1955-08-30-03 |
Previous | 3 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Om fUBlOIVTAMAASf
>rosti JybjrtBanal5uud«S2?'
öitten S>fta käsitti ySS:!
«.Jossa yhdistyvät sopivaa^
olltoen. erootttoea Ja yllät*S
^alnes. Paras juttu kuului^'
^^äkklä. ottakaa kätemTS;^
Miksi koirasi pitää aUia kieltää.,
a ulkona? - , ^
Enpä tiedä. Sen ruumia on hl
lyhyt
I K U E T T E L I
a ^ a el pysy kauan hullua h^!,j
« i n , mutta, se minua ihxnetyttäi
U 'miten hullu saa rahaa tuhJä
a».
luttamishifviöt
M2-kerrol(-
a rakennuksia
luols, Ont. — Tänne on tuotu
»valloista kaksi asuuirakennuj.
muttamishlryiötä joiden avulla
ään . mulUe seuduiUe niMöi
ksan kylän j a kauppalan ssun-wden
nykyiset, paiiat joutuvat"
yrencen uuden meritien vesien
adeittiäköisesti vuonna 1958. '
lä slii-tolaitteilla kyetään oii-'
s t i ' siirtämään kakslkerroksla
tja, joista ensimmäiset 600 sllr-täältä
neljälle uudelle asutus-le.
-Työ alkoi jo elokuun toisen
:on aikana.
ttohirviölden valtavuudesta pu-e
tosiasia, että neljä pyöiää,,]
ovat kahden tonnin painoisia
imenen Jalan korkuisia. PySrit
vat. $6,0Q0 kappale ja niiden'
on asetettu ne teräslavetlt, joi-äälle
siirrettävät rakennukset
lan uusiin palkoihin siirtämistä
lvia venäläisiä
ittu USA:han
Lova. Amerikkalainen demo-nen.
senaattori lUlender pj^d
Iltana; elokuun 23 pnä viittä
issat^emtissa olevaa ven&läls-hilulle
^dysvältoihln ja.eii-
• .^liouisanaan, ^ Jota EHende-
• senaatis&a.
(Ulan- suurlähetystössä IMas&o>v|
idetyllä^ vastaanotolla härifS-i
'OVAnsa; että ministerineuvos*
•apuiheenjohtajat KaganoTicb,:
l Ja.Pervuihin ja sähkövoima-:
ri Maleiikov sekaSuslo, «ris
lii^tipuolueen keskuskomitean.
Bhistön viidestä jäsenestä,
i v a t hänen kutsuunsa.
tert<^voi myös, etta Yhdysval* J
ingressivaltuuskunta vierailisi
oliltossa ja Yhdysvaltain kon-
Jä avattaisiin venäläisiin kaur
h l .
ikäaiQlnen kolari y
iQhambia^ — Kuningatar In-aito.
Jota ohjasi hänen au-ittajänsa,
ajoi maanantain»,]
pnä aamupäivällä kulkiessiiw|
t i n ohi Hillerödissä PphJoi^;
issa erään 65 vuoden IkSiSffl.
Jrällä kulkevan naisen yli
Iki melko hiljaa pyöräJUjäo
nestyessä sen eteen,
gatar Ingrid antoi nalseje^
i. l i m a n jalka oli katkeniuit J
»li mahdollisesti saanut Bi»-|j
tseh.; kertoo Aftenbladet.:
Men kehittnr lUnM iibiaikoiaa?
•'I
liynttyynne kasaan. . .
iihaalellla ei ketään peloitdij
iräillä.
haaleilla >ollaan valmiita <<'jl
lokalnen mukaan jokaU^-j
.Joka ei halua liittyä t o l i #J
tyoi käydä seuraamassa?^;-!
•esityksiä, konsertteja'
tilaisuuksia. Kunkaan «
olnkaan sanomaan, että «l*
wi käydä siellä ja siellä, y
llä, että käy useimmissa ps|-
ilee qäkemfiän mitä missi-lataan
j a silloin voi myfid*
jllä mikä ön hänen etujen»
toimintaa ja mikä el ole-,
i «itten oiketo pitäisi pelat».
i hiinkin olisi, että CanadJi-.j
tettaisUn sen takia» että o»-
Ulttyä kulttuurijärjestöä^
Ijchonkhi muuhun työvieD-rjestaön,
niin silloihan
näÄ olfeftaänThyvä maa vi-
Usesta maasta lähetettäid»
:btimaahan vapaalla kJ5«""
i vahi mleluhien asl».
illiisti eivät asiat: seotäi»
dn on turha pelätä, «Ö8
i lisää pelottelljaln »J*
esim. sosialistinen Ja *«F
i a t e onkysymyksessSBJÖ
maalhnan Jhmlslstä on P.,
, kannalla.
oyksessä taas on » » T
däkfai suurempi patoo.,
onkhi näin oUea san» r
.. eOi menkää suofle P
senne kuoliaaksi. — J^^T •
_ nykj-isen tilanteen. .siJ-tävänä
jänionä voidaan todeta
altesän aikana on työttömyys y»-.
emiyt Ja näyttää kmn olisi vfelä
della £ama suunta vaikutta-
> siis kysj-mys siitä kuinka py-tuo
suunta talousketoityk?
'co. silla «hän kapitalismin ta-ole
vielä voitettTi. •
\-astauksena on ensin myön-äS,
että kapitalistisen maailman
i'krlisi kärjistyy Jatkuvastli Eri
_j nähden sen syventymiseen tai
ntymiseen vaikuttaa suhteet ^soiseen
puoleen: maailmantalou-joka
on vapaa talouspulista
i vuonna ja tämän vuoden allcui
, talouspulan ^Äityminen-is-
[pjioisestj tekstiili-, auto-, sälhkä-ym.
teoUisuuksIin Canadassa.:
I kuitenkin osoitinime viime tal-että
Ganadassa'talouspulan
ntjminen voidaan estää ja sen
ia. lieventää hallituksen oh-
1 suunnan muutoksella.- •
anlaajuisen raiflianomalsen
aateen vaikutuksesta (varshikhi
i neuvottelujen pitäminen)., j a
Canadassa on .uHcopöllitti-suhteissa
muutosta ilmaisseet
; liittohallituksen- Otteet, Jcujten
niiiisteri Sinclairin mätkä-iittbon,
ulkominister|fr;'Pear^
suunniteltu vierailu Neuvosto^
ja vahvistettu parlamenttaa-i
vierailu siihen päälle — kalkki"
I ilmaisevat päinvastaista k u i n v i i -
vuonna. Canadan parlamentin
'luissa kauppasuuntaukesta 11-
i että Canada on nyt kauppavaih--
i Neuvostoliiton kanssa, kansan-atian
maiden Puolan, Tshek'-;
f v ^n ja Unkarin kanssa. 'Myös
attava määrä British Coliun-jä
Ontarion puutavaraa isai
ansa Britanniassa j a Canada
Jäb)i sen valuuutan vaihdon mitaten,
tapahtui ainakin osittain C a -
vapautummen Yihdysvaltaih
kontrollista, j a täten avautUi
i markkinoita Canadan viljalle ja
[jatuotteille, seka muille pulassa
teollisuuksien: tuotteille. ( V i i -
dttuun nähden L/PP:n To-järjestön
valistustyön ohjaa-
1 tokoamat tilastot toteavat tuo-^
[kohoamisen).
ainvalisessä tllafateessa kylinäh'
. voittaminen on myös oslttai-
"järkilnnyttanyt" . sotatuotan?.
1 uaoittajia ja:"puolustussuojain"
paikallisten; hommien kilhkoill-
, koskapa tiedemiesten varoitukr
[atomisodan tuhosta>.tekiväli:.sel-että'
vain sodan «välttäminen
|todellmen puolustus, • -
ijaan että kaikki o l i s i : keski-sotatuotannon
- suuntaan,, -nyt
t«)a!htunut rohkeampi ylelaiiln
suuntautuminen. St. Lawren-imentien
työt ovat käynnissä, s a -
yleis-canadalaisen maantien
t kautta linjan, sekä uusien sivuteiden
aloitteet kuten Superlor-järi>
ven rantaa itään, Fort fVancessista
Atikokaan Ja valtalinjasta Manitou»
FallsUn Länsi-Ontariossa.
ISyös teolUsuuäEehityssuunta näkyy
a C:n ja Albertan paperitehtaiden
rakentamisessa, 6askatc!bewanin po-ta^
ko^ivostolmissa. New Brunswic-kin
Ja Quebecin metallikaivosavauk-sissa,
Ungavan Ja Steep Rockin rauta-malmikalvantojen
laajentamisen lisäksi
on Länsi-Ontariossa avattu kuparituotanto
ManftouTvadgeen^ Jonne
rautatien- sivulinja tuli käytäntöön
kuukausi sitten, sekä nlkkelikaivan-noissa
avattiin tj'öt noin 50 mailia
Kenorasta eli 40 lentomallin päässä
Sioux Narrovsta länteen.
" , , • ' : . * • • ,•
Kaädd uudet suuntaukset kauppasuhteiden
kehityksessä, samoin kuin
teollisuusköiityssuuntakto, ovat johtuneet
kansainvälisten j a kotoisten-rauhanliikkeen
painostuksesta, huo-hmatta
kieltelystä tai asiain todellisuuden
salaamisesta vaaleissa.
Mutta täten aletun käänteen, jatkuminen,
pulan, kiertokulun uuslntu van
kärjistymisen välttäminen vaatii uu^
sia toimenpiteitä.
Avain tässä, on yleis-canadalaiseri
kaasuputkilinjan rakentamisen voittoisa
ratkaisu, jonka takeena olisi
Ontarion hallituksen vastuun omaJc-
.-©umlnen Ontarion läpi putkilinjan
rakentamisen ja käytön järjestämis
sessä. Käytännöllisesti sen toteuttaminen
voi tapahtua kruunun omistus-
rakennus- ja kaasunkäyttö-yh-tiön
muodostamisella. Tämän halvaii
käyttövoiman tuominen lansi-Onta-rioon
Jo itsessään poistaa viimeisetk
i n -vendckeet Järvienpään terästeol-hsuuden
perustamisessa ja metallisu-llmon
rakentamisessa Manitouwad-geen.
Se voi: myös avata kaikki portit
St. Ijavvrence meritien läpiviemisessä.
Kaiken lisäksi voitaisiin alkaa
Chignecta kanaalin ja Saskatdhewa-n
i n kanaalin työt.
Teollisuustuotannon kehittäminen
Canadassa, ' omien luonnonrikkauksien
Canadan kansanxeduksi käyttämisen
rohkaisemana, yleisten voimalähteiden
käytäntöön -saattamineni
avaa uusia työmaita ja samanaikaisesti
antaa mahdollisuudet niiden
työläisille taistella kunnollisten palkkojen;
voittamiseksi, joka merkitsisi
kansan ostokyvyn lisäystä, käyttötar-veteolilsuuksien'
vilkastumista, sekä
myös koulujen rakentamista, sairaa-
-lain rakentamista, alhaisella vuokrailla
«varattavien _tar,vittavain asuntojen
rakennusohjelman aikamlsta, J.h.e,
Täten tiilee mahdolliseksi ratkaista
parlamentaariset kiistelyt yleis-cätta-cialäisen
terveyslalnlaadinnän' spvel-luttaniisesta,
ym.' yfateiskurinalllsen
huollon kysymyksistä.
* *' ,*
Kun.viimeksi väiteltiin, että maakunnan
ivaaleissa el. kansainväliset
kysymiykset olleet ratkaistavina,- ja
kun tavallisesti kunnallisten vaalien
yhteydessä viisastellaan että yleis-maallisilla
t a i yleismaaihnalUsilla te-
Kijoillä. suhteila Ja niihin suuntauksella
ehdokkaiden <3i puoueiden ta-holta
ei ole mitään tekemistä, ja, että
vam liittovaalpissa niistä ratkaistaan,
seka valiajaksi jätetään asiat ihiallii
tokselle, nun on syj-ta suorittaa vakava
tarkistus ylläesitettyjen tosi-asiain
pohjalla. Vielä «väitetään että
nlmlkirjoituskamppailiulla, päätös-lauselmain
hyväksymisellä, tai ihmisille
jonkun kjvsymyksen selventämisellä
ei ole merkity-stä painostUslilk-keenä.
Allekirjoittanut lialuää jättää
edellämainitut •kehity.svaiheet ja
miden pohjalla tulevaisuuden tapah^
tumim vaikutuksen lukijain harkittavaksi..
Jos kerran johitopäätöksct
viittaavat toimmnan puolesta, niin
otettakoon opetukset varteen. —ATH.
'X<silieiniiililDsi taiiliaa
kuin ftosskaan coneii*'
PIUIiÄelpbla. — Maatlma «o
moden 19SU> Inilgrana tAHJScyi U - ,
y"*f*Tfn?*'yf caoluia ^vfit tuulian*!
«ikafsemmii^ sanoi pMsUtUtii
ladelphlassa.
KansainvalJset suhteet Jootovst
mahdollisesti uofeea Ja vakilntn-.
neeseen valheeseen. Kansalnvill-sen
ybtektoimlnnan llsääntyessi
kehittyy myös laki. Joka Järjestää
tämän yhteistyön Ja anta» sille
kiinteät «noodot, hän sanoL Y K :n
Jäsenmaiden lakimiesten on pyrittävä
laajentamaan kansainvälisen
oikeuden Ja varsinkin Haa- :
gin kansainvälisen toomiolsttil-men
iiäyttöä, Johon viimeisten 10
vuoden aikana on turvauduttu ainoastaan
8 kertaa.
Mitä mahdoilisui^ksia on Suometla
Melbournen kisoissa 1956?
Saksa^mi nmottehii
voitti Saksa 111-103
Voitto Hellsten ja Eeles Lands^öm te&aisivat
uudet Icomeat Submen ennätykset 46,6 |a 4.S0
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN 2 KULKUVUQR0A
HALIFAXISTA
suoraan Göteborgiin, Ruotsiin
Suora ja vaivaton reitti matkustaa Suomeen.
M-S- STOCKHOIM-laivan s^yyskauden
hiHnivuorot Halifaxista:
LOKAKUUN 1 P:NÄ
JOULUKUUN ?. P:NÄ;
(ERIKOINEN JOULUHOVIMATKA)
Käyttäkää hyväksenne saästökauden hintoja.
Matkustaessa canädalaisesta satamasta, eivät
Suomen kansalaiset tarvitse •ymsumia, ainoastaan
voimassa olevan passin.
Erikoisen suosittavat kulkuvuorot vasta äsket-wm
Canadaan tulleille suomalaisille, joilla on
vaikeus saada U S A : n kauttakulfcttviisumia.
^ Tilatkaa hyttipaikkanne nyt!
Palveluksemme ulottuu rannasta rantaan!
VAPAUS TR/iVEL AGENCY
O» B O X e 9 i S-UD B U B Yv ON T A R I O
Kansojen kamppailut,, olympiakisat
ovat jo nurkan takana Ja maailman
kansat valmistuvat niihin kovalla k i i reellä.
; Johan ensi talvena kamppaillaan
talviolympialaisissa Cortinaasa
Italiassa, ja siellä Suomella tulee monin
verroin enemmän olemaan sanottavaa
kuin kesällä Melbournessa, jopa
parhaana maana yleispisteissä mikäli
hiihto j a mäenlasku tulee kysymykseen,
edelleen viime talvea mittapuuna
käyttäen. Melbournen kisat suoritetaan
epätavalliseen aikaan mikäli
suomalaiset ovat kysymyksessä, sillä
tapahtuvathan kisat marras-joulukuun
vaihteessa, jolloin ajankohta, i l masto
ja monet seikat voivat vaikuttaa
suomalaisten ja miksei moneii
muun ajateltuun kuntoon ja; sljoitukr
seen.''
Kun puhutaan pikamatkoista voidaan
sanoa ettei Suomen tarvitse lä-'
hettää lainkaan osanottajia. Voidaan
sanoa etta onhan meillä Hellsten, 100
ja 200 ei hänellä ole mitään sanottavaa
eika hänen 400 m. aikansa 47 riitä
muuhun ellei välierään, mutta el hyvässä
lykyssä siihenkään. Neuvostoliiton.
Ignatjev, Amerikan Ja monen
muun maan hirmut tekevät tällä
matkalla hirmuaikoja. Entäs 800
ja 1,500 m. Tuskin mitään sanotta-.
vaa. Onhan Salola juossut uuden
Suomenennätyksen 800 m: 1.49.1; joka
monesta voi tuntua hyvältä kuten onkin,
mutta kansainvälisten valioiden
joukossa se ei riitä. Belgialaisen Roger
Moensin uusi maailmanennätys täUä
matkalla 1.45.7 pUhuu kovaa - kieltä,
samoin amerikkalaisten j a eurooppalaisten
kovat ajat tekevät lopun suomalaisten
haaveista. 1,500 on kolmikko
Iharos Dozavolyi, Tabori U n karista,'
Wes-Saritee Ja'muut-Amerl-i'
kasta, ja Englannin kuulut mailerit
Kakon, Vuorisalon, Huttusen ja Denis
Johansonin ajat eivät riitä.
Mutta onhan suomalaisten leipälaji
3,000 m. esteet ja suomalaisella K a r vosella
maailmanennätys tänä kesänä
juostu 8.45.4. Huolimatta siltä, U n kari-
Suomi maaottelussa hävisi K a r -
v(Kien esteet kirkkaasti Unkarin Rosz-nyoille,
samalle miehelle Jolle R i n -
teenpää ja Karvonen ^hävisivät Ber-^
nissä viime ^kesänä Euroopan mestaruuskilpailuissa.
Lisaksi Karvosella
ei ole kunnollista apumiesta kun R i n -
teenpaä on pelistä .pois eikä voi harjoitella'
työestpiden vuoksi. Kun l i säksi
maailmassa on paljon 9 minuutin
alittajia tällä matkalla, voidaan
Karvoselle toivoa sijoitusta, mutta
voitto ei ole läheskään kirkossa kuulutettu.
Rinteenpaällä on edelleen paras, a i ka
maailmassa 8.44.4, vaan silloin kun
hän tämän ajan juoksi ei ennätyksiä
vielä estejuoksussa noteerattu.
Entäs ne "suomalaismatkat" 5,000
ja 10,000 m. Ei ole sen kummempaa
toivottavaa kuin Helsingissäkään 1952.
Vielä kovempi Joukko on nyt näillä
matkoilla kun Helsingissä. Juostunhan
äskettäin Varsovassa kolmen
miehen voimalla alle 14 minuutin'Viitonen
ja vicIa olivat matkasta pois
Kuts maailmanennätysmies, Chata-way
ja monet muut. Eliel Melbournessa
taktikoida niin tämä matka
Juo.staan siellä alle 14 minuuttia
myöskin. Zatopek juoksee siellä
kympin mutta saa paljon kovempaa
.seuraa kuin Hclningissä. Posti alitti
Unkari-Suomi-maaottelussa puolltunr
tia, mutta se tulos el riitä Melbournessa.
Todennäköisesti ja varmaan
on asla nnn, ctt<i näillä matkoilla
enempää kuin mulliakaan el herU
metkuja suomalaLsille, tuskin tulee
pistesijakaan;
Mutta onhan maratoonljolla^matkalla
Bostoni.s.sa ovat Karvonen ja
Puolakka ja tänä kcvaanä Pulkkinen
a Kotila Juos-seet hyvin.' Kotila voltti
äskettäin Suomen mestaruuden Ja
on Melbournessa kun .sattuu Suomen
kovin mies. Karvonen el ole vielä
kunnossa .sairastcttuaan polveaan Ja
ossa on tehty leikkaus.. Onko hän
Melbournessa Suomen paras mies k u ten
oli HeJslngls-sakm, vaikka karsinoissakin
vielä epaonnLstul mutta
pää.sl mukaan ja ojl luotettavin mle».
Sanotaan että volttihan viime kesänä
Karvonen Euroopan mestaruuden.
Voltti kun venäläinen ohjattiin radalle
tullessaan harhaan, Ja menetti
siten varman mestaruuden. Kuten
näkyy, el suomalaisille "metkuja" näy
millään Juok-sumatkalla, Jos käy paremmin
iloitsemme vllpittdmästl..
Entäs ne heitot? Samaa kuin ennenkin.
Helsingissä tuli pronssia
keihäässä Hyytiäiselle nyt ei voi tulla
sitäkään jos kyhnästl katsotaan maailman
kelhäsmarkkinoiden tuloksia.
Bud Held heitti uuden maailmanennätyksen
81.75 Ja kolmetoista muuta
amerikkalaista on tänä kesänä heittänyt
yli 70 metriä. Tällaista tilastoa
yhdeltä vuoddta el Suomikaan voi
esittää. Tuolän Sidlo heitti myöskin
tänä kesänä y l i 80 metriä. Eestin V a l l -
man 77.90,. Urtkarln Kraznal yli 77;
Suomalaisten kc^dalta tuntuu vaatimattomalta
Ja paras on Nikkinen. Jos
päästään pistetiloille niin hyvä on.
Kuulasta Ja moukarista ei kannata
puhua. Moukarin hirmumiehct ovat
Euroopassa Krivosonov 64.33 Ja Amerikan
Ganellikin bn heittänyt 61.65.
Hypyistä puheen ollen voimme vaari
todeta, että Eeles Landström Euroor
pan ennätyksellään 447 on vanhan
mantereen paras mies J a voi Melliour-nessakin
yllättää.
Viesteistä el kannata Suomen kohdalta
puhua enempää kuin kävelystäkään.
Siinäpä ne r a t a - J a kenttäur-hellun
lajit sitten pääasiassa ovatkin.
Miten käy nyrkkeilyssä? Todennäköisesti
niin ettei tule nyt yhtäkään
kultamitalia kuten tuli Pentti Hämäläiselle
Helsingissä, j K u n Euroopan
mestaruuskilpailuissa "kaikkien aikojen
paras suomalainen'.' Pentti Hämäläinen
tipahti pelistä pois Englannin
Nicholsln toimesta ,el muitakaan ole
josta voidaan toivoa. Kun mlehet^l-vät
pärjää Euroopan mestaruuskilpailuissa
n i i n ei ne pärjää sen paremmin
olympiakisoissakaan Joihin koko
maailman valtiot osallistuvat. , ,
Painissa toi - Helsingissä kultaa
Gröndahl, miten käy nyt? Euroopan
mestaruuskilpailuissa Lehtonen ja
Laihti toivat hopeaa Ja muutenkin menestyivät
suomalaiset hyvin. Suomi
kai lähettää täyden painijoukkucen
Melbourneen. Melonnassahan Suomi
Helsingissä sai kultaa Ja kunniaa
hiutta nykyinen taso muuhun maalimaan
varrottuna el lupaa samaa menestystä.
Ei myöskään voimistelussa
voida odottaa Berliinin Ja Lontoon
päiviä sillä Neuvostoliitto, Saksa,
Sveitsi Ja muut maat osoittivat Euroopan
mestaruu^ilpailuissa tasonsa
laajuuden j a kovuuden. .
Ammunassahan Suomella on vanhoja
perinteitä Ja siinä voivat saada
pisteitä. Taso ammunnassakin on laa-:
ja ja kova. Veisi Ulan pitkälle käsitellä
koko Olympia Ohjelmaa yksityiskohtaisesti.
Olenkin vain käsitellyt
päälajeja Ja Suornen mahdollisuuksia
niissä.. Vuosi aikaa lisää Ja karsinnat
voivat Jo tuoda .uutta valoa tähän
asiaan Ja valaista lähemmin monta
kohtaa tässä asiassa Josta nyt teemme
vertailuja. — Tekonimus.
Uelsinkt Vitole viikon tiistaina
Js keskiviikkona suoritettiin täällä
Olympiastadionilla Saksa-Suomi yleis-urheiluniaaottclu.
Kilpailuja suosi
erinomainen saa ja yleisöä oli kilpailuja
seuraamassa noin 40,000.' Pika-
Juoicsijoittensa ja Jossakin määrin
hyvän onnen ansiosta saavutti Saksa
ensimmäisena päivänä 8 pisteen
johdon, jota Suomi ei pystynyt seuraavanakaan
paivana kaventamaan
enempää kuin Saksakaan lisäämään.
100 Ja 200 metrillä olivat Saksan
juoksijat omaa luokkaansa; mutta 400
metrillä isännöi selvästi Suonien
-Voitto Hellston, juosten uuden komean
Suomen ennätyksen • 46,6 Ja
voittaen vakuuttavasti. Pituushypyssä
menetti Valkama ensimmäisen s i j
an yhdellä sentillä saksalaiselle ja
samoin kaVI Koivistolle kuulantyönr
nössä. Myöskin 5,000 metrillä teh-tUn
uusi Suomen ennätys. Ilmari
Taipale siirsi Taisto Maen kauan k u tinsa
pitäneen ennätyksen 14.08,8
muistojen joukkoon, saavuttaen ajan
14.07,6. Eero Tuomaala oli hyvänä
apuna vauhtia pitämässä Ja hän s i joittuikin
lopussa toiselle - tilalle. ,
ENSIMM2)LISEN PAI VAN
TULOKSET
JIO m. aidat: 1) Bert Steines Saksa
14,6 2) Raimo Siukola Suomi 151, 3)
Tapani Tammenpää Suomi 15,3 4)
Rudi Böok Saksa 15,3. ^ P i s t e e t:
suomi 5, Saksa 6.
100 m: 11) Manfred Germar Saksa
10,6, 2) Leo Pohl Saksa 10.7, 3) PauU
Tavisalo Suomi 10,9, 4) Lasse Ketola
Suomi 11,0. — Pisteet: Suomi 3/8,
Saksa 8/14.
Moukari: 1) Karl Storch Saksa
57.84, 2) Oiva Hahnetoja Suomi 56.56,
3) Aarne Nostaja Suomi 55.35, 4)
Hugo Zlermann Saksa 54.83. — Pls-^
teet: Suomi 5/13. Saksa 6/20.
3,000 m._ esteet: 1) Pentti Karvonen
Suomi 8.47,8, 2) Sven Laine Suomi
8.48,0. 3j Walter MUller Saksa 8.56.4.
4) Helmut Thumm Saksa D.08.4 —
Pisteet: Suomi 8/21, Saksa 3/23.
800-m: 1) Friedrich Stracke Saksa
1.54,4,» 2) Horst L i e l l Saksa 1.54,5, 3)
Jorma Kakko :?uomi 1.54,8, 4) Olavi
Salsola Suomi 1.55,0. •— Pisteet: Suomi
3/24, Saksa 8/31.
Korkeushyppy: 1) Keijo Ketola
Suomi 192, 2) Theo P u l i Saksa 192,
3) Jurgen Jenss Saksa 190, 4) Hannu
Rantala Suomi 190.—Pisteet: Suomi
6>30, Saksa 5/36.
40q'm>:l>:Voitto Hellsten Suonil
46,6 (uusi Suomen ennätys), 2) K a r l -
Friedrich Haas Saksa 47,6, 3) Karl
Blummeln Saksa 47,7, 4) Eero Kivelä
Suomi 49,0 — Pisteet: Suomi 6/36.
Saksa 5/41 • ' •
Kuulantyöntö: 1) Hermann Ling-nau
Saksa 15.79, 2) Reijo Koivisto
Suomi 15.78, 3) Karl-Heinz Wegmann
Sak.sa 15.04, 4) Aapo Perko ^Suomi
14.84. — Pisteet: Suomi 4/40,/Saksa
7/48.
Pituushyppy; 1) Heinz Oberbeck
Saksa 747; 2) Jorma Valkama Suomi
746, 3) Manfred Molzberger Saksa 735,.
4) Matti Lampinen Suomi 731 — Pisteet:
Suomi 4/44, Saksa 7/55.
5,000 m: 1) Ilmari Taipale Suomi
14.07,6 (uusi Suomen ennätys), 2)
"Mustalaisen kosto"
tuleo Clintoii-haalillo
Tilaisuus omistetaan tav. J. W. Nybergin
35-vuatisen kulttuurityön juhlinnalle
Port Kells, B, C. — Näyttää sille,
etta tänne lännellekin on vihdoin tul-,
lut kesä. Olen Jo huomannut useita
auringon punaamia naamoja ja selkiäkin.
Kunpa nyt vain riittäisi näitä
kesäisiä päiviä aina jouluun saakka.
Olipa ilmat kesäiset tai« talviset,
n i in toiminnassa olemme koettaneet
olla yhtä mittaa. Emme ole vielä
ottaneet sitä lorviviikkoa. Sattuu
niin iitamme Jouluna, kun toiset ovat
suurta Intoa täynnä. :
Juhannuspiknekklmme onnistui hyvin.
Siitä kauniit kiitokset siellä o l leille
avusta ja kannatuksesta. Heti
piknekklhumun Jälkeen aloitamme
harjoitella näytelmää mr. Nybergin
johdolla. J , W . Nyberg on yksi tunnetuimpia
näyttämötyön tekijöitä.
Hän onkin suorastaan pyhittänyt elämänsä
kulttuurityölle, ennenkaikkea
näyttämötyölle. Lukemattomat ovat
ne työt j a uhraukset, jotta hän on
pannut näytelmiin ja filmaukseen i l man
mitään l>alkklota. Jo Suomessa
ennen Canadaan tuloaan oli hän yksi
innokkaimpia ja ansioituneimpla
näyttämötyön tekijöitä.
Heti tänne tultuaan han kävi s a malla
innolla käsUcsi kulttuurityöhön.
Hänen ansiostaan olemme saaneet
nähdä ja nauttia nibnesta kauniista
filmistä, joista mainittakoon "Uunin
takana", joka allekirjoittaneen mielestä
on hyvin onnistunut ja Jcaunls.
varsinkin Jos ottaa huomioon ne hankaluudet
Ja vaikeudet mitkä olivat sen
valmistamisen tiellä. Ihmisen täytyy
olla taiteilija, voidakseen saada niin
hyvää Ja kaunista aikaan.
Kysymyksessä ei ole ainoastaan aU
ka ja yaiva, mutta myöskin aineelli-
'.set kulut. Kun nc otetaan tavallisen
työläisen taskusta, on se suuri uhraas.
Seuraava hänen filminsä on "Väp-pukulkuc
.1940", jota cn ikäväkseni
ole myöskään nähnyt.
. Mr. Nybergin tyo el ole rajoittunut
näyttelemiseen, näytelmien Johtamiseen
j a filmaamiseen, hän on myöskin
kirjoittanut useita näytelmiä.
Niis-ta mainittakoon: "Lännen lohen
kala.stajat" hyvin sclva kuvaus, " L o i mu
paholaisen luolassa", joka on
hänen vllmelslmplään; Kalkki jotka
hanr.t tuntevat. Ihailevat ja kunnioittavat
sitä ihmecllLsta voimaa ja i n nostusta,'
minkä han omaa. On suuri
arvoinen asia, että 'joukostamme löytyy
niin pystyvä ja uhrautuva toveri.
Nytkin, vaikka hänen liikkumisensa
on vaikeaa, joitakin vuosia sitten t a pahtuneen
halvauksen Johdosta, on
han aina altis tekemään voitavansa
kulttuuririentojen hyväksi. • '
Viimeksi kuluneen 35 vuoden aikana
on suure>(tl rikastuttanut ohjelmistoamme
näyttelijänä, ohjaajana ja
uasien lavastuk-slen valml;;tajana, kuten
.seuraavissa tunnetuissa näytelmissä
"Elinan surma", "Riemujen katu",
"Katlhu", "Murros", " V i h a ja rak-
•kau5/"; "Mustalaisruhtinatar", " B a jadeeri",
"Iloinen leski", "Kreivitär
Maritza", "Hevospaimcn", "Kylärj
heittiö'. 'Tirun kirkko" Ja monet
muut. Edelläoleva on jo'merkittävä
luettelo, mutta se on vain pieni oyja.
siltä mihin hän on osallistunut 35
vuoden aikana.
-N'yt kesällä päätimmekin pitää
näyttelljätoverlmme mr. Nybergin 35-
ipiotisen toiminnan 'kruunajaisjuhlan".
Tilasimme näytelmän ja ryh-dylm.
me harjoittelemaan. Näytelmän
Eero Tuomaala Suomi MJOM 3)
Walter Konrak Saksa 1448.6; 4)
Stefan Lupert Saksa 14.50.0. » P i s teet:
Suomi 8/52, Saksa 3/S8.
4x100 m : 1) Saksa (Lota Knörztaar-zer,
K a r l Kaufmahn; HeUus Putteier;
Manfred Germät) 40.7.2) Suomi -(Jorma
Valkama. NUlo Kokkonen, L a i^
Ceorgsson,'Laäse Ketola) 42&—Pisteet:
SuomI 3/55. Saksa 5/63. •
Saksan ja Suothen yleisurh6IIumaa-ottelun
toinen päivä sujui suomalaisille
paremmin kuin enslmmäUien.
Mikään ei kuitenkaan pystynyt estämään
Saksan voittoa, Joka tuU pistein
111—103. Jos enshnmäisenä päivänä
tehtiin komeita tuloksia, niin nUtä
kyllä syntyi toisenakin. Erikolsest
on mainittava Eeles. Landströmin
suoritus seiväshypyssä, jossa : leiskautti
komeasti 450 eli uuden E E : a
Hypyn jälkeen katsomo oli kuin h i i -
denkattlla. Takit, lakit ja muut vaa
tticappaleet lentelivät, menettlvätpä
muutamat malttinsa siinä määrin etta
alkoivat viskellä pullojakin kentälle.
Onneksi sentään vain muutamat.
.3-loikassa syntyi myös kesän
kärkitulos Lehdon saatua pituutta
hyppyynsä 15.33. Kelhilsmlehemme
suoriutuivat kunnialla tehtävästään
samoin kuin kympin miehetkin, T a i
pale voitti juoksun Ja tuli siten maaottelun
ainoaksi kaksolsvolttajaksi.
Pisteet jäivätkin tasoihin, mutta Saksan
ensimmäisen päivän johto riitti
voittoon. .
Toisen päivän alku ci .kylläkään;
luvannut hyvää pojillemme. Kaikki
kohne ensimmäistä Juoksulajia hävittiin
j a niinpä Saksa niiden ansiosta
kasvattikin hetkessä etumatkaansa 16
pisteellä. Tämä olikin odotettua,
vaikka suomalaisleirlssä hiljalleen
toivottiin Hellstenin pystyvän 200 m.
tunkeutumaan saksalaisten väliin.
Poikaa painoi varmasti vielä eilinen
ennätysjuoksu Ja niinpä hän saikin
tyytyä kolmanteen tilaan. Futterer
näytteli muille kantapäitään Ja osoitti
olevansa'.todellinen - plkapinkoja.
Myös 1,500 m:n miehiltä odotettiin
parempaa sijoitusta, mutta salksalal-^
set olivat kovempia eikä mikään estänyt
heidän kaksoisvolttOaan.
Kenttälajeissa sen sijaan suomalaiset
hallitsivat. Kiekko tosin meni
Saksalle, mutta muissa tulikin sitten
kaksoisvoitot kotiin. Maksanutta y l e i'
soä oli paikalla 44,175. , ' ,,
400 m. aidat:;!/ K u r t Bonad Saksa
53.3, 9) ;W.crner, Möller. Saksa 53.6, 3)
Reino Suominen Suomi 55,0. 4) Erkki
Myllymäki: Suomi 65,0. [r-. Pisteet:
Suomi 3/55, Saksa 8/71.
2G9-m: 1) Heinz .Futterer Saksa 21.3,
2) Karl Kaufmann Saksa 21,5, 3}
Voitto Hellsten Suomi 21.8. 4) Niilo
Kokkonen Suomi- 22,5. — Pisteet:
Suomi 3/61. Saksa 8/79.
1,500 m: 1) 'Werner Lueg Saksa
3.46,4, 2) Olaf Lawrenz Saksa 3.46.8,
3) Jorma Kakko Suomi 3.47.0. 4)
Olavi Vuorisalo Suomi 3.47.8. — Pisteet:
Suomi 3/64. Saksa 8/87. :
Kiekonheitto:' il) Ounther Noack
Saksa 49.09 2) Carol Lindroos Suomi
48.09, 3) Martin Buhrle Saksa 47.74,
4) Paavo Lammi Suomi 47.72. — Pisteet:
Suomi 4/68, Saksa 7/94.
Kolmiloikka: Tapio Lehto Suomi
1533,^2) Kari Rahkamo Suomi 14.87,
3) Herrmann (Höhnke Saksa 14.57, 4)
Theo, Strohschnledcr Saksa 14.43.—
Pisteet: Suomi. B/76, Saksa 3/07.
10,000 m: 1) Ilmari Taipale Suomi
30.06,2. 2) Hannu Posti Suomi
30.07,2, 3) Herbert Schade Saksa 30.-
18,2, 4) PrltzHänsch Saksa 31.03,8. —
Pisteet: Suomi 8/8«. Saksa 3/100.
Keihäänheitto: 1) Olavi Kauhanen
Suomi 74,88, 2) Jouko Rantanen Suomi
72.27, .3) Hermann Rlcdcr Saksa
70.04, 4) HclnerWiIl Saksa 69.41. —
Pisteet; Suomi 8/92, Saksa 3/103.
Seiväshyppy: 1) Eeles Landström
Suomi 450 (uusi Suomen ennätys), 2)
Jukka Piironen Suomi 410, 3) Wllll
Rcis-smann Sak8a-400, 4) Julius,Schneider
Saksa 390.'— Pisteet: Suomi
8/100, Saksa 3/106.
4x400 m: 1) Saksa (Geuster, Doh-row.
BIummel, Haas) 3.16,1, 2) Suomi
(Salonen, Kokkonen, Vesaaja. Kivelä)
3.16.6, — Pisteet: Suomi 3/103, Saksa
v i i r ^ . ^- .
loistoina, elolaiun 30 p.—Tluesdsy, Aug. 30, SJ)99
nimi on "-Mustalaisen kosto". Se on
kaunis unkaril^incp näytelmä lauluineen
ja tanssclnecn. Koska toiminta
rauhan Uijittamlsck^l on nykypäivien
tärkein tehtä(vä.«,tulcmmc luovuttamaan
kalkki näytelmällä saatavat t u lot
rauhanliikkeelle. .
.Tämä näytelmä-esitetään lokal^uun
2 pnä, Cllnton-haalilla .2605 Pender,
St. Ovlllppuja myydään etukäteen,
mutta saa niitä ostaa myöskin haa-llUa.
Silloin -.jaetaan kolme hyvää
ovipalkintoa. iMyöekin ravintola tulee
olemaan monipuolinen. Toivomuksemme
on, että kuka vain kynnelle
kykenee saapuu tähän 'kruuna-
JalHJuhlaan", Jolla on kaksi suurta
merkitystä. Mitä näytelmään tulee,
n i in tietääkseni sc on yksi kalkkein
kauneimmista unkarilaisista näytelmistä,
.
Clinton haalllla tavataan oikein
suurella Jouolla!-—Mailis.
EI HAITANNUT
Nyrkkeilijä: — Onlco pukeutumis-huone
lähellä nyrkkeilykehää?
-Vastustaja5Xtt hutöl siltä; kjfUä
he kantavat sinut. . " .
Hyvät suomenkidiset
elokuvalt Geraldtonissa
«Qcnldim» Oint» _ Tänne »eldän
Icaupunkiimme tulee oyt lopultakin
byvät suomenkidlset elokuvat "Karjalan-
Suomen Meuvostatasavalta Ja
Suoml-fifanin valmisteet "PMkaupun-gin
laiteUta" Ja 'ttaia IcbU Icullaa kallis".
Kaksi ensimmäistä ovat väril-
Usil ja kattkl ovat arvokkaita elämän
todellisuudesta. Vannaan katuu
Joka el muisto, että ne esitetään kes-klivlkkona.
elok. 31 p. ukiain^lalseUa
haalllla. Esitys alkaa kello 7 Ulalla.
UmflMBu Oat16-VDotJas DonrfliF' '
Strattott kuou elokuun 28 p&HiSaAI^ ' <1;
kalaisessa ealraalaasa niiden ^«auno*;^ \
ien <vu<dcsl jotka bän «ai sUCft4nm b i : : ^,.
nen ohjaamansa auto «yfiksyi KD. si'": i- <
maantleojaaa Graml Bendin läJ»ttr:.7 1 ' *
tylviliä. Hänen 14-vuotlas sJaarenä»
Gail selviytyi tästä: onnettomuudesta
plcuemmillä vammoilla.
— Oanada^;tuotettUn nr. 1953 .tar,
valUslaklrJoltu^onelta 32,390 Ja kiillä
nettavia 62,570 kappaletta. / ,. .
Puolueettomuuden linja
rauhan vahvistamisessa
; Moskova»; — Ruotsin taailltok^
sen toistuneet selvltyksetv että se
toivoo voivansa olla sotilaallisten
rylunlttymlen ulkopuolella, on
yhtäpitävä Bnotsin kansan rauhaa
rakastavien perinteitten
kanssa, : sanoi Moskovan radion
selostaja elok. 23 p. Utana.
On rauhan etujen mukaista,:
että tämä poUtUkka Jatkuu, siksi
että puolueettomuus on tärkeä este
hyökkäysplirien toiminnalle,
sanoi kommentaattori edelleen. .
Mfyös Tanakassa Ja Norjassa on
puolueettomuudella vanhat perinteet
ja sodan jälkeen olt näissä maissa havaittavissa
voimakas toive pysiytellä
sotilasryhmlttymien ulkopuolella, sanottiin
edelleen. Ruotsin, TansOcan
ja Norjan pääministerit llmoitUvat
yhteisesti hehnlkuussa 1948, että
Skandinavian maat ovat lujasti päättäneet
pysiyä puolueettomina. Tanskan
ja Norjan Ididlstössä voidaan Jbav^tav^c
merkkejä levottomuudesta jota ;At^:.
lantin liitto on {herättänyt :nilden ivä^:..
eston keskuudessa. Mutta :palJon tärkeämpää
on pyrkiä löytämään tie; •
Jota käyden tanskalaiset ja norjalal- -
set pääsevät tilanteesta johon nykyi- ^
nen suunta heidät vie.
Moskovan radiossa toistettiin sit^ :
tcn Suomen pääministeri ReldE08en^;
liiusunto pohjoismaiden puolueetto-muudesta
ja sanottiin lopuksi. ' ' '
NälHe lausunnoille : on ominaista;M.
että niille antaa leiman sama ajatus v ^
—- että Botllasrylhmittymät ovat BCU?:
raus kylmästä sodasta, mutta vn]rt-:-~-v
kun on alettu päästä kylmästä.80(|laA-i::.
ta täytyy sen seuraukset nnydsvpois^:'
taa ja^ tässä siditecssa inralueeitor'.':
muuden imja on emularvomen
han vahvistamisessa. ' ^.ux
T I L A T K A A V A P A V Bt
KUULUISIA
KÄÄNNÖSROMAANEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
LLOYD O. DOUOIiASIN uusi, herfdkä romaani
300 SIVUA HINTA 6ID. $3.25
Syksyn ensWmäinenmyr«ky toi Hannah Parmaleen Wardin per-'
hceseen; Myöhemmin Marcia usein ihmetteli, miten heolivat kosr
kaan tulleet toimeen ilman häntä. Wardlt olivat erinomaisia nuoria
ihmiitiä, mutta he tarvitsivat Hannahla saadakseen elämäänsä
selvyyttä Ja Järjestystä. Eikä kysymys ollut vain taloudenhoidosta
ja raha-asioliBta. vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämpää
— elämäntyylistä; oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin Ja
Itseensä. .. _ .
FRANK o. SLAUOHTEB:
HELLÄT KÄDET
310 SiVUA HINTA 6ID. $3,23
Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääkäriromaanin parhaat ominaisuudet,
mutta se on samalla Intohimoinen rakkausdraBma Poh-
Jols-Amerikan etelävaltioista.
ALÄNPATtoN:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
286 SIVUA HINTA SID. $2.75
Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITKiB RAKASTETTU
MAA, jolla hän vähässä ajassa loi maailmanmaineensa.
Patonin tolncA romaani LIIAN MYÖIJÄAN VESIPÄÄSKY lumoaa
lukijansa yhtä väkevästi ja ehdottomasti. Rakenteensa tehokkuudessa
ja teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä.
Kehyksenä on jälleen Etelä-Afrikika, mutta tällä kertaa aiheena
on valkoisen miehen tragedia. Nuori polllslluutnanttl, vanhan» y l peän
buurisuvun jäsen, rikkoo maan ankarinta Ja leppymättömlntä
lokia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde'' värilliseen naiseen
rangaistaan JulistamaUa pannaan sekä syyllinen Itse että koko hänen
sukunsa.
Lumoava ranskalainen rakkausromaani
VIIMEINEN SUUDELMA
KIRJ. ALPHONSE DAUDETT
230 SIVUA HINTA SID. $2i)0
Alphonsc Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mestareihin,
jonka taide on valloittanut Ja yhä valloittaa lukijansa
kautta maailman. "Viimeinen suudelma"; Daudcfn pääteos, on lll-^
kuttavan hctikästi, sielukkaastl Ja samalla Johdonmukaisesti kerrottu
tarina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", Ja rakkauden kalkki-nielevästä
intohimosta. >
HELEN D. BOYLSTON:
CAROLA TEATTERITYTTÖ
192 SIVUA HINTA SID. 11.60
Helen D.Boylston on saavuttanutmaallmankuululsuudcn sairaan-;
hoitajien elämää kuvailevilla HELENA-kirJoillaan. Nyt sisar Helenan
ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun
sankarittareen Carola Pageen. Carola on tcatterlöcärpäsen purema
nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär.
TAYLOR CALDWBLL:
VAPAUDEN MIEKKA
349 SIVUA HINTA SID, $2.00
"Vapauden miekka" on uusi erinomainen näyte Caldwelllnmu-kansatempaavasta
kertomusteknllkasta. elegantista tyylistä ja oivallisesta
tyyppikuvauksesta. Kh-jaillja vie sUnä liftljansa :Richelieun
aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin, juonitteluihin ja Jännittävyy-dessä
vertaansa halkeviin sclkkailufhin, joita punoo toisiinsa loistavasti
kuvattu rakkaustarina.
7,M
-k RAKETTI SARJAN ROMAANIT ^
HUIMAA JÄNNITYSTÄ
JACK VANCE:
m s n r u A
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen seikkailuromaani
HINTA SID. $3J)0
ARTHUR C. CLARKE:
ILMOJEN SAARET
MericllllBlä seikkailuja. — Tieteellinen seikkailuromaani.
164 SIVUA HINTA SID. $3X)0 "
ROBEIRT A. HEINLEIN:
RAKETTILAIVAN KADETTI
Tieteellinen seikkailuromaani — SeOclkailuja tulevaisuudessa ' i t j/
213 SIVUA HINTA SID. $2.00
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBVBT, ONT.
il
t
m
"M
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 30, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-08-30 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus550830 |
Description
| Title | 1955-08-30-03 |
| OCR text |
Om fUBlOIVTAMAASf
>rosti JybjrtBanal5uud«S2?'
öitten S>fta käsitti ySS:!
«.Jossa yhdistyvät sopivaa^
olltoen. erootttoea Ja yllät*S
^alnes. Paras juttu kuului^'
^^äkklä. ottakaa kätemTS;^
Miksi koirasi pitää aUia kieltää.,
a ulkona? - , ^
Enpä tiedä. Sen ruumia on hl
lyhyt
I K U E T T E L I
a ^ a el pysy kauan hullua h^!,j
« i n , mutta, se minua ihxnetyttäi
U 'miten hullu saa rahaa tuhJä
a».
luttamishifviöt
M2-kerrol(-
a rakennuksia
luols, Ont. — Tänne on tuotu
»valloista kaksi asuuirakennuj.
muttamishlryiötä joiden avulla
ään . mulUe seuduiUe niMöi
ksan kylän j a kauppalan ssun-wden
nykyiset, paiiat joutuvat"
yrencen uuden meritien vesien
adeittiäköisesti vuonna 1958. '
lä slii-tolaitteilla kyetään oii-'
s t i ' siirtämään kakslkerroksla
tja, joista ensimmäiset 600 sllr-täältä
neljälle uudelle asutus-le.
-Työ alkoi jo elokuun toisen
:on aikana.
ttohirviölden valtavuudesta pu-e
tosiasia, että neljä pyöiää,,]
ovat kahden tonnin painoisia
imenen Jalan korkuisia. PySrit
vat. $6,0Q0 kappale ja niiden'
on asetettu ne teräslavetlt, joi-äälle
siirrettävät rakennukset
lan uusiin palkoihin siirtämistä
lvia venäläisiä
ittu USA:han
Lova. Amerikkalainen demo-nen.
senaattori lUlender pj^d
Iltana; elokuun 23 pnä viittä
issat^emtissa olevaa ven&läls-hilulle
^dysvältoihln ja.eii-
• .^liouisanaan, ^ Jota EHende-
• senaatis&a.
(Ulan- suurlähetystössä IMas&o>v|
idetyllä^ vastaanotolla härifS-i
'OVAnsa; että ministerineuvos*
•apuiheenjohtajat KaganoTicb,:
l Ja.Pervuihin ja sähkövoima-:
ri Maleiikov sekaSuslo, «ris
lii^tipuolueen keskuskomitean.
Bhistön viidestä jäsenestä,
i v a t hänen kutsuunsa.
tert<^voi myös, etta Yhdysval* J
ingressivaltuuskunta vierailisi
oliltossa ja Yhdysvaltain kon-
Jä avattaisiin venäläisiin kaur
h l .
ikäaiQlnen kolari y
iQhambia^ — Kuningatar In-aito.
Jota ohjasi hänen au-ittajänsa,
ajoi maanantain»,]
pnä aamupäivällä kulkiessiiw|
t i n ohi Hillerödissä PphJoi^;
issa erään 65 vuoden IkSiSffl.
Jrällä kulkevan naisen yli
Iki melko hiljaa pyöräJUjäo
nestyessä sen eteen,
gatar Ingrid antoi nalseje^
i. l i m a n jalka oli katkeniuit J
»li mahdollisesti saanut Bi»-|j
tseh.; kertoo Aftenbladet.:
Men kehittnr lUnM iibiaikoiaa?
•'I
liynttyynne kasaan. . .
iihaalellla ei ketään peloitdij
iräillä.
haaleilla >ollaan valmiita <<'jl
lokalnen mukaan jokaU^-j
.Joka ei halua liittyä t o l i #J
tyoi käydä seuraamassa?^;-!
•esityksiä, konsertteja'
tilaisuuksia. Kunkaan «
olnkaan sanomaan, että «l*
wi käydä siellä ja siellä, y
llä, että käy useimmissa ps|-
ilee qäkemfiän mitä missi-lataan
j a silloin voi myfid*
jllä mikä ön hänen etujen»
toimintaa ja mikä el ole-,
i «itten oiketo pitäisi pelat».
i hiinkin olisi, että CanadJi-.j
tettaisUn sen takia» että o»-
Ulttyä kulttuurijärjestöä^
Ijchonkhi muuhun työvieD-rjestaön,
niin silloihan
näÄ olfeftaänThyvä maa vi-
Usesta maasta lähetettäid»
:btimaahan vapaalla kJ5«""
i vahi mleluhien asl».
illiisti eivät asiat: seotäi»
dn on turha pelätä, «Ö8
i lisää pelottelljaln »J*
esim. sosialistinen Ja *«F
i a t e onkysymyksessSBJÖ
maalhnan Jhmlslstä on P.,
, kannalla.
oyksessä taas on » » T
däkfai suurempi patoo.,
onkhi näin oUea san» r
.. eOi menkää suofle P
senne kuoliaaksi. — J^^T •
_ nykj-isen tilanteen. .siJ-tävänä
jänionä voidaan todeta
altesän aikana on työttömyys y»-.
emiyt Ja näyttää kmn olisi vfelä
della £ama suunta vaikutta-
> siis kysj-mys siitä kuinka py-tuo
suunta talousketoityk?
'co. silla «hän kapitalismin ta-ole
vielä voitettTi. •
\-astauksena on ensin myön-äS,
että kapitalistisen maailman
i'krlisi kärjistyy Jatkuvastli Eri
_j nähden sen syventymiseen tai
ntymiseen vaikuttaa suhteet ^soiseen
puoleen: maailmantalou-joka
on vapaa talouspulista
i vuonna ja tämän vuoden allcui
, talouspulan ^Äityminen-is-
[pjioisestj tekstiili-, auto-, sälhkä-ym.
teoUisuuksIin Canadassa.:
I kuitenkin osoitinime viime tal-että
Ganadassa'talouspulan
ntjminen voidaan estää ja sen
ia. lieventää hallituksen oh-
1 suunnan muutoksella.- •
anlaajuisen raiflianomalsen
aateen vaikutuksesta (varshikhi
i neuvottelujen pitäminen)., j a
Canadassa on .uHcopöllitti-suhteissa
muutosta ilmaisseet
; liittohallituksen- Otteet, Jcujten
niiiisteri Sinclairin mätkä-iittbon,
ulkominister|fr;'Pear^
suunniteltu vierailu Neuvosto^
ja vahvistettu parlamenttaa-i
vierailu siihen päälle — kalkki"
I ilmaisevat päinvastaista k u i n v i i -
vuonna. Canadan parlamentin
'luissa kauppasuuntaukesta 11-
i että Canada on nyt kauppavaih--
i Neuvostoliiton kanssa, kansan-atian
maiden Puolan, Tshek'-;
f v ^n ja Unkarin kanssa. 'Myös
attava määrä British Coliun-jä
Ontarion puutavaraa isai
ansa Britanniassa j a Canada
Jäb)i sen valuuutan vaihdon mitaten,
tapahtui ainakin osittain C a -
vapautummen Yihdysvaltaih
kontrollista, j a täten avautUi
i markkinoita Canadan viljalle ja
[jatuotteille, seka muille pulassa
teollisuuksien: tuotteille. ( V i i -
dttuun nähden L/PP:n To-järjestön
valistustyön ohjaa-
1 tokoamat tilastot toteavat tuo-^
[kohoamisen).
ainvalisessä tllafateessa kylinäh'
. voittaminen on myös oslttai-
"järkilnnyttanyt" . sotatuotan?.
1 uaoittajia ja:"puolustussuojain"
paikallisten; hommien kilhkoill-
, koskapa tiedemiesten varoitukr
[atomisodan tuhosta>.tekiväli:.sel-että'
vain sodan «välttäminen
|todellmen puolustus, • -
ijaan että kaikki o l i s i : keski-sotatuotannon
- suuntaan,, -nyt
t«)a!htunut rohkeampi ylelaiiln
suuntautuminen. St. Lawren-imentien
työt ovat käynnissä, s a -
yleis-canadalaisen maantien
t kautta linjan, sekä uusien sivuteiden
aloitteet kuten Superlor-järi>
ven rantaa itään, Fort fVancessista
Atikokaan Ja valtalinjasta Manitou»
FallsUn Länsi-Ontariossa.
ISyös teolUsuuäEehityssuunta näkyy
a C:n ja Albertan paperitehtaiden
rakentamisessa, 6askatc!bewanin po-ta^
ko^ivostolmissa. New Brunswic-kin
Ja Quebecin metallikaivosavauk-sissa,
Ungavan Ja Steep Rockin rauta-malmikalvantojen
laajentamisen lisäksi
on Länsi-Ontariossa avattu kuparituotanto
ManftouTvadgeen^ Jonne
rautatien- sivulinja tuli käytäntöön
kuukausi sitten, sekä nlkkelikaivan-noissa
avattiin tj'öt noin 50 mailia
Kenorasta eli 40 lentomallin päässä
Sioux Narrovsta länteen.
" , , • ' : . * • • ,•
Kaädd uudet suuntaukset kauppasuhteiden
kehityksessä, samoin kuin
teollisuusköiityssuuntakto, ovat johtuneet
kansainvälisten j a kotoisten-rauhanliikkeen
painostuksesta, huo-hmatta
kieltelystä tai asiain todellisuuden
salaamisesta vaaleissa.
Mutta täten aletun käänteen, jatkuminen,
pulan, kiertokulun uuslntu van
kärjistymisen välttäminen vaatii uu^
sia toimenpiteitä.
Avain tässä, on yleis-canadalaiseri
kaasuputkilinjan rakentamisen voittoisa
ratkaisu, jonka takeena olisi
Ontarion hallituksen vastuun omaJc-
.-©umlnen Ontarion läpi putkilinjan
rakentamisen ja käytön järjestämis
sessä. Käytännöllisesti sen toteuttaminen
voi tapahtua kruunun omistus-
rakennus- ja kaasunkäyttö-yh-tiön
muodostamisella. Tämän halvaii
käyttövoiman tuominen lansi-Onta-rioon
Jo itsessään poistaa viimeisetk
i n -vendckeet Järvienpään terästeol-hsuuden
perustamisessa ja metallisu-llmon
rakentamisessa Manitouwad-geen.
Se voi: myös avata kaikki portit
St. Ijavvrence meritien läpiviemisessä.
Kaiken lisäksi voitaisiin alkaa
Chignecta kanaalin ja Saskatdhewa-n
i n kanaalin työt.
Teollisuustuotannon kehittäminen
Canadassa, ' omien luonnonrikkauksien
Canadan kansanxeduksi käyttämisen
rohkaisemana, yleisten voimalähteiden
käytäntöön -saattamineni
avaa uusia työmaita ja samanaikaisesti
antaa mahdollisuudet niiden
työläisille taistella kunnollisten palkkojen;
voittamiseksi, joka merkitsisi
kansan ostokyvyn lisäystä, käyttötar-veteolilsuuksien'
vilkastumista, sekä
myös koulujen rakentamista, sairaa-
-lain rakentamista, alhaisella vuokrailla
«varattavien _tar,vittavain asuntojen
rakennusohjelman aikamlsta, J.h.e,
Täten tiilee mahdolliseksi ratkaista
parlamentaariset kiistelyt yleis-cätta-cialäisen
terveyslalnlaadinnän' spvel-luttaniisesta,
ym.' yfateiskurinalllsen
huollon kysymyksistä.
* *' ,*
Kun.viimeksi väiteltiin, että maakunnan
ivaaleissa el. kansainväliset
kysymiykset olleet ratkaistavina,- ja
kun tavallisesti kunnallisten vaalien
yhteydessä viisastellaan että yleis-maallisilla
t a i yleismaaihnalUsilla te-
Kijoillä. suhteila Ja niihin suuntauksella
ehdokkaiden <3i puoueiden ta-holta
ei ole mitään tekemistä, ja, että
vam liittovaalpissa niistä ratkaistaan,
seka valiajaksi jätetään asiat ihiallii
tokselle, nun on syj-ta suorittaa vakava
tarkistus ylläesitettyjen tosi-asiain
pohjalla. Vielä «väitetään että
nlmlkirjoituskamppailiulla, päätös-lauselmain
hyväksymisellä, tai ihmisille
jonkun kjvsymyksen selventämisellä
ei ole merkity-stä painostUslilk-keenä.
Allekirjoittanut lialuää jättää
edellämainitut •kehity.svaiheet ja
miden pohjalla tulevaisuuden tapah^
tumim vaikutuksen lukijain harkittavaksi..
Jos kerran johitopäätöksct
viittaavat toimmnan puolesta, niin
otettakoon opetukset varteen. —ATH.
'X |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-30-03
