Vapaus, May 28, 1928

              Sivu 2 Maanantaina toiikok. 28 pmä—Mon., May 28 No. 108 im
VAPAUS
S. C. R C L .
T O I U I T T A J A T i
B. A. TENHUNEH. R. PEHKONESI.
tasiKcnd «t Po« OfDca Dcpartacax. Ouaws. as Mcmd cUa* cxnrr.
VAPAUS (Ub«rlr)
UJO onlr ortnliot F i n a i ^ Torker» ia Cuuda. Pobluted itllf «t SadtorT, OaUrio. .
UJIOTUSHITCUT VAPAUDESSA: ,^ ^ „ _ IU>—nmfha n^O kota. (2i)0 kak<! Ixrtaa. — AirfoBnooMOurftoot^k"» 50e. ffi»»»»""™-
HfaMsfikmusOaotakMt 58e. karta, tlM S kertaa. — 5r«T«XU»ot2S»e« »»-•? J"»*»- H- , SU^-U.
Moe^iiaäfcK* O M karta. «SJO kakri kertaa. — KUto^hoMukitt O-M kerta. -
taa^karta. « T J M kaln. k ^ - T!«SK&«luJi«i }. ili»ot««»e»«aarie. ' V * ' " * ? ^ J * f^
OmMfihint, «ti^toea. — TOaakaSa. i»5ta ^ . « u a a caba. ai RaC l i h a t t t o i i i^ puM aitrntlratm. JoiD.
TILAOSHUCIAT:
1 »k. « kk. KJO. S kk. 11.75 ja 1 kk. MM. - rb6j,r,3»^ Smeme,» - k ä oa-aOr
•ftoäaiQa: 1 »k. $6X0, • kk. »JO. S kk. ttJ» )a 1 kk. «im ^
LAlee. a]otat Uaotakart p l l i i oUa koatloH-a ba«* U ito-lir.rf.pil»i» «aaHiaeai «rkirU-a.».
Wap«»a« toiaut«»».Lib«»f BuldiBfc 83 Lor». 9»r»a«. PakaH» 53«W. ^ ^
•apaadaa koattorii U l ^ BaiUiaf, SS Lor». S.. Pokflia 103». PoaUaal.: Box 69. Sadbary. OM.
C«8cial adrartiaiag rataa 7W. per «oi. toeh. Mlal-oai ekarj» ta
b tk» hm adTcifi&« aM&aa aaoac ik4 Flaatob Paar& la Ooaila.
Mlatesai ckarf* ti» a<a^ laa«rHwi 7So. T I M Vapaaa
/aa ctta aiilloia tahaaaa aaa «ajua<U aa«iUI»a« ki»J«iae«aBa. kir|ot«akaa
pii^inmTllMna aiaiaMt i . V. KANNASTO. lUMteaafcattaja-adalleaa
UikkaenlkBilaiaa
Canadan yhdistyneitten maan­viljelijäin
johto
Canadan yhdistyneet maanviljeli-1 ei sen markkinoille tultua luokitel-jät-
järjestön (United Farmers of
Canada) johtokunnan jäsen D. L.
Bettschen Saskatchevranin jaoston
kuudennesta piiristä on eronnut toi­mestaan.
Westem Producer-lehdelle
lähettämässään kirjeessä hän selittää
eroambensa syyksi järjestön johdon
nykyisen ohjelman, jota hän ei voi
hyväksyä, ja tekee paljastuksen siitä,
että puheenj ohtaj a J ohn Stoneman
yritti johtokunnan äskeisessä koko-
£ uksessa saada viidensadan dollarin
korotusta järjestön tutkimusviraston
johtaja George F. Edvrardsin vuosi­palkkaan,
jotta tämä voisi liittyä
tennis-yhdistykseen Reginassa. Tä­män,
lausuu edistysmielisten ja luok-kataistelukannalla
olevien maanvil­jelijäin
äänenkannattaja *'The Fur-row",
tulisi saada Saskatchewanin
maanviljelijät huomaamaan, kuinka
paljo herra Stonemania kiinnostaa
heidän menestyinisensä.
Milä Edvvards on kuluneen vuo­den
aikana tehnyt ansaitakseen pal­kankorotuksen,
on vaikeata saada
selville, jatkaa Furrow. Hän on
kirjottanut useita kyynäriä rallatus­ta
vakuutuksesta, joka voitaisiin
saada puolellatusinalla kahden sen­tin
postimerkkejä ja yhtä monelle
vakuutusyhtiölle lähetetyillä kirjeil­lä,
joissa pyydettäisiin niiltä ilmo-tusvihkosiaan.
Viime aikoina on tä-
,män herrasmiehen kiitettävänä ajan­vietteenä
ollut joittenkin himmeit-ten
valosäteitten heittäminen Ford-automobiilien
tullitaksoihin, ikään­kuin
tuo "olisi polttaya maatalous-,
kysymys.
Samaan aikaan, kun maanviljeli­jät
raptavat varhaisesta aamusta ilta­myöhään
kylvötöitään suorittaessaan
ja töivovatj että heidän vehnäsatoaan ' hylkäämiseen.
taisi n:o 4 sitkeäksi, samaan aikaan
puheenjohtaja Stoneman, mies, jon­ka
pitäisi olla suojelemassa heidän
etujaan, työskentelee kaikella tar­mollaan
yrittäessään saada tennis-,
yhdistyksen jäsenyyttä toisella mie
helle, jonka pitäisi uhrata aikansa
päästäkseen selville maataloudelli­sista
kysymyksistä ja saattaakseen
nämä tiedot yhdistyneet maanviljeli­jät-
järjestön käytettäväksi.
Canadan maanviljelijäin valistus
liiton äänenkannattaja aivan oikein
selittää ei kuitenkaan voivansa hy­väksyä
Bettschenin eroamispäätöstä.
Tuonlainen teko vain lisää Stone-manin
mukavuutta ja saattaa hänen
asemansa yhä varmemmaksi. Lehti
sanoo olevansa vakuutettu siitä, että
jos Bettschen olisi eroamisen ase­mesta
mennyt piiriinsä ja ottanut
paljastaakseen keskusviraston me­nettelytavat,
niin hän olisi tehnyt
paljo Saskatchewanin maanviljeli­jäin
vakuuttamiseksi talonpuhdis-tuksen
tarpeellisuudesta. Hän olisi
voinut koota maanviljelijät tuke­maan
itseään ja taistella Stonemanin
juonia vastaan johtokunnassa ja sen
ulkopuolella. Maanviljelijät ovat ai­noat,
jotka jotakin merkitsevät. Kun
saamme heidät puolellemme, niin
taistelu on voitettu, jos johtokun­nan
joillakin toisilla jäsenillä sat­tuisi
olemaan hallia seurata Betts-chenia,
niin oii toivottavaa, että he
eivät eroaisi, vaan toisivat taistelun
jäsenjoukkojen keskuuteen.* ijos tuo
tehtäisiin, niin. herra Stoneman ei
olisi niin kaunopuheinen tennis-yhdistyksien
suhteen. Hän ei voi
lopjpumattomiin seurata tuonlaista
ohjelmaa, jos maanviljelijät saate­taan
siitä tietoisiksi ja ph jataan sen
^Kansaoivalta on nyt vakiinnutettu''
sanoo
Yhdysvaltalaisissa toverilehdissä
kirjotetaan:
Hupli, sosdemien kauppaministe­ri,
on parhaillaan tässä maassa ker­jäämässä
lainaa Suomen kapitalis­teille.
Times kävi herraa haastat­telemassa.
Hupli tiesi kertoa, että
"kommunismi on jatkuvasti vähen­tynyt",
että "kansanvalta on nyt va­kiinnutettu"
jä että Suomessa on
vielä metsiä, joiden avulla voidaan
rellestellä vuosia. Hän ei mainin­nut
mitään siitä, että Suomen van­kiloita
täjieltiin j uuri hänen mat­kansa
edellä.
"Kansanvallan vakiinnuttaminen"
käy Suomessa siten, että tuon "kan­sanvallan"
korkeimpia edustajia, ni­mittäin
eduskunnan jäseniä, pistel­lään
vankilaan, kuten tehtiin joku
viikko sitten. .
Hänen juttelunsa täytynee ottaa
siltä kannalta kuin hän itsekin sen
ottaa. Timesin uutisella pitäisi olla
rohkaiseva vaikutus rahamiehiin,
jotta laina saataisiin. Siksi hän,
Hupli, selittelee kaiken olevan rau­hallista,
ja kommunististen oppien
hälventyneen, jotta varovainen anie-rikalainen
sijottaja rohkenisi sijot
taa Suomen metsiin. Ja kun hän
vielä haastattelussa herjaa Neuvos­toliittoa,
niin pitäisi vekselien su­jua
kaupaksi Wall Streetillä, sikäli
kuin siellä sosdem Hupiin vakuu­tukset
otetaan täydestä.
on se perusrajotus, minkä puitteissa
Hooverin, Fordin tai jonkun muun
amerikalaben kapitalismin edusta­jan
on liikuttava ollessaan tekemi­sissä
Neuvostoliiton kanssa.
Sellaisetpa taloudelliset rajat te­kivät
Hooverista Unkarissa Horthyn
ystävän ja Bela Kunin vihollisen.
Nämä samat taloudelliset rajat te­kevät
hänestä Venlalla kapitalis­tien
ja kartanonherrojen ystävän ja
neuvostojärjestelmän vihollisen.
Vääjäämättömät historialliset voi­mat
asettavat Hboverin Romanof-ficn
puolelle ja kansankomissaareja
vastaan. Insinöörinä hän voisi olla
hyödyllinen siinä laajassa teknilli­sessä
uudelleen rakennustyössä, mi­kä
nyt on käynnissä Neuvostoliitos­sa.
Yhdysvaltain finanssi-imperia­lismin
edustajana on hän Venäjän
kumouksen porteilla oleva viholli­nen.
Entä sitte Ford? >
Jos amerikalaiset lehtiraportterit
olivat oikeassa haastatellessaan äs­kettäin
Fordia, täytyy häntä pitää
joko tomppelina tai valehtelijana.
New York Timesin kertoman mu­kaan
sanoi Ford Englannin matkal­laan,
että puhe leipäjonoista Yhdys­valloissa
on hölynpölyä ja että jo­kainen
työhaluinen työläinen voi
saada työtä- Jokainen, joka tuntee
miten asia todellisuudessa on, tietää
kuinka, valheellinen tämä lausunto
on.
New York Nation-julkaisussa eräs
kirjeenvaihtaja, joka varustaa kir­jotuksensa
nimellään ja osotteellaan,
kirjottaa, että hän odotti Fordin teh­taitten
portilla yhtä mittaa 47 päi­vää
koettaessaan saada työtä —
mitä työtä tahansa — kuitenkaan
siinä onnistumatta.
Ja Nearing kirjottaa äsken olleen­sa
juttusilla Detroitissa Fordin työ­läisten
kanssa. Työnetsijäin jonot
muodostuvat porteilla jo kello 3
aamulla- Toisinaan ovat työmiehet
seisseet koko yön jonossa, voidak;
seen säilyttää ensimäisen tilansa aa­musella,
kun konttori avataan. For­din
miehet sanovat, että eräs tällai­nen
työnetsijä paleltui kuoliaaksi
eräänä pakkasyönä- Joinakin päi­vinä
on tuhansia työnetsijöitä tässä
jonossa ja tällaisia jonoja on useam­pia
Detroitissakin.
A - ' F . of L : n presidentti Green
arvioi työttömien lukumäärän Det­roitissa
32 prosentiksi tammikuulla
1928 ja 30 prosentiksi helmikuulla.
Paikalliset arvioitsijat sanovat sen
olleen huhtikuulla 33.4 prosenttia.
Henry Ford tietää kyllä tehtä­vänsä
teollisuusjärjestäjänä. Orjain
ajajana ja saalistajana muodostaa
hän jo oman erikoisen luokkansa
itse. Mutta kun tulee kysymys his­toriallisista
ja taloustieteellisbtä
asioista, olisivat hänen tietonsa hä­peäksi
maalaiselle koulupojallekin.
Parasta siis Heikille pysytellä vain
lissujen rakentajana. Silloin säilyy
maineensa puolesta paremmin ja se
varmasti osottautuu hyödyllisem-mäksi
kuin perättömäin tietojen le­vittäminen
työttömyydestä Yhdys­valloissa,
tässä kapitalistisessa suur­maassa.
Ja ennenkaikkea, yhteiskunnallis­ten
asiain neuvonantajina Neuvosto­liittoon
nähden nämä imperialistien
edustajat, niin Hoover kuin Ford­kin
voivat olla ja ovat vain ameri-kalaisen
imperialismin edustajia ja
Neuvostoliiton vihollisia. Ken jut­telee
näitten ''voivan esiintyä ystä­vällisten
suhteitten" luojina näitten
maitten välillä —• muuta kuin mää­rätyissä
rajoissa kauppa-asioissa —
puhuu asioita, jotka eivät pidä paik­kaansa.,
Neuvostoliiton todellinen ystävä-joukko
on vain maailman työväes­tö'.
— Tov.
Osuustoiminta
Saksan osuuskauppaliike v. 1928
Ammatillinen liikfe
Neuvostoliitto — Hoover ja Ford
Charles W. Stewart oli äskettäin ovat sangen lähellä toisiaan, yhteis­kunnallisen
kehityksen kannalta kat­sottuna.
Yhdysvallat ovat kapita-puhunut
New Yorkissa insinöörien
kokouksessa, että Amerika tulee esit­tämään
"huomattavinta osaa Venä- listisen porlaiston yläpäässä, Neu-
Jan uudelleen asuttamisessa". Täs­sä
yhteydessä yiisteU hän Hooveria,
sanoen, että hänen johtamansa avus­tustyö
Neuvostoliitossa on luonut
pohjan hyville suhteille. Vieläpä
huomautti puhuja, että kaivosinsi-rioorinä
Hoover tunsi oloja siellä ja
niin hän voi: vaikuttaa Amerikan
hallituksen stihteisiin Neuvostoliit­toon
nähden- (Hoo\^rilla oli etuja
Venäjän kuitakaivoäalueilla, mikä
seikka pääasiassa on hänen politiik­kaansa
**vaikultanuf\) Ja Hoove­rin
ohella oh ylistetty myös Henry
Fordia Neuvpstpliiton auttajana.
Tämän johdosta kirjottaa Daily
Wötkerissa Scott Nearing:
• Yhdysvallat ja Neuvosto-Venäjä
vostoliitto on ko-operatiiviseen ;yh-teiskuntaan
johtavan portaiston ala­päässä.
Mitä Neuvostoliitto voisi saada
Yhdysvalloista? Teknillisiä tietoja
ja insinööritaitoa? Teollisen jär­jestymisen
menettelyjä? Kyllä.
Pääomaa? Ehkäpä. Alutta tähänpä
se tarina loppuukin.
Omaisuussuhteilten alalla ei Neu­vostoliitto
voi saada mitään Yhdys­valloista^
koska se on jo sivuutta­nut
sen omaisuussuhteilten asteen,
mikä Ylidysvalloissa vallitsee. Yh­dysvalloissa
bn maailman vanhin
omaisuuslakisäädelmä. Neuvostoliit-
Canadan puutavaratyö-läisten
teollisuusliiton
edustajakokous
UnioIIanune on ollut useampia e-
^ustajakol&uksla, mutta tämä nyt
päätt3^yt kokous oli parhain mitä
järjestöllämme on vielä tähän saakjsa
ollut, lausuu liiton kuukausijulkaisu
"Metsätyöläinen" pääkirjoituksessaan
ja jatkaa: Se ei oUut sitä siksi, että
viimevuotinen edistyminen uniotoi-mintamme
kaikilla aloilla oli niin
huomattava ja vastasi niin hyvin Jä­senistömme
kaikkia toivomuksia,
vaan se oli hyvä niiden hyvin harkit­tujen
ja kauaskantoisten päätöstensä
tähden mitä kokouksessa tehtiin. H y ­viä
päätöksiä voidaan ainakin Jossain
määrässä tehdä huonoissakin kokouk­sissa,
mutta se reipas sekä toverilli­nen
henki; mikä kokouksessa vallit­si
koko ajan niin keskustelujen kuin
päätöstenkin teon aikana, teki tämän
: kokouksen historiallisesti arvokkaaksi.
Edustajakokoukseen päättyneen toi­mintavuoden
hyvät saavutukset eivät
saaneet edustajistoa yliarvioimaan
uniomme voimia, e l , mahdollisuuksia
enempää kuin sitä vaikutusvaltaa­kaan,
mikä uniollamme nykyisin on
metsätyöläisten keskuudessa. Se että
jäsenmäärämme oli kuluneen vuoden
aikana kasvanut kaksinkertaisesti, ei
saanut ketään edustajista haltioitu­maan
tahi kohosunaan tyhmän i t ­sekkyyden
varaan. Päinvastoin tun­tuivat
kaikki olevan sitä mieltä, että
jos Jäsenmäärämme nyt onkin parin
tuhannen seuduilla, niin Juuri "se vel­voittaa
meitä ponnistelemaan, että
ensi edustajakokouksen aikana olisi
jäsenmäärämme ainakin neljässä t u ­hannessa.
Tätä tarkoitusta varten tar­kisteltiin
kaikki menettelytapamme ja
keinomme mitä huolellisemmin Ja ar­motta
karsittiin pois sellaiset suunni­telmat
.Ja hyljättiin sellaiset keinot,
mitkä eivät olleet tähän mennessä
tuottaneet vastaavia tuloksia. Viime
vuoden saavutukset muodostuivat sik­si
pohjaksi, miltä lähdettiin rakenta­maan
uusia Ja entistäänkin rohkeam­pia
suunnitelmia tulevaisuuden va-raUe.
^
Ei kukaan ajatellutkaan Jäädä pai­kalleen
lepäilemään entisten saavu­tuksien
päälle, vaan jjäätettiin yksi­mielisesti
ja kiireellisesti lähteä toi­mintaan
uusittujen suunnitelmien mu­kaisesti.
Bl sokaissut^ silmiä se, että
oli saatu huomattavia saavutuksia,
vaan sitä tarmokkaammin päätettiin
hankkia vieläkin suurempia tuloksia,
tulevan toimintakauden aikana. Aika
Tapaturmavakuutus
tulee näyttämään. Jos todellakin suu­renmoinen
iimostus tulee säilymään
ja tuottamaan toivottuja tuloksia.
Tämä kokous oli kaikissa suhteissa
merkkikokous uniomme historiassa ja
niistä päätöksistä sekä suunnitelmista
mitä siellä tehtiin voidaan odottaa
paljon Ixyötyä imiöDemme ja sen mu­kaisesti
koko Canadan metsätyöläis-joukolle,
lopettaa julkaisu.
Puutavarateollisuustyöläiset, yhtenä
miehenä liiton edustajakokouksen
päätöksien ^toteuttamiseen oman jär­jestön
j a koko maan työväenliikkeen
to on tämän järjestelmän hylännyt voimien lujittamiseksi j a taistelukun­ja
on nyt luomassa uutta. Tässäj non kohottamiseksi
Ontarion maakunnan tapaturmala-kien
mukaisesti ovat sellaiset työnan­tajat,
Jotka metsätöissään pitävät
työssä kuutta tahi useampaa työllistä
velvolliset vakuuttamaan heidät val­litsevien
lakisäädösten mukaisesti. Tä­hän
mennessä ja luonnollisesti yhä e-delleenkin
joSttävät Jotkut työnanta­jat
kaikenkaltaisilla vippakonsteilla
kiertää vakuutuksesta Johtuneita mak­suvelvollisuuksia.
Yeilsen menetelmä Ja
tavallaan laillinenkin on se, että an­netaan
työläisille työt ulos Jonkunlai­silla
"kontrahdeilla", missä tapauk­sessa
työläiset muuttuvat ikäänkuin
oman työnsä suorittajiksi Ja niin va­pautuu
alkuperäinen työnantaja mak­suvelvollisuuksista,
Ja vaikkapa ei suo­rastaan
vapautuisikaan, saa asia niin
monimutkaisen luonteen, että työläisen
on tapaturman sattuessa hyvin vai­kea
saada mitään korvausta. Ja Jos
saakin, niin tapahtuu se mitä ikäväm-pien
vitkastelujen Jälkeen.
Ainoa keino, millä tästä pulmasta
voidaan parhaiten selvitä, on se, että
seurataan samaa menetelmää kuin
muutanilssa tapauksissa seurattiin
Port Arthurissa. Joukkourakoihin läh­tevät
%iiehet asettivat lähtönsä eh­doksi,
että yhtiön on huolehdittava
työlälstensä Vakuuttamisesta, olivat­pa
he sitten Joukköurakoissa tahi t a ­vallisina
urakkakatkaisijoina. Siinä
tapauksessa, että työnantaja kieltäy­tyy
tästä, on edullista. Joskaan ei suo­siteltavaa,
että asiat kontrahtia alle-kirjotettaessa
järjestetään sillä ta­valla,
että miesten nrakkasummasta
vähennetään vakuutusmaksujen sum­ma,
kuitenkin sUlä ymmärryksellä,
että työnantaja huolehtii siitä, öCtä
vakuutusmaksut suoritetaan asianmu­kaisella
tavalla. Tämä menetelmä ei
tietystikään ole suositeltava Viuuta
kuin viimeisessä tingassa, mutta jos
el muutakaan keinoa ole, n i i n sekin
on parempi, sillä metsissä työskente­levälle
työläiselle on kaikissa tapauk­sissa
tärkeätä, että hän on vakuutet­tu
maakunnan tapatxumalakien mu­kaisesti.
Luonnollisesti kun metsä-miesjärjestömme
kasvaa ja voimistuu,
niin silloin voidaan pakkokeinojakin
käyttäen saada jokainen työnantaja
vakuuttamaan työläisensä, olivatpa
he lu-akka- Joukkourakka tahi päivä-palkkatyöläisiä,
mutta siihen mennes­sä
on käytettävä kaikkia keinoja saa­daksemme
tilanteen sellaiseksi, että
Jokainen Ontarion metsämies on t a -
patimnien varalta vakuutettu.
Tässä yhteydessä on myöskin kä­siteltävä
niiden työläisten vakuutta­mista,
jotka työskentelevät 3—4—5
miehen työmailla, sillä tapatiurnalain
mukaan vain niiden työnantajien on
pakko vakuuttaa työläisensä, jotka
Icäyttävät kuutta useampaa työläistä
työssään- Lakisäädöksessä on kuiten­kin
pykälä, minkä mukaan työläisten
ja työnantajain yhteisestä sopimuk­sesta
voidaan lähettää vakuutusano-mus
näiltä. pieniltäkin kämpiltä ta-patruma-
asioita valvovalle lautakun­nalle.
Kysymyksessä oikeastaan on
vain se, että pidetäänkö tariaturma-vakuutusta
niin edullisena, että kaik­kiin
näihin toimenpiteisiin kannattaa
ryhtyä. Hman että kaunisteltaisiin a -
siaa, voidaan vakuuttaa, että tämän
tapaturmavakuutuksen avulla voivat
työläiset suojella itseään. On totta,
että vakuutuskorvaus ön tavattoman' hankitaan ne edut, mitkä tämä laki-pieni,
mutta jokaisessa tapauksessa se!säädös voi tarjota. — "Metsätyöläi-kuitenkin
on siksi suuri, että sitä ei: nen".*
Saksan Keskusliiton Johtaja Hein­rich
Kff"^'""" on Saksan osuuskaup­paliikkeen
kehityksestä viime vuonna
antanut seuraavia mlelenkilntdisla
tietoja:
Viime vuonna väheni Saksan Kes­kusliittoon
kuuluvain osuuskauppain
lujcu 31:llä, joka Johtui sUtä, että 12
oli lopetettava toimintansa, 6 erotet­tiin
liitosta. 32 sulautui toisiin o-suuskauppoihin
ja 19 uutta osuus­kauppaa
liittyi keskusjärjestöön.
1.042 tietoja antaneessa osuuskaupas­sa
väheni vuoden kuluessa jäsenluku
S,196,035:stä 2,999,969:ään. Uusia jä­seniä
kirjoittautui tosin osuuskauppoi­hin
253,623, vastaavan luvun ollessa
edellisenä vuotena 165,333. mutta e-ronneiden
luku kasvoi sensijaan 837.-
594:stä 507.446:een.
Myymäläin luku lisääntyi 8.780:stä
9^0:een, kun sensijaan keskusvaras­tojen
määrä väheni 380:stä 361:een.
Keskimääräinen myynti myymälää
kohden teki 95.461 Rmk. 85,048
Rmk:aa vastaan edellisenä vuotena.
Suuri määrä kompia osuuskauppoja
päättää tilinsä kesäk. 30 p. On kui­tenkin
erittäin suuria osuuskauppoja.
Joiden tillpäätöspäivä on 31 p. Joulu­kuuta
Ja näiden tulokset ovat tilas­tossa
edelliseltä tilikaudelta. Edellä­mainittu
kokonaisliikevaihto on sen-vuoksl
todellista alempi, joka teki
982,2 Hmk. Edellisessä tapauksessa
teki liikevaihto kutakhi jäsentä koh­den
302 Rmk. Jälkimäisessä 335 Rmk.
Vuosi vuodelta kasvaa keskimääräinen
liikevaihto Jäsentä kohden sangen 1-
lahduttavassa määrässä.
Osuuskauppain ostot Saksan Ösuus-tukkukaupalta
(E.a.G:ltä) tekivät U i ­ton
tilaston mukaan 318.3'miljoonaa
Rmk. eli 36.1 prosenttia kokonaislii­kevaihdosta.
Kalenterivuotena 1927 o-livat
vastaavat numerot 373 Ja 39.2
prosenttia.
Omien tuotantolaitosten kokonals-tuotantoarvo
kasvoi 186.1 miljoonasta
241 miljoonaan. Josta 137 milj. tuli
leipomoiden ja 69 lihaliikkelden osal­le,
vastaten 25 Ja 21 milj. Rmk. lisä­yksiä.
Kutakin jäsentä kohden tuli
leipomoiden valmistusarvosta 17 Rmk.,
vastaten 62 Rmk:aa viimeisenä rau­hanvuotena.
Osuuskauppain palveluksessa ole­vain
liikeapulaisten luku kasvoi ker-toinusvuotena
32,954 :stä 36,106 rteen.
Jokaisen liikeapulaisen osalle tuli l i i ­kevaihdosta
24,403 Rmk, 22,660 Rmk.
vastaan edellisenä vuotena. Tuotanto­laitosten
henkilökunta kasvoi 6,555:stä
7,779.aan. Jokaisen yksilön osalle tuli
tuotannosta keskimäärin 30,987 mk,
28,930 mkaa vastaan edellisenä vuo­tena.
Kokonaiskustannukset tekivät 133,9
milj. Rmk. eti 15.19 prosenttia liike­vaihdosta.
Vastaavat niunerot olivat
vuotta aikaisemmin 121.6 milj. ja 16.28
prosenttia. Edellisestä summasta tuli
hoitokustannusten ja palkkojen o-salle
112.5 milj., verojen osalle 11.1
milj., poistojen 10 milj. Ja tappioiden
osalle 233 milj. Rmk.
Osuuskauppain omat varat ovat'ny­kyään
todellisesti suuremmat.kuin en­nen
sotaa, mutta liikevaihtoon verra­ten
ne yhä edelleenkin ovat pienem­mät.
Vararahastot ovat kehittyneet
suotuisammin ktiln osuuspääoma. K u ­takin
Jäsentä kohden teki se v. 1914,
1926 Ja 1927 keskimäärin 19,69, 9.21 ja
13.55 Rmk. K u n otetaan huomioon
rahan arvon huononeminen, nähdään
kuinka paljon on vielä tehtävä ennen­kuin
ollaan rauhanaikaisella tasolla.
Osuuskauppain njrkyinen pääoma-vahvuus
Johtuii ensi sijassa säästö-kassatalletusten
lisääntymisestä. T i ­livuotena
nousivat ne noin 176 milj,
Rmkaan 109 milj. vastaan vuotta a i ­kaisemmin
ja 79 milj. vastaan v. 1914.
Kalenterivuositilaston mukaan tekivät
talletukset joulukuun 31 p., 207.5 milj.
Rmk.
Osuuskauppain nettoylijäämä teki
tilivuotena 10.9 milj. Rmk., Josta Jä­senille
palautettiin 6 milj., 4 milj.
siirrettiin vararahastoihin Ja 700.000
Rmk. varattiin valistustarkoituksiin.
Jäsenten ammattia koskeva tilasto
käsittää 2.885,000 henkeä. Näistä oli
miespuolisia 2,356,000. Suurimman
ryhmän muodostavat palkkatyöläiset,
(1,970,000 henkeä eli 62 pros.), lähinnä
seuraavan ryhmän henkilöt ilman
määrättyä ammattia (eläkkeellä ole­vat
Jne.) 323,000 eli 11 pros. Kolman­nen
lyhmän muodostavat vapaan am­matin
harjoittajat, valtion Ja ktmtain
virkamiehet 267,000 eli 9 prosenttilla.
kannata ylenkatsoa. Jos työläinen
loiikkaantuu työmaalla, mikä ei ole
ollenkaan harvinaista ja ellei hän ole
vakuutuksessa, u l i n hän saa itse mak­saa
sairaala- ja lääkärinmenot Ja Jou­tuu
rahattomana ja vieraana, kaiken
avun ja tuen puutteessa kärsimään
köyhyydestään. Jos tapaturma taas
on siksi vakavaa laatua, että siltä
johtuu elämän ikäinen työkyvsrttö-mjrys,
niin tilanne käy vieläkin epä-tolvoisemmaksL
Kaikissa tapauksissa on ainakin
pidettävä huoli siitä, että Isommat
työpaikat huoli siltä, että isommat
kuutuksesta johtuvat kustannukset
lankeavat työnantajan maksettavaksi,
joten mahdollisesti koituva hyöty' tu­lee
työläiselle vapaasti. Jos huoma­taan
pienintäkään vilppiä tahi kieroi­lua
tässä asiassa, niin siitä on heti
tehtävä ilmoitus piirivirastoon, mistä
Idireimmän kaupalla tullaan tiedotta­maan
vakuutuslautaktmnalle ja muu­toinpa
huolehtimaan, että työläisille
Maanviljelijöitä on 170.000 eli 6 pros.
Vuoteen 1914 verraten on palkkatyö­läisten
ryhmän suhdeluku pudonnut
10 prosentilla.
Saattaakseen järkiperäiselle, kan­nalle
ostonsa GJi:G:stä. ovat osuus­kaupat
liittyneet plirittäln ostojär-jestöiksi,
jotka työskentelevät lähei­sessä
yhteydessä tillntarkastuslllttojen
kanssa. Ostojärjestön päällikkö on
säännöllisesti tilintarkastusliiton h a l -
llimon jäsen. Viime toimikautena oli
58 ostojärjestöä toiminnassa ja n i i ­hin
kuului 726 osuuskaupi>aa. Joiden
Jäsenluku oU 2.748.0Öb ja liikevaihto
kalenterivuotena 933 mllj. mk. I^iiden
ostot GJELG.-stä tekivät 354 milj., vas­taten
37.9 pros kokonaisliikevaihdosta
(36.80 vuosi alkaisenunin).
Viime Tuosl osotti. että Saksan o-suuskauppallike
kehittyy. Se on suu­rin
piirtein saavuttanut Jo sodan e-dellisen
asemansa. Kaikki välttämät;
tömät laajennukset ja paraimukset
voidaan rahoittaa omin varoin. Liike­vaihto
jäsentä kohden kasvaa lakkaa­matta,
samoin suurten kansan kerros­ten
mlelenkilhto liikkeeseen.
Keskusosuuskunnan
tiedonantoja
Entiset osnnstoiminiaknrssUaiset hoi!
Koska Keskusosuuskunnan toimit­sijoilla
ei ole tarkempia tietoja kal­kista
entisistä Inirssllaislsta, heidän
nyk3isistä osotteistaan, enempi kuin
siltäkään missä he ovat työskeimelleet
kursseilla olonsa jälkeen, sekä ovatko
nykyään osuustoiminnallisten laitos­ten
palveluksessa tai haluavatko siir­tyä
osuustoiminta-alalle, jos paikkoja
ilmaantuu.
Varsinkin kauppa-alalla kokemusta
omaavista toimitsijoista on nykyään­kin
puutetta. Vaikkei kaiMUe olisi
työpalkkoja tarjottavissakaan, niin
kuitenkin haluaisimme saada tilastoja
kaikista entisistä kurssioppilaista. v.
1918 kurselsta lähtien.
Kirjeenne yhteydessä mainitkaa
myöskin ikänne (naisoppilaatkin, sillä
tietoja el luovuteta sivullisille!), se­kä
Oletteko perheellisiä, mikä on usein
tarpeellista tietää paikkoja täyttäessä.
Jos Joitakin oppilaista olisi sattunut
kuolemaan, niin heidän oma|^lansa Ja
ystäviänsä pyydetään siitä hyväntah­toisesti
ilmoittamaan.
Vastatkaa tähän tiedusteluun heti
ennenkuin asia unohtuu, postittamalla
kirjeenne osoiteella:
Co-operative Central Exchange
xSuperior, Wis.
voittaa lintujen pienennn&i jonW
suunlukuisempana äänea^jpaljoudS
Mutta olipa tämä laulnjenbn kL ' J
ta kuinka hyvänsä, niin .ainakin
kesän tuUen on luonto saanut uatfa
elänaisen voimaa auringon valoS
ja lämmöltä- Mutta miksi ei i w
nen ole kesän tultjqa saanut n X •
tarmoa, uutta innostpsta •elämälleen»
Miksi esimerkiksi täällä vielä nuS* •
taan hurskaan u n t ^ eikä panna £
tään suurempia yUfeispyrintöjä toi­meksi,
joista voisi "saada vaikkaiia
kirjeenvaihtajat sisältörikkaampia S
heitä sanomalehdille kirjoittaessaan!
Samalla voisivat myöskin munalla
olevat ihmiset seurata meidäi^
touhuja. Ihmisten velttouteen^ "
olemassa monia eri syitä. Vaiku
kevät onkin sulattanut roudan maas­ta,
nun ei se silti ole kyennjt su <
lattamaan sitä ihmisten rinnoista ia
näyttää kuin se ei sulaisikaan täm4
kirotun riistoyhteiskunnan elinaika­na.
Huutava työttömyys ja sen mu
kana tuleva ikurjuus ja katkeruus ei
ole kesää tuonut ainakaan' työttö.
mien rintaan. Ikävällä täjtjT mai-nita,
ottä täällä on nykyisin työttöi
mia aivan satamäärin, joiden jou­kossa
paljon suomalaisiakin. En ihl
mettele lainkaan, vaikkapa näillä ei
riittäisikään tarmoa yhteistyöhön, sil­lä
nälkäisen mieli ei juuri yhteistyö,
hön tahdo kääntyä, vaan aina oa '
ajatus mistä saisi leivänkappaleen
nälkänsä sammuttamiseksi.
Mutta on täällä työssä käypiäkin,
joiden elämä ei ole aivan yhtä kur­jaa
ja katkeraa ja joiden toiminta
vaatisi vielä paljon vilkastumista.
Onhan täällä tosin vähän nimeksi
toimittukin, vaikka vain himeksi
näinkin suureen suomalaiseen asu-tukseen
verraten, mutta ei siitäkään
vähästä toiminnasta ole lehdessä mi-tään
mainittu. Kirjeenvaihtajassa
näkyy siinä suhteessa suurin huoli­mattomuus
olevan..
VAPPUJUHLAT
Tätä kansainvälistä proletariaatin
kevään ja kesän juhlaa vietettiin
täälläkin toukokuun 1 pnä, vaikka
olikin arkipäivä. Juhla alkoi kello
3 ip. Ihmisiä kokoontui aika run-saasti.
Ohjelmassa oli ensimmäisenä
tervehdyspuhe, jossa selostettiin päi­vän
merkitystä,' kumka Vappua viete­tään
proletariaatin joukkovoimaa
ENGLANNIN OSUUSKAUPPOJEN
VAKUUTUSTOIMINTA
Englannin "osuuskaupat ovat har­joittaneet
vakuutustoimintaa ns^ttem-mln
50 vuoden ajan. Osuuskauppojen
omistama vakuutuslaitos alotti näet
toimintansa 1868. Huvin vuoksi sopi­nee
mainita, että osuustoiminnallisen
Väkuutus^toksen enshnäinen toimis­to
sijaitsi Rochdalessa osuuskaupan
rakennuksessa Sammakonkujan var-reUa.
Alkuaan käsitti laitoksen toi­minta
vain palovakuutuksen. Vuodes­ta
1886 alkoi se ottaa "myöskin henki­vakuutuksia.
Joista ryhmävakuutukset
ovat tulleet hyvin suosituiksi osuus-kauppaväen
keskuudessa. Näitä va­kuutuksia
on laitos toimintansa aika­na
suorittanut vanutetuille lähes 6
miljoonaa puntaa.
Vuoima 1913 muutettiin vakuutus­laitoksen
Järjestömuotoa siten, että
sen ottivat haltuunsa Englannin Ja
Skotlannin osuiiskauppojen keskus­liikkeet.
Laitoksen vakuutusmaksutu­lot
ohvat V. 1926 henklvakuutusosas-tolla
varsinaisista henkivakuutuksista
1.163.142 puntaa Ja teollisuusosastolla
1,197,004 puntaa. Palovakuutusmaksu-
Ja kertyi 193.047 puntaa Ja yleisen o-saston
vakuutusmaksutulot olivat 665,-
530 puntaa. Korvauksia suoritti va­kuutuslaitos
v:nna 1926 kaikkiaan 1,-
337,401 puntaa. Sen omat varat olivat
6.164,181 puntaa. Englannin osuustol-mlnnalUnen
vakuutuslaitos" on viime
vuosina saavuttanut suiu-en kanna­tuksen
maan osuustoimintaväen kes­kuudessa,
ja että näin on. Johtuu sil­tä,
että se tarjoaa edulllslUa ehdoilla
vakuutuksia vakuutuksien ottaJlUe ja
että nämä pääsevät edullisesti osaUi-siksl
laitoksen tuottamista yhjäämistä
Rouyn, Que.
TOIMINNASTA YLEENSÄ
Täältä ei näytä olevan vakinaista
raportteria eli kirjeenvaihtajaa ea-nomalehdille,
koskapa ei ole mitään
näkynyt tämän paikkakunnan me­noista
pitkiin aikoihm sanomalehtien
palstoilla. Varmaap henkilöt jotka
tuntevat ja tietävät tämän paikka­kunnan,
uskovat, että tänne ei muka
ole vielä kesäkään ehtinyt ja että
ihmiset täällä nukkuvat kesää odo­tellessa.
Tosi kyllä on, että ihmiset
täällä nukkuvat ei ainoastaan ruu­miillisen
levon tarpeessa, mutta
myöskin järki täällä näyttää sam­muneen,
eikä siihen ole sekään syy­nä,
etteikö täällä jo olisi kesäkin.
Maat ainakin ovat sulana ja järvet
vapaina jäistä. Kesäliknut laulavat
ja iloitsevat kesän tulosta. Tosin
täällä sammakkojen kurnutus tahtoo
tarkistamisen ja kapitalismin kukis­tamiseen
valmistautumisen juhlana.
Sen jälkeen oli runoja, kertomuksia,
yksin- ja kaksinlaulua. Näin tuli
ilta melkein huo'maamatta kuluneek­si.
Sitten mentiin kaikki syömään
välillä. Illalla jatkui juhla" kello
kahdeksalta jä yleisöä oli salin täy­deltä.
Ohjelmaakin oli vielä paljon
jälellä. Mainittakoon, että lapset
esittivät kuvaelman "Puna-orvot"
aivan kiitettävästi, jotenka heistä
voi toivoa innostunutta ja lamaan­tuneita
herättävää nuorisoa toimin­taan
tulevaisuudessa. Muutoin näyt­tivät
kaikki olevan juhliin tyytyväi­siä.
Lisäksi saivat nuoret vielä har-jakaisiksi
soiton tahdissa pyörähdel­lä.
Mainitsemalla tästä yhdestä juh­lastakin,
niin huomaa^ että on sitä
edes hiukan toimeksikin pantu, vaik­ka
tosin vähän.
JUHLAT TULOSSA
Mutta suurta on lähiaikoina tulos­sa.
Tarkistakaapa pylvai^^ä lähipäi­vinä,
että''missä pidetään ne suu­reksi
suunnitellut kesäjuhlat. Ne
ovat jossakin ulkona. Siellä tulee
olemaan kiintoisaa nuorille ja van­hoille.
En uskalla varmuudella sa­noa,
mutta taitaa siellä saada kaiken
pesuksi kalamojakankin, Jos saavat
sen järjestymään. Mutta muuta mu­kavaa
siellä ainakin on runsaasti.
ENTÄS SE PUHUJA!
Teoilisuusunipnistien, tuplaveeläis-ten,
puhuja August Angervo oli
kuuluisalla kiertomatkallaan saanut
tietää tämänkin Rouyn perukan ole- ^
massaolosta ja lähetti tänne tie-dustelukirjeen
huoneuston saannista.
Huonetta pjrydettiin S. J. osastolta
ja osasto päätti pitämässään koko­uksessa
luovuttaa huoneen maksua
vastaan. Samalla valittiin aineet
mistä tämä vieras setä saisi pnhua.
Niin järjestyi tämä "tiedemiehen"
tilaisuus järkiperäiseksi ojennuksen
antamiseksi. T.k. 17 pvän iltana ei
tämä vieras puhunut mitään suu­resti
mainitsemisen arvoista; puhui-pahan
vain uskonnosta ja muhamet­tilaisten
monista vaimoista. Sitten
seuraava päivä lienee hänellä ollut
tarkoitettu oikeaksi kylvöpäiväksi.
Tilaisuus alkoi kello 2:lta ja kävi
hän puheessaan läpi Venäjän valta­kunnan
"elämäkerran" aina vuoteen
1917 asti, jota hän ei suuresti vää­ristellytkään
lyhyessä puheessaan.
Mutta sitten kun puheen jälkeen
tuli keskustelua, niin ei tämä anta­nut
oikeaa tunnustusta Neuvosto-
Venäjästä ja sen työläisten taiste­luista.
Päinvastoin tämä äijä ja
hänen säkkinsä tahtovat kylvää ja
istuttaa työläisiin sellaista uskoa, et­tei
siellä' neuvostolassa muka olisi­kaan
työläiset vallassa. Hän sanoi
m.m., että kun kuluu kaksi vuotta,
niin Neuvostoliitto tekee liiton jon­kun
porvarimaan kanssa todellisia
työläisiä vastaan, eikä sanonut voi­vansa
luottaa Neuvostoliittoon eikä
sen työläisiin. 'Keskustelussa tuli
J^-sjonykseen, miksi työväenliikkees­sä
on hajaannusta ja-erimielisyyttä,
niin tämä "viisaV' pää selitti sen
johtuvan siitä, että ne kommunistit
uskovat liian paljon utopiaan ja
ihanneyhteiskuntaan maailmaa pa­rantavana.
Tarkoitti, että. turhiin
haaveisiin. Mutta itse sanoi usko­vansa,
että työläiset voittavat val­lan
omiin käsiinsä ilman aseita ja
taisteluita. Sanoi myös, että jos
|57 Broadvi