretta^^mpaa Ja xikoUisempaa sen cakla, kun ammattiyhdistysten virkal-teollisuutta kontröUoI täydeUeen trus-tiutunut pääoma, mikä on muutamain voimakkaiden ftoanssiryhmäin käsissä. Nykyään näet el ole mitään väliä sillä, missä Joku tehdas sijaitsee tai kuka on sen johtajana — v i i meinen sana itsekimkin tehtaan menettelytapoihin nähden on suurilla finanssiporhoUla, joiden käsissä näiden tehtaiden kontrolli. Yhden tehtaan työläisten eristäminen toisen tehtaan työläisistä on miltei yhtä vaarallinen pahe kuin mitä ammattikuntiin Jakautuminen on Maantieteellisesti ovat massa- Ja paperitehtaat useissa tapauksissa syrjäisillä seuduilla, ja atooa metodi minkä avulla niiden työläisten välinen yhteistoiminta saatetaan saada aikaan on se, että käsitellään' koko teollisuutta yhtenä yksikkönä Ja ryhmitetään määrätyllä maantieteellisellä alueella olevat tehtaat erinäisiksi pH-reiksl. Täten saataisiin kaikki massa- 'n paperiteollisuuden palveluksessa olevat j a määrätyllä alueeUa asuvat työläiset järjestölliseen yhteyteen tämän teollisuuden muitten työläisten kanssa. Aika-aJottata olisi pidettävä järjestäjäin kokouksia, ja palkkaneuvot-telujen edellä tulisi pitää plirikonvent-sioneja ja -konferensseja. Uusista so-' plmuksista tulisivat neuvottelemaan edustavat neuvotteliikomlteat, ja neuvottelujen tulisi pohjustua piirikunnal-iisiin tai maakunnallisiin sopimuksiin Siten saataisiin voimaan samankaltaiset palkka- ja työsuhteet ja Jokainen tämän teollisuuden palveluksessaoleya työläinen innostumaan yhteisiin kamppailuihin. Täten saataisiin järjestämistyö mahdolliseksi ja kaikki käytettävissä olevat voimat mobilisoiduiksi sitä toteuttamaan Täten tulisi myös tämän lijat, jotka juoksentelevat ja pokkurc:- vat tehtaiden alempain johtomiester. ympärillä ja tekevät kaikkensa työläisten voimain hajanaisina pitämiseksi, tietävät varsin hyvin, että vaikka he aUeklrjottavat erikoisen sopimuksen jokaisessa tehtaassa, niin vain työläiset tulevat täten karsinoiduiksi eivätkä työnantajat, siDä koko ipa^esi-teollisuuden edistysmielisten aineksien toiminta varmasti voimistumaan jä syntymään mielipiteiden yhtäläisyys tämän teollisuushan tärkeimpiin kysymyksiin nähden, mikä nykyään ei saata tuUa edes kysymykseenkään. Ja tuohon seikkaan on massa- ja paperit«)llisuuden palveluksessa olevain t^läisten käytävä käsiksi, tah-toivatpa sitä heidän järjestöjensä virkailijat tahi eivät. Näiden työläisten .ärjestöUisiä vtmnia on tiivistettävä :a järjestämistyöhön käytävä käsiksi tieteellisellä tavalla; ellei sitä tehdä niin tulBvat tuhotuiksi npVin vähät järjestörippeet, mitä tämän teollisuuden työläisillä vielä o n Sen tuotan-t< Hnabdolli5undet ovat näet nyt Jo smiremmat mariripTiain kysyntää. Ja Suomalaisen järjestön osastoilla, eri puolueyksiköillä y.m. Järjestöillä on yleensä tapana koettaa ylläpitää vuorovaikutusta lehden ja toisten paikkakuntien välillä valitsemiensa kirjeen-vaihtajain välityksellä. Tällöin voi helposti vakiintua sellainen käsitys, että kirjeenvaihtajan toiminhassa ei ole muuta "sisällä", kuin kokouksista ra-porteeraaminen lehdelle. KirjeenvaUitajain tehtävä ei rajoita järjestöraporttien tekemiseen Tämä on aivan liian rajoitettu käsitys "Vapauden" kirjeenvalhtajain tehtävien luonteesta ja laajuudesta. Tosin järjestöeläfnän seuraaminen ja sen tapahtumista raporteeraaminen on tärkeätä siinä suhteessa, että siten saavat toisten paikkakuntien, ja jopa samankin paikkakunnan, työläiset tietoja paikkakunnan suomalaisen väestön yhteispyriimöistä, nostattaen siten kiintoa toimintaamme kohtaan. Mutta ajanmukaiselle sanomalehden kirjeenvalhtotoiminnalle kuiduu vielä monia muita tehtäviä. Jotka lehden kannalta katsottuna ovat yhtä tärkeitä. Ottakaamme esim. kysymyksen natisten lähettämisestä lehdelle. Jollakin pa-i^kftkunnalla saattaa tapahtua joka työonnettomuus, lakko, palkkojen alennus tai Joku muu tapahtuma,' josta lehdelle olisi tiedotettava. Silloin kirjeenvaihtaja ei saa jäädä odottamaan, että sattuisi jotain — lisää, ennen kim ryhtyy kirjoittamaan Uutinen on päinvastoin lieti lähetettävä. Sen ei tarvitse sisältää pitkiä, kautta rantain johtavia perusteluja, vaan lyhyet, koruttomat, paperiliuskojen . yhdelle puolelle selvästi ja harvasm kirjoitetut tiedot siitä, missä; milloin ja miksi tapaus sattui, ja ketä se koskL Jos asia koskee vissiä persoonaa e-sim^ tapaturman yhteydessä, liittä-kä ikää, kotipaikkaa j a perhettä koskevat tiedot. Jos kirjbitus saattaa loukata JotaMn yksilöä, todistuttakaa kirjotuksenne kahdella varmalla todistajalla. Välttäkää polemiikkien j i yksityisten hyökkäysten kirjoittamista yk^- tyisistä riita-asioista, tahi niihin verrattavista tapahtumista, sillä lehtemme palstat eivät ole tarkoitetut persbo-hakohtaisten, yleisempää merkitystä vailla olevien asiain klistavälineeksL Välttäkää sellaisten asiain kertomista tosiasioina, joista teillä on vain eiävarmat, kuulopuheiden ja juorujen tarjoamat tiedot. t ä tuoreeltaan. Suurikin asia menettSi uutisarvoa,- Jos sen julkaisemista vytetään • ^ : Jotkut tapiahtUinat" voivat kaivat» kirjeenvaihtajalta erittäin nopeata td* mintaa. Lakoista, huomattavimmisti paikallisista tapahtumista, joista o-mintakeisten; oman kirjeenvaihtajan pikaisten' tietojen saaminen on tarpeellinen, voidaan' lähettää sähkösanomina, esim; n k . yöldrjeen muodossa, jolloin maksu oti paljoa halvempi, kuin tavallisista sähkösanomista. Sähkösanomat voidaan lähettää suomenkielelläkin, millbin englanninkielea käyttö tuottaa hankaluutta. "Vapaus" toivoo, että järjestöt varaisivat kirjeenvaihtajille mahdollisuuden tiedoittaa sähköteltse kiireellisistä tapahtnmista, suorittamalla tällaisista sanomista koituvat vähäiset kustannukset. Elleivät " järjestöt ole tilaisuudessa huolehtimsum tästä suorittaa "Vapaus" kustannukset. Hnomaotokda paikkakanta-kavaaksista Aloittelevat kirjeenvaihtajat useim-j miten valittavat, ettei ole aiheita,! mistä khrjolttaisi. Tämä vain hevoissa tapauksissa pitää paikkansa. Joka-j päiväinen elämä näet tarjoaa lukuisasti aiheita. Ensinnäkin seutukunnan | yleiset olosuhteet ansaitsevat kertomista. Paikan historia, suomalaisen a-j sutuksen kehitys, työläisten palkka-j a työolot, teollisuuden lisääntyminen,! työttömyys, kaikki nämä ja monet muut seikat- järjestötoiminnan lisäksi ansaitsevat käsittelyä. Voiko niistä a-siaa ymmärtämätön ja huono k ^ ' | mies kirjoittaa, kuulee usein ep tävän? Vastaus: E i voi! Mutta tähSnj on kuitenkin lisäksi vastattava, että ensimäisen puutteen, asian ymmärtä-j mättömyyden voi helppsti poista» hankMmallff tietoja kulloinkin kyseessä olevasta .asiasta. Ön pengottava j kunkin . tiedon lähteet vähäisessäkin asiassa, puhuteltava henkilöitä ja luettava mitä muut ovat asiasta kirjoit'] taneet. Hyväkään kynämies ei t i arjoittaa omaamatta tarpeelliset tiedot kirjoitettavasta asiasta. Mitä jälkimäiseen seikkaan tulee, nUn lähties- Uotisten tooreos ensUnokkidsen krä asia t ä r - Kuten sanottu, lähettäkää uutinen heti siitä varman tiedon saatuanne. Vähäiselläkin uutlseHa on merkityksensä, silloin kun I ^ t i vttf kertoa s i i - -sä kirjoittamaan, ei ole^pelättävä siti. tuleeko se kaikissa suhteissa kieliop» sääntöjen mukaiseksi, ?y4i| ei. Virheet tarkastetaan j a oiJotaaQ,Jtoimit»itoessa, ] joten voi siis huoletta^kirjoittaa, vait-j ka pisteet Ja pilkut eivät sattuisikflzaf kaikisteUen kohdalleen. Kirjeenvaihtajien toimialne on se paikkakunta, j a ympäristö. mJJ-sä kukin kirjeenvaihtaja asuu. sanoen, paikkakunnan 'järjestöt, maat, asunnot, ruokapaikat, tai J"' kainen soppi j a ni^jkka, minne tuntosarvet ulottuvat. I Erittäinkin Ontarion lukuisiin i^'] voksiin on saatava Mrjeenvaihtap»''
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 29, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-08-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280829 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-08-29-04