Vapaus, January 7, 1961

              Sivu 2 : Lauantaina, tammik. 7 p. —• Saturday, Jan. 7, 1961
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllShed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second qlass mail by the Post
Office = Department, Ottawa. Pub-
Usbed thrice weekiy: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St.- Vf^ Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
address: Box 69, Sudbury; Ontario..
Advertising rates upon applicatlon.
Translation free of charge.'
TILAUSHINNAT: :
Canadassa: 1 vk. 8i)0 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Cahadan vastuu Laosin tilanteesta
.. • •(.••• •. •.
Meidän maallamme on tavallista suurempi edesvastuu
Laosii> tilanteesta, mikä on kehittynyt avoimeksi sisällisso-d
ä k ^ a uhkaa, kehittyä "uudeksi Koreaksi" täi sitäkin pa-
—hemmaksi. - ^ •
Laosin asioista puhuttaessa on muistettava seuraavat pää-sejkäi:
Geneven konferenssissa V. 1954, minkä yhteisinä pu-
_ heenjöhtajina toimivat_Britanriia.ja Neuvostoliitto laadittiin
ja hyväksyttiin sopimus, minkä mukaan noin 'SiOOO.OOO asuk­kaan
Laosista piti -tulla puolueeton 1<5iningaskunta, mikä
pysyttelee kyImär» sodan ja kaikkien sotaliittojen ulkopuo­lella.
Geneven sopimusten täytäntöönpanoa valvomaan muo­dostettiin
erikoinen valvontaelin, minkä puheenjohtajaksi ni­mitettiin
Intian edustaja ja jäseniksi Puolan ja. Canadan
edustajat. •
Vaikka Yhdysvallat osallistui Geneven konferenssiin se
on kieltäytynyt noudattamasta näitä sopimuksia. . Tosiasiassa
; Yhdysvaltain toimesta on väellä ja voimalla yritetty kukis­taa
puolueettomuutta kannattaneet Laosin hallitukset ja nos­tattaa
niiden tilalle Yhdysvalloille myötämielisen hallituk­sen
Laosissa. •
Tässä vaiheessa, tarkemmin sanoen vähän yli kaksi vuot-
' ta sitten, meidän maamme ilmoitti, että tätä Geneven sopi­musten
valvontakomissionia ei muka enää tarvita. Vaikka
^ komissionin toiset jäsenet, Intia ja Puola, ovat useita kertoja
esittäneet, että tämä valvontakomissioni kutsuttaisiin koolla
Ladsissa kehittyvän vaaratilanteen vuoksi, meidän maamme
Canada on kieltäytynyt ilmeiseksi siksi kun valvontakomis-
" s i o n i n koollekutsuminen ei sopinut lainkaan — eikä se sovi
uutistietojen mukaan vieläkään Yhdysvaltain: hallituksen
piirustuksiin.
Ja miksi Wa3hington Vastustaa vieläkin tänään valvonta-komissionin
koollekutsumista? Siitä yksinkertaisesta syystä
kun Yhdysvaltain hallitus on Geneven sopimusta — siiskan-sainvälisiä
lakeja rikkoen — sekaantunut kerrassaan julkeal­la
tavalla Laosin sisäisiin asioihin; Washington on avoimesti
avustanut ja aseistanut Laosin laillista hallitusta vastaan'
noussutta kapinakenraalia Phoumi' Nosavania, joka Yhdys­valtain
aseiden ja muun avustuksen avulla valtasi muutama.
• viikko sitten.Laosin pääkaupungin ja käy edelleen sotaa maan.
laillisen hallituksen, pääministeri Souvanna Phouman jouk­koja
vastaan^ _Kaiken kukkuraksi — ja vaikka Yhdysvaltain
; hallitus ei ole katsonut sopivaksi tunnustaa yli kymmenen
vuotfa vallassa .ollutta Kiinan hallitusta, Washington kii-rehji
»'''tunnustamaan''.kapinakenraali. Phoumi Nosavanin.
nukikehallituksen ennen 'kuin on mitään takeita edes siitä,
ett^ hänen k^pil^apsa.tulee oniiistvimaan ulkomaisen .javun-kaa^
tuella! Tosiasiassa näitä rivejä kirjoitettaessa (keski^
viiipc/>iHanaiJi-nijyttä^ s^it^, että vyhdysvaltalaismielisen kapi-
• nal^nraafin Phoumi Nosavanin "voitto" on vielä monessa,
•silläNLaosin kansa, mikä vastikään vapautui Ranskan sorrosta
. ja riistoöta ei-tälliä ulkoniaisten isän-
V tien, Wall Streetin pan.lcfeiirien nyljettäväksi.
iTapahtumatviimeksikuluneen kahden vuoden ajalta
: osojttavat selvästi, että meidän maamme hallitus on ollut
au^amattomasti väärässä vastustaessaan Laosin asioita suo-jaafnaan
järjestetyn kansainvälisen valvontakomissionin
koolle kutumista. Viimeaikaiset tapahtumat ovat myös osoit-
' tanIeetkumoamattdmasti,_kenen hyväksi tämän valvontako-^
mi^ionin" koollekutsumista on vastustettu Ottawasta. Asia
on ^sitäkin pahempi jos muistetaan, että'nämä tosiasiat ovat
afijjkkalaisten ja aasialaisten miljoonaisten kansanjoukkojen .
tiedossa sittenkin, vaikka sitä toistaiseksi voidaan ehkä salata
• joinakin pahaa-aavistamattomilta canadalaisilta.
t Kuten näkyy^ Canadan edesvastuu Laosin kriisin kehit-tyrfiisestä
on äärettömän suuri. Toisaalta, Geneven v. 1954
soinmuksen valvontakomissionin jäsenenä meidän maallem­me*
on kultainen mahdollisuus korjata aikaisemmat virheen­sä
9a sanoa Yhdysvaltain imperialisteille, että pitäkää kyn-
"'terytie pois-Laosista, minkä täytyy saada olla puolueettomana,
itsenäisenä maana, kuten Geneven sopimus edellyttää.
VVoiko Ottawa nousta tämän kultaisen mahdollisuuden
tasolle ja siten saavuttaa juuri vapautuneiden tai vapautu­maan
pyrkivien siirtomaakansojen ja muiden hyvää tarkoit­tavien
ihmisten «luottamuksen?
Helsinki. — Tasavallan pre3iv
dentti Urho Kekkonen piti .uu­denvuoden
päivänä yleisradiossa
puheen, jossa hän lausui:
Vuosi sitten edellytettiin yleises­ti,
että nousukauden jatkumista
vuoden 1960 aikana <vaitiin pitää
uskottavana. . .Kun nyt teemme ti­linpäätöstä
.kuluneesta. vuodesta,
voimme- todeta, että; ^i^nakko-odo-tukset
ovat' toteutuneet^^toivottua-kin
paremmin; Päättynyt vuosi
siirtyi historiaan talouselämjn kan­nalta
yhtenä > kaikkien, suotuisini-mista.
~ -i^ - . ,
Kansantaloutemme kokonais- ,
tuotanto lisääntyi ennäty.=;mäistä
vauhtia, ja kaikki talouselämän
alat pääsivät korkeasuhdanteesr
ta osallisiksi. Edullisten vienti-
. markkinoiden- ansiosta, varsinkin:
puu- ja paperiteollisuuden tuo^
tanto nousi hyvin Korkealle tasol­le.
Tämä vilkastutti huomattavasti
toimintaa monissa muissa elinkei­noissa,
varsinkin metsätaloudessa,
lisäten niiden tuotannon määriä ja
työvoiman kysyntää. Maatalouden
satotulos oli kaikkien aikojen ennä­tys.
Optimistinen käsitys talous­elämämme
mahdollisuuksista' roh­kaisi
yrittäjiä pitkäaikaisiin sijoi­tuksiin,
joten on myös voitu luoda
vastaisen varalle uusia tuotannon
ja työn lähteitä.
Tuotantotoiminnan voimakkaas­ta
kasvusta johtunu* työvoiman ky­synnän
lisäys on olennaisesti muut­tanut
työllisyystilannetta; Arvioi­daankin,
että vuoden 1960 lopi)U-puolella
tuotantotoiminnan palve-,
luksessa oli työvoimaa li8öO,OÖO
henkeä eli n. 4 % enemmän kuin
vuotta aikaisemmin. Yksityisten
työmarkkinoiden huomattava pa­rantuminen
on suuresti helpotta­nut
valtion ja kuntien työllisyyspo­liittisia
velvoituksia. Vuoden 1959
lopussa oli työttömyyskortistoihin
merkittynä 55,00 henkilöä ja koko­naan
ilman työtä oli. lähes 10,000
henkilöä. 'Vuoden 1960 lopussa
työttömyyskortistot on avattu 5
kunnassa eikä niihin ole merkitty­nä
täyttä 100 henkilöä. Vaikka näi­tä'
lukuja ei uuden järjestelmän
voimaantultua voidakaan pitää ver-tauskelpoisina
toistensa kanssa; ne
1 Ovat olsoituksena siitä, että .työlli­syystilanteessa,
on ; tapaljtunut huo­mattava
parantuminen. Se merkit-,
seev suurta säästöä valtion työttö­myysmenoissa,
mutta suhteellisesti
vielä enemmän se helpottaa kuntien
asemaa, ' O n ' huomattava, että jul­kisin
varoin ylläpidetyt työt, joissa'
valtion osalta nyt on n. 50,000 hen­kilöä
ovat lähes kokonaan ns. nor­maaleja
töitä; jotka työllisyyden
kausivaihtelujen johdosta on- siir­retty
talvikautena suoritettavaksi.
Korkeussuhdanne ei ole sanotta­vasti
nostanut kotimaista hintata­soa.
Näin ollen ne eri väestöryh­mien
saamat tulojen lisäykset, jot­ka
ovat johtuoieet tuotantotoimin­nan
korkeasta tasosta ja poikkeuk­sellisen
edullisesta työllisyystilan-^
teestä, ovat myös merkinneet reaa­lisen
ostokyvyn lisäystä; Elinta­somme
nousikin viime vuonna, jos
sitä mitataan reaal;kansantuIolla
henkeä kohdenj_n. 7 %:lla.-Varsin­kin
qn olluTilahduttavaa todeta, et­tä
myösmaamme pohjois- ja koil­lisosissa
asukkaiden elämisen mah­dollisuudet
paranivat, sillä siellä­kin
saatiin hyvä sato ja ansiomah­dollisuudet
metsätaloudessa ja
muilla tuotannonaloilla Jisäänt3'ivät.
Vuodet 1959 ja 1960 merkitsevät
Suomelle voimakasta taloudellista
nousukautta, jonka .aikana esim. te-oUisuusutotannon
kokonaislisäys on
suuteen niiden keinojen valinnassa,
jotka näiden tavoitteiden saavutta­miseksi
tarvitaan.
Nyt päättyneelle vuodelle anta­vat
leimansa eräät tärkeät edistys­askeleet
sosiaalisen lainsäädännön
alalla.
Pyrkimättä' arvostelemaan teh­tyjä
ratkaisuja, rohkenen kuiten­kin
esittää henkilökohtaisena kä-
. sityksenäni, että sairasvakuutus
on ~4i(änyt tärkeysjärjestyksessä
'--huonommalle sijalle kuin se so­siaalisen
merkityksensä • perus­teella
olisi-ansainnut. ~^
Kun työmarkkinajärjestöt ovat
suurta edesvastuuta osoittaen pääs­seet
yksimielisiksi pitkäaikaisesta
runkosopimuksesta, ne tekisivät
valtiovallalle ja yhteiskunnalle var­maan
merkittävän palveluksen, jos
ne voisivat saada aikaan yhteisen
suosituksen sosiaalisen lainsäädän­nön,
jatkuvassa kehittämisessä nou­datettavasta
ohjelmasta:
merkittävä ainakin 22 %: l l a . Näin Joulun alla luin: mielenkiintoisen
korkeaa nousuprosenttia en ole; kirjoituksen rintamapappien koke-huomannut
vastaavasti yhdenkään
muun Länsi-Euroopan maan kohdal­la.
Ne tekijät, jotka ovat ludneet
edellytykset nykyiselle korkeasuh­danteelle,
ovat edelleenkin vaikut­tamassa.
Vaikka tuotantotoiminr
tamme suorituskyky alkaneena vuo­tena
vahvistuukin esim. paperiteol­lisuuden
tuotanto lisääntyy laajen­nussuunnitelmien
toteutumisen joh­dosta
n. 20 % :11a, on kuitenkin luul­tavaa,
että talouselämän nousun
vauhti ei vuonna 1961 ole yhtä' ri-
.peää kuin päättyneenä vuotena.
Meidän on edelleen pidettävä
mielessä, että kansainväliset suh­danteet,
joista talouselämämme,
niin . suuressa määrin riippuu,
saattavat kääntyä laskuun ja et­tä
myös taloudellisen kasvun .ko­timaiset
voimat saattavat heiken-tyä.
.....
Valtiontalouden piirissä tehtävil­lä
ratkaisuilla on nykyisissä oloissa
suuri vaikutus yksityisten elinkei-'
noelämän toimintaedellytyksiin. N i ­menomaan
valtiontaloudessa olisi­kin
korkeasuhdanteen vielä jatku­essa
pyrittävä luomaan mahdolli­suudet
talouspolitiikan tarkoituk­senmukaiselle
hoitamiselle tulevai­suudessa.
Tämä'varautuminen mah­dolliseen
suhdannekäänteeseen e-dellyttää
. kuitenkin •- suunnitelmalli­suutta
ja , pitkäjännitteisyyttä ta­louspoliittisessa
. ajattelussa. Vasta
tällöin voidaan paremmin sopia
niistä tavoitteista^ jotka eliiitason
nousun kannalta ovat tärkeitä, ja
muiksista.
— Kai tälle kansalle on varattu
tejitävä, jos me saamme palata va­paaseen
isänmaahan^ jonka osana
on rauha, oli-eräs rintamamies ky­synyt
pataljoonansa pastorilta
Miten.asian laita on? Onko Suo­men
kansalle olliit varattuna rau­han
tehtävä ja ovatko nämä tehtä­vät
löytyneet?
N^hin kysymyksiin on Suomen
kansa antanut vastausta jo yli 15
vuoden ajan. Minusta tuntuu kuin
vastauksen ääriviivat olisivat hah­mottuneet.
Suomen kansa on suorittanut
suurtyön sodan tuomien velvoitus­ten
täyttämiseksi ja sodan aiheuttaa
mien tuhojen parantamiseksi.
Sen tehtävänä taloudellisen ja
sivistyksellisen rakennustyön o-hella
on rauhan rakentaminen
siinä Euroopan kolkassa, jossa
meidän on suotu elää. Sen tehtä­vänä
kansainvälisessä eläm<"(5sä
on rauhan edellytysten vahvista-,
mli^n kaikkialla missä me vä­hänkin
voimme siihen myötäval-kutfea;
,
Suomi; on ollut lännen ja- idan
rauhaton: rajamaa. . /Vuosisatojen
imittaan se pn maaritieteellisen si­jaintinsa
vuoksi saanut kantaa ras-
,kaat veriuhrit: Eikö ole tullut iai-ka,
että Suomi voisi tähän asti; koh^
talokkaah erikoisasemansa kääntää
hyödyksi :itselie(?n ja muille, 'so. tui":
vata oman rauhansa .sekä töirnia
myö.s sillanrakentajana lännen ja
idän; välillä? Tämä välitystehtävä
päästä suurempaian johdonmukai- ,ed"ellyttää, että me itse tunnemme
w URHO KEKKONEN
""TT'* • •
olevamme turvatussa . asemassa.
Vaikka maailmassa viime vuoden
alun suotuisien näkymien jälkeen
levottomuus ja jännitys ovat-uhkaa-?
vasti lisääntyneet, minulla on se kä­sitys,
että Suomessa ori kansalais­ten
keskuudessa vahvistunut ulko­poliittisen
varmuuden ja turvalli­suuden
tunne.-Ehkä meille on avau­tumassa
uusi kansallinen tehtävä
rauihaa ja keskinäistä ymmärtämys­tä
kaipaavassa maailmassa. Mutta
ehtona, on, että olemme henkisesti
otolliset tähän tehtävään.' Kun In­tian
pääministeri Nehru vieraili
muutamavuosi sitten Suomessa, jäi
minulle väkevänä mieleen hänen sa­nansa,
että hän on voittanut vihan
ja pelon sydämessään. Siinä meil­le
ohjenuoraa yksityisinä kansalai­sina
ja vapauttaan varjelevana kan­sana..
Kun seuraa elämää tämänpäivän
Suomessa, ei ole annettava toisar­voisten
seikkojen estää oikean ku­van
syntymistä. Politiikkojen ärhe-ät
vuorosanat ovat kuin pintaväre,
joka näkyy virran rannalla seisojan
silmiin. Rikkoutuneen - vedenpinnan
alla.kulkee kuitenkin voimakas ky­mi
omaa vastustamatonta kulkuaan.
Niin kulkee ifiyös Suomen kansa va­paana
ja suunnastaan selvillä kohti
valoisaa tulevaisuutta. "Meillä on
hyvä isänmaa, viisastunut, ja voimis­tunut",
kirjoitti muutama viikko
sitten* eräs pappismies- yhä esiinty­vää
olojemme mu«tamaalausta pa-heksuessaan.
Näihin sanoihin koko
sydämestäni yhdyn.-
Toivotan kuulijoilleni ja koko
Suomen kansalle onnellista uutta
vuotta. Onnentoivotukseni kohdis­tuu
myös niille kymmenilletuhan-sille
maanmeihille, jotka ottavat
vastaan uuden vuoden kotimaasa
ulkopuolella.
O
e
S
e
mom PURISTA
TOIMITTANUT EEVA
Korvaamaton silmä
KEHOTUS AUTOILIJOILLE
Koulun lähellä oli, autoilijoille
osoitettu varoitustaulu:
KOULUr—' älkää surmatko las­ta!
Tauluun oli virallisen tekstin
alle lisätty kulmikkain .kirjaimin,
sanat:
0(iottakaa.; kunnes tulee opetta­ja!
K ongon armeija on obutua vastassa
Vihdoin viimeinkin
Tiistaina saatu tieto, että Quebecissa pidetyt — ja Cana-dalle
äärettömän paljon huonoa mainetta antaneet — Puolan
kansalliset taideaarteet on vihdoin viimeinkin lähetetty oi­kealle
omistajalleen, Puolan valtiolle. Tätä erinomaista uu^
tistietoa tervehdittiin suurella ilolla kaikkien ajattelevien
canadalaisten taholta kahdesta.syystä: 1) siksi kun Puola saa
nyt korvaamattomat taideaarteensa takaisin, ja 2) siksi ettei
Canadaa voida enää syyttää toisten omaisuuksien laittomasta
hallussapidosta; mikä on painanut maammekerrassaan kiu­salliseen
"ja kestämättömään asemaan. '
- Nämä taideaarteet salakuljetettiin~^Hitierin hyökättyä:.
Puolaan noin-kaksikymmentä vuotta sitten pois maasta^j a
lopulta ne tuotiin säilytettäväksi tänne Canadaan.
' Osa näistä taideaarteista — ne mitkä olivat liittohalli-"
tuksen kontrollissa, palautettiin pari vuotta sitten takaisin
Puolaan pitkäaikaisen neuvottelun, ja kinastelun jälkeen.
Mutta munalukkolaistaan ja muita taantumuksellisista edes-ott^
misistaan omalaatuista kuuluisuutta saanut Quebecin
ma'akunnan edesmennyt pääministeri Maurice Duplessis ju­listi,
että näitä Puolan taideaarteita ei anneta takaisin Puo­lalle
niin kauan kuih Puolassa on "kommunistinen hallitus".
Toisinsanoen Duplessis oli siis sitä mieltä, että näitä taide­aarteita
ei palauteta milloinkaan! Muistettakoon vielä, että
suurin-ösa—.arviolta $60;000,000 arvosta — näistä Puolan
taideaarteista oli Quebecissa,
.'Kuvaan liittjä vielä Puolan "vanhaa" eli porvatillista
hallitusjärjestelmää edustaneet Puolan pakoaliset ja erikoi­sesti
sodan aikana Lontoossa toiminut Puolan pakolaishalli-tUÄ
Kieltäydyttäessä palauttamasta näitä Puolan taideaar­teita
takaisin kotiin," fneille selitettiin- niinkin; että ei ole
miika tietoa-siitä kenelle ne kiiuluvat — Lontoossa sodan
aU£3J|;ta olleelle pakolaishallitukselle, vaiko Puolan kansalle!
Moskova. — Jos Mobatnn jookot
rohkenevat hyökätä Itäiseen maa­kuntaan,
meillä on riittävästi voi­mia
heidän tuhoamiseensa, sanoi
Lumumban hallituksen kansansivis-tysministeri
Pier Mulele Izvestijan
edustajalle myöntämässään haas­tattelussa.
— Kongon kolmeen
osaan hajonneen armeijan yhtenäir
senä pysyiiyt osa, jossa on yli 10,*
000 miestä, oli keskitetty Itäiseen
maakuntaan Stanleyrillen lähetty­ville
ja Kivun maakunta&n. Nämä
joukot ovat täydellisestr hallituk­semme
käytettävissä.
Kongon kansanslvistysministeri hra
Pier Mulele johti Kongon hallitus-
Nyt on kuitenkin tästäkin ve­rukkeesta
luovuttu, sillä sel­väähän
on, että nämä taideaar­teet
kuuluvat Puolan kansalle
j a valtiolle sen hallitusjärjes­telmästä
välittämättä, eikä mil­lekään
poliittiselle pakolais­ryhmälle.
Historia kulkee siis vääjää­mätöntä
latuaan. Dupkssisin
kuoleman jälkeen nousj_ Que^,
^ecissakin uudet miehet halli-tuspukille
ja heidän kunniak­seen
jää näiden taijdeaarteiden
palauttaminen ja maamme
maineön pelastaminen. Samalla
kertaa ovat Puolan pakölaispo-litiikotkin
jääneet omaan mi­tättömyyteensä
Puolan kan­saan
verraten— on osoittautu­nut
jälleen, että hallitsijat tu­levat
ja menevät, mutta kansa­kunta
säilyy ikuisesti.. Niinpä"
ei kukaan enää kiinnitä mitään
huomiota siihen, mitä mahdol­lisesti
sanovat asiasta jotkut
puolalaispaltolaiset.
Meidän lehtemme liittyy nii­hin
hyvää tarkoittaviin «ja oi­keudentuntoisiin
canadalaisiin,
jotka tervehtivät suurella ilol­la
näiden taideaarteiden pa­lauttamista
Puolaan. /
valtuuskuntaa Kairossa.
Kysymykseen, mitkä ovat tämän
valtuuskunnan päämäärät, ministeri
vastasi, että; valtuuskunnan tehtävä-^
nä on saattaa ystäväUismielisten
maiden Ja koko maailman tietoon se,
että Kongon laillisella hallituksella,
jfika joulukuun 12 pnä päätti väliair
kaisesti.asettua StanleyvUleen, on
puolellaan kansan ja armeijan kan­natus.
Toiseksi valtuuskunnaii pää­määränä
on solmia yhteyksiä Afrikan
maiden maanosien valtioihin, jotta
näiltä saataisiin apua. Edelleen mi­nisteri
huomautti, miten tärkeätä on
ymmärtää voimasuhteiden jakaantu­minen
ja Kongossa vallitseva tilanne
samoinkuin se, mitä tapahtui maan
lailliselle hallitukselle uskollisena pyr-syneessä
Kongon armeijassa; Kan­sallinen
armeija, jonka vahvuus on
'25,000 miestä, muodostettiin jo ennen
maan itsenäiseksi julistamista. Ar­meija
jakaantui kolmeen erilliseen
suurin piirtem yhtä vahvaan ryh­mään.
Ensimmäinen ryhmä sijoitet­tiin
Kasain ja Katangan maakunr
tiin, mutta se jaettiin vieläkin pie­nempiin
osiin ja lopulta belgialaiset
siirtomaaherrat hajoittivät sen koko-
_naan. Tftiserfärmeijan ryhmän, joka
oliTijoitettuna LeopoldvUleen belgia­laisten
sekä Mobuturi klikki hajoitti
YKn joukkojen aktiivisesti alustaes­sa.
Suuri vastuu tästä lankeaa ken­raali
Ketanylle.' joka johti YKn ma­rokkolaisia
joukkoja Kongossa. Pat-rlce
Lumumba pyysi häneltä apua
toisen ryhmän Järjestelyssä, mutta
marokkolainen kenraali itseasiassa
päinvastoin' myötävaikutti epäjärjes­tyksen
voimistamiseen ja joukkojen
hajoittamiseen.
Yhtenäisenä pysyi vain Kongon
armeijan kolmas ryhmä, Jolka oli si­joitettuna
Itäiseen maakuntaan Stan-leyviUen
läheisyyteen sekä Kivun
maakuntaan. Myöhemmin heihin
liittyi'osa muihin kahteen ryhmään
kuuluneita upseereita ja sotilaita.
Nämä joukot, jotka käsittävät yli
10,000 miestä/ ovat täydellisesti mei­dän
hallituksemme käytettävissä.
Hallitukseen osallistuvien eri po­liittisten
puolueiden Ja Järjestöjen
edustajien välillä vaUitse täydellinen
yksimielisyys Ja: yhteistyöhenki, ko­rosti
ministeri.
Mobutu on toimeenpannut Itäisen
maakunnan ankaran piirityksen, lau­sui
ministeri Mulele. Länshnaiset
lentoyhtiöt, kuten belgialainen Sabe-na-
yhtymä, amerikkalainen Pan-
American Airways Ja ranskalainen
Air France ovat antaneet Mobutun
käyttöön lentokoneita, jotka vainoa­vat
Stanlesrvilleen matkustavia isän­maanystäviä.
Juuri näiden lentoko­neiden
avulla Mobutun onnistui ta­voittaa
senaatin puheenjohtaja 600
km päässä Leopoldvillestä sekä usei­ta
parlamentin jäseniä. Mutta siitä
huolimatta useat parlamentin jäsenet
pääsivät; onnellisesti perille Stanley-villeen.
Mitä tulee Itäiseen maakuntaan,
niin se on täydellisesti maan laillisen
hallituksen tarkkailun alaisena. Ra­joille
ja samoin maakuntaan-johta­ville
teille on asetettu tarkkailuase­mat;
On ryhdytty myöskin toimen­piteisiin
vakoilijoita ja .tuhotyöntekir
joitä vastaan. Eurooppalaiset eivät
voi poistua Stanlejrvillestä ilman vi­ranomaisten
lupaa.
Edelleen ministeri kertoi, että kaik­kia
Mobutun ja Kasavubun antamia
passeja Ja viisumeita ja multa asia­kirjoja
pidetään pätemättöminä.
Jos Mobutun rosvojoukot rohkene­vat
hyökätä Itäiseen maakuntaan,
niin meillä on riittävästi voimaa hei­dän
tuhoamisefcseen, lausui ministeri
Mulele.
: Ihmisen'silmä on eräs suurenmoi-simmista
luonnon-mestarinäytteistä,
sen, mopipUDllsuus on hanraiasyttä:
,vä,; mutta kuitenkaan se ei ole täy-deilineri!'
On asioita, joita-emme
voi nähdä. Mutta kenties ihmissil­mäkin
vielä kehittyy, ehkäpä joskus
keksitään ^todellinen ; röntgenkatse
tai ^pysty^än näkeiiiääiii Jvaikkäpa
radioaaltoja.^
jSilmä? voivat valehdella, esim.
viiva näyttää pitemmältä jos sitä
jatketaan ulospäin kääntyvällä kuK
maila, lyhyemmältä, jos kulma
kääntyy sisään. Ja kuitenkin viiva
on koko ajan yhtä pitkä. Voimak­kaasti
valaistut pinnat näyttävät
suuremmilta kuin heikosti valais-tu.
t tai pimeät. Tällä näköharhalla
on suuri merkitys asusteiden va­lintaan:
mustissa vaatteissa vaiku­tetaan
hoikilta, valkeissa taas kiloja
on liikaa.
Ihmissilmä ei ole yksinoikeutettu
näkemään värejä ja muotoja. Per­hosen
silmä on jo syntyessään täy­dellisesti
värin aistiva. Vihreä ei
viehätä siinä m|iärin kuin keltainen
tai sininen. Perhosesta mikä tahan­sa
kukka ei ole kukka. -
Mehiläinen näkee ihmissilmältä
salattuja asioita.. Sateenkaai-en vä­rien
ulkopuolella oleva ultravioletti
näkyy sen silmissä, mutta raivotilas-sakaan
se ei kykene näkemään pu­naista.
Ihmisen 'punainen on sille
mvcsta. Ja mikä ihmeellisintä, niin
väitetään ettei häi-käkään näe pu­naista,
samantekevää minkä värisel­lä
vaatteella sitä houkutellaan. On­han
ihmisissäkin värisokeita, jotka
eivät eroita puolukan marjaa sen
lehdestä. Tarkat tutkijat ovat to­denneet
kärpäsen näkevän noin vii­denkymmenen
metrin päähän. Suh­teellisesti
ajatellen saavutu.s on
melkoinen. Kondori, Etelä-Ameri-'
kan Andien mahtava korppikotka
pystyy näkemään nelj än kilometrin
korkeudesta vuoristorotan, jonka
väri sulautuu täyshimaastoon Kon­dorin
sanotaan näkevän kolmen sa­dan
kilometrin etäisyyteen, mutta
puolihämäränsä sen näkökyky on
miltei oieteäton: •
Minkään .^eläimen silmä ei ole
kuiitenkaan niin mamio kuin ihmi­sen..
Ihmissilmä pystyy eroitta-maan
kaukaisia tähtisumuja ja sil­loin
liikutaan jo matkoissa, joissa
ykkösen perään on lisättävä pitkä
rfvi nölfiar / Tdlsäalt»" ihmissilmä
pystyy näkemään pieniäkin aine­osia,
jdpii molekyylejä, joiden hal­kaisija
on vain millimetrinkyme-nestuhannesosa.
: Katsokaapa au­ringon
huoneeseen sinkoamaa sä-dekimppua.
Pölyhiukkaset tanssi­vat
ja valo paljastaa molekyylit ihr
missilmälle.
Monet ihmisten laatimat laitteet.
kuten hyvät kamerat ovat nopeudel­taan
ylivoimaisia: silmiin nähden.
Silmän reaktioika on muutama
kymmenesosa sekuntia, mutta jokr
seenkin tavallisilla kojeilla voidaan
merkitä sekunnin tuhannesmiljoo-nasosa.
Kuitenkin kunnioitus silmää
kohtaan: säilyy. Nykyajan tiede on
paljastanut' ilimissilmän loputtoman
monipuolisuuden. Silmä yhtyneenä
inhimilliseen älyyn pitää hy\'in puo­lensa
koneita vastaan.
Verkkokalvon keltainen piste on
vastaanottavaisin näkövaikutelmille.
Sitä paikkaa verkkokalvossa, mihin
näköhermo tulee silmässä kutsutaan
sokeaksi pilkuksi eikä se ota vas­taan
mitään näköaistimuksia. Meil­lä'
oit ikään- kuin- kaksi- näköaistia:
päiväsilmä ja yösilmä. Päivällä' nä­emme
parhaiten- keltaisella- pilkul'-
la. Juuri tämä siimänkobta aistii
tehokkaimmin värit , Yöllä tai hei­kossa
valossa ovat verkkokalvon Ul­koreunat
vastaanpttayaisimmat
Joskus kuulee puhuttavan erikoisis­ta
:silnustä, jotka näkevät kurjeen
tekstin kuoren lävitse, mutta tutki­mukset
ovat osoittaneet-että vilppi
näyttelee siinä suurinta osaa. Myöis
selvänäkijäin silmät ovat joutuneet
tutkimuskohteiksi ja merkillistä
kyllä, m^tta varsin usein on todet­tu
selvänäkijäin olevan miltei puo­lisokeita.
-
Usein phhutaan ylpeydellä van­huksista,
jotka pystyvät lukemaan
ilman laseja. Tavallinen ihminen
alkaa tarvita noin 45 vuoden iässä
ainakin lukulaseja. Näiden merkil­listen
vanhusten näkökyky ei ole
erikoisemmin hyvä: toinen silmä pn
vaan liki- toinen pitkänäkoin»). Toi­sella
silmällcän he lukevat, toisella
katselevat maisemia.
; Millä kannalla on parhaat silmät?
Puhutaan beduiinien, aavioiden tui­mien
miesten kotkankatseista. He
ovat todella uljaan näköisiä tuijot­taessaan,
kamelin selästä taivaan­rantaan.
Heidän katseensa vaikut­taa
erittäin terävältä, mutta heillä
ei suinkaan ole hyvät silmät -r-päinvastoin.
Aavikon pöly turme;
lee nopeasti silmät, ja niinpä bedu­iinien
on erittäin silmölihasten voir
maila jännitettävä katsettaan näl)-
däkseen edes normaalin hyvin.
Todennäköisesti pohjoismaiden
maalaisväestöllä on parhaat silmät.
Maasto tarjoaa silmille vaihtelua,
eikä katsetta tarvitse jännittää. Sil­mät
eivät rasitu niinkuin kaupunki­laisilla
jotka eivät ehdi kaikessa
kiireessä ajattelemaankaan silmi-iiän.
Silmät rasittuvat jokapäiväi­sessä
työssä. Niinpä olisi hyvä
mennä vaikkapa viideksi minuutiksi
ikkunan ääreen katselemaan kaukai­suuteen—
ellei naapuritalon seinä
ole vastassa. Silmälihakset lepää­vät
silloin.
HYVÄNMAKUISIA J i l K O R I S.
TEELLISIÄ PIKKULEIPIÄ •
SuUaapyöryloita:
.2 kkp, sihdattuja jauhoja
1 tl. leivinj,
% tl. suolaa.
^ kkp, voita tai shortening.
% kkp. sokeria.
1 muna.
1 rkl. maitoa.
-3 rkl. kaakaojauhoja.
Sihdatut jauhot, leivinjauhot ja
suola sihdataan uudelleen yhdessä.
Voi ja sokeri vaivataan kuohkeaksi.
Lisätään muna ja:maito ja vatka­taan
hyvin. Jauhot lisätään vähitel­len
koko ajan hyvin vatkaten. Tai­kina
jaetaan kahteen yhtä suureen
osaan ja toiseen sekoitetaan kaa-kaojauhot.
Tailuna annetaan olla
kylmässä siksi kunnes se on hyvää
kaulita.
Kahden jauboitetun valiapaperin
välissä kaulitaan kunxpikin tailuna
erikseen noin % osa paksuisiksL
Vaaleq taikina nostetaan suklaatai-^
kinan päälle, paperit poistetaan ja
rullataan aivan kuin kääretorttu.
Annetaan olla kylmässä siksi kun­nes
se on hyvä leikata Va osa viipe*
leiksi. Asetetaan rasvaamattomalle
pellille ja paistetaan noin 10 min.
373 F lämmössä. Annoksesta tulee
noin viisi tusinaa pyörylää.
t 1
il
" i ii
PÄIVÄN PAKINA
'Ätlakasta' Canadan historiankirjaan asti
"Allakasta" näkyy että
on loppiainen ja viikon päästä
Nuutti: Ennenvanhaan - sanotaan
joulua vietetyn Tuomaasta Nuut­tiin,
eli joulukuun 21 pstä tammi­kuun
13 päivään. \
Sen jälkeen tulevat sitten ne
"härkäviikot ja reikäleivät", joita
riittää- ^evään ensimpiäiseen suur­juhlaan
— "smelttikalastdkseen"
•asti.'' V
Mutta "allakasta", tässä tapauk­sessa
"Taskukalenteri V. 1961",''
saadaan paljon muitakin hyviä tie­toja.
Varsinaisten juhlien ja mui­den
sellaisten lisäksi siinä on erit­täin
hyödyllisiä tietoja Canadan elä­keasioista,
sairashuoltoasioista ja
tapahtumista kuluneen vuoden
ajalta. Siitä "taskujättiläisestä"
löytyy esim.' Suomen ja Canadan
mittojen vcrfäiluja aina paitojen
ja kenkien numeroihin saakka.
Näitä Taskukalentereita on kuu­lema
vielä joitakin kappaleita saa­tavana'
— r . ja ne myydään Jietysti
ensin tuleville;
Kenellä ei tätä vaivaisen 50 sen­tin
hintaista, hyödyllistä ja tar­peellista
taskukirjaa ci vielä ole,
tänään kääntyköön hän paikallisten asia-miestemme
ja -naistemme puoleen,
tai lähettäköön tilauksensa suoraan
pääliikkeeseen tänne Sudburyyn.
Vapaus kustannusliikkeen jul­kaisema
"Joulu 1960" on saanut
lukijakunnan taholta erittäiti :liin(i-,
pimän vastaanoton. Sen levikki tä­nä
vuonna on useita satoja kappa­leita
viimevuotista suurempi. Eikä
suinkaan suotta; sillä "Joulusta^
löytyy monenlaista ja todella ar­vokasta
luettavaa. Kevyempien
kertomusten ja kuvausten lisäksi
siihen on otetu eräitä nykyhetken
ongelmia- käsitteleviä , vakavampi-aiheisiakin
artikkeleita ja niin on­kin
saatu ehjä ja suurta lukijakun­taa
tyydyttävä kokonaisuus. Pieni
määrä näitä, julkaisuja on vielä
saatavana joko asiamiehiltä tai. tääl­tä
pääliikkeestä.
Yksi kaikkein arvokkain "joulu­lahjamme"
oli juuri ilmestynyt
Stanley B; 'Ryersoniii kirjoittama
"The» Foundation of Canada; .Be-ginnings
to 1815".' (Progre^ Boöks,
340 sivua, hinta paperikansissa
$3.00 ja kovissa kansissa $5.00.)
Ymniärtääksemme oikein ase­maamme
-yksilöinä, luokkana ja
kansakuntana, sekä edessämme ole­via
tehtäviä ja velvollisuuksia,
meidän tulee ymmärtää maamme
historiaa ja sen kehitystä.
Tässä suhteessa ine voimme ver­rata
itseämme vuoristokiipeilijään,
joka pitkän vaivalloisen matkan
kavuttuaan pysähtyy hetkiseksi ja
luo katseensa "taaksepäin; saaden
siten yleiskuvan siität miten on
mal^a edistynyt, miten on vaikeu­det
voitettu ja samalla yleisviit-teen
siitä; miten on. loppumatkan
ongelmatVratkaistavissa. rv.
Rajoitettu palstatilamme ei an­na
mahdollisuutta yksityiskohtai­semmin
, syventyä tämän todella
mielenkiintpisen historiateoksen
sisältöön;- - •
Mainittakoon kuitenkin, että
Ryerson'"on tehnyt äärettömän pal­jon
työtä tutkiessaan Canadan his­torian
alkuvaiheita aina siitä asti,
jolloin ensimmäiset viikingit ja
myö'heminin'mu^t valkoihoiset tuli­vat
tähän maahhn. Hän on tutki­nut
Newfoundlahdin edustan turs­kankalastusta
ja mannermaan tur­kiskauppaa
sekä niiden vaikutusta
siihen, että Euroopasta tuli miltei
ylipääsemättömiltä näyttäneistä
vaikeuksista huolimatta yhä uusia
tulpkkaitai. jKiiipittaja on syventy-hyt'tutkimaan
miksf Canadan val>
taus intiaaneilta sai sellaisen muo-don
minkä se sai ja minkälaista
osaa siinä vei ensin Ranskan feo­daalinen
yksinvaltius läheisessä
liitossa katolisen kirkon kanssa.
Hän selosta alusta pitäen niitä " u l ­kopuolisia"
vaikutteita •— m.m. "30-
vuotinen sota" ja muut sodat mil­loin
Ranskan ja Espanjan, milloin
Portugalin ja Espanjan ja lopuksi
Britannian ja Ranskan välillä
jotka omalla tavallaan vaikuttivat
maamme alkukehitykseen. Tämänv.
jälkeen kirjoittaja kuvaa, miten
Britannia työnsi Ranskan pois Cana-dasta;
minkälainen vaikutus oli Yh­dysvaltain
kehityksellä Canadaan
ja miten'Yhdysvallat yritti silloin,
viimeksi v. 1812—14 sodan avulla
saada kaapatuksi Canadan haltuun­sa
ja miten se lujitti itsenäisyys-henkeä
maassamme.
Tämän materialistisen, marxilai­sen
maailmankatsomuksen perus­teella
kirjoitetun historiateoksen
monipuolisuutta voidaan Ihka par­haiten
kuvata sanomalla että sii- '
nä on 33. eri lukua, 9 karttapiirus-tusta
ja toistakymmentä historial­lista
kuvaa, sekä noin 30 sivua kä­sittävä
indeksUuettelo henkUöistii
ja asiakirjoista, joiden lausuntoja
ja tietoja, on kirjoittaja k'äyttSnyt
hyväkseen, •
Suosittelemme lämpimästi &ag*
lanninkieltä lukeviUe tätä. todella
tervehdittävää -kirjauutuutta;
. — KSnsfttoura;
• i-1