Vapaus, March 15, 1956

              : ''B^ J2 , TorstaiJM!, nrnlisk. 15 p. — Thursd»y^ March J5,1056;
«aormi mx a, Baäbm, Ontui».
Mimikiam nu» upoa^ 9ppik»Um,
' - TXLAUfiBOOf AT; ,
On»d«aM; t n.7J»0tk. 9.19'
YlidmOoiMi; iflLM iM- *»
emom^', W4 kk, 4,is
SVlsnYAAÄ^
PÄIVIÄ Vaihin v- ja u- seHramne juhlii
Tänään ilmestTT fchteajme Viti',:- fette» ovat kuoJJ£et Ja imkkoVat nyt eatirtä ssaHcaxanzt ioutot rivejbiosäl »iston ^1^» viikcBa julkatesmn
aiatto3wca juhJanumerona» fcuanJin- kuoleaian sUuätH ttota, Jftrtt» tanSi kehittämään fyysJii^esti ja fcenkises, f PortiÄ Äukaan kupana Ja sjUEkeliD
rKiffvm» ja nikiQdin ]
tfioianf» lisääntynyt
; lOttasa. liittovaltion tSasHaUA^i
SITÄ
JA
TÄT
mm- -^ntymen 50'^^^^ johdosta
- 'JJ ' - \ 5*^ia«2an tufec jkuläneeksf läÄin 50 vuotta s^ilä/jolloin Toiöijto,ssa ^
: pmistiMfin suomalait 1
' ' silJoin ollut tnutita kuin liymmenkunta jäscrntä, kehittyi kuitenkin ^
^Duri ja,luja puu, vofmistelu- ja urheiluseura Yritys, joka, on keita-
. i^^tubkttt ja myrskyt '-^ ja on, tämän pitkän toimintakaiitefu^^^
Icana vaiatuiut kehittävää ja terveellistä'^urbHIutoimintaa tuhansille
nuoHlle^kansalaisillemrne. , \ ' '
--^-•^niän SÖ-HSioti^ivän kunniaksi ön Yrityksen' toim«t^iJ^ge^
telty suuri kattsanjuiila, mikä pidetään Tomnton^JOon-l||i|i|^^i«|
\!iiuntain3, «näaliskuun 25, ^ivänä. Myös lehtemme tämänpäiväinen
numero on kaikessa vaatimattomuudej^an omistettu tämän merkki-päivän
kunniaksi.' . , . • • illilfflf;!
ytf ,f, fci^^Onnitelles^mme nyt Yritystä- tämän merkkipäivän johdosta —
I ' %: - ^ Ja..Vapaiiden kaikki lukijat yhtyvät epäilemättä tähän onnitteluun ^
^ ' h ' ' irte^onäittel^minei^^
' ^^aniajtol^uilKilusra ' '.. ' '
-^ICahiuieM suomalaistenkin toimesta on urheilutoimintaa harras-
^' fi\ tettu jo i^ähin aikaisemmin esimerkiksi JPort Arthurissa, muita siitä|
' Mttm iifttrofihSaabuxynvaiiiaixx^ QiOitulueM CanzOan vanhUiU.suo- päifäsä pibHva TmmUm. Vntjs on' U }>asempa& tornista. l tuotanto Caaaäzssa. Jisääntyi 1S55
MoäiszA, täyttää maaliskuun 21 pnä aatiatsiä r.' JA u^iema. Torontop ykK niittä ifixvoM», joi» on Jatku«; Kttpnla -Yritykseire, ploneeriseu-; edelHseen vuoteen verrattuna. V. 1935
76 vaotta. - Yritjetä koiazati. joka on oKut to;- •sasti v^oyt eteenpäin fyysjlliskult-(raBenune. ja kunnia »iille nHöuHe' jtupantuofeato oli 7 prosenttia kor-
^ Vaaynme sukulaisten,ja tuttavain, rolnna^ konnaikaa: yiisjJcymoieri- tuurHUsen toiminnan lippua, Joskas ja »aisiae ja niiden muIstoUe. io*^^]..^^. ^-.-^ ^.^-^ ^jinla Nikkell-
' omenuAvoixäuan. tä tuotu. • ; kentle* hyvinkin «skalEsa olosuh-j ovat olleet syntysanoja lausuaiassa. ^ ^
. . ^ ^^^^^^^^ ^^^^ , ^ j,^. J tuotanto lisääntyä 8.6 prosentilla 17^.
[ - - teura pyityy muuallaiin «atikks Paljdn -on niiiÄ jäsenii jotka ovat, kaan mennyt. — TÄonanus. j 173 tonnnn. riVlit^''\IIHIttt:'SJfcMO^^* fsiirtoraisuuden olosuhteissa; A'kua£- saaneet koulutuksensa Yrityksen ri-t
• • « • • • • • « • • • • • • • • • • • • i r k e l e i t a otti urheiluelämä xiiloln koko veissä. Ja onpa kai vielä niitä aivan
EI OLE vxtTtnMinoH. mAI maassa, jossa se vieläkin kulkee Jap- alkuajaii^lrx^yiatism l a i ^ HUOLTOA JA TYÖTÄ
R V i i h V T X Ä V M i T A A K eetikensiiisä muihin marnJrf verra^- ka nyt ovat vielä'juhlimassa tätä:]- ^ • ^ • • k . l V MJ^^m
ICM^l^. ; l^Tt^Zt^„^n^ rn:^:I't^f^^r^.«'' o n • tuna. Taitaapa o!la nnn. että melkein . suurta Juhlaa, kuten toverit Kallej L A S T E N M Y VAlvSI - surtolals-. I^hto Ja l ^ n e n . Mahtaako o l l a ' " ^ « ^ I K l ^ , O • T
' mut tulevat jatkamaan yrityksiään ' 1 i.rhMlinnahdollisu^
. kohtt sotUaalJlsta uhkapeliä ja hyök-' Tunnemme ansaittua kunnioitusta pursuavan voiman sinä aikana, kun UrueuuHianaambUUJiiia
! käystä Ja voivat yrittää aikaansaada tänä Juh*apäivana nilta mlehS ja ' seura perustettUn. Sanotaanlian. että enemmän / '
; uui:a sotaa. Mutta sota el ole ehdot- ' riaisia kohtaan. Jotka saapuessaan ! urheJu on kun varavenUiill. jolla
tomastl välttämätön." Näin '. sanoi '• tänne toivat rullessaan hehkuvan in- , lasketaan liikaa^ nuoniuden- pursua-
Neuvostolllton Kommunistisen Puo-1 nostuksen urheUuun ja kaikkeen «yy- . vaa TOimaa. J(oka hakee kohdettaan"
lueen 20. kongressissa N. Khiuschhev. j sillisen kuntoisuuden luomiseen. Heil- - mihin purkaantuisi.
Hän osoitti, että marxilais-lenlnl äi-' oli pyrkimyksenä luoda ha-j^-tua- M.kä onkaan'sen sopivampaa kuir^
l
«tsjnoln'Vielä ke^iittjhiyt pys^äistä urheilutoimintaa ja -seuraa, ku-laihtui
Tprontolsa. Yaikka meillä ei olekaanf tätä kirjoitta^vl
' 4i^db1Iisuutta~4ton^a perusteellista tutlcimiista a?iaisa, niin kä.si-t^
pcmme on kuitenkin se, että Canadasta on vaikea löytää toista
' p^hiäasti äma|öoriurhenus.'uraa, joka on keskeytymättä toiminut vii-;
' ' - sUtimtnijOTta ytiotta,,l^uteQ Pt^ Toronton Yrity.s toiminut. Canadassa
' ^ tfti luomkfjlisesti ollut ennen «ita, mutta, kuten sa­nottu,
kyseenalaista ^on sittenkin ,se, onko mikään amatööriurheilu-seqra
ollut yhtämtiUisesti niin kauan aktiivises.sa toinitnnassa kuin
, Tämä sellaisenaao jon osoitus siitä, että Vrityk-i.n perustajilla
, ^ oli^ kaul^onäköisyyttä» Perustaessaan suomalaisten urheiluseuran he
iayitiväit t^täJäi^^n maannoiestomme vissin tarpeen ja toiyomuLsen.
Väm ^j^jittää Yrityksen «linvoihiaisuuden.
nts^vatjjseuran, Jdka on antanut uuden kotimaamme hyväksi ehkä'
'•j;." '\suui^etHimatt panoksen mitä osataan vfelä'kuvitellakaan, lärjestämältä
jaienttäurheilua, pahtia, «voimistelua ja <viimeksi jääkiekkoilua-
' Ititiy' Yritys on varannut tervettä ja kolhittavaa urheilutoimintaa tuhan-
^ $Ule nuorille kansalaisillemme, siten auttaen heitä saamaan ''hyvän
; ^ alun"elämälleen.'
"'Tämä' SO^uptiiijh toiminta on luonnollisesti vaatinut äärettö-
< tnän suuria ponnisteluja jäsenistöltään. Tämä sitäkin suuremmalla'
syyllä, kun seura on, yht'.'istoimirtnas?a CSJ;n Toronton osastött;!
kmissa, irakentanut, oman urheilukenttänsä ja joutuu vieläkin ylla||
pitämään sen ihnan mitään valtiovallan apua — ihitä nykyaikana
pitäisi„ka}ki]Ie.urhe|^seui;biUe antaa. Yritys, kuten niin monet muiitT||
' kitt amatööriiirlienuseurat, on. kuitenkin joutunut yksinään kanta-
' ' ' mastn'urheilutoiminnasta koittrvan raskaan talouskuorman ja sen
p^f s vuoksi iiyt^iideteiiäväi^b-^uotii^^^ on sitäkin^in.jrkitykseHisempi.
' ^: l; r Mutia .niin paiion hyvää: ja mieltäylimiävaä köin' voitaisiinkin
/ yrityksen SO-yuotistatpaTeeJta kertoa, meidän sietää tällalsen.;merkk||i
. I^iäiyän yhteydessä kiinnittää humniota myöskin nykyisyyteen ja tu-
^ levaisuutcen. Ainoa oik.^a menetelmä Yrityksen 50-vuotispäivän vieton
yht^dessä on'se; että pyritään kaikin mahdollisin keinoin edelleen
rakefltamaan^^jä lujittamaan "päivänsankaria", Huortosti'vaalimme
slIloin^Yrityksen jäsenistön kunniakkaita perinteitä, ellemme huolehdi
'^Omäliui kohdaltamme niiden edelleen jatkamista! Tämä vaaUi entistä
' ' läheisempää'yhteistoimintaa liiton muiden seurojen jä CSJ:n paikal­lisen'Osaston
kanssa, $2 vaatii alusta pitäen omaksuttujen työväen'
iifheifiiaatteiden lipun puhtaanäpitämistä.
* ^Z* Mutta tänä olympiavuonna, jolloin suurten kansanjoukkojen
liUQmio <m kiintynyt maamme' amat(iöriurhe=Iun nykyhetken tilan- ,
teeseen, on^myps sj^tä liittyä;niihin canadalaisiin, jotka vaativani
.t^^<tovallatta päättä>niä toimenpiteitä < urheihrkeiittien^ voimistJ(Iu?a^5^
littjj' uimahallien ja paUokentticn rakentamiseksi niin, että amatööri-urheiluseurojen
taloudelifinen taakka keveni!)!/ ' ^''
'-^-Vakuuttuneena siltä/että.Yritys tulee edelleenkin "hoitamaan}!
ktmnialla leiviskänsä^', Vapaus yhtyy niihin tuhansiin kansalaisiimme,
jotka onnittelevat ^'päivänsankaria" tämän ar\okkaän merkkitapauk-
'johdosta^ja toivottaa sille hyvää menesty siä ja onnea seuraavan
O vuoden aikana. ' i
nen kanta, jotta fecdat ovat väistä-, « n kautta parenipi ihminen fyyslUi-, juuri se, että se voima kohdistetaan
mättömlä nifn kauan kun Imperia-1 «esti ja henkisesti, iillä sanotaanhan urheiluun'ja samaa tietä kartetaan
llsittiä on olemassa^ kehittyi ajanjak-1 «ttä toivomme etta terve sielu asuisi J monia niitä salakavalia kareja Johon
isona jolloin Imperialismi'oli kalkki f terveessä ruumiissa. " j moni ihminen sortuu silloin, kun se
käsittävä Ja jolloin sosiaaliset Ja po-1 Ne monet slirtola'.set, jotka ovat hafirabtifu Jobonkhi ala-arvoisemman
Ilittlsetvoimatollvatheikkoja ja huo, saapuneet tähän maahan, plTvat Jo elämän viettämiseen^ Moni Yrityksen
nosti Järjestyneitä. Nyt'on tilanne s Suomessa harrastaneet urheilua ja ^ Jäsen voi oH» kiitollinen' Ja tuntea
suuresti muuttunut. Nyt on olemassa saapuessaan tanrie eivät voineet, oi-- «ydämessään kiitosta sen johdosta. "'^^f
maailman laajuinen'spsialistlen Irfrl, la muuten, eleivatsaaneet Jatkaa sa.; että-pn saanut olla seuran riveissä l^J^ ^^""^^^ ^^1°^^^^^
Mitfen ovaf lapset,, nuoriso ja .vart-timeempi
polvi pidettävä terveenä ja
työiykylsenä? Jokainen;; joka haluaa
elää'ia. katsoa tulevaisuutta, on- py-
•^y ttävä' terveenä • ruumiiliisesti kuin
henkisestik:n, sila ruumiilluien ja
henkineri terveys' ovaf^maisuutta, jo_
ta varallisuus ei \astaa.
Igsassamme, on jo miltei Jokaisessa
kylässä kansakoulu. Tämä on todiste
siitä, että yhteiskuntamme halhtus-ellmet
ovat myöntäneet varoja koulu-joka
on •kehlttynyt^simreksi voimak­si
Ja tässä leirissä rauhan voimat "dy-tävät,
el vain henkisiä roimia,' vaan
myös aineellisia keinoja hydkkäyk-sien
estämiseksi.'
maan tuttuun tapaan taälläkin;iv o
Meillä on ollut paljon seuroja' tääl­lä
Canadassa Ja voisimme niitä lue­tella
Aeti paljon suoralta kädeltä.
Jotka ovat hetken kukoistaneet mautta
50-vuotiäan Toronton
yrityksen alkuvaiheis^
Jo: 'mumaisethelleemtVioivalsivat mömme perma'nnol]a. ja saadutvkoh-
Kyprosin tilanteesta
Suuria päivälehtiä lukiessa tuntuusiltäy että Kypros-saaren väes­tö:
ja erikoisesti sidtä maanpakolaisuuteen ajatettu arkkipiispa Maka-rits
uhkaisi vääntää bnttilät.«enJfijonan hännän pois tiloiltaan, ja
mfkä ihmeellisintä, sellaiset ''itsenäisyysliikkeen ^esitaistelijat" kuin
TorontonjYapaa Sana, ovat rientäneet isoi.stenperässä^
hi^ori^^ ettei.'Kyproseole.muka koskaan kuulunut^^^^K^ ja sen
ftoteamuksm'' perusteella julistamaan, että ulkomaista isäntää on
Karosin asukkaiden nurkumatta kuunneltava ja kumarrettava!
Siipa;on;meillävlodelUnen esitais­telija
»! " l
Tosiasia luonnollisesti on, että Kyprosin väestö on aikaisemmin
kuulunut Kreikkaan; että valta\-ansi^ri enemmistö Kyprosin väes-
;^^tösta on kreikkalaisia. Jos suomalaini eivät^m
oikeuttaa
'pitäjitii riiston ja sorron alaisuudessa, niin miten herran nimessä voi
Kyprosin väestö menettää kansallisoikeutensa vain s€h vuoksi, että
:se'^ joutunut dleniaan Turkin ja.viimeksi^B sorron
ak^uudessa?.
' 1^ Se siitä. Mutta vähänkin läheifempi asiaan tutustuminen osoittaa,
että puheet Kyprosin asukkaiden "terrorismista' ovat suuresti liioi­teltuja.
Mahdollisesti kansakunnan keskuud.:s$a on huimapäitä terro­ristejakin
a'IIom kun siltä kielletään lailliset toimintaoikeudet. Xäin
oU^avätKNnessakin Bobrikoffin a me muu*".
tetf^itsipimne: pldäm^
• ^ Sitäpaitsi ön muistettava, että neu\-otteIuja Kyprosin saaren
,ä»mh Järjestelystä el keskeyttänyt arkkipiispa IMakarios, vaan Bri-
.tannian siirtomaaministeriö.
f ' • Ja miksi? Efta arkkipiispa ^iakarios olisi sjyllistynyt johonkin
(errontöimintaan? Tuskin! Sellaista ehdotonta syytöstäkään ei ole
iehty. Tosiasia nimittäin on, että Britannian siirtomaahallinto ehdotti
' , 'Kyprosin väestölle ''itsehallintaa** niin, että saaren ulkopoliittiset
' asiat, ptiolustuslaitos ja sisäinen turvallisuus (poliisivalvonta) jäisi ,J
\'> liiittilaisteh käsiin! Ja kun Kyprosin asukkaat'eivät tällaista '"its?^
' .iiailintaa'* hyväksyneet, niin Britannian hallitus päätti ryhtyä voima-r
'^keinoin taivuttamaan itsenäisyyttä >'aaavaa Kyprosin väestöä. Täs-
, tä «n kyjsymys eikä mistään terroritoiminnasta, sillä tosiasia on, että
ruumiillisen kuntoisuuden tärkeyden
ihmiselle ja harrastettiinkln Jo silloin
urheilu heidän keskuudessaan. /To­sin
tämä etuoikeus kuultii vain omis­tavan
luokan oikeuksiin, patriiseille
Ja rahvaan ei sallittu sitä harrastaa
ollenkaan, plebeijit. voitiin tuomita
tästävrikoksesta idlna ^kuolemantuo­mioonkin,:
jos asla oli niin '.''törkeä";
•Vuosisatojen aikana on kuitenkin
siirrytty ^ 'välJemlUe vesille" ja ny­kyaikainen
utibelluharraslus on sallit^,
tua kalkiUe ytiteiskuntaluokile. Niin­pä'^
meidän; Suomessanunekin iharras*
tettiin urheilua j a voimistelua jo vuo.,
sisatamme vaihteessa Ja vähän en-nemmmklni^
ja: .useita .urJieiluseuroJa
olikin Jo silloin toiminnasila, eriTai-silla
o'ojelmiUaan,
«Näitä .'mtieiJukiirpäsen' plstämlä"
nuoria siirtyi tänne ,,'qanadaankin
vuosisatamme alussa, ja kun asiasta
oli en«iln pidetty Jonkinlainen alus­tava
: kokous, päätettilnkini perustaa
sctiDma'alnen urheiluseura, jonka: pe-n:
stava kokous oli ,m'aaliskuun 13
p:nä 1906. Seuraan'.} htyl heti tusi­nan
verran ijäseniä Jä valittiin sille
Johtokunta ja voimistelu'-sekä urhei­luohjaajat.
Perustavassa ;:kokouksessa
olivat läsnä Karl luebtjo, josta tuli
seuran varapuheenjohtaja,'E. Sainio,
H. Karenlus, V. Parkkosien, ^, iMalm-'
berp. Heinonen Ja muulamia muita.
Ryhdyttiin hankkimaan seuralle-harjoitushuonetta
Ja siihen tarkoi­tukseen
saatiinkin ?er^n talon taka­piha
pichmond St, varrelta. Vuok­raksi
oli sovittu, että seura hankkii
kaksi kuormaa santaa>^anotulle pai­kalle
Ja kun vielä faksi' lyhtyä va
laiskat paikkaa ollkin^JbarJoltussaU"
valmis niin urheilua. Yolmlstelua kuin
painiakin votten:' thnostunut jäse
nls|d käytti ahkerasti '{'salia" harjol-tuks'ilnsa
ja tuloksetkaan eivät olleet
huonoja; Kuitenkin falven kylmät
ja lumi karkoltti Jäsepet pQls harjoi­tuspaikastaan
^ Ja. Seuran toiminta
päätettiinkin lope<;täa toistaiseksi.
Seuralle oli hyväks>-tty myöskin omat
säännöt Ja päätu se yhtyä jäsenek­si
Suomala isten'^€ei;^oJen Uittoon: jo.
ka: oU jo aikaisemmin perustettu paik.
kakunnalle ja; Jonka muodostivat
Suomalainen Seura }-hdessä raittius-seura
Tähden kanssa. Viimemainltim
perustajaksi mainitaan Ahlqvist.
Seuraavan vuoden keväällä saapui
taaskin uutta "vanlianmaan sakkia"
Torontoonkin ja hiinpä heidänkin
joukossaan oli Innostuneita alan iiar:,
rastajia.Enok «Löppönen tarttiUkin
tosi mielessä seuran: toiminnan uu­delleen
herättämiseen' ja :nlin alkoi
"mylly taaskhi pyöriä Ja suuremmal­la
voimalla.: Tunnettuna Helsinglb
Jyrjn painijana Ja •voimistelijanakin
uskottiin seuran ohjaustehtäviä £nb-klUe
ja täyttUdn hän nämä suurella
innostuksella, saaden seuraan' tämän
Johdosta paljon uusiakin . Jäseniä.
Etenkin paini sai suusen kannatuksen
Ja antoivatkin painijat muun muassa
näytösohjelmla erinäisissä; Ulaisuuk-slssa
kaupungissa^:-.Näytökset pan­tiin
toimeksi paljaalla kovalla näyttä.
mut ja muste!mat olivat kuin:ylelsdn
antamia >,kunniamitalleita esiintyjille.
•Sanoimme näyttämömme laValla,
Suomalainen seura oli hankkinutlsii-hen
mennessä oman haalin ja: Yrityk.
senkin toiminta slhrtyl sen «uojlln.
Yrityksen johtajina ovat olleei 'al-kuaikona
HJ^: Karenlus,: V.: Parkkonen
ja Enok Löppönen, Joka-vlimemaJinlt-tu
hoitikin tehtävää useita vuosia
hyvällä menestyksella.. .Kaksi vuotta
perustamisen jälkeen yhtyi; seuraan
myöskin naisjäseniä ja voimistelu se-,
kä urheilu salvat yhäkin suurempia
joukkoja matkaansa, painista ipu^u-mattakkaan.:
: Voimiste uharjoituksla
pidettiin ainoastaan talviaikana, islUa
kesäaika oli omistettu kokonaan .^p-heiluUe.
S.S. lUtto öU hankklnu^ jo
seuran': p6ru8tamiävuonna<3pok)^
viisiotteluun..: Siihen kuului. silloin
korkeus, kuula, pituus; vlsapallonhelti
t>» Ja 100 metrin Juoksu. Voittajien
Joukossa mainitaan m.m. E. Sainio.
Koska laajempi historiikki seuran
toiminnasta esitetään suurelle ' y'ei-sölle'
toisaalla lehdessä", annankin
sille tilaisuuden asioiden 'laajempaan
ja myöhäisempään: selostamiseeni^:^:
Lppuksl haluaisin kuitenkin' vielä
huomioida sen erikoisen tapauksen;
että;; kun Yritys vlettaa 50-vuotisjuh-^
laansa, tulee siellä olemaan läsnä
muun yleisön: Joukossa ehkäpä ai­van
kunniapaikalla seuran perustajat
Karl Lehto ja Enok Löppönen, jotka
puolivuosisadasta huolimatta ovat
vieläkin tavallaan mukana seuran toi­minnassa.
— Paavo Vamlo.
j ja :sie'lä kehittää itseään monella veri
tavalia Jatunieamikäsiimays ja hyö
ty siitä ön ollut koko hänen: elämäl­leen.
<
- Tänä suturena'juhlapäivänä nousee
Yrl^s 'ikäänkuin jkorkeammalle .moi-
I ta. soihdun näyttäjänä alkuajan pi-
I meydessä, kun urheilunharrastu^essa
I otettiin tilssä maassa vasta ensi ha­paroivia
askeleita.: Näm^ askeleet'iei-vatv
innostaneet:-ainoastaan'suomaa
laisia, vaan:ne olivat esimerkkinä .ko­ki)
kansalle mlhln^ tulisi pjrrkiä.
Tämä' ]iuomlolden::nousee Yrityksen
a''kuralväu^fya^entistäkln suurempaan
arvoon,r:ei ainoastaan suomalaisten:
tiennäyttäjän^ - tässS suhteessa; -vaan
samalla koko maan alkukehityksen
luojanaitässä maassa mikäli urlieilu
Ja fyysllUskulttuurisen.puolen: kebitys
tulee-'ihuomioon.:;Nostamme .kumiiol-tuksesta
lakkiamme Juhlivalle ^seu­ralle
ja olemme juh'a8sa hengessä
mukana:Ja-iukomme^ettäse:tj'ö, Jon­ka
älkuralvaajat laittoivat itämään.
Jatkuu edelleenkin Ja Yritys vetää
kisan kasvatuksen m
Mutta on ajateltu henkisten kykyjen
kellitystä ja unohdettu se työ jota
tulee tehdä ruumiin hyväksi. Meidän
päivinämme olisi tehtävä valistustyö­tä
saadaksemme kalkki ymmärtämään^
että järkiperäinen ruumiin kehittämL.'
tteh kehittää' myös henkisia ominai­suuksia.
Voimistelulla. leikU'ä ja urheilulla
Oli etenkin lapsiin ja nuorisoon naih-den
tunnustettu smu-i «kasvattava
merkitys. Aivan 'yhta tarkeaa kxiin
voimistelun, leikin ja - urheilun jar-:
jestämMen Järjestää
•koulun jättäheille.nuorille tilaisuus
säännöriseen ruumiin, harjoitukseen:
Työläisperheiden lapset useinkin kou­lunkäyntinsä'
:lopetettuaan:: joutuvat
työhön; Kova ruumUIlinentyo painaa
Heidänruumilsllnsa varhaisessa iässä
leimansa. He rasittuvat ja heidän
ruumiillinen Ja henkhien krfiityksen-
8.1 jää vallimaiseksi. SikA onkin var­haisnuorisolle
tärkeätä järkiperäinen
ruumilnkasvatus .:• jo 'puhtaasti ter­veyssyistäkin,
puhumattakaan, siitä
että se' voisi käydä luonteenkasvatuk^
sen a-vuksi. ' ~ >
Kuinka suuri hyöty sutä "olisikaan
yhteiskimnalle; että '^nuorison ruu­miilliseen
kasvatukseen kastettaisiin
yhteäkunna*li3ia: varoja. :iEakenta-malla
voimistelusaleja ja uriieili&entl:
tAITEELUN-EV
— Onko :iiFaimnnne riaiteeHineali
—.Taiteellinenko? San on niin
'tee:insn. ettäiiaa ej välitä sijtä'i
kslaiielta jssppa maisönt kunhs
vain on komean väristäT' * '
* • *
- 0&%SI ASCdATTINSA
Kaaleppilaittaa -porsasta s^
valmistuesEaan:: lähtemään kai9
kim - sita-.' myymään. Porsas -päää
valtavaa SiJjunnan; Kaalepiri rnj
taessa sita sorkista. Tällöin ;hän|l^
mli: ,
: - - :Kyliä se tämä pa'insDittaja
* ^yy ammattinsa ossoovan. '
tiä, kouluttamalla opettajia, jotka oh­jaavat
lasteii ja: nuorison harrastuk­sia
oikeaan £uuntaan^tekislmme Hyö­dyllistä,
työtä. Kansamme, etenlfin
lapset ja, nuoriso kaipaavat pikaista
apua yhteiskunnan ;tahol^.Turmelr
tunut ajan"; henki Jäytää kaiken .tar--
mcn kansan riveistä. Lapset; tulevai­suuden
1 -toivo, rappeutuvat jo ennen
tj'ökasvuisiksi .tuloaan.' :v Voimistelu,
leikit: ja urheilu, ovat niitä kasvatusr-muotoja,:
:joil'a^ voidaan' nuorisoon te­hokkaimmin'
vaikuttaa.
Mutta meillä ei ole riittävästi voi­mistelusaleja
eikä • urheilukenttiä^
joilla voitaisiin opastusta. antaa; Näi^^
dem : valmistainlseksi lon. yhteiskun­nassa
myönnettävä varoja. Kun-ensin:
olemme: saaneet: voJLmistelusaleja>ja.
urheilukenttiä sekäikoulutettuja oh­jaa
jiä,:; niin: silloin' voidaan -tarjota
nuorisolle tilaisuus hyödylliseen kehi--
tykseen. Edistämällä ruumiillisen kas.'
vatuksenj/aatetta,.: tarjoamalla nuori-scäle
ja lapsille opettavaa ja kasvatr
ta-vaa puuhaa,: josta on yhteiskunnal­le:
hyötyä;^^ edistämme tätä asiaa; TVör
väenluokan lapsille ja nuorisoUe on
saatava sellaista työtä ja: toimintaa;,
joka:: toisi -lapsuuden f aikana virkis­tystä
Ja Iloa: Voimistelusaleissa ja: ur^
heilukentiliä, ''taitavia ohjaajien
avulla voidaansaada:tätä iloa lapsille
Ja varhalsnuorisore. — Johanna.
Uutta elämää
Dätchenln saarelli
^ ori tullut' kuluneeksi vuosi
kun helmikuun" 13. päivänä 1955 -I
nan kansanarmeijan, joukot-vapauf
• vat" • isiangkaishekilaisten ^ - va
:TsetSvaain::maakunnan: rannikon;
histdllä-sijaitsevan Oatcheninsas
Tsiangkaishekilaisten • hävittamä
ri elää nyt: uutta^apaata elämää.
• :'Kansanvallan ,"e'mteny:ponnistelt
ja:; kansanarmeijan soturien- sui
avulla palautetaan: nopeasti kilnt
saaren: maataloutta; kehittyy-käl
tustoimi.
Kfanalainen Zängmingzibao le||
tledoittaa; ettäv: lähiaikoina' saare
Ifiihtee rTsetsvanin .:maakunnan. Vd
tchoun.kaupungista «suuri : joi;
nuorisoa. Joka on;ilmaissut: halli
osallistua saaren hede'mallisten mj
den xaivaamiseen viljelykselle ja
lunsa'auttaa eteenpäin saaren tala
den käiitystä.
Canadan armeijan
reserviläisiä vähemmän
0'tkwa. -j--'Liittoparlamentissa
netun raportin mukaan Canadan ,a
meijanreserviklsten - lukumäärä:'
laskenut jatkuvastivsitten v; 1953,-.
Raportissa mainitaan, että v.-»ig
heidän:- lukumääränsäi oli y 46,791^^,
1954 se laski 46,103 :een ja v. 19
edelleen 45,760:een.
Edistysmielisiä <
uranuurtajia
fcunnioilettu
Tmmins,:— Taala t.k; 10 p. uran-^^
uurtajien kunniaksi pidetyssä illallis^
tilaisuudessa oU läsnä lähes 100 hen­kilöä.
Päivän sankarit, edistysmielisen
työväenliikkeen' uranuurtajat näillä
seuduUla, saivat: vastaanottaa lukui­sia
onnittelusanomta useilta •• puolf ta
Ontariota, lukuisilta järjestöiltä Ja
yksityisiltä. Ukrainalaisten järjestö
myös lahjoitti kirjoja heille.
Poikkeuksetta kaikki kunniavieraat
olivat eurooppalaissyntyisiä. Heitä
tervehtiessään Oscar Roy: isancikln:
'He ovat antaneet. meille canadalals^
syntyisllle suuren opetuksen.- Henld-lökohtaisestl,
Canadan ranskalaisena,
tunnen itseni vaatimattomaksi hei­dän
saavutustensa edessä jäo'enkii«
tollinen silta, että -he ovat niin epälfc;
sekkäästi suoneet meidän hyötyä h ä ­dän:
kokemuksistaan ja neuvoistaan
jatkuvassa taistelussamme paremman
Canadan puolesta. Parhain kunnioi­tus,
jonka voimme heille antaa ise^
että hankimme yhä uusia nuoria ih­misiä
riveihimme jatkamaan heidän
0m
I>1
Yrityksen upea Uppo on lie-himat''^^^
iki9«a^ 'S^malaisV
Canadaialsfen amatööri Ur-heUnliitoxi
lUttojuhUisa mni-deii,'
seurojen lippoon joa-kossa.
Yrityksen volmbteli-:
Jat j ^ urheilijat :ovat mySsv
niittäneet byvUtä saavntuk-sillaan
seurallensa 'mainetta::
näissä - urheiliivieniviiotai-::
sissä snnr juhlissa. Tämä ka-.:
va on otettu 12. lUttoJuhllssa
Kenogamin kenkällä Kirk-land
Laken laheUäl
m
mi mm,
Mm
PAIVÄhi PAKINA
Yrityksen toimintaa muistellessa
Liittyen niihin ;:''urtieiliikärpäsen maan, painimaan, juoksemaan h.yp-
' vetonumero''.^Muun ohella se f i ' - -pari matolle. Elei muisti petä, er
niattiin alusta'loppuun asti Ja me;siis maiseksi-pariksi^uli lyhyt ja pah
olimme 'triioreita iästä;ja' pienistä ko- mutta rivakka Pekka • Pirskanen, Jok
kemuksistä "Jiuolimatta: vähän i iiiin- seljätti-^'TO
kuin "filmitähtiäkin" sillä matkalla. [ jalkaa pitkän vastustajansa. Muu
min hyvto aloittamaa työtä." — OJEt
§m
» S M
esim.-rkiksi arkkipii^a Makarios on suositellut jatkuvasti, "passiivi--
sen\-astarinnan" taktiikkaa, kuten Xew York Timesin kirjeenvaihtaja
Homer Bigart Xicosiasta tiedoitti maaliskuun 5. pnä.
Mitä taas tulee tämän
asian .'"laillisuuspuoleen"', niin siinä vh-'
teydessä on kysyttää: Kuinka kauan täytyy pienten ja hejkkojjga
kansojen alistua suurten imperialistivaltain määräys\altaan — tuhan­sien,
mailien päässä k.o. 'emämaan* omilta ra joilta?. Tosiasia onkin
— ja tämä on ratkaisevan tärkeä tekijä laillisuuskannalta katsoen —
että arkkipiispa Makariosia ei ole oikeudessa todistettu sjylliseksi
mihinkään; häntä ei ole viety ollenkaan korkean raadin eteen eikä
liioin ole annettu tilaisuutta itsensä puolustamiseen. Hänen karköi--
tuksjnsa on kokonaisuudessaan väkevämmän mielrvaltaa.
pureman'* .saaneisiin: kansalaisiimme^
j otka onnittelevat: Toronton; Yritystä
sen 50-vuotispäivänsä johldosta ja
toivottavat: sille hyvää onnea ja^ me­nestystä.
seuraavan 50-vuotistaipaleen
ajaksi, .allekirjoittaneelle :suotaneen
.hetkinen ^••vanhojen'l;niuisteieml5een.
Oikeastaan tämän jutun kirjoitt^mii-
, nen peloittaa.: sillä ^muistelmien^. Idr-"
Joittamista pidetään vlssfiiä merkki­nä
iän: karttumisesta; milul sellainen
on valitettava,: mutta kuitehkin tosi­asia.
^Urheilutoiminta Ilman valtiovallan
apuoron taloudellisesti suuria ponnis­teluja
vaativaa työtä. Kiin jonkun
palkallisen: ^voimisteluseuran ^: täytyy
rakentaa: ja ylläpitää omatt urhellu-
:kenttänsärmaksaa-vaikkapa väin ni-melUnen
vuokra voimistelu, ja tio-
: koushuoneustosta; sete
roja vielä pälldntoihin ja kilpaUiJoi-den
matkakustannusten peittämisek-:
si. niin ihmetellä täytyy sitä, että mi.
kään: seura: voi :lblldisissai olflSiA
sa menestystä Ja toltnia kokonaista 50
vuotta.-kuten on ^Yrityksen kohdalta
nyt tapahtunut.
Helppoa ei kuitenkaan ole toimin­ta,
ollut. Erikoisen tiukkaa oli. tilanne
30-Iuvutt * nS^kävuosina" smöin ei
riittänyt- varoja .sen. paremmin ;pal-icintofliin
kuin kilpailijoiden lähiettä-mlsknstannustenkaän'
•; peittänoiseenL:
Saimme oEaHoisla.-^ jos voimme Oista
"kunniakirjoja", sekä Ieli»ä ja kin
•k^' uI ;a.' .-.li', ••iii'—i ; •'.'!•- ^ ^ •• ^'•'•^ -•'a^M'''^'
päämaan-ja:heittämään lähetetyille
urheUijoille.
: Yrityksen eras tavallaan ^^oikkeuk-sermen
retta. tehtim noin 25 -vuotta
sitten; Hamiltoniin.: Siihen tilaisuu­teen
matkustettiui oikein "herroik­si"
—vuokrattiin .vanha ; kuorma-autO;.
rähjä joka- oli täpötäynnä nuoria tyt­täriä'
Ja poikia.
Matkalle lähdettiin iloism
rikkain mieUn.siUä Yrityksellä oli sU.
loinkin mainio : voimistelojoukkue.'
Päämääränä oli.esiintymmen työläis­nuorten
; järjestämässä, kesäjuhrassa..
: "rarpeelllset ^fmatkarahat'* o l i l ^ ^
kittu — ja evästä oU korissa. Mutta
kun näimme sen vanhan kiiorma-au-^
ton;; niin silloin epäilimme, kestääkö
se periUe: asti. ^Kaiken:^VBralta: 1^
meviisaat päämme yhteen Ja sanoim­me
ajurille; että; me' maksamme sovi­tun
liinnan kahdessa osassa: ensiksi
menomatkasta ja sitten' paluumat­kasta,
jos -troki on vielä koossa. Vii­meksimainitun
seikan sanoimme sen-:
tään vain itsellemme.
Ajuri ioli; kovin' tj^tymätön meidän
vttatimnkseemme^/^mutta me: pidim­me
kiinni vkannasta,mme: kuin ^kuole­ma
kerjäläisestä, säliä edessä olisi ol-
4ut pitkä l a mutkainen polku, jös
kuorma-auto olisi hajonnut
:iPäfisimme kuitenkin lopulta- perille
ja ajuo-ikin oli tyytyväinen, i sillä äiän
sai kuin saikin sovitun maksun.
: Itse siellä - suuressa'; ulkoilma juh-
Valitettavaa vain on, että se filmi
meni silloin teille tietämättömille.
0'isi sitä nyt mukava Jtatsella, ai­nakin
niiden, jotka sillä matkalla oli­vat!
- '-
"Nälkävuosien" aikaista terrori-kautta
kuvaavana seikkana voidaan
maimta:Iiabor Iryceumillä' (Spädina'-
kadulla)^30-luvullä; pide^t painikil-pailut.
Varmj^udella voidaan : sanoa;
: että la vala: oli silloin Ontarion par­haita
painijoita. Kilpailijoita oli tul­lut
naihM mestartfuSkilpailuihin On­tarion:
kaikista - suuremmista suoma­laiskeskuksista.
Nämä kaksipäiväiset kilpaUut aloi­tettiin'
muistaaksemme- «lauantaina.;'
I>yceumin avara juhlasali: oli ääriään
myöten täynnä y:elsöä- Yrityksen
johtokunta oli jo etukäteen saairat
-vihjeitä, että virkavalta aikoo se­kaantua
meidän kilpailuihimme. Tä­mä
bspittautulkin todeksi.- Me olim­me
"unohtaneet" i^ytää amatööri­kilpailujen
järjestämislupaa ja siksi
kunnioitti -kymnienkuntavpoliisla-t^^^
laisuuttatame. ' ' ' .
IHanne oli sähköinen. lavalla k:es-kusteltlin'
vähän asiasta ja tuItUn
siäien lopputulokseen; että vaiUca me
olisimmekin tehneet Jonkinlaisen
muotivirheen. siinä, että emmeVleet
kx>. kilpailulupaa pyytäneet^ niin vir_
kavallan tarkoituksena' oli sittenk^i
silloisen 'iRautakorko-Bennettm" tial-lituksen^
G^jelmanmukalJMn poliittisen
painostuksen Järjestäminen.
Niinpä päätettiin aloittaa kilpai­lut.
PsaSnljäln ^tteiy tehoin ennä»
tysmäisen nppeasU ja heti inm esitys
evääksi •i>littaamaUa- 4iiihtä-| lassa oli Yrityksen voimisteluesitys oU suoritettu, pantiin ensimmäinen päiväsi johdosta.
ottelut: käytiin samassa liengessä.-Ku
kaan ei • suuriakaan; perustanut snt
miten kay kilpailussa kunhan vai
voimme: kilpailla; Nä:n meni;iensir
mäinen^ilta-r-^ mutta kilpaUUfcoli kuij
tenkin • lopetettava :seuraavana iltani
Don-haa-illa ja niin seura; karsi loi
pmtakln suuren tälousvahmgon
kavallan aiheettoman /sekaantumiseij
vuoksi. :
.Lopuksi vielä hyvän ystavamm|
Eklundin ensimmäisestä, ,puhee
Eklund ;,pUi^;:nota:;'neljä'iuiMVUosm
sitten. Yrityksen :;puheenjohtejana.; jd
Joutui - siinä ominaisuudessa -f ''vfrl
kansa puoles^'' — pitämään'seura|
vuosijuhlassa jvtervehdy^uheen".
Kun mitkään vastustelut eivät aut
taneet, hiin miesraukan oli lopuit:
;:mentävä lavane.;;,V'Muttk lavaremi
tyä 'puhuja" näki edessään yU;
paria silmiä, jatka myö^mielisls
ilmeistä* Huolimatta tuntuivat kysy
vän, että "oletko poika valmistuiiul'
tehtävääsi?' Kuten sopii odottaa
"puhujan" hyvin J a huoleUe
tetun puheen konseptit menivät kalk
ki sekaisin. - ' • "
KJUrkkiia:kuivasi polvet vapisivat j
ääm ei kulkenut lainkaan. Taisipa" j
nousta.rukouskinf että:"kun maa
peäisi ja nielisi pois tästä kUrjuudeS
ta."' Mutta vaikka pasmat menivät
km, niin "puhe" tu'i kuiteiddn" pide­tyksi
— kun asia sitä kerran vaati
Ja -yleisö-'tuntui päästäneen. 3}elppöi
tuksen huokauksen siltä, ettei po.
senkään pahemmin •: siinä
käynyt.
Onneksi olkoon. Yrity% mericki-
Känsäkoura.
Mi .1