Vapaus, August 4, 1970

              Siivu 2
VAPAUS
( L I B E R T Y )
Bdttxv: W. EBZJUND :
>V^II>EI>Bf!lÖ9;NT';i;dR^
Seoqbd OitM Mali regi^sträfitoa Nunotnr^ 1078
- GANÄUiAN LANGbAOF-^RtSS^^_[cilir-
Oamdassa: 1 vk. $10.00. 6 idc. $5i5 Uad:o: - J »1^ S ^ - S * ^
^ " I c l u t t t ^ ' v u o o n ä kuuluvat edelleen Laila Nordman,
yÄen,.lM)fcou?,. ;S||ien .osaUistui suun-
DiUeen kuutiseycymmentä henkilöS,
M^9^ iBäflJA ei yol sw|0», koska
eteinen oli joskus aivan täynnä ja
's«toä>e<x>ititi-sen kokoushuoneesta.
ICofeouScseii avasi Irja Koivula
GSJ.n sihteeri Helen Tarvaisen ke-
Ajan meijd^ejä
Sanotaan, eikä aivan suotta> että "kovalle se ottaa kun koi-ranen
poikii". Mutta tiukan tullen sekin voi olla m&hdolllsta —
ainakin usein muuttuvan politiikan alla.
Viime viikolla, tarkemmin sanoen keskiviikkona, kerrottiin
uutistiedoissa 1) että USA:ft on "vaikea pitää salassa" ns. S A L T -
neuvottelujen edistystä, 2) että jos edejlämainituissa neuvotteluis-sa
saadaan tuloksia, presidentti Nixon voi käydä syksyn tullen
Euroopassa vierailemassa ja 3) että U S A : n demokraattipuolueen
tunnettu kiho" tunnustaa nyt, että Vietnamin asioihin sekaantu­minen
oli sittenkin virhe ja vikapisto.
Vähänkin läheisempi tutustuminen edellämainittuihin seikkoi­hin
osoittaa, että ne ovat "sukulaisia" keskenään syy-yhteyden pe­rusteella;
Samalla kertaa ne antavat hieman lisävalaistusta Y h ­dysvaltain
poliittisen elämän nykytilanteesta.
Puntaroikaamme hieman näitä asioita. Ilman muuta on selvää,
että esimerkiksi presidentti Richard Nixon ei voi toivoa "kansan­suosiota"
eikä "vaalimenestystä" sodan laajentamisella Kambodz­haan,
ei Vietnamin likaisen sodan jatkamisella, eikä näitä sotia vas­tustavien
amerikkalaisnuorten kapuloimisella, vangitsemisella, ja
ampumisella; Mutta jos hän voi; näyttää katteettomien puheitten
lisäksi joitakin käytännöllisiä esimerkkejä rauhanasian edistymi­sestä,
niin se on asia erikseen.
Viitaten yllämainittuihin uutistietoihin, me voinime huomioida
Donald R. Shahorin Wienistä lähettämän katsauksen, missä sanot­tiin,
että silloin kun supervallat aloittivat marraskuussa Helsin­gissä
keskustelut strategisten aseiden rajoittamisesta, sovittiin
myös siitä, että neuvotteluja käydään tiukasti lukittujen ovien
takana niin, että kummaltakaan puolelta ei voi esittää propagan­dan
sävyttämiä lausuntoja asiasta.
"Mutta vain toinen osapuolista on p i t ^ y t lupauksen täydelli-.
sestä salaisuudesta ja se on Neuvostoliitto", toteaa mainittu kir­jeenvaihtaja.
Hän selittää, että vuotoja SALT-neuvottelujen tuloksista on
julkaistu lisääntyvässä määrässä Washingtonis8a ja hän toteaa,
että "ulkopoliittinen menestys on poliittisesti eduksi presidentti
Nixonille".
Reuterin Washingtoni8ta lähettämässä toisessa uutistiedossa
todetaan, että jos Neuvostoliiton j a Yhdysvaltain SALT-neuvotte-luissa
saadaan tuloksia, silloin voi presidentti Richard Nixon jär­jestää
vierailumatkan Eurooppaan — aina Jugoslaviaan, Roma­niaan
j a ehkä Neuvostoliittoonkin asti. Jos hän voisi tämän matkan
yhteydessä lisätä allekirjoituksensa SALT-neuvottelujen edistymi­selle,
niin se vaikuttaisi Valkoisen talon kannalta myönteisesti
marraskuussa-pidettäviin vaaleihin.
Mutta osaavat toisenkin valtapuolueen silmäntekevät pelata
poliittista pokkeria. Tähän viittaa UPI:n Washingtonin uutinen
jonka mukaan nyt oppositiossa olevan demokraattisen puolueen
kansallinen puheenjohtaja Lawrence P . C B r i e n oli tunnustanut
aikaisempia syntejään j a antanut ymmärtää, että vikapistoja on
tehty sekä Vietnamin asioihin sekaannuttaessa että Chicagon puo­luekokouksen
jyräyksessä.
Puhuen senaattori George S. McQovemin johtaman demo­kraattipuolueen
reformikomitean kuulustelutilaisuudessa mr
0'Brien, USA :n entinen postiasiain ministeri ja Valkoisen talon
kongressiedustaja, sanoi Indokiinan sotaa "lisääntyvässä määrässä
järjettömäksi sodaksi", mikä ei ole antanut maalle mitään muuta
kuin "surua".
0'Brien sanoo toimineensa läheisessä yhteydessä kahden edel­lisen
presidentin (Kennedy j a Johnson) kanssa j a tukeneensa
Vietnamin sotaa. "Minä kehoitin kongressiin pyrkineitä ehdokkaita
vuonna 1966 antamaan tukensa presidentille Vietnamin kysymyk­sessä".
"Meidän syvä, jatkuva — todellii|uudessa loppumattomalta
näyttävä sekaantumisemme Kaakkois-Aasian asioihin on virhe",
hän sanoi.
Kuten näkyy, U S A : n molemmat valtapuolueet lähestyvät mar­raskuussa
pidettäviä vaaleja täysin: tietoisina siitä, että sotaöhjel-man
avulla ei ainakaan vaalivoittoja saavuteta. On joko tuomittava
vanhat sotavouhottelut, kuten demokraattipuolueen puheenjohtaja
on jo valmiitta tekemään, tai saatava rauhaan pyrkiviä tuloksia
neuvotteluista, mitä republikaanien johto näyttää kaiavailevan.
Se on kaunis tunnustus rauhanpuolustajien työn tuloksista.
Yleinen mielipide on noussut Yhdysvalloissakin niin voimakkaasti
sotaohjelmaa vastaan, että jotakin parempaa eli rauhanomaisempaa
olisi sen tilalle löydettävä.
Ystävysten kesken
l^uokkavieraaksi op kuulemmar-lupa mfsnnä niin kauan kun
ei ole kieltoa tullut. Näin ainakin on ennen vanhaan asia ymmär­retty.
.Mutta jos kufiutut tai kutsumatta saapuneet vieraat ryhtyi­vät
omavaltaisesti talon viinaksia juomaan, arvoesineitä rohmua­maan,
j a talon väkeä mukiloimaan, silloin päättyy sekä "ystävyys"
että vieraanvaraisuus.
Jotakin tällaista näyttää tapahtuneen Kambodzhassakin, min­ne
Saigonin juntan asevoimat mei^ivät kutsua saamatta kuokka­vieraiksi
yhdessä yhdysvaltalaisten asevoimien kanssa. Sen jälkeen
on tosin annettu jrmmärtää, että Washingtonln vedettyä omat mie­hensä
pois sieltä ;ja jätettyään Saigonista saamansa palkkasotilaat
likaista kenttätyötä tekeniään, Phnom Penhin nykyhallitus pn
"hyväksynyt" Saigonin miesten "avunannon".
^^^^^^3^ tarkasti sanoen heinäkuun 29 pnä - r Phnom Penhlsta
Kanibodzhan pääkaupung^Bta saaäun AP :n uutlstiedon mukaan)
Kambodzhan hallUus'*on rajoittanut Bteid-Vfetnamin asevoimien
öperaatioja slellil Saigonin xialesten laajakantblsen. rosvoilun
vuoksi". ^ : : ' : - V : : / . . V .'•.••••-^
, I^oit| 36 mailin päässä Phnom P^n^iotä pohjoiseen sijaitsevan
Long Vek-varikkopalkan komentaja sanoi i "Me emme halua etelä­vietnamilaisten
paluuta. Heidän kurinalaisuutensa pn huono", Sn-hoito&
sesta; r keska hänen oli olt^.va
muissa'järjestelytehtävissä. Puheen­johtajaksi
valittim yksimie^esti
Mätä Rasmus ja pöytSkirjuriksi E i ­no
Tarvainen. Pöytäkirjan tarkas­tajiksi
tulivat Maiju Wuorinen ja
Kerttu ^Laaibso. Kaikki virkailijat
olivat Torootosta.
lEnsimmäiseksi pidettiin minuutin
hiljaisuus poismeoneicten tovereiden
muistolle. Sititeii esitettiin eri kuoro-,
jen toimintakertomukset. Ensim­mäisenä
oli Port Arthurin os. Kaiku
kuoron vupro. Sen esitti Meri Laak­so.
Hän selosti kuoron historiaa pi-tennnäCtäkin'
ajalta mainiten monia
ansiokikai^lia johtajia, joiden alaisuu­dessa
kuorö^eb ovat laulaneet.
SamaJlÄ kokousväeDe ilmoitettiin,
että Kaiku kuoron nykyinen tarmo­kas
johtaja; Veli Kentala oli palan­nut
lyhyeltä Suomi-matkaltaan mu­kanaan
vastavihitty vaimonsa San^
ni Kentala, joka heti oli liittynyt
kuoroon. Heille esitettiin kättentapu­tuksin
kokousväen onnittelut.
Kerttu Laakso esitti Toronton
Finlandia kuoron toimintakertomuk­sen.
Hän selosti kuiidca vuoden ai­kana
on annettu omia konsertteja
ja esiinnytty muissakin juhlissa.
Kun suurjuhla oli tänä vuonna To­rontossa,
niin se tavallisesti lisää
isäntäpaikkaicuntalaisine vielä kai­kenlaisia
muita tehtäviä kuorotoi-jntnnan
lisäksi.
Arne Koivu esitti Sudburyn Sävel
kuoron toimintakertomuksen^ Tär­kein
tilaisuus kuluneen toimintakau­den
aikana oli kuoron 25-vuotiskon-
Arne Koivu, Senja Suksi, Rauha
Mäki, EntU Johnson, Irja, Koivula,
Atu Koivula, Leo Niemi, Erkki K i -
nos j a Amy Malmberg. Kaikki Sud-burysta.
! Edwin Suksi, joka viime kesäisen
vierailumatkan aikana toimi,kuoro-laisi(
en 'matkahjc^hitajana, toi - sieltS
<;c;^vän rei'o ^Hiksen ilmaisten raballi-
-spkiii PIIO'':TI t'flot ja menot, Hän
if-^oi lybvssi'i kuorolaisten matkan
hyvä:jtä onnistumisesta ja sydämel­lisestä
vastaanotosta kaikkialla mi­hin
matka johti. Tämä selostus otet­tiin
kokousväen taholta vastaan run­sain
kät^entaputukäin. Samalla an-jiettiin
myös kiitos Eino Tarvaiselie,
joka oli sanian matkatn aikana eri
tilaisuuksissa toiminut ohjelman se­lostajana
antaen omasta puolestaan
nautittavaa ja aina uutta ohjelmaa.
Matkalla kuoroa johtaneet; Aino
Heikkinen ja Veli Kentala saivat
myös kätLtentaputuksin kokousväen
kiitokset.
Seurasi keskustelua kuorojen suun
»nfttitelemasta Qritish- Columbian
matkasta. Koska siinä on paljon jär- kulku oli reipasta ja antoisaa
jestelyjä ja ennen kaikkea on otet­tava
9elvää matkustusanahdollisuidc-sista
ja -kustannuksisita, ^nlin tämän
kysyinyfesen eteenpäinvieminen pfiä-tettim
jättää TPK:n huoleksi.
Uusiin; asioihin päästessä Kentala
ehdotti, että kaikkien kuorojen olisi
otettava äänten- harjoittelussa käyt­töön
ääninau^ta.' Sitä on käytetty
mm. Kaiku- ja Sävel kuoroissa ja
s'en sanotaan vähentävän kuoronjoh­tajien
työtä nionellatuxinilla. Vielä­pä
on tuttu siihen tulokseen, että
ääininauhalta opeteltaessa kuorolai­set
oppivat helpommin ja käyttävät­kin
sitä mielellään, koska opetusta
voi oman ääninaulhan johdolla jat-kaajcotkdoissa.
Lopuksi kokousväelle luettiin An­selm
Kääriäisen Suomesta lähettä­mä
tervehdys, jossa toivotettiin
suurjuhlalle menestystä.
Nämä musiikkiväen kokoukset
ovat aina olleet innostavia ja kehit­täviä.
Niissä keskustellaan vilkkaas­ti
ja käytetään vapaasti puheenvuo­roja.
Nytkin hyvän puheenjohtajan
varmalla ohjauksella kokouksen
un atKina
Helsinki — (KU) — «einäk. 23.
päivästä lähtien sanmiakonpurema
on vaarallinen. Ei myöskään pidä
ottaa rakennuspuita, koska niistä
tehty talo'on lyhytilcäinen.
Mato syö nauriit ja kaalin, ellei
niitä s u p ; ^ . Teräaseita on käsitel­tävä
huolella, sillä haavat alkavat
helposti märkiä., Liha ja maldcara
pilaantuu vilauksessa.
Käärmeitä ja muita matelijoita on
tavallista enemmän ja ne: ovat taval­lista
kii&kuiä)emipi^ ja suurempia­kin.
Heinäkuun 23: päivänä alkaamä-täkuu
ja kansan uskomuksissa mätä.
kuu on mätänemisen ja matelijoit-ten
kuukausi,
Ilmojen suhteen vanha kansa pi­tää
mätäkuuta epämiellyttävänä-sa­toi
tai paistoi. Hyvbi yleinen on eri
muodoissaan sananlasku: "Mätä­kuu
poudalla palaa tai sateella va­laa".
Pres. Keikkosen USAin-viei^ailu:
EUROOPAN TURVALLISUUSKOKOUS
PIENTEN KOKOUSTEN SARJANA
sertti, joka sai hyvän yleisökanna-tuksen.
Kuorolaiset ovat järjestä­neet
seurapelitilaisuuksia ja kuten
tavallisesti, harjoitelleet ahkerasti,
mutta erikoisena puutoksena hän
mainitsi sen, kun kuoroon ei saada
Usää mieslaulajia. Tämä on jopa
niin vaikea pulma tällä hetkellä, et­tä
jo monasti esiintynyt Sävelen
mieskuoro ei voi enää esiintyä yk-sm,
joten siihen olisi saatava pikai­nen
korjaus. Se saadaan siten, että
maäidollisimman monet miehet liit­tyvät
kuoroihimme.
Seuraavan suurjuhlan pitopaikas­ta
ei ollut paijonicaan keskustelua,
sillä vuoron mukaan sen järjestämi­nen
kuuluu ensi kesänä sudburylai-sille.
Niinpä voden 1971 suurjuhlat
pidetään Sudburyssa j a Wanupissa.
Jo monta kertaa aikaisemminkin on
ollut puhetta suurjuhlan pitoajasla.
Suurin osa kokousväestä oli sitä
mieltä, että suurjtdila tulisi pitää
tulevana Icesänä, kuukautta aikai­semmin,
eli kesä—heinäkuun vaih­teessa-
Niinpä k(^ousväen laholta
päätettiin viedä seuraavana päivänä
pklettävään SCAUL:n Liittokokouk­seen
vakava ehdotus, että seuraa­vat
suurjuhlat pidettäisiin kuukaut­ta
aikaisemmin kuin mitä ne on pi­detty
viime aikoina. Liittokokouk­seen
valittiin musiikkiväen edusta­jina
osallistumaan Senja ja Edwin
Suksi sekä Atu Koivula.
Sitten seurasi suurjuhlan ohjelma.
ehdotiftsia. Kentala esitt; selvän
mielipiteensä siitä, että iiunisille on
annettava mahdollisimman hyvin
harjoitettua ja arvokasta ohjelmaa,
muussa tapauksessa, kuuntelijat
pian häviävät. Vilkkaan keskustelun
jälkeen tuli päätökseksi, että mar­raskuun
l e l u u n mennessä, eikä
missään tapauksessa enää hekni-kuun
viimeisen päivän jälkeen saa
kuoroille tulla uutta musiikkia sinä
kesänä vietettävässä suurjuhlassa
esitettäväksi'.
Joku ehdotti, että ulkoilmakonser­teissa
olisi esitettävä enemmän yk­sityisiä
soolomuneroita, jotta tilai­suudet
saataisiin vaihteleviksi. Täs­täkin
on keskusteltu monissa musiik­kiväen
suurjuhlan aikana pidetyissä
kokouksissa-ja aina tultu siihen tu­lokseen,
että esimerkiksi nai3kuoron
laulut eivät tahdo kuulua ulkoilma^
juhlassa, puhumattakaan joistakin
hiljaisemmista esityksistä. Oltiin
edelleen sitä hieltä, että soolonume­rot
esitetään mieluummin sisällä,
kuin ulkoilmassa, silloin ne pääsevät
enemmän edukseen.
Keskusteltiin myös 0'Canadg
laulun sanoista ja päätökseksi tuU,
että musiil(kikomi'tea noudattaa vi-ralUsia,
kouluissa käytettäviä tämän
laulun sanoja ja säveltä.
Kahsalliseen musiikkikomiteaan
Washington. Presidentti Ur-ro
Kekkosen ja ulkoministeri Väi­nö
Leskisen VVasbingtonin johta­vien
piirien kanssa käymien neu­vottelujen
jälkeen on käynyt ilmi,
ettei amerikkalaisilla ole vasta­väitteitä
Helsingissä pidettävää
Euroopan . turvallisuuskokousta
vastaan. Amerikkalaiset katsovat
kuitenkin, ettei alkuperäistä suun­nitelmaa
kokouksesta enää voida
ilman muuta hyväksyä.
Suomi on sen lähden yrittänyt
muuttaa alkuperäistä ehdotustaan.
Suuren, kaiken käsittävän. kokouk­sen
s:jasta puhutaan nyt kokous­sarjasta,
jossa aluksi neuvoteltai­siin
vähemmän kiistaa herättävis­tä
ongelmista.
: Suomalaiset ovat sekä Neuvos­toliitossa
että Yhdysvalloissakin
Ilmaisseet toiveensa, että tällainen
kokoussarja johtaisi Euroopan po­liittisten
ongelmien todelliseen kä­sittelyyn,
tiedoitcttiin heinäkuun
23 pnä.
Suomalaisten ehdotuksen muutta­misen
eräs pääsyy on epäilemättä
Nixonin hallituksen kielteinen asen­ne
turvallisuuskokoukseen ihnan
etukäteistodiäteita siitä, että se voi
johtaa USA;n kannalta myönteiseen
sopimukseen. Tämä näkökanta esi­tettiin-
viime Nato-kokouksen jäi-;
keen julkaistussa lausunnossa.
Suomalaisen valtuuskunnan edus­taja
korosti, ettei ole luovuttu laa­jan
turvallisuuskokouksen ajatuk­sesta,
mutta Suomi katsoo kuiten­kin
olevan edullisempaa saada
käyntiin rajoitetut neuvottelut kuin
odottaa toputtomiin osapuolten yksi­mielisyyttä
laajan kokouksen päivä­järjestyksen
pääkohdista.
Washingtonissa käytyjen neuvot­telujen
aikana suomalaiset ovat i l ­maisseet
kantanaan, että Saksan ky­symys
on tämänlaatuisen turvalli­suuskokouksen
tärkein kysymys.
Amerikkalaisille on tehty selväksi,
että turvallisuuskokous, joka ei löy­dä
ratkaisua täiiän ongelmaan, ei
ole minkään arvoinen. .
Suomalaisten puolelta on koros­tettu,
että turvallisuuskokouksen en­sin
on otettava esiin vähemmän kiis­taa
herättäviä aiheita. Sen jälkeen
uskotaan voitavan todelUsuuspohjai-sesti
neuvotella Euroopan tilan­teesta,.
Suomen mielestä on nyt tärkeintä
saada aikaan kokous, ja ottaa sitten
yksittäiset ongelmat esiin sopivissa
työryhmissä ja komiteoissa, jotka
asetettaisiin jälkikäteen.
Turvallisuuskokous muotoutuisi
näin oMen ilmeisesti Geneven asei­denriisuntaneuvottelujen
mukaisesti
pienten kokousten sarjaksi. Siinä ta­pauksessa
Helsingistä tulisi kansain­välisen
politiikan keskus pitkäksi
aikaa eteenpäin.
PRESIDENTTI FUHUl
AMERIKANSUOMALAISILLE
Presidentti Urho Kekkonen puhui
lauantaina, 25 pnä jatkuneella Ame­rikan-
vierailullaan amerikansuoma­laisten
järjestämässä juhlassa Fitch-'
burgin kaupungissa. Hän sanoi Fitdi
burgin olevan kaupunki, jossa joka
kymmenes asukas on suomalaista
alkuperää ja joka on tuimettu ams-rikansuomalaisen
lehdistön, työväen
liikkeen, kulttuuri- ja yhdistystoi­minnan
ke^uksena sekä osuustoi­minnastaan,
jossa juuri suomalai­silla
on ollut keskeinen osuus.
Presidentti Kekkonen, joka välit­ti
kuulijoilleen tervehdyksen koko
Suomen kansalta, käsitteli puhees­saan
amerikansuomalaisten histo­riaa,
heidän olojensa kehitystä se­kä
Suomen taloudellista kehitystä ja
maamme kansainvälistä asemaa ja
ulkopolitiikkaa.
— Parempia elinmahdollisuuksia
Uudesta Englannista hakemaan tul­leet
suomalaiset eivät suinkaan
vuolleet kultaa puuveitsellä, vaan
heidän materiaalinaan oli ennem­minkin
harmaa kivi; Nuo ihmiset
olivat kovaa juurta: he eivät pyytä­neet
eivätkä saaneet mitään ilmai­seksi,
mutta tosisuomalaisella ah­keruudella,
säästäväisyydellä ja si­sulla
he kykenivät luomaan itselleen
ja lapsilleen suotuisat elinolot, sanoi
presidentti Kekkonen.
— Te tiedätte olevanne suomalai­sia
olkaa siitä ylpeitä. Oman
"finnpower'in", suomalaisuuden voi­man
tunteminen ja tunnustaminen
ei tietenkään merkitse eristäytymis­tä
omasta j^teiskunnasta. Tottahan
toki olette samalla hyviä amerikka­laisia.
Mutta minusta tuntuu, että
suomalaisuuden perinteen vaalimi­nen
tässä suuressa maassa on tär­keää.
Rakentakaa siltoja Suomeen,
ottakaa yhteyksiä sukulaisiinne,
hankkikaa ystäviä ja tuttavia esi-vanhempienne
maasta:
Suomen presidentti Kekkonen to­tesi
kuuluvan maailman vauraim
pien maiden joukkoon ja sanoi, että
ero rildcaiden ja köyhien välillä on
Suomessa pienempi kiun useimmis­sa
muissa maissa: — Suomen ta­lous-
ja yhteiskuntapolitiikassa on
ollut sotien jälkeisenä kautena kes­keisenä
pyrkfanys kansantulon en­tistä
tasaisempaan jakamiseen.
Nykypäivän Suomi on vapaa,
puolueeton maa. Se hoitaa itse
omat asiansa ja Knolehtii turvalli­suudestaan
olematta minkään so­tilasliiton
jäsen. Sen ulkopolitiik­ka
on puolueettoman maan rau­hanpolitiikkaa,
sanoi Kekkonen.
USAn airmeija myönftää
h^emoikaiasmiraikettiensa
vaarallisen vuiodon
Wa8hington. — USA:n armeija
on tiedoittanut, että joihinkin sen
vaarallisiin hermokaasuraketteihin
on tuUut vuotoja, ja että ne on puoli­toista
vuotta sitten "vyötetty" te­räs-
ja betonikerroksella.
Nyt USA:n armeija hpluaa upot­taa
15,540 tällaista rakettia Atlan-tiin
sillä ne tulevat jatkuvasti entis­tä
vaarallisemmiksi. Asevoimien
puhemies Thaddeus R. Beal sanoi
eräälle kongressikomitealle maanan:
taina, että "me emme tiedä mitään
keinoa niiden myrkyllisyyden pois­tamiseksi
maalla;"
Hän väitti, että näiden hermo­myrkky-
rakettien vaikutus merielä­mään
olisi minimaalinen — sillä
"suurin ympäristön väliaikainen
myrkytys (Atlantin meressä) olisi
vain 1 kuutiomaili vettä", kuten hän
sanoi.
Myrkkykaasuraketit aiotaan upot­taa
el<*uun puolivälissä Atlantim —
282 mailin päähän Floridan rannas­ta,
missä veden syvyys on 16,000
jalkaa.
MADATTAAKÖ MÄTÄKUU?
\r?7 Kyllä i^m^^^
osifctairt" perääkin on, myönsi lääket.-
tottt. Maija Taka. Mätäkuun päi­vinä
lämpö yileensä nousee ja ke­sän
syyspuolella kosteus lisääntyy.
Lämmin ja kostea ilma kasvattaa
batobeereja. Liha mädäntyy tällöin
helpommin j a huolettomasti hoide^
tut haavat saattavat märkiä. ,
— Tosin lääketieteellinen mätä­kuu
ei ole määrätyistä päivämää­ristä
riippuvainen. Bakteereita par­haiten
teasvattavaa aikaa saattaa
tuUa vaikkapa syyskuussa.
. iHelsingin kaupungin elintarvike­hygieenikon
mielestä nykyaikaisten
kyhnäkaappien ja kyhnäkulje-tus-i
ten aikana lihat ja makkarat säi­lyvät
yhtä h j ^ kuin tammikuussa.
Tietenkin pHaantumisvaara sydän­kesällä
on suurempi kuin muulloin,
mutta valvonta on tehokasta ja tdc<
niset laitteet erinomaisia.
.MÄTÄKUU ON
KÄÄNNÖSVIRHE
Mätäkuu on kobatähden Siriuksen-aikaa.
Etelä- ja Keski-Bm-oopassa
mätäkuun nimi onkin koirakuu tai
koirapäivät. Tanskassa saksalainen
koirakuu sekoitettiinmätäkuirfiun,^
koska alasaksalainen rode (kou-a)
käsitettiin tanskalaisittain roden
(mätä). Tästä ensin ruotsalais^ ja
sitten suomalaiset ovat saaneet mä­täkuunsa.
Sana mätäkuu on Sutmiessa ke­rännyt
ympärilleen mätä-uskomuk­sia
samoin kuin muualla Euroopas- •
sa koirakuu on koirauskomusten ai­kaa.
. On esim. uskottu että koirakuussa
koirat tulevat hulluiksi jamonin
paikoin vielä 1700-luvulla on pantu
toimeen erityisiä virallisia koira-vainoja.
Sirius on taivaan kirkkain tähti
ja jo ammoisista ajoista sitä on Vä­limeren
ympärysmaiden kansankie­lissä
sano! tu Orionin Koiraksi tai
Isoksi Koiraksi. Mätäkuun eli kou'a-kuun
ensimmäisenä päivänä Sirius
on kohonnut taivaan rannalle ja i l ­moittanut
Kou-a-tähden päivät alka­neeksi;/
Me Pohjolassa emme näe Sirius-tähden
nousua, mutta Välimeren
maissa, Egyptissä ja Kaksoisvirran
maassa se on aikoinaan otettu huo­mioon
vuoden suurena merkkitapah.
tumana.
Kun Siriuksen nousua Välimeren
maissa seuraa kesän kuumin kausi,
jolloin kasvillisuus surkastuu ja
elollinen luonto näivettyy, oli mui­naisajan
ihmisille selvää, että Koi­ra-
lähti oli tuon turmiollisen ajan:
aiheuttaja ja niin ollen täytyi kosr
taa maallisille koirille. (Samalla
koira vainot tietenkin poistivat kul­kukoiria
katukuvasta ja vesikauhun
vaara väheni. jfCoiravainoilla oli siis
selviä hygieenisiäkin syitä)
MÄTÄKUUSSA SYNTYY
LOHIKÄÄRMEITÄ
• Kaikkien Euroopan kansojen mä­täkuu-
ja koirakuu-uskomuksiin liit­tyy
tarinoita merikäärmeistä ja
muista suurista matelijoista. Ldii-käärmeitäkin
nähtiin mätäkuussa.
Suomessa käärmejutut eivät to­sin
ole kovin yleisiä, mutta muun
muassa Koivistolla on uiminen mä­täkuussa
kielletty, koska meressä on
silloin suuria käärmeitä, jotka käy­vät
kiinni ihmiseen.
Erilaisia matoja on vanhan kan­san
tieto jai mukaan ilmestynyt ve­teen
mätäkuussa ja veden juomi­nenkin
on ollut hyvin uskallettua.
(Jatkuu sivulla 4)
PÄIVÄN PAKINA
man lähteen mukaan yllämaini­tun
varikon kambodÄhalainen ko­mentaja
everstiluutnantti Ngin
Saroeung oli sanonut, että kolme
etelävietnamilaista pataljoonaa lä
hetettiin tälle varikkopaikalle ke­säkuun
28 pnä, mutta ne eivät
menneet metsään vietkongia etsi­mään.
"He (Saigonin juntan 3 patal­joonaa)
murtautuivat sotilaalli­sesti
huollettavien koteihin, sät­kivät
ovia j a ottivat kullan j a vä-
:lineet.";; /;•. ,;
yleisohjelmana on nyt se, että
eteljävletnamiiaisabtiläat pidetään
Mekong joen itäpuolella ja ulkona
Buurista yhdyskunnista, kerro­taan
tietoisista piireistä,
kflfmbodzhalaiset tuumlyat i l -
npielsei^tl melko ykslmlelJBestl, et­tä
varjeltakoon meitä tällaiBllta
ATLANTISSA El VOI PESTÄ NAAMAA
Näyttää siltä, että mitä
enemmän ympäristömme saastu­tusta
tongitaan, sitä ihmeelli­sempiä
seikkoja tulee esille.
Monet ontariolaiset hämmäs­tyi
"Varmaan kuultuaan tiistai­na
radiosta ja televisiosta, että
Ontarion virallisen opposition,
liberaalipuolueen johtaja Ro­bert
Nixon oli sanonut,että
m_eidän tavallisten virtasten,
smithien j a muiden täytyy mak­saa
laskut isoisten saastutuk­sesta.
Yhdysvaltain sotakoneistolle
erinäisiä kemikaalisia myrkkyjä
tuottavan Dovv-tehtaiden sano­taan
laskeneen elohopeajätteitä
niin paljon St. Clair jokeen ja
-järveen, että kalakanta on niis­sä
myrkyttynyt.
Ammattikalastajat ovat siel­lä
menettäneet toimeentulomah­dollisuutensa
ja sunnuntaikalas­tajat
piristävät ajanvietetilai-
Buutensa. Joen ja järven veden
puhdistaminen vaatii pahimman
Baastutusaluccn pohjamudan
ruoppaamista, j a muita mene­telmiä,
on rnelllo kerrottu.
Mr. Nixon, joka el ilifhelsosti-kään
halua hallituksille seuraa­vissa
vaaleissa npuBtä, riensi nyt
esittämään, että amerikkalais­ten
omistama Dow Chemical of,
Canada Ud: ia el pitäisi liian
paljon velottaa tästä joon ja
järven vederj saaBtuttaniiscsta.
Dow qn muka ollut niin ai
se ole . kiinnittänyt huomiota
joen ja järven saastumiseen,
kun virkavallan toimesta ei ole
sille siitä aiemmin huomautettu.
Tästä johtuu, sanoo mr. Nixon,
että ontariolaisten tavallisten
ukkojen ja eukkojen pitäisi ve­rojensa
yhteydessä maksaa
myös mainitun myrkky-yhtiön
aiheuttaman saastutuksen puh-diatamistyöt.
No, itse^^asiaa, mikäs ihme_
tuo nyt on. Saimmehan vähän
aikaisemmin lukea, "ettei ku­kaan
tiedä" mistä saataisiin pe­rityksi
maksu siitä saastutuk­sesta,
minkä kreikkalaisen mo­nimiljonäärin
omistaman tank­kilaiva
Arrown karilleajo ai­heutti
Nova Scotian rannikolla.
Laivan omistni^ Aristotle
Onasais. Sitä ei kukaan kiellä.
Kukaan ei kiellä' sitäkään et­teikö
hänellä ole rahaa kuin ros­kaa.
Kolmen-neljän miljoonan
dollarin puhdistusmakau el hä­nelle
aiheuta mitään vaikeuksia.
Onasis on järjestänyt^kuitenkin
niin, että hänellä on joukko
"köyhiä" yhtiöitä, jotka yhtei­sesti
j a erikaeen "omistavat" ko.
laivan ja niin on mahdollistä/
että sekin puhdistualaaku säly­tetään
canadalaisten yhteisesti
mflksettavaksi verotuloista.
Älfinnäkpemme nyt laajemmil­le
veBlUfe on syytä huomioida,
että kuuluisa norjalainen meri
dahl saapui jokin aika sitten
Ra-2-papyrysveneellään onnelli­sesti
y l i Atlantin Barbaros-saa-:
relle.
Sankaria ja hänen seitsenmie-histä
kansainvälistä miehistö­ään
on julistettu ja onniteltu
suuresti 57 päivää kestäneen
seikkailurikkaan -purjehduksen
johdosta.
nistaminen, joka, kuten Moosek­sen
kirjassa kerrotaan, ajautui
vedenpaisumuksen jälkeen A r a -
ratin vuorelle nykyisessä Turkin
maassa.
Mainittakoon ensin, kertoo
" P i l k k i " , että Araratin vuori s i ­jaitsee
strategisesti tärkeällä a-lueella
j a tarjoaa hyvän näkö­alan
vastapäätä sijaitsevalle
Neuvostoliiton rajaseudulle.; S i ­viileiltä
sinne on ollut pääsy an­karasti
kielletty. _ _
Eräs pienehkö amerikkalainen
"tutkimusretkikunta" kävi jo
Heyerdahlin ke r t o m u k set i.„.yiinie vuonna koukkimassa A r a -
purjehdusmatkan kokemuksista
eivät olleet yksin jännittäviä
vaan myös hämmästyttäviä.
Hän nimittäin kertoi Atlantin
valtameren olevan nyt jo pa­hasti
saastuneen. 'Merivesi oli
toisinaan niin likaista, että sillä
ei voinut pestä edes kasvojaan,
saatikka hampaitaan. Kaiken­laisen
moskan seassa uiskenteli
mm. suuren perunan kokoisia
asfaltin tapaisia «kokkareita—
ilmeisesti nämä olivat tankki-alusten
puhdistUBJätteitä. Ret­kikunta
otti matkansa aikana
useita saastenäytteitä. .
Mitä onkaan pienempien ve-siatöjeh
kohtalo kun naaman-pesu
Atlantissakin on jo nyt ar-veiuttavaa?
/
Kun tuli tutkimusretkiatä ;
puhe,, niin annetaan nimimerkki
" P i l k i n " (KU) kertoa USAn tle-dusteluellmen,
eli C I A : n tutki-muspuuhiata
peräti niulnaishia-torlallisella
alalla.
KyByniyksbösä el olo aen vä-ratin
vuorenhuippuja j a löysi
sieltä jään alta puunpalasia,
joiden arveltiin olevan peräisin
l,500--4,000 vuoden takaa.
Näiden puunjätteiden ei nyt
ihan väitetty olevan alkuperäi­siä
Noakin arkin jäännöksiä.
Washingtonissa toimiva "etsintä
säätiö" anoi kuitenkin joitakin
aikoja sitten Turkin hallituksel­ta
lupaa saada lähettää toinen
suurempi ja paremmin varus­tettu
"tutkimusretkikunta" A r a ­ratin
vuorelle, jotta jäännökset
pystyttäisiin todella todistav
maan ukko Noakin laivan raa­kapuiksi.
Turkin oppositiölehdistö nos­ti
kuitenkin metelin j a syytti,
että vaikka "etsintäjärjestön"
tukena on mm. uskonnollisia
lahkoja, niin puuhan takana dn
itse asiassa CIA. Niinpä Turkin
hallitus antoi retkikunnalle port­tikiellon.
Sen pituinen se/ "TutklmuBr
retklkuntiakin" on näea nionta
sorttia, riippuen toimekBianta-
.^^Bilmlilaeh,!^^^