1964-04-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siyu 2 • Lauantaina, huhtik. 4 — Saturday, April 4, 1964 .VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN OF FINNISH CANADIANS Established Nov. 6, 1917 Manager: E. Suksi (LIBERTY) Bdltor: W. Eklund Telephone: Office 674-4264 — Editoria! 674-4265 Publlshed thrice vveekly: Tuesdays; Thursdoys and Saturdays by - Vapaus Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. WeBt.Sudbury. Ontario; Canada. Mailing äddress: Box 69 ' • AdTjertising rates upon application, translations free of charge. Authorizpd as second class mall by thfi Post Office Departnjent, Ottawa, ^ - v and for payment of postage • ' ' V CANADIANiliANGUÄGEIPRESSi TILAUSHINNAT Canadassa:' 1 vk. $9.00. 6 kk. iB4.75 • USA:ssa 1 vk. $lff.0Ö'6 kkV $5:25' 3 kk. 2.73 Suomesp: ,1 vk. 10.50 6 klc: S.79 Made in,USA vastavallankumous t '^^^ Brasiliasta tulleet uutistiedot kertovat, että Washingtonin siunauksen alusta pitäen saanut kuvernööri Carlos Lacerdan johtama äärioikeiston kapina maan laillisen hallituksen kukistamiseksi" on pakoittanut- presidentti Joao Goulartin pakenemaan ja luopumaan virastaan. Täten "Made in USA"-leimalla varustettu vastavallanku-ihous, jota on ilmeisesti hyvin huolellisesti valmisteltu koska sen; iskujoukoiksi saatiin alusta pitäen Brasilian, toinen ja neljäs armeija, sai huolestuttavan voimakkaan alun,r Brasilian 22:sta maakunnasta sanotaan, kymmenen maakunnan liittyneen"- vastavallankumouksellisten\ puolelle kapinan ensimmäisenä päivänä. Näitä rivejä kirjoitettaessa (torstai-aämuna) ei ole läheskään selvää kuvaa vallitsevasta tilanteesta, mutta vissit merkit viittaavat siihen, että maan ensimmäinen ja kolmas armeija ovat edelleen uskollisia lailliselle hallitukselle, ja että kansanjoukkojen keskuudesta on nousemassa oma-aloitteinen vastarinta ulkomailta tuettayaa taantumus-rintamaa vastaan.. Lacerdan vastavallankumouksellisten tunnuslauseena on, että Brasilia "on pelastettava kommunismin orjuudesta", ja että presidentti Joao Goulart edustaa muka hallituksineen "vaarallista vasemmistolaisuutta". Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Tämä näkyy parhaiten siitä, että Brasilian kommunistinen puolue on edelleen laittomana, maanalaisena järjestönä.; Presidentti Joao Goulart ja hänen hallituksensa on puolustanut maan itsemääräämisoikeutta ja pyrkinyt kehittämään Brasilian teollisuutta kansakunnan yhteiseksi hyväksi. Kun tähän vielä lisätään se, että demokraattinen hallitusmuoto, on voimistunut ja kehittynyt siellä ja että Brasilian hallitup on kieltäytynyt" liittymästä Kuuban-vastaiseen vehkeilyyn, niin silloin nähdään mikä on todella "VVashingtonin "tyytymättömyyden" syynä. Brasilia, Etelä-Amerikan jättiläismaa, minkä asukasluku on noin 70,000,000, on kehittynyt äärettömän nopeasti vii-meksikuluneltten vuosien aikana. Mutta tämä kehitys ei kuitenkaan tapahtunut suoraviivaisesti, eikä taistelutta, LÄHIHISTORIAN ETAPPEJA Brasilia läpäisi V . 1961 kesällä vakavan poliittisen kriisin. Monopolipääoman painostuksen johdosta erosi silloinen presidentti Janio Quadros toimestaan ja maa oli vähällä joutua kansalaissodan pyörteisiin. Brasilian, perustuslain mukaan olisi sijnä tilanteessa pitänyt varapresidentin tulla presidentiksi, mutta Goulartia pidettiin jo silloin Washingtonis.sa , "liian vasemmistolaisena" ja niin .piti Brasilian taantumus hänet sivussa. Mutta kansanjoukot nousivat Goulartin puolelle. Näin syntyi poliittinen kriisi — kansanjoukkojen ja äärioikjeiston välillä ja kriisi ratkaistiin kompromissipäätök-sellä, ^inkä mukaan Goulart tuli presidentiksi, mutta samalla hyväksyttiin ns. .lisälaki, joka sitoi presidentin kädet niin, ettei hän voinut toteuttahaluamian reformeja. Mainitun "lisälain" mukaan kiellettiin sekä presidentiltä että pääministeriltä oikeus "hallita". "Kaviaarisla (^hjuyr NLn messuluni)uksena i Suuri neuvostoliittolainen kauppa- ja' teoIUsuusvaltuuskunta oli sä&l)tiiiut Italiaan Geqevassa^ava# tuihin Neuvostoliiton teollisuus-ja kauppamessuiUe. Valtuuskuntaa^ johtaa ' N.-liiton • ensimmäi-neh varapäSmini^teri KosygKh. Mesut, joiden' tunnuksena on ''h^aviaarista ohjuksiin", kuuluvat suurimpiin, mitä Neuvostoliitto on'.koskaan järjestänyt lansimais sa: '' " Neuvostoliiton feollisuusnäyttelyn tarkoituksena ei ole yksin esitellä Neuvostoliiton talouden j a teollisuu-densaavutuksia ja tuotteita, vaan' niiden yhteydessä käydään myös kauppaneuvotteluja ja tehdään kauppoja, jotka ennakkotietojen mukaan tulevat nousemaan ennätyssummiin. Jo nyt voimassaolevien kauppasopimusten perusteella Italia; on noussut Neuvostoliiton yhdeksi suurimmaksi kauppakumppaniksi lännessä Italian vienti Neuvostoliittoon on jo tällä hetkellä monipuolista alkaen kulutus tavaroista; kuten kengistä ja tekstiileistä, aina karkeakaliperisiin teräs putkiin, 48,000 tonnin tankkialuksiin ja kokonaisiin kemiallisiin tehtaisiin asti. Neuvostoliiton viennin painopiste, on öljyssä, jonka vienti Italiaan on k a s v a n u t " r ä j ä h d y s m ä i s e s t i " . öljyn viennin lisääminen näyttelee pääosaa myös Genovan näyttelyn yhteydessä käytävissä neuvotteluissa. Tämän lisäksi neuvostoliittolaiset koneet, ja teknilliset lisenssit joutuvat kauppaneuvottelujen kohteiksi. Italia odottaa saavansa Neuvostoliitosta huomattavan, suuria kemial' lisen «teollisuuden tehdastilauksia. Italian pääministeri Moro ja ulkoministeri Saragat ovat ottaneet vastaan varapääministeri Kosyginin. Viimeksimainittu vieraili Italias.sa 1982, jolloin sovittiin Neuvostoliiton öljyn viennin perusteista. Harry Sichrovsky; o. Tarinamme alKoav^uoi^n&i 1634 ja päättyy — toistaiseksi — 330 vuotta myöhemmin VKitrt'iiirvitlffsuu8h«uvostoon: Vuonna 1634' vaislsi Medinan pyhän lippaan vartija, Sajjid Abdullah nimeltään, Intiaan ja sai Bidsha-piirin sblttiitaiillta Itiielleen läähltysalueen: Hänen perheensä hallussa oli erikoinen aarre — Muhametin hius—joka oli kulkenut perintönä sukupolvelta toiselle. Vanhan Abdullahin kuoleman jälkeen hiuksen peri hä-n^ n poikansa SajjiäHahiid, Ruhtinaskunta joutui vuonna 1692 moguli-keisari Aurangzbin vallanalle. Hamid menetti maansa ja köyhtyi . E p ä toivoissaan hän suunnitteli, että pyytäisi keisaHlta takaisin läänitysaluet-taW'— mutta rahaa matkaa varten puuttui! Eräs kashmirilainen kauppias — hänen nimensä oli Khvvadsha Nur-ud- dln' Ash\vari' — tarjoutui' antamaan rahaa lainaksi mutta vaati vastalahjaksi profeetan hiusta. Ensin Hamid kieltäytyi mutta hänen tilansa pahentuminen pakotti hSnet lopulta myiihtymääh laimmantajan; ehtoihin. Kaappiasi piiolektaan lähti matkalle kohti kotimaataan Kashmiria, jossa hän halusi säilyttää saa: mansa.aarteen. Matkalla hän kuitenkin joutui keisarin santarmien käsiin. Aurangzeb oli kuullut hiuksen olemassaolosta j a halusi sen palatsiinsa Adshmeriin. Kauppiaan oli noudatettava keisarin tahtoa. Ennen kuolemaansa kauppias kuitenkin vannotti ystäyänsä Khwadsha Me-danishia hankkimaan hiuksen takaisin Kashmiriin. Medanishiri onnistuikin saada keisari luovuttamaan hius. Keisari Shah Dsheban rakennutti myöhemmin Hazrathbalin moskeijan satumaisen kauniin Dal-j ä r v e n rannalle Kashmirin pääkaupungin Srinagarin lähistölle —r hiuksen tyyssijaksi. Siellä hius lepäsi 330 vuotta rauhassa ja unohdettuna, kunnes «e tämän vuoden tammikuussa yhtäkkiä katosi. Uutinen sai kansan kiihdyk-siin, syntyi mielenosoituksia ja tapahtui ryöstöjä. Kashmirin väestöstä on 90% muhamettilaisia ja uskonnollisen rauhan säilyttäminen tässä muhamettilaisen Pakistanin ja hindu-uskoisen Intian välimaastossa on aina ollut vaikeaa. Varkau voimat, joiden etujen mukaista on uskonnollisen rauhan rikkominen alueella, jonka lopullinen asema on yhäa^eJvittämättä. Sen takana saattoivat olla vain ne, jotka halusivat kiinnittää huomiota Kashmirin kysymykseen. Pakistanin presidentti Ajub Khan selitti tuota pikaa, ettei varkauden takana voinut olla muhamettilaisia. Kysymys oli, niin hän sanoi, intia-jäsenet eläneet sovussa keskenään. Nyt puhkesi Pakistanin kylvämä siemen veriseen satoon, 73,000 ihmistä menetti kotinsa ja kaiken omaisuutensa ja joutui vaeltamaan nälkäisenä ja epätoivoisena paikasta toiseen. Kommunistiset kansan edustajat järjestivät höti avustus-apua uhreille ja vetosivat uskonnollisen rauhan säilyttämisen puolesta. Monet työläiset j ä r j p t i v ä t pakolaisille ja haavoittuneille turvapaikan, perustettiin puolueiden yläpuolelIa\ den takana saattoivat olla vain neTöi«va rauhankomitea, joka järjesti lääke- ja hoitoapua. Perustettiin var-tioryhmiä huolehtimaan levottomuuksien estämisestä. Tunnetut taiteilijat, kirjailijat, muusikot- ja elokuvanäyltelijät, jotka edustivat molempia uskontoryhmiä, allekirjoittivat vetoomuksen, jossa kehotettiin hinduja ja muhamettilaisia elämään sovussa keskenään. Intian presidentti Radhakrishnan ehdotti Pakistanin presidentti Ajub Khanil-laisesta salaliitosta, jonka t a r k o i t u k - ! y h t e i s t ä vetoomusta uskontorau-sena oli jatkaa Kashminn muha- P"^'^^»^ J« molempien maiden mettilaisten sortoa j a vainoa. Hän sanoi luottavansa Kashmirin muha-sisäministerien tapaamista neuvottelussa, jossa olisi sovittu yhteisistä mettilaisten uskollisuuteen uskon- toimenpiteistä tämänkaltaisten le toaan kohtaan ja kehotti heitä jat-' vottomuuks.en estämiseksi. Ajub kamaan taistelua. Pakistan pitää ! Kh^in torju, esityksen _ kuvaavaa velv-^isuutenaan heidän lukemis-i ^yUä - 'intialaisten sa ajuonena . taan. Tapausten koko syvyyden ymmar- Hius palautettiin 48 tuntia myöhemmin salaa takaisin paikalleen — todellisia syyllisiä tuskin koskaan saadaan selville, Tä.stä huolimatta jatkui intialaisvastainen yllytys. Moskeijoissa rukoiltiin Kashmiriit vapautumiseksi intialaiscsta ikcestä ja tunnuksena oli 'Kansanäänestys tai Dshehad" (pyhä sota). Johtava lehti Dawn kirjoitti: 'Koston päivä lähenee. Kun kaikki rauhanomaiset keinot osoittautuvat turhiksi, on va-paustaistelijain käytettävä toisia teitä. Silloin ei väkivalta enää ole I väkivaltaa, vaan oikeudenmukainen I keino vapauden ja oikeudenmukai- I suuden turvaamisessa. Kashmirin i vapauttamisessa hindutyranniasta, se on tämän tai huomisen päivän kysymys." Mornint; News kirjoitti: TYÖTfröMAT OVAT MAAN "TÄRKEIMPIÄ" ""^ Pää.sipä EJtä vielä kerran leveän leivän ääreen. Ei lopu ainakaan vuoteen, jos vain herrat vääntävät hanaa auki aina silloin tällöin, tarkoitan niitä Ottawan herroja, kansan-edu. stajia nimittäin. Täällä Catiadas-tekevää, valuuttaa eli Canadan dollareita. Saavat ne toisetkin tämän vakavaraisen yhteiskunnan kulmakivet ja tukipylväät palkan ylennyksiä. Niinkuin estmerklkfi kansanedustajat, kunnalliset pamppumiehet ja myöskin suurfen liikkeitten johtajat. Silloin varsinkin kun on kysymys paremman "frontln"näyttäml- .sä on tuota työttömyyttä niin ko-i se.stä. Ja toisinaan Ihan Ilman alko-soltl että ei tahdo riittää raha työt-j jaan he saavat eli ottavat itselleen tömyyskassassa Ja siksi pitää aina paremman vuositulon. KYSYMYS MAAREFORMISTA Br&silian pääelinkeino on maanviljelys.ja sen tuotteista tärkeimmät kahvi, puuvilla, sokeri, kaakao, tupakka, tee, banaanit jne. ja presidentti Goulartin tärkeimpänä ongelmana oli »ja on maareformin toteuttaminen. Täpsä vaiheessa — ja muistaa tulee että Brasilian parlamentissa oli kaiken tämän aikana oikeistollai enemmistö — on Brasiliassa käyty kovaa taistelua äärioikeiston ja demokraattisten voimien välillä. Äärioikeistoon lukeutuivat siinä vaiheessa parlamentissa Kansallisen demokraattisen unionin, sosialidemokraattisen piiolueen ja pienten oikeistopuolueiden edustajat, jotlca yrittivät jarruttaa ja vaikeuttaa Goulartin reformiohjelmaa. Sen vastavetona nousivat kansanjoukot päättävään taisteluun presidentin puolesta ja niin kehittyi viime syksynä kolme päivää kestänyt yleislakko, johon osallistui peräti 3,000,000 ihmistä. Tämä syyskuun 14 pnä puhjennut lakko vei silloin maaperän pois äärioikeiston jalkojen alta. : Täpsä tilanteessa suoritettiin lokakuun yleisäänestys, mihin osallistui yli % väestöstä ja peräti 80 prosenttia valitsijoista äänesti "lisälain" kumoamisen puolesta, mikä tarkoitti käytärmössä hallitusvallan palauttamista presidentille. Hallitusvallan palauttaminen presidentille tarkoitti puolestaan presidentin reformiohjelman toteuttamista ja juuri se selittää, mjksi Washington on ollut niin "huolissaan" Brasilian "komnjunistisuudesta", ja miksi äärioikeiston vastavallanku-mouksfellista kapinaa on niin lämpimästi tervehditty Yhdysvalloissa. DEMOKRAATTINEN KOKOOMUSHALLITUS Brasiliassa er tietenkään ole mitään "kommunistihallitusta",- kuten äärioikeiston valehtelevat johtajat ulkomaalaisina taustamiehineen väittävät. Laillinen hallitus koostui lokakuun yleisään esty ksen perusteella presidentti Goulartin johtaman työväenpuolueen (labour puolueen), sosialidemokraattien puolueen ja sosiaalisen edistyspuolueen edustajista; jotlca nauttivat parlamentin enemmistön kannatusta, vH^lituksen 3-vuotisen ohjelman.mukaan Goulartin tarkoituksena oli kohottaa teollisuusti^litantoa 37-prolsenttisesti, 20-prosenttisesti maataloustuotantoa ja noin 21-prpsenttisesti kansallistuloja yleensä. "Brasilialla oh nyt ensimmäisen kerran ohjelma, minkä toteuttamisessa ei tarvita lainkaan ulko- .niaisen! pääoman apua'V selitti presidentti Goulart. Ulkopoliittisesti Brasilia on seurannut yleispiirtein puhuen 'jlinjoittumatonta" ohjelmaa. Ulkoministeri Hermes Lima^elitti tätä linjoittumattomuusohjelma sanomalla, että se perustuu kaikkien maiden tasa-arvoisuuden tunnustamiseen —«-luk^utujen näihin tasa-arvoisiin maihin myös Neuvostoliitto ja sosialistiset maat, , Kuien,ylläolevasta näkyy — Brasiliassa ei ole kysymys Ellloin tällöin vääntää liittohallituksen rahaholvin hana auki ja juok- .suttaa Canadan tuohta meille, jotka emme työtä tiee, mutta leipää syöm- :me.-'' Mutta me työttömät olemmekin niitä Canadan taloudellisen elämän kulmakiviä, sillä ovathan taloustieteilijät .sanoneet, että meidän vaTta-varainen taloudellinen tllanteemmö vaatii, että maan työvoimasta on 6— 7% työttömiä. Oikein napit tahtoo lennellä takin edu-stasta kun ajattelee kuinka tärkeää osaa me työttömät näyttelemme tämän meidän va-kavaralsan maamme, Canadan, vaka-varalse. ssa talouselämässä. Eikä tarvitse mitään tehdä, olla vain ja hakea joka kahden viikon päästä rahaa työttömyy.skassasta. El se oikein tahdo riittää joka paikkaan. Meidän, työttömien nimittäin, pltähsl oikein esittää valittelu eli huomautus meidän hallitusher-rolllemme, että meidän pitäisi .saada .enemmän rahaa tai oikeastaan palkkaa kun meille on langennut niin arvokas ja vaativa tehtävä tässä meidän vakavaraisessa talouselämäs.sä Ei siihen asemaan kelpaa kuka ta-han. sa, parempi kun on jo vanhan-puoleinen. Meillä on sitä kokemusta mitä tällainen asema vaatii. Meillä on takanamme. 30-luvun tieto ja taito millä voi, jos tarvis on, saada kerjäämällä yksityisiltä tai fioppakeit-tlöiltä_^ vaihtelua ruokalistaamme Niin sitä silloln-pureskeltlln likaista vettä, mitä sopaksi sanottiin, että ikenet olivat verlllä. Ja niinkuin ennen, niin myös-nytkin. Isiltä peritty taito. : -Mutta niinkuin jo sanoin, näin tärkeässä afamas.sa kuin me olemme, niin pitäisi sitä saada enemmän sitä mistään "kommunismin ikees-tä vapautumisesta" — vaan demokraattisten reforrtiien eli uudistusten toteuttamisen estämisestä. Mitä tahansa Brasi-liassa^ lähipäivinä tapahtuu, varmaa kuitenkin on, että Yhdysvaltain monopolipääoman tukeman äärioikeiston kapinan onnistuminen tarkoittaisi sen maan demokraattisen kehityksen ja edistyksen hetkellistä pysähtymistä — mutta nimenomaan vain hetkellistä, sillä mikään mahti maailmassa ei voi 70-miljoonaista, poliittisesti valveutunutta Brasilian kansaa pitää pitkää aikaa kahleissa. Tai onkohan siinäkin luokkaero? El meillä tässä vakavaraisessa cana-dnlalsessa yksltylsyrlttcUälsyyden yhteiskunnassa plt&lsi olla mitään luokkaeroja. Niin sanovat ainakin ne, jotka kirjoja lukevat ja viisaan näköisinä e.siintyvät, No. m-ene ja tiedä, mutta kyllä kai sekin on jo Jonkunlaista luokkaeroN telua kun minä sain nibi usein kuulla työn haussa ollessani että: "Kom raunt äkeln", eli maan kielellä "Come roundagaln", ja minulla el ole koskaan tilaisuutta niin laulella kun joskus työttömyysvakuutuskonttorlssa tarjotaan työtä. Taitaa sama luokkaero vallita siinä kun me työttömät yhteiskunnan nurkkakivet (tukipylväät) emme saa niitä .palkkoja ja palkan ylennyksiä kuin ne yhteiskunnan nurkkakivet (tukipylväät) jotka lakeja .säätävät ja yhtiöltä ohjaavat. Niin se on, ja ne jotka yllluonnol- ILsla tutkivat Ja seuraavat, sanovat että niin on säädetty sen voiman taholta mikä on yliluonnollinen. Mutta saapas nähdä kuinka käy. — Vesa Kovapuu. tämiseksi on hyödyllistä tarkastella erästä artikkelia joka julkaistiin levottomuuksien aikana amerikkalaisessa' ulkopoliittisessa aikakauslehdessä ' Foreign Affairs". Sen kirjoittaja ei ole enempää eikä vähempää kuin Pakistanin presidentti Ajub Khan, joka johdannossa sanoo Intian johtajien toistuvasti antaneen ymmärtää, että Intian todelliset rajat ulottuvat Mekongiin asti, eli ylipäätään niille äärirajoille saakka, jonne hindulaisuuden vaikutus on aikoinaan yltänyt. Ajub Khan ei viitannut ainoaankaan lähteeseen eikä sanonut, koska ja kuka olisi tällais-. ta kantaa edustanut. 1 Tämä väite TOIMITTANUT EEVA Kengän kärki inuuttuu Alkavan kevään kengissä on entistä': enemmän siroutta, mutta ' myös käytännöllisyyttä. Kapeita suippokärkiä näkee vielä, mutta yleensä'on'kärki pyöristymässä ja korko levenemään päin. Tämä ei ikävä kyllä kuitenkaan merkitse sitäi että voisimme kaivaa kätköistä esiin ^nhat 40- luvun kengät ja esiintyä'niiirä~iiu-dclleen muodikkaana. Kärjen pyöristys on nyt "mantelimainen", ja mikäli korko on paksu, on sekin uutta "60-luvun paksuutta". Naisten nykymuodissa on kengällä huomattava osuutensa. - Erityinen huomio on kiinnitetty värei.- hin ja materiaaleihin. Väreissä tapaa monia vanhoja ."päteviä" vär e j ä , mutta myös paljon uusia kuten keskiruskea, jota tapaa erikoisesti arkivoittoisten ja reipas-tyylisten kenkien värinä. Runsaasti näkee eri nahkalajien yhdistelmämalleja. Päällisen muotoilussa ajankohtainen perusmuoto on " A l i n j a ' eli kolmiolinja. Edes .5ä oleva uurros ja sivussa varsi mistä laillisin keinoin. Tällä kertaa Pakistan liitti vaatimukseensa myös hiustarinan ja muhamettilaisten 'sorron". Neuvostoliitto on jälleen korostanut kantaansa, jolle se on pysynyt uskollisena kuluneet 15 vuottav Kashmir on Intian erottamaton osa ja näiden maiden väliset pulmat olisi ratkaistava vetämättä asiaan mukaan kansainvälisiä eli miä tai suurvaltoja. USA ja Englanti kuitenkin tukevastaa täysin Kiinan hallituksen ra-j vat Pakistania sen pyrkiessä saa-jakiistan aikana esittämää.' Kohta maan Kashmirin, omaan hallintaan-( kun Intia pääsee yhteisymmärryk- sa. Ne toivovat KasTimirin strategi- .seen Kiinan kanssa, Ajub kirjoittaa i sesti edullisilta alueilta tukikohtia | nettava seuraava vaioisU.s: ellei kan ; ^.^ l ä n n e s t ä saadusta aseavusta huo I ja tukeneet pakistanilaisia vapaaeh sanäänestystä toimiteta kuuden kuukauden sisällä, on meillä moraalinen ja laillinen oikeus aloittaa po.si-tiivinen toiminta Kashmirin oikeuksien puolesta." Tämä ilmapiiri antaa ymmärtää. limatta Intia ylläpitää yllä puolueet-j lomuuskylttiä pystyäkseen kyllin sujuvasti.palaamaan perinteelliseen amerikkalaisvastaiseen politiikkaansa heti kun tilanne sen sallii. Presi-toisia; Tälläkin kertaa ön USA luvannut tukensa suunnitelmille, joiden tarkoituksena on 'kansaihvälis-l ä ä " Kashmirin laakso, joka pää-käupunkeineen on maan taloudellisesti: j a poliittisesti tärkein osa: In /tja painostetaan hyväksymään Kashmirin anastus. Tällä kertaa ovat USAn,ja Englannin suurlähet- . . . . . v.^ ...... ^..^ tilaat antaneet ymmärtää, että he töna. aloitettiin murha- ja ryoslo- ^.^^^^.^^ ^^^^ ^^.^^^^ todellinen I saattaisivat taivuttaa Ajub" Khanin . • , „, i dentti Ajub lopettaa artikkelinsa m ksi Kashmirissa syntyi uskonnot-i. .. ,, , , C A . ITCAH.. ,. . • • , - , . * . - . • ! varoittamalla USAfa: USAlta saatu lisia levottomuuksia. Sitävastoin on i . ; i „ „ ^ „ i i ; „ „„ , : . . r, , • ; sotilaallinen ja taloudellinen apu ei sangen omalaatu.st.n. et ta I a-Pak.s-, ^^^^^^^ ^^^^.^^ .jhamielistä tanissa, jossa hindut ovat vahemm.s-, p,,kj,,,„ 3 ^ ^. epidemia hinduyähemmistöä va.s., muohmen, Ajub Khan | suosiollisemmaksi, mikäli Intia hy- 5 " ° " ^ ' ^ : • kirjoittaa. väksyy Kashmirin laakson irrotta-rnioenn pnä.nä.sisssäa KK:ai<s;hhmmiririisst1a: i eikaä ssiioellllaä ' ..: . . . . . . . . . . ...r ... ole vuosiin ollut mitään vihamielisyyttä hindujen ja muhameltilais-1 ten välillä. Khul sen ympäristössä hettilaiset maan hindujen taloja. Hindujen kimppuun hyökättiin kaduilla ja i heitä murhattiin. f*oliisi puuttui ta-' pahtumiin vain anihaivoi.s.sa tapauksissa. .• • •. Näissä olosuhteissa oli vain ajan kysymys, milloin uskonribllisia tais- i teluja syntyisi myös Intiassa. Näin tapahtui, kun ensimmäiset haavoit-J tuneel pakolaiset .saapuivat Intian j Länsi-Bengaliin ja kertoivat siellä j kauhistuttavista kokemuksistaan.; Itäpakistanilaiset . levottomuuden i lietsojat olivat näin laskelmoineet-1 kin. Kalkuta.s.sa ja muilla paikka-! kunnilla ryhdyttiin hyökkäyksiin] muhamettilaista vähemmistöä vas-1 tiian. Kiihkomieliset hindujärje.stöt muodostivat ryhmiä, jotka muutaman päivän ajan yllä pitivät terrori-hallintoa. Tapahtui ryöstöjä, murhia, pahoinpitelyjä ja tuhopolttoja Jo kymmenen vuoden ajan olivat molempien uskonnollisten ryhmien •'Hiusopcraation" todellinen si- mista koskevat neuvottelut. Intia on sältö kävi ilmeiseksi, kun Pakista- kuitenkin pysynyt kannallaan ja muodostavat keskenään miltei suoraan kulman. Korkea etu päällinen - on entistä enemmän-suosiossa. Ns. ikkuna- ja räppänä^iheet ovat;; ajankohtaisia. Eräässä näytteillä olevassa mallissa mm. päällisen ku-'; violeikkaukset oli katettu nylonilla,- j o l l o i n sukka pääsee kuultamaan' l ä p i r - /. Korot ovat tukevoitumassaj mutta ne eivät ole ^uitonkaan pak-' suja. " ' " Korot, ovat" tulleet suoremmiksi^ Lisäksi saattaa usein näyttää siität kuin ne olisivat istutetut taaemmaksi kuin ennen. Teknillisin keinoin kengät on. pyritty, saamaan mahdollisimman' kevyiksi ja joutaviksi. Erikoinen,, uutuus on shakkilauta-ruutuinen pohja. Miestenkin muodissa sanotaan nyt kengillä olevan "ratkaisevan-osuuden Scokonaisvaikutelmaan"., Arkivoittoisissa kengissä voi nyt esiintyä uusia värejä, kellertävän, ruskeaa, jopa vihreää. Sileiden pin-lojen ohella nähdään kuviopintaista nahkaa. Nuoremmat harrastanevat'. vielä paljon terävää kärkeä, mutta-varsin pyöreääkin kärkeä nähdään,, io oaljon tämän kevään miesten kenkäuutuuksissa. Kaunista, mukavaa ja houkuttele-^ vaa tarjoavat kenkämarkkinat niil- • le, joilla on kylliksi rahaa valita parasta. • • • Soljanka eli keitto venäläiseen tapaan Lohta tai muuta kalaa kalalientä (johon on käytetty ' kalan pää ja ruodot, muutamia persiljan oksia' ja 1—2 keltasipulia) : 2 purjoa pala selleriä porkkana , 2 rkl voita tai margariinia 2 muserrettua valkosipulin loh- • koa ^^• . 2 r k l tomaattisosetta oliiveja yiip,aleina 1 r k l kaprista laakerinlehtiä, valkopippuria, timjamia suolaa. Kalalientä keitetään 20 minuiittia ja siivilöidään. Leikataan purjojen valkoiset osat, porkkana ja selleri suikaleiksi. .Käristetään ne voissa' noin 5 minuutin xijan päästämättä niitä ruskistumaan. Lisätään liemi-ja tomaattisose sekä mausteet. Kasvikset keitetään pehmeiksi. Kala lei- West Side Story TampereeBa l l c l ' i n k i . — (Työväen musiikkilehti) — Operetin nuorempi veli musikali valloittaii vhä laajemmat piirit katsojia kannattajakseen. Vaikka voidaankin sanoa, ettei musikali sellaisenaan operettia vastaa, nfin SP joka tapauksessa on Iskenyt Itsensä esille ja valloittanut paikan omana taiteenosana. Tämän talvikauden kotimainen. musikali-csitvs on kiistattomasti Tampereella esitettävä West Side Story, osittain tan sille ja rytmilliselle liikunnalle rakennettu Romeo ja Julia tarina nykvaikaisesta New Yorkin länsilaidan kaupunginosasta. — EFitvksen tan.ssivoltloisuus selittyy sillä, että tuottajana on tanssitai- ("ilija Jerome Robbins, käsikirjoitus on Arthur Laurentsin ja sävelmät Leonard Bernsteinen käsialaa. Tamperelaisesltyksen on ohjannut teatterinjohtaja Rauli Lehtonen. Hänen rinnallaan on ollut tärkeänä ohjaajantyön osana taiteilija Heikki Värisi. On selvää, että ammattimaisen baletin puute on tuottanut esityksen ohjaajille suurimmat vaikeudet. vaiJikei muitakaan vaikeuksia ole puuttunut. Tulos onkin sitä miellyttävämpi yllätys ja todettu arvioinneissa täysosumaksi. Sen vuoksi Tampereen Teatterin West Side Story, onkin saavuttanut maatakäsittävän ja myös rajat ylittävän maineen. — Esitys on suomalaisittain hyvin vastaanotettavissa/ sisällössähän on romantiikkaa, vieraita olosuhteita ja meitä koskettnmattomia ongelmia — siis satua mitä suuremmassa määrin meikäläiselle yleisölle. Toteutus on tehokas, vaikka yksinkertainen ja musiikki alkaa Olla jo sen verran tuttua, että siinäkin on tarttuvuutta. Kalafileitä, 1 11 suolaa ja hienonnettua tilliä, 2 rkl rasvaa, 3 rkl-juustoraastetta, n. % kkp kermaa. Koristeeksi sitruunaa, persiljaa tai'-^ tilliä. Kala voi olla mitä hyvänsä isoa' kalaa, joka perataan ja leikataan fileiksi. Myös pakastekalaa voi,,.. käyttää. Kalafileet pannaan voideltuun vuokaan, ripotellaan suolaa, hienonnettua tilliä ja juustOr raastetta, johon voidaan käyttää' vaikkapa vanhat juustonkannikat. Paistetaan tasaisessa uuninlämmössä, kunnes kala on kypsää. KANNATTAKAA LIIKKEITÄ, JOTKA ILMOITTAVAT VAPAUDESSA! P Ä I V Ä N P A K I NA TERVETULLUT TAITEILU AV lERJ^LU Ei ole harvinaista se, e t f ä j o k in erikoinen, jokin todella arvokas tilaisuus jää näkemättä ja kuulematta siksi, kun ei etukäteen olla tietoisiaj_mitä on tulossa ja luvassa. Aivan varmoja saamme olla etukäteen siitä, että Sudbui-yn Finnish haalilla ensi keskiviikkona esiintyvä taiteilija Kastehelmi Karjalaisen ia hänen Terttu-tyttärensä esitykset ovat taiteellisesti siksi korkeatasoisia ja "antavia", että olisi synti ja tappio, jos hänen juhlatilaisuutensa jäisi hyv ä k s i k ä y t t ä m ä t t ä . ' • "Taiteilija Kastehelmi Karjalaisen tuntee koko Suomen kansa monien laajojen kiertueittensa, radion ja television kautta. Olen kuullut hänen henkilökohtaisia esityksiään rintamalla ollessani ja menen häntä nytkin kuulemaan. Älä epäile mainostaa hänen juhlaansa harvinaisen hyvänä tilaisuutena jonkalaisia mc saamme vain aniharvoin." Tähän tapaan kertoi allekirjoittaneelle puhelimitse ;_^tqr:stai-iltana eräs sotien jälkeen Suomesta tullut kansalal-semmer jota voimme tä.ssä yhtey- J a Kastehelmi ^Käi-jalainen on suuri taiteilija Jumalan armosta, eli lahjakkuutensa ja: alaansa perehtymisensä perusteella. Jos hän sanoo: "Tehkäämme iloinen ilta!" Ilomantsit ja Saimit kansallisia runoaarteita keräämässä ja tutkimassa. Niinpä voidaankin todeta, että Kastehelmi Karjalaisen mukana tulee meille Canadan suomalaisille ensimmäinen kerta raikas tuulahdus Kalevaisen Kantelettaren runojen mailta, kaunihista Karjalasta. Kastehelmi Karjalaisesta on sa- Riihimäen kanssa on Kastehelmi' ' Karjalaisella 3 tyttöä. Marjatta. Sirkku ja Terttu sekä Jukka-poika. Tytöt ovat kaikki lausuntotaiteill- ^ joita ja heistä nuorin, 15 vuotias palmikkopää Terttu, joka käy vie- " lä koulua, tulee äitinsä mukana*"' näyttämään keskiviikkoiltana Fin-• nish haalin juhlassa, että "suku ei tyttäressä huonone". Taiteilija ^Kastehelmi Karjalai-dessä .sanoa vaikka "Kassuksi", - Saatte olla varmoja, että siitä tulee koska hän ei henkilökohtaista mai- todella iloinen ilta. nottu, että hän on ainoa suo-- nen on Suomessa hyvin ylösotettu. nostusta asian yhteydessä halua. '"Kastehelmi Karjalainen pelkää Amerikkaan tuloaan", on selitetty hänen kiertueensa järjestäneen laitoksen, Suomi-Seuran loimesta. Hän pelkää sitä että "nalulaanko häntä kuunnella". Kotimaassa Suomessa on tietenkin tällainen pelko aiheeton, sillä siellä bänet itunrietaan ja siellä annetaan arvo b ä n e n korkeatasoisille .esityksilleen. Toisaalta, kuten Suomi-Seuran puolesta on osoitettu. Kastehelmi Karjalainen ei pyydä meiltä mitään. Mutta hän ei halua liioin kätkeä kynttiläänsä vakan alle. jos sen valoa ja' lämpöä jossakin kaivataan. Jos haluatte hänen sanovan: 'Soitto on suruista tehty, mure-hista muovaeltu", saa hän varmasti kyynelen kimmeltämään silmäkulmastanne. Tämä selittää sen miksi Kastehelmi Karjalaisen lausuntoilloissa on Suomessa aina täysi tupa ja myös sen, miksi niissä tilaisuuksissa on niin välitön ja lämmin yhteys yleisön ja lausujan välillä. Kuulijat eivät kylläänny, vaan tahtovat mielestään jäädä aina "liian vähään". Tämä suosittu laulaja ja lausuja on vissillä tavalla Elias Lönnrotin jälkien seuraaja. Kolmisenkymmentä vuotta sitten hän kulki nuorena ylioppilusncitoscna Suistumot malainen lausuja, joka pystyy esittämään myös itkuvirsiä. Oppinsa hän on saanut tähän taitoon — näin kerrotaan meille Suomi-Seuran toimesta — itkuvirsien tunnetuilta runolaulajilta kuten Oksenja Mäkiseljältä,, Martta .Kähmiltä y'm. Kastehelmi Karjalaisen isänisä oli Tullut Vienasta Vuoksennie-men laulumailta Suomeen. Oma isänsäkin vielä oli taitaja, joka muisti tuhansittain runosäkeitä. E i olekaan sen vuoksi ihme, että taiteilija on paneutunut melkein yksinomaan Kalevalan ja Kantelettaren runojen ehtymätöntä kauneutta etsimään ja niistä kokoamaan hienoimmat ohjelmanume-ronsa. Avioliitostaan arkkitehti Raimo Häntä pyydetääfi. jatkuvasti eripuolille Suomea esiintymään -eri-' laisissa juhlissa ja tilaisuuksissa. Lähes neljäkymmentä vuotta sitten tälle mantereelle tulleena, allekirjoittanut ei luonnollisestikaan ole henkilökohtaisesti saanut tilaisuutta tutustua taiteilija Kasr tehelmi Karjalaisen taiteilijoihin. , Mutta ylläesitetty heijastaa vain pientä murto-osaa siitä, mitä olem-me saaneet hänestä lukea j a kuulla., Jokatapauksessa lukeudumme niihin, jotka' rientävät Finnish haalille keskiviikkona tätä harvinaista taiteilijavierasta ja hänen lupaava tyttöään kuulemaan, — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 4, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-04-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640404 |
Description
Title | 1964-04-04-02 |
OCR text |
Siyu 2 • Lauantaina, huhtik. 4 — Saturday, April 4, 1964
.VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6, 1917
Manager: E. Suksi
(LIBERTY)
Bdltor: W. Eklund
Telephone: Office 674-4264 — Editoria! 674-4265
Publlshed thrice vveekly: Tuesdays; Thursdoys and Saturdays by - Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. WeBt.Sudbury. Ontario; Canada.
Mailing äddress: Box 69
' • AdTjertising rates upon application, translations free of charge.
Authorizpd as second class mall by thfi Post Office Departnjent, Ottawa,
^ - v and for payment of postage • ' '
V
CANADIANiliANGUÄGEIPRESSi
TILAUSHINNAT
Canadassa:' 1 vk. $9.00. 6 kk. iB4.75 • USA:ssa 1 vk. $lff.0Ö'6 kkV $5:25'
3 kk. 2.73 Suomesp: ,1 vk. 10.50 6 klc: S.79
Made in,USA vastavallankumous
t '^^^ Brasiliasta tulleet uutistiedot kertovat,
että Washingtonin siunauksen alusta pitäen saanut kuvernööri
Carlos Lacerdan johtama äärioikeiston kapina maan
laillisen hallituksen kukistamiseksi" on pakoittanut- presidentti
Joao Goulartin pakenemaan ja luopumaan virastaan.
Täten "Made in USA"-leimalla varustettu vastavallanku-ihous,
jota on ilmeisesti hyvin huolellisesti valmisteltu koska
sen; iskujoukoiksi saatiin alusta pitäen Brasilian, toinen ja
neljäs armeija, sai huolestuttavan voimakkaan alun,r Brasilian
22:sta maakunnasta sanotaan, kymmenen maakunnan liittyneen"-
vastavallankumouksellisten\ puolelle kapinan ensimmäisenä
päivänä. Näitä rivejä kirjoitettaessa (torstai-aämuna)
ei ole läheskään selvää kuvaa vallitsevasta tilanteesta, mutta
vissit merkit viittaavat siihen, että maan ensimmäinen ja
kolmas armeija ovat edelleen uskollisia lailliselle hallitukselle,
ja että kansanjoukkojen keskuudesta on nousemassa
oma-aloitteinen vastarinta ulkomailta tuettayaa taantumus-rintamaa
vastaan..
Lacerdan vastavallankumouksellisten tunnuslauseena on,
että Brasilia "on pelastettava kommunismin orjuudesta", ja
että presidentti Joao Goulart edustaa muka hallituksineen
"vaarallista vasemmistolaisuutta". Tosiasia on tietenkin tässäkin
tarua kummempi. Tämä näkyy parhaiten siitä, että
Brasilian kommunistinen puolue on edelleen laittomana,
maanalaisena järjestönä.;
Presidentti Joao Goulart ja hänen hallituksensa on puolustanut
maan itsemääräämisoikeutta ja pyrkinyt kehittämään
Brasilian teollisuutta kansakunnan yhteiseksi hyväksi.
Kun tähän vielä lisätään se, että demokraattinen hallitusmuoto,
on voimistunut ja kehittynyt siellä ja että Brasilian
hallitup on kieltäytynyt" liittymästä Kuuban-vastaiseen vehkeilyyn,
niin silloin nähdään mikä on todella "VVashingtonin
"tyytymättömyyden" syynä.
Brasilia, Etelä-Amerikan jättiläismaa, minkä asukasluku
on noin 70,000,000, on kehittynyt äärettömän nopeasti vii-meksikuluneltten
vuosien aikana. Mutta tämä kehitys ei kuitenkaan
tapahtunut suoraviivaisesti, eikä taistelutta,
LÄHIHISTORIAN ETAPPEJA
Brasilia läpäisi V . 1961 kesällä vakavan poliittisen kriisin.
Monopolipääoman painostuksen johdosta erosi silloinen presidentti
Janio Quadros toimestaan ja maa oli vähällä joutua
kansalaissodan pyörteisiin. Brasilian, perustuslain mukaan
olisi sijnä tilanteessa pitänyt varapresidentin tulla presidentiksi,
mutta Goulartia pidettiin jo silloin Washingtonis.sa ,
"liian vasemmistolaisena" ja niin .piti Brasilian taantumus
hänet sivussa. Mutta kansanjoukot nousivat Goulartin puolelle.
Näin syntyi poliittinen kriisi — kansanjoukkojen ja
äärioikjeiston välillä ja kriisi ratkaistiin kompromissipäätök-sellä,
^inkä mukaan Goulart tuli presidentiksi, mutta samalla
hyväksyttiin ns. .lisälaki, joka sitoi presidentin kädet
niin, ettei hän voinut toteuttahaluamian reformeja. Mainitun
"lisälain" mukaan kiellettiin sekä presidentiltä että pääministeriltä
oikeus "hallita".
"Kaviaarisla
(^hjuyr NLn
messuluni)uksena i
Suuri neuvostoliittolainen kauppa-
ja' teoIUsuusvaltuuskunta oli
sä&l)tiiiut Italiaan Geqevassa^ava#
tuihin Neuvostoliiton teollisuus-ja
kauppamessuiUe. Valtuuskuntaa^
johtaa ' N.-liiton • ensimmäi-neh
varapäSmini^teri KosygKh.
Mesut, joiden' tunnuksena on
''h^aviaarista ohjuksiin", kuuluvat
suurimpiin, mitä Neuvostoliitto
on'.koskaan järjestänyt lansimais
sa: '' "
Neuvostoliiton feollisuusnäyttelyn
tarkoituksena ei ole yksin esitellä
Neuvostoliiton talouden j a teollisuu-densaavutuksia
ja tuotteita, vaan'
niiden yhteydessä käydään myös
kauppaneuvotteluja ja tehdään
kauppoja, jotka ennakkotietojen
mukaan tulevat nousemaan ennätyssummiin.
Jo nyt voimassaolevien
kauppasopimusten perusteella Italia;
on noussut Neuvostoliiton yhdeksi
suurimmaksi kauppakumppaniksi
lännessä Italian vienti Neuvostoliittoon
on jo tällä hetkellä monipuolista
alkaen kulutus tavaroista;
kuten kengistä ja tekstiileistä, aina
karkeakaliperisiin teräs putkiin,
48,000 tonnin tankkialuksiin ja kokonaisiin
kemiallisiin tehtaisiin asti.
Neuvostoliiton viennin painopiste,
on öljyssä, jonka vienti Italiaan on
k a s v a n u t " r ä j ä h d y s m ä i s e s t i " . öljyn
viennin lisääminen näyttelee pääosaa
myös Genovan näyttelyn yhteydessä
käytävissä neuvotteluissa.
Tämän lisäksi neuvostoliittolaiset
koneet, ja teknilliset lisenssit joutuvat
kauppaneuvottelujen kohteiksi.
Italia odottaa saavansa Neuvostoliitosta
huomattavan, suuria kemial'
lisen «teollisuuden tehdastilauksia.
Italian pääministeri Moro ja ulkoministeri
Saragat ovat ottaneet
vastaan varapääministeri Kosyginin.
Viimeksimainittu vieraili Italias.sa
1982, jolloin sovittiin Neuvostoliiton
öljyn viennin perusteista.
Harry Sichrovsky; o.
Tarinamme alKoav^uoi^n&i 1634 ja päättyy — toistaiseksi — 330 vuotta
myöhemmin VKitrt'iiirvitlffsuu8h«uvostoon: Vuonna 1634' vaislsi Medinan
pyhän lippaan vartija, Sajjid Abdullah nimeltään, Intiaan ja sai Bidsha-piirin
sblttiitaiillta Itiielleen läähltysalueen: Hänen perheensä hallussa oli
erikoinen aarre — Muhametin hius—joka oli kulkenut perintönä sukupolvelta
toiselle. Vanhan Abdullahin kuoleman jälkeen hiuksen peri hä-n^
n poikansa SajjiäHahiid, Ruhtinaskunta joutui vuonna 1692 moguli-keisari
Aurangzbin vallanalle. Hamid menetti maansa ja köyhtyi . E p ä toivoissaan
hän suunnitteli, että pyytäisi keisaHlta takaisin läänitysaluet-taW'—
mutta rahaa matkaa varten puuttui!
Eräs kashmirilainen kauppias —
hänen nimensä oli Khvvadsha Nur-ud-
dln' Ash\vari' — tarjoutui' antamaan
rahaa lainaksi mutta vaati
vastalahjaksi profeetan hiusta. Ensin
Hamid kieltäytyi mutta hänen
tilansa pahentuminen pakotti hSnet
lopulta myiihtymääh laimmantajan;
ehtoihin. Kaappiasi piiolektaan lähti
matkalle kohti kotimaataan Kashmiria,
jossa hän halusi säilyttää saa:
mansa.aarteen. Matkalla hän kuitenkin
joutui keisarin santarmien käsiin.
Aurangzeb oli kuullut hiuksen
olemassaolosta j a halusi sen palatsiinsa
Adshmeriin. Kauppiaan oli
noudatettava keisarin tahtoa. Ennen
kuolemaansa kauppias kuitenkin
vannotti ystäyänsä Khwadsha Me-danishia
hankkimaan hiuksen takaisin
Kashmiriin. Medanishiri onnistuikin
saada keisari luovuttamaan
hius. Keisari Shah Dsheban rakennutti
myöhemmin Hazrathbalin
moskeijan satumaisen kauniin Dal-j
ä r v e n rannalle Kashmirin pääkaupungin
Srinagarin lähistölle —r
hiuksen tyyssijaksi.
Siellä hius lepäsi 330 vuotta rauhassa
ja unohdettuna, kunnes «e tämän
vuoden tammikuussa yhtäkkiä
katosi. Uutinen sai kansan kiihdyk-siin,
syntyi mielenosoituksia ja tapahtui
ryöstöjä. Kashmirin väestöstä
on 90% muhamettilaisia ja uskonnollisen
rauhan säilyttäminen
tässä muhamettilaisen Pakistanin
ja hindu-uskoisen Intian välimaastossa
on aina ollut vaikeaa. Varkau
voimat, joiden etujen mukaista on
uskonnollisen rauhan rikkominen
alueella, jonka lopullinen asema on
yhäa^eJvittämättä. Sen takana saattoivat
olla vain ne, jotka halusivat
kiinnittää huomiota Kashmirin kysymykseen.
Pakistanin presidentti Ajub Khan
selitti tuota pikaa, ettei varkauden
takana voinut olla muhamettilaisia.
Kysymys oli, niin hän sanoi, intia-jäsenet
eläneet sovussa keskenään.
Nyt puhkesi Pakistanin kylvämä
siemen veriseen satoon, 73,000 ihmistä
menetti kotinsa ja kaiken
omaisuutensa ja joutui vaeltamaan
nälkäisenä ja epätoivoisena paikasta
toiseen. Kommunistiset kansan
edustajat järjestivät höti avustus-apua
uhreille ja vetosivat uskonnollisen
rauhan säilyttämisen puolesta.
Monet työläiset j ä r j p t i v ä t pakolaisille
ja haavoittuneille turvapaikan,
perustettiin puolueiden yläpuolelIa\
den takana saattoivat olla vain neTöi«va rauhankomitea, joka järjesti
lääke- ja hoitoapua. Perustettiin var-tioryhmiä
huolehtimaan levottomuuksien
estämisestä. Tunnetut
taiteilijat, kirjailijat, muusikot- ja
elokuvanäyltelijät, jotka edustivat
molempia uskontoryhmiä, allekirjoittivat
vetoomuksen, jossa kehotettiin
hinduja ja muhamettilaisia
elämään sovussa keskenään. Intian
presidentti Radhakrishnan ehdotti
Pakistanin presidentti Ajub Khanil-laisesta
salaliitosta, jonka t a r k o i t u k - ! y h t e i s t ä vetoomusta uskontorau-sena
oli jatkaa Kashminn muha- P"^'^^»^ J« molempien maiden
mettilaisten sortoa j a vainoa. Hän
sanoi luottavansa Kashmirin muha-sisäministerien
tapaamista neuvottelussa,
jossa olisi sovittu yhteisistä
mettilaisten uskollisuuteen uskon- toimenpiteistä tämänkaltaisten le
toaan kohtaan ja kehotti heitä jat-' vottomuuks.en estämiseksi. Ajub
kamaan taistelua. Pakistan pitää ! Kh^in torju, esityksen _ kuvaavaa
velv-^isuutenaan heidän lukemis-i ^yUä - 'intialaisten sa ajuonena .
taan. Tapausten koko syvyyden ymmar-
Hius palautettiin 48 tuntia myöhemmin
salaa takaisin paikalleen —
todellisia syyllisiä tuskin koskaan
saadaan selville, Tä.stä huolimatta
jatkui intialaisvastainen yllytys.
Moskeijoissa rukoiltiin Kashmiriit
vapautumiseksi intialaiscsta ikcestä
ja tunnuksena oli 'Kansanäänestys
tai Dshehad" (pyhä sota). Johtava
lehti Dawn kirjoitti: 'Koston päivä
lähenee. Kun kaikki rauhanomaiset
keinot osoittautuvat turhiksi, on va-paustaistelijain
käytettävä toisia
teitä. Silloin ei väkivalta enää ole
I väkivaltaa, vaan oikeudenmukainen
I keino vapauden ja oikeudenmukai-
I suuden turvaamisessa. Kashmirin
i vapauttamisessa hindutyranniasta,
se on tämän tai huomisen päivän
kysymys." Mornint; News kirjoitti:
TYÖTfröMAT OVAT
MAAN "TÄRKEIMPIÄ" ""^
Pää.sipä EJtä vielä kerran leveän
leivän ääreen. Ei lopu ainakaan vuoteen,
jos vain herrat vääntävät hanaa
auki aina silloin tällöin, tarkoitan
niitä Ottawan herroja, kansan-edu.
stajia nimittäin. Täällä Catiadas-tekevää,
valuuttaa eli Canadan dollareita.
Saavat ne toisetkin tämän
vakavaraisen yhteiskunnan kulmakivet
ja tukipylväät palkan ylennyksiä.
Niinkuin estmerklkfi kansanedustajat,
kunnalliset pamppumiehet
ja myöskin suurfen liikkeitten johtajat.
Silloin varsinkin kun on kysymys
paremman "frontln"näyttäml-
.sä on tuota työttömyyttä niin ko-i se.stä. Ja toisinaan Ihan Ilman alko-soltl
että ei tahdo riittää raha työt-j jaan he saavat eli ottavat itselleen
tömyyskassassa Ja siksi pitää aina paremman vuositulon.
KYSYMYS MAAREFORMISTA
Br&silian pääelinkeino on maanviljelys.ja sen tuotteista
tärkeimmät kahvi, puuvilla, sokeri, kaakao, tupakka, tee,
banaanit jne. ja presidentti Goulartin tärkeimpänä ongelmana
oli »ja on maareformin toteuttaminen.
Täpsä vaiheessa — ja muistaa tulee että Brasilian parlamentissa
oli kaiken tämän aikana oikeistollai enemmistö —
on Brasiliassa käyty kovaa taistelua äärioikeiston ja demokraattisten
voimien välillä. Äärioikeistoon lukeutuivat siinä
vaiheessa parlamentissa Kansallisen demokraattisen unionin,
sosialidemokraattisen piiolueen ja pienten oikeistopuolueiden
edustajat, jotlca yrittivät jarruttaa ja vaikeuttaa Goulartin
reformiohjelmaa. Sen vastavetona nousivat kansanjoukot
päättävään taisteluun presidentin puolesta ja niin kehittyi
viime syksynä kolme päivää kestänyt yleislakko, johon osallistui
peräti 3,000,000 ihmistä. Tämä syyskuun 14 pnä puhjennut
lakko vei silloin maaperän pois äärioikeiston jalkojen
alta. :
Täpsä tilanteessa suoritettiin lokakuun yleisäänestys, mihin
osallistui yli % väestöstä ja peräti 80 prosenttia valitsijoista
äänesti "lisälain" kumoamisen puolesta, mikä tarkoitti
käytärmössä hallitusvallan palauttamista presidentille. Hallitusvallan
palauttaminen presidentille tarkoitti puolestaan
presidentin reformiohjelman toteuttamista ja juuri se selittää,
mjksi Washington on ollut niin "huolissaan" Brasilian
"komnjunistisuudesta", ja miksi äärioikeiston vastavallanku-mouksfellista
kapinaa on niin lämpimästi tervehditty Yhdysvalloissa.
DEMOKRAATTINEN KOKOOMUSHALLITUS
Brasiliassa er tietenkään ole mitään "kommunistihallitusta",-
kuten äärioikeiston valehtelevat johtajat ulkomaalaisina
taustamiehineen väittävät. Laillinen hallitus koostui lokakuun
yleisään esty ksen perusteella presidentti Goulartin
johtaman työväenpuolueen (labour puolueen), sosialidemokraattien
puolueen ja sosiaalisen edistyspuolueen edustajista;
jotlca nauttivat parlamentin enemmistön kannatusta,
vH^lituksen 3-vuotisen ohjelman.mukaan Goulartin tarkoituksena
oli kohottaa teollisuusti^litantoa 37-prolsenttisesti,
20-prosenttisesti maataloustuotantoa ja noin 21-prpsenttisesti
kansallistuloja yleensä. "Brasilialla oh nyt ensimmäisen kerran
ohjelma, minkä toteuttamisessa ei tarvita lainkaan ulko-
.niaisen! pääoman apua'V selitti presidentti Goulart.
Ulkopoliittisesti Brasilia on seurannut yleispiirtein puhuen
'jlinjoittumatonta" ohjelmaa. Ulkoministeri Hermes
Lima^elitti tätä linjoittumattomuusohjelma sanomalla, että
se perustuu kaikkien maiden tasa-arvoisuuden tunnustamiseen
—«-luk^utujen näihin tasa-arvoisiin maihin myös Neuvostoliitto
ja sosialistiset maat, ,
Kuien,ylläolevasta näkyy — Brasiliassa ei ole kysymys
Ellloin tällöin vääntää liittohallituksen
rahaholvin hana auki ja juok-
.suttaa Canadan tuohta meille, jotka
emme työtä tiee, mutta leipää syöm-
:me.-''
Mutta me työttömät olemmekin
niitä Canadan taloudellisen elämän
kulmakiviä, sillä ovathan taloustieteilijät
.sanoneet, että meidän vaTta-varainen
taloudellinen tllanteemmö
vaatii, että maan työvoimasta on 6—
7% työttömiä. Oikein napit tahtoo
lennellä takin edu-stasta kun ajattelee
kuinka tärkeää osaa me työttömät
näyttelemme tämän meidän va-kavaralsan
maamme, Canadan, vaka-varalse.
ssa talouselämässä. Eikä tarvitse
mitään tehdä, olla vain ja hakea
joka kahden viikon päästä rahaa
työttömyy.skassasta.
El se oikein tahdo riittää joka
paikkaan. Meidän, työttömien nimittäin,
pltähsl oikein esittää valittelu
eli huomautus meidän hallitusher-rolllemme,
että meidän pitäisi .saada
.enemmän rahaa tai oikeastaan palkkaa
kun meille on langennut niin arvokas
ja vaativa tehtävä tässä meidän
vakavaraisessa talouselämäs.sä
Ei siihen asemaan kelpaa kuka ta-han.
sa, parempi kun on jo vanhan-puoleinen.
Meillä on sitä kokemusta
mitä tällainen asema vaatii. Meillä
on takanamme. 30-luvun tieto ja taito
millä voi, jos tarvis on, saada kerjäämällä
yksityisiltä tai fioppakeit-tlöiltä_^
vaihtelua ruokalistaamme
Niin sitä silloln-pureskeltlln likaista
vettä, mitä sopaksi sanottiin, että
ikenet olivat verlllä. Ja niinkuin ennen,
niin myös-nytkin. Isiltä peritty
taito.
: -Mutta niinkuin jo sanoin, näin tärkeässä
afamas.sa kuin me olemme,
niin pitäisi sitä saada enemmän sitä
mistään "kommunismin ikees-tä
vapautumisesta" — vaan demokraattisten
reforrtiien eli
uudistusten toteuttamisen estämisestä.
Mitä tahansa Brasi-liassa^
lähipäivinä tapahtuu,
varmaa kuitenkin on, että Yhdysvaltain
monopolipääoman
tukeman äärioikeiston kapinan
onnistuminen tarkoittaisi sen
maan demokraattisen kehityksen
ja edistyksen hetkellistä
pysähtymistä — mutta nimenomaan
vain hetkellistä, sillä
mikään mahti maailmassa ei
voi 70-miljoonaista, poliittisesti
valveutunutta Brasilian kansaa
pitää pitkää aikaa kahleissa.
Tai onkohan siinäkin luokkaero?
El meillä tässä vakavaraisessa cana-dnlalsessa
yksltylsyrlttcUälsyyden yhteiskunnassa
plt&lsi olla mitään luokkaeroja.
Niin sanovat ainakin ne, jotka
kirjoja lukevat ja viisaan näköisinä
e.siintyvät,
No. m-ene ja tiedä, mutta kyllä kai
sekin on jo Jonkunlaista luokkaeroN
telua kun minä sain nibi usein kuulla
työn haussa ollessani että: "Kom
raunt äkeln", eli maan kielellä "Come
roundagaln", ja minulla el ole koskaan
tilaisuutta niin laulella kun joskus
työttömyysvakuutuskonttorlssa
tarjotaan työtä.
Taitaa sama luokkaero vallita siinä
kun me työttömät yhteiskunnan
nurkkakivet (tukipylväät) emme saa
niitä .palkkoja ja palkan ylennyksiä
kuin ne yhteiskunnan nurkkakivet
(tukipylväät) jotka lakeja .säätävät
ja yhtiöltä ohjaavat.
Niin se on, ja ne jotka yllluonnol-
ILsla tutkivat Ja seuraavat, sanovat
että niin on säädetty sen voiman taholta
mikä on yliluonnollinen.
Mutta saapas nähdä kuinka käy.
— Vesa Kovapuu.
tämiseksi on hyödyllistä tarkastella
erästä artikkelia joka julkaistiin
levottomuuksien aikana amerikkalaisessa'
ulkopoliittisessa aikakauslehdessä
' Foreign Affairs". Sen
kirjoittaja ei ole enempää eikä vähempää
kuin Pakistanin presidentti
Ajub Khan, joka johdannossa sanoo
Intian johtajien toistuvasti antaneen
ymmärtää, että Intian todelliset rajat
ulottuvat Mekongiin asti, eli ylipäätään
niille äärirajoille saakka,
jonne hindulaisuuden vaikutus on
aikoinaan yltänyt. Ajub Khan ei viitannut
ainoaankaan lähteeseen eikä
sanonut, koska ja kuka olisi tällais-.
ta kantaa edustanut. 1 Tämä väite
TOIMITTANUT EEVA
Kengän kärki inuuttuu
Alkavan kevään kengissä on
entistä': enemmän siroutta, mutta '
myös käytännöllisyyttä.
Kapeita suippokärkiä näkee vielä,
mutta yleensä'on'kärki pyöristymässä
ja korko levenemään
päin. Tämä ei ikävä kyllä kuitenkaan
merkitse sitäi että voisimme
kaivaa kätköistä esiin ^nhat 40-
luvun kengät ja esiintyä'niiirä~iiu-dclleen
muodikkaana. Kärjen pyöristys
on nyt "mantelimainen",
ja mikäli korko on paksu, on sekin
uutta "60-luvun paksuutta".
Naisten nykymuodissa on kengällä
huomattava osuutensa. - Erityinen
huomio on kiinnitetty värei.-
hin ja materiaaleihin. Väreissä tapaa
monia vanhoja ."päteviä" vär
e j ä , mutta myös paljon uusia
kuten keskiruskea, jota tapaa erikoisesti
arkivoittoisten ja reipas-tyylisten
kenkien värinä.
Runsaasti näkee eri nahkalajien
yhdistelmämalleja. Päällisen muotoilussa
ajankohtainen perusmuoto
on " A l i n j a ' eli kolmiolinja. Edes
.5ä oleva uurros ja sivussa varsi
mistä laillisin keinoin. Tällä kertaa
Pakistan liitti vaatimukseensa myös
hiustarinan ja muhamettilaisten
'sorron". Neuvostoliitto on jälleen
korostanut kantaansa, jolle se on
pysynyt uskollisena kuluneet 15
vuottav Kashmir on Intian erottamaton
osa ja näiden maiden väliset
pulmat olisi ratkaistava vetämättä
asiaan mukaan kansainvälisiä eli
miä tai suurvaltoja.
USA ja Englanti kuitenkin tukevastaa
täysin Kiinan hallituksen ra-j vat Pakistania sen pyrkiessä saa-jakiistan
aikana esittämää.' Kohta maan Kashmirin, omaan hallintaan-(
kun Intia pääsee yhteisymmärryk- sa. Ne toivovat KasTimirin strategi-
.seen Kiinan kanssa, Ajub kirjoittaa i sesti edullisilta alueilta tukikohtia |
nettava seuraava vaioisU.s: ellei kan ; ^.^ l ä n n e s t ä saadusta aseavusta huo I ja tukeneet pakistanilaisia vapaaeh
sanäänestystä toimiteta kuuden kuukauden
sisällä, on meillä moraalinen
ja laillinen oikeus aloittaa po.si-tiivinen
toiminta Kashmirin oikeuksien
puolesta."
Tämä ilmapiiri antaa ymmärtää.
limatta Intia ylläpitää yllä puolueet-j
lomuuskylttiä pystyäkseen kyllin
sujuvasti.palaamaan perinteelliseen
amerikkalaisvastaiseen politiikkaansa
heti kun tilanne sen sallii. Presi-toisia;
Tälläkin kertaa ön USA luvannut
tukensa suunnitelmille, joiden
tarkoituksena on 'kansaihvälis-l
ä ä " Kashmirin laakso, joka pää-käupunkeineen
on maan taloudellisesti:
j a poliittisesti tärkein osa: In
/tja painostetaan hyväksymään
Kashmirin anastus. Tällä kertaa
ovat USAn,ja Englannin suurlähet-
. . . . . v.^ ...... ^..^ tilaat antaneet ymmärtää, että he
töna. aloitettiin murha- ja ryoslo- ^.^^^^.^^ ^^^^ ^^.^^^^ todellinen I saattaisivat taivuttaa Ajub" Khanin
. • , „, i dentti Ajub lopettaa artikkelinsa
m ksi Kashmirissa syntyi uskonnot-i. .. ,, , , C A . ITCAH.. ,. . • • , - , . * . - . • ! varoittamalla USAfa: USAlta saatu
lisia levottomuuksia. Sitävastoin on i . ; i „ „ ^ „ i i ; „ „„
, : . . r, , • ; sotilaallinen ja taloudellinen apu ei
sangen omalaatu.st.n. et ta I a-Pak.s-, ^^^^^^^ ^^^^.^^ .jhamielistä
tanissa, jossa hindut ovat vahemm.s-, p,,kj,,,„ 3 ^ ^.
epidemia hinduyähemmistöä va.s., muohmen, Ajub Khan | suosiollisemmaksi, mikäli Intia hy-
5 " ° " ^ ' ^ : • kirjoittaa. väksyy Kashmirin laakson irrotta-rnioenn
pnä.nä.sisssäa KK:ai |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-04-04-02