Vapaus, March 19, 1928

              Maanantaina, maalisk. 19 ptna—jmon., xnarcn
VAPAUS
8. C HEIL.
T O I M I T T A J A T >
T. n. CABLSON,- B, A. TUIUUMEA.
T
VAPAUS (Uboty)
Th« MJr «ptm of ruBlib Vodka* ia CnuU. PabGibod ia Sudbmxr, Ost, .»very Moukr,
ftBMdor, Vedaoiaay. Tkstado; cad WtiiMj.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA-.
lUianSJaMtskMt «14» kerta. «2JOO kakai kattaa. — ArioUittoeasMnoactoisktet Söc p a t t t a t a i M . —
IBMBaiBBItdainotakaat SOc. kota. KM i kertaa. — SrstrBuilsoCuktat « I i » Jkeita. t2M 3 kattaa.'
AriaatoasMtokiet <3X0 kattt. $iM kakai kertaa. — KiitoaiUaotakaet flM kerta. — K-aolemannnaotak-titOiy
kectf. SOc. liOa^kM Ultedaueelta' tai auiiata*är«]rttä. — Halotaastiedut 5a oaoteOaMakaet
tA. kma. |1JM kolaa kattaa. » TOapilailmottaJiea ia ilaotaticeittaariea oa. Taadittaeaia. Qkatataia
l ^ e t a A i t a rfkitara, — TUaakaia. ioiu ci atvaa. taka. ci talla ttbctaiuUa. paltai aaiamiti^aa. JeUIa
« • »kaaktct.
mia, niin jnitättomia käin sen Toi­nia
olisivatkin, siliä tama ei-ole
V TILACSHINSAT:
l Tk. itSi. 6 k k . «2JS0, S k k - «.TS ja l k k . «IJOO. — YbdyaraUoihlB ia Sooaeca aeU mnulk
" i l rk. t6M, 6 k k . $3.50. S k k . ttM i* l kk. UM.
Ukteas aJotot IliaotnkÄt piUi oIU koottoriata kallo 12 UmettymlapiJTia adaUiaenl vklpiiviai.
^apaadca toiautaai likcttj BaUdioc 33 Lotso Street. PakaUa S36W.
fapaadaa koottorit Liberty Boiiaiac 3S Loraa St. Pnbclia lOSS. Poatioaou: Box f», Sadbary. Oat.
Cascnd adtcrtlaiaig ratM 7te. per eol. laek. Hlaiamai atfe It
U tM* beit adrartiaiag aadiaa aaööf tba Fiaaiab Poopla ia Canada.
HlaiauiiB ^arce for aia<Ia iaaartio* 7Se. Tko Vapana
J M ette aOUoia takanaa aaa vaatastu eatioditcea kirjeeaecnaa. kirjottakaa sadallaea tUUceeaboitaJaa
paaapMBinnmt aiaelBi J. V. fcANNASTO. Uikkaenboiuja- . -
OppositeioDi NKP:ssä ja Konmtenussa
Kommunistisen kansainvälisen
toimeenpanevan komitean viime
kuulla kokoontuneessa kahdeksan­nessa
tays'istunnossa käsiteltiin en-simaisena
kysymys oppositsionista
Neuvostoliiton kommunistisessa,puo­luepa
(bolshevikit) ja Kommunis­tisessa
kansainvälisessä, josta selos­tuksen
esitti toveri Buharin.*
Tov. Buharin selostuksensa alus­sa
painosti trotskilaisen opppsitsio-mkysmyksen
ja tämän oppositsionib
lopullisen hävittämisen , tärkeyttä.
Tämä kysymys - on tärkeä senkin
vuoksi; että öppositsioni, joka on
lyöty ja murskattu meidän puoluees­samme,
j^ihdyttää toimintaansa tois­ten
maiden puolueissa ja niiden yta-parilla.
' Sitten. selostaja lyhyesti
kuvasi nykyistä kansainvälistä ti­lannetta.
'
Rinnan teollisuuden nopean tnis-tiutumiseh,
työantajain järjestöjen
, jo^ valtion elinten yhä suuremman
yhteenkasvamisen, reformistisen am­mattiliitojen
ja sos.-dem. puolueit­ten
huippujen työantajain järjestöjen
koneistoon sisäänkasvami^en kanssa,
me näemme painostuksen työväen­luokkaa
kohtaan lisääntyviin. Kom­munismin
vastaisen hyökkäyksen
lähtökohtana on sosdemien ja taan­tumuksellisten
ammattiliitto johtajain
väsymätön työskentely eri maiden
kommunististen puolueitten saattami­seksi
mahdollisimman huonoon huu­toon
ja sikäli kuin kaikki sisäiset
kysymykset ovat sidotut ulkopoli
tilkkaan, on sosdemien päätehtävänä
ulkopolitiikassa yrittää saattaa Neu­vostoliitto
ja NKP huonoon huu-vtoon.
•
£i ole epäilystäkään siitä, etteikö
meidän puolueemme ja työväenliik­keen
vallankumouksellisen siiven ny­kyisessä
tilanteessa, vihollisen edeä-sä,
joka yhä enempi voimistuttaa
hyökkäystään meitä vastaan, pitäisi
entisiä selvenunin kuin tähän asti
osottaa kommunistisen ulkonäkönsä
ja voimistuttaa hyökkäystä sosiali­demokraattista
vihollista vastaan.
Juuri tällaisella hetkellä, jolloin
me lujitamme linjaamme, jolloin
meidän edessämme on tehtävä ve­tää
työssä ensi tilalle sen kommu­nistinen
puoli, jolloin edessämme on
suuria vaikeuksia^ erikoisesti an^-
mattiliitoissa, välittömän sodan vaa­ran
ollessa silmiemme edessä, juuri
tällä hetkellä me joudumme teke­misiin,
toimintaansa voimistuttavan
trotskilaisen oppositsionin kanssa,
joka todellisuudessa ei ole mitään
muuta kuin sos.-dem. puolueitten.
**vasen" siipi.
Joukkojen vallottamisprobleemin
näkökannalta katsoen trotskilainen
öppositsioni on salpana joukkojen
vallottamisessa kommunismin puo­lelle:
Ja siinä mielessä trotskilainen
öppositsioni on vastavallankumouk­sellinen
voima. Trotskilaisen oppo­sitsionin
yhteiskunnallisena perus­tana
ovat horjuvat pikkuporvarilliset
ainekset. Oppositsionin päätuki on
neuvosto- ja ylioppilasjatsheikoissa.
Mitä tulee - kysymksen ideologiseen
laisten tekopyhien fraasien suojaan
Jos Trotski aikaisemmin ilmotti,
että hänen syyttämisensä siitä, että
hän olisi lausunut valtiostamme, "se
on kaukana proletaarisesta valtios­ta'*,
on vain veruke, niin nyt hän
dokumenttiensa mukaan pitää vii­meisiä
tapahtumia puolueessa täy­dellisenä
termidorianisuutena. Trot-ki
sanoo: emme me ole toinen puo­lue,
vaan NKi* on toinen. NKP on
vieröttunut traditsioneista ja me
olemme ensimäinen puolue, mutta
NKP toinen. Tällä itse asiassa tun­nustetaan
kahd^ puolueen olemas­saolo.
Mitä tulee oppositsionin taktilli­seen
linjaan, niin viimeisissä doku­menteissa,
erikoisesti kirjeessä Ko­minternille,
se yrittää pimentää
selvän tilanteen ja kuvata kaiklc
neuvostovastaiset esiintymisensä
pelkiiksi "propagandaksi". Trots­kin
mielestä katumielenosotiis loka­kuun
7 p:hä oli vain "propagan­daa",
mutta ilkikavala koneisto
muutti tämän "propagandan" si­säiseksi
kansalaissodaksi. '
Mutta sama Trotski eräässä doku­mentissaan
' suoraan sanoo: **Mei-dän
tehtävämme on vallan valtaa­minen".
Sapronbvin. ryhmän salai-sessia
lehtisessä "Työväen tie vai*
taan" avoimesti puhutaan valmis­tautumisesta
taisteluun hallitustam­me
vastaan uuden vallankumouksen
puolesta. Sapronov, joka, kuten Mas-
Ipv Sakäassa, pitää itseään "oikea­oppisena
niarxilais-ieniniläisenä",
vakuuttaa, että työväenluokan edut
"kavallettiin" jo IV ja X puolueko­kousten
aikana, 8.O. Leninin johta­mien
piioluekokotisten aikana.
Yaildcakin Ustifjalövin porvarillis­ten
aatteiden, menshevikkien puo-liporvarillisten
aatteiden ja Trotski^
puolikommunististen aatteiden vä
Iillä on ero ja vaikka niiden pää­määrätkin
ovat erilaiset -— niin
tavallinen öppositsioni, vaan koko­naan
erikoinen öppositsioni, joka
esuntyy meidän peruslinjaamme
vastaan.
Voidaan kannattaa jompaakumpaa
kahdesta mielipiteestä: joko neu­vostovaltio
on proletaarinen valtio
ja Kominternin tulee Neuvostoliiton
politiikan peruskysym^issä ja so­dan
vaaran kysymyksessä olla Neu­vostoliiton
puolella, tai — ei ole.
Kommunistben intematsionalen on
tässä valittava: joko — taL Kol­matta
ei ole. Koska erilaiset oppo-sitsioniryhmät
ovat tässä peruskysy­myksessä
eri linjalla, niin heitä ei
voida sietää riveissämme,
Luonnehtiessaan oppositsionin
asemaa eri maissa esittää tov. Bu­harin
useita esimerkkejä Maslovin
läheisyydestä Kautskyyn (molemmat
ilmottavat, että meillä vallitsee
tsarismi tai fascismi), ultra-vasem­mistolaisten
virtauksesta blokkiutu­maan
oikeistolaisten kanssa, oikeis­tolaisten
päästessä' täydelliseen yli-valtuiteen
tunnustaessa yleisellä poh­jalla
trotskilaisuuden ^oikeuden.
Tov. Buharin tekee monipuoli­sen
katsauksen oppositsionivirtauk-siin
ulkomailla, luonnehtii niiden
äänenkannaltajia ja useilla tosiasi­oilla
osottaa, miten esim. "ultra-vasemmistolainen"
Treine tunnustaa
välttämättömäksi käytännöllisen Ui­ton
Mäaelzin ryhmässä ojevan oi­keistolaisen
Pasan ryhmän kanssa,
selvästi ojiportunistisoi Goultn ryh­män
kanssa, ' miten maslovilaiset
käytännössä ovat blokissa korciu-laista
kanssa, Souvarine Trainen
kanssa, jjue. Kaikki oppositsio^
niryhmät objektiivisesti pelaavat
samaa roolia kuin vasemmistosos.-
demokratia ja trotskilaisuutta on kan­sainvälisesi
mitassa katsottava ai­van
samoljtt. Taistelu sosialidpno-kratiaä
vastaan on mahdoton,' jos
meillä Kominternissa on kaikenlai­sia
trotskilaisia vivahdidcsia. Il;
m an voimakasta taistelua trotski^
laisuutta vasta^ on myöskin teho­kas
taistelu sosiedidemokratiaa vas-.
taan mahdoton.
Meidän ' on tehtävä kaikkemme
vetääksemme oppositsionin työläis*
ainekset takaisin Kominterniin. Mut­ta,
päävaarana niin Kommunistisessa
intematsionalessa kuin sen ulkopuo­lellakin
on trotskilaisuuden vaara,
-ja tätä ei voi olla Edellistä taistelua
Kommunistisen *- intematsionalen oi­kean
leniniläisen linjan puolesta.
Minkälaiset ovat metsä-lyöläisten
puolueen, niin me olemme^ jo aikair
semmin todistaneet, että oppositsio-nimme
ei luota sosialistisen ra­kennustyömme
menestymiseen,^ että
se on tappion pelon vallassa. Nyi
sen trotskilaiset dokumentit todista­vat
täydellisesti ja avoimesti.
Kaildcein viimeLummissä Trotskin
asiakirjoissa on jo laskelmia siitä,
mitä tapahtuisi neuvostovallan ku
idstumisen jälkeen, minkä ohella
nämä Icauniit" tutkimukset tapah­tuvat
sellaisessa muodossa, jollaista
me voimme nähdä kaikissa menshe-vistisissä
Ididissä. Tov. Buharin esit­tää
koko joukon esimeikkejä, jobta
selviää, että. trot^lainen öpposit­sioni
on ottanut Tadcaisevan asike-leen
paljastaakseen itsensä; se pu­huu
avoimesti aita, ^elta he tähän
asti pyridvat kätkeytymään kaiken-kaikkien
häiden kolmen virtauksen
liistoriallinen ja ' objektiivinen osa
on samanlainen.
Edellen tov. Buharin kuvasi ly-hyesti
NKP:n taistelua oppositsio
nia vastaan ja luonnehti Trotskin
osan puolueessa. Vaikka Trotski
lausui Buharin — näytteli Le­ninin
aikana suurta osaa, niin yhtä
kaikki hän silloinkin oli vieraspe­räinen
aines puolueelle. Leninin
kuoleman jälkeen piilossa olleet vas­takohdat
Trotskin^ ja .puolueen vä
Iillä tulivat esiin entistä terävämpi
nä. Ei yhdessäkään kysymyksessä
Trotski ole tehnyt pienintäkään
myönnytystä puolueelle, eikä ole
kieltäytynyt?'virheistään. Meillä on
ollut sangen laaja keskustelu, johon
otti osaa voidaan sanoa, koko maa;
NKP:^ politiikka oli joukkojen
tarkastettavana — me olemme ai
van viime aikoina vetäneet puo­lueeseen
100 tuhatta uutta jäsentä
työpenkin äärestä.
Tämä tarkastus osotti, että oppo*
sitsionilla ei ole juuri minkäänver-taa
maanperää meidän puolueess^-
me. Puolueorganisini heitti ulos
vierasperäisen^ aindssen ja Trotski
on uudestaan eristetty, mutta sel­laisissa
olosuhteissa, jolloin jo tais­telun
muoto, sen kärkevyys, voima­suhteet
ja kysyndcsen tärkeys ovat
toisella asteella. Neuvostoliitossa hän
on pakotettu liittoutumaan huonoim­pien
ainesten, kanssa, jotka aika
naan olivat joko puolueessa taikka
lähellä sitä.' Ei ole epäilystäkään,
että trotskilaisen oppositsionin alim:
mat kerrokset ovat yhteydessä Sap-ronovin
ryhmän kanssa, vaildca Sap­ronov
viimeisessä dokiunentissaan
sanookin, että Trotsldn taistelu
puoluetta vastaan on periaatteeton
ta tai^lua vallasta.
Siirtyen koskettelemaan ulkomaa­laisia
puolueita, tov. Buharin alles
viivaa, että ei missään tapauksessa
ole aliarvioitava oppositsionin voi-
Mnntama u i i ^ tov, A. Hautamäen
parin kirjoitoksen johdosta
En lähde analysoimaan niitä, sil­lä
ne ovat kyllin tuoreessa muistis­sa.'
Annan tov. A. Hautamäen itsen­sä
aikmsemman lausunnon tässä jul-kii
jokki koskee metsämiesten huo­noa
ansiota (ollut Vapaudessa; 13
päivänä heinäkuuta 1927. Siinä
tuodaan kolmatta palstaa käsittäväs­sä
kirjoituksessa selvästi esille nä­kökohtia,
joita metsämiehet ei *väitä
vääriksi, itse kirjoittaja vakuuttaen
myös ei liiolttelevansa:
"Talvinen katkasukausi kestää
tavallisesti Ontairion maakunnassa
noin viisi kuukautta ja laillisij^ työ­päiviä
kertyy tältä ajalta 129 päi­vää."
.-^ • V
Tästä hän tekee* laskelman josta,
yläiset menot poistettuna, lopulli­seksi
summaksi jää $307.50.
"Jokainen kevät on metSAmiehella
vähintäin' kolmen kuukauden pa­kollinen
työttomjrys, minkä ajan
hän joutuu kuluttaman kaupunki-paikoissa
ja kaikkein väbimmässä-kin
tapauksessa menee häneltä tällä
ajalla asuntoon ja ruokaan $91.00,
joten talvisesta ansiomäärosti ki
enään ole jälella kuin $216.50."
Seuifaa kesäkausi. Ei mainita n.s.
piilakämpistä, joita ei aina ole. Nii­den
tilalla on sekatyöt, joita enin
osa metsätydläisistä joutuu ehdotto­masti
tekemään.
"Kolme neljä kuukautta kestävis­tä
änsiotöistä,> olivatpa ne sitten uit­to-,
metsänhakkaus- tahi ta viallisia
sekatöitä, ei metsämies voi saada
ylijäämäksi enempää kuin 100 dol­laria
ja useissa tapauksissa ei sitä­kään,
sillä 35 sentin tuntipalkka on
nykyisin korkeimpia, mitä maise­llaan
ja siitä ei. suuria säästetä."
Seuraa luonnollisesti 100 doUä-rin
liittäminen $216.50 ja se on
$316.60. Sellaisenaan siinä olisi
metsämiehellä, vähin rahaa, mutta
hän esittää seuraavat poistot:
"Työvälineisiin $7.00
Työvaatteisiin (alus-ja pääl-.
lysvEiatteisiin sekä kenkiin,
käsineisiin, sukkiin y.m.
sellaisiin) 60.00
Tupakkaan, tulitikkuihin yn- v
nä muihin 30.00
I*yhävaatteisiin (alusvaattei­siin,
pyhäpaitoihin, kau­luksiin,
kenkiin, vaatteiden
korjaukseen y.m.) ............ 80.00
Kirjeenvaihtoon, sanomaleh­tiin,
kirja^nisuuteen y.m. \ 12.50
Kyyteihin työpaikoille ja ta­kaisin
kaupunkiin ............. 15.00
Kokoniaissumma ................$204.50
Jäännös ...$112 00
"Sata ja kaksitoista dollaria koko-vuotisesta
raskaasta raadannasta ja
vielä päälliseksi sellaisesta työstä
missä :j vain valitut miehet kykenevät
ansaitsemaan jokapäiväisen leipän­sä
ja päälle päätteeksi sellaisissa
olosuhteissa, missä tavallisiin työ-läisoloihinkin
tottunut työläinen ei
viihtyisi edes päivääkään."
Selvää kieltä itsellään tov. Hau­tamäeltä.
Miksi tmohdit nämä tie­tosi
Suomessa. Siinä se mitä haluatt
tuhannet tämän kevään työttömät
tietää, joita nyt on paljon eri kau­pungeissa
ilman rahaa. Silla suuri
metsämiesarmeija oh työskennellyt
erittäin raskaissa oloissa. Työvoi-nlan
ostaj^ hyökkää. Kak^ palk­koja
alennusta kuukauden sisällä oli
sillä, kämpällä, jolta allekiiqoittanut
lähi^ 60 miehen jäädessä epätoivoi­seen
asemaan.
Tä£än puoleen kehotan vastaisuur-dessa
idinnittämään toveri Hauta-
^On annetdava siellä asialle se
merkitys!mikä sille kuuluu, ettei se
työ mikä on suoritettu L. W. L V.
of Canadan luomiseksi, menisi huk­kaan.
. Mielipiteet -rarmasti jakaan-
Toroi^
VOIMISTELU- JA TANSSI-ILTAMA
T.K. 21 PNÄ
V.- ja u-seura "Yritys" /järjestää
voimistelu- ja tanssi-illan ukraina­laisten
haalilla 300-302 Bathurst St.,
keskiviikkona 21 ^pnä maalisk^, al^
käen keUo 8 illalla. Ohjehna on
arvokas jota kannattaa katsoa. Ja
sitten se ukrainalaisten haali, se on
jo yksistään näkemisen arvoinen,
siUä se^ on komein työväentalo Ca-nadassa.
Tanssia on paljon ja on
tätä tilaisnnita varten suomalainen
orkesteri erikoisesti harjoitellut uu­sia
tanssikappaleita lisätyillä voimil­la.
— Sielläpä tavataan!
KANSAINVÄLISET PAINI-KILPAILUT
Kansainväliset painikilpailut jär­jestää
"Yritys" 7 pnä huhtikuuta
Don-haalilla. Niistä tulee souret
kilpailut, sillä Suomesta on tullut
viimeaikoina eteviä painijoita entis­ten
painijoittemme lisäksL .. Myös
odotetaan Amerikan puolelta paini­joita
Labor Sports Uniosta. "
Jaakkoo.
man Inton osastoa. Ukrafiialaiscn
NHSTÄ AKKA- JA
JUHLISTA
POIKA-tnvat.
Union e^ yläpuolelle yksi­lö-
ja ryhmäetujen, se olkoon tun­nus.
- - Kortti No. 366. '
r '
TYÖVM URHEILU
Spaiiia^^ Oslossa
Venäläinen Gnsova Voitti naisten 8
kmm hiihdon—- Yhdistetyssä
hiihdossa . ja mäenlaskussa
° kolme. ensimmäistä.^
- norjalaisia . • •
Tänne^saapiineet ruotsalaiset leh­det
kertovat, että Oslossa suoritet­uin
Spartakiadeiii yhteydessä myös­kin
naisten; hiihtokilpailut 8 km:n
matkalla. liähtö^ A j oli
Grefsenkoliönilla ja oli hiihdettävä
maasto sangen'^vaikeata, samoin .kuin
ilmakaan ei; i^t^t. erittäin suotuisa,
joten tuiokser niihin verraten ovat
loistavia. Muuten tilaisuus oli- en­simmäinen,
jolloin norjalaiset naiset
ottivat osaa stiuiPfempiin hiihtokilpai-luihin.
Tulokset ovat: - -
1) V . Gusova, SSSR, 37,41, 2)
Margit Aas, Oslo, 40,06, 3) Ella
Ihler, Oslo, 41,35, 4) Anna Gerasi-mova,
SSSR, 41,40^ 5) Edel Jensen,
Oslo, 42,15, 6) Signe Riiser, Oslo,
7) Astrid Paulsen, Oslo. — Osanot­tajia
oli kaikldaah 30.
Yhdistetyn mäenlaskun ja 17 km :n
hiihdon voitavat norja^iset Th.
Lindvik, toisena K . Elvehes ja kol­mas
J. :Röst^d.^ -"Tism hyppy 'pii
39 % metriä. ;v v
Ylimääräisen 17 km:n hiihdon
voitti > venäläinenT^asiljev, seuraa­vina
norjalaiset Rangvald Aas ja
Lindvik. —^Osanottajia' oli. lOO.
Siitä on jo ennenkin ilmoitettu,
että akat ja pojat ovat olleet täällä
yhdessä tohinassa. Mutta kyllä sii­tä
tohinasta alkaa jotain valmista­kin
tulemaan. Sillä 6 ja 7 pmä
huhtikuuta S. J m haalillb tulee ole­maan
suuret ja mahtavat akkain ja
poikain juhlat jä näistä juhlista, pi­täisi
tulla oikein erikoiset, että
Arthurissa ei ole /^nen nähty eikä
kuultu semmoista. Kun soitti^jat-kin
näihin juhliin on tilattu toiselta
puolen maapalloa ja monta muuta
erikoista tulee näissä juhlissa ole­maan,
niin fettä — ruvetkaa nyt jo
kaikin ajoissa vialmistautumaan näi­tä
juhlia varten. Tikettiäkin etukä­teen
saa akoilta ja pojilta. Että
kaikSr tietää hankkia ajoissa tiketit
^tselleen, haluan tässä vielä erikoi­sesti
huomauttaa tämäu; ympäristön
farmareillenkin, . että ruvetkaa jo
ajoissa laittamaan autojanne kun­toon,
että saatte sitten koettaa josr
ko pyörät alkaja pyörimään Arthu­ria
kohden että pääsisitte tänne nii­hin
suuriin akka- ja poikajuhliin.
Sillä että ette varmaankaan tulisi
katumaan käyntiänne kaupungissa.
Sitten vielä tulee ilmestymään näi­nä
päivinä erikoinen akkain j|a poi­kain
juhlajulkaisu, niin että varat-kaapa
pienitä rahaa taskuunne, että
pääsette täniän julkaisun omistajak­si,
sillä näitä tullaan myymään
myös etukäteen. Akkia.
orkesterin soitettua, muutamia- kap^
paleita, esitettiin puhumaan nlcrfii-nalainen
toveritar. -' Hänen jällDäen-sä
esitettiin .muutamia yfbntyisnur
meroite ja sen jälkeen puhata juu-dan,
venäjän ja suomen kielillä. Esi­tettiin
joukkolausunteesitys 12 hen­kisellä
joukkueella. Tämän jälkeen
esitettiin puhtimaan Canadan työläis­naisten
liiton sihteari toveritar Cus-tance
.Torontosta. , - "
Toveritar Custance puheesisaan Se­losti
kansainvälisen ijfaistenpäiväa
tarkoituste ja etenkin sitä, minkä
jälkeen me vasta huomaamme ettjä
naistenpäivä alkoi saamaan isuu-remman
merkityksen, nimittäin Ve­näjän
vallankumouksen jälkeen. Ve­doten
siihen työhön mitä naisten
tulee tehdä, puheensa kuletti hän
lähelle meidän jokapäiväistä elä­määmme,
nimittäin Quebecin maa­kunnassa
naisten oloihm. - Hän: se­losti
miten juuri Quebecissa on
nainen mitä suurimmassa orjuudes
sa, vielä sanan suurimmassa mer­kityksessä
mitä. muualla Qanadässa,
vedoten ranskalaisten naisten elä­mään,
joiden pitää olla myöskin
En {Mu^imin^
kaiken inuun lisäksi katolilaisen kir­kon
orja, jossa on menty niin pit­källe,
että~ juuri koolla ollut lain
laatijakunljä ei ole vielä myöntänyt
naisille edes äänioikeuttakaan, mikä
on jo naisilla kaikissa sivistysmais­sa.
Häh kehoitti, että etenkih Ca­nadan
ranskalaisten naisten keskuu­dessa
pitäisi aloittaa voimaQpräisem-
,pt kasvatustyö. Puhe otettiin vas­taan
visltayih suosionosotuksin.' Ti­laisuudessa
myjrtiin myöäkin paljon
puoluekirjallisuutta.
PUOLUEEN KESKUSKOMITEAN
KOKOUKSESTA
Puolueen Montrealin - kaupungin
keskuskomitean kokous oli t.k. 12
päivänä. Osanotto tyydyttävä, vai^fr-ka
tosin ei ollutkaan kaikki edusta­jat
paikoillaan. Kokouksessa liiet­tiin
puolueen keskusvirastolta tul­leet
tp. komitean pöytäkirjat ja sen
jälkeen keskusteltiin niiden johdos­ta
sekä muista kokoukselle esite­tyistä
asioista. Suurimman keskus­telun
aiheen otti nykyisiin vaaleihin
osanotto ja sen rahastaminen. Use­ammat
kieliryhmät olivat jo luovut­taneet
vaalirahastoon heille määrä-tyn
summan, mutta jokaiselta sa­malta
tuotiin esille se vaikeus mikä
nykyään on -hankkia yaalirahastba
työttömyyden takia. . Kuitenkin o^
tiin toivorikkaita että voidaan ise
koota. Samalla myöskin oltiin:toi-;
vorikkaita että 'voimme saada .edus­tojamme
valituksi, joka olisikin isuu-ri
voitto, etenkin ranskalaisen työ­väestön
herättämiseksi, sillä ehdok­kaamme
on Canadan ranskalainen
ja myösUn pyrkii valtuustoon rans­kalaiselta
^alueelte.
Eilpapukiitsu
• • ; ' ' . . i
Ainoastaan täten kutsunime kaik­kia
C. S. T. U.-liiton ja- Lahor
Sports Union of American alaisia
seuroja jäsentensä: kautta ottomaan
osaa kansainvälisiin; paihlkilpailuihin
jotka asiahomaisella luvalla j^jes
tämme Torontossa Don-haalilla lau
antaina 7 p. huhtik. 1928.'
Valmiina vastapalvelukseen voin-timme
mukaan. V
Työläisurheilutervehdyksin:
V.- ja n..seura •*Yrilys".
K. Klemola, Hilja Rajala
puheenj. sihteeri-
Määräyksiä: Kilpailut suoritetaan
'kaikissa sääntöjen edollyttamissä
sarjoissa, noudattaen Suomen TU-liiton
painisääntojä. Osanottoilmoi-tukset
on tehtävä osoitteella: V.- ja
u.-seura "Yritys-', 957 Broadview
Ave., Toronto, Ont., ennen huhti­kuun
kolmatta päivää.
Kilpailut jalkaa kello 8 iUalla ja
on painijain oltava punnitusto var­ten
Don-haalilla kello 6 samana i l ­tana.
Vieraspaikkakuntalaisille va­paa
asunto. :
Huom.! Ellei kilpailuja ehditä
suorittaa lauantaina, jatketaan niitä
sunnuntaina.
KANSAN NAINEN
TULOKSET LONG L A K E L L A T.K.
4 PNÄ PIDETYSTÄ HIIHTO-KILPAILUISTA
mäien enempi huomiota, eikä yksin-omaan':
puhumaah omaa palkkiansa
yleisettä metsämiesten palkkana.
Tähän en pyydä e n ^ vaadi pyö­reää
vastouste, kiinnitän vain met­sämiesten
edustajakokouksen huo­miota
asiaan tälla.
' Kilpailupäivänä oli %iin kova
myrslqr, että ei ollut koko talvena
aikaisemmin ollut. Pikkupoikien
hiihto täytyi mynkyn takia pitää
11 päivänä.
Tulokset 6 km. matkalla:
1) L. Laine Beaver Laken Jehu
26.35.2, 2) W. Salminen Beaver
Laken Jehu 27.36 j ^ 3) A. Aalto
Beaver Laken Jehu 28.35.4.
AUe 18 V . 3 km:
1) T. Ristimäki Jehu 18.15.8, 2)
A. Mäkinen Long Laken Jyry 19.22.2
ja 3) A. Passi Jehu 20.25.8.
Naisten l k m . : '
1) A. Mäkinen Jyry 8.8., 2) H.
(Hänninen Jyry 8.16.8 ja 3) W.
Purola Jyry 9.27.
Viikko toista sitten mainitsin, et­tä
Montrealikin. kartelle, ja~ mai­nitsin
silloin kartelle tulemisen
sj^ksi meidän keskuudessamme sen,
että Montrealissa 'tullaan ensi kerta
suomenkielellä esittämään suuri yh­teiskunnallinen
^ näytöskappale, jotta
ei ole ' ennen Montrealissa tehty.
Mohtrifalin uusi suomalainen asutus
ei ole ennen voinut mennä-hiiri suu­reen
yritykseen,'että olisi järjestä­nyt
näin suurta' kappalette, 'muutto
nyt .suomalaisen järjestön osaston
huvitoimikunta otti tämän tehtävän.
Kappaleen nimi on ".Kansan nainen
ö^näytökgessä ja' kuudessa muutok­sessa,
suomennos rahskankielestä.
Kappaletta on esitetty, paljon hy­vällä
menestyksellä joka paikassa,
sillä kappaleen jtioni ön siksi; ehjä
ja puoleensa tempa/ava, että se voi
vetää kaikki mukaansa, aina har-teammasto
uskonnon kahleissa ole^
vasta, suurimpaan väplä-ajattelljaan
saakka. Tällä kappaleella ukkom­me
saavamme kaikki Montrealin
suomalaiset liikkeelle, sfllä tällaiseen
suurtöiseen työhön ei voi usein. al­kaa.
TANSSIT OSASTON LUKU­TUVALLA
Huvitoimikunta järjestää hauslott
tanssit osaston lukutovalle t.k. 24
päivän iltana. Kaikki siUoih taa­sen
tanssiin, varsinkin nyt kun lu­kutupa
on uudestaan korjattukih.
KANSAINVÄLISEN NAISTEN­PÄIVÄN
VIETTO
Canadan työläisnaisten liiton kau­pungin
keskuskomitega oli järjestänyt
kansainvälisen naistenpäivän vieton
Auditorium haalille t.k. 11 päivän
illalla. Tilaisuuteen oli kokoontu­nut
haalin täydeltä juhlivaa yleisöä.
Ukrainalaisen lapsi-orkesterin , ensin
soitettua Kansainvälisen, jotia juh­liva
yleisö seisoaQaankiaimteli, as­tui
esUte -juhlan puheenjohtaja^ jo­ka
avauspuheessaan selosti naisten­päivän
kansainväliseksi muödostfar
mistä, samaUa: .viitaten, että tilai­suudessa
tullaan esittämään ohjel­maa
.useiHa eri Mefillä, koska tilai-suudien
on järjesstänyt- kesknskömif
tea, johon kuuluu 5 eri kielistä sa-
Osästojen tekemät raportit kaikki
hyväksyttiin. 'Naisjärjestön edusta­ja
määrättiin tuomaan tarkempi ra- , ^ , «~ - « v .
portti järjestön toiminnasto seuraa4:^^^^y^^"** — Salojen poika
vaan kokoukseen, samoin taloudelli­sen
järjestökomiteafa. '
A J O I A S U K K A A T POIS
Chambort^kadulla olevat asukkaat
6 eri telosta joutuivat lähtemään
pois kotoaÄn, sillä kaasuputki oli
mennyt rikki maahalta jossain, mai-^
nitulta köhdalte. Kaasu tuli läpi
maan pinnalle niin suuresisa mitassa
et^ä muutenvat asukkaista saivat jo
kaasumyrkytyköeh, mutta josta kui-tenkini
lääkärin avulla pian virkosi­vat.
Komppania on kiellänyt mene­mästä
teloihin asumaan ennenkun
on leikki tarkalleen koi;iattii ja tut-
•kittu.-. • •
y- P U U T A V A R A V Ä L I T T Ä J Ä IN
K O K O U S •
\_, Puutavaravälittäjäin,' tai parem­min
sanoen, puutevaraparöonien ko­kous
pidettiin Wittdsor hotellissa t.k.
9--10 pnä.' Kokouksessa oli paroo-nit
' valittaneet, että länsirannikoh
puutevaravälittäjät ov^t heille, pa­hana
Jdlpailijana, tuotteen halvim­malla
kuin he tuottevat ja siksi teh-too
tulla liian paljon lännen puur
tavaraa idän markkinoille. Myösr
kin olivat päättänaet, että oh saa-teva.
suurempi nousu käytäntöön jo^
kaisen laittamaan itsellensä oman
kodin. Mitä muite heillä on ollutf
keskusteltevana, ei "^niin tarkalleen
raportteerat^. Onko kokous ' kes-:
kustellut oUenkaan niiden työläis­ten
etujen 'puolesta, jotka heille
kaikki rikkaudet kasaavat? On var­ma,
että sijtä ei ole puhuttu, vaan
päinvastoin siitä, miten voitaisiin
suuremmassa mittakaavassa ryöstää
näiltä työläisiltä heidän työnsä tu­lokset.
^ Ei myöskään ole • puhuttu
mitään ^tällä alalla olevieif työläis­ten
terveyl3ellisten olojen korjaa-miseste,'
jotka on kerrassaan kurjat
ympäristön kämpillä. Ainoastaan
ovat he vahvistaneet omaft rinta­maansa.
Miten me työläiset vastaamme tä­hän
— hiljaa, olemalla vaiko toi­mintaan
alkanfislla? Meidän on
pakko alkaa vahvistamaan omaa rin­tamaamme
ja järjestää joukot, - vaa-
Sprucedale, Önt
' Voisi'hyväim syyllä Vapauden lu-k
i j a t j ä f myöskin' tämän ympäristön
timtijat- /otaksua - ensisilmäykseltä,
että julkaisemme täältä, jonkun uäi-fain
khteunj sillä eihän täältä muuta­kaan
juuri suoralte kädeltä katsoen
luulisi kirjoittamisen aihette löyty­vän.
Juntta niin ei kuitenkaan ole
asianlaita. Olemme tjäven kääntä­neet
täällä vain: Icylkeämme, mutta
kun nyt-aurinkokin alkaa heittää
kaukaa iJrkkaite säteitään ja sen
lämmittäviisi voimaa herää eloon
lupmakuhta, niin heräämme mekin
sen mukana. Auringon lämmittävää
voimaa todellakin kaipaa Pohjolan
lumiset hanget, siUä Ihnte on todella­kin
satenut runsaasti tänä telvena,
joten se on tuottenut vaikeuksia
maaliikenteelle. Siitä huolimatto on
markkinat olleet kokolailla vilkkaat
täälläkin Sprucedalessa. Paikkakun­nan,
farmarit\sekä ympäristön jap-parit
ovat 'laettSneet kokolailla
runsaasti ulos tuotteitaan. Etupääs­sä
näiltä alueilta lähetetään ulos ko-yanpuun
halkoja sekä niiden lisäksi
pienempi määrä.lauto- sekä tukkita-yaraa.
• . \ ;
Aivan jokapäiväistä on meille työ­läisille,
' etta "^piemme pakoitetut te-keniään
työtä, josto meille todelli­suudessa
on nautintoa, sillä siitähän
meidän täjrtyy hankkia jokapäiväi­nen
leipämme. .Siksi tiedämmekin,
että niitä kulkee monenlaisia "tove­reita",
etenkin näinä iikoiua, jol­loin
työmaat ovat lujassa, etsimäs­sä
täaisuutta saadakseen työvoiman­sa
kaupaksi. Niinpä ympäristölläm­me
"liitelee" joitekiri v. 1918 aikai­sia*"
Suomen valkou.rhojakin," niitä
joille tavalliset työläiset ovat kuu-leiria'
vastenmielisiä. ^ Etsiessään he
joskus löytävät suosikkejaankin. Niin
oii^ inyöskin tällä alueella ^muuta­mia
sellaisia jäppareita, joidenka pal­velukseen
he ovat turvautuneet.
Muuten on kauhean pulmallista, kun
ei Suomen "rahavalta" voi elättää
ja taate elämän tuiivallisuutta näil­le
"sankareilleen", vaan laskee hei­dät
ulkoinaille kovalla työllään kak­kuaan
tienaamaan.: Lisäksi kun
heidän täytyy täällä "kultalassaV
Useinkin pyrkiä samaan työmaahan
niiden "vastenmielisten" työläisten
kanssa, 'jotka eivät ole tuota' val­koista
."sankarikunniaa" huolineet.
Voipipa joskus käydM täällä niinkin,
«että samassa työmaassa työskente­lee
heidän ' kiduttamansa työläisto-verikin.
v- ;,
Xuulen muuten laajoissa työläis-
•piireissä tässä ^laassakin .ilmenevan
ikäviä muistoja moisia "sankareita"
nähdessään. Pitäkääpä silmällä hei­dän'
toiminnoitoan, ne voivat joskus
kääntyy mfeilfe' vaaralliseksikin.
il^hiaisia työläisiä yhteistoimintaan
kehoittaen piirrän keväisellä ter-timaanritsellensä
siedettävämpiä olo-jia
mita nykyään metsäteollisuudes­sa
on. . Yhtymällä Canadan Puu-avaratyöläisten,
,nnio6n, yoimme al­kaa
sen avulla taistelun. Vaikka
Pojat alle 14 v.:
1) A. Heliin Jyry 6.10. 2) L.
Bushovski Jyry 7.7 ja 3) V. Hän­ninen
7.19. V
emme tuloksia heti saavntakaan, on
meidän^ymmärrettävjl että^Tfuoaoas-taan
sitKeän ja jatkuvan toiminnftn
kantta me- voimme päästä tarkoituk-siemme
perille. Montrealissa asor
vat voivat käydä ottamassa union
b>rtin Vapauden idrjakaupasta- jos
eivät öle missään mmu^ aäfaneet
nnion delikeittia.—- J .
Coteau Hill, Sask.
Hiukan kuulumisia päätin tiedot­taa
Vapauden lukijoille täältä aavik-komäailmasta.
Ei ole tullut töher­rettyä
pitkin aikoihin, joten muu­alla
luulevat ehkä, ' että me täällä
kuolinteudissa kamppailemme.
No, mitä" tulee toimintaan, niin
täällä on. pääasiallisesti toiminut
voimisteluseura "Yritys" ja enin osa
nuorisoa kuuluujmyös siihen. Muu
toiminto on ollut -vähän lamassa.
Kokouksia on kyllä koetettu pitää,
mutta osanottojia ei Ole .Jahtonut ol­la,
oli sitten kokous sitten mitä laatua
tohansa. Kaiketi se lienee tuo mei­dän'
haaliriita, joka vaikuttaa niin
moleen kuin toiseenkin. Vähän
auhtumista 'on. kyllä huomattavissa,
mutta sarvet ja paha sisu kyllä vie-äkin
pulpahtaa esiin milloin sii­hen
vain ilmenee, tilaisuus.
Haaliyhdistykäen johtokunta päät­ti
kutsua yleisen kokouksen haalille
toiseksi päiväksi huhtikuuta. Men­näänpä
sinne joukolla ja lyhennetään,
vähän sarvia ja , koetetaan sovitella
asioita yhteen. Eiköhän se liene
edullisempaa, jos .kerran oUaan van-i
»oja ;puoluemieKä,^^^k^^ niin
usein. kuullaan sanottavan.
Tansseja ja» huveja' on ollut tuh­katiheään.
Kuuluisimmat niistä oli­vat
painit, jossa tilaisuudessa Hili
l^jrmän esiintyi tavalla,- jota ei ai­ottu
toisten hyväksyä. Ja nyrkkei-y
kielletHin kokonaan haalin sisällä.
Jack -Perälä palasi, tekaisin, ol-uaah
poissa täältä. useito vuosia.
Hän on myöskin meidän vanhoja ri-vimiehiä,
joteh lausun Jackin terve­tulleeksi
tänn^ meidän pieneen seu­rakuntaamme
jatJcoksL Ei tosin
yksinueliseen, siQä täällä on mel­kein
yhtä monto mjeltä kuin on mies­täkin.
Eikö tuo hene suomalaisten
omin^suus, vaikka kohto ollaankin
vanhoja puoluemiehiä.
^Sitten kun on yhteinen puolueen
jäsenten kokous^ niin koettakaapas
vähän runsf^uknisempanä saapua
kokoukseen ja heittäkää rse velttous,
tai--olisiko parenumn sanottu, että
toraHu, hiiteen ed^ sunnuntaina,
silla siihen on kuusi päivää viikossa,
joten sen pitäisi riittäSL ^
Toimekseen saanut.
Meadow Porfege, Man.
TOIMINNASTA
Tuli tässä mieleeni, -että mitähän
jos' toifottaism vahan maailmalle mi­tä
tänne - "kalakultalaan" kuuluu.
Niin," eteenpäifl sitä taällnkin mennä
hyrrätään itseknkhi laillaan. On pi'
detty iansaä ja iltamia piädn tai-vea
iiim "eiid ole totisesti nukuttu.
•