Vapaus, September 5, 1953

              Sivu 2 T i i s t a i n a . Eyyskuun,p.
IMliiiiiii
(UBEKTT) Independent Labor
Oisan of FlnnlÄh Canadlans. Es-
UblUbed Nov. 6. 1917. Authorizc-d
•0 «econd class mail by the Post
Offite Depanment, O t t a v a . ; Pnh-
UÄied r t h r l c e • weekly; - . Tuesdays j Canadassa:
llucndayB a n d Saturdaysby. Vapaus
JUbllahing Company L t d . , a t 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Tt-ltphor.cas: BUslness Office 4-4264
Ediior.d.! Off.ct 4-426.5, Manager
E. Su)tti. Ed,:or V/. E u l u n d . M a i l i ng
a d d r e s s v J i o x 53. SudDUry.'.Ontario,
j AciveriTsir.^ ratc-s upon appllcatioa.
I T r a n s l a l . o n free of charge.
T I L A U S J U N N A T :
I Yhdys-zallolÄsa: 1
I Suomeasa 1
Vc. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
vk. 8.00 6 kk. 4J30
vk. 8.50 6 kk. 4.75
Päättyykö, elämä nerjäänkymmeneen
Uhcxn käytetyn ja hyvin tiiiirictun --iriartji,irr(.'n mukaan 'elänid
alkaa neljäi^takymmcnfMri' ikavuode-bs
Mutta totuus on t.-i,-<-.akifi <'jji<ii'>a taru,i knrnnu'i)ij)i, sillä 'lO^iior-
. ' • f ta' täyttäneiden' miesttnjav^n enlt;-!la .vaikciirnpi.>a.*ul;i (iult;i
työmaata, jos he .syy.stä laj toi-<-ta joiituv<a ^oliaiilJi el^irnimn.
.Suuret leo)li.'-uu.>-.lai(ok-'j('{ ovu! oriiakMuieti ohjelman minkä mu­kaan
niiden palvelukseen (i otr.-t.i lainkaan uioita tHyttänfita ja
iiiä vanhempia työläiiih.
r',^:^v;.^ r i is kr IIII Hjoin t i on kerrassaati tuo-,
miitavaa sekä yk.sityistcn työläisien etta kciPKantaloudcn"parhaitten
etujen kannalta katkoen. Kn.-inn.ikin oji in\unncit<ivd. että 4CMMJO-lias
työläinen ei suinkd.in ok rniLiari \,inhiis, oka kaiki-sa l,ip,iuk-
' ; • sissa.vielä^ edes. parhaimmillaan tuotannoili-scn kykynsä kannalta, kat-tällainen.
»ty.oläincn-heitttaa 11
armeijaan, niin silla teolla aihcutctJian suurta kansantaloudclli^jta
tappiota.
? ToLsaalla tämä kansalli-^en iniit.i-uhtcfii .saanut diskriminointi
aiheuttaa .suuria %'aikeuksia ja t\kkan<i,in aiheetonta kär-,Mn) . - 5 t ä 40
vuotta täyttäneille työlai.-?ille.
Kuinka mieletöntä ja tuoniitta'wia lain.i on n,tk\y '^e^'Jra.l•.asta:
Vanhuudeneläkettä ruvetaan antamaan ,a-ta 7i) uoiiaille. .Mutta
Jos 40 vuotia.s: työläinen on ••.\iiiaii, vanha ' lyohon. paa.slak.sensa ja
"liian nuori"' vanhuudeneläkettä saadaksen>i riiin tulokseksi j^a. etta
hänfen täytyy - odot^ kiinni •lei|)aan,,
.Totta tietysti on, etta |niutiee,s.iavi)!eviUe.r)5-viio)iain annetaan
vanhuudeneläkettä. eikä kukaan lunltav,i-(i kiellä clleiko •}0..sla ika-
, vtJodeSta\'i.';li tvottomana ollut tvfikiuien ole riiUa\.m -»uure^s-a ' lar
o peessa^^:1^ eläkkeen ..saantja • vart<.-n ~. - n n i i t a sekin jattaa .viela-
25-vuolta kestävän odotiiiajan .Selvästikin ia^'-.i on -e vaara, etta
näin piticän "odotus-ajan" v<ii;i)a'-saol]e-s:i riiodclle t\olaiH-lle kay,
kuten kavi aikoinaan mir-tahu.sen hevoH-lle, et la ' kuolee juuri kun
oppii olemaan syömättä". ,
Kiiiinittäcn Canarlan koko unioniitiien liikkeen huomiota tähän
. :kysynvy^.scenv:ÄIiiiCr.\iiil :unioi).Caiia(lan.nt'uvo.stofi^.sihtecri '.VI, Molski
sanoo ävSkcttäin kaikille miitjille lahettama-^iciii kirjeessä:
' . \ Knsmnakm. ( anarktn u n i o i i K l m i n Inkc (i voi olLi toimetto
^ .m työläisillä (M) vuolta täyttäneiltä f--
Vapaus) kielletään oikeus tuihon loi-ek^i kansakunta ei«\'oi
.sallia tilannetta, missa lis.uint\\a M K M I ,' vaistosta pakoitet.uin toi-mettomv^
uleen ja tuottamaltonuiuleen . . . .
"Kaikkia unio-osastoja kehoiieiaaii iiitkiinaan tätä tilanetta
•: oinilla alueillaan j a vetämään tämän ky.syinyk.sen paivimvalooii .siten, •
että voidaan aloittaa asianmtikninen kamjiaiija tata mfncitelynuioioa
vastaan.. Protesteja olisi laheiftla\a -(.i;.i asi.niomaiAillp teollksuiis
. .laitok.sillL'' e t t ä parlamentin tai lavnla-atij.-ikiuinaii ja;se.njlle.'^ • • -
- On h>-vä, etta meillä on s f l l . i i s i i imiotta kuin Mine-.Mill. joka
puhuu aSiat .suoriksi ja kehoiitaa lo,-^iaklll miioita menettelemään
samoin. 'Me kaikin voiinine niyolavaikutta.itauian ongelman biketi-:.
• .denmukai.see»fatkai.suuii huolehtimalla tmioi;<.sa!nme^.siita. että ."liian •
vanha neljäkymmenvuotiaana" aj*itu> ja k ä j l a n t o tulee tuomituk.si.,
Dulles YK:n kimpussa
^^^^^ ; °
vallain valtiosihteeri Dulles e^llli noin \iikko sitten verrallain a\oi
men uhkauksen, etlä-han r y h i j y toimimaan \ ' K . i i luhoamiseksi, ko>-
ka mainittu rauhanjärjestönoivv iianeiimieU:-st,'iaii "vanluinaikuinenr -
— atomiaikaa edeltäneen k.uiden tuote, ioka ei miikn enaa vast.ia
vallitsevia realiteetteja.
Duile.sin. uhkaus: ..A K n -haioiitamisen suhteen on
tavallaan askel etecnp.iin M)lap!o|)ai:,iiuiaii i i e l l . i . Tähän asti on
Yhdysvalloissa selitetty - io>in '•amalki t.ivall.i kuin paholainen se­littää
raamattua — etta iVihjoi^-\tiantin" ><)!aliitto, Kuroopaii yhtei­sö
ja amerikkalaisten kenraalien komeniuil.-en .ilai^ena oleva Ku-roopan
yhteinen armeija seka Korean .Nwta ja muut sellaiset sota
:hankkeet ovat - inuka V K : n peruskirjat» -henuen kirjartuenmukaisia...
toimenpiteitä. Tämä oli maiidt>ili>t.i silloin kuin \ hdysvaltain "äa-nestyskonei.
sto" toimi kitkattom. i - t i j. i -e %(H mieliii i n a ä i i n ajaa
• YKissaläpi paälök.siä, iriilla suiiiatth
käsin määrättiin tehtäväksi maailman en kolkissa.
Mutta kun näyttää stlta, etta "kädenvaannuir a\iill;i kontrolloi­tavaan
Yhdvsvaltain aanest\-koneistoon ci voula tnaa N K s^a luot­taa,
niin Dulles lähti heti luom.ian luaajteuM \ ' K : n tuhoamis\rityk^ia
vartön. Yhdy.svaltain hallitnksen olijelm.itia tuntuu olevan se. etta
se hajoittaa kaiken, mitä ei voida \a> i t ä . i uuhien sotasuunnitelmien
edistämisen hyväksi!
Valtiosihteeri Dulle^ .sanoi, kuten nuri-tet.i.m etlä jo-- V'K: i i i>e-rustajain
käytettävissä niisi ollut tiedot alonupominista, niui Y K :n
jieruskirja olisi ollut \alkui KMsenlainen • varsinkin veto eli eiltoa-
-misoikeudcn kohdalta. Tosiasia on. ott.i V'K:n pciuskirja kirjoitot-
• liintoiikokuussa 1^)45 ,-ia cnsin-in liin elo-.
kulissa 1945. Selvaa on e t l ä ainakin ede>menint pre.-idcnlti Roo.se-velt
tiesi silloin^että Yhdysvalloilla on atomipommi valmiina — mut­ta'se
oli Juuri pre.videntti RooMneli, joka aivan oikein vaali, etta
Y K : n peruskirjaan''pilaa Intiaa kohta' >uu!\aitojen \eto-oikeiidesta.
Tosiasiat lyövät >iis armotioma>ii luilleen leona.r' vastaan!
Ja minkatähden edesmennu jire^identti Ri^osevelt vaali vet(^-
<)ikKyjtta suurvalloille? ^•k^inkertalse>Ii jik>i. ettei mikään nii>tä voi
yki.inään niaäräillä (aane-laiajf>ukkoivn>a avulla) tointen a.>ioisia
vaan etta niiden taw>s el-ui neuvotteluiieta >lileisjmmarr\sia ja
yksimielisyyltä, ko.^ka se on ainoa todellinen tae maailman rauhan
5ail>Tnise!le. - "
Yleismaailmallinen tilanne on >ci!ainen, elia, aiiUM?laan .suurval­lat
voivat aloittaa uuileii niaailman.-odan ia juuii suurvaltojen väli­sistä
suhteista riippuu maailman rauiian -^.iilyttdtlen. Mikään pikku­maista
.tmiodosietiu aane?i\>voima ei voi-sila tehdä.
Valtiosihteeri Dulie-. tictaa taniaii tosiasian, multa hancn tavoit­teenaan
ei olekaan r<uihan ,MI1\itäminen eika kansanualison janni-
• tystilanteeri huojcnianunen. vaan valkm joinkin muuia. '
Canadan eVhLstajain ja haHituk>en vi^lvollksiiiis ön sanoa kaikille
YKn hajoittajiJIe — tehtäkoitn .«e miiia \erukkoelia tahansa tai millä
taholla,;hyvänsä — että k i i i o ^ ei. nu- emme siihen hommaan ryhdy, .
Kulutustavarain myvnli huolimatta, etta momen tava-
. . . .' . • roiden h niuu olivat tana vuonna kor-virnie
vuotista pienempi ' .
OtUwa, — Vuoden 1953 ensimmai- Laskua tapahtui myynneissä knikis-sellä
puoliflkolla oli Canadan kulutus-jsa tnviissa maakunnissa paitsi Saskat-tavarain
kauppojen myynnit 2.7 pros i clieveanissu ja Albcrtassa. Quebecis-alhaisemmat
kuin vastaavana aikana i satapahtui suurin Insku-8.8 pros. ja
Viiine vuonna, Vähennys tapahtui sil- J Saskatcheuanlssa suurin nousu 4 pros
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
i
Mfs. Kufemia KoivttUi .Maitav.a.';ta
v<3.jX~\ vuotta .sunnuntaina.
yhdym,TJ0 .sukuiai-slen ' ja y.stav!cn |
Kysymyksiä ja
vastauksia
Yhtenäisyyden hengessä
vietettiin Forssan
puoluekokouksen juhlaa
flel.«.inki. — (V.S) Forssan k a u p p a l a ! bU'.-ijono .seka forssalaisia että vie-] lukscn lorvi.soittokMnnan m u s i i k k i n u -
rrierciUfenjaliceenvpiti: kansanedustaja.
Kair.ö.' .Haapa.ien.-tervehdyspuheen,
o l i ' e l o k ' 10 päivänä kunniakkaitten i raspäikkakuntalaiAia - ;h^utau.s.Tiaan
inul';OTjf\'ijäsuu.'en juhlan rnerkei.';- ^äarc;ik^:- josta -sitten ...tuhatlukuinen
t a . Kai.:.'.cia:ta Etela_Hamees;a, U u - yle..-o kulki hautaiusmaan lapi 3.1!e|j'j,-a han tähdensi Fonisan kokouk.
dc-H-i.^naalta ja Var.smaLs-.Suornesta p a d a l l e , jonka vainajien lerrasijana' ,=-en merkity.stä sosiali.sti.<.en maail-
MAALAIIJOITLK.SI.STA
K>sjnjys: Ottaako hallitus veron
jos joku antaa omille lapsilleen maa­ta-
Ilman o.'>tokauppaa? .. K u i n k a .suu­resta
summasta verotetaan? - r - V ä i t t e ­l
y y n Joulonul.
.: Va-slaiiJi: Yksilöille tehdyt: r a h a - tai
omaisuiislahjoitukset ovat enkoi.sen
•lahjaveron:-.kohteena, jos:- Ishjan arvo
•yliltaa ^tuhannen..dollaria i.vuode.s.sa
k u l l e k i n yksilölle tai Jos Joku lahjoit­taa
eri henkilöille enemmän k u i n : nel-.
jätuhatta dollaria vuode.s.sa.'.Jo.s lah^
Joitatle esimerkiksi.-13.000 d o l l a r i n ar­vosta
vuodcffia, joudutte :mak,samaan
veroa 9.000 d o l l a r in lahjoituksi.sta. s i l - -
l a . ensimmäisestä neljästä tuhannesta
ci tarvitse maksaa - lahjaveroa.. :Poik-.:
keuksena on kuitenkin-se,. jos annatte
eninUiän $2,000 arvoLscn lahjoituksen
kahdelle, henkilölle ,vuode.s.sa. ;Siina:
t;
1 o l i - saapunut t u n a a i i u a i n : -tyola:.sia.lolr.t.elöittajien /suunnitelmien - m u -
i kunnioittamaan Forssa-n, puoluekoko- { k s an maara . m a h d o l l i s i m m a n - pia-n
1 ha;pya imohduksiln. . • >•'•: ... ' •, -. •
P.i;i:iaLsten77ippujch'.^^^^
uksen.ja.vanhan yhte.naisen työväen
puolueen .sosiahsti.se'n periaateohjel-man
puolr.viosi-ataista rnu.st&a.
.Juhiat;Iar-.uuk.->:en sa.nan aloitti
: v a r h a i n aa.mulla.-, punai-sten: .>ankarir
haudoiMi.vietelty.juhlatilaisuus, jossa
puhui •-kan.sanedu.s-iaja A^Sylvi-KyllikT
/.i K i l p i Kello 13 laht: Jarje-stojeh
ta;olta mahtava juhlakulkue, johon
o.=.al!..stui yJ: ko!metuh-nta henkeä.
:. Pääjuhla . p i d e t t i i n For.s.san Urhei.r;
lupui.slo.s':3v joi.ia •arvo/.^j.sta ohjelmaa;
k u u n t e l i ' y l i : .6.000 inm.;.s.ta. Juhla­puheen
piti: kan-sahedusta j a Emo K i l . ;
p i , joka totea; ;.ctta-. .sama vihollinen
kuin puoli- vuosLsalaa - sitten on Jal--
leen^ purist&i-na.<;sa:.T.r.a.mm6 työväen-;
luokk la Multa yhter-en vihollisen
cdcfi.-a myo-> työväenluokka kokoaa
rivin.sa -:Fo;'.=iS'Hn kot.vjuksen merkki,
-valot viitottavat, tieta- uudelle S U K U -
, , 1. poee e joka ei milloinkaan tule t a i -
apaukse.s.sa ei tarvit.se mak.saa l a h j a - ' , ,
,. , .„ purnaan eikn luopviinaan 'javutetuts-
'ta- asemistaan: kjipiialistien^^voitujjert
kartuttamiseH-»'-
veroa kumma.stakaan lahjoituksesta
Vero on kymmenen prosenttia, en
.simmaisesta viidestatuhannesta, toir.;
sestri »ndesta tuhannesta 11 prosent-; V A - X U T T A V A .Mi;iSTO, n ; i r i -A
tla, tOLsesta. kymmenestä tuhanne.sta i vKL.IESHAI'-f)OU>I/A
12 prosenttia )ne. ja kohoten .siina j vaikutdavakn kuninanosoituk.scksi
maarm, etta miljoonan dollarin lab-|,py„.,,j,,i;(. vamaiille miiodosrui For.s-joituk.
sesta on mak.settava veroa 28 veijeshaudailic .ninnuntaina kello
pro.senttia ,ai leslcttv mu- t o t i ! IIMIU.-. Jo
Jos lahjoittaja ei maksa veioa j o u - , . ^ n , ^ . , , , haisclla IMIJCIH p tka auto-tuvat
lahjoittaja ja lahjan .saaja joko,
yhteisesti t a i erillisesti velvollisiksi ve- j
l on maksamiseen. j
: M u i h i n yksityiskohtiin ;tutustumistan
•varten keholtamme teita tutustumaan
tuloveroja ko.skevlin :.klrjoihm, sellai­nen
kum on esimerkiksi A... R . ; M c -
M i c h a c l sm k i r j o i t t a m a " Y o u r - I n c o mc
Tcix."
r e n — - . p a i k a l l a olr 60 --r-- 7 0 l i p p u a ' —
t-ehd^Ä-a kunniaa' vainajille. e.sitti;
-Kuilervo-kuoro- laulua, :-Kan-janedus.r;
t 3 j a-..Sylvi-KyIhkki. K i i p i - mui-stopu.-;
n^cn. Taman jälkeen-seurasi lukuis­ten
.seppeleiden lasku,-• jouko.ssa-mm.;
ke5.<u.sjarjast6jcn, piiritoimikunnan;
e n jarjestoen^^^ja luk'-ji.sten y k s i t y i s t en
seppeleet .a - kukka.set;. -Tilazsuudelle
om ;:?t«iun. M a u r i . V u o r e n - k i r j o i tta,mari;
ruman --lau.sui K e r t t u Kymäläinen- jä
l i i k u t t a v a n -kaunis muistojuhla: p a a t r
:iyiyhtei.se.sli. laulettuun::Kansainvä-;
lisc^^n;;^; ;.• ;-v";-')T:--,;;;'Hf':^^^^'k-:-^i'^-'iZ/\''
.ILHLAKULKIJE JA
PÄÄJUHLA
K e l l o 13 l a h t i y l i 3,000 ihmi.sta kä­sittänyt
juhlakulkue kauppalan h a l ­k
i j ä r j e s t ö t a l o l t a -Urheilupuistoon,
KuiKueen. edellä k a n n e t u i n . v a l t a k u n ­nan
lippua., ja- k a i k k i a a n , oh kulkuees­sa
321 järjestöjen lippua e r i t t am sy­kähdyttävän
' vaikutuksen • teki. van.-
hojen. historiallisten, j a r j e s t o l i p p u j en
ryhina, jota seurasivat: keskusjärjes­töjen
liput,
:. ,Priaju-hlapaikalie . . U r h e i l u p u i s t o o n
kerääntyi. kulkueen .saavuttua -perille
y l i .kuusituhantmen - innostunut y l c i -
.sojoukko. - H u n i m p i l an
mankatsomukscn -läpimurrossa .mei­dän
maas.sanfme.
..Kansantanhuesitysten jälkeen: esitti
K u l l e r v o - k u o r o • l a u l u a -.Tiinkä, jäl­keen
cäitettnn - b i s k a s j ä j e s i o j en ter-vehdyset;:
S K D L m . l u t t o t o i m i k i m n an
tervehdyksen to:;vakstussihteeri -Nes­tori
Parkl-täri, S K P in keskuskomitean
tarvehdyKsen puoluesihteeri Ville
Pessi, demokraattisen: naisliiton^ k a n -
-vancaastaja- Anna Nevalainen ja nuo--
röoliUon tervehdyksen-: varatuomari
VeiklAj- Hynynen: :-Lisaksi luettun
j u h l a a n .saapuneet veteraanien sähke
ja kirjctervehdyk.set.
Juhlapuheen, piti kansanedustaja
E:no Kilpi.v Tilaisuus ^naättyi Kulr.
lervo-kuoron, soittokunnan - ja^ y l e i ­sön-
yhteisesti erittämään Kansain:
vdli.-een.
Aasian sosialistit
|>uoltavat Kiinan-ottamista
YK:n
- Hyderabad, Intia. — Aasialainen so-sialistikongress:
paatt, elok. 13 pna.
että on tehtävä voimakkaita ponnis-'
l u k s i a K o r e a h yhdistämiseksi -rauhan,-
omaism keinoin
Kongressi, johon osallistuu kuus;
kansakuntaa^-puolsi; K i i n a n kansanta-^
savallan pääsyä Y K : r i ja kehoitti Y -
K - j ä r j e s t ö ä - leimaa.Tiaanr: Formpsan
h a l l i t u k s e n hyokkaajak.si ja rj-hty-mään--
pakötieisiin Y K : n - s a a n n o n mU'-;
kaisesti.
•Kuusi'osanottajamaata-vaati myos^
k i n ::tulen -lopettamista- Indo-kimassa
j a kansamvälisessa-valvonnassa: suo-.;,
ritettavia; vapaita: vaaleja/.-: Perustus­l
a k i a :säätävän-kokouksen on-.saatava
ilmän^ulkopuolelta: tapahtuvaa ::äsioi-:
h i n puuttumista :maarata. I n d o - k i i n an
perustuslaista :ja; sen suhteista. R a n s ­k
a a n ja muihin maihm.
SITÄ
: . - ^ ^ J * - :
i ^ H i i S i l
VIESAS JA OUTO MIES
A i u o i : esitellyt pienelle pojalle*-'
kuvia p-rheen valokuva-3lou.Ti..'u
N : - n p a tuh esiin eräs kuva:
c ! i sievannakomen nuori
la oli viikset j a kiharaiset niUiife; '
— K u k a mies se on kysy. poia-nen?
'
— Se on s i n u n isasi. vaot-.';: ain
— V a i n n i i n , kuka on s.tten se ka].
jupa:nen aija, joka a.suu meillä ja
sa.noo Itsenään minun isäkseni?
* «- *
OLI PARHAIKSI
P e k k a : — Isa, kuka on stksmrv
fciejiopm?
l i a - — E n muLsta, l i a n on kuollu'
kauan .sitten.
P«kka: ^— Se on parhaiksi hantlle
MAAILMAN NUORISON
KONGRESSIN VETOOMUS
Neuvostoliitto
nimittänyt iiuden
lähettilään Intiaan
Lontoo. Moskovan ..'rädiotiedoissä
maanantaina - sanottiin,,iettä-jnö.^
tohalhtus .on- n.nuttahytäMikhaii A.
M e n s h i k o v i n lähettilääksi .Intiaan.^: ••:
:•;; Uutisessa r s a n o t i i n ; . että Tass tle-doitti
entrsen: lahettUääii-^-Beneiiik-;
tovin - vapautetun tehtävästään i ja-tyoväenyhdis-
.siirretävan uuteen toimeen. :
Adenauer ja hänen holhoojansa
Saksan yhtenäisyyden viho lisiä
Mitä muut sanovat
"NALKA .Ml-:iLL* ON
AINA VIERAANA.MME..."
Wa.shinRton;^ Maailmas.sa nayttaa
olevan "riittavä.sti ruokaa" sanotaan
Y h d y s v a l t a i n laivaiiton julkaisemas- j
sa. raportLSsa. niutta kaksi kolinan-''',i
nesia-.koko , i h m i s k u n n a s t a . , c l a a - . n a i - . j .
kiintyneenä.. — F-P:nuut:sneto..-,-, . !:
(Neuvostoliiton, lehdistö kan.sainvali-
:: sista probleemeista Saksan vaalien
edellä)
Neuvo.stoliiton sanomalehilet n-vat
julkaisseet lukuisia kirjoituksia;
jotka o.soittavat, että Adenauerin
kopla Ja. sita ohjaavat Yhdy.svaltor
- jen hallilu.spiirien laantuniusvoi-mat
valmistelevat hyokkäyshenki-sen.
militarismin elvyttämistä
Länsi-Saksaan. Noissa kirjoituk-
K si.ssa o.soitc^aan myös, että Länsi-,
valtojen harjoittam.T - Saksan kah-
: tiajaon ja revansliihengen kannus­tamisen
politiikka muodostaa vaa­ran
rauhanchtoisille. hian&oille. . •
/Kosketellessaan: Saksan kysymy.s-ta/
Pravda—sanoi kirjoituksessa, joka
.oli otsikoitu-"Mitä wäshingtonin ncu-
VKSI .SIMA NAKEVA, MUTTA |
TOINEN ON IIMPI.SOKEA
The Ne\v Y o r k Post . j u l k a i s i suu-1
rcn, jvrimuusjutun öt.s;kon:'kokW'.sivun,j;
leveydeltä kun/ P o h j o i s - K o r e a i j a ' ; K u -
na tiedo;ttlvat./ölta heidän.ihallussaan
onkuoHur.;li022 Y K : n sotavankia.-/ : •:
Menkäämme nyi Postin vanhojen vottelu osoittaa", etta VVashingtonin
numerojen lapi j a yrittäkäämme loy- j neuvottelun osanottajille "Saksan ky-
' syniys edellyttää.:ennenkaikkea , A d e -
h a u e r i n ' koplan :. v a l l an -lujittäitnista
ÖäksänlJähsi-psassai m
l a r i . : ya Ua ssaol'öti-luetut:
He;^^W
että saksalaisten mielialojen muut-tiiminpn
.Länsi^
nauei-in ja :hänen . fasistis-revanshi-henkisen
koplan eduksi ja että jo. hiio-
,mennä;Adenauerin tilalle saattavat
• t u l l a ;/sosiälid'enV
.•kiVistäv;ähäan:,'o
täisiin' tukea ja miten- voitaisiin; l u ­j
i t t a a Saksan kansalle yhä .yihätuim-riiiksi
käyvien amerikkalaisien, v a n k -
k u r e b i i n kytkettyjen ädenaucrien her­ruutta
Kosketellessaan- siiunni-;
telmiä joiden tavoitteena on - S a k s an
:muuttäriii.heh/nu
/Pravda k i r j o i t t a a : "Tai-koituksena on
tehdä - S a k s a n :a.scvomista "Eui-oopan
armeijanV-: ..runko; •..Pohjois-Atla.n
l i j o k k a y s l i i t o n iskuvoimia.
k c c i i ; / .suljettu ."kanattamattomina"
nom 100 kaivosta
Lansi-Sak.san monopooliyhtymät o-vat-
Schumanin- suunnitelman avulla
samalla lisaimeet vöittotulojaan.. /Sil­t
a on vakuuttavana osoituksena Länsin
Saksan suurimpien.monopooliyhtymir
en osakkeiden kurssin nousu.": : ;
: Lehti tähdentää; etta Schumänm
suunnitelman todellisena päämääränä
on "LärfsirEuroopan.:maiden s o t i l a a l ­lisen
tuotannon mahdollisimman suu­nnit'
käymään suin : p a in kohti, kun­han
vaan saavat Wa5hinBtonin paa-kumppanin
hallitsevan aseman L a n s i -
Euroopassa."
• /,Bonnin.koplan p o l i t i i k k a on: vastak­kaista
Saksan "naapureiden eduille ja
samalla - syvästi:-vihamielistä Saksan
omalle kansalle. : • - >
" B o n n i n - p r o v o k a a t t o r c i d e n . - t o i ­meenpanema
.kesäkuun:. 17- päivän
s e i k k a i lu - p a l j a s t i ;entista selvemmin,
etta he ovat sodarusytyttäjiä ja Sak-
Nuorukaiset ja neitoset! Puo-
.leenne kääntyvät 106 "maan nuori.!
•'sojärjestojen ja nuorison edusta­jat,
jotka :ovat osallistuneet Maa­ilman
nuorison III kongressinTlyö-hdn.
Demokraattisen nutn-ison maail­manliiton
kutsusta olemme tavan­neet
toisemme Bukarestissa - ja
vaihtaneet/ vapaan .keskustelun
kuluessa mielipiteitä ongrelmista.
jotka liikkuvat aikamme koko
nuoren sukupolven mielessä. :/
H uolimatta katsantoka ntojen •- ja
vakaumusten erilaisuudesta, huo­limatta
siitä. / e t tä olemme mitä
erilaisimpien nuorisojärjestöjen:e-dustajia,
ovat toiveemme/ja etum­me
yksiä.
.ME KAIKKI HALUAMME.
etta nuorukaisten ja neitosten nuo-
.ruusvuosia, m : h i n kansallisuuteen ja
rotuun he/,-sit^teri>^k^
synkistäisi'4-leypttomiius
muus huomispäivästä.
^ttä •jokaisella olisi-työtä ja ammat­ti.:
i.jotka takaavat;.hänel!e,."riittävän•/
työpalkäri ja änslonmukaiseh/eläniän.
••• että jokainen voLsi, opiskella ja. le- -
vatä kehittäen kykyjään.ja lahjöjaahV
vahvistaenterveytitaänjä voimiaan
:: että' jokaisella: -- olisi -malidoirisuus.
muociostaa-.itselleen'. perhe ' ja elää /
rauhassa j a onnellisesti,
...etta.jokaisella olisi-öikeus-osallistua
maansa • yhteiskunnalliseen ; ja: va!-'..
tiolliseen elämään.
'Nuoriso! Mitä rheidän ph,tehtävä, .'
i j o t t a Viinelmamme' toteutuisivat?- \.
- On yhdistyttävä ' Y h d i s t y t t ä v ä ! ' Ja -
vielä Icerrän yhdistyttäyä! -' :;'•;• ;:-,\.-,;:,'.;^;
: K a i k k i e n , maideii 'nuorison ja kaik­k
i e n ; väestökerrosten rauhano.rnainen .
-veljesliitto: — siinä ön/ mahtava voi- •;
ma-/ taistelussa nuoren./ .siikupclveh
vaatimusten.ja toivomusten-tptsutta-\
miseksi.
..: Jct:t a -. tcdenteolla:.. voisi yötä\'ystyä-;•:
on. tunnettava toisensa-.... Ponniste!-.'
kaamme tehdäkse.mme täyttä ' totta.'
mita-..laajimmista-;en maiden nucri-,
s o n ' u r h e i l u - ja- kulttuuriyhteyksistä.
Raivatkaamme tieltä,kaikki; esteet ja ,.
erimiells.vydet, joita,-^-rauhan vihqlli- :
set. käyttävät saadakseen meidät" e^/;J
-filleen.." : - ' - / V ^ ' • • ' : , • ; • ' ; : / '^''•^-••'hf
Yhdistykäämme' suojaamaan 01-
— Isänmaalliset voimat-näkevät,i/kcutia onneen,/oikeutta Iloon, yhdis-.
han turvaamista ja Saksan Demo­kraattisen
Tasavallan hallitus i l m a i ­si
olevansa. - valmis:, ryhtymään' neu­votteluihin
Lansi-Sksan -täysivaltais­ten
edustajien kanssa vapaiden koko
maata käsittävien vaalien' avulla ta­pahtuvan-
Saksan- rauhallisen yhdistä- I
misen .valmistelemisesta- seka • Saksan i
rauhansopimuksen . pikaisesti solmi- '
misesta, /Heinäkuun.20-paivana.Sak-r
san. Demokraattisen - T a s a v a l l a n pre-^
•sidentti .-.^iilhelm. Pieck kehoitti r y h ­tymään
käytännöllisiin: toimenpitein
sin Saksan yhtenasyyden-nimessä. . /
" K a i k k i , rehelliset saksalaiset kan­nattavat
Saksan- Demokraattisen T a ­savallan
hallituksen aloitetta. —^ k i r ­j
o i t t a a Litteraturnaja Gazeta.- /'
ri.laajentam,i.nen.-ensi. kädessä kehit- san kahsan-/.vihollisia; . k i r j o i t t aa
tämalla. raskasta teollisuutta R i i h r i l l a ; , K o m s o m o l s k j \ j a Pravda. ;-^:^^:B
taa sc/tosiasia, etta Y K : n ylipäallysto
o n i n y o n t ä n y t , jolta.: sen sotavanki­l
e i r i l l ä on kuollut KAHDEKS.^^N- r U -
H A T T A NF/LJAS.ATAA N F . W A K Y M .
- M E N T A - P n l i j o i s - k o r e a l a i i - t a i j a / - : k i i ­nalaista
sotavankia :(Elvatkänc kuik-k
i . k u o l l e e t •vuoteellaan/ .sillä-:saloia
hcist a . a m m u t t i i n K o j e n siiarclhv sn -
Ia . k u n lauloivat;kansallishymniaan.:^
.Mkaa- kuitenkaan vaivatko siimaanne
.Miia tata tietoa 01 .«:iita (Pa=.ti.-,tai
löydy ,. — N . Y , D a i l y Worker
SIIDBUKY.S.SA EI OLLUT
KliUMA KUIN II,.. VAIKKA
SE SILTA I I N T Ul
Hell. Mich. — Hellin a^ikkaal
paahtoivat tanaan /.itseään /takapiho
j e n - lämpömittarien /osoittaessa .1.03
asteen / kuumuutta. .Asukkaat-: eivat
valittaneet: silla --edellisenä pai vana:
lämpömittari--osoitti -105 .f.stcciikuuT
muutta. — A P : n u u l i s t i c t o . syysk. 2
pna •
Ruotsin Amerikan
matka Suomeen
New Vork. — Ruotsin -.\incrikan
L i n j a tiedoittaa. etta tavanomaisen
joulu r e t k i k u n n a n , matk-s ..Canadasta
Skandinaviaan.: tulee ./tänä 'vuonna
V V Jos nämä .suunnitelmat toteutui­sivat
koko /Sak.san suliteen, niin,
kiitrn kaikille on srivaä, se johtaisi
kaikkein sotaisimpien voimien
päästämiseen valloille Kcski-Euron-passa
ja samanlaisen sotapesak-kcen;
henkiinherättämistä^ vjollal-
. nen Hitler-Saksa oli vielai hiljan".
'Joka on --J0/pitkät/ ajat- ollut Saksan
imperialistien/asevarikko. Er ole i h -
rne. etta Schumanin suunintelma on
saanut/ osakseen bonnilaisten p i i r i en
lämpimän k a n n a t u k s e n ; / R u h r i r i : t e o l -
l i s u u s r u h t i n a a t : näkivät sunä.keinon
kaapata/ tarkcin-imat asemat - Länsi-
Euroopan taloudessa j a alistaa ne v a l ­vontaansa".
-Tämä:. ei - ole / voinut olla herättkr
matta - voimistuvaa - ^.levottomuutta
Ra nska ssa: ja ,muissa - Länsi-Euroopan
maissa.
./ "Reinillä soivat rcvanshi-henki-
/ .set torvet ja : Ruhrin .: konsernien
/ V voimistuvat anastustavoitteet. nii­den
tehdessä armotta selvää Schu-
:: manin suunnitelmaan osa1Iistu\isr
. ta kumppaneistaan, • - vaikuttavat
. sei vcntävästi moniin sellaisiinkin
Länsi-Euroopan: politiikkoihin; jot­ka
\ielä äskettäin häärivät-"Euroo-pan
yhteistyön" kiihkeinä kannat­tajina,
— toteaa Izvcstia.'
- — Bonnista kantautuvat y h a julke-ammat
vaatimukset,/ s a a d a ."elintilaa-lännessä"
ovat/ halventaneet monien
harhaluulot. Lansi-Saksan lehdistos-,
-.sä / ja :/Bundestagissa/ kaikuvat:', louk­kaavat
/puheet: R a n s k a a - k o h t a a n o-soitta'vat;
että Yhdysvaltojen t u en i n -
noittaniat Saksan m i l i t a r i s t i t , ovat v a l -
.vallanpitajlen, viime; .aikana esittämät
provokatooriset: lausunnot • ovat/osoit­taneet,
m i l l a i s t a Saksaa Länsi-Saksan
revanshimiehet haluavat. -Niinpä
Adenauer on Vaatinut U S A : a l t a . että
JOS Saksa:yhdistetäan..niin Bonmn k o - i
mento on. ulotettava Saksan "Demo-1
kraattisen Tasavallan alueelle. J a eräs j
korkeassa; asemassa oleva Adenauerin
virkamies on lausunut avoimen j u l ­keasti;
että "Euroopan yhdistämisen
/lopullisena päämääränä tulee olemaan
vapaan ja yhdistetyn Eiu-oopan/ luo­minen
(tarkoitetaan, etta:Saksa tulee
sellaisen Euroopan johtoon) aina . ;.
U r a l i l l e asti". Kuten näemme, Äde- i
nauerin reseptien mukaan, yhdistet­tyä
Saksaa suunnitellaan revanshiT
henkiseksi-fasistiseksi -poliisivaltioksi,
joka muodostaa uhkan-:' rauhalle :• ja
kansojen turvallisuudelle." . - : : - . .V :
Gttä Adenauerin hallituksen suun-
.-taus, joka tähtää sotilaallisten so­pimusten
täytäntöönpanon, johtaa
: maan kahtiajaon s.vvenemiseen se­ka
sen läntisten alueiden muuttu­miseen
revanshihenkiseksi sotilas-valtioksi.
•
:/ -Adenauer välttelee toistaiseksi anta-:
ma.sta suoraa vastausta. - M u t t a uiko- i
maisten tietotoimistojen kertoman
mukaan, B o n n i n "arvovaltaisissa h a l ­lituspiireissä-'
on. k u i t e n k i n lausuttu,
•että Länsi-Saksan hallitus:'aikoo; " i g ­noroida"
Saksan Demokraattisen / t a ­savallan
hallituksen-: vetoomusta sekä
:"Wilhelm: /Pieckm kehoitusta : ryhtyä
neuvotteluihin. Mainittakoon. - että
s y y s k u u n : 6 . p a i v a n a pidetään Bonnin
parlamentin vaalit. Vaalikamppailu
on.nyt-Lansi-Säksassa täydessä käyn-'
nissa; Adenauerin kopla yrittaa k e i ­notella
yhtenäisyysajatuksella ja Ade-
I nauer näyttelee: '-'taistelevansa" t-uon
Asenne, jonka Bonnin kopla on ot- j ajatuksen puolesta. Mutta tuon A d e -
tanut Saksan yhdistämistä koskevien 1 nauerin vaalitempun valheellisuus on
Saksan Demokraattisen Tasavallan j ilmeistä. Jo sekin, etta Bonnissa o l -
h a l l i t u k s e n ehdotusten suhteen, osoit- \ laan y h a viela kuuroja Saksan Demo-taa
havainnolli.sesti, etta tuon k o p l a n , kraattisen 'tasavallan hahtuksen ve-todelhsilla
suunnitelmilla ei ole mitään^ toomukselle.'joka on saanut kaikkiken
tekemista yhtenäisen rauhantahtoi-, rehellisten saksalaisten kannatuksen
sen .riippumattoman ja demokraat-[ puhuu itse puolestaan Se nayttaa
tisen Saksan muodostamisen'kanssa. Adrnauerm hallituksen oikeassa va-
K u t e n tunnettua. Saksan Demo- lossaan. paljastaen sen olevan Sak-kraataisen
t a s a v a l l an ministenneuvos-j: s a n - r a u h a l l i s e n .yhdistämisen vastus-to
on ottanut tärkeän askeleen rau- | tajan. • '
,,tykaamme panemaiJn sulku pahan
•voimille f
- ; S c t a . v yarusteluvimman / javnippu.-/
vaisuusasema uhkaavat nuorison/oi­keuksien;
toteutta.m>sta -samalla;, -kun
ihmiskunnan- eteenpammeno aikaan-.
saa.-.-yha :.suuremmat;.maluIollisuudet
naiden oikeuksien /toteuttamiseksi. -.
• - /Sota on miljoonien nuorten elaman-tuho.
:se , o n asunt^-jen-zhavitiamista;-
toiveideii menoa.
. -. Varusteluvimma- on.: taistelulaivoja
koulujen sijasta, lentäviä linnoituksia,
kotien, asemasta; se von - sotatukikoh-tien
betonia kukoistavien:.peltojen SI-:
Jasta.
Riippuvaisuusasema. . c n , kotimaan :
rosvousta,: se on- n u o r i a : ihniis:a-vie-:
rasmaa laisessa orjuudessa omassa
.maassaan.
Nuorukaiset ja neitoset!
• -Me keholtamme teita kaikella teille
ominaisella tarmolla osallistumaan
Maailmanrauhanneuvoston:- -alullepa­nemaan
kamppailuun .kansainvalisis-:
ta kiistakysymyksista;.käytävien-, rau-':
hanomaisten -neuvcttelujen puole.sta,:
kaikkien käynmssaolevien sotien .ja
riippumattomia .kansoja- vastaan, teh-^
tyjen-.h\x)kkaystointen lopettamiseksi.:
.: -Paljastakaamme - y h t ä l ä i s e l l ä . t a r -:
molla /ne, jotka/asettavat esteitä:neii-,:
vottsluille. jotka jarruttavat yhteis­ymmärrykseen
-pääsyä ja pitävät tykr,
' J a t k u u 3. sivulla)
Y h t i i ' suuren vaaran Euroopan r a u r
hallc ja ' Euroopaiv./kansojen. hyvin-,
voinnille hio .myosi U S A : n : aloitteesta
muodostettu-niin ..sanottu -.'Euroopan
k i v i h i i l i - ja terasyhtyma "
tapahtumaan 19.100 tomun m o o t o i i - ; •'•^'nnsanottujen "V-ipaiden k i v . h i i l i -
la.va G i i p s h o l - n l l l a , joka lähtee h a . i ^''^ teiasmarkkino.den- luominen, joka
l:tax_.t^ lauantaina joulukruun 8 pm. f ."l^.^^^^^^^i^^^^^?"'^ Schumamn s u u n n i t e l -
kello 8 a.imull.i
PÄIVÄN PAKINA
Ketä kanssakäyminen peloittaa?
L m j n on iuoritt^ihut enkojsia jar-e>
lelyjh ' Lansi-Canadasta tulevia
matkustajia varten, jotka lähtevät
CNR:« ;juna*i--i-:\ No.- 2--:Edinontonista_
maanantaina marrasic.',30 pna kello
8,50 ip;:ja;Winnipeei5tätit. s t a : ! i a : j o u ­lukuun
1 pna 6 4 5 ' i p : ja lotka saapu­vat
Monlrealun joulukuun 3. pna,
torsiaina, kello 9 np Erikoinen
C N R : n juna l.thtec Montrealista
i . i m a n a panana kello 8-45 ip ja
.saapuu -vHahfaxiin . seuraavanti / p a i '
\ana l-.Mlo 10.45 ' '
' Retkikunnan joiit^jana \Vinnipe-cuita
M o n t r e a l i i n on .Arthur .\ .\n-derson,
1 h j a n Wtnnipcgin to.niijton
Qhtaja. Montrealista' Halita.xiin ret-k
i k u n n : i n johtaja on C.^rl WaselitL-.
M o n t r e a l i n alueen t o u n l i i n a i : johtxija
G r l p - i h o l m i n rctkikuaiian ohtaj'akÄi
m a t k a l l a meren' y h ' on valittu M r .
E r i c h B. -Richter Now Y o r k i n w>i:nls-to
«la I
• 'n\yellinen". selostus re'lkiku:in.<in
man osanottajamaissa kumotaan k i ­v
i h i i l i - .ja-/metallurgisen: teollisuuden
tuotteiden tullit, on, mita-suunmmasv
sa. määrin / Lansi-Saksan:/monopooli-yhtymien.
ettn^n mukaista, kirjoit"^
-taa. K r a s n a j a Zvczda."— Tulliesteiden
ja erilaisten tuonti- ja vientirajoi­tusten
hävittäminen; Euroopan/mark­kinoilla-,-
mikii/luo L a nsi-Saksalle/erit-;
tain:-edul-hser/chdot:/on samalla"^aset'-
tanui sen kumppaiut tukalaan ase­maan.
Hiilvcmin.u lansi-saksalaiset
Ttuotteet: ahdistavat/markkinoilta mui­den
yhtymään osallistuvien, maiden
tuotteet.' y
Välittömänä seiirauksena tuosta on,
esimerkiksi;/monien/teollisuuslaitosten
.$ulkeminetV:Rahskassa:-:'kanjiattamat--
tornina','. Ranskassa on Schumanin
suunnitelman- /allekirjoittamisen: i j a l -
matkasta pn .«i-iatavana erikoislehti-sess
«i. Se ,VDidaa:i hankk»-a , R u o t s ih
.(\jnervkan L i i i j a n tolmlstousta j a kai',
k i t a linjan valtuutetuilta a s i a n i i e h l l -
ta Canadassa, , • ' •
M i k a on rautaesirippu?
Nykypäivinä täällä matoisessa maa­ilmassa
löytyy; t u s k i n - y h t a a n sellaista
lukutaitoista- ja -keskikertaisella älyl­lä;
v a r i i s t e t t u a ihmistä,/joka/ei tietäisi
sitä selittää. siUa-onhan m a a i l m a n sa­nomalehdet;
julkaisut j a radiot, viime
vuosien aikana joka paiva toidotta-neet
silta.
Päivästä palvaan — v a r s i n k m - t a k a -
vuösinä'—:ovat kapitalistiset u u t i s t o i ­mistot
ja tiedoittajat kirkuneet. k u i n ­ka
Neuvostoliitto ja kansandemo­kraattiset
maat ovat' suojanneet it­sensä
rautaesiripulla. _ ^
Edelleen, että tama rautaesirippu
•bri;-vedetty;/-näiden:::maiden;:ympärille
s i k s i , etteivät "kommunistien" h a l l i n -
han alaiset ihmiset .pääsisi kosketiiksiin
muitten maitten ihmisten kanss^ ja
tietämään kuinka hyvä elama k a p i -'
t a l i s t i s en maailman ihmisillä on —
ja myös siksi,'etteivät k a p i t a l i s t i m a i ­den
työläiset ja muut "ihmiset pääsisi
tietämään, minkälainen- kurjuus val­litsee
" k o m m u n i s t i e n ihaimemaissa'V
N i i n sitä on toitotettti-ja h y v i n suu-riäänisesti
onkin toitotettu. ' ,
/:,VIime:^3}kQlna, on kuitenkin /maali-'
man' Ihmisille alkanut selvitä, ettei
asia .sentään olekaan aivan n i i n »kuin
kapitalistisen • maailman äänitorvet
sen vakuuttavat olevan.
" A l e t a a n /paästa; käsitykseen, . e t tä
.rautaesinppu kyllä-on-olemassa.- mut-,
t a : sen ripustajat ovat kokona a n vas-'
takkaisella • puolella.
•/Päätekijänä : sen ripustamisessa on
heilunut USAinipiikäkoipinen d o l l a r i -;
seta j a apulaisina eurooppalaiset k a p i -:
talistiryhmät j a ; sosdem-pomot, - j o t ka
ovat myyneet^Seta-Samulm: päänsi­lityksestä/—
T/ehka/on- j o i t a k i n : dolla--:
r e i t a k i n . liiennyt.-^-aatteensa-'ja/ k i m -
; n i S n B a ^ j v : ; - ; - B i ^^
- Että a s i a t o n nain. siitä on meillä
:nyt-;/maimo/ esimerkki/kai-isandemo-:
kraattisen.::;Romanian::;/pääkaupungis-:
sa •! p i d e t t y i h i n maailman / nuorison
r a u h a n ja/ystävj-j-den: festivaalelhin
osallistiuniskysymyksessä. r
. i ; ; M o n i e n kapitalistimaiden vallassa-olevat
purit tekivät.-kaikkensa estääk­seen
nuorison _ osallistumasta , näihin
vuoden . s u u r i m p i i n :': n u o r i s o j u h l i i n '—•
nuorison h e n k i s i i n j a f y y s i l l i s i i h kilpäi-l
u i h l n . K a p i t a l i s t i n e n j a sosdem-sano-malehdstö
vaikeni juhlista täydelli­sesti,
koska se varoi edes Haukkumal­l
a kiinnittärnästä; nuorison-/huomiota/
n u h i n .
• Niinpä siis monissa. maissa,' kuten
esim. Canadassa, v a i n piem osa ihmi-1 risoa näkemään kuinka valtavin jat­sista
tiesi Bukarestin ystavyysfesti- j t i l a i s a s k e lm edistjs ja kansan h}-vm-vaalin
järjestämisestä mitaan | vointi kulkee eteenpäin sosiaiistises-
Niissä maissa missa nuorisoa ei v o i - ' sa maailmassa. Se ei halua na\ ttaa
tu estää saamasta tietoja festivaalin J lännen nuorisolle, k u i n k a elama.nha-valmisteluista,
kuten esim. Suomessa, j l u i s ta ja innostunutta sosiahstmen
y r i t e t t i i n kc^Ucin t a v o i n paloittelemalla Inuöriso on-jä- k u i n k a suiu-ellähuol^
estaa nuoriso n i i hm osallistumasta .sosialistinen maailma vaalii nuon-
Suomessa saivat tämän < l i k a i s en j soa.
t.von tehdäkseen sosdemit. erikoisesti; Ennen kaikkea se- ei halunnut
TULin johdossa aseveli Leskisen ko- paästaa lännen ja idan nuorisoa sol-mennon
alaisena olevat pomomiehet. mimaan ystavv-j-den ja kestävän rau-
Namä he.Tat r j h t y u a t k i n heti h e i - hansiteita,"koska se näkee suna kuo-luttamaan
isoa piiskaa, kieltäen j y r - lettavan "uhkan v i h a n ja sodan ohjel-kasti
T U L . n jase.nilta oikeuden osal- , malleen
l i s l u a f e s t i v a a l i k i l p a i l u i hm ; On ilolla tjodettava, etta kapitaUs-
K u n sitten kuitenkin yli 2,400 s u o - ; t.en rautaverho ei kestänyt, se e: voi-__
malaista nuorta matkusti Bukarestiin ! nut , estaa maailman nuoria tapaa-ja
kun heidän joukossaan oli satoja > masta toisiaan ja ojentamasta tolsil-yleisurheilljoica._
pannjo.ta. j a l k a - ja ! leen ystavj-j-den j a ^rauhankatta. ersä
lentopallon pelureita, painonnostajia,; myöskään solmimasta kanssaka;.mi-
.vm. n i i n julistnat T U L n sosdem-> sen j a ystävyyden siteitä,
pamput kaikki Bukarestin festivaali- . Tästä on "osoituksena se, etta 110
k i l p a i l u i hm osallistuneet — jopa n u - , ' ' m a a n nuorison Edustajat tapasivat^
h i n ai.koneetkin — kilpailukelvotto-miksi
toistaiseksi. ' '
.\siassa ei auttanut T U L i n liltto-toimikunnan
vähenuniston vastaan-pano,
eika sekaan, etta kansaln\ a l i ­nen
l i i t t o katsoi u r h e i l i j o i l l a olevan
o.ikeuden'osallistua Bukarestin k i l p a i ­l
u i h i n .
M i k s i nam tehtiin? Miksi ei an­nettu
lännen nuorten memia suurella
Bukarestissa:-toisensa ;tutustuivat:,.toi-:
.Siinsa Jä kisailivat yhdessä.
V a i n sen se sai a i k a a n ,että monien
maiden nuorisovaltiiuskunnat eivät
olleet nun suurfia, kuin olisi ol­lut'
mahdollisuus.
Tuhannet, kymmenet ja sadattu-'
hannet nuoret tulevat k u i t e n k i n Bu- •
karestm festivaalien k a u t t a tietämään
ketkä todella > pelkäävät maaliman
joukolla näyttämään paremmuuttaan , nuorison j a k a l k k i e n m a a i l m a n ihmi5
nälklintjTieille idän nuonlle"? .:.
K a ' i k k i tapahtui siksi', että lännen
kapitalistit n i m iso dollari-isäntä k u in
muutkin, pelkäsi laskea lännen nuo-ten
ystavällisitä', ja raulianomaista
kanssakä>-mlstä ja ketkä rakentav.it
ja asettelevat rautaesirippuja,
• \ . _ K u l k u r i . '