1955-08-30-03 |
Previous | 3 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Om fUBlOIVTAMAASf >rosti JybjrtBanal5uud«S2?' öitten S>fta käsitti ySS:! «.Jossa yhdistyvät sopivaa^ olltoen. erootttoea Ja yllät*S ^alnes. Paras juttu kuului^' ^^äkklä. ottakaa kätemTS;^ Miksi koirasi pitää aUia kieltää., a ulkona? - , ^ Enpä tiedä. Sen ruumia on hl lyhyt I K U E T T E L I a ^ a el pysy kauan hullua h^!,j « i n , mutta, se minua ihxnetyttäi U 'miten hullu saa rahaa tuhJä a». luttamishifviöt M2-kerrol(- a rakennuksia luols, Ont. — Tänne on tuotu »valloista kaksi asuuirakennuj. muttamishlryiötä joiden avulla ään . mulUe seuduiUe niMöi ksan kylän j a kauppalan ssun-wden nykyiset, paiiat joutuvat" yrencen uuden meritien vesien adeittiäköisesti vuonna 1958. ' lä slii-tolaitteilla kyetään oii-' s t i ' siirtämään kakslkerroksla tja, joista ensimmäiset 600 sllr-täältä neljälle uudelle asutus-le. -Työ alkoi jo elokuun toisen :on aikana. ttohirviölden valtavuudesta pu-e tosiasia, että neljä pyöiää,,] ovat kahden tonnin painoisia imenen Jalan korkuisia. PySrit vat. $6,0Q0 kappale ja niiden' on asetettu ne teräslavetlt, joi-äälle siirrettävät rakennukset lan uusiin palkoihin siirtämistä lvia venäläisiä ittu USA:han Lova. Amerikkalainen demo-nen. senaattori lUlender pj^d Iltana; elokuun 23 pnä viittä issat^emtissa olevaa ven&läls-hilulle ^dysvältoihln ja.eii- • .^liouisanaan, ^ Jota EHende- • senaatis&a. (Ulan- suurlähetystössä IMas&o>v| idetyllä^ vastaanotolla härifS-i 'OVAnsa; että ministerineuvos* •apuiheenjohtajat KaganoTicb,: l Ja.Pervuihin ja sähkövoima-: ri Maleiikov sekaSuslo, «ris lii^tipuolueen keskuskomitean. Bhistön viidestä jäsenestä, i v a t hänen kutsuunsa. tert<^voi myös, etta Yhdysval* J ingressivaltuuskunta vierailisi oliltossa ja Yhdysvaltain kon- Jä avattaisiin venäläisiin kaur h l . ikäaiQlnen kolari y iQhambia^ — Kuningatar In-aito. Jota ohjasi hänen au-ittajänsa, ajoi maanantain»,] pnä aamupäivällä kulkiessiiw| t i n ohi Hillerödissä PphJoi^; issa erään 65 vuoden IkSiSffl. Jrällä kulkevan naisen yli Iki melko hiljaa pyöräJUjäo nestyessä sen eteen, gatar Ingrid antoi nalseje^ i. l i m a n jalka oli katkeniuit J »li mahdollisesti saanut Bi»-|j tseh.; kertoo Aftenbladet.: Men kehittnr lUnM iibiaikoiaa? •'I liynttyynne kasaan. . . iihaalellla ei ketään peloitdij iräillä. haaleilla >ollaan valmiita <<'jl lokalnen mukaan jokaU^-j .Joka ei halua liittyä t o l i #J tyoi käydä seuraamassa?^;-! •esityksiä, konsertteja' tilaisuuksia. Kunkaan « olnkaan sanomaan, että «l* wi käydä siellä ja siellä, y llä, että käy useimmissa ps|- ilee qäkemfiän mitä missi-lataan j a silloin voi myfid* jllä mikä ön hänen etujen» toimintaa ja mikä el ole-, i «itten oiketo pitäisi pelat». i hiinkin olisi, että CanadJi-.j tettaisUn sen takia» että o»- Ulttyä kulttuurijärjestöä^ Ijchonkhi muuhun työvieD-rjestaön, niin silloihan näÄ olfeftaänThyvä maa vi- Usesta maasta lähetettäid» :btimaahan vapaalla kJ5«"" i vahi mleluhien asl». illiisti eivät asiat: seotäi» dn on turha pelätä, «Ö8 i lisää pelottelljaln »J* esim. sosialistinen Ja *«F i a t e onkysymyksessSBJÖ maalhnan Jhmlslstä on P., , kannalla. oyksessä taas on » » T däkfai suurempi patoo., onkhi näin oUea san» r .. eOi menkää suofle P senne kuoliaaksi. — J^^T • _ nykj-isen tilanteen. .siJ-tävänä jänionä voidaan todeta altesän aikana on työttömyys y»-. emiyt Ja näyttää kmn olisi vfelä della £ama suunta vaikutta- > siis kysj-mys siitä kuinka py-tuo suunta talousketoityk? 'co. silla «hän kapitalismin ta-ole vielä voitettTi. • \-astauksena on ensin myön-äS, että kapitalistisen maailman i'krlisi kärjistyy Jatkuvastli Eri _j nähden sen syventymiseen tai ntymiseen vaikuttaa suhteet ^soiseen puoleen: maailmantalou-joka on vapaa talouspulista i vuonna ja tämän vuoden allcui , talouspulan ^Äityminen-is- [pjioisestj tekstiili-, auto-, sälhkä-ym. teoUisuuksIin Canadassa.: I kuitenkin osoitinime viime tal-että Ganadassa'talouspulan ntjminen voidaan estää ja sen ia. lieventää hallituksen oh- 1 suunnan muutoksella.- • anlaajuisen raiflianomalsen aateen vaikutuksesta (varshikhi i neuvottelujen pitäminen)., j a Canadassa on .uHcopöllitti-suhteissa muutosta ilmaisseet ; liittohallituksen- Otteet, Jcujten niiiisteri Sinclairin mätkä-iittbon, ulkominister|fr;'Pear^ suunniteltu vierailu Neuvosto^ ja vahvistettu parlamenttaa-i vierailu siihen päälle — kalkki" I ilmaisevat päinvastaista k u i n v i i - vuonna. Canadan parlamentin 'luissa kauppasuuntaukesta 11- i että Canada on nyt kauppavaih-- i Neuvostoliiton kanssa, kansan-atian maiden Puolan, Tshek'-; f v ^n ja Unkarin kanssa. 'Myös attava määrä British Coliun-jä Ontarion puutavaraa isai ansa Britanniassa j a Canada Jäb)i sen valuuutan vaihdon mitaten, tapahtui ainakin osittain C a - vapautummen Yihdysvaltaih kontrollista, j a täten avautUi i markkinoita Canadan viljalle ja [jatuotteille, seka muille pulassa teollisuuksien: tuotteille. ( V i i - dttuun nähden L/PP:n To-järjestön valistustyön ohjaa- 1 tokoamat tilastot toteavat tuo-^ [kohoamisen). ainvalisessä tllafateessa kylinäh' . voittaminen on myös oslttai- "järkilnnyttanyt" . sotatuotan?. 1 uaoittajia ja:"puolustussuojain" paikallisten; hommien kilhkoill- , koskapa tiedemiesten varoitukr [atomisodan tuhosta>.tekiväli:.sel-että' vain sodan «välttäminen |todellmen puolustus, • - ijaan että kaikki o l i s i : keski-sotatuotannon - suuntaan,, -nyt t«)a!htunut rohkeampi ylelaiiln suuntautuminen. St. Lawren-imentien työt ovat käynnissä, s a - yleis-canadalaisen maantien t kautta linjan, sekä uusien sivuteiden aloitteet kuten Superlor-järi> ven rantaa itään, Fort fVancessista Atikokaan Ja valtalinjasta Manitou» FallsUn Länsi-Ontariossa. ISyös teolUsuuäEehityssuunta näkyy a C:n ja Albertan paperitehtaiden rakentamisessa, 6askatc!bewanin po-ta^ ko^ivostolmissa. New Brunswic-kin Ja Quebecin metallikaivosavauk-sissa, Ungavan Ja Steep Rockin rauta-malmikalvantojen laajentamisen lisäksi on Länsi-Ontariossa avattu kuparituotanto ManftouTvadgeen^ Jonne rautatien- sivulinja tuli käytäntöön kuukausi sitten, sekä nlkkelikaivan-noissa avattiin tj'öt noin 50 mailia Kenorasta eli 40 lentomallin päässä Sioux Narrovsta länteen. " , , • ' : . * • • ,• Kaädd uudet suuntaukset kauppasuhteiden kehityksessä, samoin kuin teollisuusköiityssuuntakto, ovat johtuneet kansainvälisten j a kotoisten-rauhanliikkeen painostuksesta, huo-hmatta kieltelystä tai asiain todellisuuden salaamisesta vaaleissa. Mutta täten aletun käänteen, jatkuminen, pulan, kiertokulun uuslntu van kärjistymisen välttäminen vaatii uu^ sia toimenpiteitä. Avain tässä, on yleis-canadalaiseri kaasuputkilinjan rakentamisen voittoisa ratkaisu, jonka takeena olisi Ontarion hallituksen vastuun omaJc- .-©umlnen Ontarion läpi putkilinjan rakentamisen ja käytön järjestämis sessä. Käytännöllisesti sen toteuttaminen voi tapahtua kruunun omistus- rakennus- ja kaasunkäyttö-yh-tiön muodostamisella. Tämän halvaii käyttövoiman tuominen lansi-Onta-rioon Jo itsessään poistaa viimeisetk i n -vendckeet Järvienpään terästeol-hsuuden perustamisessa ja metallisu-llmon rakentamisessa Manitouwad-geen. Se voi: myös avata kaikki portit St. Ijavvrence meritien läpiviemisessä. Kaiken lisäksi voitaisiin alkaa Chignecta kanaalin ja Saskatdhewa-n i n kanaalin työt. Teollisuustuotannon kehittäminen Canadassa, ' omien luonnonrikkauksien Canadan kansanxeduksi käyttämisen rohkaisemana, yleisten voimalähteiden käytäntöön -saattamineni avaa uusia työmaita ja samanaikaisesti antaa mahdollisuudet niiden työläisille taistella kunnollisten palkkojen; voittamiseksi, joka merkitsisi kansan ostokyvyn lisäystä, käyttötar-veteolilsuuksien' vilkastumista, sekä myös koulujen rakentamista, sairaa- -lain rakentamista, alhaisella vuokrailla «varattavien _tar,vittavain asuntojen rakennusohjelman aikamlsta, J.h.e, Täten tiilee mahdolliseksi ratkaista parlamentaariset kiistelyt yleis-cätta-cialäisen terveyslalnlaadinnän' spvel-luttaniisesta, ym.' yfateiskurinalllsen huollon kysymyksistä. * *' ,* Kun.viimeksi väiteltiin, että maakunnan ivaaleissa el. kansainväliset kysymiykset olleet ratkaistavina,- ja kun tavallisesti kunnallisten vaalien yhteydessä viisastellaan että yleis-maallisilla t a i yleismaaihnalUsilla te- Kijoillä. suhteila Ja niihin suuntauksella ehdokkaiden <3i puoueiden ta-holta ei ole mitään tekemistä, ja, että vam liittovaalpissa niistä ratkaistaan, seka valiajaksi jätetään asiat ihiallii tokselle, nun on syj-ta suorittaa vakava tarkistus ylläesitettyjen tosi-asiain pohjalla. Vielä «väitetään että nlmlkirjoituskamppailiulla, päätös-lauselmain hyväksymisellä, tai ihmisille jonkun kjvsymyksen selventämisellä ei ole merkity-stä painostUslilk-keenä. Allekirjoittanut lialuää jättää edellämainitut •kehity.svaiheet ja miden pohjalla tulevaisuuden tapah^ tumim vaikutuksen lukijain harkittavaksi.. Jos kerran johitopäätöksct viittaavat toimmnan puolesta, niin otettakoon opetukset varteen. —ATH. 'X<silieiniiililDsi taiiliaa kuin ftosskaan coneii*' PIUIiÄelpbla. — Maatlma «o moden 19SU> Inilgrana tAHJScyi U - , y"*f*Tfn?*'yf caoluia ^vfit tuulian*! «ikafsemmii^ sanoi pMsUtUtii ladelphlassa. KansainvalJset suhteet Jootovst mahdollisesti uofeea Ja vakilntn-. neeseen valheeseen. Kansalnvill-sen ybtektoimlnnan llsääntyessi kehittyy myös laki. Joka Järjestää tämän yhteistyön Ja anta» sille kiinteät «noodot, hän sanoL Y K :n Jäsenmaiden lakimiesten on pyrittävä laajentamaan kansainvälisen oikeuden Ja varsinkin Haa- : gin kansainvälisen toomiolsttil-men iiäyttöä, Johon viimeisten 10 vuoden aikana on turvauduttu ainoastaan 8 kertaa. Mitä mahdoilisui^ksia on Suometla Melbournen kisoissa 1956? Saksa^mi nmottehii voitti Saksa 111-103 Voitto Hellsten ja Eeles Lands^öm te&aisivat uudet Icomeat Submen ennätykset 46,6 |a 4.S0 RUOTSIN AMERIKAN LINJAN 2 KULKUVUQR0A HALIFAXISTA suoraan Göteborgiin, Ruotsiin Suora ja vaivaton reitti matkustaa Suomeen. M-S- STOCKHOIM-laivan s^yyskauden hiHnivuorot Halifaxista: LOKAKUUN 1 P:NÄ JOULUKUUN ?. P:NÄ; (ERIKOINEN JOULUHOVIMATKA) Käyttäkää hyväksenne saästökauden hintoja. Matkustaessa canädalaisesta satamasta, eivät Suomen kansalaiset tarvitse •ymsumia, ainoastaan voimassa olevan passin. Erikoisen suosittavat kulkuvuorot vasta äsket-wm Canadaan tulleille suomalaisille, joilla on vaikeus saada U S A : n kauttakulfcttviisumia. ^ Tilatkaa hyttipaikkanne nyt! Palveluksemme ulottuu rannasta rantaan! VAPAUS TR/iVEL AGENCY O» B O X e 9 i S-UD B U B Yv ON T A R I O Kansojen kamppailut,, olympiakisat ovat jo nurkan takana Ja maailman kansat valmistuvat niihin kovalla k i i reellä. ; Johan ensi talvena kamppaillaan talviolympialaisissa Cortinaasa Italiassa, ja siellä Suomella tulee monin verroin enemmän olemaan sanottavaa kuin kesällä Melbournessa, jopa parhaana maana yleispisteissä mikäli hiihto j a mäenlasku tulee kysymykseen, edelleen viime talvea mittapuuna käyttäen. Melbournen kisat suoritetaan epätavalliseen aikaan mikäli suomalaiset ovat kysymyksessä, sillä tapahtuvathan kisat marras-joulukuun vaihteessa, jolloin ajankohta, i l masto ja monet seikat voivat vaikuttaa suomalaisten ja miksei moneii muun ajateltuun kuntoon ja; sljoitukr seen.'' Kun puhutaan pikamatkoista voidaan sanoa ettei Suomen tarvitse lä-' hettää lainkaan osanottajia. Voidaan sanoa etta onhan meillä Hellsten, 100 ja 200 ei hänellä ole mitään sanottavaa eika hänen 400 m. aikansa 47 riitä muuhun ellei välierään, mutta el hyvässä lykyssä siihenkään. Neuvostoliiton. Ignatjev, Amerikan Ja monen muun maan hirmut tekevät tällä matkalla hirmuaikoja. Entäs 800 ja 1,500 m. Tuskin mitään sanotta-. vaa. Onhan Salola juossut uuden Suomenennätyksen 800 m: 1.49.1; joka monesta voi tuntua hyvältä kuten onkin, mutta kansainvälisten valioiden joukossa se ei riitä. Belgialaisen Roger Moensin uusi maailmanennätys täUä matkalla 1.45.7 pUhuu kovaa - kieltä, samoin amerikkalaisten j a eurooppalaisten kovat ajat tekevät lopun suomalaisten haaveista. 1,500 on kolmikko Iharos Dozavolyi, Tabori U n karista,' Wes-Saritee Ja'muut-Amerl-i' kasta, ja Englannin kuulut mailerit Kakon, Vuorisalon, Huttusen ja Denis Johansonin ajat eivät riitä. Mutta onhan suomalaisten leipälaji 3,000 m. esteet ja suomalaisella K a r vosella maailmanennätys tänä kesänä juostu 8.45.4. Huolimatta siltä, U n kari- Suomi maaottelussa hävisi K a r - v(Kien esteet kirkkaasti Unkarin Rosz-nyoille, samalle miehelle Jolle R i n - teenpää ja Karvonen ^hävisivät Ber-^ nissä viime ^kesänä Euroopan mestaruuskilpailuissa. Lisaksi Karvosella ei ole kunnollista apumiesta kun R i n - teenpaä on pelistä .pois eikä voi harjoitella' työestpiden vuoksi. Kun l i säksi maailmassa on paljon 9 minuutin alittajia tällä matkalla, voidaan Karvoselle toivoa sijoitusta, mutta voitto ei ole läheskään kirkossa kuulutettu. Rinteenpaällä on edelleen paras, a i ka maailmassa 8.44.4, vaan silloin kun hän tämän ajan juoksi ei ennätyksiä vielä estejuoksussa noteerattu. Entäs ne "suomalaismatkat" 5,000 ja 10,000 m. Ei ole sen kummempaa toivottavaa kuin Helsingissäkään 1952. Vielä kovempi Joukko on nyt näillä matkoilla kun Helsingissä. Juostunhan äskettäin Varsovassa kolmen miehen voimalla alle 14 minuutin'Viitonen ja vicIa olivat matkasta pois Kuts maailmanennätysmies, Chata-way ja monet muut. Eliel Melbournessa taktikoida niin tämä matka Juo.staan siellä alle 14 minuuttia myöskin. Zatopek juoksee siellä kympin mutta saa paljon kovempaa .seuraa kuin Hclningissä. Posti alitti Unkari-Suomi-maaottelussa puolltunr tia, mutta se tulos el riitä Melbournessa. Todennäköisesti ja varmaan on asla nnn, ctt<i näillä matkoilla enempää kuin mulliakaan el herU metkuja suomalaLsille, tuskin tulee pistesijakaan; Mutta onhan maratoonljolla^matkalla Bostoni.s.sa ovat Karvonen ja Puolakka ja tänä kcvaanä Pulkkinen a Kotila Juos-seet hyvin.' Kotila voltti äskettäin Suomen mestaruuden Ja on Melbournessa kun .sattuu Suomen kovin mies. Karvonen el ole vielä kunnossa .sairastcttuaan polveaan Ja ossa on tehty leikkaus.. Onko hän Melbournessa Suomen paras mies k u ten oli HeJslngls-sakm, vaikka karsinoissakin vielä epaonnLstul mutta pää.sl mukaan ja ojl luotettavin mle». Sanotaan että volttihan viime kesänä Karvonen Euroopan mestaruuden. Voltti kun venäläinen ohjattiin radalle tullessaan harhaan, Ja menetti siten varman mestaruuden. Kuten näkyy, el suomalaisille "metkuja" näy millään Juok-sumatkalla, Jos käy paremmin iloitsemme vllpittdmästl.. Entäs ne heitot? Samaa kuin ennenkin. Helsingissä tuli pronssia keihäässä Hyytiäiselle nyt ei voi tulla sitäkään jos kyhnästl katsotaan maailman kelhäsmarkkinoiden tuloksia. Bud Held heitti uuden maailmanennätyksen 81.75 Ja kolmetoista muuta amerikkalaista on tänä kesänä heittänyt yli 70 metriä. Tällaista tilastoa yhdeltä vuoddta el Suomikaan voi esittää. Tuolän Sidlo heitti myöskin tänä kesänä y l i 80 metriä. Eestin V a l l - man 77.90,. Urtkarln Kraznal yli 77; Suomalaisten kc^dalta tuntuu vaatimattomalta Ja paras on Nikkinen. Jos päästään pistetiloille niin hyvä on. Kuulasta Ja moukarista ei kannata puhua. Moukarin hirmumiehct ovat Euroopassa Krivosonov 64.33 Ja Amerikan Ganellikin bn heittänyt 61.65. Hypyistä puheen ollen voimme vaari todeta, että Eeles Landström Euroor pan ennätyksellään 447 on vanhan mantereen paras mies J a voi Melliour-nessakin yllättää. Viesteistä el kannata Suomen kohdalta puhua enempää kuin kävelystäkään. Siinäpä ne r a t a - J a kenttäur-hellun lajit sitten pääasiassa ovatkin. Miten käy nyrkkeilyssä? Todennäköisesti niin ettei tule nyt yhtäkään kultamitalia kuten tuli Pentti Hämäläiselle Helsingissä, j K u n Euroopan mestaruuskilpailuissa "kaikkien aikojen paras suomalainen'.' Pentti Hämäläinen tipahti pelistä pois Englannin Nicholsln toimesta ,el muitakaan ole josta voidaan toivoa. Kun mlehet^l-vät pärjää Euroopan mestaruuskilpailuissa n i i n ei ne pärjää sen paremmin olympiakisoissakaan Joihin koko maailman valtiot osallistuvat. , , Painissa toi - Helsingissä kultaa Gröndahl, miten käy nyt? Euroopan mestaruuskilpailuissa Lehtonen ja Laihti toivat hopeaa Ja muutenkin menestyivät suomalaiset hyvin. Suomi kai lähettää täyden painijoukkucen Melbourneen. Melonnassahan Suomi Helsingissä sai kultaa Ja kunniaa hiutta nykyinen taso muuhun maalimaan varrottuna el lupaa samaa menestystä. Ei myöskään voimistelussa voida odottaa Berliinin Ja Lontoon päiviä sillä Neuvostoliitto, Saksa, Sveitsi Ja muut maat osoittivat Euroopan mestaruu^ilpailuissa tasonsa laajuuden j a kovuuden. . Ammunassahan Suomella on vanhoja perinteitä Ja siinä voivat saada pisteitä. Taso ammunnassakin on laa-: ja ja kova. Veisi Ulan pitkälle käsitellä koko Olympia Ohjelmaa yksityiskohtaisesti. Olenkin vain käsitellyt päälajeja Ja Suornen mahdollisuuksia niissä.. Vuosi aikaa lisää Ja karsinnat voivat Jo tuoda .uutta valoa tähän asiaan Ja valaista lähemmin monta kohtaa tässä asiassa Josta nyt teemme vertailuja. — Tekonimus. Uelsinkt Vitole viikon tiistaina Js keskiviikkona suoritettiin täällä Olympiastadionilla Saksa-Suomi yleis-urheiluniaaottclu. Kilpailuja suosi erinomainen saa ja yleisöä oli kilpailuja seuraamassa noin 40,000.' Pika- Juoicsijoittensa ja Jossakin määrin hyvän onnen ansiosta saavutti Saksa ensimmäisena päivänä 8 pisteen johdon, jota Suomi ei pystynyt seuraavanakaan paivana kaventamaan enempää kuin Saksakaan lisäämään. 100 Ja 200 metrillä olivat Saksan juoksijat omaa luokkaansa; mutta 400 metrillä isännöi selvästi Suonien -Voitto Hellston, juosten uuden komean Suomen ennätyksen • 46,6 Ja voittaen vakuuttavasti. Pituushypyssä menetti Valkama ensimmäisen s i j an yhdellä sentillä saksalaiselle ja samoin kaVI Koivistolle kuulantyönr nössä. Myöskin 5,000 metrillä teh-tUn uusi Suomen ennätys. Ilmari Taipale siirsi Taisto Maen kauan k u tinsa pitäneen ennätyksen 14.08,8 muistojen joukkoon, saavuttaen ajan 14.07,6. Eero Tuomaala oli hyvänä apuna vauhtia pitämässä Ja hän s i joittuikin lopussa toiselle - tilalle. , ENSIMM2)LISEN PAI VAN TULOKSET JIO m. aidat: 1) Bert Steines Saksa 14,6 2) Raimo Siukola Suomi 151, 3) Tapani Tammenpää Suomi 15,3 4) Rudi Böok Saksa 15,3. ^ P i s t e e t: suomi 5, Saksa 6. 100 m: 11) Manfred Germar Saksa 10,6, 2) Leo Pohl Saksa 10.7, 3) PauU Tavisalo Suomi 10,9, 4) Lasse Ketola Suomi 11,0. — Pisteet: Suomi 3/8, Saksa 8/14. Moukari: 1) Karl Storch Saksa 57.84, 2) Oiva Hahnetoja Suomi 56.56, 3) Aarne Nostaja Suomi 55.35, 4) Hugo Zlermann Saksa 54.83. — Pls-^ teet: Suomi 5/13. Saksa 6/20. 3,000 m._ esteet: 1) Pentti Karvonen Suomi 8.47,8, 2) Sven Laine Suomi 8.48,0. 3j Walter MUller Saksa 8.56.4. 4) Helmut Thumm Saksa D.08.4 — Pisteet: Suomi 8/21, Saksa 3/23. 800-m: 1) Friedrich Stracke Saksa 1.54,4,» 2) Horst L i e l l Saksa 1.54,5, 3) Jorma Kakko :?uomi 1.54,8, 4) Olavi Salsola Suomi 1.55,0. •— Pisteet: Suomi 3/24, Saksa 8/31. Korkeushyppy: 1) Keijo Ketola Suomi 192, 2) Theo P u l i Saksa 192, 3) Jurgen Jenss Saksa 190, 4) Hannu Rantala Suomi 190.—Pisteet: Suomi 6>30, Saksa 5/36. 40q'm>:l>:Voitto Hellsten Suonil 46,6 (uusi Suomen ennätys), 2) K a r l - Friedrich Haas Saksa 47,6, 3) Karl Blummeln Saksa 47,7, 4) Eero Kivelä Suomi 49,0 — Pisteet: Suomi 6/36. Saksa 5/41 • ' • Kuulantyöntö: 1) Hermann Ling-nau Saksa 15.79, 2) Reijo Koivisto Suomi 15.78, 3) Karl-Heinz Wegmann Sak.sa 15.04, 4) Aapo Perko ^Suomi 14.84. — Pisteet: Suomi 4/40,/Saksa 7/48. Pituushyppy; 1) Heinz Oberbeck Saksa 747; 2) Jorma Valkama Suomi 746, 3) Manfred Molzberger Saksa 735,. 4) Matti Lampinen Suomi 731 — Pisteet: Suomi 4/44, Saksa 7/55. 5,000 m: 1) Ilmari Taipale Suomi 14.07,6 (uusi Suomen ennätys), 2) "Mustalaisen kosto" tuleo Clintoii-haalillo Tilaisuus omistetaan tav. J. W. Nybergin 35-vuatisen kulttuurityön juhlinnalle Port Kells, B, C. — Näyttää sille, etta tänne lännellekin on vihdoin tul-, lut kesä. Olen Jo huomannut useita auringon punaamia naamoja ja selkiäkin. Kunpa nyt vain riittäisi näitä kesäisiä päiviä aina jouluun saakka. Olipa ilmat kesäiset tai« talviset, n i in toiminnassa olemme koettaneet olla yhtä mittaa. Emme ole vielä ottaneet sitä lorviviikkoa. Sattuu niin iitamme Jouluna, kun toiset ovat suurta Intoa täynnä. : Juhannuspiknekklmme onnistui hyvin. Siitä kauniit kiitokset siellä o l leille avusta ja kannatuksesta. Heti piknekklhumun Jälkeen aloitamme harjoitella näytelmää mr. Nybergin johdolla. J , W . Nyberg on yksi tunnetuimpia näyttämötyön tekijöitä. Hän onkin suorastaan pyhittänyt elämänsä kulttuurityölle, ennenkaikkea näyttämötyölle. Lukemattomat ovat ne työt j a uhraukset, jotta hän on pannut näytelmiin ja filmaukseen i l man mitään l>alkklota. Jo Suomessa ennen Canadaan tuloaan oli hän yksi innokkaimpia ja ansioituneimpla näyttämötyön tekijöitä. Heti tänne tultuaan han kävi s a malla innolla käsUcsi kulttuurityöhön. Hänen ansiostaan olemme saaneet nähdä ja nauttia nibnesta kauniista filmistä, joista mainittakoon "Uunin takana", joka allekirjoittaneen mielestä on hyvin onnistunut ja Jcaunls. varsinkin Jos ottaa huomioon ne hankaluudet Ja vaikeudet mitkä olivat sen valmistamisen tiellä. Ihmisen täytyy olla taiteilija, voidakseen saada niin hyvää Ja kaunista aikaan. Kysymyksessä ei ole ainoastaan aU ka ja yaiva, mutta myöskin aineelli- '.set kulut. Kun nc otetaan tavallisen työläisen taskusta, on se suuri uhraas. Seuraava hänen filminsä on "Väp-pukulkuc .1940", jota cn ikäväkseni ole myöskään nähnyt. . Mr. Nybergin tyo el ole rajoittunut näyttelemiseen, näytelmien Johtamiseen j a filmaamiseen, hän on myöskin kirjoittanut useita näytelmiä. Niis-ta mainittakoon: "Lännen lohen kala.stajat" hyvin sclva kuvaus, " L o i mu paholaisen luolassa", joka on hänen vllmelslmplään; Kalkki jotka hanr.t tuntevat. Ihailevat ja kunnioittavat sitä ihmecllLsta voimaa ja i n nostusta,' minkä han omaa. On suuri arvoinen asia, että 'joukostamme löytyy niin pystyvä ja uhrautuva toveri. Nytkin, vaikka hänen liikkumisensa on vaikeaa, joitakin vuosia sitten t a pahtuneen halvauksen Johdosta, on han aina altis tekemään voitavansa kulttuuririentojen hyväksi. • ' Viimeksi kuluneen 35 vuoden aikana on suure>(tl rikastuttanut ohjelmistoamme näyttelijänä, ohjaajana ja uasien lavastuk-slen valml;;tajana, kuten .seuraavissa tunnetuissa näytelmissä "Elinan surma", "Riemujen katu", "Katlhu", "Murros", " V i h a ja rak- •kau5/"; "Mustalaisruhtinatar", " B a jadeeri", "Iloinen leski", "Kreivitär Maritza", "Hevospaimcn", "Kylärj heittiö'. 'Tirun kirkko" Ja monet muut. Edelläoleva on jo'merkittävä luettelo, mutta se on vain pieni oyja. siltä mihin hän on osallistunut 35 vuoden aikana. -N'yt kesällä päätimmekin pitää näyttelljätoverlmme mr. Nybergin 35- ipiotisen toiminnan 'kruunajaisjuhlan". Tilasimme näytelmän ja ryh-dylm. me harjoittelemaan. Näytelmän Eero Tuomaala Suomi MJOM 3) Walter Konrak Saksa 1448.6; 4) Stefan Lupert Saksa 14.50.0. » P i s teet: Suomi 8/52, Saksa 3/S8. 4x100 m : 1) Saksa (Lota Knörztaar-zer, K a r l Kaufmahn; HeUus Putteier; Manfred Germät) 40.7.2) Suomi -(Jorma Valkama. NUlo Kokkonen, L a i^ Ceorgsson,'Laäse Ketola) 42&—Pisteet: SuomI 3/55. Saksa 5/63. • Saksan ja Suothen yleisurh6IIumaa-ottelun toinen päivä sujui suomalaisille paremmin kuin enslmmäUien. Mikään ei kuitenkaan pystynyt estämään Saksan voittoa, Joka tuU pistein 111—103. Jos enshnmäisenä päivänä tehtiin komeita tuloksia, niin nUtä kyllä syntyi toisenakin. Erikolsest on mainittava Eeles. Landströmin suoritus seiväshypyssä, jossa : leiskautti komeasti 450 eli uuden E E : a Hypyn jälkeen katsomo oli kuin h i i - denkattlla. Takit, lakit ja muut vaa tticappaleet lentelivät, menettlvätpä muutamat malttinsa siinä määrin etta alkoivat viskellä pullojakin kentälle. Onneksi sentään vain muutamat. .3-loikassa syntyi myös kesän kärkitulos Lehdon saatua pituutta hyppyynsä 15.33. Kelhilsmlehemme suoriutuivat kunnialla tehtävästään samoin kuin kympin miehetkin, T a i pale voitti juoksun Ja tuli siten maaottelun ainoaksi kaksolsvolttajaksi. Pisteet jäivätkin tasoihin, mutta Saksan ensimmäisen päivän johto riitti voittoon. . Toisen päivän alku ci .kylläkään; luvannut hyvää pojillemme. Kaikki kohne ensimmäistä Juoksulajia hävittiin j a niinpä Saksa niiden ansiosta kasvattikin hetkessä etumatkaansa 16 pisteellä. Tämä olikin odotettua, vaikka suomalaisleirlssä hiljalleen toivottiin Hellstenin pystyvän 200 m. tunkeutumaan saksalaisten väliin. Poikaa painoi varmasti vielä eilinen ennätysjuoksu Ja niinpä hän saikin tyytyä kolmanteen tilaan. Futterer näytteli muille kantapäitään Ja osoitti olevansa'.todellinen - plkapinkoja. Myös 1,500 m:n miehiltä odotettiin parempaa sijoitusta, mutta salksalal-^ set olivat kovempia eikä mikään estänyt heidän kaksoisvolttOaan. Kenttälajeissa sen sijaan suomalaiset hallitsivat. Kiekko tosin meni Saksalle, mutta muissa tulikin sitten kaksoisvoitot kotiin. Maksanutta y l e i' soä oli paikalla 44,175. , ' ,, 400 m. aidat:;!/ K u r t Bonad Saksa 53.3, 9) ;W.crner, Möller. Saksa 53.6, 3) Reino Suominen Suomi 55,0. 4) Erkki Myllymäki: Suomi 65,0. [r-. Pisteet: Suomi 3/55, Saksa 8/71. 2G9-m: 1) Heinz .Futterer Saksa 21.3, 2) Karl Kaufmann Saksa 21,5, 3} Voitto Hellsten Suomi 21.8. 4) Niilo Kokkonen Suomi- 22,5. — Pisteet: Suomi 3/61. Saksa 8/79. 1,500 m: 1) 'Werner Lueg Saksa 3.46,4, 2) Olaf Lawrenz Saksa 3.46.8, 3) Jorma Kakko Suomi 3.47.0. 4) Olavi Vuorisalo Suomi 3.47.8. — Pisteet: Suomi 3/64. Saksa 8/87. : Kiekonheitto:' il) Ounther Noack Saksa 49.09 2) Carol Lindroos Suomi 48.09, 3) Martin Buhrle Saksa 47.74, 4) Paavo Lammi Suomi 47.72. — Pisteet: Suomi 4/68, Saksa 7/94. Kolmiloikka: Tapio Lehto Suomi 1533,^2) Kari Rahkamo Suomi 14.87, 3) Herrmann (Höhnke Saksa 14.57, 4) Theo, Strohschnledcr Saksa 14.43.— Pisteet: Suomi. B/76, Saksa 3/07. 10,000 m: 1) Ilmari Taipale Suomi 30.06,2. 2) Hannu Posti Suomi 30.07,2, 3) Herbert Schade Saksa 30.- 18,2, 4) PrltzHänsch Saksa 31.03,8. — Pisteet: Suomi 8/8«. Saksa 3/100. Keihäänheitto: 1) Olavi Kauhanen Suomi 74,88, 2) Jouko Rantanen Suomi 72.27, .3) Hermann Rlcdcr Saksa 70.04, 4) HclnerWiIl Saksa 69.41. — Pisteet; Suomi 8/92, Saksa 3/103. Seiväshyppy: 1) Eeles Landström Suomi 450 (uusi Suomen ennätys), 2) Jukka Piironen Suomi 410, 3) Wllll Rcis-smann Sak8a-400, 4) Julius,Schneider Saksa 390.'— Pisteet: Suomi 8/100, Saksa 3/106. 4x400 m: 1) Saksa (Geuster, Doh-row. BIummel, Haas) 3.16,1, 2) Suomi (Salonen, Kokkonen, Vesaaja. Kivelä) 3.16.6, — Pisteet: Suomi 3/103, Saksa v i i r ^ . ^- . loistoina, elolaiun 30 p.—Tluesdsy, Aug. 30, SJ)99 nimi on "-Mustalaisen kosto". Se on kaunis unkaril^incp näytelmä lauluineen ja tanssclnecn. Koska toiminta rauhan Uijittamlsck^l on nykypäivien tärkein tehtä(vä.«,tulcmmc luovuttamaan kalkki näytelmällä saatavat t u lot rauhanliikkeelle. . .Tämä näytelmä-esitetään lokal^uun 2 pnä, Cllnton-haalilla .2605 Pender, St. Ovlllppuja myydään etukäteen, mutta saa niitä ostaa myöskin haa-llUa. Silloin -.jaetaan kolme hyvää ovipalkintoa. iMyöekin ravintola tulee olemaan monipuolinen. Toivomuksemme on, että kuka vain kynnelle kykenee saapuu tähän 'kruuna- JalHJuhlaan", Jolla on kaksi suurta merkitystä. Mitä näytelmään tulee, n i in tietääkseni sc on yksi kalkkein kauneimmista unkarilaisista näytelmistä, . Clinton haalllla tavataan oikein suurella Jouolla!-—Mailis. EI HAITANNUT Nyrkkeilijä: — Onlco pukeutumis-huone lähellä nyrkkeilykehää? -Vastustaja5Xtt hutöl siltä; kjfUä he kantavat sinut. . " . Hyvät suomenkidiset elokuvalt Geraldtonissa «Qcnldim» Oint» _ Tänne »eldän Icaupunkiimme tulee oyt lopultakin byvät suomenkidlset elokuvat "Karjalan- Suomen Meuvostatasavalta Ja Suoml-fifanin valmisteet "PMkaupun-gin laiteUta" Ja 'ttaia IcbU Icullaa kallis". Kaksi ensimmäistä ovat väril- Usil ja kattkl ovat arvokkaita elämän todellisuudesta. Vannaan katuu Joka el muisto, että ne esitetään kes-klivlkkona. elok. 31 p. ukiain^lalseUa haalllla. Esitys alkaa kello 7 Ulalla. UmflMBu Oat16-VDotJas DonrfliF' ' Strattott kuou elokuun 28 p&HiSaAI^ ' <1; kalaisessa ealraalaasa niiden ^«auno*;^ \ ien <vu<dcsl jotka bän «ai sUCft4nm b i : : ^,. nen ohjaamansa auto «yfiksyi KD. si'": i- < maantleojaaa Graml Bendin läJ»ttr:.7 1 ' * tylviliä. Hänen 14-vuotlas sJaarenä» Gail selviytyi tästä: onnettomuudesta plcuemmillä vammoilla. — Oanada^;tuotettUn nr. 1953 .tar, valUslaklrJoltu^onelta 32,390 Ja kiillä nettavia 62,570 kappaletta. / ,. . Puolueettomuuden linja rauhan vahvistamisessa ; Moskova»; — Ruotsin taailltok^ sen toistuneet selvltyksetv että se toivoo voivansa olla sotilaallisten rylunlttymlen ulkopuolella, on yhtäpitävä Bnotsin kansan rauhaa rakastavien perinteitten kanssa, : sanoi Moskovan radion selostaja elok. 23 p. Utana. On rauhan etujen mukaista,: että tämä poUtUkka Jatkuu, siksi että puolueettomuus on tärkeä este hyökkäysplirien toiminnalle, sanoi kommentaattori edelleen. . Mfyös Tanakassa Ja Norjassa on puolueettomuudella vanhat perinteet ja sodan jälkeen olt näissä maissa havaittavissa voimakas toive pysiytellä sotilasryhmlttymien ulkopuolella, sanottiin edelleen. Ruotsin, TansOcan ja Norjan pääministerit llmoitUvat yhteisesti hehnlkuussa 1948, että Skandinavian maat ovat lujasti päättäneet pysiyä puolueettomina. Tanskan ja Norjan Ididlstössä voidaan Jbav^tav^c merkkejä levottomuudesta jota ;At^:. lantin liitto on {herättänyt :nilden ivä^:.. eston keskuudessa. Mutta :palJon tärkeämpää on pyrkiä löytämään tie; • Jota käyden tanskalaiset ja norjalal- - set pääsevät tilanteesta johon nykyi- ^ nen suunta heidät vie. Moskovan radiossa toistettiin sit^ : tcn Suomen pääministeri ReldE08en^; liiusunto pohjoismaiden puolueetto-muudesta ja sanottiin lopuksi. ' ' ' NälHe lausunnoille : on ominaista;M. että niille antaa leiman sama ajatus v ^ —- että Botllasrylhmittymät ovat BCU?: raus kylmästä sodasta, mutta vn]rt-:-~-v kun on alettu päästä kylmästä.80(|laA-i::. ta täytyy sen seuraukset nnydsvpois^:' taa ja^ tässä siditecssa inralueeitor'.': muuden imja on emularvomen han vahvistamisessa. ' ^.ux T I L A T K A A V A P A V Bt KUULUISIA KÄÄNNÖSROMAANEJA KIRJAKAUPASSAMME VOITTOISA SYDÄN LLOYD O. DOUOIiASIN uusi, herfdkä romaani 300 SIVUA HINTA 6ID. $3.25 Syksyn ensWmäinenmyr«ky toi Hannah Parmaleen Wardin per-' hceseen; Myöhemmin Marcia usein ihmetteli, miten heolivat kosr kaan tulleet toimeen ilman häntä. Wardlt olivat erinomaisia nuoria ihmiitiä, mutta he tarvitsivat Hannahla saadakseen elämäänsä selvyyttä Ja Järjestystä. Eikä kysymys ollut vain taloudenhoidosta ja raha-asioliBta. vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämpää — elämäntyylistä; oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin Ja Itseensä. .. _ . FRANK o. SLAUOHTEB: HELLÄT KÄDET 310 SiVUA HINTA 6ID. $3,23 Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääkäriromaanin parhaat ominaisuudet, mutta se on samalla Intohimoinen rakkausdraBma Poh- Jols-Amerikan etelävaltioista. ALÄNPATtoN: LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY 286 SIVUA HINTA SID. $2.75 Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITKiB RAKASTETTU MAA, jolla hän vähässä ajassa loi maailmanmaineensa. Patonin tolncA romaani LIIAN MYÖIJÄAN VESIPÄÄSKY lumoaa lukijansa yhtä väkevästi ja ehdottomasti. Rakenteensa tehokkuudessa ja teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä. Kehyksenä on jälleen Etelä-Afrikika, mutta tällä kertaa aiheena on valkoisen miehen tragedia. Nuori polllslluutnanttl, vanhan» y l peän buurisuvun jäsen, rikkoo maan ankarinta Ja leppymättömlntä lokia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde'' värilliseen naiseen rangaistaan JulistamaUa pannaan sekä syyllinen Itse että koko hänen sukunsa. Lumoava ranskalainen rakkausromaani VIIMEINEN SUUDELMA KIRJ. ALPHONSE DAUDETT 230 SIVUA HINTA SID. $2i)0 Alphonsc Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mestareihin, jonka taide on valloittanut Ja yhä valloittaa lukijansa kautta maailman. "Viimeinen suudelma"; Daudcfn pääteos, on lll-^ kuttavan hctikästi, sielukkaastl Ja samalla Johdonmukaisesti kerrottu tarina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", Ja rakkauden kalkki-nielevästä intohimosta. > HELEN D. BOYLSTON: CAROLA TEATTERITYTTÖ 192 SIVUA HINTA SID. 11.60 Helen D.Boylston on saavuttanutmaallmankuululsuudcn sairaan-; hoitajien elämää kuvailevilla HELENA-kirJoillaan. Nyt sisar Helenan ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun sankarittareen Carola Pageen. Carola on tcatterlöcärpäsen purema nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär. TAYLOR CALDWBLL: VAPAUDEN MIEKKA 349 SIVUA HINTA SID, $2.00 "Vapauden miekka" on uusi erinomainen näyte Caldwelllnmu-kansatempaavasta kertomusteknllkasta. elegantista tyylistä ja oivallisesta tyyppikuvauksesta. Kh-jaillja vie sUnä liftljansa :Richelieun aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin, juonitteluihin ja Jännittävyy-dessä vertaansa halkeviin sclkkailufhin, joita punoo toisiinsa loistavasti kuvattu rakkaustarina. 7,M -k RAKETTI SARJAN ROMAANIT ^ HUIMAA JÄNNITYSTÄ JACK VANCE: m s n r u A AVARUUDEN ROSVOT Tieteellinen seikkailuromaani HINTA SID. $3J)0 ARTHUR C. CLARKE: ILMOJEN SAARET MericllllBlä seikkailuja. — Tieteellinen seikkailuromaani. 164 SIVUA HINTA SID. $3X)0 " ROBEIRT A. HEINLEIN: RAKETTILAIVAN KADETTI Tieteellinen seikkailuromaani — SeOclkailuja tulevaisuudessa ' i t j/ 213 SIVUA HINTA SID. $2.00 Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. BOX 69 SUDBVBT, ONT. il t m "M
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 30, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-08-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550830 |
Description
Title | 1955-08-30-03 |
OCR text |
Om fUBlOIVTAMAASf
>rosti JybjrtBanal5uud«S2?'
öitten S>fta käsitti ySS:!
«.Jossa yhdistyvät sopivaa^
olltoen. erootttoea Ja yllät*S
^alnes. Paras juttu kuului^'
^^äkklä. ottakaa kätemTS;^
Miksi koirasi pitää aUia kieltää.,
a ulkona? - , ^
Enpä tiedä. Sen ruumia on hl
lyhyt
I K U E T T E L I
a ^ a el pysy kauan hullua h^!,j
« i n , mutta, se minua ihxnetyttäi
U 'miten hullu saa rahaa tuhJä
a».
luttamishifviöt
M2-kerrol(-
a rakennuksia
luols, Ont. — Tänne on tuotu
»valloista kaksi asuuirakennuj.
muttamishlryiötä joiden avulla
ään . mulUe seuduiUe niMöi
ksan kylän j a kauppalan ssun-wden
nykyiset, paiiat joutuvat"
yrencen uuden meritien vesien
adeittiäköisesti vuonna 1958. '
lä slii-tolaitteilla kyetään oii-'
s t i ' siirtämään kakslkerroksla
tja, joista ensimmäiset 600 sllr-täältä
neljälle uudelle asutus-le.
-Työ alkoi jo elokuun toisen
:on aikana.
ttohirviölden valtavuudesta pu-e
tosiasia, että neljä pyöiää,,]
ovat kahden tonnin painoisia
imenen Jalan korkuisia. PySrit
vat. $6,0Q0 kappale ja niiden'
on asetettu ne teräslavetlt, joi-äälle
siirrettävät rakennukset
lan uusiin palkoihin siirtämistä
lvia venäläisiä
ittu USA:han
Lova. Amerikkalainen demo-nen.
senaattori lUlender pj^d
Iltana; elokuun 23 pnä viittä
issat^emtissa olevaa ven&läls-hilulle
^dysvältoihln ja.eii-
• .^liouisanaan, ^ Jota EHende-
• senaatis&a.
(Ulan- suurlähetystössä IMas&o>v|
idetyllä^ vastaanotolla härifS-i
'OVAnsa; että ministerineuvos*
•apuiheenjohtajat KaganoTicb,:
l Ja.Pervuihin ja sähkövoima-:
ri Maleiikov sekaSuslo, «ris
lii^tipuolueen keskuskomitean.
Bhistön viidestä jäsenestä,
i v a t hänen kutsuunsa.
tert<^voi myös, etta Yhdysval* J
ingressivaltuuskunta vierailisi
oliltossa ja Yhdysvaltain kon-
Jä avattaisiin venäläisiin kaur
h l .
ikäaiQlnen kolari y
iQhambia^ — Kuningatar In-aito.
Jota ohjasi hänen au-ittajänsa,
ajoi maanantain»,]
pnä aamupäivällä kulkiessiiw|
t i n ohi Hillerödissä PphJoi^;
issa erään 65 vuoden IkSiSffl.
Jrällä kulkevan naisen yli
Iki melko hiljaa pyöräJUjäo
nestyessä sen eteen,
gatar Ingrid antoi nalseje^
i. l i m a n jalka oli katkeniuit J
»li mahdollisesti saanut Bi»-|j
tseh.; kertoo Aftenbladet.:
Men kehittnr lUnM iibiaikoiaa?
•'I
liynttyynne kasaan. . .
iihaalellla ei ketään peloitdij
iräillä.
haaleilla >ollaan valmiita <<'jl
lokalnen mukaan jokaU^-j
.Joka ei halua liittyä t o l i #J
tyoi käydä seuraamassa?^;-!
•esityksiä, konsertteja'
tilaisuuksia. Kunkaan «
olnkaan sanomaan, että «l*
wi käydä siellä ja siellä, y
llä, että käy useimmissa ps|-
ilee qäkemfiän mitä missi-lataan
j a silloin voi myfid*
jllä mikä ön hänen etujen»
toimintaa ja mikä el ole-,
i «itten oiketo pitäisi pelat».
i hiinkin olisi, että CanadJi-.j
tettaisUn sen takia» että o»-
Ulttyä kulttuurijärjestöä^
Ijchonkhi muuhun työvieD-rjestaön,
niin silloihan
näÄ olfeftaänThyvä maa vi-
Usesta maasta lähetettäid»
:btimaahan vapaalla kJ5«""
i vahi mleluhien asl».
illiisti eivät asiat: seotäi»
dn on turha pelätä, «Ö8
i lisää pelottelljaln »J*
esim. sosialistinen Ja *«F
i a t e onkysymyksessSBJÖ
maalhnan Jhmlslstä on P.,
, kannalla.
oyksessä taas on » » T
däkfai suurempi patoo.,
onkhi näin oUea san» r
.. eOi menkää suofle P
senne kuoliaaksi. — J^^T •
_ nykj-isen tilanteen. .siJ-tävänä
jänionä voidaan todeta
altesän aikana on työttömyys y»-.
emiyt Ja näyttää kmn olisi vfelä
della £ama suunta vaikutta-
> siis kysj-mys siitä kuinka py-tuo
suunta talousketoityk?
'co. silla «hän kapitalismin ta-ole
vielä voitettTi. •
\-astauksena on ensin myön-äS,
että kapitalistisen maailman
i'krlisi kärjistyy Jatkuvastli Eri
_j nähden sen syventymiseen tai
ntymiseen vaikuttaa suhteet ^soiseen
puoleen: maailmantalou-joka
on vapaa talouspulista
i vuonna ja tämän vuoden allcui
, talouspulan ^Äityminen-is-
[pjioisestj tekstiili-, auto-, sälhkä-ym.
teoUisuuksIin Canadassa.:
I kuitenkin osoitinime viime tal-että
Ganadassa'talouspulan
ntjminen voidaan estää ja sen
ia. lieventää hallituksen oh-
1 suunnan muutoksella.- •
anlaajuisen raiflianomalsen
aateen vaikutuksesta (varshikhi
i neuvottelujen pitäminen)., j a
Canadassa on .uHcopöllitti-suhteissa
muutosta ilmaisseet
; liittohallituksen- Otteet, Jcujten
niiiisteri Sinclairin mätkä-iittbon,
ulkominister|fr;'Pear^
suunniteltu vierailu Neuvosto^
ja vahvistettu parlamenttaa-i
vierailu siihen päälle — kalkki"
I ilmaisevat päinvastaista k u i n v i i -
vuonna. Canadan parlamentin
'luissa kauppasuuntaukesta 11-
i että Canada on nyt kauppavaih--
i Neuvostoliiton kanssa, kansan-atian
maiden Puolan, Tshek'-;
f v ^n ja Unkarin kanssa. 'Myös
attava määrä British Coliun-jä
Ontarion puutavaraa isai
ansa Britanniassa j a Canada
Jäb)i sen valuuutan vaihdon mitaten,
tapahtui ainakin osittain C a -
vapautummen Yihdysvaltaih
kontrollista, j a täten avautUi
i markkinoita Canadan viljalle ja
[jatuotteille, seka muille pulassa
teollisuuksien: tuotteille. ( V i i -
dttuun nähden L/PP:n To-järjestön
valistustyön ohjaa-
1 tokoamat tilastot toteavat tuo-^
[kohoamisen).
ainvalisessä tllafateessa kylinäh'
. voittaminen on myös oslttai-
"järkilnnyttanyt" . sotatuotan?.
1 uaoittajia ja:"puolustussuojain"
paikallisten; hommien kilhkoill-
, koskapa tiedemiesten varoitukr
[atomisodan tuhosta>.tekiväli:.sel-että'
vain sodan «välttäminen
|todellmen puolustus, • -
ijaan että kaikki o l i s i : keski-sotatuotannon
- suuntaan,, -nyt
t«)a!htunut rohkeampi ylelaiiln
suuntautuminen. St. Lawren-imentien
työt ovat käynnissä, s a -
yleis-canadalaisen maantien
t kautta linjan, sekä uusien sivuteiden
aloitteet kuten Superlor-järi>
ven rantaa itään, Fort fVancessista
Atikokaan Ja valtalinjasta Manitou»
FallsUn Länsi-Ontariossa.
ISyös teolUsuuäEehityssuunta näkyy
a C:n ja Albertan paperitehtaiden
rakentamisessa, 6askatc!bewanin po-ta^
ko^ivostolmissa. New Brunswic-kin
Ja Quebecin metallikaivosavauk-sissa,
Ungavan Ja Steep Rockin rauta-malmikalvantojen
laajentamisen lisäksi
on Länsi-Ontariossa avattu kuparituotanto
ManftouTvadgeen^ Jonne
rautatien- sivulinja tuli käytäntöön
kuukausi sitten, sekä nlkkelikaivan-noissa
avattiin tj'öt noin 50 mailia
Kenorasta eli 40 lentomallin päässä
Sioux Narrovsta länteen.
" , , • ' : . * • • ,•
Kaädd uudet suuntaukset kauppasuhteiden
kehityksessä, samoin kuin
teollisuusköiityssuuntakto, ovat johtuneet
kansainvälisten j a kotoisten-rauhanliikkeen
painostuksesta, huo-hmatta
kieltelystä tai asiain todellisuuden
salaamisesta vaaleissa.
Mutta täten aletun käänteen, jatkuminen,
pulan, kiertokulun uuslntu van
kärjistymisen välttäminen vaatii uu^
sia toimenpiteitä.
Avain tässä, on yleis-canadalaiseri
kaasuputkilinjan rakentamisen voittoisa
ratkaisu, jonka takeena olisi
Ontarion hallituksen vastuun omaJc-
.-©umlnen Ontarion läpi putkilinjan
rakentamisen ja käytön järjestämis
sessä. Käytännöllisesti sen toteuttaminen
voi tapahtua kruunun omistus-
rakennus- ja kaasunkäyttö-yh-tiön
muodostamisella. Tämän halvaii
käyttövoiman tuominen lansi-Onta-rioon
Jo itsessään poistaa viimeisetk
i n -vendckeet Järvienpään terästeol-hsuuden
perustamisessa ja metallisu-llmon
rakentamisessa Manitouwad-geen.
Se voi: myös avata kaikki portit
St. Ijavvrence meritien läpiviemisessä.
Kaiken lisäksi voitaisiin alkaa
Chignecta kanaalin ja Saskatdhewa-n
i n kanaalin työt.
Teollisuustuotannon kehittäminen
Canadassa, ' omien luonnonrikkauksien
Canadan kansanxeduksi käyttämisen
rohkaisemana, yleisten voimalähteiden
käytäntöön -saattamineni
avaa uusia työmaita ja samanaikaisesti
antaa mahdollisuudet niiden
työläisille taistella kunnollisten palkkojen;
voittamiseksi, joka merkitsisi
kansan ostokyvyn lisäystä, käyttötar-veteolilsuuksien'
vilkastumista, sekä
myös koulujen rakentamista, sairaa-
-lain rakentamista, alhaisella vuokrailla
«varattavien _tar,vittavain asuntojen
rakennusohjelman aikamlsta, J.h.e,
Täten tiilee mahdolliseksi ratkaista
parlamentaariset kiistelyt yleis-cätta-cialäisen
terveyslalnlaadinnän' spvel-luttaniisesta,
ym.' yfateiskurinalllsen
huollon kysymyksistä.
* *' ,*
Kun.viimeksi väiteltiin, että maakunnan
ivaaleissa el. kansainväliset
kysymiykset olleet ratkaistavina,- ja
kun tavallisesti kunnallisten vaalien
yhteydessä viisastellaan että yleis-maallisilla
t a i yleismaaihnalUsilla te-
Kijoillä. suhteila Ja niihin suuntauksella
ehdokkaiden <3i puoueiden ta-holta
ei ole mitään tekemistä, ja, että
vam liittovaalpissa niistä ratkaistaan,
seka valiajaksi jätetään asiat ihiallii
tokselle, nun on syj-ta suorittaa vakava
tarkistus ylläesitettyjen tosi-asiain
pohjalla. Vielä «väitetään että
nlmlkirjoituskamppailiulla, päätös-lauselmain
hyväksymisellä, tai ihmisille
jonkun kjvsymyksen selventämisellä
ei ole merkity-stä painostUslilk-keenä.
Allekirjoittanut lialuää jättää
edellämainitut •kehity.svaiheet ja
miden pohjalla tulevaisuuden tapah^
tumim vaikutuksen lukijain harkittavaksi..
Jos kerran johitopäätöksct
viittaavat toimmnan puolesta, niin
otettakoon opetukset varteen. —ATH.
'X |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-30-03