1955-02-15-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina* lielmikoun 15 p, — Tuesday, Feh. 15, 1955 Tdepbonei: 8 t » Office OB. Etfitarlat Office OS. 4-4289, M^nsger s^sukiL EdUotvr.Euana.uamag liddffMi; Bo» O , gadbnnr, AOretiMBg nu» opon «pjaiottcax TirvitflatSott ftnee (tf iduuge. , täSfe^.i»«^i*r;a35. ndbrmiioiMi: i n * «JOO «Jdc 4 » i|; lafta i;iriK>iitaess3',^(per^^ o^isuiomalelitivapautta tarjolla '^S'|r'Kt^ca'^icdWää«,yyflr^^ amestyvä ainoa aamulehti, Globe ' ^ n d M a j ^ t ~ Canada^^s^iurimpien pährklebtien j o ^ ^ —] ^,on^T^myyU\ixä^^^ on kustantajansa McQiillaghin| 2f;l(W)!enxui)§häpsta p^nhuöltäjaln hallussa ja kun tämän kuolinpe-mk r C ^ c ^ n kustantaj^csi r^^ aivaa varmoja siitä/ ^kÄi ostotarjoukset avataan, n i in niiden joukosta e i löydy yhtään lia. Canadan suomalaiseni nimi^, " ^ ^ i % n a ^'pidättyväisyys"' c i suinkaan^ johdu ^^luttomuudesta'! g^^asiäin '"käsittämätfömyydestär eikä edes "huonoista litkemie^ vaan siitä pienen pienestä seikasta, . e t i * vaikka TiaikUla aia <m ''teoreettinen oikeus" päästä Ctloben kustantajaksi, ^^'^saytäiinolliseif' xatk^sun ehtona' on kuitenkin se, «tta sen ^i^llSkaataivohtelijallaL pjtäa olla rahaa t r paljon rahaa, 7a kun e i ole |^^ä|aa,j^ amakaan pdjorrähaa, tilin ei ole myöskään mitään tnah^o^ ^If^P^tia, l ^ t k ; ) Globen, kustantajaksi, niin mahdollista Auin se TO^l^laiiläiaan on 6;^lCus siitä kuinka rajoitettu J a supjp«ä| gNflfeHfetmdessa sanomalehtivapaus panadassa on. 'Me emme tiedä |ÄiM;|iia^la^551obr^ IMail lehti myydään. Olemme - kuitenkin| %^»aiÄ9j !i|^^jow^4i^<!ll^i^ - ^ i f sellaisia ihmisiä ei ole yhtään ainoaia äbUSK^nidähmiestemmie keskuudessa^ jot'1^ mäitlahmhtäähyväänkään liikeyritykseen. £ikä tässä ole karkki, «päivälehden kustantaminen maksaa jatkuvasti suuren summan iffaa^;^ Ottakaamme -esimtei^iksi New York Times, joka on tosin ll^ih^suurempt lehti kuin Globe and Mail. iNetv York Times ostaa •taantumuksellinen lehtikuin s^ onkin — hyvää ppadaf^is|a lehtipaperia ja -maksaa! äiitä arvovallaisteaS arvipfaSen perus-noin $200,000'jokaista'humerpa kohti. Mutta tutkikaamme vähän y^ pätvä-en^ Iemusta^ljottaisatsimm^^ itettUt<iä suppea on se ipiiri^mikäivoi^^ CTbttaiv^ietenkitt .on^ että^^vaikka otamme iminkä. tahansa ^^nä^^ yilmestjvänpäivälehdenf niiniperusolemukseltaanneovat samaa taibtin maalarin paita j a housut. Niissä on samat/AIP:n j a : ^ : n ; | setisämatpropagandalcuvat joita huumorikuviksi yritetään sanoa, it.''kanmttettit" pakinat ja'artikkelit.' Vaikka osa niiden'toimi4 |p|ni^rjoitukslsta'on samaa :?kannutettua''^t^^ ^ ^ l l ^ ^ s i t t e n k i a o n vähätt toisistaan poikkeaviakin kirjoituksia^ kuteii' ^|Mä'5ilmen^' paikkakuntakirjoi^ustenkin paikalta. Yhteistä tässä fllSa^essaöni että^ ^^^^ta,'w^ja'että kaikki niiden "palvelukset" ovat "suuren rahan" Jettinä.; T ^ i . VluiStään toimituksen osalta selostaa entinen sanomalehtimies .'^Gnnrge Marion "Stop Press" kirjassaan New York Timesin kohdalta fmäi^ seuraavaa: "Kaukokirjoituslaitteet eli teletypet nakuttavat ali-vairf A P ; n j a 'UPtn uutisia vaan lisäksi vielä 17 muun •;vi Kyspyksn ja vastauksia TUt/OVEBOASrOISTA B>irnD]r»: Jos molenuxiat.aviosnioll' i o t ovat vakinaisessa iyöasA Ja heillä on alaikälsi^^ lapsia, v<dva«i»> he saa-ifa' vexoliuojennusta' ia jos n l l a l m m p l eeo «aa-rtaJ verotetaan-icoiEumpaakin yksinäisenä benldldnä? — Tietoa haluava. >^ Vastaas: j o s vainion tulot ovat alle tuhat dollaria vuodessa voidaan s e s i sällyttäämiehen iuIoveroilmoitukseeD sillä mies käsitetään siinä tapaukr«3s-sa • vaimoaan elättäväksi hei^cildksi j a hän saa metkitä tuloyeröihnoitulc-seen vaimostaan veror^>autusta tulo- Canadassa aloitetaan nimien keräys im edellyttämän määrän i a lapsistaan säädettyjen taksojen mukaan. Joo vaimon tuloi ovat yUtuhat:^d^^ larla vuodessa pitää: kummanjdn- avio-puolison maksaa yksinäisen henldlön verot, mutta lapsista-votiompi kumpi m d a verovapautta isäädettyjentak^ sojen mulcaai}:iTässä tapailussa on edullisinta merkitä lapsista aaatava verovapaus sen avi<9Uolison ^tulovero-ilmoitukseen Jolla on isuuremmat t u lot kcsdca: vero .kohoaa.: asteet Jokaista verotettavaa tuhatta dollaria kohden. EdeUäoleya on kirjoitettu edellyttäen, että aviomiehellä on y l i tuhannen dollarin suuruiset vuotuiset tulot. Mitä muut sanovat ^^^^listbimiston tietoja. Niitä tiedoituksia virtaa <kaapelisanomIna '^rigjiutilman pääkaupungeista. Timesin omcn ulkomaaosaston palve-r^', fi^|si^;sa!on>toistasataa henkilöä. Toinen sanojen meri virtaa sähke- t|j^y4^1eikotoisista:lähteistä;?^ lähes 400 ^^Jbäupungissa.::' Washingtonissa yksistään on heitä 20. New Yorkin ||Saji]punklasiain^ösastolla on ISO raportteria. K y ^ IJ^^sasiollä on oma henkilökuntansa. Ja sunnuntat-Timesilla oti li^:|t;täyddlinenerilHnen järjestö . . . On armeija toimittajia tar^^ |'i|^]^assa sähkeiden.sisältöä, välit niistä osan ja hylkäämässä l^^^iset; uudelleen kirjoittajia yhdistämässä uutisia ja laittamassa niitä —* -il^^tsc^ kuntooni Erikoistaiturit: huolehtivat tyylistä j ^^^.^^jt^tsakkeet; Jos haluat ^1^ ' ^ ^ ' ^ ^ kilpailemaan tämän valtavan -koneiston kanssa, mikä maksaa ifSfiljon rahaa''; r ~ i j a yllämainittu on vasta prosessin ensimmäinen osa! §l^f!i5Mainittdcoon estmerkkioa^ eitä yllämainitun Times lehden val- Sai^tamisessa tarvitaan 3,750 henkilöä ja .Arthur Hays Sulzberger {isätbiicustantajain ja toimittajain kokouksessa pitämä j;|[h\thUk; 4 pnä 1947), että hänen täytyy kyetä viikottain maksamaan; jyl($275,000palkatl ^ ^-,Jo on hintaa "sanomalebttvapaudella": Ja syytä siihen, miksi |.j>iojrtyy t a i n , kourallinen haluavat' ryhtyä Globen ^tiistantajiksi! Jajvun sanomalehdet ovat "suuren rahan" panttina ja konlrol- ^' tarkoittaa, että ne kuvastavat ja propagoivat suurraha- •i.pB^esteii^äatteita, toivomuksia j a mielialoja. ;'T«ltta on —^ ja tottumuksen vuoksi jotkut heistä siihen usko- [ ' g r^n ~ että jotkut toimittajat ovat selittäneet, että he tohnivat |||f(äysin:vapaasti" Umanminkää^^ isyiöita. ~ Tämä ''vapaamielisyys" perustuus kuitenkin siihen tosi-l^ rti^aaui että porvarien sanomalehtien kirjeenvaihtajat j a toimittajat on <& rS^lieldtetty* niin, että h^ todella "kirjoittavat luonnostaan" sillä ta- IlJ/^la; että saavat työpaikkansa pitää. Jokainen työläinen tietää, l^li^olunatta sii|ä^uinka hyvä anunatthnies hä f||ä||?(yy suorittaa työnsä siten kuin työnantaja halua ja oltuaan ^««'d^mmän ajökaa saman työnantajan palveluksessa hän "osaa" tehdä )nsä juuri.sHlä tavalla kuin hänen työnantajansa tahtoo, vaikkei MEi^ ollakaan hänelle sonnella.osoitU^ f||^|p:'^iinpä tunnättu sanomalehtiketjun perustaja j a omistaja' Edward ^tJiiÖcripps; s a n o i a s i a s t a : SE OH NYT, SITTEN SELVÄ KUIN PLAKKI Industriallstintk. 0 pn numerossa oU Port Arthurista' Ja ympäristöstä kirjoitus,'Jossa "valaistiin" Ja " s e l vennettiin" . Canadan "työ^ttömyysv^- kuutuslakiin äskettäin tehtyjä muutoksia perustuksia myöten. Siis I n - dustriälistin nimeen: 'Vakuutuslakiin ei toistaiseksi olla tehty mitään muita muutoksia entisestään paitsi niin sanottu ylimääräisen kleimih nauttijat Jonta omat merkinnät kirjasta ovat'loppuneet. Ja Jotai maksuoikeutta silti Jatketaan huhtikuun 15 päivään. He saavat nyt : saman .maksuerän mitä saivat «illoin k i ^ dna tehty työaika oliTLy-iymyksessä:, kun sensijaan viimetalr vena tämän (supplementary>kleimin nauttivat .8a;vat vähemmän, Jos esim. perhcfeuiselti loppui omat päivät nim lisäkleimiä nauttiessa hän pudotettiin yksinäisen mitjhen osuudelle, mutta' nyt saa saman $24.00 viikolta sekä jsamansuhtäisestiikulkee yksinäisten maksu.-, joka tietääkseni on $17.10. Mutta tässäkin on metsätyöiäiset Jaettu kahteen katekoriaan, nimittäin kuukausltyöläisille tuo ylläniai-nlttu; mutta katkaisijoille vähemmän lEnnenkuin työläinen pääsee osalliseksi; ^sanottuun "ylimääräiseen : maksuun, joka talven ajalla on v o i m a s i, täytyy hänellä /viime maallskuxm jälkeen elia tehty 90 työpäivää. On paljon työläisiä jotka eivät sanottua työmäärää tehneet mainitulla ajalla, Ja vaikka se olisi vain jotakin pälyää vailla; eivät ole kelvollisia' maksun saamiseen. Katson tämän selostuksen tarpeelliseksi, koska monilla k u u - aostaa olevan epäselvyyttää Työttömyysvakuutus jutussa." Canadalaisia, lähti vierailumatkalle NeuvosloliRtoon lorontp. — Canadian-Soviet Friendship Society ilmoittaa, että kahdeksan sen edustajaa lähti tk. d pnä ilmateitse Montrealista Neuvos-toUittoon kolme viikoa kestäväUe yie-railumatkaile. Tämä valtuuskunta on Neuvostoliitossa ulkomaisia kulttuurisuhteita ; edistävän Järjestön (VOKS) vieraana. MatkaUe lähteneet oUvat: Mrs. D. Johnson Brandonista; mra.A.Socha-sky Ja mrs. K . Rankin Vancouverista; R. L. Patriquin Moose Jawsta: M . B i - derman Ja mrs. K , Bader Torontosta sekä A . Benzvy Ja L. K o n Montrealista. Palauttuaan Canadaan tulevat vierailijat puhiunaan yleisissä kokouksissa kokemuksistaan j a havainnoia-taan Neuvostoliitossa. Toronto.HMotU^betk Walker Btaum Jgttfawtl«» oli <aäi||^^ ioblaifltsis^, ioss» CataOfä neovostott iäsenei' aOdUr^tUvi^ nuailmaolaajtiisett vefoomnlueitl atomisodan vaMilsieliflfcivastaart? Tällä ieona pantiin slkaaoCa<^^ nadaasa! joaanlaajninen J a iu Idin län£aiiketM>fcsiIä ' olottflva' aileUrJoitasteo Iceräänifnen sU-^ : hen vetoomiiiiieen ^ minkä • byväk->^ Sininen 1» aHdklfJoIttatnineif «n. : käynniggä aseimmlaaa': m Canadan Rauhankongressin - puheenjohtaja < t r i James C , EndicoU, sanoi tämän'vetoomuksen tarkoituk^ sena olevan, että 'koko ihmiskunta puhuisi yhtenä - äänenä olemassako, olonsa puolesta." Tämän allekirjoitusten 'keräämisi^ntäyksen on pantu käyntiin siitä ;Qrystä, että monien maiden hallitusportalssa on käyniiissä atomisodan valmistelut,^ mitkä uiikaavat maailman kansoja; "täydellisen tuhcn sodalla." Tämä maapmanlaajuinen vetdTo-m u s p a n t i h i ; käyntiin V i e n i ^ , Itär vallassa, tammik. 18 pnä; päättynees?^ ^sä Maailman VRauhanneuvoston Joh.^ tokunnan kokouksessa. Siellä koolle olleet 60 huomattua edustajaa monista idän j a . lännen maista keskusta-: vat kuuluisan atomitiedemiehen, professori F. Joliot-Curien esittämän k i i reellisen varoituksen Johdosta Ja laativat maailmanlaajuisen .vetoomuksen,. Jonka he sitten jvahvistivat; aUekirjoitukslllaan. Heidän Joukossa oU myöskin tri Endicott, joka on Maailman Rauhanneuvoston johtor kunnan Jäsen. Hän o l i siten ensimmäinen Itämän vetoomuksen alleklr^ joittanut canadalainen. T r i Endicott esitti tämän vetoomuksen täällä hehnik. 5 j a 6 pnä p i detylle Rauhankongressin kansallisen; neuvoston kokoukselle, Joka hyväksyi; sen tapahtuneen keskustelun Jälkeeni Mrs.; Eva Sanderson Torontosta, joka, on varsin laajalti,tunnettuvapaamie-lisijtä pyrkimyksistään, oli toinen itämän tärkeän asiakirjan allekirjolt-; itanut canadalainen. V Mrs. Sanderson pn Maailman Rauhanneuvostoni Jäsen Ja Canadan 'Rauhanneuvoston vara«i puheen joht»ja. ' • - .' K u n mrs. Sanderson oli allekirjoitrt jtanut tämän vetoomuksen -vahvistivat "sen vielä 24 muuta kokoukseen saa-- 'punutta eri mleliölteidfenpji }täsl^ys4^ ' i e n edustajaa MoHlr^aÄ, b«fawaS-^ ta j a Torontosta. Sen jälkeen- on vc- %toomukseen hankittu ,useita muita^ T r i James Endicott pitää kädessään Wieiilnvvetoomas missä vaaditaan kaikkia inaita hävittämään' atomiaseensa. ' Vefoomnksen allekirjoittajana nähdään mrs. E v a Sanderson.' ; Canadan Baohankongressi on aloittanut; kansallisen nimien keräyslcampanjan; tämän-vaalimnlcsen^ toelcsi. . huomattavien henkilöiden allekirjoituksia, ^ ' ' . Kokouksessa päätettiin että satoja tuhansia tämän vetoomuksen tekstin sLsäitäviä lentolehtisiä jaetaan lauan-' taina ^maaliskuun 5 :pnä maanlaajui-: sessamittiikaavasssa Ja että tämä tapaus dn 'merkkinä yleisen allekir-joltusten'keräämisryntäykam allcami-seen. Siihen^ mennessä Ja .ollent osa-ha Ja, -valmisteluna laajoihin piireih i n ; ulotettavaa^ yleistä keskustelua varten,'saatfetaan tämä vetoomus monien huomattavien. henkilöitten Ja Järjestöjen ' tietoon Ja* pyydetään ^iitä hyväksymään . j a allekirjoltta- ^naan sen. K o n täsVläi '' kysymyksestä kes-^ 'kusic:tiin;:Canadan Raaiiannen-' voston' i^Onks^ssa^ni^ tiin'.'silloin s i ^ , tosiasiaa,, että •.^vetpomuse^taa monien ajatus-/f ten ja näkö!n>htlen ylitymistä.. •Siten sen voiva|^ allekirjoittaa atomitnhon johdosta: Olipa a l l e - klrjoittajaUa.' mhikälaiset käsi- - tykset: taliansa atomisodan vaaran syyllisiin nähden, saattaa hän sUtä'huoIimatta allekirjoittaa tämän asiakirjan. ; "Sen voivat hyvällä omallalun- ; nolla- allekirjoittaa jokaisen po-:v^ ;lilttlsen pnploeen j a nskontoknn- : nanliannattajat: Canadassa t a i missä maas3a - tahansa", vakuutti: t r i Endicott. . K a i k k i julkisuuaessa tunnettuja yksilöltä, järjestöjen virkämjoita ja arvossa pidettyjä henkilöitä pyyde-; ; tään allekirjoittamaan: tämä vetoomus j a järjestöjä kehoitetaaa antamaan sille virallinen: hyväksjrmisensä jäsenistönsä puolesta. . • Huomattavan osan alleldrjpituksis-ta uskotaan hankittavan, niiden, usei-; den tuhansien vapaaehtoisten 'kerääjien toimesta, jotka koputtavat ovelta ovelle Canadan eri osissa. fVetoomusta " levitetään myöskin tehtaisiin, : f a r - 'mBllle Ja kaikkialle, joissa kansaa ' työskentelee ja j elaä.; Yleisöä; ;pyyde-tään rmyö9^ osallistumaanitämän. v a l ta van.i:^ryntäyksen : kustannultsien T a - hoittamiseen niin pienillä kuin: suurillakin lahjoituksilla*. Poolaan fakenne-faan suuri Faolan'^ suurin teolIismis$eutu^ — S l i ^ s i a COvnoakynunjeniä; kärsinyt lio-ma,yif^ puutetta. Kansanvalta .cft^-käynyt tositieolla käsiksi tämän; epäkohdan korjaami- •^en-• Kuusivuotissuunmtehnan j n u - &ä'an Stalincgtvdin voivodin etelä-ortran, 60 k m päähän siitä palajasta/ Josta Veiksel saa alkunsa. rakei%ne-t a a n s u u n vesl^iUö, Jonka piritft-pJa tulee olemaan 3*200 h a . , T ^ ä n vesisäiliön rakentammen, ra tl»ia2B:m^^^ töydellispstlvSlgeslan Todella varusta-, öiisen 5 ^ suojelee Veikspliii tannik-ioseudiit.; tuJ?a*eden vaaralta. V e d - sMIlIön takentaminen lähenee. jo, lopr puaan.^ . - ^ voisi'paremmin, »piihua^ siitä, keskusteltuaan asiasta K i i n a n ; hallituksen kanssa. ^ 'Miiiä voin h y v in ymmärtää .niiden Hrushchiev qsltti Hearstille mielipiteensä fiiiriakk^ Yhdysvaltalaiselle - sanomalehtiku- • tarkoittavan sitä, että me hldastu- — Slnekyyrlksi sanotaan sellaista virkaa, Josta on' suuret tulot mutta vähän työtä. ninkaalle, Hearstille, lauantaina, helmikuun 5 pnä antamansa haastattel u n yhteydessä, esitti Neuvostoliiton kommunistisen puoliieenensimmäir nen sihteeri Nikita Hrusbchev puolueensa kannan sellaisista kysymyksistä k u i n Neuvostoliiton raskaanteol-lisuuden Ja kulutustarvctuotannon välisistä suhteista, kapitalistisen Ja sosialistisen raaailmanosan rinnakkain olemassaolosta jne^, jotka 'ovat viimepäivinä olleet maailman: lehdistön pohdittavana. Hrushchevnauroi jutuille hänen ja Malenkovin välien kärjistymisestä ja leimasi sellaiset puheet "toiveajatteluksi". K l n g ^ u r y Smith — Hearstin mukana Neuvostoliitossa oleva Hearstin kirjeenvaihtaja tiedoitti Hrush-dhevin kertoneen tässä yhteydessä vitsin siitä, miten eräs >professori a n toi oppilailleen, joiden silmät oli si-; dottu, pullon nestettä, ja kehoitti heitä hajun perusteella sanomaan, mita se neste o l i. "Hiaikki oppilaat antoivat erilaisen vastauksen", sanoi Hrushchev. 'Tällöin professori sanoi, että purkissa o l i mustetta — mutta se haisi kalkkien oppilaiden mielestä siltä, miltä he halusivat sen haisevan." . Hearst -kysyi, että onko tarkoitus lisätä asetuotantoa kun korostetaan raskaan teollisuuden tärkeyttä. Hrushchev vastasi siilien: ; v ' '•Meitä väärlnymmärrettlia ulkomailla hj-väksyessämme - -päätöksen kulutustavarain' tuotannon lisäämiseksi. Jotkut ihmiset olettivat sen tamme raskaan teollisuudfen kehittämistä: Se on väärinkäsitys. s"(Me olemme aina katsoneet j a t u lemme • n i i n menettelemään tulevaisuudessakin^ että teollisuuden' eri haarojen pitää'kehittyä samanaikaisesti toinen toistensa rinnalla, mutta raskaan teollisuuden tulee siinä olla vähän edellä. Miksi se 6n tarpeellista?. Siksi kun raskas teollisuus •valniistaa tuotantovälineitä, ; " E l i n t a s o n kohottamisen ehtona on se, että valmistetaan tuotantovälineitä. Äskettäin: pidetyssä puolueneuvoston kokouksessa - päätettiin; lisätä karjakantaa. : Eikö r karjakannan v l i sääminen tarkoita kulutustavarain tuotannon lisäämistä? " M u t t a karjakannan lisääminen on mahdotonta' ilman raskasta, teollisuutta; sillä siinä tarvitaan enemmän traktoreita ja muita • maatalouskoneita." Kysyttäessä, että kun ^korostetaan raskaan teollisuuden tarpeellisuutta, n i i n onko se yhteydessä puolustuslaitoksen kanssa, Hrtishcli.iv sanoi; '. Mikäli on kysymys teollisuutemme käytöstä Joko stvuli- tai puolustuslaitoksen ! hyväksi; me emme' aseta niitä ivastakkain." ' •Amerikkalaisista, lentäjistä puheen ollen hän lausui r ' "Mikäli cn Epuille amerikkalaisista lentäjistä;: se ; on luonnollisestiepämiellyttävä tosiasia.' • ; "Minun on vaikea- sanoa siitä m i tään, sillä asiasta on n i in paljon puhuttu, varsinkin Hammarskjöldin vierailun jälkeen. "Olen «vakuuttunut siitä, että hän Ientäjäin,,maaatnlestöi tunteefcr mut-' ta kyymys; on^ laillisista menettelytavoista ja rjaa^n: sisäisistä laiipyka-listä. . - ' J o s Yhdysvallat esiintyisi säädyl-lisemmin., JaJos,yhdysvallat tunnustaisi K l i i j a n valtion iaillisetioikeudet, ratkaisu saatj^ttaislin löytää paljon, nopeammin. X ••''Missään-tapauksessa se ei ole selr lainen kiista el^telkö sitä voida ratkaista. Mutt|i j e liittyy maan itse* määräämi|olket|iteen ja' amerikkalaisten tulisi ;MnnWaa sen tosiasian.-;:' "HehkilÖk^h&jsiesti haluaisin nähdä aSian ^myönteisen ratkaisun.' Olen vakuuttunut siitä, että se on mahdollinen." «'BINNAKKAISOLOSTA'' Hearst kysyi, että mitä mieltä on NeisvoitolilttO rinnakkaiselosta. Vastauksena tähän' Hrushchev sanoi: "Kysymys rinnakkaiselosta on hyv in laaja; mutta tosiasia kuitenkin on. etlä kapitalistiset: maat i kuten YhdysväMt ^ja Englanti yhdeUäiJUO-len, Ja sosialistiset maat kuten Neuvostoliitto toisella puolen, ovat n y t olemassa tässä maailmassa.' ' Me elämme samalla, .maapallolla, eikä ole mitään paikkaa, minne voisimme polstua;:i Minkälaisen lopputuloksen .'isiitäi vedämme?; ' - i "Te väistustatte' /sosialismia..'-:v.Me vastustamme-kapitalismia. ' ' - ' 'Te" haluatte^-iafifentaa talouttanne kapitalismin perusteella. Me haluama me i-akentaa^talouttammei sosialismin perusteella.' .. -.l" 'u* , ' i < , '•Ei ole jnitään syytä.. miksi, te * t te saisi n i in mfenetellä.' Ainoa,mitä tar-, vitaan on se,,että,te ette ^aalrittää ehkäistä meitäirakentamasta, talouttamme millä perust^llä,^,jnitka katsomme parhaimmiksi. - -// "Jotkut ihmiset saattavat sanoa^^ että se on Jumalan tahto. Me katsomme säi'joiituvah hlstoriaTllsiSstä kehityksestä että nyt on maailmassa kaksi ' yhteiskuntajärjestelmää. Te uskotte, että kapitalismia ei voida järkyttää; Me uskbmme samaa sosialistisesta järjestelmästämme. \iNämä ovat luonnollisesti «vastakkaisia ratkaisuja. Mutta miten on ratkaisu saatavissa ? Kuumapäisten mielestä antaa sota ratkalsim. Se on typerä ratkalsukelnb. VOIVAT ELAÄ YHDESSÄ "Me uskomme, kuten licnln sanoi, että ratkaisu löytyy rinnakkaisolos-ta. Toisin 5anqen, me voimme elää yhdessä sotimatta. , '^«nin puhui' pitkäaikaisesta r i n - nakkaisolosta^ Kuinka pitkästä ajast a on kysymys,' sitä ei voi kukaan sanoa; Se riippuu historiallisteta O UH suhteista;, Jos Amerikan, kansa' h a luaa mieluimmin elää kapitalismin alaisuudessa, n i in .ei ole mitään W - tä miksi .se-olisi estettävä siitä. ' S I T Ä — JA — BBSSiii Pikku Oskari t u l i k o t l ^ ai?a Fäältä l(uras$a. räpaisentf' myöten kaaduttuaan:Jät3)ä(fi0n maalla. Hänen, ä i t i n^ j u u t ti tenkin j a ilmoitti,' painavan m teensä asiaanktniluvlnrsanalcäi sekä U£äsl lopuksi: —^3, kaiken l^Eäks^ vielä star mat Jjousut jaJasEasI| 'AUstuneeest^^ huokaisten \ pikku,Qskarl: ^^^^ . jr — jjia en miUään kerinny;t ' niitä^pois ennen; kompastumista t^>:sl'i|j;yi;E^fg]pt^^ Fllpsoflaa ,^ harrastavai^-^ xaä^ huokaus: ^ — Ihmiset,ovat konstikkaita sanoL^^osiJoku professoria le,^ et1ä> on olemassa 270,665,3 täht^ avaruudessa, he uskovat ta ilman muuta: Mutta'Jos m u pustan Jonnekin taulun/että S. ON M A A I ^ T T U ; n i in siUoin j ok k a tulee Ja koettelee sitä peul laan. ' ' s ' "Minä oleiv myötämielinen koi nismihe. Te olette myötamic kapitalismille." . , ^ jaearstln kirjeenvaihtaja I Coniff; Joka;; oli myös. saapuvilla kirjoituksessaan : k u i n k a H l chev hymyili;'taputti Hearstiä varteen-ja sanoi:- "Te olette itsekhi kapitalisti, a me' keskustelemme .kuitenkin rai lisesti. Jos me voimme olla r i tusten tämaii,.pöydän-ääressäi silloin pitäisi voida olla yhdessi puomia maapalloa." Hearst: huomautti tämän johd 'Me^elämme rinnakkain Yhdist: den kansakuntien järjestössä." S Hrushchev jatkoi: "Te uskotte, että kapitalismi voiton puolella. Me uskomme, kommunismi »voittaa pitkän p i M i l l o in tämä tapahtuu sita on n doton; sanoa, v Mikäli o n puhe Y h valloista, se r.ippuu Yhdysva hansasta. , >• ^ "Kukaan ei voi ratkaista'tätä symystä Ylidysvaltain -kansan ,>] lesta. Jos te olisitte kysynyt ke Nikolai toiselta kymmenen vuotta nen*.Venäjän vallankumousta, 'kuinka kauaa hänen ;fJärjestelms pysyy vallassa, hän- oli^i -sanoniU/, tä se kestää iänikuisesti. M kymmeneiiBvuo^en; kukuttua ;a^^ eiiä^ ollut. ' ' • ' \ " "^Yhdysvalloissa on työväenluc e r i t ^ h i voimakas j a Jonakin päiv ie_3forql;taa'äänensä," ''" ' T-aiian vastasi Hearst; • , ' "ifiöväenluoika 'on nyt Ame;^ kansa: se korottaa äänensä kalk vaaleissa." Hrushchev vastasi: " ' T e uskotte kapltalismigi j a k l i i] aieisuuteen. Et$ä sen alaisuudessa, paljon parempi elää." Se on"tei< (maanne) sisäinen asia." Hearstin khrjeenvkhtaja kei että Hrushchev Ilmaisi halunsa i r a l l i a joskus ;Yhäysvanolssä,tutki seen •yhdysvaltalaisia > maanviljel menetelmiä. Mutta hän lisäsi i kittävästi hymyUlen, kuten K i n bury raportissaan sanoi: "Uskon kuitenkin • että Yhdys^ •loista on vaikea löytää sellaista -v kutusvaltälsta henkilöä joka u s i taisi kutsua vieraakseen: Neuvosto ton kommunistisen puolueen ensi maisen sihteerin. " E i k ö . E e r i johdosta sanottaisi, e minä tulisin sinne subversiivise tarkoituksessa, 'räjäyttääkseni?;jo k i n ? " V — suomen suurin j o k i onKemlJo jonka pituus (Karihaaran lähteil on 512 km. Sen v^Ialue käsitt 51,400 oaellökilometTiä. PÄIVÄN PÄKINÄ Suu puhuu sydämen kyllyydestä ''^^|}!j'/KynäilijöilIä, jotka ovat sanomalehden omistajan työläisiä, on Jl^ltlLm^ jotka /eriävät heidän työnantajien katso- Mtatiksista. Sanomalehden- omistaja, työnantaja, vaatii, että hänen j^^imlensa-farjoittaa siten kuin hänen työnantajansa ajattelee tai ''ituaaltckijansä a/a.ttelevan! Ollessaan ihmisolento hän ei*$älll^5a-väskiii^ an ^ridrjolttajaile p a j l l ^ ^ sellaisesta, mitä hän ei halua painetta- 0Hi|iinciIa^unta<n>iy mh^ur^o.lee4lliiis,.e:sne,U v^a linnan 'kautt|ao' mk^i n^ä^ o^oljejlnc dna^inma. ^^ ,^i,tti,s^:«i,mi^^^^ samaa mieltä monissa, monissa tärkeissä kysymyksissä, joita meidän on käsiteltävä. Mutta kenenkään kah<ien- henkilön on mahdotonta olla yhtä mieltä kaikissa kysymyksissä . . . 'Minä olen vaatinut alais-leni, määrättyjen artikkelien kirjoittajien, ilmaisemaan minun mieli-piteeni, joka monessa tapauksessa on ollut vastakkainen heidän omille mielipiteilleen.'' •'Tää 'korutonl' on kertomaa'' porvarillisesta sanomalehtivapau-desta. Mutta onneksi On todella vapaitakin lehtiä, jotka eivät ole suuren rahan orjuudessa. «Meillä on sellaisia työväenlehtiä, kuin esimer-kiksi tämä V^apaus,' jonka kirjoitusten kelpoisuusvaatimuksena ei ole se, mitä suurrikkaat ajattelevat ja haluavat, vaan se^ että niissä kerrotaan totuus, eikä mitään muuta kuin totuus. Tehkäämme kaiken \-oitavamme työväenlehtien levittämiseksi työläis- ja farmarikoteihin. Valmistukaamme siihen, että \'apaudelle hankitaan tulevan maaliskuun aikana vähintään 250 uutta tilausta ' samalla -kun kaikki katkeamassa olevat tilaukset uusitaan. ^ ; J i K.—Globe and<Mailin myynti tapahtui odotettua nopt^ammin. Maailmassa oii viime aikoina sta-r pahtunut taas yhtä j a toista sellaista^ mistä sanomalehdet ovat saaneet a i heen pläntätä kissan korkuisilla k i r jaimilla- otsikolta etusivuilleen. Ensiksikin kaukaisessa Idässä, siellä : suuren Kiinan Tannikollla ovat Yhdysvaltain^'. sqtllasmahtiin nojaa-, van IFormosan diktaattorin rqsyojour kot:.joutimeet: ottamaan ..matkan eräillä ^KUhan mannermAn läblstöl-! lä olevilU> paarilta. ^ ^ , •Ei auttanut se, .vaikka vielä kuu-: kausi pari sitten levelltiin, että Isom-: mat tupejnraptaat shlä sjmtyy,^ jos Kiman, Kansantasavalta; ryhtyy näitä sille'icuuluvia saaria haltuunsa ottamaan. Mutta tässäkin luLvl totee se vanha suomalainen sananparsi, että "ääm ei auta, voimaa oDa pitää". - !'saapa sitten nähdä miten käy. kun K i i n a n 60Ö miljoonainen kansa käy vaatimaan', toisiakin sille - luinsainvä-llsten sopimusten' Ja maantieteellisten Sekä kansalllsuusmäärltelmien perusteella ehdottomasti kuuluvia' saaria: ^Mfe kuitenkin alamme vakavasti us^r ^oa. ett&'velikka ailtft hirveä poru nostetaanldn \ ja mitä ^kamalampia tihiuukäa h ^ loppu- J^Ttopuksl ioinän kansa, perii oman- ' Jos se ei saa;omaansa rauhan keinoin. Joka olisi maailman, kansojen j a erikoisesti Kiinan kansan kannalta tuljjuisia kertoja -parempi kuin so-tatoimenpiteet,^ niin .tulee:• se :peri-mään omansa votmatoimenpltein. Naiden asioiden .kanssa samanaikaisesti tehtlm Neuvostoliitossa Joitakin muutoksia hallituksessa. Tapahtuuhan nilt^ •'v.halUtusmuuT:. toksla 'tuhkatiheään muuallakin, mutta niistä ei porvarilUsis^a päiivä-lehdlssä :pldetä suurtakaan ääntä, kerrotaanhan ' v a i n : kuten -muistakin tapahtumista. , • \ / . Mutta • nämä Neuvostohiton halll-tusmiesvaihdökset aiheuttivat oikean hlrmumetakan. Mielikuvitusrikkalmmat näkivät Jo entisen. pääministeri; G . ; Malenkovin j a Joitakin toisia hirressä 'jä h i r v l tr tävän "taistelun -vallasta" loppujen Neuvostoliiton johtomiesten kesken.' Mitä'sitten oikein tapahtui? . E I sen kummempaa.' k u in että Neu- 'vostoliiton :' kozkeimmanv ; neuvoston kokoukse^^. joka j u u r i on ollut koolrf l a Moskovassa." Malenkov ilmoitti luopuvansa' pääministerin palkasta. Mhlenkov sanoi , eronpyynnössään YmMärrfUi Evästi, että ,koke- :nen valkutus;monimutkaisten'ja: vastuullisten- tehtävien täyttämi- • seen ministerineuvoston puheen- ^ johtajana . . . " O n odotettavissa, että erilaiset ]iorvarillIset ryhmäkunnat eslttä^^ vät hysteerisiä kdmmentaäreja tämän, selostukseni johdosta ^ . . Mutta'^ma kommunistit emme vä-- htä'tästä,Valheellisesta panelte-lusia. Meillä kalkille merkitsevät Isänmaan^'-'kansni j a puolueen edut eniten': . • Monet • ~ ärVonraltalsemmat^^^^^^^^^^ lehdet hiljensivät ääntään hetf. kmx t u l i tiedokRl,: että jMalenkoV _Jää • ^ C l l e en varapäänUälsterlksi^jk sahkdtuotan-noii minlsteääksi,' mutta. pieneBdäär v i t ' J o s i liiäkevSCettÄjol j a kaiken, häpynsä menettäneet^.JpLt- t p % n v o p ^ y t ' t ä ä Ä p a r e i h m lk koivat edelleen Isamaan ääneen.,. . " ' Edelleen.-Äie?=>kuten Maenkov. m Näille;: i^nsäkatunjdsenj:?iti^ alentuneille 'rakeille ei tosiaakt merkitse mitään, niille on .kalkkf kaikessa ne penningit, .mitä,: n e työkansan: Ja rauhan vihollisilta elämänsä ylläpitämiseksi saavat. Esim, torontolainen Vapaa Sana leuhkii edelKen> kuten helppo-Heikld ett^tySvägn hallitsemassa maassa ole\ sellaista herraa eikä vh-kaHiJi joka ei o l i s i vastuiissa teoistaan ka salle. Kapitalistisessa .maailmassa ei) valtiomiehet väUtä siitä, mitä k a r heistä .ajattelee. Pääasia, on vs palvella jotakin määrättyä rahamlJ porukkaa.*' Jos kolttosia j a vääriä c teitä tehdään, n i i n korppi ei nc korpin silmää. Kukta.pyrldi hyöt mään parhaansa mukaan halUtusvi lasta. . . V ' V M u t t a Neuvostomaassa on asia .t( nen,: -Siellä halUtusmiehetl^ntunt vat olevansa-' kansan' palvelijoita tekevät kuten Malenkov ieki.'jätt tehtävässään. ' ' \: : V a p a a , S a n a n Kivlperän Pekk jolta laiaan'näyttää: p u u t ta konäan päästä se. ruuvi, mikä toIsU. on löyhässä,'yrittää venrata ^ l e i kovm eroa Berlau i& Joidenkin mn den ulkomaalaisten l^pitatistien p a velUkseen Itsensä 'myyneiden tapaul slin. •ypnhanmäftn"Tn'<*T^ffct"onija lyö tur-' peeseen NeuvqsioUitbn Johtomlehiä. . ' iT^n^l^nn' hn^MtiisIrrli^tVj^ enempää kuin» muidenkaan 'kapitalistimaiden h a l l i t c s k r i ^ t a sillä ei tietenkään ole toitäänsänomlsta. Mitäpä n i ^ r v a in kallckl se mllcä tulee Jai tapahtuu Neuvostoliitossa on pahasta. / V KapltaUstlstenNganOmalfhtlmlfaten Neuvostoliiton hamtuamunfoäp*^ .-^ ^-^ , r , , vetävät'Jobtapftätehnfltijohtqvatlt^^ l^cmx.^ii^^^ ^a,'^JnjiUotittfum » n tetddn osittaia ,my0a «Quresta''^n9e- hanmuiltistaiain rintamaa.^ > •TosIasiatJ ovat kuitenkto ItsqÄl^ helppo-Heikkleri ^ o t t o m a B a suur pieksemisellä nUt& el muuteta. [ • Me puolestainme uskomme.' «tt neuvostomaassa- tapahtuneet . h aU tusmuut«duiet^tulevat,alelleen ViäA näin Neujrostoliiton .yaUnttosta maa hanpuoltii^jain rintamaa.;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 15, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-02-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550215 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-02-15-04