Vapaus, September 8, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, syysk. 8 p. — Saturdaj', Sept. 8, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) Establishied Nov. 6, 1917
Editor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4^4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Satiirdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. translations free of charge.
Authorized äs second^c^ass mail by tlie Post Office Department, pttawa.
and for payment of postage iri casli. •
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Sitomessa:
1 vk. $9.00 6 kk; $4.80
I vk. 9.50 6 kk. 5.25
oos. CANADIANilfANGUAGElPRESS
U-2-koneet kummittelevat taas
Kaiken serf jälkeen, mitä tapahtui toukokuussa 1960,
Gary Povversin kohtalokkaan vakoilulennon seurauksesta
biisi luullut, että Yhdysvaltain hiillitus olisi pannut lupaus­tensa
mukaan U-2-vakoilukoneensa naftapalloilla "höystetty­nä"
varastohuoneisiin, mutta niin ei valitettavasti kuiteur
'jaan käynyt. • : ; •
Sen jälkeen kun Yhdysvaltain entinen presidentti Eisen­hower
oli lopulta ilmoittanut, ia nykyinen, presidentti Ken­nedy
puolestaan vahvistanut sen, ettei ko. lentokoneita käy­tetä
enää, näitä surullisenkuuluisia lentokoneita pidettiin
joitakin kuukausia pois maailman yleisen mielipiteen silmis­tä.
Mutta Pentagonin sotaiset kenraalit ovat ilmeisesti las­keneet,
että ihrriiskunnan syviä rivejä Powersin lennon jäl­keen
kuohuttanut suuttumuksen aalto on tyyntynyt jo siinä
määrin, että näitä vaarallisia sotavariksia voidaan, uudelleen
käyttää — tietysti "sääsuhteiden tutkimiseen" kuten niitä
sanottiin sivurnennen sanoen käytetyn myös Povversin len­non
päivinä.
Kukaan ei tietenkään puhu nntään siitä, vaikka yhdys­valtalaiset
kenraalit pitäisivät näitä vakoilukoneita .jatku-,
vasti oman maansa ilmatilassa. Mutta Pentagonin herrat pi­tävät
ilmeisesti oman maansa alueita ja sen ilmatilaa aivan
riittämättömänä koska viimepäivinä saapuneet tiedot ovat
kertoneet, että näitä U-2-v?akoilukoneita on esim. brittiläis:-
ten suureksi mielipahaksi sijoitettu Britanniassa oleville
amerikkalaisten sotatukiasemille. Näitä samoja vekottimia on
sijoitettu kuulema Turkkiin ja Kaukoitään. Tarkoitus on il­meinen:
näitä amerikkalaisia vakoilukoneita on sijoitettu
^'sääsuhteita" tutkimaan Neuvostoliiton raja-alueiden tuntu-,
maan. Sitä ei kukaan voi kieltää. Ei edes Pentagon.
Tässä tilanteessa oli miltei itsestään selvää, että joku
näistä U-2-vakoilukoneista lentää jälleen Neuvostoliiton alu­eella,
kuten tapahtui viime perjantaina, kello 7.21 illalla Si­perian
itärannikolla, Sahalinin saaren neuvostoliittolaisen
osan ilmatilassa.
Viitattuaan siihen, miten maailmanlaajuisesti tunnettu
Povversin lento pahensi kansainvälistä jännitystilannetta,
Neuvostoliiton nootissa nyt tapahtuneen rajaloukkauksen
johdosta sanotaan Yhdysvaltain hallitukselle:
"Tässä on syy miksi Neuvostoliiton hallitus otti tyydy­tyksellä
vastaan presidentti Kennedyn viime tammikuussa
antaman lausunnon määräyksestä, että U-2 lentoja ei aloiteta
uudelleen, ja että amerikkalaiset lentokoneet eivät enempää
loukkaa Neuvostoliiton rajoja.
."Nyt tapahtuneen julkean rajaloukkauksen johdosta
amerikkalaisen U-2-lentokoneen toimesta nousee' asiallinen
kysymys: Mitä tämä on — aikaisemman hallituksen.rosvo-:
menetelmieI^l uusiintumista, minkä itse presidentti Kennedy
on tuominnut, tai provokaattorincn toimenpide Yhdysvaltain
niiden sotaisten piirien toimesta, jctka pyrkivät kehittämään
uuden knasainvälisen konfliktiin, kuten oli 1960 konflikti ja
kuumentamaan jälleen ilmapiiriä mahdollisimman paljon.
: • _:^'USAnj:hallituksen täytyy ai.'laa selvän vastauksen tä­hän
kysymykseen ; . . USAn hallituksen täytyy käsittää min­kälaiseen
tilanteeseen se saattaa liittolaisiaan. .;
"Neuvostoliiton hallitus, varoitti mitä vakavimmin niistä
vakavista, seuraamuksista mitä niitä maita kohtaa, jotka luo­vuttavat
alueitaan Amerikan .sotilaslentokoneille, jotta voi­vat
valmistella hyökkäystä Neuvostoliiton alueille. Se (NLn
hallitus—V) on myös varoittanut, että jos sellaisia provoka-tioita
uusitaan, Neuvostoliiton hallitus on pakoitettu vasta­toimenpiteisiin,
lukeutuen niihin Neuvostoliittoa vastaan
käytettyjen sotatukiasemien vaari-ttomiksi tekeminen. Ön
tarpeetonta lisätä, että nämä varoitukset, ovat. täydellisesti
voimassa .:
"Se (NL) odottaa, että USA rankaisee ankarasti niitä
henkilöitä jotka ovat syyllistyneet. tämän amerikkalaisen
U-2-koneen lennon järjestämiseen ja ryhtyy viivyttelemättä
toimenpiteisiin estääkseen tulovai.suudessa Neuvostoliiton
ilmatilan loukkaamisen . . .",
Vaikka mitään Gary Povversin tapausta ja sen setiriJä-muksia
ei olisikaan, jokainen kansainvälisiä asioita vähänkin
lähemmin seuraava henkilö oivaltaa NLn nootin kirjaimen*
ja hengen vakavuuden.
Tämän oivalsi ilmeisesti myös presidentti Kennedyn hal­litus,
koska se suhtautui asiaan hieman toisella tavalla kuin
suhtautui aikoinaan _ presidentti Eisenhower Powersin Ien-,
toon.
Lisä-ärsytystä ilmeisestrvälttääkscen pre.sidentli Ken­nedy
antoi, kuten Wa3hingtonin uutistiedoissa kerrottiin,
"tavallista nopeammarr vastaukseii'"^'Neuvostoliiton noottiin.
Presidentti Kennedy myönsi mahdolliseksi Sen, että U-2-va-koilukone
on loukannut sanottuna aikana Neuvostolirton il­matilaa
ja lupasi tosin aiheellista anteeksipyyntöä esittämil­lä,
että vastaisuudessa ei tällaisia enää tule tapahtumaan.
Niin oudolta kuiri se tuntuukin, presidentti Kennedy puo-lustelikin
tätä tapausta sillä, että U-2-vakoilukoneen viimei-
_sin rajarauhan rikkominen tapahtui "vahingossa", että ko.
lentäjä joutui kovan tuulen pamostuksesla pois reitiltään ja
ajautui Neuvostoliiton alueelle? . :
Tällainen puolustelu ei kuitenkaan tyydytä ketään, sillä
se ei juuri poikkeaa Powersin lennon yhteydessä annetuista
"selityksistä", että mikäli hän ,oli todella Neuvostoliiton alu­eella,
se oli tapahtunut vahingossa, johtuen joko ''eksymi­sestä":
-tai siitä, että mr. Powers cli menettänyt tajuntansa
korkealla ilmatila.ssa — vaikka lopulla oli tunnustettava,
että NLn rajoja oli loukattu tavkoituksellisesti noin neljä
vuotta, ja että Powers oli ammuttu alas tuhansien mailien
päässä siitä paikasta, missä hän NLn rajat ylitti.
• • \
Portugalin hallinto
alueilla itsenäisyys
New York. — Portugalin on tun­nustettava
liallintoalueilleen itse­määräämisoikeus
sanotaan"YKn jul­kaisemassa
tiedonannossa.
Sen on laatinut Y K n erikoisvalio­kunta,
joka käsittelee Portugalin hal­lintoalueita.
Siinä sanotaan, että Por­tugalin
on heti annettava itsenäisyys
kaikille alueille niiden väestön pyr-kimy.
sten mukaisesti.
Flomitean jäsenille ei ole kertaa­kaan
myönnetty lupaa käydä Portu­galin
Afrikassa olevilla alueilla. Tje-donannossa
mainitaan lisäksi, että
kun oikeus itsenäistymiseen on myön­netty,
niin Portugalin on lopetettava
nseeJlinen toiminta Angolassa sekä-kaikenlaiset
sortotoimenpiteet, sekä
heti poistettava sellaiset joukkonsa,
jotka ovat osallistuneet tämänkaltai­seen
sortotoimintaan.
Edelleen Portugalin on myönnettä­vä
poliittinen armahdus. Neuvottelu­jen
pohjaksi on otettava se, että val­ta
siirtyy kansan vapaasti valitse­mille
poliittisille laitoksiMe.
Aarne HAkonen:
Maatalouspolitii
astuskivenä
Puhelintytöt ja laki
On yksi nopea ja tehokas keino
puhelintyttö-toiniinnan lopettami­seksi
täydellisesti, olettaa tarkasta
ja (Suur-Toronton poliisilaitoksen
moraaliosaston päällikkö, polii.sitar-kf.
3taja Herbert Thuston.)
"Jos puhclintyttöjen kanssa ulos
II
Jatkoa
Kaikki ristiriitatekijat huomioon­ottaen
näyttää iSiltäi että EEGn
maatalousjär j e s t e l m ä on hiekalle
rakennettu, eikä se tule tuomaan
mitään pysyvään suunnitelmallisuu­teen
perustuvaa vakavuutta ja' so­pusointua
talousyhteisön kaaosti-lassa
oleviin maatalousmarkkinoi­hin.
Se näytetään tajuttavan j o por­varillisten
maatalouspolffiikkojen-kin
keskuudessa; — "
Niinpä Englannin maalaloustuot-tajajärjestön
NFUn . presidentti
Harold VVooUey on Maaseudun Tu-levaisuus-
lehdelle antamassaan lau­sunnossa
todennut, että "Yhteis-markkinain
maataloussysteemi' voi
johtaa kaaokseen. Yhtenä sen vaa­rana
on, että jokainen jäsenmaa
pyrkii tuottamaan niin paljon ja
niin edullisesti kuin kykenee lyö-däkseen
muut laudalta." Hänen
mielestään se tuo tulle.ssaan vaka­via
ylJiuotanto-ongelmia. varastojen
paisumista ja tuottajahintojen ale-»
nemisen sitä mukaa kuin tarjonta
ylittää kysynnän.
Tuossa ennusteessa on osuttu
menev;:t miehet voitaisi.n vanyita, | naulan kantaan. Yhteismai'kkina-puhelintytöt
häviäisivät yön kulu. sopimus ei poista kapitalis.isen ta­essa".
Iiän (poliisitarkastaja) sanoi.' 'ouden kehityksen lainmukaisuu
'Mutta kenellä julkisessa elämä^.--äi^Jcsta johtuvia ristiriitoja sen eneni-oicvi-.
lla olisi rohkeutta selhiiseh ' Pää teollisuuden, maata.ouden kuin
lain laatimiseen".'' j kaupankaan piiristä. Päinvastoin se
1 kärjistää niitä. Suurten teollisuus-
Ruth \Vorth. pnhclintyttöl:cp-! monopolien voittojen lisäämiseksi
lottehia käsittelcväs.sä artikke • p y d ä ä n tuottamaan teollisuiiden
li.s.s:;an. C.lobc and .Maile leh-1 raaka-aineita ja elintarvikkeita
(iessä.
en­tistä
halvemmilla ku.stannuksilla.
Näkemyksiä Suomireissulta
Soutli P^rcupinc. — Suome.ssa i me käsittäneet että sairaan pitäisi
maaseutuväestö on elänyt suurien
muutosten aikaa ja elää vieläkin. Pi
saada olla rauhassa..
hermostui ja suuren
Niinpä hän
takkavit.san
Sen vuoksi kaikissa EECn jäsen­maissa
pyritään maataloustuotantoa
tehostamaan rationalisointia* ja voi-maper,
äisyyttä lisäämällä sekä * vil-ie.
mien kokoa suurentamalla. Seu­rauksena
siitä ei voi olla muu kuin
leollisuusmonopolien ja maatalou-
Jen keskeisten ristiriitojen kärjis-
Vminen ja pienviljelijäin köyhty-
.nisen seurauksena luokkataistelun
-kiihtyminen. Brysselin sopimuksen
oteuttamisen tiedetään lähivuosina
iierkiisevän Italiassa, bänsi-Saksaä-a
ja Ranskassa satojen tuhansien
Jienla.onpoikien sortumisen viljel-niltään,
sillä EEGn liittyminen on
ehnyt heidät täysin suojattomiksi
uurtuottajien hävittävää kilpailiva
.'astaan. Pienviljelijäin keskuudes-ia
ilmenneet levottomuudet näissä
naissa ovat ilmausta siitä kamp­pailusta,
johon pienviljelys talous­yhteisön
kärjistämän kilpailun pu­is.
uksessa on joutunut.
Muidenkin pienyrittäjien sortu-ninen
ki.pailussa ja kaikkien alo­jen
suuryritysten tehostuva koneis-aminen,
rationalisointi ja tuotan-okustannusten
alaspainaminen on
ohtava ennen pitkää työttömyyden
la köyhyyden li-sääntymiseen koko
alousyhteisöalueella. Se ei voi olla
johtamatta entistä räikcämpään
jpäsuhteeseen lisääntyvän maata-ouscuotannon
ja markkinoimismah-
•('ia.
KODIN PimiSTÄ
Talousyhteisön vaikutus ulkopuo­listen
maiden maatalousmarkkinoi­hin
ei tule rajoittamaan vain niiden
vientimahdollisuuksien supistumi­sesta
johtuviin vaikeuksiin ja ris­tiriitojen
kärjistymiseen. On toden­näköistä,
että jo lähivuosina alkaa
talousyhteisö purkaa maataloustuo-
-tantonsa ylipainetta ulkopuolisille
niiätkkinöille markkinoimisrahas-tonsa
avulla suoritettavan polku,
myynnin turvin—Se tulee saatta­maan
entistä suurempaan kaaosti-'
laan jo muutoinkin sekasorrossa ole.
vat kapitalistisen maailman maata­lousmarkkinat
ja maatalouspolitii­kan.
Tuon pelon vallassahan jo ny­kyisin
kaikissa talousyhteisön ulko­puolella
olevissa ja sen jäsenyyteen
pyrkivissä maissa yritetään häikäi­lemättömästi
muuttaa maatalouspo­litiikkaa
ja maatalouden rakennetta
niin, että pysyttäisiin vähänkin pin­nalla
siinä "vedenpaisumuksessa",
joka Eqroopan maatalousmarkki­noita
näyttää lähivuosina uhkaavan
talousyhteisön ja US A n dumping-myynnin
vuoksi. Pelon seuraukse­na
syntyy sellaisiakin pienviljelyk-sen
hävittämisen ohjelmia kuin on
meillä hs. Westermackin komitean
suunnitelma peltojen metsittämi­sestä
ia lypsykarjan vähentämises­tä.
• • . . -
Edelläesitetyn kaltaisten poliittis-
) - TOIMITTANUT ^EVA
Mitä tehdä rypjoDe?
dollisuuksien välillä. Tämä r i s t i r i i - 1 ten ja taloudellisten tavoitteiden
tää siis sen entisen viisaan lausitnto kanssa :ijoi meitä pois. Tällöin i l -
paikkansa, kun hän mainitsi ihmis
elämiä kuvaillessaan "että se 0:1
taistelua kehdosta hautaan saakka'.
, Eipä sillä, onhan kehitys kulke­nut
huimaa vauhtia eteenpäin näis-
.-äkin oloissa. .Muistan ajan kun ci
ollut miiaseiidulia lääkäreitä, piihu-mattakaiin
sairaaloista. Ja mikäli
ihminen sairasti hyvinkin vakavaa
tautia, niiliä taudeilla oli vain arvoi­tukselliset
/limet. jotka olivat jo.i.
kvn • poppa".-miehen keksimiä ja
ilman m.tään tieteellistä pohjaa
Useassa, tapauk.se.ssa vakavasti^sai-raslaneelle
haettiin vain iiappi loh­duttajaksi,
lääkäreistä kuir'ei sanot­tavasti
tiedetty mitään ja vielä vä
heinmän lääketieteestä.
Muistan eräänkin tapahtuman
niiltä "kultaisilta" lapsuusvuosilla:
naapurimökin vaimo oli sairastan.il |' .ä toimeentuloineirialo melkein au
pitemmän aikaa ja mies oli jollakin j tioksi. josta vanhukset saatetaan
kaukaisella, työmaalla, samoin kuin {nautaan ja lopuksi naulataan ov•.•^
meidänkin i.sämme: .\iinpä äiti me ,a ikkunat kiinni Hyvätk.ri maat
ni kirkolle ja kiVsui papin ti;oho:r Jäävät hoitoa vaille ja lappeutiival
naapurin emännän . .sairasvuoteeivj t.vy.stin. Tällaisia tiloja on Suome.-^
viereen. Meitä lapsiaoli suuri lau-l ...asainelko paljon
Köyhoinpi väestö, jolla ci ole koii-mestyi
juuri pappi siihen pihaan
alkaen kysellä, etta ' kuka täällä on
.sairaana','" .Vaimo vastasi "minun­han
tässä pitäisi sairastaa, multa
eihän noilta saa . ivan.kakaioilt.:
-.aa rauliaa".
- .Nykyi.sin• on rnelke;n Jokaisessa
piläjä.ssä oma kunnan lääkäri j a hy
»inmonessa on oma sairaaiakin. .Ai
nakin on: ."sairaaia usea.n pitäjar.
Ä a n s s a yhteinen, johon koetetaan
k u I j e 11 a a \: a ka vas 11 -.sa i ra s t a v a t k a n
salaiset.
'lämä uusi aika on sielläkin luo
.nit esillemoiita virtausta Ksimer,
.viksi; jotka inaalaisväestostä suin^
.<in voivat, kouluuttavat lapsensa
. O l l e k i n virka alulle. Sitten he koii
luii käyneenä siirtyvit heille kuuli
vaan ammattiin. Näin jäa aivan hy
:na ja me kokoonnuttiin tuon sai­raan
vaimon lasien tykö joita .myös iujen käynnin mahdollisuutta käy
kin oli u s e i t a . M i t e n ollakaan siinä sitä Irjcinmin maanpintaan kiinni
pidettiin •hirmuista': meteliä. Km
Selvää on tätä historialli.sta
taustaa vastaan katsDlluna ja
hujjmioonotlacn sen kun näitä
vakoilukoneita on sijoitettu
jälleen Neuvostoliiton raja-alueille,
eitä tämä .selitys muka
Me joutuvat anomaan m a i l a ja l ai
I noja sen raivaamiseksi. Heidiin
iieiikeii.sä 011^ täysin maassa kiniiu
He k i . joittavat eiisiiniiväi^en rak
kauskii jcensä. j o s s a he mainitsevat
vähän r a k k a i K l e s l ä . mutta sitä ciiem.
män lampaista ja pärekatoista, .sek;i
.salaojista. :
lOnnen luokka.sotaa ei tunnettu
"vahiji.tiQSsa lapahluneesla" ra-| niinkäänlaisla asutuslakia Sopi.
jaloukkauksesla ei saa t ä y t t ä i ""'•^^«^ t.vömiehen ja isiin-arvoa
.sen paremmin MoskcV
V3ssa kuin Oltawassakaan;
ii?in välisiii ja ne |);iättyivät usnn
siihen, että torppari häädettiin k()ti-konnuilta.
iii poi.s etenkin silloin, jo:-;
Sitä paitsion ky.syllävä: jos, hän ei voinut olla kvllin nöyrä luoi
yhdysvallalai.set sotilaslentäjät, I le isännälleen. Niinpä niiiden torp
jotka saavat erikoiskoulutusta |PJ"''i"i»töJeii kerrotaankin ollocp
vakoilukoneiden lenno.ssa, ''y^'" vakavan .s.v.vn luokka
ovat niin kehnoja lentäjiä, että •"^<>;'='"^>n.vmi.selle vuonna um
, ,. ., . . . , I la.jkka.sodan jälkeen laadittiin
luu'i yoi heidät pauiaa toisteii , ,,^1 torppareiden itsenäi.stymi.sesl.i
maiden ilmatilaan, niin eikö imitla viiinoisten sotien jälkeen dii
lahan on jo nykyi.sin muodostunut]
Kapitalistf:>en niaai.man maatalou-len
pahimmaksi ongelmaksi ja joh­tanut
eri maissa monimutkaisten
maatalouden tukijärjestelmien luo-
.niseen sekä tuotannon rajoittamis-pyrkiinyksiin.
HEC-maiclen tulevaisuus ei näy-a
tuossa suhteessa kovinkaan va-oiialta.
Niistä vain Länsi-Saksalle
a P.eigiaile on tuntuvampaa vajaus­ta
elintarvikeomavaraisuudessa.
.Sekin pyritään kuromaan kiinni
mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Asiantuntijapiireissä lasketaan, että
JO vuonna .1965 mennessä on ta-lousyhleisöalue
täysin omavarainen
kaikkien muiden maataloustuottei­den
pail-si rehuviljan ja naudanli­han
suilleen. Silloin lasketaan jo
ristiaallokossa pyritään löytämään
pohja EFTA-maiden liittymiselle
EEGn. On luonnollista, että kaik­kien
maiden suurmonopoliyhtymien
edustajat ovat valmiit seurauksis­ta
välittämättä syöksemään maan­sa
mukaan tuohon seikkailuun. Sen
sijaan terveesti ajattelevat porva­rillisetkin
piirit monissa maissa pi­tävät
tuoi a aske.ta arveluttavana.
Näin on asia monissa pienissä ja
ennenkaikkea puolueettomissa
maissa. Nehän joutuisivat EEGn
johtavien maiden suurmonopolien
poiiit.isen valtapolitiikan pelinap:
puloiksi ja. riistoalueiksi. Kuvaava­na
esimerkkinä siitä on jo se tapa,
millä Länsi-Saksan ja Ranskan
iuurmonopolien edustajat nöyryyt-
Asiantuntija antaa seuraavassa
muutamia varteenotettavia neuvoja.
Nopeasti kuluvien Vuosien mittaan
piirtää elämä jälkensä jokaisiin kas­voihin.
Elintavasta, koetuista koh
taloista jaiihmisen henkilökohtaisis.
ta onnnaisur..csista riippuen rupeaa
näitä merkkejä — r y p p y j ä— i l ­maantumaan
ennemmin tai myö
hemmin. .Jokainen vanhenee, tah­toipa
tai ei. Luonnon lakeja vas­taan
ihminen on voimatton. Ei ole
olemassa 'naista ilman ikää". V i i ­sikymmenvuotiaalla
naisella, joka
on kokenut äidin ja kenties jo iso
äidinkin onnellisen osan,, ei voi ol­la
kaksikymmenvuotiaan tyttösen
ihoa. Ei sittenkään, vaikka hän
vuosikausia olisi uhrannut paljon
iiikaa ja rahaa kauneutensa vaalimi
seen. Menestykset ja vastoinkäy­miset,
sairaudet, surut, elämänilo ja
-tuska "koristavat' 'omalla tavallaan
vuosikymmenien kiiluessa ennen
niin siloiset kasvot. Tämä kehityk­sen
kulku on aivan luonnollinen. Ja
iillä on m y ö s kuten kaikella tässä
maailmassa hyvätkin puolensa. SciU
sentoistavuotiaan tyttösen .kasvoi
ovat kylläkin suloiset, mutta vielä
tavallaan ilman parsoonallisla lei­maa,
jonka kasvot saavat vasta ohi­tettuaan
kolmekymmentä: ikävuot­taan.
Kuitenkaan ei ole tarpeellis­ta;
että viisikymmenvuotias nainen
kasvoiltaan muistuttaa vanhaa ome­naa:-
Terveiden ja järkevien elintapo
jen, mielenraittiuden, mestarillisen
itsehillinnän ja oikein suoritetfn
kasvojenhoidon ansiosta voidaan
ryppyjen Ja kurttujen ilmaantumis­ta
lykätä jopa kymmenellä vuodel­la:
Neljiinkymmeniin ehdittäessä
ilmestyy miltei poikkeuksella jo­kaisiin
kasvoihin pieniä ryppyjä;
Nämä voidaan luonnollisella hoidol­la
' s i l i t t ä ä ' , mutta tuskin kokonaan
poistaa. Ei ainakaan ilman plaslil-nausu
uurtavat ajanoloon yhä s>r-vemmätbjäljet
suun pieliin ja pos-kiin,
, Otsan mietteliäs rypistaroi',
nen, kulmakarvojen kurtistaminen
i(i niiden väänteleminen sormilla?,,
saavat piankin aikaan sen, e t t ä ^ n -
nen niin sileä otsa muuttuu oikeak-si
U'V<:-rekenläksi. Nenänrypistyksftt
silmien hieronta ja alituinen tirkis-:
tely silmien lomasta aiheuttavat.,:
herkkiin silmänympäryksiin kurt- •
tuja. Silmälasit eivät suinkaan ru-. -
mennä, vaan voi niitä jopa käyttää
naisellisen pikantteina kaunistus-.-'
keinona. Ja h ä i k ä i s e v ä s s ^ a u r i n - '.
gonpaisteessa käyttäkää~^ur^kola^
seja. Viilttäkää myöskin turhaa i t - : l
kemistä. sillä se ei kuulu kaunista- =
viin seikkoihin.
. Välttäkää liiallisia ponnistuksia "
ja tarpeetonta mielenliiki;tust2'.''
Pieni huolettomuus ja optimistni'
elämän eri vaiheissa ei liene vielä
ketään vahingoittanut. Y.stävälli-nen
katse ja,pieni siioin tällöin SUA-tu
hymy eivät ainoastaan kaunista
vaan pitävät myös sekä sielun että> ;>
ruumiin nuorena.
Huojiot tottumukset vahingoitta^/*
vat ihoanne enemmän kuin mikään .
muu. Älkää siis troakanpolttoa--
harrastaessanne ryhtykö keljupolt'.
tajaksi j a rajoittakaa kahvin- ja "ai-koholin
käyttöänne. Tanssittuaan
läpi yön tarvitsee nuorikin ihminen
jälkeenpäin perusteellisen levon.'"
Normaali ihmisen yöunen tai^ve on
kahdeksan tuntia vuorokaudesi^:"'
Jos uni jostakin syystä jää lyhyemi"
maksi useana yönä peräkkäin, ei seri
aiheuttamaa levon puutetta voida '
viikkomääriin korvata. • •
. Väärällä tavalla suoritetut laih(}u-:'^
tuskuurit lyövät myös leimansa. .
Parem:;i pitää hiukan pyöreyttä
kuin hankkia solakoiden linjojen o-hella
pian kuihtuvat, ryppyiset kas
vot. On vanhastaan tunnettu tosi­seikka,
että laihat ja solakat naiset
tävät Englantia sen yrittäessä pääs-olevan
melkoista maidon, • voin ja kansayhteisösatelliittiensa kans-• kutusta, vaan rypyt ilmestyvät vu- i etta aan
juuston ymuolantoa. Kun elintar- l s a osalliseksi EEC-liiloutumanldestaan. On naisia, jotka jatkuvasti | y°Y'e_ra
vikkeideiv kulutuksen lasketaan ta-1 ^'•"'s'"- ^ ' ^ - ^ säälittävämpi näyttää ; turvautuvat tähän keinoon, kunnes
.ousyhiei.söliliieeI.a lisääntyvän vain; olevan pienen Tanskan monopolis-, toistuvien ihonkiristysten ansiosta
väestön lisääntymistä vastaavasti. | asema niiden yrittäessä peh-1 kasvot ennenpitkää " jähmettyväl
on siitä seurauk.sena tuotannon iä:'i"^''^^ä kansan mielialoja myöntei-, ikäänkuin naamioksi. Silloin,ei hy-loittaminen
taknisvhteisön sisällä j-i! seksi .EEChen liittymiselle vaikka '
vientipaineen suuntautuminen uiko-! "^kevät ettei siitä ole"maan maa-puolisille
markkinoille. Tuotannon ' taloudelle sen enempää kuin teoUi-siipistaminen
tulee varmuudella ! ••vuöellekaan mitään pysyvää etua.
kohdistuhiaan ennenkaikkea pien- Yleisestihän myönnetään. e t tä
lista leikkausta. Valitettavasti tällää "avat. helpommin ryppyjä kuin
kirugin suorittamalla kasvojenuu ' '^vöreämpilinjaiset. Päivittäisen
distuksella ei ole pitkäaikaista vai-, ihonhoidon tulee perustua siihen,
että aamuin illoin levitetään kas-äsvaistä
voidetta, jota tapu­tellaan
ihoon noin viiden miniuitin
ajan: Mikäli mahdollista, kävelkää
päivittäin, myös tuulessa j a sateessa
ja antakaa kasvonne silloin olla i l - «
va kirurgi parhaalla tahdollaankaan Hiusvoiteita ja puuteria. Ilma |
voi tehdä enää mitään näiden kas-' -»^ sadevesi ovat iholle parasta hie- ;
vojen hyväksi , ronlaa. Niin usein kuin vain voitte, T
antakaa ihonne levätä kaikiltaAkos- [
meettisilta aineilla jä harrastakaa
. i l j e m i i n ,a tuoiantoedellytyksil- ^ECn liittymisen jä.keen on Ele- '^'"estymisen lykkääminen luonnem . j ^ k a päivä hiukan kasvovoimisteh^
.ään heikompiin alueisiin ja mai
i i n . Se muuttaa talousyhteisöaiu-' S'' J O " ^ " ^ saksalaisten siirtolaisten
oen sisä.stä inataloustuotannoin si-joittiimiskarttaa
- niin, että Keski-1 Kun tarkkaillaan Suomen oikeis-
F-:uroopan hedelmällisistä . alueista j topolitiikkojen ja ^lehtien asen-lä-
Tanskan maatalousalueet vaaras-saksalaist
uuti^asutusaluceksi.
Hanskasta, Länsi-Saksasta ja Italias­ta
tulee yhtei.söalueen muonittajia
heikompituoltoisten alueiden vilje-noitumista
noihin suurmarkkina-puuhiin,
niin. ei voi olla merkille-panematta,
että halu päästä mu-
Ryppyjen syntymisen ehkäisy ja
nestymisen lykkääminen luonnem
maksi siis kauniisti vanhenemi-;
lysten joutuessa "ke.sannoitumaan''j kaan seikkailuun, on s u i . i EFTA-
.Niiden väestö Hilee riippuvaiseksi seikkailun jo antamista opetuksista
iohtavien tuottajamaiden elintarvi- ei ole piitattu. Jälleen ollaan ta-ketuotanno.
sla. Tä.lainen tuotannon j puttamassa käsiä pyrkimyksille;
. .ideheeii si.ioiitainiiien ci voi t ipah j joista ei ole mitään hyvää odotetta-
Ui,! ilman kärkevien riitaisuuksien l v i s s a sen enempää kansallisille
.syntymistä talou-syhteisön jäsen-; eduillemme kuin taloudelliselle ke-inaiden
kesken. Itanskan ja Länsi-laksan
keskeinen riita jO sopinuis
la valmisteltaessa on siitä kuvaava
iia e.vimorkkinä >
, Myös erilaiset kasvönaamiot ra
nen - OB paljon parempi keino; vUsevat ihoa Ja pitävät kudokset
kuin jo sattuneiden •'vahinkojen': j ,.i|nteinä. Kerran viikossa laite,
korjaaminen. Mutta osatakseen ituUa k^svisnaamiolla: tai kylmään
suorittaa tämän ehkäisyn oikealla i.kamomillateehen kastetulla naäini-tavalla.
on tiedettäpä, miksi rypyt i ori e"ttäiri hyvä vaikutus,
syntyvät. i Vaihtelevien kuurnien ja kylmien
Luk! •inottamalta iän mukaan tuo ; nacmioiden k'äyttö edistää Vereii-'
maa ihon luonnollista veltostumista kiertoa ja vahvistaa kudoksia,
voidaan rypyt pitää kurissa; Huonot! -—-—
tottunuiksel. liiallinen urheileminen i
väärät elintavat, tarpeettoinat hoi-' CanadaSsa myydään nykyään
lokiiiirit aiheuttavat omia "harakan-: y l i 25 lajia tapaturmavakuutusta
varpaitaan"' suupieliin ja poimuja; verratluna neljään lajiin v. ISSO,
otsaan. Sellaiset huonot lottumuk i j o l . o i n . tarjottiin vakuutuksia vata'
hitykselleinmekään. Sietääpä siis j set ki.in leukaansa nojaaminen tai j sen varalta, että ihminen sattuisi
kansamme olla valppaana EEGn r k ä s i e n poskiin tukeminen, suupie- jotenkin loukkaantumaan, ikkuna-kuumetta
sairastavien täkäläisten
piirien hourailuiden suhteen.
ien halveksivat alaspäinvetäminen, i lasi
alituinen virne tai vaikkapa hillitön r
rikkoutuminen,
äminen yms.
höyrypannun
PÄIVÄN PAKINA
Humalaisten hulinaa rukouspäivänä
"Oletko koskaan .nähnyt lähiku-1 Mutta sepä ei tyydyttänytkään
Wasliin'{»tonilla ole silloin kym-m
e n ke r ta i n e n. _sy y itää nämä
vakoilukoneensa kotiinaassa ja
niin kaukana muista maistal
etteivät he pää.sc__töisten n;ai-den
ilmatilaa "vahin.qOssu"
loukkatnaan?
Toisaa!ta_.tämä mikäli se oli­si
toit a, vahinkoleoria korostaa
k(,'rran uudelleen, sitä, kuinka
suuri vaara on olema.ssa. (?ttä
sota voi aika "vahini^o.ssakin"
jonkun yksilön tnunauksen
johdosta — ja sellaisessa so­dassa,
huolimalta siilä aloite­taanko
se tahallisen provoka-tioii
avulla Vai vahinj^ossa, voi­si
liilioiitua koko ihmiskunta.
. Väi.in mitä Yluly.svaltain
hallitus voi tässä yhteyde.ssii
lelidä on .se, että se kutsuu va-
U.)iluk()neensa takaisin koliin
jotta rajaloiikkaamia ei voi ta­pahtua
.sen paremmin vahin-
.tjo.vsa kuin provokatiotarkoi-tuk.
sessakaan.
näitä l.ikeja uusittu monella tavalla
ei .vksin sillä, että olisi aiinelli;
I l i a i t a inaatt(nnilU', mutt;i on inyös.
kin pitänyt anlaa_|aliallisia laiin».
Jakin elämisen alkuun pääsemisek­si.
Tämä tuli vieläkin pakolli.seiu
maksi. Kaijalaisvaeslöii asutlamise-i
yhleydes.sä. mutta TnyiiskinImrnall.i
Suomessa asuv.ittilattonial piti ki»,
elta.i asuttaa, etenkin "sotavetera-i
iiit". .\iinpii jokaise.ss.i pil;i,;i.<.s;i
n i m i l e l l i i n asuin.lautakunti.i. jotka
oliv,it j a (ivat vieläkin va.sdiussa l i^
lallmnan viieslön asuttamisesta.
Nyi inimiii liiytyy kertoa teille lu.
kijjii erää.slii asutusalueesla joka si
jailsee Käisiimäen piliijässä, Oulun
liiäiii.ssä. 'fiiinii pitäiii (ui inyö.skin
hyvm laaja piiila-iilatlisesli Sen
eteläpuolia virtaa liipi .s.vtlänmaitlen
Käisämäen joki. Tämii joki haarmi
luu Pohjanlahteen virtaavasta Pliii
ioesla. Meiiiifillä vuosikyinmenillii
iiäinii .|()t«| anioival s u r , r e i i apunsa
piitilavaran kiil|eluks(vssa ja p;i,-
haimpina vuosina oli i i e l i ä n k i n yi»,
lion l u k i t .peräkkiiMimeii(>.-,.sa |»yli;i
.joen suilla k o l l i i . Tiillii s.vdiiuiuaan
i«)ell;i olen minäkin saaiuil eiwi
Jalk. 4. Siv.
vaa "i-sänmaallisen' lättähatun ole­muksesta
rukouslauantaina". tie-
.lusleli vanha ystävämme Pietilä
hyvän huomenen sanottuaan ja is­tuinpaikan
haeltuaan.
"Hm," tuota noin, Jne.', yritimme
"Tässä se ,olisr ja alla selitys 'ylei-
.iön edustaja^ voi pahoin', jatkoi ys-ävämine
Pietilä ja ilmaisi tavallis-la
pitemmät henkisavut väärävarti-
H'slaan.
Hän (tjensj nähtäväksemme tällä­kin
puolen "rapakon" melko hyvin
.imnetuir ' Uu.si Kuvalehti" julkai­sun
No. ; i 2 ( K). 8. 1.962) j a siinä oli
ioilella muiden ohella todella miel-täyleniävä
kuva yhdestä niistä san­kareisiä,
joista nuorisofestivaalin
;iikana kirjoitettiin pitkästi ja pak­susti
täkäläisissä kylmän sodan
kannalla olevissa lehdissä. Kuvassa
oleva miekkonen oli ottanut ru-koii.
slaujinlain kunniaksi muutamia
lyypp.vjä liikaa, seisoi jonkun ta­lon
.seinustalla vesirännin vieressä
VinkkeliimMkassa . — ylöantamasi
sa. •
"No mitäs lykkäiii tyylistä?' 'ky-
.syi Pietilä ikäänkuin är.syttääk.seen
k.insallisla kunniantuntoamme.
"No, onhan niitä suomalaistenkin
keskuudessa -kaikenlaisia pölväsle-
Jii", luvönsimmo me.
saimme tokaistuksi väliin.
Älähän hätäile, keskeytti Pietilä
verkkaan tapaansa, käänsi lehteä ja
hetken tekstiä silmäiltyään jatkoi
taas:
" . . . P o l i i s i n ärsyttäminen on Jän­nittävä
seuraleikki; vihdoin he saa^
vat aikaan jotakin, jolla kilpailla
tukholmalaisten aateveljien, Berze-liuksen
puiston lättähattujen kans-ystäväämme
Pietilää. Hän otti Uu-1 sa.
den Kuvalehden takaisin, selaili si­tä
aikansa ja .sanoi:"Kuuleppas
poika tätä tekstiä". Ja sen suurem­pia
lupia kysymättä hän luki meil­le
solaäänellä Uudesta Kuvalehdes-tä:
" F e s t i v a l no. festival no, sanoo
pieni mies ja hymyilee ilkikurises­ti.
-
"Taaempaa yritejään humalaises-ti
Maammelaulua ja: saadaan i l ­moille
c ^ m ä ä r a i n e n hyminäripät-kä.
"Suomen nuorison kerma on ko­koontunut.
hulinoimaan. Palokunta
on ä.sken sammuttanut palamaan
sytytetyn roskapöntön. Puhelin­kioski
on keikahtanut vinoon. Hen­ki
tuntuu olevan korkealla, ihme­kös
se, rukouslauantaina. •
" P o l i i s i poimii joukosta silloin
tällöin jonkun äänekkäästi esiinty­vän
tyypin. Ulkomaisia radiomiehiä
kantomagnetofoneineen, filmiryh­miä,
reporttereita — lättähatut ar­velevat
päässeensä maailman huo­mion
polttopisteeseen. Helsinkiläi-
.sen suurlehden valokuvaaja näppäi-
.see myöskin innokkaasti. Festivaa­lista
on päätetty vaieta: siis miksi?
-— Ulkomaalaisia lehtiä varten
hän vastaa . ; ."
Hyvin olivat siis pullat uunissa,
"Festivaalivastaiset huudot jää­vät
yleisessä tohinassa vaisuiksi.
Uteliaat sekoilu vat meleliryhmään
. J u m a l a taivaassa näkee tämän
onnistunut keksintö . . . _
"Ilkeät_feslivaalilaiset kuorsaile-vat
tietämättöminä majapaikois­saan:
tai tekevät mitä tekevät . . ."
porvarilehdet — jotka heräsivät
melko myöhään, kun ottaa huo­mioon,
että ne sijaitsevat parin sa­dan
metrin säteellä hulinakeskuk-sesta
— ylikuumenneen arvostelu-kyvytlömän
nuorison.spontaaneista
mielenosoituksista.
"Lehdistö on viime kuukausina
antanut rivien välistä ymmärtää, et­tä
festivaalin vastustaminen on
suositeltavaa ja ounastellut levotto­muuksia.
Hulinasakit eivät tarvitse
parempaa kehoitusta. Niiden on
helppo käsittää/ että luvallisen ja
luvattoman raja on nyt kauempa-ja
aprikoitsee. onko rukouslauantai-pia kuin arkena, jos: rähinään liite­tään
nimeksi mielenosoitusta, toi-siiv
sanoen himteluä, vihelteyä ja
autojen kivittämistä .1 . M i n u n ticr
tääkseni festivaalivieraat itse ova^
Hieno o l i asetelma ja näyt t ämöl - käyt t äytyne e t niallikelpoisesti, men-leasetus
yleensä myönsimme ikään-Ineet varhain majapaikkoihinsa ja
kuin vastauksena Pietilän k.vsyvään
katseeseen.
Mutta ystävämme ei olisi Pietilä,
jos hän antaisi periksi niin vähällä.
Niinpä hän:jatkoi lukemistaan:
". . . Helsingin hulinat synnyttä­vät
muutamia kysymyksiä. Ovatko
ne olleet järjestettyjä ja mitä on
hiiden takana? Onko poliisin toi­minta
ollut asiallista ja hyvin suun­niteltua?
Mikä vaikutus niillä on ol­lut
festivaaliyleisöön?
"Näyttää siltä, että väkijoukossa
on liikkunut ainakin joitakin mie.
lialan nostattajia ja poliitti.->ia lict.so-
Jia. Tuskinpa he ovat toimineet
vain omaan laskuunsa. Poliisi on ot­tanut
sen kannan, että kysymykses­sä
on pelkkä lättähattuhulinointi
Suomen Sosialidemokraatti kir-,
joittaa Järjosletystu toiminnasta,
osoittaneet avoimesti ystävällisyyttä
.helsinkiläisille, ainakin ulkomai­set
. . . "
Vaikka Pietilä käski ponnekkaas­ti
meitä liittämään omia mielipide­ilmaisujamme
edellälainatun jat­koksi,
meistä tuntuu kuitenkin, et­tä
hyvän porvarillisen tavan mu­kaan
sanomalehtimiehellä ei saa ol­la
mitään omia mielipiteitä. On siis
oltava mielipuolen.
Lukija on sen sijaan paljon on­nellisemmassa
asemassa. Hän voi
vaikka kaivaa esiin täkäläisten por-varilehtien
festivaaliaikaiset jymy-uuti.
set siitä, kuinka Suomen "isän­maallinen:
nuoriso" näytti festivaa-lilaisille,
miltä kohtaa Suomi-nei­don
asunnossa on "viisi hirttä"
poikki ja verrata niitä tarinoita Uu­den
Kuvalehden tilannekuvaukseen.
— Känsäkoura,
fit.
j . ' li . • '