Vapaus, January 12, 1965

              Tlistaina. lammik. 12 p. — Tuesday. Jan. 12, 1965
VAPAUS
E D I T O R :
I L I B E R T Y )
W. EKLUND
TELEPHCNEi
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH C A N A D I A N S , •
Estnbllshed Nov. 6, 1917
M A N A G E R : E. SUKSI
O K F I C E A N D E D I T O R I A I , 6 7 4 - 4 2 64
Publl>.hed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Satuidays by Vapaus
Publishing Co. Liniited. 100-102 Elm St. West. Sudbury, pntano, Canada.
Mailing Address: Box G9 .
Advertislng ratas upon appUcation, translation five of charge.
Aulhorizcid as second class mail by the Post Office Department, :Otta\va,
' and DJr payment of postags i n cash.
^CANADIAN LANGUAGE PRESS:
TILAUSHINNAT:,
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 "~^3A;i.sa 1 vk. $10.00, G kk. $5.25
3 kk. 2.75 ^Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5-75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Pekka Kratt, Kaminisliquiu, Ont.
•äyttää sunnuntaina, tammikuun 17
päivänä 70 vuotta. -
Vhcjymme sukulaisten ja tutta-valn
onnentoivotuksiin.
Ranska yaihtaa
dollarit kullaksi
Pariisi., +- Ranskan hallitus on
päättänyt muuttaa -^-ylimääräisen
osan dollarivarannostaan J u l i a k si
~ r ä m ä n vaihdon.jälkeen on Hans­kan
valuuttavanmnosta" y l i 75 pro-
."enttia kullassa, ilmoittivat valtior
varainministeriön lähteet.
Viimeisimpien tietojen mukaan
Ranskan nykyLset kuita- j a ulkomai­set
valuuttarcscrvit ovat määräl­tään
yli 5 000 miljoonaa dollaria,
Valtiovarainministeriön edustaja
lanoi ministeriön pitävän vii.saana
lisätä dollarien vaihtoa kullaksi.
Man kumosi lehdistö.ssä esitetyt
olettamuk.set, joiden mukaan ky-
Sir John A:n_ merkkipäivä
Johtuen siitä suuresta taloudellisesta, poliittisesta ja
kulttuurisesta vaikiitusvallasta, mikä USA:lla on Canadassa,
jokainen canadalainen tuntee sellaiset yhdysvaltalaiset val­tiomiehet
kuin Lincoln, Washington ja monet muut. Mutta
aniharvaX'canadalaiset voivat kertoa mitään yksityiskohtia
Canadan liittovaltion "isistä" ja muista merkkihenkilöistä.
Tämä ei sellaisenaan ole canadalaisten vika, sillä syyt ovat
syvemmällä, esimerkiksi siinä, että Canadan kouluissa ei
"vaivauduta" selittämään minkälaisia valtiomiehiä ja polii­tikkoja
on meillä historian eri vaiheissa ollut, vaikka cana-dalaisoppilaiden
täytyy lukea ja tutkia melko paljon yhdys­valtalaisten
merkkihenkilöiden edesottamisia.
-. Selvää on, että tällainen tilanne on lievästikin sanoen
kaikkea muuta kuin suotava.
Tämä selittää kuitenkin esimerkiksi sen, miksi Canadan
liittovaltion ensimmäisen pääministerin, sir John A. Mac-
Donaldin syntymän 100-vuotispäivä (tammikuun H p) sivuu­tettiin,
asiallisesti puhuen mahdollisimman suuressa hiljai­suudessa
kautta Canadan. Ja niissäkin piireissä, joissa on vii-meksikuluneitlen
viikkojen aikana tunnustettu, että'siT John
"A" on ainakin ollut olemansa, on usein juututtu pohaintaan
esim. siitä, että johtiko väkijuomien liiallinen käyttö siihen,
että hän oli loppuosan elämästään alkoholisti, kuten on väi­tetty.
Ariiharvoissa piireissä on kiinnitetty huomiota niihm
myönteisiin panoksiin, raitä.sir John A. Macdonald poliitti­sista
seikoista ja eräistä henkilökohtaisista heikkouksista
huolimatta antoi historian ersjä-ssä tärkeässä käännekohdassa
Canadan kcKilyksen ja cdistyksfc-n hyväksi. Me puolestamme
haluamme o.saltamme liittyä.'iiiihin muihin canadalaisiin, jot­ka
ovat ilmaisseet kunniähösoituksensa sir Johnille tämäji
merkkipäivän johdosta,. Tos(^j?ia nimittäin on, että mitä lar
hansa heikkouksia meidän liittovaltiostamme tai sen ensim­mäisen
pääministerin toiminnasta on löydettävissä, kukaan
ei voi kieltää, etteikö Canada'ole'kasvanut. edistynyt ja voi­mistunut
sillä itsenäisellä tiellä minkä sir John ja liittoval­tion
muut "isät" viitoittivat. • "
; Sir Johnrjoliitory-.'eli Konservatiivipuolueen johtaja. Tä­män
poliittinen "vanhoillisuus" ,näkyy myös hänen työstään
ja edosottamisistaanl'Multa-seiGi saa estää tunnustamasta
sitä, mikäi oli hänen toiminnassaan hyöfiyllistä sekä maan
asioita ja Uasvua edistävää;; Ja tosiasia on, että niin liberaali-kuin
konservatiivipuolueenkin -nykyisillä johtohenkilöillä
olisi sir Johnrilta paljon opittavaa siitä, miten on maan ja.
kansan etuja puolustettava ja edistettävä.
Ilmaistessamme kunnianosoituksemme sir: Johnille tänä
merkkipäivänä meidän sietää muistaa, että meillä kaikilla on
jotakin opittavaa hänen työstään ja toiminnastaan, ja erikoi- \ ^^'^"„ luotiamukselli.cen .suhtco
sesti se, että työväenliikkeen ja maan muiden demokraattis- ^^'^"i^ohallituk. e n alamen suunn.
Ien piirien velvollisuus on jatkaa uudenlaisissa olosuhteiss.i , ^^^^^.^ i^kis. vain muutoksen maksu
hänen taisteluaan maamme edistyksen ja suuruuden toteut- | tavassa.
tamisen hyväksi: , ' j Kukaan ci voi vakavis.snan eh
• • • • . . ! dottaa, että jokin erityinen, tiipa
.saada mak.suno')si pyhä, tai, etta
siitä öli.si jotakin "-ikinlähoidollis-j
ta hyötyä,' hari sanoi; V
"Todellisuudessa meill> i n syytä
Syyttää oikeuslaitosta "puolueellisuudesta"
Fred A. Brauen ja Ronald Feher-man
olivat Niagaran niemimaalla
syytettnyä Cayugan oikeudessa siitän
e t t ä he olivat pahantekoyönä (Hai-loween'
kujeillen ampuneet lyhyek­si
sahatulla haulikolla erään kau­pan
näyteikkunan läpi.
Maakuntapoliisi, konstaapeli W.
Värden todisti, että lokakuun 21 pnä
1964 hän 'tarkkail i miten syytetty"^
jen epävakaalla lavalla ajaman au­ton
kumirenkaat kirkuivat". Hän l i ­säsi,
että 'jos liikkeen rakennukses­sa
asunut omistaja olisi seisonut um-pumisaikana
knupas.sa, hän olisi saa­nut
haulikonpanoksen rintaansa".
Poliisituomari-N--Young tuomitsi
syytetyt $64.50 sakkoon tai kahdek­saksi
päiväksi vankilaan. ^
45 PAIVAÄ VANKILA.SSA
Electrfcal Union, UE) Ontarion
maakunnan oikeusministeriölle' esit­tämään
muistioon.
Siinä esitettyjen tapausten jou­kossa
ovat seuraavat:
Ei-Iakkolaincn: Syyskuun 26 pnä
Lanark Co:n rikkuri James Gilbert
Reid pahoinpiteli maakuntapoliifiien
nähden mrs; Bella Levinskiä, joka
oli iakkovahdissa portilla.
Ontarion maakuntapoliisin,' OP-P:
n, korpraali todisti Cayugan poliisi-oikoude.
ssa jouluk. 8 pnä; että hän
näki Heidin 'lyövän nyrkillään mrs.
Levinskiä rintaan". Korpraali; todis­ti
myö.s,~ että Reid "oli juopotellut
<:illä hän huomasi, että hänen hen*
konsir hai.si alkoholille".
Reidiä ei-ollu vaf»J{rltu. Hän meni
lakaisin Jj^öhön. Syytettynä oikeu­dessa
lokak. 8 pnä pahoinpitelystä
I Mutta kun Douglas Pope-nimincn J hän sai rangaistuk.sen ja tuomittiin
' lakkolainen tuomittiin pahanteosta I maksamaan s>75 sakon. ^
siksi, ettS hän oli tahallaan särke­nyt
Lanark Manul'acturingGo:n ra-kennuk.
son ikkunoita Dunnvillo.s.sa,
niin hän .sai<>sama.ssa poliisioikou-dessa
.samalla tuomarilla 4.'} päivää
vankeutta.
Tämä on yksi osimerkki niistä po­liisien
ja oikeuslaitoksien peittele­mättömistä
puojuoellisuuslapauksis-i
Lakkolainen: Mrs. Levinski oli
! lakkovahdi.s.sa marrask. 10 pnä. Kun
i erään lakoniikkurin auto.sta särkyi
\ .$().!)0 arvoinen radioantenni, niin
. mrs. Levinski a.sotetliin syytteeseen
I Jahalli.sesta vahingon aiheultamises-
' t a.
Ml s. Levinski, joka on monen lap-
.S(Mi a l l i , vangittiin kello 12.1.5 yöllä.
keaksi saada kokoon $500 takaus.
Hudik valitti, että Shorts, joka
istui autossaan, oli heristänyt hä­nelle
sormea Hudikin ajaessa lak-kovahtilinjan
läpi. Hudik syytti, et­tä
Shorts oli uhannut häntä vasta­toimenpiteillä.
E i yksikään niistä kolmesta todis­tajasta,
jotka olivat kyseessäolevan
tapahtuman aikana Hudikin autos­sa,
vahvistanut tätä syytöstä;. Se
seikka, että molempien autojep ik­kunat
olivat kiinni ja Hudikin ra­dio
oli auki, tuli varmasti todiste­tuksi.
Holiisituom^rl-hyväksyi Hudikin
lausunnon. Poliisituomari; oletti Hu­d
i k i n todistajipn valehdelleen;SJK|i^
e t t ä he eivät itse sokeutuisi juttuun, j j . . . Cj,
Shorts t u o m i t t i i n - r a u h a n s ä i l y t t ä - i / ' . f : . , . . . . . ^ * •
, , . . , lonn Un oni on kehoittanut Ontanon
miseenvuodeksi-ja antamaan $200
takaus. ' •.
Ei-lakkoiainen: Marraskuun 15
pnä hyökkäsi kolme rikkuria kello,
ö n j o n M i ip
pysyy paifcaian^^^^^^
' M oskova..^ r - Kongos^^ vallitse-yaäta
kaaoksesta huotbiiatta kor
ionialjstiea kansain^^äUKlIe koii^
sernille kuuluvat tuQtanitolaitok-set
yhä toimivat ja tuottavat val­tavia
voittoja omistajilleen, kir-
, joittaa Pravdassa hiihimcrkki
"lehtimies".
Koko kolonialistien "pelastus-opcrafio'V
jota^SpMil^ ja Stevehsoh
nykyisin s u d r ^ v. mainostavat,
oli suunniteltu nij^den voittojen
pclaslaniisek$i/lin<hi^oUisuuksien
luomisieksi 'lÖ^nion ' nfiniereUe
kahmia^ edelleenkin dollarinippu- L
ja kougosta, sanoo lehti.
Ia yhtiöiden hyväksi on silmäänpis^^ Perustamlsestaari-älkoen Union Mi-niere
on osannut voittaa k a j ^i
kriisit. Se on3)sanhut sopeutua^nii-hin.
V a a ^ n Union'Minierelle muo
dostavat amerikkalaiset, jotka mie-lellääri
ottaisivat'vdlvontaänsä Ka
kuparikaivokset. Mutta
alaisuudessa ja olla avoinna kaikil- Union Miniere on' toiminut siellä
nivat hänen kotiinsa klo 10 aikana
i l l a l l a , tarkastivat hänet ja veivät
Scarboron poliisiasemalle,^ missä
hän o l i pidätettynä koko yön.
Marrask. 16 pnä .hänelle laitettiin
käsiraudat ja vietiin oikeustalolle,
missä hänet vapautettiin koska po­liisit
tunnustivat e t t ä h e olivat teh­neet
erehdyksen pidättäessään hä­net
'
L A K I P U O L U E E L L I N EN
'Vangittuja lakkolaisia on kohdel^
tu paatuneina rikollisina poliisien
j a ' vankilaviranomaisten toimesta
'molemmilla paikkakunnilla", sanot­t
i in UE:n lausunnossa. 'Poliisien
osoittama puolueellisuus rikkurien i
• . » ' • » . • r « I
i ; tsK-
• »» / v
•^.-^'«,' • ••
•=><«.. «
' Htf t f t t I
f t 4 • II
i •
• I f ff
' I
.sees.sä oli.si poliittinen toimenpide,! ta lako.ssaolcvia työläi.siä vastaan,
jonka tarkoituk.sena olisi järkyttää I W)tka on liitetty todistuskappaleina
Yhdysvaltoja. ;.siihkölyöliii.slon ; u n i o n i n (United
. ^ . .— • — • - 4 . .- . . , ... ,
Tuomari Hall moilii lääkärien yhdistystä
sairausliuolto-suunnitelman jarrutuksesta
maakuhtahallitusta ^^ toimeenpane
maan asiasta yleisen riippumatto
man kuulustelun Sen tulisi tapah
: U 5 aamuna GlobeUte-Sastrrir j F"olueettom_an PuheenJohtaj^^^ . tangan
hellä ollce.scen lakkolaisten perä
vaunuun. Kupariputkilla ja täyte
tytllä kumiletkuilla aseistetut rik
le, jotka haluavat t ehdä esityksiä. vuodesta 1936 läfttiön; eikä mi l lään
Toinen esimerkki poliisien ja oi-} hallia tulla heitetyksi'ulos.
Minieren pfeakkaat istuvat
työhuoneissaan Brysse-
! vahdintaa vastaan. UE muistiossa iissä, LpntpOäsa, New Yoikissa ja
mainitaan, että 'koko ammattiyh-; ['arii.sjssa ja tuntevat olonsa mu
Unioni otti yhteyden Metron po-; ^jjvjtygjii^g tuomitsee yksimielisesti I kaväksi: yhtymä oii lujalla pohjaK
-ssä-kuiit
pahoinpitelivUt lakkolaisia, j ke".slaitosten puolueellisuudesta on , Union Minie
Lakkolaisille aiheutettiin $500 va-; <»keusla.to.sten estetuom.ot lakko- o.stav.s.a tyo
hingot.
noi, että on "liian vaikea" vangita | poliiseja on usein viisinkertaises-
. VVinnipeg. — Sairashuoltopalvor
lusasiaa tutkineen kuninkaallisen
komission puheenjohtaja tuomari
Hall sanoi täällä äskettäin, etlä läh
.xefieteclliset viranomaiset (L'keväl
valheellisia syytöksiä ehdotet-
•.ua kansallista sairashuoltopaivelua
vastaan.
Viime kesäkuu.ssa komi.ssioni eh-ilofli
yleistä, elukäleenmaksotliia, ji
iiitluhalliluksen alaisia .sairauslutul-
«palvelua Canadalle.
Tuomari M a l i sauoi VVinnipegiii
kunnäiliseii huolto.suunnitclmaneu:
voston terveysosastolle, että 'Cana­dan
lääkäi iyhdistykscn virkailijat
loistavat — minun käsiltäiikseni, l i ­inan
mitään peiuslaa -r- että lääkh-
; i l tulisivat (kansallisen sairau.s-huoltopalvelun
olosuhteessa) val­vonnan
alaiseksi, elta lääkaiin ja
potilaan välinen väitlamälön suhde
nieneteltäisiin, otla meidän ohjel
mamme tarkoittaa 'lo.lellisuudessa
lusolsikot, inilkä Canadan lankiin
yhv; i s t y s on saanut aikaan; :|otl:i
lahkant poistuisivat salaliikiiisin:t
Canadasta, ovat pelkkää rnielollri-myylki."
Liiäkaricn luku lisaiin'yi Saskat
; hewanis.sa sen :jalki.'c'ti kun .siellä
astui voimaan niaakiinn:iliiiu;n laa
kinlapalvcliis.
lian sanoi, elia l;iakariiiiioi(lon.
vapauden koiaslamiiiL-ii ei saa l y o ii
.;:a \v;irjoon silii tosis(;ikk;ia,. i-lla
iinu-n elujcnsii Iisaksi l ä a k a n i l a on
D i o r a a J i n e n ja s o s i a a l m i M i v(;!volii
•HIUS odislya ammatissaan.
"Sellainen ajatus, minkä joiku;
ovat omaksuneet, että lääkärillä on
t ä y d e l l i n e n oikeus maarata taksan-;
s;i iiiin kuin hau parhaakseen nä­kee
olKimalta. huomioon aik.ikaii
den moraalisia: tapoia. on viiara.
•"Tällä yhclcksaunenloista vuosi­sadan
v.ipaakaiippaka.sityksella , et
)le- kahdenneliakvinmeneiiaella
v u o s L S i i d i i l b niitäan arvoa lääkintä .
ketään sunnuntaina.
Unioni no.sli .syylteel marrask. 16
nnä. Nämä kolme rikkuria lasket­tiin
vapaalle jalalle heidän omakoh­taista
.$500 takuutaan va.staan.
Samana sunnuntaina, marra.sk. 15
pnä, jolloin poliisit .sano^ivat, että
on iiian vaikeata" vangita lakon-
• ikkureila he vangitsivat U E lakko-lai.
sen RoKcr Foihesin. Polii.sit me-ti
suurempi määrä ja sitäkin enem­män
mitä estetuomio sallii lakko-vahteja'.'.
UEin muistio.s.sa muistutetaan, et­tä
sen hiljattain pidetyssä edustaja-kokoukscs.
sa 'kuten kaikissa toisis­sakin
unionistien kokouksi-ssa" ke-hoitettiin
hallitusta lopettamaan e.s-tetuomioiden
myöntäminen työmaa-selkkauksi.
ssa.
NL:SSA OPISKELEE YLI-valtiolääkintää,
ja että meidän laä , . ,
karimme lahti-.ivät ppooiiss Cani-das >T"»>'M.<aan muih.ilk.i.m j a . j c -
ta."
Totuus on, että valtio ei millään
ta^valla sekaannu lääkärin / "poli-
I laalle antamaan .sainishuoltoon, ei-
I kä myöskään Idakäri-potilas-väli
l.iiiiisesta ajolupaa hakie.s.saan
.syysk 28 pna j.i väkijuomien käy­töstä
olle.s.saan alle 21-vuotias . . ."
Todistusaineiston antoi Dunnvillen
poliisiosaston konstaapeli Donald
Davis. Kaikki .syytteet kumottiin.
K i r i l i N U N TODLSTAJA
. Täs.sä voidaan huomioida se", sa­notaan
UM muistio.s.sa. ' e t t ä Laka-töK
oli ollut kruunun todistajana
.Cayugan poliisioikeudes.sa ja todis-
Maailmantalous v. 1964
Ylläolevalla otsikolla kirjoitti Suomen e/iten leviävä
työväen päivälehti SKDLn äänenkannattaja Kansan Uutiset
pääkirjoituksessaan joulukuun 30 pnä 1964 seuraavaa:
Maailmantaloudessa päiitj.yvä vuosi on ollut sangen mie­lenkiintoinen
ja: jopa draÄridöttJnen. Huolimatta korkeasuh-^
danteiden osittaisesta jatkumi^sta, kapitalistinen sektori on
niin järjestelmänä kuin useidej+fyksityisten maiden ja talous-blokien
osalta ajautunut yhä syvempään kriisiin. Sosialistiset
maat ovat olleet yhä enemmän — tosin jo aikaisemmin .syn­tyneiden
— ongelmien edessä, jotka koskevat elintason no­pean
kohottamisen ja hyvinvoinnin lisäämisen käytännöllistä
ja tehofetsta ratkaisua. Kolmanneksi voidaan todeta, että ke­hitysmaat
ovat astuneet ensimmäisen kerran ihmiskunnan
historiassa yhtenäisenä ja järjestyneenä voimatekijänä maail­mantalouden
näyttämölle.
Teolli-suusluotannon ja talouden kasvu on jatkunut mil­tei
kaiki.ssa kapitalisti.sissa teollisuusmaissa, mutta selvästi
hidastuneena. Ahtaimmassa asemassa on ollut Englanti, mi.s-säWilsonin
hallituksen valtaan tulo paljasti maan taloudelli­sen
aseman heikkouden alkaen teollisuustuotannon paikal­laan
pysymisestä aina jättiläismäiseen maksutaseen va-jauk.
seen asti. Ilalias.sa ja Ran.skassa inflaatiokierre on jonkin
verran helpottunut, mutta vajauk.set maksutaseissa ovat pa­kottaneet
pitkälle meneviin taloudellisiin rajoituJisiin ja ve--
rpjen korotuksiin. Länsi-Saksassa teöllisuu~den R^uvauhti
on^hidastunut ja huolimatta kauppalaseen ylijäämän^edellcen
vahvistiimiscsla maksutaseen vajaus on senkin osalta kasva­nut.-
USArSsa-korkeasiihdanne on jatkunut jo 46 kuukautta.
Taloutensa kahdesta jäytävästä tekijästä, nimittäin maksu^
taseen suuresta vajauksesta .ja^ 5 prosentin työttömyydestä
USA el ole päässyt irti. Nämä kaksi tekijää näyttävät pysy-
; vän USAn talouden painajaisena olivatpa konjunktuurit mil­laiset
tahansa.
Tapahtumien kulku kahdessa kapitalistisessa kauppablo-kissa,
EEC.ssä ja EFTA.ssa, o.soittaa, että i'm tietä, ei kapita­lismin
vastakohtaisuuksia poisteta. Wilsonin hallitus osoitti
korottamalla Englannin tullit ^-kertaisiksi ja yhteensä 11
kansainvälistä sopimusta rikkoen, miten illusorisella pohjalla
EFTA lepää. Kamppailuun viljan hinnoista, missä kenraali
de Gaulle saavutti ainakin paperilla täyden selkävoiton Län-siSaksasta,
huipentuivat EEC-maiden taloudelliset autarkia-pyrkimykset,
jotka vaikuttavat vierailta nykymaailritian ta­loudelliselle
kehitykselle. Kennedyn kierros, jonka pitäisi
tähdätä maailmankaupan vapauttamiseen, pelastui avoimelta
fiaskolta toistaiseksi salaijjeksi julistettujen poikkeusluettc-loiden
avulla.
Sosialistiset maat ja nimenomaan Neuvostoliitto saivat "
viime vuodeita vaikean rasittpert ennen kokemattomasta kä^
tettyinin lyhmiin sovcllelUina;."'
VaKio kietoutuu automaattisesti
vasiaan ' m i l l o i n tahansa; se myöntää
i i i i i i ä r ä t y l l c ryhmälle oikeuden hai-
!|Oittaa välttämätöntä palvelua.
\ "Tämä kieloiiiuminon vallitsee jo
' n y i ' . .«anoi tuoman Hall. ".Se er;
i ole mitaan uutta, mita me olisini-
) me ehdottaneet "
.NayKäa siilä kuin laakarienyh
distys )a vakuutusyhtiöt muokkaisi-
; vat yhteistä maaperää yleisen sai-
! rashuoltopalvelun poruiatteita vas-
I laan kaikissa maakunnissa, han sa-i^
noi. ; •'.
! "Voidaan ihmetellä miksi laaka
uskoa, etlä tulisi olemaan nyödyl i " ^ n .vhdislys ei kayta voim.ian.a
linen vaikutus potilaalle ja lääkäri-1 '"keakseen laakanen järjestämiä
polilassuhleelle jos poistetaan lää i o'>Jt-'lnna, jotka jouluvaMopulla uh- mijan von vankila.s.sa .'ellaisten syyt
kintäpalvelun saannia
rahakysymys."
yhteydessii ratuiksi, .|0s k;iupalliset liikkeet
pannaan sellaiseen aseinaan, elia ne
Tuomari Hall sanoi, etlä "pcloi- I voiv.it kuoria kerm.in t ä l t ä l i i k e a l al
_ . ; .. ... • V • i 'Toisaalla voin kasiltaa vakiMiUis dosta. Taman on o.sittain kor-1
vannut kuluvan vuoden hyvä'
sato. Teollisuustuotannon kehi­tystä
voidaan pitää hyvänä, i
.Miiden asenne on täydellisesti jiale
vä. Nuden- liikealaan kuuluu myyd."
;änianlaisla liirvaa ja ne li.iliiava'
Laakani, vakuuUisylifiöI ja Ca
nadan tehtailijain yhdist.vs kannat-*
lavat koyhyydcntodistuksen vaati
musaiatusta niille jotka tarvitseva!
lääkintäavuslusta.
Voisi olla hyödyllistä todeta se
havaintO; että köyhyydeiitodislus-vaatimuksen
Kiiosilleli)oit;i oval ne,;
joiden 01 tarvitse itse siihen liirv.iu-tua.-
• . ••
PÄIVÄN PAKINA
vaikka lopullista numeromatc-!,, ... , ,,
naalia ei olekaan vielä koko j
vuoden osalta käytettävi.ssä.
Neuvostoliitossa 7-vuotissuun-nitelman
tavoitteet on tämän
vuoden osalta u.soissa kohdin
ylitetty. Yhteistä sosialistisille
maille on ollut erityisen huo­mion
kiinnittäminen sekä kulu­tustavarateollisuuden-"
'tuottei­den
laadun että väestön palve­lun
parantamiseen. So.sialisti-nen
rakennustyö on -tä.s.sä suh-
*ee.ssa astunut uuteen vaihee­seen.
On syytä palauttaa myiis
mieleen, että sosialististen mai­den
ke.skinäisen taloudellisen
avun neuvosto on toteuttanut
uusia käytännöllisen yhteistrsi-minhäh
muotoja. Mainittakoon,
että Neuvostoliitossa Euroopan,
sosialistisiin nraihin ulottuva,
mullistavaa; taloudellista J<ehi-tvstä
merkitsevä "Ystävyys"-
öljyjohto valmistui täysin ku­luvan
vuoden lopussa.
YKn järjestämä 122 maan ja
lähes 2,000 valtuutetun kaup­pa-
ja kehityskonferenssi Ge­nevessä
viime maalis-kesä-kuCtssa
päättyi yllättävästi 77
kchity.smaan ryhmän syntymi-
.seen. Näiden maiden yhtenäi­nen
ja yksimielinen esiintymi­nen
merkitsi sitä, että rikkai­den
teollisuusmaiden on olet­tava
huomioon köyhät kehitys­maat
vastaisiiudessa mahtava­na
voimatekijänä. Hitaasta odis
tymisestä huolimatta maail­mankauppa
kokonaisuude.ssaan
on kehittynyt myönteiseen
suuntaan, mikä on ilmennyt
terveellä^ tavalla idän ja län­nen
väli.sten kauppaesteidon
murtutj[ii^essa.
pahoinpitelijöiksi.
koon tai 10 päiväksi vankeuteen.
Lakkolaisia: SI.IO sakot ynnä $4
kulut annettiin 'akkolai.sellc, Mary
.lohnstonille siitä, että hän oli syysk.
17 pna heittänyt tomaatilla Lanark-i
m tehtaalta poistunutta autoa; Leo i
i'aul Holmille siitä, etla hänen ole­tetaan
polkaisseen auton sivua,
syy.sk. 2 pna; Harold Buckille jota
vastaan oh nostettu syyte siitä, eitä i
han oli .sy.vsk. 1 pnä polkaissut au-;
'011 sivua.
I<:i-lakku!aincn: Lanark Co:n 20- :
vuotias iikkiii'1 Ashley A. Lakalos
a.sftctlun lokak. 17 pnä .syytteeseen
viikijiioniien nauttimisesta sellai-juomi!
huiakuntahallitiiksen lupa: j Q P P I I R A I T A 11.9 MAASTA
kiij.iii luvalla, vaaran lausunnon a n - I
Moskova. — Ncuvo.slollilos.s;! opli:-• oppilasvaihdosta. :£Ovitiaisiin myö.'^
ccl»,'.- tällä hetkellä 21.000 u!kom.aLsta: toisLsaa mai.ss.i suoritettujen tutkin-ylioppilasta
119 maasta. He ovat j : ! - töjen pätevyydestä. Eräi.s£ä mais?a
joittautuneet 8-10 Ncuvo.-^toliitcn j N-:Uyostöl^ .suoritettuja tut-kaupiinkiin
ja 300 korkr^akouluuiv • kiinoja Ole; kuitenkaan lunnustcilu
Yli i-uolet, opiskelijoi.s:a on .so.^talis- j - - "Tällainen menettely on yaliingoksi
ti>Lsta maisia ja muista lähes puole; i vain ko. maalle itselleen, silla kaikki-kphily.
smaista | .^an nykyisin myöntävät, että Neu-
Näin suuret mlltasuhtect saanut';Vostoliitos.sa.us:'ii^
ulkomaistni ylioppihiidcn koulutta- ;lubi=a annettava ;koulutii,s on .nriaall-rninen
Neuvasloliiton korkcakouluis-;! mah parhaimpiin kuulu va.'», hiiomaut
.sa on v.'rnitliu"n uusi Ilmiö, sillä v u o - ' mUu-steri Sofin.ski.
tanut erästä UE lakkolai.sta'vaslaan.= 'PC" 19^"' menne.s.sa Neuvo.siolulon., Npuvcstoluito käyttää • vuosituiin
jota oli syytettv tahallisesta Vähin-: kor.<ea!iouluissa opLskeli asiiilllse3li| muuria summia ulkomalst-on ylioppi-
;ioh aiheiittamisesta." V ulkomaisia, ylioppdiut^i vain-fasiahsli-i.tiden kouluttamisen järjestämiseen
" Unioni" huomioi s e n . ' e t t ä D u n n - I " i ' ' " ^ ^ ' » - - Opetiik.sen ja ^'majoiiuk.sen ohelh
Ulkomaisten ylioppilaiden •. eneni-, heille. .suoritetaan stipi?nc:i; joka ->:i
ini.sto opi.skelce teknillisiä ameita • ke.skimäärin 90 rupfaa; kuukaudess;!.
Loput opLskelevat NeuvoslohUosi.i
lääk-tictceilisiä,;inaataloudellisia, pe-dagÖKisia
ym. aineita, alan korkea-
:<oului.ssn. Suurimmat ulkomaiset
ryhmät ov.U saapuneet Mongoliästu
1500). Kuubasta 1350». Unkarift .1
BulRariasta ja DDR:.stä on 400 cpi.s
kelijaa kustakin. Keniasta on 250 o-
I):.skclijuä. Ylidistyneestä Aiabitasa-valla.
st.a ja Ghanasta 200 jne.
Sosiali-slisten maiden ja kehity.s-mäiden
lisäksi oh Neuvostoliiton kor
ke.akoului.s.sa myös muista maista;
pieni ryhmä opiskelijoita, jotka saä-^
piivat' päänstassa vaihto- ym. sopi­musten
pv^rusteella. Näiden opiskeli­jain
jouko.ssa on suurin r^hmä Suo­mella.;
Suomalaisia dpLskelljoiU on|
tallu hetkellä Neuvosloliiton korkea- i
! koiiluLssa 38. kertoi NcuvöstolUton i ''""^
I korkeakouiumlnistcrin sijainen Niko- j
la i S o f laski. :j
10 vuoden aikana on Ncuvostolii-!
ton korkcakouluiisa yaluiisiunut 25,-
o:Ö ulkomaiden kansalaista. Moni;t
r:sialisti.sista maista Ja keWty.smals-takin
saapuneet hoitavat kotlmaas- I
s;ian tällä hvtkcUä erittäin tärkeitä i
tehtäviä. ; • i
Kysymys Ncuvostoliitp.ssä suoritetr j
lujon tutkintojen pätevyydestä on
l i i k k e i d e n lehtiä
! /äitstty varastetun
Toronto. — Torontolaisen Globe
and Mail lehden; laholta väitetliin
eilen, että noin 4.(100 sen lehden
kappaletta oli varastettu viime lau­antaina
kadunvarsilla sijaitsevista
] vartioimatlomisla , ..lehtiinyyntiko-
; juista. Tähän lukuun sanotaan si-
I ;ältyvän niitä lehtiä, joita oli jätet-
\ Vy katujen varsille myyntipoikien
' käytettäväksi; Varkauksien väite-
I lään tapahtuneen Searboio.s.sa ja
East Vorki-ssa.
j -Lehden kertoman mukaan näitä
: Idrliä oli varas'cttu kaikkiaan .noin
'.".500 viime viikon kuluessa. Polii'
• - in ilmoitetaan tutkivan kaikkia nii­l
l ä lehti varkauksia.. j.otka ovat tapah­tuneet
kautta kaupuntjin sitten vii-
: .me joulukuun 30 päivän.
Poliisille on ilmoitettu, että on
tapahtunut: useita kolmen torunto-
; laisen päivälehden varastamistapa-
I uksia sitten heinäkuun 9 päivän,
jolloin näiden lehtien kirjaltajat
! ryhtyivät lakkoon.;
viilessa "on vanjjittu 14 jakkolaista'-.
VanjjiLsemiset ovat johtuneet sellai­sista
pikkutapauksista kuten esimer­kiksi
oletetusta tomaatin heittämi­sestä,
auton sivuun potkaisusta ja
. ' M i a elta on huulipunalla kirjoitet­tu
auton tuulilasiin. ';
Lakkolaiset, jotka pidätetään yön
•likana — ja useimmat vanjiitsemi-set
tapahtuvat n i i n — eivät saa
käyttää ruhelmta. On mahdojon .saa­da
yhteyttä viranomaisten kan.ssa
tarkoituksella järjestää takaus ja
monet kansalaiset joutuvat viettä­väin
harvat v.,ltiot suorittavat Neu-vo.
stoliitolle osakorvauksen yhoppi-laiitcnsa
kouluttann.s-..'sta:
Koulu.s.sa:
;— Kalle, tulehan tänne ja anna
minulle se. mitä pidät suussasi.
— Antaisin kyllä jos voisin —
se on hammassärky.
Neiti Virtanen on aina joutilaana
kun tulen huoneeseen;
i — N o kun kamreeri tulee aina
j n i in hiljaa.
teiden nojalla mitkä meidän mieles­tämme
eivat olisi aiheuttaneet van^
«itsemisia. paitsi siksi että he ovat
lakkolaisia."
'I allaisis.sa vähempimerkitykselli-sissä
syytöksissä, jatkaa muistio, an­netaan
tavallisesli haaste oikeuteen.
U E sai kokea samantapaista puo-lueelhsuutta
Clobelite Batteries
Ltd n tehtaalla Ccarl)oros.sa Metio-
Toroiilon poliisien ja oikeuslailok-laholla.
Lakkolainen: Owen Shorts pidä­tettiin
ja saatettiin vankilaan mar­rask
4 pnä rikkuri .lohn Iludiakin
esittämän yksityisen ' uhkaus"-vali-luk.
sen perusteella. Vangitseminen
tapahtui sen jälkeen kun pankit .oli
suljettu, mikä teki äärettiimän vai-
Mitä muut sanovat
miiiiiiiniimiiitiniiitmmiiMiiiniiiinmniiti intmnniiiiiiiHiniBk
l ' U O L E T POIS SUURVOITOISTA
. Ta.savallan presidentti kehoitti ottamaan arvostelusta "puolet
Entäpä jos se "puolet pois" otettaisiin vientiteollisuuden voitoista
ja kohennettaisiin maan asiat kuntoon? — Kan.san Uutiset, Helsinki.
OIKEA PUOLI P A A L L E PÄIN"
. Se oli Uuden demokraattisen .^puolueen kansallinen johtaja
Tommy^ Douglas, joka sanoi, "antakaa ininulle 70 alahuoneen jäsentä
I Uttawaan^ silloin käännän koko alahuoneen ylösalaisiril Ahtakaa minulle
170 alahuoneen jäsentä Ottawaan, silloin käännän Canadasta oikean puo­len
.päällepäin . . . ." . .• V. \ - . • ' • ; ' v ^
Jospa Canadan työläiset huolehtisivat siitä, että kansallinen johtaja
Tommy Douglas saisi 170 uuden demokraattisen puolueen jäsentä, avus-enii.
s.Mi mai-^-sa ongelma. Neuvo.stoliit- i taakseen häntä; Canadan kääntämiseksi Oikea puoli ylöspäin,
to on pyrkinyt viime vuosina-siihen. — Jack MacKenzie, Western Lumber Worker,
etta siimalla kun tehdaun sopimuksia ' ,„„„„„„„„ ,„„„„; „„ «,i,M,mm.«,«,,mm.H,,|„||,u,,|,ip,,,|i,,|,,ni«|,,,|„^^^^
"KAMALAA NUOäiSOA" SUOMESSA
Näyttää sillä, että meidän-kan­nattaa
täällä -Kanaloissakin" lu-tustua
Suomessa noin kuukausi
_silten vietettyjen itscnäisyy.sjuh-lien
joihinkin merkillepantaviin fv
miöihin. _ _
Tosiasia tietenkin on, e t t ä kyllä
kai sielläkin vietettiin joitakin it­senäisyysjuhlia
vanhojen kuolleit­ten
kaavojen mukaan, vaikka niis­tä
ci ole maailmalle huudeltu, ei­kä
kukaan enää mui.stakaan niitä.
Mutta isiemme tuhat järvien
maassa pidetyistä itsenäisyy.sjuh-lista
uhkui aivan uuttakin. Emme
nyt puhu-juhlien virallisista puo­lista
joista on lehde.s.sämme ker­rottu
aikanaan, emmekä niihin
liittyvistä valtiomiesten, csimcrkik-
.si presidentti Kekko.sen todella
mielenkiintoisista puheista.
Mielessämme i on pari muuta
.seikkaa. . •.
Vlioppilaspaslori Mauri Ala.saari
piti Helsingin Senaatintorilla sel­laisen
inaailraaa mullistavan itsc-näi.
syyspuheen, että siitä ei mah­tunut
kokoomuksen Uuden Suo-men^
palstöillc muuta^kuin-Rolmi-sen—
lau.setta, multa .sen—kaikki
ydinkohdat kelpasivat SKDL:n ää­nenkannattajan
Kansan Uutisetr
lehden iiuti.sosaslolle.
Puhukaamme nyt kuitenkin
suulla suuremmalla, eli lainaamal­la
mainitun lehden pakinoitsijan,
Juorkunan Jussin "sinapinsiemen-jutusta"
mm seuraavaa:
. . . Pastori Ala.saari sanoi kol­me
asiää, jotka loukkaavat Uutta
Suomea ja isiltä perittyä: maas?
samme- ci .sai.si ketään kohdella
loisen luokan kan.salaisina, marxis­miakaan
ei -saisi ummessa silmin
ja uskon varassa tuomita, Neuvos-löliilOn
kan.s.sa kannattaisi olla ys­tävä
muutenkin kuin pakosta.
Toista puTfttta haluan selostaa
Vlä-Vubk.scn' päätoimittajapaki-noilsijart
Jerin sanoiii. Vlävuoksi
Dir''riippumaton' Imatralla ilmes­tyvä
lolili. Näin herra Jerl:
"llsenäjsyyspäivääjnme viete­tään
. . arvokkain juhlamenoin,
puhein.-lauluin ja soitoin sekä so­t
i l a a l l i s e l l a sektorilla 4)araatein.
-Tällöin muistellaan mm. sitä kai-,
lista hintaa, minkä olemme vapau­destamme
ja itsenäisyydestämme
jo kolmessa sodassa' joutuneet
maksamaan. Tämän vuoksi käy­dään
kunnianosoituksella myö.s
niiden miesten ja naisten haudoil­la,
jotka ovat;kalleimman hinnan
vapautemme puolesta antaneet.
Joillakin ääritahoilla nämä sci-
;kat~on unohdettu — unohdetaan
esim. se, etteivät ylioppilasnuori-
.sommc keskinäiset kolpakkopu-heet
kelpaa itsenäisyyspäiväjuh­lan
juhlapuheeksi; — . . . Häissä
ja hautajaisissa on sanat valitta­va
aivan eri tavalla.
Ja nyt juuri meillä Imatralla
erehdyksessä sattui näin, että juh­lapuhujaksi
saatiin vahingossa
mies, joka ei osaa erottaa toisis­taan
kolpakkopuhcita ja juhlapu­heita.
— Monet imatralaiset ovat
soitelleet, ihmetelleet ja olleet vi­haisia
tämän skandaalimaisen vir­heen
johdosta." -
Ja tuo "ylioppilas" joka vahin-gossa^
lä erehdyksessä joutui Imat>
ralle ja puhui kuin kolpakkopuv
hettalTäTs.sä, vaikka olisi^ pitänyt
puhua kuin hautajaisisso, oli Arvo
SalDj_ ja --hänen skandaalimainen
esityksensä sisälsi mm. seuraavaa
(Vlävuoksen uutisen mukaan):
" E n n e n ovat päivän merkeissä
sapelit kalisseet ja kannukset ki­lisseet.
Nyt itsenäisyyspäivää sen­tään
vietetään rauhan tunnelmis­sa."
Puhuja sanoi, että nyt on suu-remnaat
mahdolllsuf.det uskoa rau-
.haan kuin milloinkaan aikaisem­min.
Kenties ikuisen rauhan kausi
on jo alkanut. Tähän liittyen maist.
Salo sai aiheen huomauttaa, että
myöhemmin puhuttanee Manner­heimistakin,
samanlaisena taruhen-kilönä
kuin nykyään Röhin Hood-i.
sta. • • .
Puhuja siirtyi sitten maapallon
väestön räjähdvsniäiseen kasvuun,
mikä aiheuttaa ongelman, mistä
saadaan riittävästi ruokaa. Tässä
voidaan kuUenktn luottaa tieteen.
tuomiin mahdollisuuksiin. Tarvi­taan
myps poliittista tietoa. Kym-mcnkunta.
minuuttia kestänyt pu­he
päältyik-ij) loivomukscen, "että
joskus voitaisiin-viettää _myös vii­sasten
piiivää". —;
-On-ne kummia kavereita nuo-nykyiset
ylioppilaat kun ne kol-pakkojensa^
ääressä^uttelevat rau­hasta—
ja 'ihmiskunnan ravitsemi­sesta
eikä miteri -miekalla piirre­tään
raja. Kamalan rappeutunutta
nuorisoa.
\:.. . . Kun täfisä jutussa on lisäksi
mainittu pastori,, saanen vedota
vertaukseen sinapinsiemenestä,
josta kasvoi puu. ja; taivaan linnut
tulivat ja tekivät:pesänsä sen ok­sille.
Minusta pastori — jonka luu­len
olevan p o r v a r i— ja Arvo Sa­lo,
joka on .sosialidemokraatti, ovat
esittäneet ajatuksia; jotka kelpaa­vat
kaikkien taivaan lintujen pe­sänrakennukseen.
Niin kommunis­tien
kuin muidenkin kunnon ih­misten.
Tämä juttu taitaisi mennä aivan
pilalle, jos emme ymmärtäisi nyt
sanoa "Amon". — -Känsäkoura;
< Itt I l l z - i l -M
yi ^ l e i : ! i ' i -t
I ) i i i i i i i > i
Sitä ja tätä
PARAS KEINO
— Hyvä naapuri, lainaisitteko mi-i
nulle saksofonianne täksi nial( s i l "~
— Aiotteko tekin opetella soitta­maan?
' ; — Ei mutta haluan mennä tänä
iltana aikaisin nukkumaan!
M-
' v" '•• • Vii!.! K ;
, | | | . ' | ; | -
i'.;|j.'|||;,;i!;i;.;:ifc