Vapaus, April 10, 1956

              mviiS Tii«tÄma. bvhtihuun 10 p. Tiiesd|r. ApnJ ^ö. 1956 ?
?3flle#. 0c}MUtiBcntk OU«v« Pub- «Murt;^ ftulML veeidy: TMsttar*-
-
%ifr«rti»sns rtHo.upQti ppfOiotfM
TILAUSHIXrMT:
c ^ d a M : ' 1 vk. • «k. t/r»
> kk 3^
Yiiaf09»ntmn i fk 0 «JO
Svomcsu' ' i vk «M 6 kk
»V>;Siitetii «ftä'kuolemaantuomittu ^a.sen perusteella teloitettu
' enifnen ulkoriunisteri Laszlo Rajk |a hän^n neljä kumppa-
,niaah oUvat loppujen lopukekin '
}0§lg§§^0^ttiSai§^$^ on aina hirvittävä ja
O i k e a a n meidän on
' ' "IA nyt
II«äkU JL»|>fÄWa«ff, Port: Ar.ax»r:%^|
77 vuoKa. . • '.^ .^
llsnoinm. Lorg lakelta, täyt. |
tlläÄnnnuntaina; huhtikuun 1^ pnä j
' Enek Järrett. Port Artfcurlsia.
^ täytiää torsjalna. huht£k«an 12 päJ- '
^ tr^lnä 80 vuotU.
YbdynJice Buku'^IstC3 ja tuttavaJn •
^ cnnenMjvotukii:». .
Unkarin teollisuustuotanto on
kölminlceitaistiinut 11 vuodessa
vielä se Icdyhyyden todistus? — S M K
r: Vastafisr iCaikki 70-vuotlaat^^^^^s^
vanhuudeneläkettä: varallisuudeltaan
huolimatta. Tässä he^ovat tolsenlai- i
$e0äa. >li pareounissa asemassa kuin l
33«vuotiflat, Jotka; voivatvsaadavvdnr'
huudeneläkettä vain rkö/hyyden ' J a ;
;>9kyi7ttdmyyden perusteella..
Mutta mikäli i^-^Jän mleless^ onj
Ontarion maakunuaassa Jaettava " l i *
jflavttstuä'? - i - niin sitä saavat lO^mio-tiaatkln
ainoastaan köybyydentodls-tufcsen
perusteella. Tahtoo sanoa,
•heidän :täytjry: anoa rlieäavustusta s i l ­lä
perusteella, etteivät tule muuten
toimeeni minkä anojan ^/tulee ;>volda
ty)'dyttäväl]ä tavalla todistaa huolto­viranomaisille.
Mitä niuut sanovat
tltfiUiaam. föiväoä fSii
Keai0MMraieiis tzkz»-»iie»
fco Unkarin a ^ e n . 'fäia» päi r i .
k».Mn iOmiJH^ ie teki
aaaOoJiäe iii nj;dea tOiAyMitU'
Ien pjrrkfm »tea t^ituUlzmimt, i
joiden pool^U jU4oriao kalaesr
b»tnU» ia.tanan parhaat edtu^:
U:at U vat UisUlleeL
Ln >v. AOttomatta vap-ittst^fs^,
tclajen lyhyitä sjanJalM^a, IJn-'
karin kansa sai vuosisatojen kttr
lottaa 'ettsi kerraft nuiidiriliänu* >
den ottaa vaftro.a lan kasiini Ja
;.harJ^it*a3 kan-akaaaan <;iUen.:
mukaisia sisä ja ui:copoUtL'fcfcaa;'
N'envo&to'i;tto tonnusU ejtfiipmäl^-^A
wnä lu^en demokraattlsea ITn-'^,
ka in. Joka syntymistään lähtien,,,
. Ja, erikoisesti vuonna 1947 »oftni^v
. (izn raubansopimabsen jälkeen on,
: pyrkinyt saaressa narrin, läa jen- .
'jamaan kansainvälisiä suhteitaan..
Vähän afkaa vapaattamläen m-;
^een: seorasl Suonien Ja ^ k a r in
diplcmaa itisten suhteiden solmi-;'
n ^ n Ja vtioäna 1919 Unkarin:.
lähetystön perustaminen Ifelsin- v
klln. Unkarin hatUtos.on siitä läh-.
tien pyrkinyt'hoilamaan perfnteel- r;
Iistä ystävyyttä Saomen Ja Unka-l
in vifUUä, Ja voidaan liioittele- ,
ris:» etttisa stAssi 12300Xm pariia. lucst^n tunuetuisit i r a i i n t a ojilä,
jJiajircfeBöJl ja sidiaiistiasp teoHis^* izi i ur/sa. i l i _ s : a Suo ji--uatama.t^, \
tdm:sea, «vat^^lttone^^ etfeliytykset 12 ä « .9'm,ö eo-u.a joaca u a - '
Oiaa.skHKt^iotincoa nostamiseis-' j a i:ar;Ja£eieovU a i j i t v i i m - r t - v -t
n::a;.jeu.un i.imaa i.arÄn4.ajsjse<*x. - Jng^n 0I7.-p^I-t-aifi ja Jan.a U n -
;3 tuo;teidej[|S9jiij9it;^tiiise«tjf.:j» iiro^^ - „ „ ~|
aeet vapauttavat j l i e j d ä t y j ä K e n e a j - r Vuonna 1956 aloltet:u -uusi yUsI- |
m^msaoiitumaiiti-jasjimi m j-uotjiS usntelnja a-ettas Unkarin;
::s:a työtä.:tJnkar n •fca.onppiifen Itäosalle täaäna-tislakin suurämpia
5ia3JI«et. Ja v Tuiiiixxtxk^t ovat myös j tehtäTftä; Suuftnlteimän päämäärls-muuttuneet.
oiislisUseen sektoriin ^ - r | ;ä on huomattava sosialistisen teol-kolmasona.
vi};elypintä-a1asta - i - kuu> 1 Ustamisen- jatkaminen: sekav/teknM-Juvat
;;talonpojat kuuluvat yhteiskunr • J «en tason huomattava noasu.-maa-n:;
lU:een .vakuutuksen plirJn^.'
SamanailuibesU^^ • 1^
' den kebktymlsen k3lM^,pn.imyös,
: kaavannt T nkarin idkOmaan^ad-r
pan volyymi,": milcä' viisivuotus-bnann.
telman aikana . fcalcsinker-1
tai^ taL, Slyös Unkar.n' Ja - Suomen
välinen kauppavaihto on vilkas-t
i-nnt;.* Viime t noden lokakuussa
Helsnfflsä aUe:UrJo:tettc Unka­rin
Ja £nOmen. välinen kanppa^''
sopimusv^ esimerkilusi - e ^
keddnäi^vvkaapankäynnin: jat-.;
kovaa kas.amista.
t£:oudetir£0£ialistlnen uudelleen jär-jeftäminen
4ekä tuotanunon koSiot- \
1 taminen'samanaikaiss3tiri5ekäfk£4'wn|
I ;:ämän'peiTiit«g-i väestön-a
' j a ' kulttuuritason; huomattavofnousn. f-
- SU03XEV JA UNKAKIN SUHTEET
\- Näidei^i päämäärien saavuttamiseksi
f on raukan-: säilyminen: välttämätöa.;
V Tämän: mukäi-esti; Unkarin hallitus
I harjoittaa Johdcnmuiaista rauhanpor-
, litLkkaa ja kannattaa kaikkien v a l -
' tlolden raiihanomaiita* rinnaisftloa
I KULTTIUUBIVAILLAXKUMOUS
• j r u u i r A A riENKi^EX ELXMAS
; kana 'UnJtori ;On^ buomat-
. tavasti kulttuurinpa sosiaalisen huolr
in:|tta «anoa, että koko Unkarin ! joj, ai^jjä. unkarin vanha k rous.
yleinen mleUpidc kannattaa tätä , tiöttöJiiyk' on 'poistetta., T^rveydel-listen;;
olo»!jhtelden; paranemista ku-.
vaa; £c," e.t;ä, vUfikärlisa.nyky
lääkärlä^jokais^a 10003 asukasta koh­ti.
; yjitei^kunnalliäen; vyakuutuksen
piijriinlikim
män luvuno l t u a ennen ^ sotaa 2B
miljoonaa. . ^
^r;vk-!^::>:"^^:'r^:A;r;'^;iv::;:>v;-,^:>-h^.^ -j.
^Nbiii 70>henii^|l^ttäv^^
gärysta; iEdmonltOT
kuun 23 pnä |^3iBetii^|i?^^
läatijakunnani^läseniä sitiiäimielessä; et^ he käytjtäisiyat-v^
! T T «^«"^ZrCI^.v^t!^3;!Z'tusvaltäansa, jotta Canada t u l i s i ehdottamaan ä s Ä ^ Ä i i n ^ i nv
l ; S Ä . Ä v Ä ^ ^ ^ näöstä « » p Ä t ä ydinaseiden koKeilujen l o p e t i ^ M e d u s - :
.tetnistä. u n z a n n valtiopäivien uiko- ^.^^ yj{ntteli k^iklqaanaainlaatijaibnn^^^äl^ä^^
12 Iiipasivavoimestii että he o t t ^ i T a ^^
isfxinnossairy;YlIäoleva rauhaneditetajiston kuva omotettu:
tan ''parlamenttitalon" edustalla. , • :
A'-
2-.f
pyrkiinysfä. Unkarissa kunnioite­taan
Suomen kansaa Ja pidetään
'sitä sourejsa arvos3a.
: Kirjoittaessaan rivijäsenten vosasta
työmaaneuvotteluissa, Jntepiational
trnion ot iäine MIU and Smelter Wor.
jcers CCal^da) äänenkannattajavlkline
M^UHerald-Iehli lausuu mm. seuraa­vaa:
- - ' - •
, rkomlteat eivät -Vsolmi soplmukste.
T}'öpal'<itdjen:; lisääntymisen ^^^^^^^
t}'<Olosuhtelden parantuminen,- r i i p -
'pm yhtähjTin': teidän toiminnasta
WJI, kofniteanlci^. OSAlliiQVVKAA
" " ' " ^ Vamiistotitukä»
heh'oh' täysin tietoinen' tapahtunils-tiail^
mä Oli ollut buurien voifct^jl^ii
vuosi yhtiöille. Tehkäämme siitä suu-
|l|vuosi myös meiUefT Slte, kunnes
neuvottelut ovat päättyneet ja uudet
sotiUnukset allekirjoitetut — olkaam­me
valppaita. Siltä on meiUe hyötyä?'
tamlsesta:
sesta.
«ttä sen demokratlsoiml-J
^•y Tarkastellessaan kuluneita yhtä-tols
a vuotta Unkarin -kansa voi o i ­keutetusti
todeta, ettei sen elämässä
ole sen hisrorlan aikana tapahtunut i , , ,
n i i n syväUJstä muutosta kuin näinä) «aukaistujen kirjojen lÄhiosmaärä
vuosina. Horthyn' järjestelmä "Jätti} sodanedclUseen ,verraten y l i kak-jälkeensä
raunioitetun maan j a n i i n -1 «inkertainen. Huomattavasti on myös
päUnkarinkansanolIvJpautumisen-J^äntynyt elokuvissa käyntien luku
sa jälkeen saraanaikaisssti ratka^ta- j — «e on noussut 185 miijoonaäta en-va
sekä kysymj-s maan jälleenraken-'| ^-^^ sotaa 115 8, mCjoonaan.
Kplttanrielämän- vilkastuessa
;;;otRrt;f§rai^^
neet myös: UniKirbi' kan^nväliset
kolttiiurisiteet. Viime vuosina Un-kär^.
cd^tajalvovat lräyiWt^:l^
::ikuis^«fS^^
Joukb»» ,royös' Suomessa: , mm.
;':K^le|^piäiF
; :'.prof^soti^^^ !<?Y*fiii i^i^f9^i^'fev'^^^
osallistunut ' unkarOalneii K o s - '
:j;.rath'--paikmi}^
,UnkaWn'' kansan' esihistoriasta
poUitUsessa keskustelussa viime.iftel-mikuussaministeiineuvoston
puheen­johtaja
AndrasHegedils-sanoi tästä
Eiuiui muassa seiu-aavaa:
"Una^ri kilnnilttää suurta huomio­ta
myös niihin.maihin,^ Joiden kanssa
se on .historiansa aikana joutunut ::lä-:i
iielsempin suhteisiin.;'Ajattelen täs-j
sä ennen kaikkea Suomea, italiaa Ja <
Tiurkkia.v: Viime < aikoina: kauppasuh­teemme
näiden: maiden kanssa ovat
osoittanestmousua Ja sama koskee
myös kulttuuri- ja urheilusuhteita.
Omasta puolestamme teemme par-
PAAVI UUSINUT VETOOMUKSENSA
YDiRASEiDEi^ KOKEILUN KIEtÖSTA
istien
lehdessämme sanoimme Rajkin asiaa
tuntemattamme^ oikeuslaitokset, kuten
laitokset, ovat hyvästä tahdosta-
. erehtyviäsiä. Mutta jos ihminen teloitetaan
perustepllav^niin sitä virhettä ei ^
koskaan enää korjata.
vuoksi pitäisi kuolemantuo-
»stahetikohtaisesti luopua niin Canadassa, Unkarissa, kuin
f f lu4kkialla muuallakin maailmassa. Ei olisi lainkaan pahit-te|
ksi, vaikka kysymys kuplemantuomioiden poistamisesta
1* f t Paavin
Smotuis*^^
voimakkaan vetoomuksen
i> Puhuen Roomalaiskatolisen kirkoiimoin 400 miljoonan
-^ius X I I antoi sydäntä lämmittävän
niistä suurista-mahdollisuuksista,
. mijtä atomivoiman keksiminen ja kehittäminen ^ voisi koko
V ihmiskunnalle antaa. ,
' r, ? • Mutts^ 6än varoitti kirkkonsa jäseniä sanomalla, että
i atomivoimaa ei aiotakaan käyttää ihmiskurinan hyvinvoinnin
vaan ihmiskunnan tuhoami-avaämiin
säUriin^ thähdolli-
PUftlan.v:tiedeakatemian •ydlntutkl-musicistituutti
^järjestää laajan spe-siarstienkoulutyksen./:^^^
T.mhanomaisiin tarkoituksiin käyttä­miseksi.
Instituutin yhteyteen on
järjestetty kurssit. Joilla erl^ teolll-;
suusalojen' insinöörit Ja ::'tredetyöAte«
UjSt saavat -tietoja fiilniysiikan ja
.-kemian alalta sekä tutustuvat radio-l^
ivlstöx": isolooppje^^ In-^
V s t i j^tfn; yhteydessä-opjlkkeleev^
Iiuinöörejä käyttämään ^atomivoimaa
.;tieolI|isuudessa. Tämä on jo viides v l i -
me^aikoina J ^ ^
'.: Joku . a i k a sitten palasi; kotimaa­hansa
Neuvostoliitosta ydintutkimus-instituutin
työntekijäin ryhmä, joka
opetteli siellä ^ e m ä ä h työtä atoml-reaktorlUa.
^ Puolalaiset spesialistit
:8aivat:opetU5ta eräässä neuvostoliit­tolaessa
tutkimuslaitoksessa, tutus­tuivat:
erilaisiin atomireaktoreihinv
atomikäyttöisen sähköaseman, j a;
atoniilaboratorioiden työhön. Neuvos­toliitossa
on parhaillaan toinen puo­lalaisten;
spesialistien ryhmä, joka | vattltuntia.
.opiskelee siellä syklotronlenhoitamis- I •> Unkarin teollisuus tuotti jo vuonna
ta. ' 1954 vuoteen 1938 verraten neljä ker-
: taa enemmän sähkökoneita; seitsemän
! kertaa enemmän traktoreita, kuusia
I toista kertaa enemmän linja-autojaV
}: noin kahdeksan • kertaa enemmän
ifIinan larauällarra tn°ottorlp<yöriä ja seitsemäntoista
IXtindn iQjQVulluI^Sd ((«•'t^a enemmän kuorma-autoja. V I ll
' SivuotlssGunnitelman aikana ei kui-'
3fAAREFOB3n MUUTti MAA­SEUDUN
KASVOT S
• Unkarin demokratian erittäin tä'r-keä
toimenpide oli v.' 1943 to:ui''6enr
tantu : maarefonni; miukä ;to6fett^^
misella lopolllsestl )iävitettirn feodai^'
lismin jätteet. "Cnneh" vapautiuhis-''
tf: Unkari;oli toisaalta kolmen miljööt
nan< kerjäläisen i^mad.^M^aarefö^^
yhteydessä '640.000 maatyöUis- jä
kääpiötllaUlsperhättä sai niaata,- ndi]
^S. antoi^ mahdollisuudenVnkariii
^yötätekeyälie talonpuiiiaistolle' tal^u^
döiliseen ja kulttureHiseen nousuuni
'^laareformin puolesta käydyssä tais;
telussa työväenluokan ja'.työtä tekevän
talonpolkaiston«>. yhteenkuuluvaisuus:
vtflmistui ja tämä, muodostaa _ kan-sändemokratin
lujan perustan; 1:
MONINKEBTAISTTJNEITA
TUOTANTOLUKUJA ,
ITapautumisen Jälkeisinä .vuosina
kunnostettiin hävitetyt tehtaat'kauf
pungit j a sillat, j a vuonna 1948 Dn-,
karin •teollisuustuotanto ' saavutti ::jO;
sodan edellisen tason. Vv. 1930-^34 to-:
teutetuni ensimmäisen vlLslvuotissuun-nltelman:
aikana.'Unkarlsta:tuli teol­lisuusmaa,
- ja teollisuustuotanto, ko­hosi
näinä. vuosina kesl^äärin .21
prosentilla vuodessa. Tämä kasvu oli;
lähes kymmenkertainen sodanedelU-.
seen verraten. \
Unkarin teollisuus tuottaa ko-konaisucdessaanyll^
fcolme keHaa
f enemmän koin L c n n e n sotaa. Kes- ' >
kimääräistä nopeammin, on kui-
••• tenkin kasvanut rraskäan teolli- 'A
. suuden.tuotanto,: sillä se:onkan- : '
sanialoudenmuldenldn alojen ke­hittymisen
perusta.
..Hiilentuotanto on noussut vuoden
1938 9.3 miljoonasta tonnista 22.3 mil-j
Joonaan tonniin vuonna 1933. Teräk­sen
tuotanto saavutti v. ,1935 1.6 mii-:
Joonaa tonnia sen oltua enrftn sotaJa
647.0000 , torihia. Nopeasti" on myös
lisääntynyt sähköenergian tuotanto;
mikä on saavuttanut 5.4 mUjärdih
kIlowattitunniri vuosituotaiuion sen
oltua ennen sotaa 1.4 miljardia k i : o -
haamme ix);staen viel^^
vaikeudet ^ rHSolmiaksemme'yhä. pa­remmin
kehittyvät, suhteet näihin
maihin.Tätä haluammeedistäämuun
n-.uas£a siten.. että ehdotamme'oparlafr
mentille. .että V se kutsuisi vierailulle
Unkar:in ryhmän" parlamentin jäse­niä
Turkista ja Suomesta, Jotta he
henkUökohtaisestl voisivat täällä va-
(cuuitua työtätekevän kansamme r a u -
hanomaise 3ta luovasta työstä. Uskon,
että molempien .maiden kansat; ja
parlamentit antavat myöntävän vas­tauksen
ja täten myös edistävät kan­sojemme
välisen lähentjrmlsen asi j a."
~. \
Metsäistutuksia
Unkarissa on lämpimästi vastaan­otettu
ne ;SUo'malaiset^ valtuuskunnat
Ja henkilöt, ^otka'oyat siellä Jtäyneet
Unkarin-joukkojärjestöjen kustanta­mina
on siellä ikäynyt mmmattlyhdis-itysten*
pioneerien; :;huorlson;. naisten
^Ja. rauhanvaltuuskuhtia. Unkarin tie­deakatemian,
kutsumma'^useat suo-
'mälatset'tied|mlehet ovatiolsskelleet
Unkarissa^,. j a huomattava oli myös
.stfomälalfen: sanomaleliFlmiesvaltuus-kimnan
sekä; Suomi—UnkariSeuran-valtuuskunnan
oleskelu V Unk::rlssa.
Unkarin lehdistö ja musiikkielämä
kimnioitti merklttäväliä tayalla Sibe­liuksen
904vuotlspä:vää. On- ilmeistä,
että' valtuuskuntien: vaihdot: j a muut
kulttuuritapahtumat c edistävät mo­lempien
kansojen 'tutustumista - toi­siinsa.:;
liUonteenomaista *talle-^oll vuo­den
: 1952; -Helsingin olympialaisista
palanneen.: Unkarini utfteilujoukkueenj etelään Janluc&a:, k
Tiibetin kehitys
; • Tijibetintkansa rakentaa, menestyk-aeVÄ;
'uutta elämää ^Kiinan kalk&len
muiden kansojen .veljesavul'a.^^:T^
betiii ^^.oiiden" kehityksessä Ja '^en
^ n s a t i ' afh^!Us^lr aäema'h'^ patanta-misessa:-
sekä kultttiurltason käiptta-inises^
a:on suuri-osaiisa yhä kehitty­vällä
kaupankäyhnillä. Viime' vuo­den
marraskuusta lähtien kv- belmlv
kuun .loppuun 'mennes.iä on Sikangln'
— T.ibetin j a ' Tsinhain — Tilbetm
tietä tuotu TUbetisiä toista tuhVtta
tonnia lampaanvillaa j a , y l i 59. tonnin
lääkekasveja. Joiden vastineeksi T U -
betti onrsaaniät paljon fuokaravaroi-tai
.teetät ptunpuli'.ja silkkikankaita
sekä muita tavaroita." ,
-.Kunnostetaan TCbetin pääKiaupun-kia:--^
lihassa sekä maan'muita k^äu-punkeja,
parannetaan : niiden -&ini-teett:
sta;tilaa, korjataan katuja sekä
kotiennetaan; väestön elinehtoja, t S l -
kangln —- T i i b e t i n ; Tsingliafn T l i -
faetln: j a l i h a s a n . - ^ Dzangtsen^ 1^ S l -
gatsen maanteiden vahyjsfumisen jäl-keen!
on: ryhdytty rakeiijamaan.uutta
nuiantietä-Hinialäjan harjanteen: y l i
'I/mtoollra juuri kqolla: olevan viif
den >'vallan as3istariisumiskonferens-s:
n kchlt^essä 'neuvottelujen. kriitiN.
llsempäätt^vaiheeseen Paavi:Pius XII^
toisti :joulunaikalsen tärkeän vetoo-mxiksensa
- lopetta^t \^'murhaava. itse-niiuhaavaTnlelettömyys:*::
joka ilme­nee
atdmiaseistU6tcilpai|täi";;nuodos3a.
Vuotuisessa ' - pääsiäissanomassaan
Paavi loi loistavan kuvan:, atomi voi- •
man aihrosta^ rauhassa olevalle-ih­miskunnalle.'
. .» "ihm:skumian histo­r
i an ihmeeUiset näköalat^' Mutta ko­ko
ihmiskunnalle ' j a erlkoisestikin
'.'hellle^Jatka johtavat kansojen koh­taloa"
80-uoti3s Paavi antoi: tämän
varoituksen: • /
^•'Ja silti kalkki ovat tietoisia, että
ort etsitty; ja^ löydetty muita käyttöta­poja;:
j o t ^ , : » y sopivia sen sijaan
.vain hävityksÄi j a kuoleman aikaan­saamiseen.;^
Jäniinkäldnen kuolee
"Jokainen päivä, oh alakufohien
askel tällä traagiUisslla tiellä; kliruh^
tamlsta."saapuakseen; yksin; -. ensin
parhahi eduin. J a ' ihmiskimta miltei
menetti toivonsa" estää-^tämk tour'-'
iMftya.itsemurhaava'mielettömyys. . *
• ^^Huolestuneisuuden:-ja 1 kauhun l i -
sdämiseksl ;on Ilmennyt'nykyaikaisia
radiona- johdettavia: aseita, jotka k y ­kenevät
kulkemaan ;pitkäti matkat;
fculjettamaan-^atomiaseita, lalheutta-:
maan .Ihmisten Ja esineiden: täydelli­sen
t^hon.
:.^iotta: voihimme pysäyttää, kansat
klitäessään. kohti kuilua me:^kerran
uudelleen ikbrotamme äänemme pypr
taen valoa javoimaa-jalleen noösseel-i
ta. Kristukselta hei'le^ jotka määrää­vät
• kansojen kohtalot..."
Samanaikaisesti, :YhdysvaUatr - u h ­maten
• maailman I kansojen . m i e l i p i ­teitä,
aiioo. toteuttaa vetypommien
kokeUuja Tyynellämerellä taman:
kui&aud^n kuluessa.; ^Neuvostoliiton::
joka viime viikolla ehdotti '^äseista-
: Irlisumiskomisslon .kokouksessa kaik­kien
kok;eirujön lopettamista, ilmoi­tetaan
tk. 2 päivänä vastanneen ; Y h - .
dysvaltain kokeiluun; omalla kokeel-• -
laan.',
; Yhdysvaltain vetyaseiden kokeilut • -
ovat; aiheuttaneet^: suurta:: yksityistä-
JS yleistä>katkeroitunelsuutta Japa- r::.;
n ssa. sanotaan New York Times-leh-dessä.:
Mar&'^alU^^^^^
ovat lähettäneet - p r e s i d e n t t i ; Elsen-»
hoTverllleK-viralliseh : protestin, joka
kuitenlln. hylättiin. Samoin on I n ­tian
pääministeri Krishna ' Menon
Lähettänyt protestin. "
• Huhtikuun 3^ päivänä ilmestynyt
Toronto Star-lehtl kirjoitti;, • Suur-v; vs;
valtain velvollisuus kaikkia: kansoja: '
kohtaan oii^ rajoittaa tälSä vaaraa'ja '
poistaa se, jos mahdollista., Ensim­mäinen
loogillinen askel 'olisi kaik-'"'
klen ydinaseiden kokeilujen; lopetta^^ V
mlnen: iaikkialIa;*^:•H^o^Uolden,i%ttä^
Neuvostoliitto on ehdottanut Juuri t a ­tu,
Star sanoo, että "se -aikaa&dai
hämmästyttävän vähännvastakalkua ^
Yhdysvalloilta J a Britannialta, ^os.ort ~
olemassa minkäänlaisia päteviä «yi- •
tä tähän viileyteen, niin; 'maäihila'
ei'olejvielä kut^utr.niistär - - ^, ::'V - 'f
SI
J A
USKOI EHDOTTOMASTI
— M i i s i teit vakuutuksen n i i n van­halle;
k u i n : 98-vuotiaalle? > kysyi ^a^-
kuutustarkastaja, nuorella asiamie­heltä.
— >utkin
havaitsin j a totesin; et^tä 98 vuoden"
tkalsiä kuolee hyvin vähän.' . ' .J
kuolleisuustilastoja tfa
PABEMPIAKIX KEINOJA
Vaaliehdokas: 'Mitiä piditte nunun
jiiöieestani maatalouskysymyksestä?'/
Farmari: VEi se nyt n i i n pahakaan
ollut, mutta kun olisi hyvin satanut,
niin-^slitä olisi: ollut enemmän -'hyö-tyä
"
"Sanasto miestä, sarvesta härkää"
Jos pitää paikkansa väitös.^ että 1
"sitä hena^rakastaa:Jota-hän kuritr
taa".-.niinv silloin on: todettava,rettä
Toronton ; -Vapaa Sana "rakastaa" |
ylltsevUptaya^ti..; kaikkia : ; poliittisia >
vastustajiaan. Jotka se leimaa sum- |
mamutlkassa ;*?kommunisteiksi". • !
: Niinpä saimme taas viime:torstaina |
Kiinassa o3alItstul ii-uonna 193S
metsien istutukseen sekä kaupunkien
j a kylien viheröittämlseen y l i 6 6 m l i -
joöiiaa nuorta, 'jotka istuttivat yii
:^.<)06.poOmu'n alalle (mu on 0.06 ha)
tenkaan rakennettu v a l a uusia tehtai?
ta, v^an: myös: uusia kaupunkeja Jä
kymmeniätuhansia uusia asuntoja;
Rakennustöiden;' laajuutta osoittaa
stv että sementin tuotanto on nous-yll£^^
puuta ja peitsasta j sut 323,000 tonnista eimen sotaa j l i
Nykyään on uusia metsiä. Jotka ovat \ miljoonaan tonniin.' ~'
saaneet 'nuorison metsien" n i m e n . K e v y e n teollisuuden tuotanto <m
Kiinassa yhteensä y l i 1,400,000 muHai
l:TäUä hetkellä K i i n a n kaikissa p i i -
viisivuotissuunnitelman 'aikana kai
sinkertaistunut. Elintason kohoami-
Jäissä:'kerätään puiden.: siemeniä ja j sen Ja maaseudun maanpuutteen lo^
pehiBtetaan .taimistoja. :Sans^ kiii
J^ h s i n maakunnissa nuoriso on: i s ­tuttanut
puutaimistpja y l i 3.300 mu'n
vaa se seikka, että ^.8 miljoonan
asukkaan unkarissa nahkajalkinel-^
den tuotanto o n noussut 2.600,000 pä-rilaisen
kirkon huoniatuilta ja vähenimän • tiihnätui
!en peilta. Jokatapauksessa paavin vetoomus innoittaa ja roh-,'
i i - kaisee kaikkia rauhanpuolustajia, jotka vaativat atomiaseiden
k o h t a l o j a . . . . " .kokeilujen hetikohtaista i^s-»**-"--*» 1- -
Kristukselta valoa j a voimaa n i il
ikuntien kohtaloja ... " . ' ^ kieltämistä, normaalivarusteiden
atomivoiman rauhanomaisen käy- vähentämistä, atomi- j a ipuiden joukkotuhoaseiden lopul-vastaan,
on uusi osoitus ihmiskun— , Iistä kieltämistä sekä tiukkaa kansainvälistä kontrollia siitä '
'I n%;^välUsestä rauhanrakkaudesta.T Me t o i v o i s i h ^ etta näitä sopimuksia ja päätöksiä iioudatetaan . kaikissf'
seuraavanlaista koirannuuskaa: '
' ^ t ä tulee näihin Canadan
' suomalaisiin konununisteihin» niin -
he eivät vieläkään näytä tolpo-neen
siltä ^usta, jonka heine
Stalinia suhteen nämä nylqrfset
nenvoato^hUjat ovat antaneet..
^ "Saomahinem jkomnkkalehU ei
ole jalkafsBat Mikojanin taikk»
Khmshchevin paheista • selcmte-koa.
eikä myöskään Pravdan ^yk-silönpalvontaa'
Ja Stalinin mois-
. toa mustaavista kirjoitaksiata.
"Matta 'lehden Inkijakantaan'
koolovat sensijaan pysyvät edel-
: ,-lccn I n ^ ^
sa ia sdUaisia tantan soo-^
" - n^aiflf»**^ .--> ."ii-o m m o y»ffrt*rffffi*fVA
, olevan kalkki miiteT ^rjestaän.
rratlsta imetettäviä.'' '
tehnyt Jotakin maata. Vapaus on
julkaissot. välittömästi — Oman
porvarisettni' -'^lostasta'* kaiken
sen mitä olemme nähneet'Miko-
- Janin Ja K|irashchevin paheissa ^
Stalinista f sanotan. ::Vapaas:: on
julkaissut lainaoksia myös aiitä,
mitä: ovat tästä asiasta sanoneet -
- Neavostoliitott k o m m u nist^mo-
, laeen :20:s» kongtcssissa; oneet:
Italian TogUatti; Hanskan :DacIos^
:Lonfoon Daily :Wortcerin U^Jeen-: ;
vaihtaja Bassdl:jne. rTapaw^^
jnlkaissataslas johdosta ^ainakin,
kobaepakfioaa* ja ybdra toimitus-:
kirjoitoksen.
: Mileei:1%|aa Ssna:{^
käsiksd näjhbi idr|oitidalitt. ^ tä
Vapac» on':tästä jls^^vJaQcais-soi?,
^MJDnel se itse Jbaloa Jallmis-'
ta sitä;- mitä^ esint, Kläisdidiev
ja Blikojanpvai ^Stalinista'sanor':
neett ..Mttsi pidbtaa .vain siität
: :niikd .'lossit cdesvastonttMidBiiBat::
^ponarbc^t: ovai^ Khrnslielievln:
ja Mlkojanfai pohdita rsdltfiU,
':'iieiBfP^$!^
,;:•' .::*:'.'^;: •^;::^^•':.::; r::^:.,:"^';:':^ .:^.::--'l;l:': Ci-v-".::-":-^: :;'-:V-^'
r^.: •::/:t:^:::::.::,;,"yi!V.-;::~i^:Kr-yy^xr^&u^t-t^'''-
Vastaus on ilmeinen.'
Vapaus Jullcalsi viime viikolla Icoko-
K ^ a s t i Vapaan Sanan käytettä-väksL
' -
->:•:,.;:'/::'.':;::• .;'7ral;;i:i^^^^^^^^ '^V:.^'':
;: Toivottavasta Vapaa Sana Ja'kaisee
nyt Pravdan .-artikkelin, koska se on
n i i n tärkeä, jettä siitä olisi Julkaistava
"sekJStulBia" .Vapaudessakin?
Ja tässä olisi vielä allekirjoittaneen,
"selostuskin" Pravdan artikkelista:
Se on ensinnäkin vallan; muuta
kuin " ' S t a l i n i n muistoa mustaava"
k i r j o i t u s ; . S e on > vallan muuta niitä
Vapaa x Sana on siitä kirjoittanut.
Stalinin: - muiston mustaamisen ase­mesta
Pravda toteaa, että Stalin on
antanut.vsuureu'ja arvokkaan panok­sen::
sosialistisen: yhteiskuntamuodon
rakentamiseesi ~ Neuvostoliitossa Ja
työväen luokkallikkeen kehittämi­seksi
;kansainvälisesti.: Stalin on Ja
pysjry suurmiehenä historian'lehdillä.
Mutta, selittää P r a v ^ , sosialistinen
kehitys - olisi ollut NeuvostolUtossa
vieläkin voimakkaanu)!^ Ja nopeampi;
'josT Stalin ei olisi sI(q)puvuosinaan
langennut' 'rjrksllöpalvontaan'' Ja sitä
tietä visseihin vakaviin virheisiin.:;' v
Stalinia cl siis ole "mnsfaltn";
vaan senkan on Stalinin työtä
oliddleen arviolta ja äina hao-
: ihioita myös ^bänm - viriieettsä,-'etr^ 0
; teiväi'ne V enää :koduum pääsisi
tto^Untoniaan,
] Mitä taas :talee Klmishchevin Ja
\ Mikojanin puheisiin.-xUin niiden. j u l -
Sallikaa roejdan ^ hölmistyä! J a ' ,
samassa-yhteydessä tehdä erältä reu- J » » * ^ Pravdan kuuluisan artikkelin
nahuomautUksia. ,'^Tiflksi yksiröpalvönta otr vierasta
Vapaa Sanana on ilmeisesti vähän «narsismille j a leninismille''.
valittamien aihetta. Vapaus ei ole
tpdellalmanjullmissut-Suuren R a h a ni
e'de s vastuuttomien rpropägandlstien
pakstUa^ yalh^t^lta'/sen par^nunini
Khrushchevin; Ja sukojantn^pulteista^^^ ^
kuin'Pravdan artikkelistakaan S t a l i ^ i
n i n "yksilöpalvbnnanr suhteeni - "1
Matta VäiÄas!''jöiä ncoinakia-~i
IdhdeksT* auvaUaan kUitii. '«m
Kan Vapaa Sana-nyt' kysyy,
;-mlksl n e cmme^le jolkaisnit •'se-:
Jto$tasta**^«äsl» Pkavdan arfnace-l
i s ^ niin 'nudaän sslllttaneeo
kysyä: MilDH^.Vapu Sau- J a ^^
:: se-navdanartikkdia «clhiiensan::
ja annalakijÄisa fähtsfita sit-taen?
Vapans ni btafsHtaa l^r-
-seiseii ^artikkelia
täisiin niin, ettei näihin: lehtiin pan­taisi
mitään muuta.
Selvästikään näin pitlcää asiakirjaa
ei voida Julkaista; sen paremmin. Va-^
paudessa kuin Vapaa Sanassakaan.
Mutta vaikka siinä (ja Mikojanin pu­heessa)
ei olekaan kuin lyhyt mainin­ta.
Stalinista,: n i i n Neuvostoliiton suu­resta
kehityksestä ja vielä innoitta-vimmista
tavoitteesta, on-siinä koko­naan
uusia näköaloja avaavia tietoja
j a suunnitelmia. •
Nyt siis, kun Vapaa Sana on esittär.
nyt "komukkalehde!le" vaatimuksen,
että pitäisi julkaista "selostuksia"
Kiirushchevin Ja Mikojanin puheista,
me haluamme yhtyä siihen- Ja siksi
ehdotamme puolestamme seuraavaa:
Tehtäköön yhlteinen ja tasapuo­linen
söpimnssiit^: että jnlkal---'
semme joko kirjan. vHikon tai
V jnlkaison moodossa nämä puheet* '
- ko k o nafsondessaan;"-maksetaan
<-3iiteisesU ja^ tasapnolisesU sUtä
koituvat msmit;ja rhaoIehditaw
tasaptaoUsesti myös .siliä, että
leikki asiaafiUlal^rileetCänä^
suomalaiset saavat: mahdollisiin-
( man ;jlialvallav hinnalla näinä pa­heet
luettavakseen. '
:; Edelleen voisimme.» sopia sUtä; että
avaamme molempien Iditien palstat
puolneväj^lhin; katsomatta kalkkien
täkäläistoi: maanmiestemme :kkiyioir
tuksme Ja JdrJeiUe sUtä, mitä .he
kais^nisesta kannattaa, kyllä keskus-^ näistä puheisl«v j a niissä e s i t e l lä
*ena." ' ^ A ^ I ' asioista ajattelevat?
Mahdollisesti Vapaa ^ n a n toimit­t
a j a t , ovat viettäneet sir Anthony
Edenin: tavptnr yhden ..villmnlo
t q t ^ e e t näitä' puhäta? A]l|kirJoit-tanut^
on önq^lta,qsa3taan. kiitos pie­nellä
pakolliselle sairaslomalle, lake-""
nutJnämä pultee^; lakonaan:
' -M
lukttniseen::tarv{taan-v^il^ntäin^^^^k^
menen--tunda. , S e täyttäisi kolme
I ndjäsivalsta Vapaatta, t a i lähes 5 n e -
} Uslvuista Viapaa Sanaa, Jos se julkais-.
Kdn tämä efadotnldsemme pe-rnstnn
::1napaa^Sanan somaan.: vaa-fännlBsen.
niin mcllEI oa>yyiä
toivoa,'että)'Vap94^Sana on jpn-heitteiisa
inttfälnen,,'idllS' sanoo-
\^ hän vanha suomalainen sanaa-bsfav
että '^samote miestäja
MikäU on, pUi» meistä. vSän me
olemme^* *almitaa aaJaa ki^kMlin
neovotteloihin heti. — Ränsäkouta.