Vapaus, March 16, 1928

              Perjantaina, maalisk. 16 ptna^FrL, March 16
V A P A U S
8. c taau
T O I U I T T A J A T i
T. IC CASLSOK, A- TENHUNEN. E. PCHKOITEll.
>«^alcnd at ^ F M OUie» Veputmemt, Ottsra; aa •eeood C U M «3«»CT.
VAPAOS (Uboty)
n * <Mlr «EP» oT I W t b WoAtn i> Cn>4«. Poklufecd ia Sodbarr. Oat^
VedaMdar. Ikvadsr aad FnHay.
BalMdla
lUiarUSHlKltAT VAPAtn>ESSA:
nxO kerta. SS40 k a U kotaa. — ArioiiitMoaiacaaUDotakaei SOc palMuuaa. —
SOe. kata, $IM S ketua. — Syat7aUiIawtak»et «IJO kota, «24)0 3 kertaa. —
AHaaroT—rakart t»K> kaita, «LOO kakai kotaa. — KiitoBtootakaot %iJ» kota. — KaoJaaa^haotnk-
«CCtlk kaM. SOe. liaiaUaa fciit«>.latawlu tai amiato»ä»»yhi. — HalataaatieAit Ja o«ot>ibw4tiki>t
M C karta. ILOO kaima kattaa. — Tit^fiiansotialiea Ja ilaotaaacBaitaanco oa. naftitucaaa. lahatctavZ
T i l a a k o JoUa ^ icataa aha. taBa Mianiiaiia. fiaiui •«•«ntolca. JoUU
TILAUSHIKNATs - ' ^, „
t »k. » « Ä C kk. «ej», « kk. n.TS t i J kk. $1J0. — Tbaytfaliolhla Ja Saoaeaa aeU oraoalle
~ f 1 «k. «ejtO, 6 kk. S3 JO. S kk. IZXO > 1 kk. «14». .
LakteM aiotst OsMrtakaet pltU oUa kosttoriao k ^ 12 ibBcatroiapUTia edalliacsi «kiySMEal.
Vayaate (oiainat Ubertr BaOdiac 33 Locsa StiaeC PakaUa S36W.
T^aailaa kaoaerit likartr B«a4!iB«. 35 Loni* St. PakcUa JOS». Pprtioaoca: Bcx » . Sadbarr, Oat.
.CeMtal ad_ far..t_ia ia_g lataa T k . ,| >er_ c_o l. i.a_ ck. I.f oLm t^
to atf fcaat adrerttiiaff Mfioi a M * tfca FiaaiA Paopla ia Caaula.
cbarga for aSai^ iaacrtUa TSe. Tba Vapaaa
Jaa atta aiOloia tahaaaa aaa «aataarta cnatmgiarra kifJaaiBMiBi. kirjoctakaa sadenacs Ukke
•aiMantiaPa aIawIB< i . V . KANNASTO.
DkoiUjas
KommiiiDim veteraamo kirje
84-vuotia8 Pariisin kommuunin ve- seillessa, missä koyhat toverini koet-terääni
Antoine Gay, jonka Neuvos­toliitto
on ottanut pojakseen", on
julkaissut "Humanitessa" seuraavan­sisältöisen
kirjeen:
Puoluetoverit, ranskalaiset työläi­set
kaikissa puolueissa!
Vielä vuosi sitten vietin minä
kurjaa olemassaoloa Ranskassa. O-Iin
silloin 83-vuotias. Muiden taak­kojen
ohella oli minulla myös muis­tot
siitä 10 vuoden pddcotyösta, min­kä
sain kärsiä sen johdosta, että tais­telin
kommuunin puolesta, ja mikä
tuhosi mihun elämäni. Asuin Mar-tivat
tehdä elämäni niin siedettäväk­si
kuin suinkin mahdollista.
Kunnioittaakseen vuoden 1871
kommuunia on Neuvostohallitus ot­tanut
minut ^ttolapsekseen" j a nyt
vietän rauhallisia elonpäiviä Mos­kovassa.
Onneni on niin suuri, että
kysyn monesti, eiko tämä kaikki ole
ihmeellistä tmta.
Vanhoissa palatseissa me van­hukset
nautimme suurenmoista ylel­lisyyttä,
pikkuirienojeitome korvaa­miseksi
saamme me erikoista avus­tusta.
Suomen talonpoika
\' Seuraavassa esitetään muutamia
lauseita Suomen talonpojan omakä-
:! tisestälurjeestäj- joka kaikessa ko­ruttomuudessaan
ptlhuu työtätekevän
kansan -kohtalosta valkoisessa Suo­messa.
**Nyt*; v^ta talonpoika huomaa
Itilleensa petetyksi. Talonpojan
V niäovero on kolmessa luokassa. 309
markan alimmasta tulosta verote-taai;!
meidän pitäjässä yksi äyri jo­kaista
-100 markan tuloerää kohti.
Äyrin hinta on .10 markkaa. Tä­mä
on kunnan veroja. Valtion ve­rot
ovat yhtä suuret. Talonpojat
ovat köyhiä, melkein kaikki talot
ovat kiinnitysvelan alaisia.**
1 Maaseututyöläisten ja vmäkitupa-laisten
asemasta samassa kirjeessä
'sanotaan: "Metsätyöt ovat paikka­kunnallamme
ansiotöitä. Metsät o-vat
kymmenen vuoden aHcana hä­vinneet,-
niin että risut Vain ovat
jälellä. 15 'Qm. pdcsumpaa puuta,
tyvestä mitattuna, ei ole "haloiksi
Jäädettävä, makse­taan
30 ink. pitkistä ja 20 markkaa
lyhyvistä tekopaikkaa. Paras työ­mies
voi hankkia päivässä 25 mark­kaa.
Nykyisin pitää olla hyvä te­kijä,
jos kahdeksan päiyän työll^
voi hankkia 65 k|ldn ruis jauhosäkin.
Noin 40 prosenttia palkasta menee
veroihin. Sanomalehti ei kiiulu jo­kapäiväiseen
leipään, sillä se on
inan kallis."
Noissa muutamissa ylläesitetyissä
lauseissa esiintyy mitä syvällisin
totuus. V Ne puhuvat siitä elämän to­dellisuudesta,
joka ympäröi vähin­täänkin
65—70 prosenttia Suomen
kansasta.
Tällaiset ovat elinehdot valkoisen
Suomen kansanvaltaisessa tasaval­lassa,
jossa "kyrnmenvuotisen" 'va­pauden*
jälkeen vankilat ovat täyn­nä
poliittisia vankeja, työväenjärjes­töt
lakkautettuina j a y l i puolet kan­sasta
yhteiskunnan vihollisina oh­ranan
valvohnah alaisina", kuten
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
äsken lausui./ > ' 7
Englannin sotavälmistelnt
Intian ja Afganistanin sanoma-f ylipäällikön puhe bn uutena
lehdet: julkaisevat jatkuvfisti uutisia
Englannin sotavalmisteluista Intian
rajalla, 'Afganistania vastaan.
Kaikki lehdet ovat yksimielisiä sii­tä,
että Englannin tarkotuksena on
tehdä loppu AfganietaAin itsenäisyy­destä
ja muuttaa soT hyökkäysluki-kohdaksi
Neuvostoliittoa vastaan.
Englantilais-intialaisten joukkojen
i ylipäällikkö, sotamarsalkka Berd-wood
on ilmottanutrv "Yleisen rauhan
ruskotus ei ole vielä koittanut, ja
viimeistä solaa ei ole vielä käyty.
On välttämättä oltava valmiina so­taan.
Minä voin varmasti vakuutta-taa,
että tämä sota pakottaa Intian
olemaan valmiina tarttumaan asei-sun.
•
Johtopäätös tästä puheesta on täy­sin-
selvä ja intialaiset lehdet sen
johdosta kirjottavatkin lausuen, että
todistuksena uuden maailmansodan
kicrtäniättömyydestä. Sitä todistaa
parhaillaan Intian rajoilla tapah­tuva
sotavoimien uudelljgen ryhmit­telykin..;
,
Eräs afganistanilainen julkaisu
julkaisee varmoja tietoja Englannin
sotavahriisteluista Intian rajalla
Kii-jÖttaja osottaa, että"punaisen
vaaran" tekosyyllä Englanti suorit­taa
kuumeisella kiireellä linnotus-töitä
Intian rajalla. Rakennetaan
linnotuksia, keskitetään ilmailu- ja
jalkaväkijoukkoja. Intian sotilasme
noja on viime aikoina lisätty huo­mattavasti.
Englannin tarkotuksena on ensin
vallata Afganistan ja sieltä sitten
uhata Neuvostoliittoa. Englanti oh
jo niin valmistunut sotaan, että se
pn jö ikäänkuin julistettu - — k i r ­jottavat
Intian lehdet
kuasukkaiden päiden listijä ja "suuri musmiehen kanssa marxilaisuudesta.
sosialidemokraattinen johtaja" koet­taa
osoittaa, mitenkä kapitalistinen
järjestelmä Länsi-Europassa (muu­alla
maailmassa asuvia ihmisia eivät
sosialidemokraatit tuskin ota huo­mioonkaan)
on kehittynyt niin pit­källe,
etteivät "Kommonistisen Ma­nifestin"
opit siihen nähden enää
pidä kutiansa.
Mutta kuninkaallinen ministeri
ei olisikaan arvonsa mukainen jos
hän kaiken tämän sanoisi suoraan
ja reilustL Vasta pitkän lavertelun
jälkeen hän arvottoinina työntää si­vuun
Marxin ja Engelsin opit Kai­kessa
tyhmyydessään sen paljon rei-lummasti
teki joku vuosi sitten
Amerikan sosialistipuolueen johto­mies
Abraham Cohen. Raivaajalle
eivät kuitenkaan silloin kelvanneet
nuo* Cohenin marxilaisuuden kiel­tävät
lausunnot koska ne olivat sel­västi
ymmärrettäviä ja koruttomia
ja se halusi edelleen säilyttää it­selleen
oikeuden joskus hätätilassa
näytellä marxilaisuuden kannattajan
osaa, mutta nyt se hotkasi Öelgian
kuninkaan luottamusmiehen lausun­non
marxilaisuuden paikkansapitä-mättömyydestä
ilman muuta ja avoi­mesti
astui maricilaisuuden kieltäjien
tielle.
Vails^a pidämmekin tarpeettomana
väitellä B e l l a n kuninkaan . luotta-voimme
kuitenikin huomaxrttaa, että
Marx ja Engels eivät suinkaan jul­kaisseet
"Kommunistista Mänifes-tiaan"
ainoastaan sitä tilannirtta var­ten,
mikä Länsi-Europassa juuri sen
julkaisemisaikana vallitsL "Kom­munistinen
Manifesti" osoittaa ka­pitalistisen
järjestelmän kehityksen
suuntaviiv£^ j a köj^listön vallanku­mouksen
välttämättömyyden, kuin
myöskin sen, kuinka tuo vallanku­mous
pääpiirteissään tapahtuu.
Kaikki nämä "Manifestin" totuudet o-vat
pitäneet paikkansa. Mutta kuin-kapa
sosialidiemokraattien kuniidcaal-liset
yjn. ininisterit voisivat sen
myöntää, koska he ylimalkaan kiel
tavat köyhälistön vallankumouksen,
mikä on marxilaisten oppien a ja o.
Summien summa tässä nyt on se,
että kommunistit tänäpärvänä edus­tavat
marxilaisuutta, minkä Van-derveldekin
epäsuorasti myöntää, jo­ta
vastoin sosialidemokraatit ovat
kieltäneet ja hyljänneet sen. A.
R:lle antaa tämä sen opetuksen, ^ttä
suotta hän etsii sitä marxilaisuuclen
avainta ministerisosialismin pohjal
ta, sieltä ei hän.sitä koskaan löydä,
avaimet yhtä hyvin kuin koko mar-xilusuuden
huone hallussaan. Ken
haluaa marxilaisuuden avaimen löy­tää,
hän etsiköön sitä sieltä, missä
se dn. — Eteenpäin.
Se mambisuuden avinenM^^
: Samaan aikaan kuin A(ku) R(is-sanen)
käyttelee säästelemättömästi
Raivaajan palstoja marxilaisuuden
avaimen etsintään, joka häneltä, o-
• man ^tunnustuksensa mukaan, on ai
rna oilnt- hukassa, ilmestyy Raivaa
jan palstoille myöskin entisen Bel­gian
kuninkaallisen ministerin Emile
' Vandervelden, joidca ainakin yhden
'-revisionistisen teoksen A. R. on ai­koinaan
suomentanut, kirjoitus "So-
'sialidemoratian ja kommunismin
erilaisuus"^ jossa tämä entinen ku­ninkaallinen
ministgri myöntää kom-munistiäi''
edustavan lähemmin kuin
sosialidemokraattien Marxin ja En­gelsin
"Kommunistisen Manifestin"
loppeja.'—^ "Siinä ei olekaan mitään
ihmeelbtä", lausuu hän. "Monis­ta
erilaisuuksista huolimatta, ym­päristöllä,
jossa venäläinen kom­munismi
on kehittynyt, on monta
samanlaatuisuutta sen tilanteen kans­sa,
mikä vallitsi Länsi-Europassa si­nä
aikana kuin Marx ja Engels jul­kaisivat
^Kommunistisen Manifestin­sa*.'*
(ifuomatkaa, että ministeri pu­huu
pötyä kun hän sanoo ^ ^Venäläi­nen
kommunismi'*. Kun hän sillä
ihneisesti tarkoittaa Kommunistisen
Internatsionalen liUcettä j a isen edus­tamia
aatteita, on tarpeellista muis­tuttaa;
että se on kansainvälisempää
kuin iu>i3kaan Toisen Inteiraa
liike on oUut Sitä ei smnkaaus tee
venäläiseesi se, jos se Venäjällä en­siksi
voitti, — sekin Toittp on kan­sainvälisen
köyhälistön, jota kunin
kaalliset ininisterit eivät suinkaan
voi hämätä.) - :V "
Tämän jälkeen entinen kuninkaal­linen
ministeri, Belgian Kongon al*
K P : N JÄSENTEN KOKOUS
Puolueen 'eii kansallisauksien yh­teinen
kokous oli kutsuttu kaupun­gin
keskuskomitean taholta tämän'
kuun 4 päiväksi suomalaiselle haa-lille.
Kpkou^elle esille tulevat
asiat oli lähetetty soluille jo aikai­semmin
keskustelua varten. Suo-mälaisia.
^ei saapunut kokoukseen
juuri ollenkaan. Toiset kansallisuu­det
pahoitteli- sitä välinpitämättö­myyttä
mikä ön suomalaisilla yhteis­ten
puplueasiain käsittel3^. Asiat
tällä kertaa koski enempi meitä suo­malaisia
ja oli ne sen arvoisia, että
olisi pitänyt siellä olla kaikkien
puoluejäsenten. Ukrainalaiset ar­vosteli
ankarasti, sillä kokous suo­malaiselle
haalillc oli kutsuttu sitä
varten, että jokainen suomalainen
saapuisi kokoukseen. ^ Näytti kui­tenkin
Siltä, että suoinalaisella haa-lilla
tuskin tiedettiin kokouksen siel­lä
pitämisestä.
KAIVOSONNETTOMUUDEN SYI­DEN
TUTKIMINEN
Hollittgerin kaivanto-onnettomuut­ta
on täällä tutkittu ja ei ole vlelär
lausuntoa annettu tutkintoa suorit­taneen
komitean taholta. Millainen
se lausunto tulee olemaan on vai­kea
tietää. Yleisöä on ollut tut-kintotilaisuudessa
aina tupaten täyn­nä
kuuntelemassa todistajien lausun­toja.
Paljon on todistettu |komppa-niaa
vastaan huolimattomuudesta.
Sella^et henkilöt; jotka ovat ns^t
ulkona komppaniasta, ovat peittele­mättä
puhuneet mitä ovat tietäneet.
Työläisiä ' ön ollut puolustamassa
Oi B. U : n toimitsija, jolla on apuna
lakimies. Miten tulee suhtautu­maan
työläiset tämän kaiken jäl-
.keen, on vaikea sanoa. Vieläkö
edelleenkin ollaan yhtä toimettomia
kuin tähän asti ja annetaan uusiin­tua
nuo ikävät tapahtuinat, jotka
meitä v6i kohdata ellemme rupea
vaatimaan korjauksia työoloihimme;
jotka ovat vaarallisia. Nyt pitäisi
työläisten järjestäytyä^ valita sel­lainen
uriio joka voi asiaamme ajaa.
Hajanainen järjestötoiminta jota
täällä on ollut, on vahingollista, sil­lä
täällä niinkuin muuallakin sen
laatuinen toiminta' kohdistuu vain
järjestöjen väliseksi. haukkumiseksi
ja todellinen toiminta jää sivuun.
Ellei työläiset sulautuisi yhteen jär^
jestöön, niin ainakin yhteistyö pi­täisi
alkaa eri unioitten välille.
Industrialistissa kirjoittaa eräs
timminsiläinen, arvostellen kaivanto-onnettomuuden
uhrien hautajaistilai­suudessa
pidettyä. puhetta ja toimi­tusta.
Hänen mielestään pitäisi an­taa
täysi tunnustus niillekin, jotka
eivät kuulu mihinkään järjestöön,
vaan. asettuvat työväen järjestymis-pyrkimyksiä
vastaan. Sanoo olevan
hajoittajia (ja antaa huomata niitä
juuri mainituista toimitsijoista), jot­ka
estää työläisten järjestäytymisen.
Voidaan uskoa niitä olevankin, niut-ta
kai niitä on omassa joukossan-nekin,:
koskapa joukkoime täälläkin
on kahdessa osassa. Ja niin pitkäl­le
on kehittynyt riitaisuudet, että
pari vuotta sitten piti niitä.koettaa
lain kautta selvittää. . Kuitenkaati
eivät saattaneet syyllisiä oikeuteen
ja niin "jäi asia sikseen. Porcupine
Mine 'W.orkers^.Uniosta hän myös pu­huu.
' äiinä V ilmenee .initen kirjoit­taja
seuraa paikallista ^ölaisteh
järjestymisasiaa, koska ei tiedä, et­tä
mainittu - unio ei ole enään vuo­siin
täällä toiminut
VÄEIJUOM A L H K E KUKOISTAA
Valtion yäkijuömain kaupan tfen-ne
avaamisen jälkeen on väkjjuo-main
käyttö tullut yleisemmäksi
ta asukkailta tuntuu se vain joka­päiväiseltä.-—
Hm.
SUOMALAINEN KUOLLUT
Suomalainen John Ohtonen ta­vattiin
asunnostaan Iniolleena vii­me
viikolla. Hän oli useampia vuo­sia
sairastanut täällä Timminsissä.
den takia, sillä hänellä oU täällä, it-ta.
Se ei kuitenkaan ollut köyhyy­den
takia, sillä hnellä oli täällä i t ­sellään
talo, joskin asui huonossa
kämppärähjässa. Varallisuutensa
perusteella olisi hän voinut saada
itselleen paremman hoidon, 'eikä v i ­rua
puutteessa yksinäisenä. Syynä
siihen lienee ollut huonot perhe-*
asiat, siUä häh oli erillään vaimos­taan
ja lapsistaan pitemmän ajan.
Aikaisemmin hän oli kuulunut jär­jestyneisiin
työläisiin, -ollen nyt sai­rautensa
aikana^ ulkona järjestöistä.
Joku kuukausi sitten hän yhtyi Suo­malaisen
järjestön Timminsiii osas­toon.
Tuntien jo heikkoutensa^ hän
sanoi haluavahsa kuolla järjesty­neenä
ja siksi yhtyi-osastoon. Suo­malaisella
haalillia oli hänen haur
tajaistilaisuutäiisa. — Nykyään vie­lä
tämän ^ : ^ n v o i v a n " yhteiskun­nan
aiköna joutuu moni ihminen
elämään hyvin puutteellisissa olois­sa
elämänsä r v i ^ e hetket, vailla
ihmiselle kuuluvaa hoitoa. Työläis­ten
elämä, joka. on kurjuutta ja puu­tetta
täyhnä, pitäisi saada korja­tuksi.
Pitäisi saada " kunnollinen
hoito avuttomaan tilaan tulleille.
Paljon olisi meillä elämässämme kor­jaamista,
mutta'milloin se tapah­t
u u ? — en sitä tiedä.
Ittt hyvin kirrettä^iin kuin-yleensä
moskovalaisilla, on, keritäkseen joka
paikkaan synnyttämään epäjärjestys­tä.
Niin tämä "Moskovan" haali
on oilnt niin pisinä viime aikoina,
että on oUnt hyvin usein viidet ilta­mat
viikossa ja sen lisäksi rielä se
muu tärkeämpi toiminta. Itse S. J .
osasto ei näitä kaikkia ole järjestä­nyt,
vaan sen alasenrat ja Kom­munistipuolueen,.
solut, itsenäiset yh­distykset,
n.k. kansainvälisiä ilta­mia,
jotka oh järjestetty neljän eri
työväenyhdistyksen toimesta, nulloin
on ohjelmailtamat agitat-prop.-ko-mitcan
toimesta, milloin kansainvä­liset
iltamat, milloin S. J . osaston
tanssit ja näytöskappaleet, milloin
metsätyöläisten iltamat ja kokouk­sia,
milloin^naisjaoston, milloin
nuoriso-osaston, milloin ukrainalai­set
toverit pitävät iltamia, milloin
suom. palvelijattaret, milloin pio­neerit
j.n-e. " ^
Harjoituksia-ja kokouksia on mo-'
nia yhtenä, iltana ja seitsemän iltaa
viikossa. Samana iltana on usein
pari kolme kokousta ja pari har­joitusta
eri.näytelmistä samaan a i ­kaan.
Toiset menevät solujen kor
köuksiin, toiset v.- j a u.-seturan ja
toiset komiteain kokouksiin, joten
tähän aikaan vuodesta "Moskovan"
haali kohta on jo liian ahdas. Niin se
on. Tässä vuosi pari taaksepäin
useat kommunistisen liikkeen vihol­liset
ennustivat, että "Moskova'^'-
pian menee konkurssiin. Tulkaapa
nyt katsomaan onko se menossa alas
Vaiko eteenpäin. Weil, voin sanoa,
että "Moskovan" haali tulee seisc^
maan tuossa paikassa vielä monta
vuotta ja tulee myös pysymään kom-,
munistien toiminta pystyssä kaikis­ta
vastuksista huolimatta.
PÄIVÄLISTA S. J . OSASTON K A A ­L
I L L A ILTAMISTA
"Elainan pyörteissä" tänä, lauaiT-taina,
t k . 17 s ^ . , 4 :ssä näytöksessä,
yhteiskunnallinen.
Ohjelmailtamat sunnuntaina t.k.
18 p. Samalla myös Pariisin Kom­muunin
muistojuhla. Sisäänpääsy
vapaa. • • ^ „' ... , ..
Tanssit tiistaina t.k. 20 p. orkes­terin
soitolla..
Tanssit torstaina t.k. 22 p. Saraa
soitto.
"Isontalon A n t t i " lauantaina t.k.
24 p. Kokoillan kansannäytelmä.
Aihe Suomesta.
S. J . osaston työkokous sunnuntai­na
t.k. 25 p.
V . - ja u.-senra Vesan j a nnoriso-osaston
yhteinen kokous sunnuntai­na
t.k.- 18 p. klö 6.30 illalla, siis
huomen iltana. Muistakaapas Vesa­laiset
ja nuorisoliittolaiset saapua
kaikki! Helppari. »
Vihdoin erään työväenldnfain avulla
hän onnistuu pääsemään lähellä
olevaan . maataloon emännöitsijäksi
Täällä menee aika hyvin- Siime osuu
kuitenkin Violan Califörniassa ta­paama
henkilö, Jorma, j o k a ^ tun­tenut
suurta Idintymystä Violaan
KIRJALLISUUS
uutisia
REFERAATTI
Uusia • koiratorppia . ilmestyy, tullen
jo, palloruumatldn n i i k ^ Muilta
seuduilta tulleitten supmalaisten,
jotka eivät ole^ niin pitkällä kuin me
tapainturmeluksessa, kuulee ihmet­televän
tätä menoa. Meiltä vanhoil-
Suom. Järj. osaston työkokoukses­ta
maalisk. 11 päivältä. •
Huvitoimikuntaan ' valittiin lisää
henkilöitä, nimittäin A i l Örn ja A r t ­hur
Lahti.
Pukuhuoneen hoitajiksi valittiin
Maria Kataja ja Emelia Lind.
Italialaiselle .työväenryhmäHe vuok­rattiin
haali iltamia, varten, maalisk.
28.. p.-., A, - •..
kansainvälisen komitean osastom­me
edustaja antoi'' raportin viime
iltamista. ,
Osastomme edustajat suomalaisen
osuuskaupan vuosikokouksessa antoi­vat
selostuksen.
KANSAINVÄLISTÄ NAISTEN­PÄIVÄÄ
myös täällä muistettiin joka oli jär­jestetty
t.k. ,11 p. yhdessä suoma­laisen
ja ukrainalaisen naisjaoston
toimesta» ja onnistui se mitä par-haammin
niin ohjelman kuin yleisön­kin
puolesta^ sillä ihmisiä oli haa­limme
aivan täpösen täjrnnä, tuossa,
lähemmäs viitisen sataa henkäöä,
suomalaisia ja ukrainalaisia. Toi­mikaamme
edelleenkin kansainväli­sissä
merkeissä tällaisten tilaisuuk­sien
järjestämisessä, sillä kommu­nistinen
työväenliike ei, ole mitään
kansallista tai ryhmätoiinintaa, vaan
se on joukkpjen toimintaa; kansain­välisessä
. m e r k i t y k s e t ja suoma­laiset
ja ukrainalaiset naistoverit
ymmärsiväl: tämän. '
MITÄ K U U L U U " M O S K O V A S T A"
Kauheita tietysti, mitäs muuta
sieltä yleensä voi kuuluakaan. Se­hän
on päivänselvä asia, että missä
on vain: mitään vinossa, epäjärjes-ty^
essä, lakkoja tai nuden avusta­mista,
° tappeluja, y.m., niin bn siinä
Moskovan, S.O. bokheviikkisten kom­munistien
solujen, sormet pelissä.
Täällä Soossa on "myöskii "Mosko­va"
ja komea vielä onkin; se>on
tämä Suom. Järjestön osaston haali
tai uusi haali. Tämä "Moskova"-
niiftitys on tietysti langennut 4uvan
luonnostaan .sen osalle _. vastustajain
puolelta olkoonpa he ;dtten'kirkolli­sia
tai tuplajuulaisia. Weil, täällä
Soon "Moskovassa" < on nykyään o l -
Aayikon vaeltajat
Sivuja 100, k i r j . Helmi Mattson.
Lahjalcirja Toverittaren leyitys-
, ryntäyksessä vnonna 1928
Amerikan suoirislaisten kaunokir­jallinen
tuotanto on ollut kovin mi­tätöntä,
verrattuna niihin muihin si­vistyksellisiin
saavutuksiin, joita työ­väenliikkeessä
on saavutettu. On
sentähden ilolla tervehdittävä jokais
ta uutta teosta, joka saadaan ulos,
Yllämainittu Helmi Mattsonin kirjot-tama,
kirja "Aavikon vaeltajat" on
yksi j a sangen mielenkiintoinen l i ­säys
tähän kirjallisuuteemme.
"Lähtien kuvailemaan aavikon rik
kaan farmitalon rauhallista elämää
ja hjjyinvointia, sekä näiden muodos­tamaa
asukasten maailmankatsomus­ta,
kirja antaa i-hyvin luontevan ku­van
pikkuporvarillisesta maalaista­losta
ja asukkaiden itsetunnosta,
'Trämppejä', jotka viljankörjuunaika-^
na tulevat tekemään työt, kohdellaan
yliolkaisesti. Kuitenkin tarpeen vaa­timana
otetaan taloon lisätyövoimaa
jolloin orpokodista päässyt Olli
Warm tulee siihen. Olli on komea
nuorukainen, jphon talon tytär Viola
rakastuu. Violan ja Ollin suhdetta
on pidettävä 'salassa, «sillä eihän ta­lon
ankara, isäntä kärsisi kulkijan
j a tjrttärensä suhdetta.
Tulee sota ja miehiä viedään ar­meijaan.
Olli joutuu 'ensimäisenä
lähtemään. Viola on myös :ollut Jisän-maallisissa
kokouksissa, kutoo suk­kaa
sotilaille ja on sanalla sanoen
100 prosenttisesti isänmaallinen; O l ­lin
lähtiessä sotaan, he menevät sa­laa
avioliittoon, sillä Violankin mie­lestä
on niin mahtavaa oHa sotamor-siona.
Toisetkin farmarien pojat
joutuvat armeijaan. Viola kulkee
edelleenkin isänmaallisissa kokouk­sissa,
joskin häntä alkavat hieman
vaivata rintamalle joutuneen Ollin
kirjeet, joissa sotaa kUvataah luon­nollisella
tavalla. Aika kuluu. Vio­lan
tilanne kotona, kehittyy sellai­seksi,
että hänen on pakko ilmottaa
vanhemmilleen salaisesta avioliitos­taan:
Ollin kanssa. • Syntyy hirveä
myrsky. Violan isä ajaa tyttärensä
pois kotoa, sillä, hän ei ala trämpin
kakaraa elättämään.
Viola joutuu-maailmalle, - jossa saa
tulla toimeen omin neUvoinensa,
-ei sentään aivan, äitinsä lähettää sa-laa
varoja.; Kun lajsi on sjrntynyt,
saa Viola palveluspaikan,Califörnias­sa,
eräässä ravintolassa, jossa tutus-;
tuu kokkim, joka omaa. radikaalisia
mielipiteitä. Näin kuluu aika.. Vio­lan
lapä sairastua j a lääkäri mää­rää
muuttamaan .toiseen ilmastoon.
Menee Portlandiin. Siellä on huono
aika; tuhansia työttömiä. Viola koet­taa
sotamiehen vaimona saada tilai­suuksia
itselleen, mutta turhaan^
ja tämä puolestaan Jormaan. Jorma
on työYäenKackeen tietoinen jäsen,
jonka kautta suureksi osaksi Viola
tutustuu työväenliikkeeseen-
Violan äiti on kuolemaisillaan ja
pyytää tytärtään luokseen, joka me­neekin.
Tulee tieto vanhimman po­jan
kaatumisesta rintamalla j a Olli
on. haavoittunut. Vihdoin sota lop­puu
ja miehet palaavat tasaisin. OHi
on mennyttä, miestä, pian hän kuo­leekin.
Seuraa sodan jälkeen an­kara
aika miaanviljelijoille; Violan
isäukkokaan ei voi maksaa -menojaan.
On otettava lainaa, jotka yhäti suu­renevat
ja kotitalo myydään pank­kien
toimesta. Ukko ei tätä kestä.
Pojan -kaatuminen sodassa, vaimon
kuolema ja lopuksi kodin menetys
murtavat hänet ja hänkin kuolee.
Jorma j a Viola menevät naimisiin ja
yhdessä lupaavat taistella työväen-asian''
puolesta. , •-
Tuollainen on iiöin lyhykäisyydes­sään
kertomuksen jnom.
Mitä itse kertomukseen tulee muu­ten,
niin mielestäni Helmi Mattson
on siinä huomattavan hyvin osannut
asettua amerikalaisen nuorison, eri­koisemmin
-maalaisnuorison -elämän­katsomuksen
tasolle, joten kerto­mus,
tuntuu hjrvih luonnolliselta,
oikeastaan niinkuin se olisi leikattu
elävästä elämästä. Huolimatta sii­tä,
että kertomus on. työväenluokan
näkökannalta katsoen kirjotettu, ei
siinä esiinny ylettömiä vallankumous-puheita,
jotka' ovat niin tavallisia
meikäläisessä kirjallisuudessa ja jofi-ka
useasti tekevät kertomuksen
luonnottomaksikin. Tässä ei esiinny
sellaista. ' Tapahtumat luovat pohjaa
kaikkien henkilöiden toimille ja mie­lipiteille
ja näin ollen kertomuksen
tapahtumat esiintyvät hyvin luon­nollisessa
asussa.. •
Viola Korsbergista ei tule yhtäk'
kiä vallankumouksellista, i Hän on
«asvanut uskonnollisessa kodissa, an­karien
määräysten alaisena. Mutta
vaikka rukoukset oli luettava, ei ne
tehneet" Violastai uskonnollista,
ne olivat vain tapoja, pakolla yllä
pidettäviä ja kertomuksen ibpussa-kaan
Violasta ei tule valmista valr
lankumouksellista, "ainoastaan hän
elää sellaisissa olosuhteissa, joiden
perusteella hänestä saattaa tulla
vallankumouksellinen.
Vanhan Korsbergin ukon omahy­väisyys,
ulkokultaisuus ja kovuus tu­levat
ntainiosti esiin kertomuksessa
ja ne tekijät sitten, jotka murtavat
itsekkään ukon sejcä maallisen rik­kauden
että elonpäivänsäkin. So­taintoilu,
sen hirvittävät seuraukset,
työttömyys ja yleinen paniikki ovat
kertomuksen pohjana, joiden pirris«i
tapahtumat kulkevat. Tämän lisäksi
tulee monet viehättävät tunne-elä-myskuvaukset,
jotka tekijä on vielä
uskaltanut pitää luonnollisissa puit­teissa
j a jotka rikastuttavat kerto­musta.
Rakkaushaaveita tietystikin.
Mutta kaikista näistä pääsee selville
lukemalla" kirjani, ' '
Kvm vielä ottaa huomioon, että
kirjan saa lahjaksi jokainen, joka t i ­laa
Toverittaren tämän ryntäyskau-den
aikana, joutuu pakostakin myön­tämään,
että kirja on harvinaisen
arvokas asiakirja ja jokaisen olisi
riennettävä tilaamaan Toveritar, -iettä
saisi tuon harvinaisen kirjan haltuun-sa.
—• (Eteenpäissä) Lukija.
S U O M E E N
C^imadan ]ftp]^^
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle ?20.0d, 60 c lä­hetyksistä
?20.00—$49.99, 8Dc Jä-hetyfcsistä
$50.00—$79.99 ja $ltoo
lähetyksistä $80.00—-$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sihkosanonalihetyfcsista ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Sndburyssa j a ympäristöllä asuvat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa erikoiskurssia.
L A I V A P I L E T T E J A MYYDÄÄN
T I E D U S T A K A A PILETTL4SIOITA
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, ONT.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
V A P A U S PORT A R T H U R BRANCH
316' Bay Street,
. P o r t Arthar, Ontario
V A P A U S M O N T R E A L B R A N CH
239 St. Antoine St.,
Montreal, -Qne.
DAVID H E L IN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontaripssa
J . OKSANEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Piircupine, Ont.
C H A R L E S HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
A. T. H I L L ,
Toronto, Ont. —.Tavattavissa ilta­sin
957 BrPadview Ave., j a päivisin
Room 304. 95 King St. E .
YpSiä UUTISIA
Ra;ld£ausdraama
Edmontonissa
Nnori venälaineja amp^^ut harhaan­tuneen
vaimonsa j a itsensä
EDMONTON,' Alta., maalisk:-15.
— Kaksikymmentäkuusivuotias ve­näläinen
kaivostyöläinen . Metro O-leniuk
selvitti täällä tiistaina välin­sä
vieraantuneen vaimonsa, Maryn
kanssa, ampumalla häntä revolveril-ssinsä.
Teko tapahtui puolisojen
kohdatessa toisensa kadulla. Vaimo,
joka oli 20-vuot,, kupli muutaman
minuutin ikuluttua.
Aviopari olivat menneet naimisiin
noin vuosi takaperin, mutta vaimo
oli vähän ajan kuluttua vieraantunut
miehestä. Viime perjantaina olivat
kumipin olleet oikeudessa, missä vai­mo
oli syyttänyt noesta murhauh-kauksista.
Tuomari oli silloin pääs­tänyt
miehen varoituksella.
Newton johtaa mara-toonia
P E A C H SPRINGS, Ariz., maalisk.
14 — Etelä-Afrikasta kotoisin oleva
veteraariijuoksija Arthur Newton on
johtanut. useana päivänä maratooni-juoksua
länsirannikolta itään. Tä­nään
hän voitti yhdennentoista kil-
I>ailupäivän matkan, joka oli 51.7
mailia, ajalla 7 tuntia- 50 minuut^
tia. , , . r
Tämän 44-vuötiaan juoksijan käyt­tämä
yhteisaika on 61 tuntia ja 23
minuuttia;, juostu matka 397.4 mai­lia...
. ..:
Suomalainen juoksija Nestor Erik­son
johti tämänpäiväisessä juoksussa
45 mailiä> mutta kun hän pysähtyi
vaihtamaan kenkiä, sivuutti Newton
hänet. Tämä oli kuudes päivä jol­loin
N. voitti enpmmäfeen sijan.
Pommi taa^ räjähtänyt
NEW YORK, maalisk. 14. — Tä­käläisessä
satamassa, missä linja­laiva
OljTnpic laski maihin eilen i l ­lalla
unkarilaisen lähetystön, tapah­tui
lievempi jpommiräjähdys. Useita
laukauksia sanotaan ammutun, mutta
ketään ei kuitenkaan iPufckaantunut.
Poliisit hajoittivat satäinaan saapu­neen
väkijoukon.
Unkarilaiset ovat saapuneet juh­limaan
porvarillisia kemuja, mitkä
Amerikassa vietetään. He saivat tuli-aisikseen
asiaankuuluvan vastaan­oton.
GUELPHIN SAIRAALASELKKAUS
Hallitusta pyydetään tutkimaan aciaa
Guelph, Ont.v 15. — Vaikka tä­käläisen
yleisen sairaalan johtokunta
ei ole ilmoittanut viimeisen kokouk­sensa
tekemistä päätöksistä, on mui­ta
teitä saatu tietää,. että sairaan-la
kolme kertaa, ja sen jälkeen it- "hoitajattarien selkkaus on ollut poh-
Montrealin herras-naiset
Eivät .laajennettua
oilceuHa ^
QUEBEC, maalisk. 15. — Lain-laatijaknnta
on käsitellyt Montrea­lin
kunnallislain muutosehdotuksia.
M.m... on se hylännyt ehdotuksen
kunnallisen äänioikeuden myöntä­misestä
erikseen niille; naisille, jot-k^.
miehestään riippumatta omista­vat
kiinteätä omaisuutta..
Joukko.; äänioikeutta . haluavia
hemtsnaikkosia eivät tule niinollen
saamaan tahtoansa perille.;^ Tällä
asteella on porvariUinen. kinsanvalta
Quebecin maakunnassa. ' Siitä on
siis vielä pitkä askel yleiseen j a yh­täläiseen
äänioikeuteen.^
dittav^ana. Kertoman mukaan, tulee
johtokunnan puheenjohtaja käänty­mään
maakunnan pääministerin,
Fergusonin puoleen pyynnöllä, että
hallitus määräisi erikoisen komissio-nin
tutkimaan juttua kaikessa laa­juudessaan.
Kuten muistetaan, ryhtyivät sai­raalan
oppilashoitajattaret äsken lak­koon,
pannakseen siten vastalauseen­sa
ylihoitajattaren mielivaltaista ko­mentoa
vastaan>
Kinosten eristämä kylä
Koiravaljakoilla j a lentokoneella
viedään tarpeita Detouriin
S A U L T STE. M A R I E , Ont., maalisk.
15.-i-Koii!lavaljokolIa suunniteltiin a-vun
kuljettamista^lumien eristä^pään
Betoniin kylään j a sen .ympäristöön,
mistä on ilmoitettu,-: että pari hen­kilöä.
on vakavasti sairastunut. Tä­mä
seutukunta on «llnt- jo monta
vuorokautta ^.eristettynä, muusta
maailmasta sitten kun paksut hanget
pehmenivät lauhkeiden ilmojen vai­kutuksesta.
. Seudnnf elintaipeet ja
lämmitysainevarastot: . ovat kuulema
suuresti, vähentyneet, j a kauppiaat
ovat alkaneet jakaa tarvikkeita an­noksittain.
M.m. perunat ovat kuu­lemina
loppuneet tjrldcanään. Len-tokonelfta
; ttiUaan' myöskin" käyttä­mään
tarpeiden kuljettamiseen eris­teaine
alneilfe.
\