1972-01-26-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VUOSIEN TAKAA
49, VUOTTA SITTEN:
14 VirOTIAS SUOMALAINEN POIKA TAPPANUT SUDEN
.Sudbury. - - Toivo Piilonen (14-vuotias) suomalaisen maan-
/ . ^ l i b l i i än poilca Turfaänesta, Ont., noin 30 maiUa Sudburysta,
kaupunkiin tiisitaina, mukanaan suuri harmaa "timperi"-
^'j|iäpivvUota tämän suden suksilla,
ukurui taästelun jälkeen. Hän oli oUul hiilitelei^ässä ja pi-ilkUeii
kotimatkalla huomasi suden seiiraavanhänlä.^ ^^^^^
)ii että ei kannata pakoilla, hän kääntyi hyökkäävää sutta
Icohit ja^^ Sen jälkeen alkoi an-
/loora'.taistelu lumikinolraessa ja vihdoin onnistui Toivo anta-i^
iiiki^ if^delle pökertäväri iskun. Tämän jälkeen Toivo pieksi
niin kauan että se heitti henkensä.-
'-^^•''^'Toivo Piilonen sai sudesta $40JLapporahaa.
; ^ — Vapaus,-uutislieto, tammikuun 25 päivä^ 1923.
jW):,yUOTTA SITTEN:
{^Sprucedale, Ont. — Tänään on Gtdtkin päivä, eli tammi-vanhassa
maassa laskettiin talven puoliksi men-oäeksi
elukkain ja ihmisten talviruokavarasloihin nähdem Tääl-l|;^;<
Mr^]^ loppupuolella joten
jijiti ky^Bymys voi viedä lehmänsä yli talven. Hallitus to^
"^ki^^iuofiittelee lännen jauhamatonta' viljaa, mutta kun pitäisi
tJ!|bta^: koko vaunulasti,, niin millä köyhä farmari sen maksaa.
H^Ut^täkin pyydetään 25 dollaria tonnista, jos niitä sattuu jol-iildn;
olemaan. Kyllä hallituksen pitäisi paremmin huolehtia
iillfinureistai sillä autammehan me puolestamme Canadan ke-
Yleisön kirjeitä. Vapaus — Tummu, tanuäik. 24 pvä, 1942.
LANN LUONTOA JA ELÄMÄÄ
Kultaa: ehkä huomenna jo löytyy
Vuonna 1870 huhtikuun 8. päivä "kaikille Suomen ja Venäjän
alamaisille (moQseksenuskalaisia lukuun ottamatta) myönnettiin oikeus
etsiä kultaa Suomen Lapista". Näin kertoo Antero Mainisen
laatima "Suomen kansan ajantieto". ' < , ,
: . , YRITYKSEN NÄYTTELIJÄT ESITTÄVÄT
LAULAVA HOTELLI
Don Haalilla, sunnuntaina, tammikuun 25 pvä, kello 7.30 illalla.
Vapaus, ilmoitus, tammikuun 20 pv. 1942.
mmm jÄRvrErasTÄ ••it-.<>'!.;^I
f'1 Thuinder Bay. — Viime syksyjä'
ipioistettiirv-vanhoja, rekennuk-
, Bi'a "JPärk ja Lincoln katujen vä-
•ijaelt^ alueelta. Sen jälkeen an-nfjytiin-
Headway-yhtiölle oikeus
kj^entea talo, mihin tulisi kirjasto
^Ji'^ haali.
^Täöiän- j ^ olisi talo vuok-
^tf^.'näitä tarkoituksia varten.
:^UinniteIima herätti ymimärrettä-ySati
paljon arvostelua. Nyt vuo-deitUvaiihte^
on päätöstä tarkistettuja
tuloksena oh, että talo
Icennetaan näitä tarpeita tyy-kaupungin
omaisuur
tuusto päätti ottaa yhteyden maakunnan
ja liittohallituksen korkeimpien
virkailijain kanssa kahden
paikallisen lehden asenteista
näiden kuulustelujen yhteydessä.
— ATH.
'U"C3SiJ:n täkäläisen osaston ko-
'-^iJtiiB on Finniah-haalissa kesöii-tiiMcona,
hermikuun 2 pnä kello
^ '' ~ • • • *
Kaupung^ valtuuston neljää
ijlteetttä vastaan on nostettu Lloyd
'^Vdbrfin nimissä syytöicsiä eturistiriidoista
eli siitä, että heidän
;^|nali.B voivat; vissejä
•• jpäftö^sia tehtäessä vaikuttaa hei-
JÖfin^asenteihinsar. Asia-on käsitelty
laajalti piiriöikeudessa tuoma-
-ri^HoUingerin johdolla. Mm. por-mesifö
Laskin on esiintynyt yhtenä
^»dista jana selittäen puoles-ftaäft/
ettei hänellä ole mitään "syy
sormellaan osoittaa näitä val-tuaamiehiä".
- j;-vTuomari Hollinger vaat: tämän
rktiiln: aikana kaikilta puolustus-r.
lttkiiniehiltä kirjallista lausuntoa
iÖin»^«ttä hän voi esittää asiasta
:Ian$uivtonsa helmikuussa.
> ri-Viime viikolla kaupungin val-
Elämä on hauskaa^
eikö?
Minun kasvoni ovat kuihtuneet
ja hiukseni harmaantuneet.
Mutta matkastani olen nauttinut,
tänne kun oon kulkenuti '*
No, paljas pää rja rypyt nuo
ei kauneutta tuo,
mutta minä olen elänyt rennosti,
enkä valita hinnasta. . .
Väärässä on mun sääreni
vaan en niitä häpeä,
ne sain mä ratsastaessani
Montanan lakeuksia,
ne vääntyivät kontatessani
matalia hiilikaivoksia.
Minun vatsani työntyy ulos päin,
selkä sisään päin,
mutta heidän nauraessa minulle,
hymyilen mä vain.
Hampaatkin multa lähteneet,
silmät himmentyneet,
olen sittenkin aika hyvä mies,
kuntoni kun ties.
Mistä nautin eniten
on minun tunnustettava,
minua vanha eukkoni rakastaa
vaikka olenkin tällainen.
Jim Young. Suom. R.M.
Luvan myöntäminen aiheutti
muuten viileässä Laipissa kiihkeä-nä
sykkineen; kultakuumeen. Sa-maiia
vuonna 335 kullanetsijää
ryntäsi Ivalojoen ke^ijuoksulle,
josta ensimmäiset kultalöydött)li
tehty pari vuotta aikaisemanin.
Vuonna l l f l kulUafletsijäin luku
oli 491; joka jäikin Jhuiippuluvulk-si.
Toinen kultamarssi suuntatitui
Lemmekiijoelle v. 1945'. Sen alku-ryntäyksessä
tehtiin 65 aluevaltausta.
'Viime huhtikuussa oli Lapissa
voimassa 11 kultaaluevalr
tausta, joista 8 Lemmenjoella, ja
muut Tankavaarassa, Saaliselässä
ja Kuivallakurulla.
Kultamaille saapuessa jalo metalli
kidhtoo myös tekstintekijän
ajatulksia, jos ei nyt (dämän juurien
antajana, niin aina&in jutun
juuria varten^ Tämän kiinnostuksen
tulin lausaihtaneeScsi julki
Saariselän retkeidykeskukseBsa
aamukalivia särpiessäni ja todella
otolliseen aikaan. Naapuriipöy-dässä
kun oli samaan nautintoon
keskittynjrt rouva, joka tarttui
aiheeseen ja kertoi, että hänen
miehensä on pääomillaan kaivelemassa
kultaa Saariselän maastossa
Luttojoen aMqijuolksulla.
Leihtimieihelle tarpeellisella roh
keudelia utelin tietoja lisää. Sain
kuulila, että kullan etsijä on f il.
dostettava kaivospiiriksi, jolloin
mittari erottaa alueen.
Kaikkonen toteaa, että Lutto-joen
kulta on Lapin puhtaimpia
kultapitoisuus Oli 960 promil-^
lea. —
Kullervo Korhonen kaivoi kultaa
kaivinkoneella Lemmenjoella^
Sama mies pudotti Helsingissä
Erottajalle puHon, r;|Da^ oli kultaa
400 graimnaa. Pullo putosi
huomaamatta. Kun mies havaitsi
aarteensa kadonneeksi, niin hän
lähti etsimään; pullo oli tietenkin
särkynyt ja ihmiset kävelivät kadulla
lojuvan kullan yli. Korhonen
löysi paJkan ja mietti hetken.
Sitten hän käveli lähimpään
puhelimeen ja soitti professori
Savolaiselle. Hetkisen kuluttua
professori asteli paikalle harja
ja rikkalapio kainalossaan. Kaverukset
lakaisivat kullan kasaan.
Vain 10 grammaa oli kulkeutunut
pois ihmisten kantapäis-sä.
Lapissa löydetty kulta on jääkauden
jäiSkeisellä ajalla vesivirtojen
kuljettamien maalajien mukana
tullut jokiuomiin ja niiden
äyräille. Ehkä 10,000 v. kuluttua
on aiemmin huuhdotuille alueille
murentunut tuntureista uusi kul-tasato
eroosion ja vesivirtojen
kuljettamana . . •
Kullanhuuhdonnan alkuaikoina
pesua, sillä valtio otti kullasta
osan veroina. Ehistmmäisenä vuon
na valvojat saivat kirjoihinsa
kultaa 19 kiloa. "Epävirallisesti"
lienee löytynyt n. 50 kiloa, sillä,
suurin osa hiippaili omia teitään
raijan yli Norjaan. Vaition valvonta
kesti 5 vuotta. Sen jälkeen
se tehottomana lopetettiin.
Arvion mulkaan Ivalonjoelta on
saatu kultaa noin 1,000 kiloa,
^''jitJiiflnininaiuiuuiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiinitnuinHiiniai''^
Kevyemmäliä I
kannalta |
s • • " =
AMERIKKALAISTA
VIERAANVARAISUUTTA
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
PUH. 485-2918
l . v 1695 Ba3rvlew Ave.
//" • • (L&hsffiä Bgltotonla)
T '• T O R O N T O , ONT.
VÄLITÄ -
anna Heynon välittää!
' . Solta-^l-OOOl
ROLF HEYNO
REALTOR
8M Mt. Fleasant Rd., Apt. 1404
Toronto 12, Ont.
'Täysivaltainen suomalainen
' , . kiinteistövälittäjä
Tonmto Bcal Etitate Boardin Bxen
VKING FOODS
; i& IMPORTS
i . Baonialaistcn lihajalosteiden
:, valmistaja Torontossa
ISS X a l r d Dr., Toronto 17, Ontario
•Jfii , Pnhelln 425-0480
.MsQlOnM kaikkia laatuja tuoretita
JttUHiioJa. Irtptttt ym. ruokaitavaraa
,sUDii»Bn tehtaoMia.
TALVI-AVKIOLOAJAT:
jH^MUaantalsta torstaihin klo 8—6,
perjantaina 8—8, laoantalsln 8—5.
USA halusi saada
Canadan asevoimat
kontrolinsa 1941
, Ottawa. — Canadan hallituksen
oli vuonna 1941 vastustettava Yhdysvaltain
voimakasta vaatimusta
siitä, että USAn olisi saatava kon
trolliinsa Canadan kaikki asevoimat
siinä, tapauksessa jos Poh-jois-
Amerikka joutuu hyökkäyksen
kohteeksi.
Tämä saatiin tietää-tanimikuun
18 päivänä julkaistuissa liittohallituksen
sodanaikaisista salaisista
asiakirjoista.
Nämä^asiakirjat osoittavat, että
hallitus ja erikoisesti pääministeri
W. L.McKenzie King vastustivat
Yhdysvaltain. vaatimuksia
jotka esitettiin Canada-Yhdysvaltain
vakituisen yhteistyölautakun
nan huippusalaisissa kokouksissa.
Canadan hallitus suostui kuitenkin
siihen, ettei "vastaväitteitä
esitetä Yhdysvaltain rajoitetusta
(Canadan asevoimien) kontrollista
mikä perustuu kahden
maan hallitusten sotaohjelmiin."
Mainittuna päivänä julkaistiin
kahdeksan paksua nidettä sota-aikaisen
hallituksen huippusalaisia
asiakirjoja jotka luovutettiin
hallituksen ohjeitten mukaisesti
kansalliselle arkistolle. Nämä asia
kirjat käsittelevät 2-vuotista ajan
kohtaa, joulukuusta 1939, joulukuuhun
1041.
maist. Erkki Kaikkonen. Mies Ivalonjoella poliisi valvoi rännien
suoritti tutkinnon kansakoulujen
tarkastajan toimi tähtäimessään,
mutta sitten kiinnostui retkeilemään
Lapissa, kaivamaan kultaa
ja tutkimaan kullan historiaa.
Tämän, harrastuiksen islkemäna
hän pitäytyi kansakoulunopettajan
tehtävään, jotta paremmin,
voi saada aikaa harrastukselleen.
Tässä vaiheessa olin valmis kai
velemaan kumisaappaita ajopelin
pellin alta. Samalla pyytelin rouva
Kaikkosta oppaaksi. Saappaat
noudettuaan hän oli valmis, matkaan,
joten lähdimme laskeutumaan
Saariselän harjanteiden: lomassa
kiemuroivaa kurua kohti.
Purolle saavuttaessa totean nu-:
rin myllättyä maata rantatörmällä
ja kaksi miestä puron rantakivillä.
Miehet ovat kumartuneet
veden rajaan^ Toisella on käsissään
suurta lautasta muistuttava
metallinen pyörylä, jota h&i pitää
vedessä siten, että virta vi«
mukaansa vaskoolissa •— se on
lautaspyörykän nimitys — pyö-riskeleviä
maalajeja.
Teen hätäisesti "hyvän päivän"
ja työnnän nenäni kolmanneksi
vaskoolin ylle . . . Jukopliut! Sen
uurteessa kiiltelee jotain kiric-kaan
keltaista . . . O n siinä muutamia
hengettömiä hippuja, toteaa
maisteri Kaikkonen asiantuntevasti.
Katson uudestaan.
Kylläpä ovat pieniä, mutta näkyvät
kuitenkin. Kaivan taskustani
suurennuslasin. Näen ensimmäisen
kerran Suomenmaasta juu
ri etsittyä kultaa . . .
Jännätessä on alkanut vesisade,
putoaa jo aika rapiasti. Kaikkonen
touhuaa lähtöä retkeily-keskukseen
noutamaan sadeva-rusteita
ja taitaa olla kahvikin
mielessä. Kahvipöydässä Kaikko
nen kertoilee ja minä olen korva
ja kynä heilkk&nä:
Kajkkonen ei ole myynyt ensimmäistäkään
kultahippua^ O-masta
~Ä'simästään_jculft»ta hän
teetti hopeahääpäiväksl vaimolleen
kultavaökoolin, jonka keskellä
on suurin miehen löytämä hip
pu, jonka paino on 3.5 g Rouva
tiedottaa siihen lomaan, että silloin
kun se hippu löytyi, niin rie
mun kiljahdus kiiri pitkin Saariselkää.
Tänä kesänä Kaikkosella on
kova urakka. Pitää löytää kul
ta yhden tyttären maisterinsor
mukseen ja toisen ylioppilaslah-jaan.
Koululapsille on annettu
myös kullanarvoinen luipaus. Joka
kirjoittaa opettajalleen Saariselälle,
niin saa vastauksen, johon
on kiinnitetty kultahippu.
Kaikkosen valtaus on rekisteröity
luetteloihin "Erkin Kultala
n:o 1''. Valtaus on voimassa 5
vuotta-^^iKiolsanomuksesta voi
saada 3 vuotta lisäaikaa. Jos aikoo
jatkaa, niin,valtaus on muo-
Lemmenijoeljla viitisen sataa. Lemmenjoen
kulta-alueen löysivät
Ranttilan veljekset, Uula, Niila
ja Veikko.
Kullan huuhdonta perustuu kul
lan, soran ja veden ominaispainojen/
eroon. Koilta on 19.3 kertaa
vettä raskaampaa, sora 2.5—3.0
kertaa vettä raskaampaa. Sopivan
voimakas vesivirta huuhtoo
soran pois, mutta painava kulta
ranninpohjaan asetettuihin pykäliin
ja vaskoolin uurteeseen.
Kullankaivajain majoitus- ja
vaatetussuhteita heijastelee Lapin
kullan etsinnässä vakiintuneet
kultahiukkasten kokoeroja
ilmaisevat nimitykset. Pieni, juuri
näkyvä on hengetön hippu.
Seuraavina ovat suuruusjäi^"es-tyksessä
saivarhippu, tähihippu,
lutikkahippu ja rusakkahippu.
Rusakasta suurempi on isomus-hippu
vaikka sitten olisi lehmän-lavan
kokoinen. w Inarin kunnalliskodissa
vanlia kullankaivaja
teki kuolemaa ja puheli hoitajalle:
ehkä minä huomiseksi jo virkistyn
ja pystyn lähtemään, ehkä
silloin löytyy kunnollinen iso-pushippu
. . .
Lapista löydetty suurin tietoon
tullut "isomus" painoi 392 grammaa
ja sen löysi Luttojoelta
Evert Kiviniemi 1935.
Maisteri Kaikkonen pitää kesäisin
Lapissa kullanhuT±donnan
kursseja. Toimeksiantajana on
Virkamiesliitto. Kurssi kestää
viisi päivää. Ensin selvitellään
Laipin kullan historiaa, etsinnän
teoriaa sekä lakiselvityksiä. Sitten
seuraa vaskaus, rännitys ja
loppukirinä etsintäkilpa. Lapin
kullasta on tarkoitus virittää tu-
KeSkiviikkQ, tämhiik. 26 p: ~ Wed.; Jah: 26; 197?
Intia ei tarvitse ySA:n vehnää
New Delhi. — Intia on peruut-:
tanut 400,000 tonnin suuruisen
vehnätilauksen Yhdysvalloista selittäen,
että maia on vehnäii kasvatuksessa
jo omavaraisella pohjalla.
Pääministeri Indira Gandhi sanoi
.viikko sitten tiistaina, että
maan ruokatavaran tuotanto oli
tänä vuonna useissa osavaltioissa
vallinneista tulvista ja muilta
vaikeuksista huolimatta sellainen
että meillä on_ nyt vaikeuksia-viljan
_ varastointipaikkojen puut-ristien
viihde ja jännitysmomentti.
Se on varmaa^ että kultaa on,
on vaan niin pirun pieninä hiutaleina,
hengettöminä, mutta sei-.
Iäisenkin löytäminen on monelle
merkittävä elämys. Vuosilta 1870
—1910 on laadittu keskitilasto,
• jdka heijastaa kullan suhdetta
maamassoihin. Huuhdottua maan
kiintokuutiometriä kohti on löytynyt
kultaa 1.83 grammaa.
Näin kertoili mies, jota hyvällä
syyllä voi nimittää Kulta-
Kaikkoseksi. Kerronnan >jälkeen
hän kiirehti kaivamaan Srpa-tyt
tärelleen ylioppilaslahjaa.
Kun saan nämä jutut tehtyä,
niin pitänee lähteä huhtasemaan
itselleen ikiomaa kultaa, vaikkapa
vain vaatimattomasti kymmenkunta
kiloa . . .
teen vuoksi. "Meidän ei t^r^tse
tuottaa yhtään .ainoata! yiljaii: jy«i
vää mistään maasta". f
Viralliset tilastotiedot O«QU>
tavat että vehnää ja riisiä' tulji
107 miljoonaa tonnia j ä tolnei^
ennätyssuuri^ ehkä' 115 miljoonf^i|[;
tonnin sato tuli v. 1971. ^
Viime huhtikuussa, tehdyn ijb-pimuksen
niukäanv
piti varataÄIalle.i:7rmilj<K)»^l
tonnia vehnääi josta o;ntuUutlQ4
tiaan tai drffulbssa 1.3 miljo^qa^
tonnia.
Yhdysvaltain suurläJhetystöii'
eräs puhemies väitti, e^tä v^hnfi-l
kaupan peruuttamisella lel ole. tql-i
tään tekemistä siihen asente^fiee^)
minkä Yhdysvallat hyväl^yl j0U'<'
lukuussa Intian j a Pakistanin so*
taan.
Yhdysvallat lopetti silloin In-:
tiassa $80•miljoonai8e^ avunanto-ohjelmansa.
.
UUSI RUKOUS
Isoäiti kertoi kuinka hänen por
janpoikansa opettelee Herran rukousta
j a lasten runoja yhjtfi aikaa.
Niinpä hän eräänä iltana kii|i}-
li pojun sanelevan: Isä meijdSn,'
joka olet taivaassa, pyhitetty' olkoon
sinun nimesi, tulkoon sihmci,
valtakuntasi, soita torv^f^j,. i^ln-.
paat ovat laitumellu, lehniät mÄiä
sipellossa. Amen." •
EDUSTAMME KAIKKIA MATKAILUPAtVEL^M
Soittakaa/ Idrioiitakaa eli kaykfia MmtfffirifOTinntr
RITARI TRAYEl SERVICE
Hatkaflntotanbto vBodciU 18^6
7 Gedar St., Sudbury. Ontario Piihieain 675^5903
Miami. ^ Bahamalaisten viranomaisten
kerrotaan suunnitelleen
sunnuntaina voimakkaan protestin
lähettämistä presidentti Richard
Nixonille sen vuoksi kun Bahaman
finanssi- ja opetusministeri
Carlton Francis joutui Mia-;
missä tullimiesten kireän tarkasr
telun kohteeksi.
Miamin kansainvälisellä lentokentällä
tapahtuneen välikohtauk
sen jälkeen mr. Francis palasi
perjantaina takaisin kotimaahansa
antaen määräykseni että amerikkalaisia
ei lasketa maahan.
Tämän johdosta noin 200 amerikkalaista
turistia joutui odottamaan
kolmisen tuntia.
Presidentti Nixonin rentoutuessa
yksityisesti omistamalla Ba
haman saarella, pääministeri Lyn
don Pindllng kutsui hallituksensa
keskustelemaan tästä asiasta.
"Me tulemme kertomaan maail-malle
miten meidän yhtä ministeriä
kohdeltiin Yhdysvalloissa
sanoi parlamentin jäsen Preston
Albury. .
Yhdysvaltain pääkonsulin puhemies
vahvisti, Nassaussa tiedon^
että-^Yhdysvaltain tulliviranomai-se^
tarkastivat mr. Francisin matkalaukut
- Miamin lentokentällä
perjantai-iltana, ja että myöhemmin
tuUiviraston korkeammat virkailijat
hankkivat'itselleen Wash-ingtonista
luvan suorittaa myös
henkilökohtainen tarkastus.
"Kun mr. Francis saapui Miamin
lentokentälle, tulliviranomaiset
pysäyttivät hänet ja suorittivat
hänen matkatavaransa tarkastuksen",
sanoi USA :n pääkonsulin
puhemies.
"Tässä vaiheessa tuUiviranpmai
set katsoivat, että heillä on kohtuullinen
syy suorittaa myös hen-\
kllökohtainen tarkastus."
Mr. Francis esitti vastaväitteitä
ja yritti saada identtisyytensä
todistetuksi, Miamin tulliviranomaiset
ottivat tällöin yhteyden
Washlngtoniin ja saivat sieltä luvan
naapurimaan ministerin henkilökohtaisen
tarkastuksen suorittamiseksi.
y .
younp pe.
8kiingWi$boni.
Our low Youth Fare makes it easy to take them home-only'
212 round trip to Scandinavia
"Treat your young ones to the joys of a visit home... and at
the same time, let them discoverthe thrillof skiing Nonvay^-
We'Il make ali their ski arrangements—including hotel
and meals—for a surprisingly low cost.
As a matter of f act, our money-saving YouthFare brings
the cost down even more. We'll fly any youngster 12 to 25
years old round trip f rom Montreal to Copenhagen,Oslo or
Stockholm for only $212 (GA$).
Fact is, ali SAS [et fares to
Scandinavia are the lowest avail-able.
And SAS has more flights
to ^Scandinavia than ali other air-
Iines combined. Get full details
now f rom your travel agent... or
give us a call at SAS.
Tal(e off wllh the Scandinavian^ NavhEatofs of th^
Tncket Offices: ' . / J
199 Bay St., Toronto. Ont. Tel. («6) 362-5221; 930 Dorehester BIvd.W., Montreal. P.Q. Tel. (514) sAl-MlL r
For ireservatlom and Infonnatlon: IVinniper — Tel. (204) Zenltb 9-6S00. Edmonton — Tel. (4i)3) 2Senlih S*<iHM.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 26, 1972 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1972-01-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus720126 |
Description
| Title | 1972-01-26-03 |
| OCR text |
VUOSIEN TAKAA
49, VUOTTA SITTEN:
14 VirOTIAS SUOMALAINEN POIKA TAPPANUT SUDEN
.Sudbury. - - Toivo Piilonen (14-vuotias) suomalaisen maan-
/ . ^ l i b l i i än poilca Turfaänesta, Ont., noin 30 maiUa Sudburysta,
kaupunkiin tiisitaina, mukanaan suuri harmaa "timperi"-
^'j|iäpivvUota tämän suden suksilla,
ukurui taästelun jälkeen. Hän oli oUul hiilitelei^ässä ja pi-ilkUeii
kotimatkalla huomasi suden seiiraavanhänlä.^ ^^^^^
)ii että ei kannata pakoilla, hän kääntyi hyökkäävää sutta
Icohit ja^^ Sen jälkeen alkoi an-
/loora'.taistelu lumikinolraessa ja vihdoin onnistui Toivo anta-i^
iiiki^ if^delle pökertäväri iskun. Tämän jälkeen Toivo pieksi
niin kauan että se heitti henkensä.-
'-^^•''^'Toivo Piilonen sai sudesta $40JLapporahaa.
; ^ — Vapaus,-uutislieto, tammikuun 25 päivä^ 1923.
jW):,yUOTTA SITTEN:
{^Sprucedale, Ont. — Tänään on Gtdtkin päivä, eli tammi-vanhassa
maassa laskettiin talven puoliksi men-oäeksi
elukkain ja ihmisten talviruokavarasloihin nähdem Tääl-l|;^;<
Mr^]^ loppupuolella joten
jijiti ky^Bymys voi viedä lehmänsä yli talven. Hallitus to^
"^ki^^iuofiittelee lännen jauhamatonta' viljaa, mutta kun pitäisi
tJ!|bta^: koko vaunulasti,, niin millä köyhä farmari sen maksaa.
H^Ut^täkin pyydetään 25 dollaria tonnista, jos niitä sattuu jol-iildn;
olemaan. Kyllä hallituksen pitäisi paremmin huolehtia
iillfinureistai sillä autammehan me puolestamme Canadan ke-
Yleisön kirjeitä. Vapaus — Tummu, tanuäik. 24 pvä, 1942.
LANN LUONTOA JA ELÄMÄÄ
Kultaa: ehkä huomenna jo löytyy
Vuonna 1870 huhtikuun 8. päivä "kaikille Suomen ja Venäjän
alamaisille (moQseksenuskalaisia lukuun ottamatta) myönnettiin oikeus
etsiä kultaa Suomen Lapista". Näin kertoo Antero Mainisen
laatima "Suomen kansan ajantieto". ' < , ,
: . , YRITYKSEN NÄYTTELIJÄT ESITTÄVÄT
LAULAVA HOTELLI
Don Haalilla, sunnuntaina, tammikuun 25 pvä, kello 7.30 illalla.
Vapaus, ilmoitus, tammikuun 20 pv. 1942.
mmm jÄRvrErasTÄ ••it-.<>'!.;^I
f'1 Thuinder Bay. — Viime syksyjä'
ipioistettiirv-vanhoja, rekennuk-
, Bi'a "JPärk ja Lincoln katujen vä-
•ijaelt^ alueelta. Sen jälkeen an-nfjytiin-
Headway-yhtiölle oikeus
kj^entea talo, mihin tulisi kirjasto
^Ji'^ haali.
^Täöiän- j ^ olisi talo vuok-
^tf^.'näitä tarkoituksia varten.
:^UinniteIima herätti ymimärrettä-ySati
paljon arvostelua. Nyt vuo-deitUvaiihte^
on päätöstä tarkistettuja
tuloksena oh, että talo
Icennetaan näitä tarpeita tyy-kaupungin
omaisuur
tuusto päätti ottaa yhteyden maakunnan
ja liittohallituksen korkeimpien
virkailijain kanssa kahden
paikallisen lehden asenteista
näiden kuulustelujen yhteydessä.
— ATH.
'U"C3SiJ:n täkäläisen osaston ko-
'-^iJtiiB on Finniah-haalissa kesöii-tiiMcona,
hermikuun 2 pnä kello
^ '' ~ • • • *
Kaupung^ valtuuston neljää
ijlteetttä vastaan on nostettu Lloyd
'^Vdbrfin nimissä syytöicsiä eturistiriidoista
eli siitä, että heidän
;^|nali.B voivat; vissejä
•• jpäftö^sia tehtäessä vaikuttaa hei-
JÖfin^asenteihinsar. Asia-on käsitelty
laajalti piiriöikeudessa tuoma-
-ri^HoUingerin johdolla. Mm. por-mesifö
Laskin on esiintynyt yhtenä
^»dista jana selittäen puoles-ftaäft/
ettei hänellä ole mitään "syy
sormellaan osoittaa näitä val-tuaamiehiä".
- j;-vTuomari Hollinger vaat: tämän
rktiiln: aikana kaikilta puolustus-r.
lttkiiniehiltä kirjallista lausuntoa
iÖin»^«ttä hän voi esittää asiasta
:Ian$uivtonsa helmikuussa.
> ri-Viime viikolla kaupungin val-
Elämä on hauskaa^
eikö?
Minun kasvoni ovat kuihtuneet
ja hiukseni harmaantuneet.
Mutta matkastani olen nauttinut,
tänne kun oon kulkenuti '*
No, paljas pää rja rypyt nuo
ei kauneutta tuo,
mutta minä olen elänyt rennosti,
enkä valita hinnasta. . .
Väärässä on mun sääreni
vaan en niitä häpeä,
ne sain mä ratsastaessani
Montanan lakeuksia,
ne vääntyivät kontatessani
matalia hiilikaivoksia.
Minun vatsani työntyy ulos päin,
selkä sisään päin,
mutta heidän nauraessa minulle,
hymyilen mä vain.
Hampaatkin multa lähteneet,
silmät himmentyneet,
olen sittenkin aika hyvä mies,
kuntoni kun ties.
Mistä nautin eniten
on minun tunnustettava,
minua vanha eukkoni rakastaa
vaikka olenkin tällainen.
Jim Young. Suom. R.M.
Luvan myöntäminen aiheutti
muuten viileässä Laipissa kiihkeä-nä
sykkineen; kultakuumeen. Sa-maiia
vuonna 335 kullanetsijää
ryntäsi Ivalojoen ke^ijuoksulle,
josta ensimmäiset kultalöydött)li
tehty pari vuotta aikaisemanin.
Vuonna l l f l kulUafletsijäin luku
oli 491; joka jäikin Jhuiippuluvulk-si.
Toinen kultamarssi suuntatitui
Lemmekiijoelle v. 1945'. Sen alku-ryntäyksessä
tehtiin 65 aluevaltausta.
'Viime huhtikuussa oli Lapissa
voimassa 11 kultaaluevalr
tausta, joista 8 Lemmenjoella, ja
muut Tankavaarassa, Saaliselässä
ja Kuivallakurulla.
Kultamaille saapuessa jalo metalli
kidhtoo myös tekstintekijän
ajatulksia, jos ei nyt (dämän juurien
antajana, niin aina&in jutun
juuria varten^ Tämän kiinnostuksen
tulin lausaihtaneeScsi julki
Saariselän retkeidykeskukseBsa
aamukalivia särpiessäni ja todella
otolliseen aikaan. Naapuriipöy-dässä
kun oli samaan nautintoon
keskittynjrt rouva, joka tarttui
aiheeseen ja kertoi, että hänen
miehensä on pääomillaan kaivelemassa
kultaa Saariselän maastossa
Luttojoen aMqijuolksulla.
Leihtimieihelle tarpeellisella roh
keudelia utelin tietoja lisää. Sain
kuulila, että kullan etsijä on f il.
dostettava kaivospiiriksi, jolloin
mittari erottaa alueen.
Kaikkonen toteaa, että Lutto-joen
kulta on Lapin puhtaimpia
kultapitoisuus Oli 960 promil-^
lea. —
Kullervo Korhonen kaivoi kultaa
kaivinkoneella Lemmenjoella^
Sama mies pudotti Helsingissä
Erottajalle puHon, r;|Da^ oli kultaa
400 graimnaa. Pullo putosi
huomaamatta. Kun mies havaitsi
aarteensa kadonneeksi, niin hän
lähti etsimään; pullo oli tietenkin
särkynyt ja ihmiset kävelivät kadulla
lojuvan kullan yli. Korhonen
löysi paJkan ja mietti hetken.
Sitten hän käveli lähimpään
puhelimeen ja soitti professori
Savolaiselle. Hetkisen kuluttua
professori asteli paikalle harja
ja rikkalapio kainalossaan. Kaverukset
lakaisivat kullan kasaan.
Vain 10 grammaa oli kulkeutunut
pois ihmisten kantapäis-sä.
Lapissa löydetty kulta on jääkauden
jäiSkeisellä ajalla vesivirtojen
kuljettamien maalajien mukana
tullut jokiuomiin ja niiden
äyräille. Ehkä 10,000 v. kuluttua
on aiemmin huuhdotuille alueille
murentunut tuntureista uusi kul-tasato
eroosion ja vesivirtojen
kuljettamana . . •
Kullanhuuhdonnan alkuaikoina
pesua, sillä valtio otti kullasta
osan veroina. Ehistmmäisenä vuon
na valvojat saivat kirjoihinsa
kultaa 19 kiloa. "Epävirallisesti"
lienee löytynyt n. 50 kiloa, sillä,
suurin osa hiippaili omia teitään
raijan yli Norjaan. Vaition valvonta
kesti 5 vuotta. Sen jälkeen
se tehottomana lopetettiin.
Arvion mulkaan Ivalonjoelta on
saatu kultaa noin 1,000 kiloa,
^''jitJiiflnininaiuiuuiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiinitnuinHiiniai''^
Kevyemmäliä I
kannalta |
s • • " =
AMERIKKALAISTA
VIERAANVARAISUUTTA
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
PUH. 485-2918
l . v 1695 Ba3rvlew Ave.
//" • • (L&hsffiä Bgltotonla)
T '• T O R O N T O , ONT.
VÄLITÄ -
anna Heynon välittää!
' . Solta-^l-OOOl
ROLF HEYNO
REALTOR
8M Mt. Fleasant Rd., Apt. 1404
Toronto 12, Ont.
'Täysivaltainen suomalainen
' , . kiinteistövälittäjä
Tonmto Bcal Etitate Boardin Bxen
VKING FOODS
; i& IMPORTS
i . Baonialaistcn lihajalosteiden
:, valmistaja Torontossa
ISS X a l r d Dr., Toronto 17, Ontario
•Jfii , Pnhelln 425-0480
.MsQlOnM kaikkia laatuja tuoretita
JttUHiioJa. Irtptttt ym. ruokaitavaraa
,sUDii»Bn tehtaoMia.
TALVI-AVKIOLOAJAT:
jH^MUaantalsta torstaihin klo 8—6,
perjantaina 8—8, laoantalsln 8—5.
USA halusi saada
Canadan asevoimat
kontrolinsa 1941
, Ottawa. — Canadan hallituksen
oli vuonna 1941 vastustettava Yhdysvaltain
voimakasta vaatimusta
siitä, että USAn olisi saatava kon
trolliinsa Canadan kaikki asevoimat
siinä, tapauksessa jos Poh-jois-
Amerikka joutuu hyökkäyksen
kohteeksi.
Tämä saatiin tietää-tanimikuun
18 päivänä julkaistuissa liittohallituksen
sodanaikaisista salaisista
asiakirjoista.
Nämä^asiakirjat osoittavat, että
hallitus ja erikoisesti pääministeri
W. L.McKenzie King vastustivat
Yhdysvaltain. vaatimuksia
jotka esitettiin Canada-Yhdysvaltain
vakituisen yhteistyölautakun
nan huippusalaisissa kokouksissa.
Canadan hallitus suostui kuitenkin
siihen, ettei "vastaväitteitä
esitetä Yhdysvaltain rajoitetusta
(Canadan asevoimien) kontrollista
mikä perustuu kahden
maan hallitusten sotaohjelmiin."
Mainittuna päivänä julkaistiin
kahdeksan paksua nidettä sota-aikaisen
hallituksen huippusalaisia
asiakirjoja jotka luovutettiin
hallituksen ohjeitten mukaisesti
kansalliselle arkistolle. Nämä asia
kirjat käsittelevät 2-vuotista ajan
kohtaa, joulukuusta 1939, joulukuuhun
1041.
maist. Erkki Kaikkonen. Mies Ivalonjoella poliisi valvoi rännien
suoritti tutkinnon kansakoulujen
tarkastajan toimi tähtäimessään,
mutta sitten kiinnostui retkeilemään
Lapissa, kaivamaan kultaa
ja tutkimaan kullan historiaa.
Tämän, harrastuiksen islkemäna
hän pitäytyi kansakoulunopettajan
tehtävään, jotta paremmin,
voi saada aikaa harrastukselleen.
Tässä vaiheessa olin valmis kai
velemaan kumisaappaita ajopelin
pellin alta. Samalla pyytelin rouva
Kaikkosta oppaaksi. Saappaat
noudettuaan hän oli valmis, matkaan,
joten lähdimme laskeutumaan
Saariselän harjanteiden: lomassa
kiemuroivaa kurua kohti.
Purolle saavuttaessa totean nu-:
rin myllättyä maata rantatörmällä
ja kaksi miestä puron rantakivillä.
Miehet ovat kumartuneet
veden rajaan^ Toisella on käsissään
suurta lautasta muistuttava
metallinen pyörylä, jota h&i pitää
vedessä siten, että virta vi«
mukaansa vaskoolissa •— se on
lautaspyörykän nimitys — pyö-riskeleviä
maalajeja.
Teen hätäisesti "hyvän päivän"
ja työnnän nenäni kolmanneksi
vaskoolin ylle . . . Jukopliut! Sen
uurteessa kiiltelee jotain kiric-kaan
keltaista . . . O n siinä muutamia
hengettömiä hippuja, toteaa
maisteri Kaikkonen asiantuntevasti.
Katson uudestaan.
Kylläpä ovat pieniä, mutta näkyvät
kuitenkin. Kaivan taskustani
suurennuslasin. Näen ensimmäisen
kerran Suomenmaasta juu
ri etsittyä kultaa . . .
Jännätessä on alkanut vesisade,
putoaa jo aika rapiasti. Kaikkonen
touhuaa lähtöä retkeily-keskukseen
noutamaan sadeva-rusteita
ja taitaa olla kahvikin
mielessä. Kahvipöydässä Kaikko
nen kertoilee ja minä olen korva
ja kynä heilkk&nä:
Kajkkonen ei ole myynyt ensimmäistäkään
kultahippua^ O-masta
~Ä'simästään_jculft»ta hän
teetti hopeahääpäiväksl vaimolleen
kultavaökoolin, jonka keskellä
on suurin miehen löytämä hip
pu, jonka paino on 3.5 g Rouva
tiedottaa siihen lomaan, että silloin
kun se hippu löytyi, niin rie
mun kiljahdus kiiri pitkin Saariselkää.
Tänä kesänä Kaikkosella on
kova urakka. Pitää löytää kul
ta yhden tyttären maisterinsor
mukseen ja toisen ylioppilaslah-jaan.
Koululapsille on annettu
myös kullanarvoinen luipaus. Joka
kirjoittaa opettajalleen Saariselälle,
niin saa vastauksen, johon
on kiinnitetty kultahippu.
Kaikkosen valtaus on rekisteröity
luetteloihin "Erkin Kultala
n:o 1''. Valtaus on voimassa 5
vuotta-^^iKiolsanomuksesta voi
saada 3 vuotta lisäaikaa. Jos aikoo
jatkaa, niin,valtaus on muo-
Lemmenijoeljla viitisen sataa. Lemmenjoen
kulta-alueen löysivät
Ranttilan veljekset, Uula, Niila
ja Veikko.
Kullan huuhdonta perustuu kul
lan, soran ja veden ominaispainojen/
eroon. Koilta on 19.3 kertaa
vettä raskaampaa, sora 2.5—3.0
kertaa vettä raskaampaa. Sopivan
voimakas vesivirta huuhtoo
soran pois, mutta painava kulta
ranninpohjaan asetettuihin pykäliin
ja vaskoolin uurteeseen.
Kullankaivajain majoitus- ja
vaatetussuhteita heijastelee Lapin
kullan etsinnässä vakiintuneet
kultahiukkasten kokoeroja
ilmaisevat nimitykset. Pieni, juuri
näkyvä on hengetön hippu.
Seuraavina ovat suuruusjäi^"es-tyksessä
saivarhippu, tähihippu,
lutikkahippu ja rusakkahippu.
Rusakasta suurempi on isomus-hippu
vaikka sitten olisi lehmän-lavan
kokoinen. w Inarin kunnalliskodissa
vanlia kullankaivaja
teki kuolemaa ja puheli hoitajalle:
ehkä minä huomiseksi jo virkistyn
ja pystyn lähtemään, ehkä
silloin löytyy kunnollinen iso-pushippu
. . .
Lapista löydetty suurin tietoon
tullut "isomus" painoi 392 grammaa
ja sen löysi Luttojoelta
Evert Kiviniemi 1935.
Maisteri Kaikkonen pitää kesäisin
Lapissa kullanhuT±donnan
kursseja. Toimeksiantajana on
Virkamiesliitto. Kurssi kestää
viisi päivää. Ensin selvitellään
Laipin kullan historiaa, etsinnän
teoriaa sekä lakiselvityksiä. Sitten
seuraa vaskaus, rännitys ja
loppukirinä etsintäkilpa. Lapin
kullasta on tarkoitus virittää tu-
KeSkiviikkQ, tämhiik. 26 p: ~ Wed.; Jah: 26; 197?
Intia ei tarvitse ySA:n vehnää
New Delhi. — Intia on peruut-:
tanut 400,000 tonnin suuruisen
vehnätilauksen Yhdysvalloista selittäen,
että maia on vehnäii kasvatuksessa
jo omavaraisella pohjalla.
Pääministeri Indira Gandhi sanoi
.viikko sitten tiistaina, että
maan ruokatavaran tuotanto oli
tänä vuonna useissa osavaltioissa
vallinneista tulvista ja muilta
vaikeuksista huolimatta sellainen
että meillä on_ nyt vaikeuksia-viljan
_ varastointipaikkojen puut-ristien
viihde ja jännitysmomentti.
Se on varmaa^ että kultaa on,
on vaan niin pirun pieninä hiutaleina,
hengettöminä, mutta sei-.
Iäisenkin löytäminen on monelle
merkittävä elämys. Vuosilta 1870
—1910 on laadittu keskitilasto,
• jdka heijastaa kullan suhdetta
maamassoihin. Huuhdottua maan
kiintokuutiometriä kohti on löytynyt
kultaa 1.83 grammaa.
Näin kertoili mies, jota hyvällä
syyllä voi nimittää Kulta-
Kaikkoseksi. Kerronnan >jälkeen
hän kiirehti kaivamaan Srpa-tyt
tärelleen ylioppilaslahjaa.
Kun saan nämä jutut tehtyä,
niin pitänee lähteä huhtasemaan
itselleen ikiomaa kultaa, vaikkapa
vain vaatimattomasti kymmenkunta
kiloa . . .
teen vuoksi. "Meidän ei t^r^tse
tuottaa yhtään .ainoata! yiljaii: jy«i
vää mistään maasta". f
Viralliset tilastotiedot O«QU>
tavat että vehnää ja riisiä' tulji
107 miljoonaa tonnia j ä tolnei^
ennätyssuuri^ ehkä' 115 miljoonf^i|[;
tonnin sato tuli v. 1971. ^
Viime huhtikuussa, tehdyn ijb-pimuksen
niukäanv
piti varataÄIalle.i:7rmilj |
Tags
Comments
Post a Comment for 1972-01-26-03
