Vapaus, April 4, 1964

              Siyu 2 • Lauantaina, huhtik. 4 — Saturday, April 4, 1964
.VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6, 1917
Manager: E. Suksi
(LIBERTY)
Bdltor: W. Eklund
Telephone: Office 674-4264 — Editoria! 674-4265
Publlshed thrice vveekly: Tuesdays; Thursdoys and Saturdays by - Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. WeBt.Sudbury. Ontario; Canada.
Mailing äddress: Box 69
' • AdTjertising rates upon application, translations free of charge.
Authorizpd as second class mall by thfi Post Office Departnjent, Ottawa,
^ - v and for payment of postage • ' '
V
CANADIANiliANGUÄGEIPRESSi
TILAUSHINNAT
Canadassa:' 1 vk. $9.00. 6 kk. iB4.75 • USA:ssa 1 vk. $lff.0Ö'6 kkV $5:25'
3 kk. 2.73 Suomesp: ,1 vk. 10.50 6 klc: S.79
Made in,USA vastavallankumous
t '^^^ Brasiliasta tulleet uutistiedot kerto­vat,
että Washingtonin siunauksen alusta pitäen saanut ku­vernööri
Carlos Lacerdan johtama äärioikeiston kapina maan
laillisen hallituksen kukistamiseksi" on pakoittanut- presi­dentti
Joao Goulartin pakenemaan ja luopumaan virastaan.
Täten "Made in USA"-leimalla varustettu vastavallanku-ihous,
jota on ilmeisesti hyvin huolellisesti valmisteltu koska
sen; iskujoukoiksi saatiin alusta pitäen Brasilian, toinen ja
neljäs armeija, sai huolestuttavan voimakkaan alun,r Brasi­lian
22:sta maakunnasta sanotaan, kymmenen maakunnan liit­tyneen"-
vastavallankumouksellisten\ puolelle kapinan ensim­mäisenä
päivänä. Näitä rivejä kirjoitettaessa (torstai-aämuna)
ei ole läheskään selvää kuvaa vallitsevasta tilanteesta, mutta
vissit merkit viittaavat siihen, että maan ensimmäinen ja
kolmas armeija ovat edelleen uskollisia lailliselle hallituk­selle,
ja että kansanjoukkojen keskuudesta on nousemassa
oma-aloitteinen vastarinta ulkomailta tuettayaa taantumus-rintamaa
vastaan..
Lacerdan vastavallankumouksellisten tunnuslauseena on,
että Brasilia "on pelastettava kommunismin orjuudesta", ja
että presidentti Joao Goulart edustaa muka hallituksineen
"vaarallista vasemmistolaisuutta". Tosiasia on tietenkin täs­säkin
tarua kummempi. Tämä näkyy parhaiten siitä, että
Brasilian kommunistinen puolue on edelleen laittomana,
maanalaisena järjestönä.;
Presidentti Joao Goulart ja hänen hallituksensa on puo­lustanut
maan itsemääräämisoikeutta ja pyrkinyt kehittä­mään
Brasilian teollisuutta kansakunnan yhteiseksi hyväksi.
Kun tähän vielä lisätään se, että demokraattinen hallitus­muoto,
on voimistunut ja kehittynyt siellä ja että Brasilian
hallitup on kieltäytynyt" liittymästä Kuuban-vastaiseen veh­keilyyn,
niin silloin nähdään mikä on todella "VVashingtonin
"tyytymättömyyden" syynä.
Brasilia, Etelä-Amerikan jättiläismaa, minkä asukasluku
on noin 70,000,000, on kehittynyt äärettömän nopeasti vii-meksikuluneltten
vuosien aikana. Mutta tämä kehitys ei kui­tenkaan
tapahtunut suoraviivaisesti, eikä taistelutta,
LÄHIHISTORIAN ETAPPEJA
Brasilia läpäisi V . 1961 kesällä vakavan poliittisen kriisin.
Monopolipääoman painostuksen johdosta erosi silloinen pre­sidentti
Janio Quadros toimestaan ja maa oli vähällä joutua
kansalaissodan pyörteisiin. Brasilian, perustuslain mukaan
olisi sijnä tilanteessa pitänyt varapresidentin tulla presiden­tiksi,
mutta Goulartia pidettiin jo silloin Washingtonis.sa ,
"liian vasemmistolaisena" ja niin .piti Brasilian taantumus
hänet sivussa. Mutta kansanjoukot nousivat Goulartin puo­lelle.
Näin syntyi poliittinen kriisi — kansanjoukkojen ja
äärioikjeiston välillä ja kriisi ratkaistiin kompromissipäätök-sellä,
^inkä mukaan Goulart tuli presidentiksi, mutta sa­malla
hyväksyttiin ns. .lisälaki, joka sitoi presidentin kädet
niin, ettei hän voinut toteuttahaluamian reformeja. Maini­tun
"lisälain" mukaan kiellettiin sekä presidentiltä että pää­ministeriltä
oikeus "hallita".
"Kaviaarisla
(^hjuyr NLn
messuluni)uksena i
Suuri neuvostoliittolainen kaup­pa-
ja' teoIUsuusvaltuuskunta oli
sä&l)tiiiut Italiaan Geqevassa^ava#
tuihin Neuvostoliiton teollisuus-ja
kauppamessuiUe. Valtuuskun­taa^
johtaa ' N.-liiton • ensimmäi-neh
varapäSmini^teri KosygKh.
Mesut, joiden' tunnuksena on
''h^aviaarista ohjuksiin", kuuluvat
suurimpiin, mitä Neuvostoliitto
on'.koskaan järjestänyt lansimais
sa: '' "
Neuvostoliiton feollisuusnäyttelyn
tarkoituksena ei ole yksin esitellä
Neuvostoliiton talouden j a teollisuu-densaavutuksia
ja tuotteita, vaan'
niiden yhteydessä käydään myös
kauppaneuvotteluja ja tehdään
kauppoja, jotka ennakkotietojen
mukaan tulevat nousemaan ennätys­summiin.
Jo nyt voimassaolevien
kauppasopimusten perusteella Italia;
on noussut Neuvostoliiton yhdeksi
suurimmaksi kauppakumppaniksi
lännessä Italian vienti Neuvosto­liittoon
on jo tällä hetkellä moni­puolista
alkaen kulutus tavaroista;
kuten kengistä ja tekstiileistä, aina
karkeakaliperisiin teräs putkiin,
48,000 tonnin tankkialuksiin ja ko­konaisiin
kemiallisiin tehtaisiin asti.
Neuvostoliiton viennin painopiste,
on öljyssä, jonka vienti Italiaan on
k a s v a n u t " r ä j ä h d y s m ä i s e s t i " . öljyn
viennin lisääminen näyttelee pää­osaa
myös Genovan näyttelyn yh­teydessä
käytävissä neuvotteluissa.
Tämän lisäksi neuvostoliittolaiset
koneet, ja teknilliset lisenssit joutu­vat
kauppaneuvottelujen kohteiksi.
Italia odottaa saavansa Neuvostolii­tosta
huomattavan, suuria kemial'
lisen «teollisuuden tehdastilauksia.
Italian pääministeri Moro ja ul­koministeri
Saragat ovat ottaneet
vastaan varapääministeri Kosyginin.
Viimeksimainittu vieraili Italias.sa
1982, jolloin sovittiin Neuvostoliiton
öljyn viennin perusteista.
Harry Sichrovsky; o.
Tarinamme alKoav^uoi^n&i 1634 ja päättyy — toistaiseksi — 330 vuot­ta
myöhemmin VKitrt'iiirvitlffsuu8h«uvostoon: Vuonna 1634' vaislsi Medinan
pyhän lippaan vartija, Sajjid Abdullah nimeltään, Intiaan ja sai Bidsha-piirin
sblttiitaiillta Itiielleen läähltysalueen: Hänen perheensä hallussa oli
erikoinen aarre — Muhametin hius—joka oli kulkenut perintönä suku­polvelta
toiselle. Vanhan Abdullahin kuoleman jälkeen hiuksen peri hä-n^
n poikansa SajjiäHahiid, Ruhtinaskunta joutui vuonna 1692 moguli-keisari
Aurangzbin vallanalle. Hamid menetti maansa ja köyhtyi . E p ä ­toivoissaan
hän suunnitteli, että pyytäisi keisaHlta takaisin läänitysaluet-taW'—
mutta rahaa matkaa varten puuttui!
Eräs kashmirilainen kauppias —
hänen nimensä oli Khvvadsha Nur-ud-
dln' Ash\vari' — tarjoutui' anta­maan
rahaa lainaksi mutta vaati
vastalahjaksi profeetan hiusta. En­sin
Hamid kieltäytyi mutta hänen
tilansa pahentuminen pakotti hSnet
lopulta myiihtymääh laimmantajan;
ehtoihin. Kaappiasi piiolektaan lähti
matkalle kohti kotimaataan Kash­miria,
jossa hän halusi säilyttää saa:
mansa.aarteen. Matkalla hän kuiten­kin
joutui keisarin santarmien kä­siin.
Aurangzeb oli kuullut hiuksen
olemassaolosta j a halusi sen palat­siinsa
Adshmeriin. Kauppiaan oli
noudatettava keisarin tahtoa. Ennen
kuolemaansa kauppias kuitenkin
vannotti ystäyänsä Khwadsha Me-danishia
hankkimaan hiuksen takai­sin
Kashmiriin. Medanishiri onnis­tuikin
saada keisari luovuttamaan
hius. Keisari Shah Dsheban raken­nutti
myöhemmin Hazrathbalin
moskeijan satumaisen kauniin Dal-j
ä r v e n rannalle Kashmirin pääkau­pungin
Srinagarin lähistölle —r
hiuksen tyyssijaksi.
Siellä hius lepäsi 330 vuotta rau­hassa
ja unohdettuna, kunnes «e tä­män
vuoden tammikuussa yhtäkkiä
katosi. Uutinen sai kansan kiihdyk-siin,
syntyi mielenosoituksia ja ta­pahtui
ryöstöjä. Kashmirin väestös­tä
on 90% muhamettilaisia ja us­konnollisen
rauhan säilyttäminen
tässä muhamettilaisen Pakistanin
ja hindu-uskoisen Intian välimaas­tossa
on aina ollut vaikeaa. Varkau
voimat, joiden etujen mukaista on
uskonnollisen rauhan rikkominen
alueella, jonka lopullinen asema on
yhäa^eJvittämättä. Sen takana saat­toivat
olla vain ne, jotka halusivat
kiinnittää huomiota Kashmirin ky­symykseen.
Pakistanin presidentti Ajub Khan
selitti tuota pikaa, ettei varkauden
takana voinut olla muhamettilaisia.
Kysymys oli, niin hän sanoi, intia-jäsenet
eläneet sovussa keskenään.
Nyt puhkesi Pakistanin kylvämä
siemen veriseen satoon, 73,000 ih­mistä
menetti kotinsa ja kaiken
omaisuutensa ja joutui vaeltamaan
nälkäisenä ja epätoivoisena paikas­ta
toiseen. Kommunistiset kansan
edustajat järjestivät höti avustus-apua
uhreille ja vetosivat uskonnol­lisen
rauhan säilyttämisen puolesta.
Monet työläiset j ä r j p t i v ä t pakolai­sille
ja haavoittuneille turvapaikan,
perustettiin puolueiden yläpuolelIa\
den takana saattoivat olla vain neTöi«va rauhankomitea, joka järjesti
lääke- ja hoitoapua. Perustettiin var-tioryhmiä
huolehtimaan levotto­muuksien
estämisestä. Tunnetut
taiteilijat, kirjailijat, muusikot- ja
elokuvanäyltelijät, jotka edustivat
molempia uskontoryhmiä, allekir­joittivat
vetoomuksen, jossa keho­tettiin
hinduja ja muhamettilaisia
elämään sovussa keskenään. Intian
presidentti Radhakrishnan ehdotti
Pakistanin presidentti Ajub Khanil-laisesta
salaliitosta, jonka t a r k o i t u k - ! y h t e i s t ä vetoomusta uskontorau-sena
oli jatkaa Kashminn muha- P"^'^^»^ J« molempien maiden
mettilaisten sortoa j a vainoa. Hän
sanoi luottavansa Kashmirin muha-sisäministerien
tapaamista neuvot­telussa,
jossa olisi sovittu yhteisistä
mettilaisten uskollisuuteen uskon- toimenpiteistä tämänkaltaisten le
toaan kohtaan ja kehotti heitä jat-' vottomuuks.en estämiseksi. Ajub
kamaan taistelua. Pakistan pitää ! Kh^in torju, esityksen _ kuvaavaa
velv-^isuutenaan heidän lukemis-i ^yUä - 'intialaisten sa ajuonena .
taan. Tapausten koko syvyyden ymmar-
Hius palautettiin 48 tuntia myö­hemmin
salaa takaisin paikalleen —
todellisia syyllisiä tuskin koskaan
saadaan selville, Tä.stä huolimatta
jatkui intialaisvastainen yllytys.
Moskeijoissa rukoiltiin Kashmiriit
vapautumiseksi intialaiscsta ikcestä
ja tunnuksena oli 'Kansanäänestys
tai Dshehad" (pyhä sota). Johtava
lehti Dawn kirjoitti: 'Koston päivä
lähenee. Kun kaikki rauhanomaiset
keinot osoittautuvat turhiksi, on va-paustaistelijain
käytettävä toisia
teitä. Silloin ei väkivalta enää ole
I väkivaltaa, vaan oikeudenmukainen
I keino vapauden ja oikeudenmukai-
I suuden turvaamisessa. Kashmirin
i vapauttamisessa hindutyranniasta,
se on tämän tai huomisen päivän
kysymys." Mornint; News kirjoitti:
TYÖTfröMAT OVAT
MAAN "TÄRKEIMPIÄ" ""^
Pää.sipä EJtä vielä kerran leveän
leivän ääreen. Ei lopu ainakaan vuo­teen,
jos vain herrat vääntävät ha­naa
auki aina silloin tällöin, tarkoi­tan
niitä Ottawan herroja, kansan-edu.
stajia nimittäin. Täällä Catiadas-tekevää,
valuuttaa eli Canadan dol­lareita.
Saavat ne toisetkin tämän
vakavaraisen yhteiskunnan kulmaki­vet
ja tukipylväät palkan ylennyk­siä.
Niinkuin estmerklkfi kansan­edustajat,
kunnalliset pamppumiehet
ja myöskin suurfen liikkeitten johta­jat.
Silloin varsinkin kun on kysy­mys
paremman "frontln"näyttäml-
.sä on tuota työttömyyttä niin ko-i se.stä. Ja toisinaan Ihan Ilman alko-soltl
että ei tahdo riittää raha työt-j jaan he saavat eli ottavat itselleen
tömyyskassassa Ja siksi pitää aina paremman vuositulon.
KYSYMYS MAAREFORMISTA
Br&silian pääelinkeino on maanviljelys.ja sen tuotteista
tärkeimmät kahvi, puuvilla, sokeri, kaakao, tupakka, tee,
banaanit jne. ja presidentti Goulartin tärkeimpänä ongelma­na
oli »ja on maareformin toteuttaminen.
Täpsä vaiheessa — ja muistaa tulee että Brasilian parla­mentissa
oli kaiken tämän aikana oikeistollai enemmistö —
on Brasiliassa käyty kovaa taistelua äärioikeiston ja demo­kraattisten
voimien välillä. Äärioikeistoon lukeutuivat siinä
vaiheessa parlamentissa Kansallisen demokraattisen unionin,
sosialidemokraattisen piiolueen ja pienten oikeistopuolueiden
edustajat, jotlca yrittivät jarruttaa ja vaikeuttaa Goulartin
reformiohjelmaa. Sen vastavetona nousivat kansanjoukot
päättävään taisteluun presidentin puolesta ja niin kehittyi
viime syksynä kolme päivää kestänyt yleislakko, johon osal­listui
peräti 3,000,000 ihmistä. Tämä syyskuun 14 pnä puhjen­nut
lakko vei silloin maaperän pois äärioikeiston jalkojen
alta. :
Täpsä tilanteessa suoritettiin lokakuun yleisäänestys, mi­hin
osallistui yli % väestöstä ja peräti 80 prosenttia valitsi­joista
äänesti "lisälain" kumoamisen puolesta, mikä tarkoitti
käytärmössä hallitusvallan palauttamista presidentille. Hal­litusvallan
palauttaminen presidentille tarkoitti puolestaan
presidentin reformiohjelman toteuttamista ja juuri se selit­tää,
mjksi Washington on ollut niin "huolissaan" Brasilian
"komnjunistisuudesta", ja miksi äärioikeiston vastavallanku-mouksfellista
kapinaa on niin lämpimästi tervehditty Yhdys­valloissa.
DEMOKRAATTINEN KOKOOMUSHALLITUS
Brasiliassa er tietenkään ole mitään "kommunistihalli­tusta",-
kuten äärioikeiston valehtelevat johtajat ulkomaalai­sina
taustamiehineen väittävät. Laillinen hallitus koostui lo­kakuun
yleisään esty ksen perusteella presidentti Goulartin
johtaman työväenpuolueen (labour puolueen), sosialidemo­kraattien
puolueen ja sosiaalisen edistyspuolueen edustajis­ta;
jotlca nauttivat parlamentin enemmistön kannatusta,
vH^lituksen 3-vuotisen ohjelman.mukaan Goulartin tar­koituksena
oli kohottaa teollisuusti^litantoa 37-prolsenttisesti,
20-prosenttisesti maataloustuotantoa ja noin 21-prpsenttisesti
kansallistuloja yleensä. "Brasilialla oh nyt ensimmäisen ker­ran
ohjelma, minkä toteuttamisessa ei tarvita lainkaan ulko-
.niaisen! pääoman apua'V selitti presidentti Goulart.
Ulkopoliittisesti Brasilia on seurannut yleispiirtein pu­huen
'jlinjoittumatonta" ohjelmaa. Ulkoministeri Hermes
Lima^elitti tätä linjoittumattomuusohjelma sanomalla, että
se perustuu kaikkien maiden tasa-arvoisuuden tunnustami­seen
—«-luk^utujen näihin tasa-arvoisiin maihin myös Neu­vostoliitto
ja sosialistiset maat, ,
Kuien,ylläolevasta näkyy — Brasiliassa ei ole kysymys
Ellloin tällöin vääntää liittohallituk­sen
rahaholvin hana auki ja juok-
.suttaa Canadan tuohta meille, jotka
emme työtä tiee, mutta leipää syöm-
:me.-''
Mutta me työttömät olemmekin
niitä Canadan taloudellisen elämän
kulmakiviä, sillä ovathan taloustie­teilijät
.sanoneet, että meidän vaTta-varainen
taloudellinen tllanteemmö
vaatii, että maan työvoimasta on 6—
7% työttömiä. Oikein napit tahtoo
lennellä takin edu-stasta kun ajatte­lee
kuinka tärkeää osaa me työttö­mät
näyttelemme tämän meidän va-kavaralsan
maamme, Canadan, vaka-varalse.
ssa talouselämässä. Eikä tar­vitse
mitään tehdä, olla vain ja ha­kea
joka kahden viikon päästä rahaa
työttömyy.skassasta.
El se oikein tahdo riittää joka
paikkaan. Meidän, työttömien nimit­täin,
pltähsl oikein esittää valittelu
eli huomautus meidän hallitusher-rolllemme,
että meidän pitäisi .saada
.enemmän rahaa tai oikeastaan palk­kaa
kun meille on langennut niin ar­vokas
ja vaativa tehtävä tässä mei­dän
vakavaraisessa talouselämäs.sä
Ei siihen asemaan kelpaa kuka ta-han.
sa, parempi kun on jo vanhan-puoleinen.
Meillä on sitä kokemusta
mitä tällainen asema vaatii. Meillä
on takanamme. 30-luvun tieto ja tai­to
millä voi, jos tarvis on, saada ker­jäämällä
yksityisiltä tai fioppakeit-tlöiltä_^
vaihtelua ruokalistaamme
Niin sitä silloln-pureskeltlln likaista
vettä, mitä sopaksi sanottiin, että
ikenet olivat verlllä. Ja niinkuin en­nen,
niin myös-nytkin. Isiltä peritty
taito.
: -Mutta niinkuin jo sanoin, näin tär­keässä
afamas.sa kuin me olemme,
niin pitäisi sitä saada enemmän sitä
mistään "kommunismin ikees-tä
vapautumisesta" — vaan de­mokraattisten
reforrtiien eli
uudistusten toteuttamisen estä­misestä.
Mitä tahansa Brasi-liassa^
lähipäivinä tapahtuu,
varmaa kuitenkin on, että Yh­dysvaltain
monopolipääoman
tukeman äärioikeiston kapinan
onnistuminen tarkoittaisi sen
maan demokraattisen kehityk­sen
ja edistyksen hetkellistä
pysähtymistä — mutta nimen­omaan
vain hetkellistä, sillä
mikään mahti maailmassa ei
voi 70-miljoonaista, poliittisesti
valveutunutta Brasilian kansaa
pitää pitkää aikaa kahleissa.
Tai onkohan siinäkin luokkaero?
El meillä tässä vakavaraisessa cana-dnlalsessa
yksltylsyrlttcUälsyyden yh­teiskunnassa
plt&lsi olla mitään luok­kaeroja.
Niin sanovat ainakin ne, jot­ka
kirjoja lukevat ja viisaan näköi­sinä
e.siintyvät,
No. m-ene ja tiedä, mutta kyllä kai
sekin on jo Jonkunlaista luokkaeroN
telua kun minä sain nibi usein kuul­la
työn haussa ollessani että: "Kom
raunt äkeln", eli maan kielellä "Come
roundagaln", ja minulla el ole kos­kaan
tilaisuutta niin laulella kun jos­kus
työttömyysvakuutuskonttorlssa
tarjotaan työtä.
Taitaa sama luokkaero vallita siinä
kun me työttömät yhteiskunnan
nurkkakivet (tukipylväät) emme saa
niitä .palkkoja ja palkan ylennyksiä
kuin ne yhteiskunnan nurkkakivet
(tukipylväät) jotka lakeja .säätävät
ja yhtiöltä ohjaavat.
Niin se on, ja ne jotka yllluonnol-
ILsla tutkivat Ja seuraavat, sanovat
että niin on säädetty sen voiman ta­holta
mikä on yliluonnollinen.
Mutta saapas nähdä kuinka käy.
— Vesa Kovapuu.
tämiseksi on hyödyllistä tarkastella
erästä artikkelia joka julkaistiin
levottomuuksien aikana amerikka­laisessa'
ulkopoliittisessa aikakaus­lehdessä
' Foreign Affairs". Sen
kirjoittaja ei ole enempää eikä vä­hempää
kuin Pakistanin presidentti
Ajub Khan, joka johdannossa sanoo
Intian johtajien toistuvasti antaneen
ymmärtää, että Intian todelliset ra­jat
ulottuvat Mekongiin asti, eli yli­päätään
niille äärirajoille saakka,
jonne hindulaisuuden vaikutus on
aikoinaan yltänyt. Ajub Khan ei vii­tannut
ainoaankaan lähteeseen eikä
sanonut, koska ja kuka olisi tällais-.
ta kantaa edustanut. 1 Tämä väite
TOIMITTANUT EEVA
Kengän kärki inuuttuu
Alkavan kevään kengissä on
entistä': enemmän siroutta, mutta '
myös käytännöllisyyttä.
Kapeita suippokärkiä näkee vie­lä,
mutta yleensä'on'kärki pyöris­tymässä
ja korko levenemään
päin. Tämä ei ikävä kyllä kuiten­kaan
merkitse sitäi että voisimme
kaivaa kätköistä esiin ^nhat 40-
luvun kengät ja esiintyä'niiirä~iiu-dclleen
muodikkaana. Kärjen pyö­ristys
on nyt "mantelimainen",
ja mikäli korko on paksu, on se­kin
uutta "60-luvun paksuutta".
Naisten nykymuodissa on kengäl­lä
huomattava osuutensa. - Erityi­nen
huomio on kiinnitetty värei.-
hin ja materiaaleihin. Väreissä ta­paa
monia vanhoja ."päteviä" vä­r
e j ä , mutta myös paljon uusia
kuten keskiruskea, jota tapaa eri­koisesti
arkivoittoisten ja reipas-tyylisten
kenkien värinä.
Runsaasti näkee eri nahkalajien
yhdistelmämalleja. Päällisen muo­toilussa
ajankohtainen perusmuoto
on " A l i n j a ' eli kolmiolinja. Edes
.5ä oleva uurros ja sivussa varsi
mistä laillisin keinoin. Tällä kertaa
Pakistan liitti vaatimukseensa myös
hiustarinan ja muhamettilaisten
'sorron". Neuvostoliitto on jälleen
korostanut kantaansa, jolle se on
pysynyt uskollisena kuluneet 15
vuottav Kashmir on Intian erotta­maton
osa ja näiden maiden väliset
pulmat olisi ratkaistava vetämättä
asiaan mukaan kansainvälisiä eli
miä tai suurvaltoja.
USA ja Englanti kuitenkin tuke­vastaa
täysin Kiinan hallituksen ra-j vat Pakistania sen pyrkiessä saa-jakiistan
aikana esittämää.' Kohta maan Kashmirin, omaan hallintaan-(
kun Intia pääsee yhteisymmärryk- sa. Ne toivovat KasTimirin strategi-
.seen Kiinan kanssa, Ajub kirjoittaa i sesti edullisilta alueilta tukikohtia |
nettava seuraava vaioisU.s: ellei kan ; ^.^ l ä n n e s t ä saadusta aseavusta huo I ja tukeneet pakistanilaisia vapaaeh
sanäänestystä toimiteta kuuden kuu­kauden
sisällä, on meillä moraali­nen
ja laillinen oikeus aloittaa po.si-tiivinen
toiminta Kashmirin oikeuk­sien
puolesta."
Tämä ilmapiiri antaa ymmärtää.
limatta Intia ylläpitää yllä puolueet-j
lomuuskylttiä pystyäkseen kyllin
sujuvasti.palaamaan perinteelliseen
amerikkalaisvastaiseen politiikkaan­sa
heti kun tilanne sen sallii. Presi-toisia;
Tälläkin kertaa ön USA lu­vannut
tukensa suunnitelmille, joi­den
tarkoituksena on 'kansaihvälis-l
ä ä " Kashmirin laakso, joka pää-käupunkeineen
on maan taloudelli­sesti:
j a poliittisesti tärkein osa: In
/tja painostetaan hyväksymään
Kashmirin anastus. Tällä kertaa
ovat USAn,ja Englannin suurlähet-
. . . . . v.^ ...... ^..^ tilaat antaneet ymmärtää, että he
töna. aloitettiin murha- ja ryoslo- ^.^^^^.^^ ^^^^ ^^.^^^^ todellinen I saattaisivat taivuttaa Ajub" Khanin
. • , „, i dentti Ajub lopettaa artikkelinsa
m ksi Kashmirissa syntyi uskonnot-i. .. ,, , , C A . ITCAH.. ,. . • • , - , . * . - . • ! varoittamalla USAfa: USAlta saatu
lisia levottomuuksia. Sitävastoin on i . ; i „ „ ^ „ i i ; „ „„
, : . . r, , • ; sotilaallinen ja taloudellinen apu ei
sangen omalaatu.st.n. et ta I a-Pak.s-, ^^^^^^^ ^^^^.^^ .jhamielistä
tanissa, jossa hindut ovat vahemm.s-, p,,kj,,,„ 3 ^ ^.
epidemia hinduyähemmistöä va.s., muohmen, Ajub Khan | suosiollisemmaksi, mikäli Intia hy-
5 " ° " ^ ' ^ : • kirjoittaa. väksyy Kashmirin laakson irrotta-rnioenn
pnä.nä.sisssäa KK:ai<s;hhmmiririisst1a: i eikaä ssiioellllaä ' ..: . . . . . . . . . . ...r ...
ole vuosiin ollut mitään vihamieli­syyttä
hindujen ja muhameltilais-1
ten välillä. Khul
sen ympäristössä
hettilaiset
maan hindujen taloja. Hindujen
kimppuun hyökättiin kaduilla ja i
heitä murhattiin. f*oliisi puuttui ta-'
pahtumiin vain anihaivoi.s.sa tapauk­sissa.
.• • •.
Näissä olosuhteissa oli vain ajan
kysymys, milloin uskonribllisia tais- i
teluja syntyisi myös Intiassa. Näin
tapahtui, kun ensimmäiset haavoit-J
tuneel pakolaiset .saapuivat Intian j
Länsi-Bengaliin ja kertoivat siellä j
kauhistuttavista kokemuksistaan.;
Itäpakistanilaiset . levottomuuden i
lietsojat olivat näin laskelmoineet-1
kin. Kalkuta.s.sa ja muilla paikka-!
kunnilla ryhdyttiin hyökkäyksiin]
muhamettilaista vähemmistöä vas-1
tiian. Kiihkomieliset hindujärje.stöt
muodostivat ryhmiä, jotka muuta­man
päivän ajan yllä pitivät terrori-hallintoa.
Tapahtui ryöstöjä, mur­hia,
pahoinpitelyjä ja tuhopolttoja
Jo kymmenen vuoden ajan olivat
molempien uskonnollisten ryhmien
•'Hiusopcraation" todellinen si- mista koskevat neuvottelut. Intia on
sältö kävi ilmeiseksi, kun Pakista- kuitenkin pysynyt kannallaan ja
muodostavat keskenään miltei suo­raan
kulman. Korkea etu päällinen -
on entistä enemmän-suosiossa.
Ns. ikkuna- ja räppänä^iheet ovat;;
ajankohtaisia. Eräässä näytteillä
olevassa mallissa mm. päällisen ku-';
violeikkaukset oli katettu nylonilla,-
j o l l o i n sukka pääsee kuultamaan'
l ä p i r -
/. Korot ovat tukevoitumassaj mut­ta
ne eivät ole ^uitonkaan pak-'
suja. " ' "
Korot, ovat" tulleet suoremmiksi^
Lisäksi saattaa usein näyttää siität
kuin ne olisivat istutetut taaem­maksi
kuin ennen.
Teknillisin keinoin kengät on.
pyritty, saamaan mahdollisimman'
kevyiksi ja joutaviksi. Erikoinen,,
uutuus on shakkilauta-ruutuinen
pohja.
Miestenkin muodissa sanotaan
nyt kengillä olevan "ratkaisevan-osuuden
Scokonaisvaikutelmaan".,
Arkivoittoisissa kengissä voi nyt
esiintyä uusia värejä, kellertävän,
ruskeaa, jopa vihreää. Sileiden pin-lojen
ohella nähdään kuviopintaista
nahkaa. Nuoremmat harrastanevat'.
vielä paljon terävää kärkeä, mutta-varsin
pyöreääkin kärkeä nähdään,,
io oaljon tämän kevään miesten
kenkäuutuuksissa.
Kaunista, mukavaa ja houkuttele-^
vaa tarjoavat kenkämarkkinat niil- •
le, joilla on kylliksi rahaa valita
parasta.
• • •
Soljanka eli keitto
venäläiseen tapaan
Lohta tai muuta kalaa
kalalientä (johon on käytetty '
kalan pää ja ruodot, muutamia
persiljan oksia' ja 1—2 kelta­sipulia)
:
2 purjoa
pala selleriä
porkkana ,
2 rkl voita tai margariinia
2 muserrettua valkosipulin loh-
• koa ^^• .
2 r k l tomaattisosetta
oliiveja yiip,aleina
1 r k l kaprista
laakerinlehtiä, valkopippuria,
timjamia
suolaa.
Kalalientä keitetään 20 minuiittia
ja siivilöidään. Leikataan purjojen
valkoiset osat, porkkana ja selleri
suikaleiksi. .Käristetään ne voissa'
noin 5 minuutin xijan päästämättä
niitä ruskistumaan. Lisätään liemi-ja
tomaattisose sekä mausteet. Kas­vikset
keitetään pehmeiksi. Kala lei-
West Side Story TampereeBa
l l c l ' i n k i . — (Työväen musiikkilehti) — Operetin nuorempi veli
musikali valloittaii vhä laajemmat piirit katsojia kannattajakseen.
Vaikka voidaankin sanoa, ettei musikali sellaisenaan operettia vastaa,
nfin SP joka tapauksessa on Iskenyt Itsensä esille ja valloittanut pai­kan
omana taiteenosana. Tämän talvikauden kotimainen. musikali-csitvs
on kiistattomasti Tampereella esitettävä West Side Story, osit­tain
tan sille ja rytmilliselle liikunnalle rakennettu Romeo ja Julia
tarina nykvaikaisesta New Yorkin länsilaidan kaupunginosasta. —
EFitvksen tan.ssivoltloisuus selittyy sillä, että tuottajana on tanssitai-
("ilija Jerome Robbins, käsikirjoitus on Arthur Laurentsin ja sävel­mät
Leonard Bernsteinen käsialaa.
Tamperelaisesltyksen on ohjannut teatterinjohtaja Rauli Lehto­nen.
Hänen rinnallaan on ollut tärkeänä ohjaajantyön osana taiteilija
Heikki Värisi. On selvää, että ammattimaisen baletin puute on tuot­tanut
esityksen ohjaajille suurimmat vaikeudet. vaiJikei muitakaan
vaikeuksia ole puuttunut. Tulos onkin sitä miellyttävämpi yllätys ja
todettu arvioinneissa täysosumaksi. Sen vuoksi Tampereen Teatterin
West Side Story, onkin saavuttanut maatakäsittävän ja myös rajat
ylittävän maineen. — Esitys on suomalaisittain hyvin vastaanotetta­vissa/
sisällössähän on romantiikkaa, vieraita olosuhteita ja meitä
koskettnmattomia ongelmia — siis satua mitä suuremmassa määrin
meikäläiselle yleisölle. Toteutus on tehokas, vaikka yksinkertainen ja
musiikki alkaa Olla jo sen verran tuttua, että siinäkin on tarttuvuutta.
Kalafileitä, 1 11 suolaa ja hie­nonnettua
tilliä, 2 rkl rasvaa, 3 rkl-juustoraastetta,
n. % kkp kermaa.
Koristeeksi sitruunaa, persiljaa tai'-^
tilliä.
Kala voi olla mitä hyvänsä isoa'
kalaa, joka perataan ja leikataan
fileiksi. Myös pakastekalaa voi,,..
käyttää. Kalafileet pannaan voi­deltuun
vuokaan, ripotellaan suo­laa,
hienonnettua tilliä ja juustOr
raastetta, johon voidaan käyttää'
vaikkapa vanhat juustonkannikat.
Paistetaan tasaisessa uuninlämmös­sä,
kunnes kala on kypsää.
KANNATTAKAA LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
P Ä I V Ä N P A K I NA
TERVETULLUT TAITEILU AV lERJ^LU
Ei ole harvinaista se, e t f ä j o k in
erikoinen, jokin todella arvokas
tilaisuus jää näkemättä ja kuule­matta
siksi, kun ei etukäteen olla
tietoisiaj_mitä on tulossa ja lu­vassa.
Aivan varmoja saamme olla etu­käteen
siitä, että Sudbui-yn Fin­nish
haalilla ensi keskiviikkona
esiintyvä taiteilija Kastehelmi
Karjalaisen ia hänen Terttu-tyt­tärensä
esitykset ovat taiteellisesti
siksi korkeatasoisia ja "antavia",
että olisi synti ja tappio, jos hä­nen
juhlatilaisuutensa jäisi hy­v
ä k s i k ä y t t ä m ä t t ä . ' •
"Taiteilija Kastehelmi Karjalai­sen
tuntee koko Suomen kansa
monien laajojen kiertueittensa, ra­dion
ja television kautta. Olen
kuullut hänen henkilökohtaisia
esityksiään rintamalla ollessani ja
menen häntä nytkin kuulemaan.
Älä epäile mainostaa hänen juh­laansa
harvinaisen hyvänä tilai­suutena
jonkalaisia mc saamme
vain aniharvoin." Tähän tapaan
kertoi allekirjoittaneelle puheli­mitse
;_^tqr:stai-iltana eräs sotien
jälkeen Suomesta tullut kansalal-semmer
jota voimme tä.ssä yhtey-
J a Kastehelmi ^Käi-jalainen on
suuri taiteilija Jumalan armosta,
eli lahjakkuutensa ja: alaansa pe­rehtymisensä
perusteella. Jos hän
sanoo: "Tehkäämme iloinen ilta!"
Ilomantsit ja Saimit kansalli­sia
runoaarteita keräämässä ja tut­kimassa.
Niinpä voidaankin todeta, että
Kastehelmi Karjalaisen mukana
tulee meille Canadan suomalaisille
ensimmäinen kerta raikas tuulah­dus
Kalevaisen Kantelettaren ru­nojen
mailta, kaunihista Karjalas­ta.
Kastehelmi Karjalaisesta on sa-
Riihimäen kanssa on Kastehelmi' '
Karjalaisella 3 tyttöä. Marjatta.
Sirkku ja Terttu sekä Jukka-poika.
Tytöt ovat kaikki lausuntotaiteill- ^
joita ja heistä nuorin, 15 vuotias
palmikkopää Terttu, joka käy vie- "
lä koulua, tulee äitinsä mukana*"'
näyttämään keskiviikkoiltana Fin-•
nish haalin juhlassa, että "suku ei
tyttäressä huonone".
Taiteilija ^Kastehelmi Karjalai-dessä
.sanoa vaikka "Kassuksi", - Saatte olla varmoja, että siitä tulee
koska hän ei henkilökohtaista mai- todella iloinen ilta.
nottu, että hän on ainoa suo-- nen on Suomessa hyvin ylösotettu.
nostusta asian yhteydessä halua.
'"Kastehelmi Karjalainen pelkää
Amerikkaan tuloaan", on selitetty
hänen kiertueensa järjestäneen
laitoksen, Suomi-Seuran loimesta.
Hän pelkää sitä että "nalulaanko
häntä kuunnella". Kotimaassa
Suomessa on tietenkin tällainen
pelko aiheeton, sillä siellä bänet
itunrietaan ja siellä annetaan arvo
b ä n e n korkeatasoisille .esityksil­leen.
Toisaalta, kuten Suomi-Seuran
puolesta on osoitettu. Kastehelmi
Karjalainen ei pyydä meiltä mi­tään.
Mutta hän ei halua liioin kät­keä
kynttiläänsä vakan alle. jos
sen valoa ja' lämpöä jossakin kai­vataan.
Jos haluatte hänen sanovan:
'Soitto on suruista tehty, mure-hista
muovaeltu", saa hän var­masti
kyynelen kimmeltämään sil­mäkulmastanne.
Tämä selittää sen miksi Kaste­helmi
Karjalaisen lausuntoilloissa
on Suomessa aina täysi tupa ja
myös sen, miksi niissä tilaisuuksis­sa
on niin välitön ja lämmin yh­teys
yleisön ja lausujan välillä.
Kuulijat eivät kylläänny, vaan tah­tovat
mielestään jäädä aina "liian
vähään".
Tämä suosittu laulaja ja lausuja
on vissillä tavalla Elias Lönnrotin
jälkien seuraaja. Kolmisenkym­mentä
vuotta sitten hän kulki nuo­rena
ylioppilusncitoscna Suistumot
malainen lausuja, joka pystyy esit­tämään
myös itkuvirsiä. Oppinsa
hän on saanut tähän taitoon —
näin kerrotaan meille Suomi-Seu­ran
toimesta — itkuvirsien tunne­tuilta
runolaulajilta kuten Oksenja
Mäkiseljältä,, Martta .Kähmiltä y'm.
Kastehelmi Karjalaisen isänisä
oli Tullut Vienasta Vuoksennie-men
laulumailta Suomeen. Oma
isänsäkin vielä oli taitaja, joka
muisti tuhansittain runosäkeitä.
E i olekaan sen vuoksi ihme, että
taiteilija on paneutunut melkein
yksinomaan Kalevalan ja Kante­lettaren
runojen ehtymätöntä kau­neutta
etsimään ja niistä kokoa­maan
hienoimmat ohjelmanume-ronsa.
Avioliitostaan arkkitehti Raimo
Häntä pyydetääfi. jatkuvasti eri­puolille
Suomea esiintymään -eri-'
laisissa juhlissa ja tilaisuuksissa.
Lähes neljäkymmentä vuotta
sitten tälle mantereelle tulleena,
allekirjoittanut ei luonnollisesti­kaan
ole henkilökohtaisesti saanut
tilaisuutta tutustua taiteilija Kasr
tehelmi Karjalaisen taiteilijoihin. ,
Mutta ylläesitetty heijastaa vain
pientä murto-osaa siitä, mitä olem-me
saaneet hänestä lukea j a kuul­la.,
Jokatapauksessa lukeudumme
niihin, jotka' rientävät Finnish
haalille keskiviikkona tätä harvi­naista
taiteilijavierasta ja hänen
lupaava tyttöään kuulemaan,
— Känsäkoura.