1955-11-17-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Slvg 3 : Torstama^marr^gk. 17 p. — Thursday, Növ. 17,19ä5! Oma ot FbxoUix Canadlana.. gs« «•bUsbed Kov. C l»n. Authoritei iur McoDd cla» m tbe Post Office JTepsrteient; Ottava. ~Pub« Uotted thrice' veekJy: Tuesdaya, Tttandays and Satitrdajrs by Vapaus Publlsblng Company JM., at 100-102 Ebn St. W..6udbux7, Ont; Canada. TeJephonea: Bua. Office oe. 4H2W; Editorisi Office Q&.A'41X^, ISamger e. fiukst EOltor w. sa^und. MaiUng addrea»; Box C9< Budbury, Ontario. AdvertlsiJig rates upon applicatlo», Tranalatlon fre« of charge. TlJjAVSifmriAT: Canadassa: l vk. 7.00 6 Uc 3.7S 3 kk. 225 Yhdysvailolasa: 1 vk. 8.00 6 tJc 4.30 Suomessa: 1 vk. 840 6 Ick. 4.75 yii 4 liiiljbonäa d V .. .^j^ Sudburyn .ja McKimin asukkaat saimme todella tyrmistyt- • täyän tledoh kuten pn uutistiedpssaTnrne kerrottu, viime maanatntaina, jolloin asiaa tutkimaan hankitun Kilburne and >Go:n fediistajä mr. • Stev^art tiedoitti Sudburyii, McKimin ja Neclon^Garsoninr yhteiselle koko ukselle, ie ttä tämän alueen uusi likayiemiiriJaitbs tu maksa- • fflMn yli nel;ä niiljoonaa dollaria! (Tähän asti on puhuttu ;:'vajaasta :,;'''''kaKdestä\^ kamalla kertaa tulee muistaa, kuten myös uutistiedossamme aivann oikein korostettiin, etUi tällä summalja saataisiin • ' y^^ mukaan rakennetuk.si ainoastaan jätteiden käsittelylaitos: ja yiemäriveilcostpn pääjohdot pumppuasemineen ja nämä- • kin kustannukset. w^ -nousta huomattavasti suuremmiksi, mitä oh : nyt- alustavasti arvioitu, kun otetaan lopullinen selvyys kallioperän . laajuudesta, kaiyettavan maan laadusta ja muista sellaisista seikoista. Erikoisesti ori vielä mui^^ ^^^^^; y^ taloa varustetuksi viemärijohdolla kadui-dliewiVTakennettavat viemärit! ' ^ on ppittu puhumaan iijflmää: räf^ytt^ suurista rahasummista, Tä-rsäkih yhteydessä ,|5H^^lko helppo sanoa -yli neljä.milJoonaa dolläi-ia'V mutta se : /V;;3i^2Bkm'asia-ierikseeri;., ^ "-^^pkfe saamme ehkä paremman ktiyan tämän kustannusarvion suu-; ^•^TO^^ merkityksestä jos pidämnie Tnielessamrhe, että esi ^-•^äburyn^ seitse- . minkä tämä nikkelikaupunki oh sivumennen: sanoen jo vähäsen sivuuttanutkin..Kun seitsemään miljoonaan dolla-j j x f e : lisätään yhdellä iskuin tästii yli neljästä miljoonasta nykyisten ^suunnitielmien perusteella-'^^ kaupungille tuleva osuus -—yli ;^iJ^J^^^^^ — niin silloin nähdääii, että kaiipurigin vel- ; ^^^^ oleyan vararikon partaalla. ?• j ; ^ . • Täi Pttakaamme^McK^ kurita, Jdrika vjerot ovat kphoiineet ker- >^Tassäjm peloittavalla tavalla, Viimeksikuluneen viidentoista vuoden Milkana on. McKirnin väkiluku lisääntynyt vajaasta; neljästä tuhän- (ioesta noin kuuteentoistatuhanteen. .Mutta samanaikaisesti (vuodesta ^ 9 4 0 yuote^^^^ ^954) kohosi kunnan velkataakka kokonaista yhdek- 3nkertaisesti, eli 128,500 dollarista 1,054,000 dollariin, ^^j^;-:^ jos Su V -.ftealla, niin M c k im jo sellaisensa tilanteessa ettei se; säät r^nää. myydyksi lobligatiojaän yksityisille sijoittajille.; Tämän vupksi • A i ^ S l c K M n täytyy h^ tarvitsehiansä lainaa—- ja; kaikki uudis-- ' .lllustyöt tehdään lainojen yarass r— maakuniialli^esti toimivan Muni-, ;ijpipal Improyement Corporationin kautta — ja joutuu lainoistaan ;:;v^^aksamaan mih^^^ Sudburyn; •^aupunki, eli 5.5 prosenttia! . •"'/:'"; ; : ^ * M ;.Xunnän velkataakka^ puhuen sataproserittiseSU,; sillä ; TB^unnallisvelkojemme tnäärä oli viime vuonna yllämainittu $1,054,000 >t^ija McKirnin osuus suunnitteilla olevan uuden likaviemärilaitokseh: •^^akeritaimiskustannuksistä on ;ylL miljoona dollaria. CKunnan velka-j^ ltuorma lisääntyisi siis,^,^:^^ kaansaam.attä vielä likayiemärln varsinaista palvelua itselleeh,: ; : " • \ ; ; , ; ; , , ; „ • ' • • ';•.• » ; . . • ; . ; • , • • ; . . • • • , • : . ' • • . . ' • , ; : • • ' • • ; . {: ieillc sanottaneen, ettei moise.stasuunnitelrilasta kannata puhua Itäanj silläsitä ei voida kuitenkaan toteuttaa. Valitettava tosiasia kuitenkin 'ön, että uuden llkavieniärilaitok- •«»en rakentamista ei voida pitkäksi ajaksi tuonnemmaksi siirtää. ; W«. Tässä yhteydessä ori muistettava ensinnäkin, että Ontarion maa- ^>^ alaineri terveyslautakunta on V^^^ntanut määiräyksen, eltä^^^^ri aivan lähitulevaisuu- ^dessa ruveta rakeritamaan uutta viemärilaitosta, sillä nylvvincn laitos ; ^ i pysty enää tämän alueen väestön tarpeita .lyydyttämään, Tähiin >fcajatu'kseen sisältyy myös yleises hyväksytty ajatus, että usean pie- AiJjien ja nykyaikaista tarkoitusta yasta.amattoman • viemärilaitokseh asc- :..^^esta ori pyrittävä vihdoin, viirneinkin suunnitelniallisuuteen, eli sii^; >'Jlen,että rakennetaan viemärilaitos koko riikkelialueen tiheästi asuttua "^luetta silmällä pitäen, - : Uuden viemärilaitokseh, rakentamisen svv on maallikollekin il- ,'*;3nemen..; Tämä: kallioinen ja sayiperäinen alue pn jo niin tiheään• r3suttu, etteivät t^ptic tankit; voi enää antaa turvallista, palvelua: ^'Tilanne pa^^^ suuresti varsinkin McKiinijsä sen vuoksi kun Ramsay ;.;läryen rannalle rakennettiin sanatoriumi; jonka jätevedet virtaavat ;lRamsay järveen, mistä kaupunki ja McKirnin suurin viicstöosa saa ;-Tuoka- ja juomavetensä, ja kun esimerkiksi ;LpGkerbyyn rakorinetun • ;5uuren hotellin jätevedet annetaan virrata Trout,järveeti, mistä sikä- ;'T-3äiset asukkaat saavat suurelta csalta ruokavctensä. Jos mielimme ..pitää ruoka- ja juoniavetcmme, sekä ajanviete- ja uiutipaikkammie ^:':'puhtaina ja terveellisinä, nieidän täytyy ryhtyä likavieniäriyerkös- P-tpmnie laäjentamistöihin — ja nykyiset vieniärilaittect ovat niin pie- T'net ja vanhanaikaiset, että ne ovat jo \'likuormitettuja. Kuten näkyy, riicillä ei siis ole valinnan varaa. Uuden likavie-jiqaäriyerkoston rakentamista voidaan ehkä lykätä: vain vuodella tai '•^rilla, mutta siinä kaikki. .Se on välttämätön tehtävä edessämme. ,';:.'.;••, •••.'; ;•,•/•»•••••;•..*'••'•.:.•"••,'••'•;'••••.• •• • '.'/V Mutta missä sitten on ylipääsytie? Selvää; nimiitiiin on, pttei- £yät nikkelialueen kunnat voi kantaa niin suurta velkalaakcin suurehe- Tttiista? ^ ; ;, ;• Tässä yhteydessä tulee ensinnäkin muistaa, että ^nykyinen kriisi: '"«n kehittynyt jä pahentunut ennenkaikkea sen vuoksi kun nikkeli-; v-'*eollisuus on kokonaan vapautetu kunnallisverojen maksusta. Kunnat Jj^jutuyat jatkuvasti: lisäämään palvelustaä nikkeliteolli^uuden työläi- 'Siä. varten — mutta nikkcliteollisuus kieltäytyy jyrkästi maksamasta; kuuluvaa osuutta näistä menoista. Vaikka Ettlä-Ontariontebl- •;';ljsuuskeskuksissä joutuvat kaikki teollisuuslaitokset maksamaan kun- '-nallisveroa— ja vaikka Incokin maksaa kunnallisveroja laitoksistaan ; Yhdysvalloissa, Englannissa ja Port Colborne^sakin, niin täällä nik-kelikeskuksessa se on tähän' asti: ollut kokonaan vapaana kunnallis- ».veroista ja haluaakin luonnollise'Sti olla, sillä siten se lisää tuloja XVall ^Streetin rahamiehille. '^.•'* Mäinittakppn. että esimerkiksi yllämainitun Kilbournen rajiortin -mukaan tulbi Incon maksettavaksi (CoppcrCliffin kohdalta) ainoassaan noin $180,000 yli neljän miljborian menoerästä,: mikä tarkoittaa i,««tä, että Inco maksaisi ainoastaan kaksi (2) prosenttia koko meno- ^ ä s l ä T — kaksi senttiä dollarista, josta kotienomistajat ja pikkuliike- W£liPt joutuisivat maksamaan 98 prosenttia eli 98 senttiä dollarista! 7^*;'"''^*Selvää ori, että Inco pn saatava maksamaan kunnallisveroa samalla tavalla kuiri sitä maksavat kotienomistajat ja pikkuliikemichef. sillä vain siten voidaan kuntamme pelastaa uhkaavasta vararikko-tilasta. Vain siten voidaan rakentaa uusi viemärilaitos. ja aaliiii man KyoymyB: VplJio Vapauden toiinl- &&&m3rii tiedot oi*! ic-at, että syntymä- • 'jc-ulu- '/m. on-ni. tetL-itorUt avoRaisfc.sa kuoriSEa niin =;t:ei.rols muiita ;kirjoitusta; kuin n i in: »a o«cite, menevät. kahden sentin pc;-.tin:«r:d]lä ÖanadaÄsa Ja niyös zpitiitQn,)Si- kaikkialle? V, s:"'. Va3taD»;0^cassa olette:: SITÄ JA lv Petroskoi. — Sydän voimakkaasti fiykiJcn armeijasta 'vapautunut ne.u-' vösta-jOiurl Yiktbr Tshistjakov lähestyi kotikäupunliiaän Petro.skoita, jossa häiien omaLsen.?a: asuvat ja jossa ori Ohegaii ;kprterakennustehdas,; jps- ..^ä hän d.n ennen armeijaan menoaan työikehnellyt Äorvaajana. Öll riemuisaa nähdä jälleen kotikaupunki. Heti ensimmäisenä päivänä Viktor sanoi äidilleen - ja Onegah tehtaajla työii-kentclevälle; Alekeander-yeljellqen: : ; — pish;päättänyt palata-tehtaaile. : Ja. n i in T.shistj3'kov- alkoi työskeh-neilä- moottoriveturiosastolia. — Ai-meijassä oloaikanani' Onegan: tehdas ori; muuttunut niin, että^ sitä pn . valkea' tuntea;;; sanoo Viktor T.shLstjakov; Tehtaan ihniiset ovat kehittyneet, työosastoja on tullut; l i sää, koneistoa on .ItsättyVjä tuotantotapa • on: kehittynyt. Tällaisessa tehtaassa onjhyvä tehdä työtä.: : Önegan koherakennustehtaalle saapuu näinä päivinä entistä eriemmän miehiä, jotka oyat vasta äskettäin heittäneet yltään sotiläsvaatetuksen. Monet heistä otetaan; vastaan vanhoina'tuttavina. Niinpä esim. tehtaalle, on palannut Aleksahder Neste-rov, joka tulee ;sam;oin kuin ennen armeijaan lähtöäänkin työskentelemään pajassa .:Seppähäi:;^^^^:;:,/^ iSamoin tehtaalle ovat palanneet moottoriveturibsaston sorvaaja .Nikol a i Gribov.;yetUriosastoh työ.mies N i - .colai T.iyetköv.ym. ., Tehtaalla saa.nyttutastua. entiseen Itämeren laiyaictön - merimieheeri Akiridi Mihailoviin: Hän; on v, 1947 lopetta nut : Petroskoin ammattiopiston N-?. Aletuaan sitten valimossa työnsä niuDttaa jana ' hänet siircttiin jö pian kuudenteen palkkaluoickäan.. ;Nyttcmmin hän on palannut tälle kotoiselle tehtaalleen. . ; ' — Olen hieman tottumaton, i u n - nu.sta,a hän, mutta, toverit .auttavat, ja' mesta: 1 neuvoo.; . ; • : ; ' : ; yäpautuiikb Islanti USA:ii iniehityksesta? Reykjavik.— So.siaIid.emokraat-tincn puolue;on ehdottanut Is- .lannin; parlaincntis.sa Islannin ja /Yhdysvaltain välisen piiolustos-scpimukfcn muuttamista. Puolue cniisäksi ehdottanut että Atlantin iliitolta tiedusteltaisiin, onko edelleen ; välttämätöntä pitää araerilckalaisia joukkoja sijoitettuna Islantiin, kun maailmari-tilanne näyttää paremmalta kuin . sikaisemmin. Ehdotus on siirretty tilkb.Tsiainvaliokuntaani Kirj. E t o Saloma HelsInkJ. v _ "Lujasti Järjestyneinä, robkealia/.tarkoituksei^ kalseita ja kaokonäkolscllä phJel- DiaJla varustettuina me pubaiiD' me kymmenien miljoonien työ- I öisten nimls&äi ja mina usfeon. että heidän oma äänensä tulee kuulluksi .rauhanneuvotteluissa ja että ednstamämme pyiiUmys yksimielisyyteen, rauhaan ja edistykseen on omaava suuren: ja tär- : keän osan isen maailman luomisessa, joka parhaillaan; ori sodan ' tuhljasta nousemassa." ;• Sidnty.: Hillman rAmjerikari Yhdysvallat - O I D V lausui nämä sanat ky-T-menen vvjotta .sitten — sj^^^to^ 25 päivänä :—; Pariisissa alkaneessa .iucreisä. kansainvälisessä a-mmatti-yhdisSyskdngressissa.. • Tämäkin l a u - .'.unto .CIÖ:ri ecltKtajaii ; esittämänä .."jokä iiiiulsat nmiut .samansuuntaiset puheciivuDrot kuvastivat -U/uden aika- ;itEdden. alkärmista kansainvälisen. am-jnattiyhdistysliikaceeh ; h i s t o r i a s s a . : Eamari vuoien •keväällä päättjmyt fa-sismuiyastainen . todellinen .•kan-äclen; taistelu oli muTtanuit viimeisetkin esteet ajnmattiyhdistysliilckeen lan:2invälissh; .yhtenäisyyden:' tieltä jä ensi kerran y. 1913 j ä l j e n maail-rr^ n. amrriatillia^sfc-järjestöt v, IÖ45:al-f: u'pucleliä tokoorit-jivat Lcntcossen yhteiseen ikcnferenssiin; j a loivat' tällöin parustan yhtenäisen mäaiJmän-järjestön räuodcstamiselle. liukul^t sellaisetkin . ammattiyhdistysjohta-- 'jat, jDlden asenne työväenluokari.vol- .±:'.en yhdt^itämiss^en ei ollut- vilpitön, ;'ii/v.'ryivat' .siHoin:. todella miljconien työläisten äänillä ja nämä työläiset iDliyat yifitenäisen maailmanjärjestön 'inu3dcr.tamisen kannalla. Airia sotar •viucsitn asti oli väitetty, mitä legendaa yritetään yieläikin itsepintaisesti pitää yllä, että eri maiden ja;;erllais-ten: ammatillisten järjestöjen .yhdistäminen samaan feansainyäliseen kes- 'kuiijärjestöön on sula mahdottomuus.- Paitsi Neuvostoliiton ja ka- •pitalististen maiden ammattiyhdis-tysliik/ keen ;eraavaisuutta ; .vedettiin esiin ' viimeksimainittujen; maiden työläisten jakautuminen eri poliitti-' "siiri; piioluieisilnl Puhuttiin ylipääsemättömistä; ••- "ideologisistar' ' r i s t i r l l - dioista. Se kehitysprosessi, joksa alkoi fasismin valtaannoususta Saksassa ja j 0'<ä hulpentjui sen leviäm iseeri lukuisiin Euroopan maihin, sekä kanso^ jen äseelllieen nou^mui fasismin' fcu- • kistamiteksi,- osoitti, • että sittenkih; ön o;lemas.'Ja vain yksi työväenluokka. Amsterdamin intemationaäli, jonta viimeisen v. 1939 pidetyn kongressin niukka enemmistö ei ; .tajunnut eikä halnnnnt:: tajuta tätä tosiasiaa, sai hiljaisen ja ' kunniattoman hautauksen 'sodan ankarina vuosina. Neuvostoliiton, Englannin, .USA:n j ä Ranskan ammattijärjestöt aloittivat yälit-tömän yhteistoiminnan ja vuoden 1945 syksyyn menneinä .67 miilJoonaa järjestynyttä työläisiä seurasi niiden linjaa. I VlimVXISyirs MERKITSEE \ K u n nyt 10 vuoden'ikuliittiifa silniäi-ie, T.qie Parjlsjn konferenssista lelidis-tös: ä olleiia uutisia^ toteamme, .ettei I jiisimielisyyden: fiaavivttamirien oJUut I itsestään selvä ja helposti ratkaista-j va kysymys. Eriäviä käsityksiä oli j ennenkaikkea muodostettavan; järjes-i tön säännöistäi toinUiitaohjelma^ ja hei^ökytyinyScsistäkln., N i l s ^ kesr kvisteltiin ja välteltiin; päiväkausia. Laadittimpa vastalauseitakin ja äänestettiin moneen otteeseen. .Tästä huolimatta Ilmenee Pariisin kongressin asiakirjoista, että valtava enemmistö noin 200 : s t a ; edustajalsta etsi irJäärä tietoisesti yhteistä tietä. Tämä. •jchdonnuikamen j a rehelUneri jjyrki-mys yhtenäisyyteen riisui ennenpitkää aseista sellaisenkin ammattiyhdistysjohtajan «kUin englantilaisen Walter Citrhien, joka inelko pitkälle p i t i . itsepintaisesti kiinni entisestä amsterdamilaisesta linjasta ja..- y r i t ti välttää kaikkia sovittelija ja niihin j tähtääviä' neiivotteluja, F^glännin, XeuvcotolUtcn, Amierikan j a BaiuBlkan s;airet ja edirstavät valtuuskurinat neuvottelivat yhteisestä : pohjasta ja näin viitoittivat imjaa kongressille:. Citrinen j a eräiden riiuiden esitykset u«u;den Järjestön: perustamisen siirtämiseksi ^>ämä)äräiieen itulevaisuuteen ;tCTju(ttiin, "Tavallinen mies on njyt mai^illa.i .nieidän on huolehdittava siitä, että hän saa tarvitsemansa jäxr jestön", totesi : mm. edelläriialnittu Sidney Hillmaji, , ;i3amoin sruostui Citrinen ryhmä 2-r ruvostcliiton Aniniattijärjestön p u - hesnjchtajä; Vasili KusnetzOyih esi-, tykseen, että myös pienille, alle 250,000 jäzsritä ikäsittäfville anuhatillisille j ä r - <j estoille suotaisiin ediustusaikeuä uuden, maailmanjärjestön Jcongressissa j ä että piensten niaiden järjestöt sai-r siveät, eöustaijiaan myös 'järjestön joh-tcan. I<Iäin siis Neuvostoliiton jo s i l loin 30 miljccnan jäsenluikua tavoitteleva suuri amriiattijärjestö taittoi peiFtä pieneniplen järjestöjen edustin uissta, mitä. ;ari:i5te.rdamilaiset voimat sgärinöistä keskusteltaessa: kynsin hampain vastustivat. ,; läessä kongressiin Jähteviä edixstajia läelä S A K :n työi^liokunta jyrkästi edustajiaan csallfstumastä minkään-: laisiin Amsterdamin Internationaliin enttten johtäjieri järjestämiin ;ryh-niätokoiik^ Ilh ja velvoitti, heidät p i tämään: ^klihteätii^/^^lit^ Neuvflis-toiiitori; edustajien karissa. S A K i r i s^ icinen vt; puheenjohtaja .Erkki Här-, miä korosti, vielä Panisissa pitämäs- ;sään puJieenvobrossa S A K i n . julkista 'irti^nqututmJsta sotapolitiikasta ja; SOT edellyttämää^^u^^ ;asenhetta käii=-ainväliseeh' yhteriä^i^ "Selostaessaan Lontoon konferenssin päätösten tnnnetukslteke- ^ :mistä lansni Härmä nun.. seuraa- , vaa: "Täiriä oli sitäkin lailieäm- : pää, koska pieni edesvastuuton ; klikki oli eduskuntaa kuolematta Ja sanrfnta osaa hallitoksestakin harhaanjohtaen yhdistänyt maan JBaksan natsien rikolliseen sotapolitiikkaan yhdistyneitä kansoja • • Vastaan."^ Samanaikaisesti S A K koroeti päätöksissään, ettei se voinut kiifulua misunlaisiin känsainvSlisim järjestöi-i i i h kuiri seliaisiin; joissa Neuvosto-; liittpklri on mukana. Niihin aikoihin maamme ammatilliset järjestöt olivat aloittaneet yhtelstoimiiman Neuvos-- toliltoh :: ammattiyhdistysliikkeen kanssa j a tätä yhteistoimintaa; pidettiin niini arvokkaaria; si^ivu^ että sen vaarantamista vältettiin kai-: km tavoin, ' • PÄÄTTYNYT lO-VUO-^ISKAUSI Yhteineii järjestö perustettiin. Säännöt ja ohjelma hyväksyttiin jopulta yksimielisesiti. Tämä osoitti jälleeh liavairihcUisestii ettei kokoontuminen yhteiseen konfc- : ! renssiin tai kongTessiin edellytä •• ennakolta tapahtnnritta ibiiell-; piteiden ja käsityskaritojen yhta-ä . läisiymistäjä määrätyn ohjelman varauksetonta tunnustamista. Pariisin kongressiin lähettivät edns-tajiaaln mitä erilabimmat ammatilliset järjestöt nimenomaan sii-; riä mielessä, että siellä keskus- ; teltaisiin näistä eriiiviätämielipi-teistö ja yritettöisiin päästä yhteisiin ratkaisuihin. Tässä onnisr tuttihddn. SAK PARIISISSA : Osallistuessaan M A L : n perustamiseen omaksui S A K :ri silloinen johto j ä yarshikin een Jäsen joukko johdqn-muikaissri yihtepäisyyslinjan;: Evästet-; Chicago. _ Keskilännen Ulkosyntyisten Puolustiiiskomitealiedoittaa, että oikeuslaitoksissa dn' kehittymässä -uuri taistelu :niiden sortavien sää-iösteri joiidoita,' joilla : Siirtolaisuus ja KansaläiHtuttamispalvelu, orjuut- '-aa niiden . ei-kansaläisten. elämää, jotka on . määrätty: karkoitettäviksi,; mutta joihin nähden ei ole löydetty .naata, joka heidät'ottaisi vastaan; Viime viikolla vangittiin 54-vuotias .James; Keller ;ja- 59-vuotias George A'itkpvich. Niitä vastaan riostcttiln VikOisyytös chdonalaisuude:i valvon-a- äädösten rikkomisesta Walter-Mc- Carran lain alaisuudessa. Kummatkin ovat nyt vapaalla^ jalalla S4,0Ö0 >akr.u;ta vastaan ja odottavat oikeus-käyntiä. • ' Nämä: kummatkin ei-kansalaiset .•naarattiin 1953 karkoitettavaksi entisen jäsenyytensä vuoksi icommunisr tipuolueessa. mutta niitä ei; ole voitu katkoittaa, kun' mikään: riiaa .ei niitä .lie valmis ottahiäan ;vastanni./ . Sitten: asetettiin heidät ehdonalai- •suuteen j a nyt syytetään heitä siitä, että ilmoittautuessaan siirtolaisuus-virastoon : 1953; kielläytyiväi he vastaamasta seliaisiin: kysymyksiin kuin; ; Mitä sanomalehtiä luet? Mitä elokuvia olet nähnyt? . Oletko puhunut millekään sellaiselle järjestölle, joka kCvoaa varoja puolustukseesi?TJimitä tuttaviasi ;nimeltä.; Oletko ollut kii--' jeenvaihddssa kenenkään kommunistin kanssa? Oletko ollut illanvietoissa taikka kuulemassa luentoja? liettävän AValter-McCan-an lain alaisuudessa saatetaan heidät tuomita vuodeksi :vankeuteen, ja $1,000 sakkoon. •; •Nämä ci-kansälaiset^ on asetettu syytteeseen sen vuoksi, että he ovat kieltäytyneet rupeamasta , ilmiantajiksi ja luopumasta heille pei-ustus-l- iin takaamista inhimillj-istä oiksuk-sista", sanco puolustuskomitea. Superior. — Täällä Ilmestyvä Työ-riiiesTEteenpäiri lehti lausui- äskettäisessä toimituskirjoituksessaah. ulkosyntyisten oikeuksien puolustariiisesta mm. seuraavaa: Näinä päivinä tuhannet Amerikansuomalaiset tulevat; postin .,välityk-seilä saamaan Finnish ; American Freedom : Comriiitteen ; julkaiseman "Vapauden.Viestin", joka nrielestäm-me; ori varmastikin lukemisen, jopa huolella tutkimisen arvoinen, koska :se sisiiltää enjllupkan tärkeän sanoman. meille kaikille. Valikoiduin sahoin siinä tehdään ymrriärrettäyä.yh-' teenveto siitä kamppailusta, jota käydään tä-ssä maassa olevien ulkosyntyisten :ihmisten oikeuksien Sekä vapauksien puplustamiiseksi. Siinä selostetaan oikeusjuttuja,' jotka; ovat pUest tai piakkoin tulevat Yhdysval- .tain ylioikeuden käsiteltäväksi ja jotka välittömästi ko-fkevat ei ainoastaan kaikkia ei-kamalaisia, vaan yleensä- kaikkia ulkosyntyisiä'ja hei-, dän perheitään..' Erikoista huomiota tässä .vihko.ses-sa kiinnitetään siihen avoimeen kuulusteluun, jonka. Yhdysvaltain senaatin; oikeusasiaihvaliokunnan, senaattori Harvey: Kilgprenjohtariia alakomitea aikoo toimittaa AValter-McCar-ran siirtolaisuus- ja kansalaistutta-mislaistä. Näillä palstoilla on jo a i kaisemmin korostettu tämän marraskuun 21 pnä alkavan avoimen kuur lusteiun suurta^tärkeyttä, se kun voisi m-jcdostua jopa niinkin tehokkaaksi, että lopulta johtaisi tämän • kurjan, täysin , fasistimielisein siirtolaisuus-l a i n kumoamiseen tai ainakin .sen korjaamiseen. :• : ,' ; ' • .. "Vapauden' Viestissä'; * myöskin vedotaan kaikkiin Amerikan-suo.mälal- Eiin. et:ä he vointinsa mukaisesti an-tai- ivat sekä mcraaliien; että aineellisen tukensa kamppailulle, jota käydään heidänkin perustuslalllisteri o i keuksien sekä vapauksien puolustamiseksi. , • ' Me pxK)lestamme keholtamme huolella lukemaan: ja tutkimaan 'Vapauden "Viestih" ajaiikchtaisen sariomari kehoituksineen ja yetoomuksineen. KUn olette sen tehrieet, lähettäkää roposenne hyvän asian edistämiseksi j a antakaa vihkonen naapurhme täi ystävänne tutkittavaksi. ÄCALm jatkuvasti kasvava jäsen-järjestöjen: lu,kwmäärä', lujittuvat' y h - tDjuSt, 80 miljoonaa ylittävä jäsen- :n'ä.ärä sekä ennenkaikkea sen jchta-, va osuus varaialcsetta, suurimpana ja aktiivisejnpana työyäen kansainväli-; senä järjestönä, osoittaa meille, ;että; Pariisin kongressissa tehtiin .kestävää työtä; Tämäti ovat järjestön yän-ncfiitiUT. eimmatkin väsituistajat joutuneet; toteamaan ja myöntämään, Noin viisi vuvtta ajasta taaksepäin he vielä, yrittivät/.uskctella työläisille 'M!AL: n " s a d i i n " olevan päättymässä. Tällä hetkellä heillä fei enää ole •vaTaä;. tälla'l.seen . ylimielisyyteen. MAIi toimii entistä laajenimassa. ihitr takäaväs?a. Samanaikaisesti karisain-väliaen kaplitalismi yrittää «käyttää-kaiikikiä keinoja san esiintymiseh r a - : ijoittamiseksi ja eri maiden työiäisten mstS.missksi kansainväJisestä yhtels- 'tjycstä. Karkeat: prövokaatict ja; vää-rearijfeet- jplstä kunnläntuntoisim- • mat reformiitisetkin ammat-iyhdis- . bysjchtajat. sanoutuvat irti,^ kuuluvat päiväjäi'jestyks3en; • Onpa ' Yhdysvaltain ,hallitusvirästo.MAL:n vastaista täistelta rahoittanut, työdepai-tment-. mentti, kunnioittanut ; M A L : n lO-vuo-tispälyää julkaisemalla oikein teoksen tästä aikaisemmin merkityksettömäksi julistetusta järjestöstä; SUOMEN TrOLÄISETMALzN ^ii^KUA •-;':• :-.^.^7:;;:V,;:" Suonien työväenluokan kannalta on valitettavaa, että SAK:rame johdossa cn paljon sellaista väkeä, Joiden y h - tenäisyystahtb on korijuktuuriluon-toista ja jotka tämän; vuoksi olivat valriiiltä herkästi seuraamaan MAL:n häjoiltajain viitteitä, .Vi 1945 Lon-toHsa; ja Pariisissa Eolniittujen äryok-käideh ; kansainvälisten yhteyksien, katkaiseajinen.ulkopuolisten ohjeiden perusteella ilman, että SAK :11a f olisi ollut niitääh; todella vakayja erlmiellr s3-ykslälii/yi^:n kanssa, oU. maamme työväenluokan etujen vastainen t o i - .menplde.' •; •,..:';.."••.••..•••:, Kuten muistetaan vaativat MAL,:n hajoittäjat; •Marshall-suunnitelman; hyväksymistä jä kansainvälisen am- /inattiyhdistysliikkeeri esilrityriiistä sen puolesta, Tästä he iopulta, lukuisten t.url:ien yritysten jäliceen,' saivat a i - ' h e e h M A L i n jättämiseen. Olihan J^rii-märrettävää, ettei; MAL'"järjestönä voinut antaa kannatusta tälle kah-sainvällseri suurkapitälismin suunnitelmalle pienempien maiden taloudelliseksi jä poliittiseksi orjuuttamiseksi. Tosin MÄL p i i valmis tässäkin:kysy-; inykssssä menerriääii niin:pitkälle sovittelujen tietä, että sen jäsenjärjestöille suotiin täydet mahdoliisuudet päättää itse - kcshdaitaan asennoitumisestaan ko.; suunnitelmaan, V Tätä taustaa vastaan MAL-. ; siä eron viraiiinen syyhän oli siis Marshall-suunnitelma — ; SAK:n ; asenne oli lievemmin sanoen S kummastuttava. Eihän Suomea : kytketty; Märshall-suunhitelmaän, vaikka suomalainen kapitalismi sitä ponnekkaasti yrittikin. SAJSn johdWla ei olisi siis pitänyt olla . mitään ; syytä • huolestumiseen, vaikka Marshall-suunriltelmäa. el otettukaan MAL:n ohjelmaan.' Se tosiasia, että :s-a6men työväenluokka j ä sen ammatilliset järjestöt ovat tänäkin päivänä kiinnostuneita ' MaaUmän Ammattiyhdistysten Uitosta, seuraavat sen ja siihen kuuluvien järjestöjen toimintaa, jä käyttävät niiden niyönteisiä kokemuksia hyväkseen, osoittaa, ettei SAKrri ero MALrsta ole eristänyt työläisiä. kansainvälisestä yhteistoiminnasta.: Keskusjärjestömme kielteisestä asenteesta huolimatta M A L oii riiaamme ärii-mattiyhdlstysväen keskuudessa monin kerroin tunnetumpi kuin perustamisvaiheessaan 10 vuotta sitten. ÄVIÖXIESKIJS^ nin kanssasi naimisiin; ;,Niin.Oliakin; -Mu silloin niin rakastunu mannut sitä, i ^ Autoilija; •jalankulkija k-Uljeti^ ikään k i l in ;om ikadiin. ,•''.;';;'••• •; , Jalankulkija: — Ja t kuin 'omistaisitte auton pmäJcotitäloJen rakentajien avustaiiiinen . • Petroskoi; . _ Kohtuj tekevien edustajien l: •ycston toimeenpaneva ; taa omakotitalojen rake lainojen, maatcnttien. tarvikkeiden saannissa, omakotitalcjen raken käynyt •Sa.näeri: • laajak-kuluneiden vuosien aike nut kokonaisia yhdyski tojenkädua pääiiän. V i meen sekä • Äänisen j rannoille. .; •,';:.••;;/; : Tänä vuonna ovat paljon laäjesn-Tiat kuin Mairiittaköpn,. että vaiti pelkästään. kahdeksan aikana .myöntänyt kan noja omakötitEiojen. r; jU. 120,000 ruplaa. _:' Ruotsi iähettäny paljon vehnää ulkomaiile Tukholma. - Kulu vai simmä-'?an.. p^uciiskDn a läh-2tti;; uCkcmailla vei toniiia! Suurin osa vehn tiin Lärisi-S?,k-aan, Kul vehnäsadon äi^vioidaan ,'p;'0-scn-''tia ; pienemmän vi;'.'nna. Täriiä' aihe-jluu sL .la..'" Fariheja Ja -tuloja vähemmäi Washington. — Farm täm-^n vuoden" kelli jännieksiDä vuiituisen ;tali olivat iioiri lb.3 hilj&onaa >-li 5 prcs., vähemaiän 1 n:i;Äiiri3k5Si:ä Ja 10' pres kuin vii.me vuodeh kolm /jännskseiiä: ' ' : - FArrnieh IdlCLimääi-ä' d I r y : Yhdysvälloliäsa' nolii ' • : ' . / V • ..['pujc-lella proientiUa. joka: Airiritsar. — Noin 100,000 ; ihmistä-i v. 1350. . käsittävä • joukko ;o"i perjantaina; i. . NeLtatulajen'; ;iaskeniiT märrask; 11 pnä vähäUä polkea ; j a l - | pä;i'?;3i^li;:::;ti ;farnvituctt( iloihinsa pääministeri Nehrun, kun i jen laskemisesta, •jonka, •t-iriiä; vieraili ikivanhassa :sL-'ihien i tap^ht-jrvU^t vain hyvin pyhäkössä "kultaisessa ts.mppelissä" tann-i^len la^iliemista,; se Amrltsarissa. > ; : ; ; : . t-alousdepaitmentti. . ; • Pitäen tiukasti kiinni ajatuksesta, että •'suutari py^-köön lestissään", sekä siltä, että ihmisillä täytyy olla oikeus uskoa oman vakaumuksensa mukaisesti; tai olla kokonaan U s k o matta, allekirjoittanut ei riiaallikkbria halua sekaantua millääri- tavalla' us-' kon asioiiiln. ' ; Mutta kun tulee puhe kirkkojen - - i olkoot ne :sitten katolisia, protestanttisia, luterilaisia tai vaikkapa muhamettilaisia temppeleitä — maallisista vaelluksista j a ; edesottamislsta,: min. ne ovat asioita joitä me maallikotkin ymmärrämme —: tai ainakin luulemme ymmärtävämme. Ja siinäkm t a pauksessa vaikka olisimme niissä asioissa hakoteillä, meillä ön kuitenkin oikeus omata vissit mielipiteet niistä, olkoot ne sitten oikein tai väärin. Näiden rivien kirjoittamisen aiheena ön oikeastaan Englannin valtiokirkko — siellä kun on vielä valtiokirkko, kuten on tuhatjärvien Suomessakin, mutta mitä el ole esimerkiksi "täällä Canääassa,'ei Yhdysvalloissa, eikä monissa muissakaan maissa.;-: • •";•,•';• Englannissa on pitkän alkaa vaadittu kirkon ja valtion erottamista toisistaan ja tämä yaatimus sai riyt uutta pontta kun prinsessa Margaret joutui panemaan ''velvollisuuden valtiota kohtaan" yksltyisasloittensa yläpuolelle • ja ;luopumaan avioliittoaikeista, 'maailikön, everstiluutriahtti Peter Townsendin kanssa siitä syy-stä kun viiriieksimairiittu on aikaisemmin ollut avioliitossa ja eronnut :slitä — eikä Engläririiri valtiokirkko vihi avioerossa olevaa henkilöä, niin kauan- k u i n hänen eritinen vaimonsa (tai miehensä) on elossa. Täsiä suhteessa Englannin valtiokirkko cn. yhtä vanhoHllnen näihin maallisiin kysymyksiin nähden kuin Suomen luterilainenkin kirkko. - Monet brittiläiset ihnaisivat käsityskannan ko. jupakan yhteydessä, että nuorikkojen pitäisi saada kuunnella sydämensä ääntä huolimatta lainkaan siitä ovatko he tavallisia i h misiä tai ylimystöön kuuluvia, ä<'io-liitossa emien olleita . tai kokonaan naimattomia. Prinsessa Margaretin karille ajautuneen romanssin Jälkikalkuria on Englannissa esitetty voimakkaita j u l - kLsIa vaatimiiksla, että parempi olisi jos klrldto ja valtio erotettaisiin toisistaan —.; riiUtta ;;kuten on liUtistie-doissa kerrottu, Britannian pääministeri Sir Anthony Eden aanoi kylmästi "ei'V sillä 'aika ei ole sovelias tämän kysymyksen käsittelyyn", sel i t t i hän. ' bn kekonaan jumalan kie: hänen yhtenä velvpllisu oikeutenaan oh valtiokir paikkojen täyttäminen! : me, että: esimerkiksi si Churchillia on ylistetty & Kaikki'merkit viittaavat siis siihen, ilisesti että /aiheetta mo.ois että kirkon ja valtion suhteet jäävät Englannissa ennalleen.: Täniä "suhteiden ennalleen jääminen" taas tarkoittaa sitä, että kuningatar Elizabeth tulee nimittämään kirkon korkeimmat" virkailijat, piispat, arkkipiispat j a tuomiorovastit, mitä kaiickea heitä lieneekään. , Käytännöllisessä elämässä tämä kuitenkin tMkoittaa perustuslaillisen monarkiart alaisuudessa sitä, että k u ningatar Elizabeth tekee nämä nimi-mutta koskaan emme c : kehuttavan • .hänen : uskor syyttään, josta ei kannattz mitään muiiten kuinosoii tä, minkälaiset miehet j tilanteissä vai tiokirkon virkapaikkoja 'täyttämään Kuterisanottu. me emrr kä. meitä liikuta sir Win muidenkaan. Uskonncllise Mutta me ; tiedämme, et kun Englannin valtiokirk tyksensä hallituksen "neuvonanto- johto kieltäytyi vihkimast jen" perusteella. Toisirisanoen, k u l - j Margaretia; avioerossa pK loinkin vallassa oleva hallitus tekee i Townsendin khn-^sa, täin päätöksen,; ketä iiiniitetään valtloklr- ! valtioicirkon korkeimmat : ken jchtcon j a täniä päätös toteute-! täyttää n y t .— jos ne k taan kuningattaren sanan volmsUa. paustinjöl.dcsa jäisivät a Kajoamatta asian periaatteelliseen jjäämlnisteri sir Antlior puoleen, tässä tilanteessa voi kehittyä hallitus — ja sir Ant^ci todella kummallisia k ä ä n t e i t ä— ja [ avioero-sa oleva mie;, jan niitä on epäilemättä ollutkin. Saat-1 aviovaimo elää ja vaikutta taa olla, kuten on ollutkin; että B r i - ; Rajoitettu tila c i salli tannian. hallituksen pääministerinä on mies, joka ei kuulu laln'6aan valtiokirkkoon.. Kuitenkin, käytäiinöili-sestl katsoen, hän mmittää valtiokirkon päänilehet näiden virkapaikkojen avautuessa hänen valtakaudellaan! tyiskohtaise.^npaa käsitte. näiden "teknilUsyyksie.iki teellä on helppo nähdä — siltä se tava'lisesta maalli tuu — että paljon parei Eriglannissa asiat jos slel ,te:tai£iin kirkko :valtiosta. Mikään mahdoton asla el ole se- . tapahtunut esimerkiksi täi kään, että hallituksen pääministerinä dassa. — Känsäkoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 17, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-11-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551117 |
Description
Title | 1955-11-17-04 |
OCR text |
Slvg 3 : Torstama^marr^gk. 17 p. — Thursday, Növ. 17,19ä5!
Oma ot FbxoUix Canadlana.. gs«
«•bUsbed Kov. C l»n. Authoritei
iur McoDd cla» m tbe Post
Office JTepsrteient; Ottava. ~Pub«
Uotted thrice' veekJy: Tuesdaya,
Tttandays and Satitrdajrs by Vapaus
Publlsblng Company JM., at 100-102
Ebn St. W..6udbux7, Ont; Canada.
TeJephonea: Bua. Office oe. 4H2W;
Editorisi Office Q&.A'41X^, ISamger
e. fiukst EOltor w. sa^und. MaiUng
addrea»; Box C9< Budbury, Ontario.
AdvertlsiJig rates upon applicatlo»,
Tranalatlon fre« of charge.
TlJjAVSifmriAT:
Canadassa: l vk. 7.00 6 Uc 3.7S
3 kk. 225
Yhdysvailolasa: 1 vk. 8.00 6 tJc 4.30
Suomessa: 1 vk. 840 6 Ick. 4.75
yii 4 liiiljbonäa d
V .. .^j^ Sudburyn .ja McKimin asukkaat saimme todella tyrmistyt-
• täyän tledoh kuten pn uutistiedpssaTnrne kerrottu, viime maanatntaina,
jolloin asiaa tutkimaan hankitun Kilburne and >Go:n fediistajä mr.
• Stev^art tiedoitti Sudburyii, McKimin ja Neclon^Garsoninr yhteiselle
koko ukselle, ie ttä tämän alueen uusi likayiemiiriJaitbs tu maksa-
• fflMn yli nel;ä niiljoonaa dollaria! (Tähän asti on puhuttu ;:'vajaasta
:,;'''''kaKdestä\^
kamalla kertaa tulee muistaa, kuten myös uutistiedossamme
aivann oikein korostettiin, etUi tällä summalja saataisiin
• ' y^^ mukaan rakennetuk.si ainoastaan jätteiden käsittelylaitos:
ja yiemäriveilcostpn pääjohdot pumppuasemineen ja nämä-
• kin kustannukset. w^ -nousta huomattavasti suuremmiksi, mitä oh
: nyt- alustavasti arvioitu, kun otetaan lopullinen selvyys kallioperän .
laajuudesta, kaiyettavan maan laadusta ja muista sellaisista seikoista.
Erikoisesti ori vielä mui^^
^^^^^; y^ taloa varustetuksi viemärijohdolla
kadui-dliewiVTakennettavat
viemärit!
' ^ on ppittu puhumaan
iijflmää: räf^ytt^ suurista rahasummista, Tä-rsäkih yhteydessä
,|5H^^lko helppo sanoa -yli neljä.milJoonaa dolläi-ia'V mutta se :
/V;;3i^2Bkm'asia-ierikseeri;., ^
"-^^pkfe saamme ehkä paremman ktiyan tämän kustannusarvion suu-;
^•^TO^^ merkityksestä jos pidämnie Tnielessamrhe, että esi
^-•^äburyn^ seitse- .
minkä tämä nikkelikaupunki oh sivumennen:
sanoen jo vähäsen sivuuttanutkin..Kun seitsemään miljoonaan dolla-j
j x f e : lisätään yhdellä iskuin tästii yli neljästä miljoonasta nykyisten
^suunnitielmien perusteella-'^^ kaupungille tuleva osuus -—yli
;^iJ^J^^^^^ — niin silloin nähdääii, että kaiipurigin vel-
; ^^^^ oleyan vararikon partaalla.
?• j ; ^ . • Täi Pttakaamme^McK^ kurita, Jdrika vjerot ovat kphoiineet ker-
>^Tassäjm peloittavalla tavalla, Viimeksikuluneen viidentoista vuoden
Milkana on. McKirnin väkiluku lisääntynyt vajaasta; neljästä tuhän-
(ioesta noin kuuteentoistatuhanteen. .Mutta samanaikaisesti (vuodesta
^ 9 4 0 yuote^^^^ ^954) kohosi kunnan velkataakka kokonaista yhdek-
3nkertaisesti, eli 128,500 dollarista 1,054,000 dollariin,
^^j^;-:^ jos Su
V -.ftealla, niin M c k im jo sellaisensa tilanteessa ettei se; säät
r^nää. myydyksi lobligatiojaän yksityisille sijoittajille.; Tämän vupksi •
A i ^ S l c K M n täytyy h^ tarvitsehiansä lainaa—- ja; kaikki uudis--
' .lllustyöt tehdään lainojen yarass r— maakuniialli^esti toimivan Muni-,
;ijpipal Improyement Corporationin kautta — ja joutuu lainoistaan
;:;v^^aksamaan mih^^^ Sudburyn;
•^aupunki, eli 5.5 prosenttia! . •"'/:'";
; : ^ * M
;.Xunnän velkataakka^ puhuen sataproserittiseSU,; sillä
; TB^unnallisvelkojemme tnäärä oli viime vuonna yllämainittu $1,054,000
>t^ija McKirnin osuus suunnitteilla olevan uuden likaviemärilaitokseh:
•^^akeritaimiskustannuksistä on ;ylL miljoona dollaria. CKunnan velka-j^
ltuorma lisääntyisi siis,^,^:^^
kaansaam.attä vielä likayiemärln varsinaista palvelua itselleeh,:
; : " • \ ; ; , ; ; , , ; „ • ' • • ';•.• » ; . . • ; . ; • , • • ; . . • • • , • : . ' • • . . ' • , ; : • • ' • • ; . {:
ieillc sanottaneen, ettei moise.stasuunnitelrilasta kannata puhua
Itäanj silläsitä ei voida kuitenkaan toteuttaa.
Valitettava tosiasia kuitenkin 'ön, että uuden llkavieniärilaitok-
•«»en rakentamista ei voida pitkäksi ajaksi tuonnemmaksi siirtää.
; W«. Tässä yhteydessä ori muistettava ensinnäkin, että Ontarion maa-
^>^ alaineri terveyslautakunta on
V^^^ntanut määiräyksen, eltä^^^^ri aivan lähitulevaisuu-
^dessa ruveta rakeritamaan uutta viemärilaitosta, sillä nylvvincn laitos
; ^ i pysty enää tämän alueen väestön tarpeita .lyydyttämään, Tähiin
>fcajatu'kseen sisältyy myös yleises hyväksytty ajatus, että usean pie-
AiJjien ja nykyaikaista tarkoitusta yasta.amattoman • viemärilaitokseh asc-
:..^^esta ori pyrittävä vihdoin, viirneinkin suunnitelniallisuuteen, eli sii^;
>'Jlen,että rakennetaan viemärilaitos koko riikkelialueen tiheästi asuttua
"^luetta silmällä pitäen, - :
Uuden viemärilaitokseh, rakentamisen svv on maallikollekin il-
,'*;3nemen..; Tämä: kallioinen ja sayiperäinen alue pn jo niin tiheään•
r3suttu, etteivät t^ptic tankit; voi enää antaa turvallista, palvelua:
^'Tilanne pa^^^ suuresti varsinkin McKiinijsä sen vuoksi kun Ramsay
;.;läryen rannalle rakennettiin sanatoriumi; jonka jätevedet virtaavat
;lRamsay järveen, mistä kaupunki ja McKirnin suurin viicstöosa saa
;-Tuoka- ja juomavetensä, ja kun esimerkiksi ;LpGkerbyyn rakorinetun
• ;5uuren hotellin jätevedet annetaan virrata Trout,järveeti, mistä sikä-
;'T-3äiset asukkaat saavat suurelta csalta ruokavctensä. Jos mielimme
..pitää ruoka- ja juoniavetcmme, sekä ajanviete- ja uiutipaikkammie
^:':'puhtaina ja terveellisinä, nieidän täytyy ryhtyä likavieniäriyerkös-
P-tpmnie laäjentamistöihin — ja nykyiset vieniärilaittect ovat niin pie-
T'net ja vanhanaikaiset, että ne ovat jo \'likuormitettuja.
Kuten näkyy, riicillä ei siis ole valinnan varaa. Uuden likavie-jiqaäriyerkoston
rakentamista voidaan ehkä lykätä: vain vuodella tai
'•^rilla, mutta siinä kaikki. .Se on välttämätön tehtävä edessämme.
,';:.'.;••, •••.'; ;•,•/•»•••••;•..*'••'•.:.•"••,'••'•;'••••.• •• • '.'/V
Mutta missä sitten on ylipääsytie? Selvää; nimiitiiin on, pttei-
£yät nikkelialueen kunnat voi kantaa niin suurta velkalaakcin suurehe-
Tttiista? ^ ; ;,
;• Tässä yhteydessä tulee ensinnäkin muistaa, että ^nykyinen kriisi:
'"«n kehittynyt jä pahentunut ennenkaikkea sen vuoksi kun nikkeli-;
v-'*eollisuus on kokonaan vapautetu kunnallisverojen maksusta. Kunnat
Jj^jutuyat jatkuvasti: lisäämään palvelustaä nikkeliteolli^uuden työläi-
'Siä. varten — mutta nikkcliteollisuus kieltäytyy jyrkästi maksamasta;
kuuluvaa osuutta näistä menoista. Vaikka Ettlä-Ontariontebl-
•;';ljsuuskeskuksissä joutuvat kaikki teollisuuslaitokset maksamaan kun-
'-nallisveroa— ja vaikka Incokin maksaa kunnallisveroja laitoksistaan ;
Yhdysvalloissa, Englannissa ja Port Colborne^sakin, niin täällä nik-kelikeskuksessa
se on tähän' asti: ollut kokonaan vapaana kunnallis-
».veroista ja haluaakin luonnollise'Sti olla, sillä siten se lisää tuloja XVall
^Streetin rahamiehille.
'^.•'* Mäinittakppn. että esimerkiksi yllämainitun Kilbournen rajiortin
-mukaan tulbi Incon maksettavaksi (CoppcrCliffin kohdalta) ainoassaan
noin $180,000 yli neljän miljborian menoerästä,: mikä tarkoittaa
i,««tä, että Inco maksaisi ainoastaan kaksi (2) prosenttia koko meno-
^ ä s l ä T — kaksi senttiä dollarista, josta kotienomistajat ja pikkuliike-
W£liPt joutuisivat maksamaan 98 prosenttia eli 98 senttiä dollarista!
7^*;'"''^*Selvää ori, että Inco pn saatava maksamaan kunnallisveroa samalla
tavalla kuiri sitä maksavat kotienomistajat ja pikkuliikemichef.
sillä vain siten voidaan kuntamme pelastaa uhkaavasta vararikko-tilasta.
Vain siten voidaan rakentaa uusi viemärilaitos.
ja aaliiii man
KyoymyB: VplJio Vapauden toiinl-
&&&m3rii tiedot oi*!
ic-at, että syntymä- • 'jc-ulu- '/m. on-ni.
tetL-itorUt avoRaisfc.sa kuoriSEa niin
=;t:ei.rols muiita ;kirjoitusta; kuin n i in:
»a o«cite, menevät. kahden sentin
pc;-.tin:«r:d]lä ÖanadaÄsa Ja niyös
zpitiitQn,)Si- kaikkialle? V, s:"'.
Va3taD»;0^cassa olette::
SITÄ
JA
lv
Petroskoi. — Sydän voimakkaasti
fiykiJcn armeijasta 'vapautunut ne.u-'
vösta-jOiurl Yiktbr Tshistjakov lähestyi
kotikäupunliiaän Petro.skoita, jossa
häiien omaLsen.?a: asuvat ja jossa
ori Ohegaii ;kprterakennustehdas,; jps-
..^ä hän d.n ennen armeijaan menoaan
työikehnellyt Äorvaajana. Öll riemuisaa
nähdä jälleen kotikaupunki. Heti
ensimmäisenä päivänä Viktor sanoi
äidilleen - ja Onegah tehtaajla työii-kentclevälle;
Alekeander-yeljellqen: :
; — pish;päättänyt palata-tehtaaile.
: Ja. n i in T.shistj3'kov- alkoi työskeh-neilä-
moottoriveturiosastolia.
— Ai-meijassä oloaikanani' Onegan:
tehdas ori; muuttunut niin, että^ sitä
pn . valkea' tuntea;;; sanoo Viktor
T.shLstjakov; Tehtaan ihniiset ovat
kehittyneet, työosastoja on tullut; l i sää,
koneistoa on .ItsättyVjä tuotantotapa
• on: kehittynyt. Tällaisessa
tehtaassa onjhyvä tehdä työtä.:
: Önegan koherakennustehtaalle saapuu
näinä päivinä entistä eriemmän
miehiä, jotka oyat vasta äskettäin
heittäneet yltään sotiläsvaatetuksen.
Monet heistä otetaan; vastaan vanhoina'tuttavina.
Niinpä esim. tehtaalle,
on palannut Aleksahder Neste-rov,
joka tulee ;sam;oin kuin ennen
armeijaan lähtöäänkin työskentelemään
pajassa .:Seppähäi:;^^^^:;:,/^
iSamoin tehtaalle ovat palanneet
moottoriveturibsaston sorvaaja .Nikol
a i Gribov.;yetUriosastoh työ.mies N i -
.colai T.iyetköv.ym.
., Tehtaalla saa.nyttutastua. entiseen
Itämeren laiyaictön - merimieheeri
Akiridi Mihailoviin: Hän; on v, 1947
lopetta nut : Petroskoin ammattiopiston
N-?. Aletuaan sitten valimossa työnsä
niuDttaa jana ' hänet siircttiin jö
pian kuudenteen palkkaluoickäan..
;Nyttcmmin hän on palannut tälle
kotoiselle tehtaalleen. . ; '
— Olen hieman tottumaton, i u n -
nu.sta,a hän, mutta, toverit .auttavat,
ja' mesta: 1 neuvoo.; . ; • : ; ' : ;
yäpautuiikb Islanti
USA:ii iniehityksesta?
Reykjavik.— So.siaIid.emokraat-tincn
puolue;on ehdottanut Is-
.lannin; parlaincntis.sa Islannin ja
/Yhdysvaltain välisen piiolustos-scpimukfcn
muuttamista. Puolue
cniisäksi ehdottanut että Atlantin
iliitolta tiedusteltaisiin, onko
edelleen ; välttämätöntä pitää
araerilckalaisia joukkoja sijoitettuna
Islantiin, kun maailmari-tilanne
näyttää paremmalta kuin
. sikaisemmin. Ehdotus on siirretty
tilkb.Tsiainvaliokuntaani
Kirj. E t o Saloma
HelsInkJ. v _ "Lujasti Järjestyneinä,
robkealia/.tarkoituksei^
kalseita ja kaokonäkolscllä phJel-
DiaJla varustettuina me pubaiiD'
me kymmenien miljoonien työ-
I öisten nimls&äi ja mina usfeon.
että heidän oma äänensä tulee
kuulluksi .rauhanneuvotteluissa
ja että ednstamämme pyiiUmys
yksimielisyyteen, rauhaan ja edistykseen
on omaava suuren: ja tär- :
keän osan isen maailman luomisessa,
joka parhaillaan; ori sodan '
tuhljasta nousemassa."
;• Sidnty.: Hillman rAmjerikari Yhdysvallat
- O I D V lausui nämä sanat
ky-T-menen vvjotta .sitten — sj^^^to^
25 päivänä :—; Pariisissa alkaneessa
.iucreisä. kansainvälisessä a-mmatti-yhdisSyskdngressissa..
• Tämäkin l a u -
.'.unto .CIÖ:ri ecltKtajaii ; esittämänä
.."jokä iiiiulsat nmiut .samansuuntaiset
puheciivuDrot kuvastivat -U/uden aika-
;itEdden. alkärmista kansainvälisen. am-jnattiyhdistysliikaceeh
; h i s t o r i a s s a . :
Eamari vuoien •keväällä päättjmyt
fa-sismuiyastainen . todellinen .•kan-äclen;
taistelu oli muTtanuit viimeisetkin
esteet ajnmattiyhdistysliilckeen
lan:2invälissh; .yhtenäisyyden:' tieltä
jä ensi kerran y. 1913 j ä l j e n maail-rr^
n. amrriatillia^sfc-järjestöt v, IÖ45:al-f:
u'pucleliä tokoorit-jivat Lcntcossen
yhteiseen ikcnferenssiin; j a loivat' tällöin
parustan yhtenäisen mäaiJmän-järjestön
räuodcstamiselle. liukul^t
sellaisetkin . ammattiyhdistysjohta--
'jat, jDlden asenne työväenluokari.vol-
.±:'.en yhdt^itämiss^en ei ollut- vilpitön,
;'ii/v.'ryivat' .siHoin:. todella miljconien
työläisten äänillä ja nämä työläiset
iDliyat yifitenäisen maailmanjärjestön
'inu3dcr.tamisen kannalla. Airia sotar
•viucsitn asti oli väitetty, mitä legendaa
yritetään yieläikin itsepintaisesti
pitää yllä, että eri maiden ja;;erllais-ten:
ammatillisten järjestöjen .yhdistäminen
samaan feansainyäliseen kes-
'kuiijärjestöön on sula mahdottomuus.-
Paitsi Neuvostoliiton ja ka-
•pitalististen maiden ammattiyhdis-tysliik/
keen ;eraavaisuutta ; .vedettiin
esiin ' viimeksimainittujen; maiden
työläisten jakautuminen eri poliitti-'
"siiri; piioluieisilnl Puhuttiin ylipääsemättömistä;
••- "ideologisistar' ' r i s t i r l l -
dioista. Se kehitysprosessi, joksa alkoi
fasismin valtaannoususta Saksassa ja
j 0'<ä hulpentjui sen leviäm iseeri lukuisiin
Euroopan maihin, sekä kanso^
jen äseelllieen nou^mui fasismin' fcu-
• kistamiteksi,- osoitti, • että sittenkih;
ön o;lemas.'Ja vain yksi työväenluokka.
Amsterdamin intemationaäli,
jonta viimeisen v. 1939 pidetyn
kongressin niukka enemmistö ei ;
.tajunnut eikä halnnnnt:: tajuta
tätä tosiasiaa, sai hiljaisen ja '
kunniattoman hautauksen 'sodan
ankarina vuosina. Neuvostoliiton,
Englannin, .USA:n j ä Ranskan
ammattijärjestöt aloittivat yälit-tömän
yhteistoiminnan ja vuoden
1945 syksyyn menneinä .67
miilJoonaa järjestynyttä työläisiä
seurasi niiden linjaa.
I VlimVXISyirs MERKITSEE
\ K u n nyt 10 vuoden'ikuliittiifa silniäi-ie,
T.qie Parjlsjn konferenssista lelidis-tös:
ä olleiia uutisia^ toteamme, .ettei
I jiisimielisyyden: fiaavivttamirien oJUut
I itsestään selvä ja helposti ratkaista-j
va kysymys. Eriäviä käsityksiä oli
j ennenkaikkea muodostettavan; järjes-i
tön säännöistäi toinUiitaohjelma^ ja
hei^ökytyinyScsistäkln., N i l s ^ kesr
kvisteltiin ja välteltiin; päiväkausia.
Laadittimpa vastalauseitakin ja äänestettiin
moneen otteeseen. .Tästä
huolimatta Ilmenee Pariisin kongressin
asiakirjoista, että valtava enemmistö
noin 200 : s t a ; edustajalsta etsi
irJäärä tietoisesti yhteistä tietä. Tämä.
•jchdonnuikamen j a rehelUneri jjyrki-mys
yhtenäisyyteen riisui ennenpitkää
aseista sellaisenkin ammattiyhdistysjohtajan
«kUin englantilaisen
Walter Citrhien, joka inelko pitkälle
p i t i . itsepintaisesti kiinni entisestä
amsterdamilaisesta linjasta ja..- y r i t ti
välttää kaikkia sovittelija ja niihin
j tähtääviä' neiivotteluja, F^glännin,
XeuvcotolUtcn, Amierikan j a BaiuBlkan
s;airet ja edirstavät valtuuskurinat
neuvottelivat yhteisestä : pohjasta ja
näin viitoittivat imjaa kongressille:.
Citrinen j a eräiden riiuiden esitykset
u«u;den Järjestön: perustamisen siirtämiseksi
^>ämä)äräiieen itulevaisuuteen
;tCTju(ttiin, "Tavallinen mies on njyt
mai^illa.i .nieidän on huolehdittava
siitä, että hän saa tarvitsemansa jäxr
jestön", totesi : mm. edelläriialnittu
Sidney Hillmaji,
, ;i3amoin sruostui Citrinen ryhmä
2-r ruvostcliiton Aniniattijärjestön p u -
hesnjchtajä; Vasili KusnetzOyih esi-,
tykseen, että myös pienille, alle 250,000
jäzsritä ikäsittäfville anuhatillisille j ä r -
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-11-17-04