Vapaus, March 17, 1970

              Tiistai, maaliflk. 1,7 p. — Tufesday, Ma!r,'17j4970
INDEPENDENT LABORORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS 1
(LIBERTY) EafaiMlshed Nov. 6,1917
.W. EKLUND Mlana«er: R S17KSI
PuljSiahM t«toe iveekly: Ttuesdaiys end Thuredaiys by^ PuibUshlng
Oo. Un^lited, 100«1Q2 Elin St. West, Sudbury, Onitanio, Canada.
MadHlng address: Box 69.
Adveittsliig
SeooDjd 01fl£8 MaH regilstraftlon Nmmbeir 1076
-H;-CANADIAN tÄNGUAGE-iPRESSi
TILAUSHINNAT:
CaaadaGefa: l vk. $10.00, 6 kk. $5.26 . uaA:o: i vk. 511.00, 6 ^ . $5.75
- ' r ' 3 $3.00 suameon: 1 vk. $1150, 6 kk. $6.95
SE ON ÖtLUT
ILTOJENI ILO''
"UULU
MINUN
L^hyt silmäys "osatstpn" muslkaBlJseen
toimisiitiaaii ja Iniitsu ensi Iciesäti suurjuhlaan
Pääsiäbmiettejitä
Vanhojen perinteiden mukaisesti lehtemme ilmestyy tänään
erijcoisena pääsiäisnumerona. Tarkoitus on, että tämän erikpisnur
ineron avulla voidaan rikastuttaa pääsiäisjuhlien viettoa. Juhla-numeroilmestyy
toista viikkoa ennen merkkipäiviä nimenomaan
siksi, että se ehtisi suuren maamme etäisemmillekin lukijoille hy-viiäsä
ajoin ennen pääsiäistä. Tämän erikoisnumeron avulla leh­temme
lukijat toivottavat toinen toisilleen hauskaa pääsiäistä^ ja
jpiristävää pääsiäispyhien lomaa aikuisille sekä kaikille koululai-^
sille, jotka ovat pääsiäisviikon ajan talvilomalla, Samalla toivom- '
me, että lehtemme lukijat muistaisivat pääsiäisostoksia tehdessään
niitä liikkeitä ja laitoksia, jotka ilmoittavat tässä erikoisnumerossa
•ja osoittavat myös siten, että he haluavat olla liikesuhteissa niin
Vapauden lukijain kuin muidenkin kansalaistemme kanssa.
Pääsiäispyhiä vietetään nyt hyvin aikaisin, maaliskuun 27—29
jjäivien välisenä aikana. Toisinsanoen "pääsiäinen on nyt hyvin
ylhäällä", kuten ennen vanhaan tavattiin sanoa.
Pääsiäinen on kristiUisen kirkon yksi suurin ja ehkä vanhin
juhla. Sitä on vietetty Jeesuksen ristiinnauhtsemisen ja ylösnou­semisen
muistojuhlana ehkä ajanlaskumme ensimmäiseltä vuosisa­dalta
ja varmasti jo toiselta vuosisadalta alkaen. Mutta kirkoille
tuli silloin suuri riita pääsiäisen ajankohdasta. Itämainen kirkko
vietti pääsiäistä juutalaisten nisankuun 14 pnä, jolloin oli juuta­laisten
ikivanha pääsiäinen. Länsimainen kirkko vietti sen sijaan
pääsiäistä viikkoa myöhemmin, eli vasta seuraavana sunnuntaina.
Tämän kirkkoriidan lopetti ns. Nikean kirkolliskokous v. 325
kompromissisopimuksella siten, että vakituisen päivän määrittelyn
asemesta pääsiäistä vietetään aina kevätpäiväntasausta seuraavan
täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Tämän "Salomonin" viisaan
päätöksen mukaan pääsiäisestä tuli "vaihtuva" kirkollisjuhla, mikä
voi olla aikaisintaan maaliskuun 22 pnä ja viimeistään huhtikuun
26 päivänä.
Kuten ylläolevasta näkyy, juutalaiset ovat. viettäneet pääsi­äistä
jd paljon aikaisemmin kuin kristillinen kirkko. Pääsiäinen
(Passah) oli• juutalaisten suuri juhla Israelin ckansan Egyptistä
lähtemisen muistoksi.
Nykyisenä kaupallisena "markkina-aikana" on pääsiäispyhien
yhteyteen kehitetty kolmaskin piirre — kevätmuoti-uutuuksien
mjrynti mihin liittyvät varsinkin kaupunkipaikkojen pääsiäissun-'
nnntain "muotiparaatit" missä kokeillaan — ja ohimennen näyte­täänkin—
uusia hattuja, kenkiä ja muita laitteita, mikäli ilmojen
herra sen sallii.
Ja mikäli pääsiäisen vietolle halutaan tänä vuonna antaa li­sää
sisältöä, silloin on syytä ojentaa auttavan kätemme julman
hyökkäyksen kohteeksi/joutuneelle Vietnamin kansalle, että sekin
voisi vapautua sodan painajaisesta ja viettää Yhdysvaltain suu­ren
sotamahdin painostuksesta vapautumisensa juhlaa pääsiäisenä
ja-vuoden kaikkina päivinä.
Tässä mielessä toivomme lukijakunnallemme ja Canadan kai­kille
suomalaisille hyvää pääsiäistä.
Tulkaa uimaan - "vesi on lämmintä"
Yleisesti tiedetään että lapsuusvuosiensa "penikkataudista"
vapautumisestaan asti on Vapaus julkaissut ja julkaisee edelleen
ilmoituksia sellaisiltakin kansalaistemme järjestöiltä, jotka eivät
lukeudu lehtemme kannattajapiiriin. Tosiasiassa Vapaudessa on
julkaistu ja julkaistaan edelleenkin rajoitetusta tilasta huolimatta
pieniä "puffejakin" lehtemme kannattajapiirin ulkopuolella olevien
yhdistysten, seurojen ja seurakuntien tilaisuuksista, joista lähete­tään
maksulUset ilmoitukset lehteemme. Ja milloin tahansa on
"toismielisten" aloitteesta saatu aikaan jotakin erikoista. Vapaus
on kertonut uutisosastollaan niistä ja kertoo yhä sikäli kuin se
hyvin rajoitetuilla toimittajavoimillamme on mahdollista.
• Tämä on oletettavasti yksi niistä "paheista", joiden vuoksi
on vissien piirien toimesta yritetty jatkuvasti soveltaa "diktatuuri-lehden"
poltinmerkkiä lehteemme.
"Julkisena salaisuutena" — vaikka yksityiskohtia ei ehkä
laajemmin tunnettaisikaan—on se, että Toronton Vapaa Sana on
"demokratisuudessaan" kieltäytynyt julkaisemasta maksullisiakin
ilmoituksia niitä kansalaisjärjestöiltä, joita se ei syystä tai toi­sesta
hyväksy. Vapaa Sana — ja tämä on totista totta niin kum­malliselta
kuin se saattaa tänä valistuskautena tuntuakin — on
esimerkiksi palauttanut CSJ:n Toronton osaston tarjoaman mak­sullisen
ilmoituksen ja sanonut, että sitä ei julkaista ja sillä siisti.
Minkäänlaisia uutistietoja esim. hyvin tunnetun CSJ:n Toronton
osaston tai v.- ja u.-seura Yrityksen parhaimminkaan onnistuneista
tilaisuuksista ja edesottamisista ei ole Vapaa Sanassa koskaan jul-'
kaistUTTpuhumattakaan nyt siitä, että lehti antaisi jollekin sen­tapaiselle
työväenjärjestölle ilmaista "puffi"-tilaa.
Tällaisen ohjelman ja taktiikar^perusteella,Vapaa Sana väit­tää
toisinaan olevansa "puolueeton" sekä aina ja kaikkialla puh-taimman
"kansanvallan" asialla.
Nyt, jos kirjoitetulla sanalla yleensä on jotakin merkitystä,
voidaan ehkä odottaa muutosta. Tähän viittasi mielestämme leh­den
nykyisen, toimittaja-pakinoitsijan "Vatupassin" torstainen kir­joitus
missä käsiteltiih myönteisessä äänisävyssä ja vastalauseita
esittämättä "suvaitsevaisuuskysymystä". Puhuen WaterIoosa vai-kuttavanpröfessofTAarne
Siiralan tapauksestä7Vapaa Sana selitti
viime torstaina tämän hengenmiehen aatoksia näin:
" . . .Nykyisen uskonnonopetuksen tärkein tehtiivil on
opettaa ihmistä sJiilyttämään ihmisyytensä, suvaitseval-suutj^
nsa, toisin näkeviä ihmisiä kohtaan . . ."
Toivottavasti Vapaa Saha on käytännön elämässä puheittensa
mittainen, eli kuten sanotaan: "Sanasta miestä, sarvesta härkää."
Jos näin on, niin me puolestamme torvöhdimme sitä iioraieleilä,
sillä tuha:nnesti parempi on sellainen diktatuurioppi" mikä suvait­see
vähän meitä kaikkia, kuin sellainen "puhdasoppinen" ryhmä-kiihkoilu,
mikä kieltää kaiken yhteistoiminnan "toisinajattelevien"
kanssa.
Toronto. -^CSJiinToaxMiton osas­ton
puitiheissa on toimintjut sefcafcuo-no,
mies- ija naiekuotrot sekä oirkes,-
terit, ioiden aJIkuipeir^säs;^ hästcni-aslta
tcfisin'sanoen iyiinofstä ei
alelkiiiioattäneieillla ole tietoa'. Oton
semrammit OSJin Toronton osaston
kUiOiro* ja anusdlkaaili^ {»imintaa
viiodesita 1930 iähtien, joiQioi» in-ityin
ikuKÄXMi jäseöyyteen.
Täliftin kuSBuTon johtiäana touni
toveri BlxMuija hfin (lähti paria vuot-
.ta miyölheinuniin ° vaiiiiMnsa ikaihssa
>ieuivosto!kiardalaan. Häiiein tilalleen
•tuli johitajaöosi kuuluisa musiikki­mies
Gmiinar Gustafson Torontosta.
Kuoroijiein Ifeäksi Gufstafsoii johti
soiittoikiunitia, joita oli yhteen aikaan
käiksikin jmulkana toimimnassaimme.
Nyt hän kai 'ikeinuMoU-ikfiäin"
päästj^Sin otitaa enimimäkBeen levon
kannalta.
Gustafsonin jäljkeen on kuoron
johtajina tounineest imonet henkilöt.
EsimeJTkiiksi Helvi Vuori toimi alus­sa
inaisikuioron johtajana ja sen jäl­keen
lyhyemmän ajan sekakuoron
johtajana. Helvi toikin kuoron ri-veihiai
smrrcn joukon nuoria henki­löitä,
jotka alkoivat jäädä laulu-jouikosta
pois sen jäifceen kun Hel­vikin
iä tti j ohtaj an tehtävän. Tä­mä
oli allekirjoittaneen mielestä
silloin vakava isQai kuoroiHemme.
SorttoifcuiKnan johtajana toiminut
Taisto Lemberg ryihtyi sitten myös
kuorojen johtajaksi, mitä tehtävää
hän suoritti useita vuosia kiitettä-vällä
tavalla.
Sen jälkeen kun Lemberg luopui
kuorojen johtajan toimesta oli väli­aikaisesti
johtajina vieraspaikka­kuntalaisia
mm. Poit Aithuaista ja
Sudbuiiysta (nimiä eai muista).
Tällä hetkellä kiiorojemme johta­jana
toimii kyvykäs musiikkimLes
Paul Hietala. Hän rupesi harrasta­maan
musiikkia hyvin nuorena ja
on ollut muikana CSJ:n Toronton
osaston musikaalisten voimien vaa-tivimmissaifcin
I tehtävissä. Nyt toi­mii
apulaisjohtajana Aino Heikki-nea
•
Aino On kyvykäs ja tunnettu lau­laja,
eikä ainoastaan suomalaisten,
vaan myös toiskielistenkin keskuit-dessa.
Hänet tunnetaan Torontossa
hj^vänä laulajana.
Nämä kaksi viimeksimainittua
johtajaa vievät hyvin tärkeätä osaa
•kuoirojemimc itämänhetk^sqisä toi­minnassa.
Aino Heikkinen toimi vii­me
kesänä mm. CSJ:n laulajain
Suomeien tekemän viihdelaulu mat­kan
yhtenä kuoronjohtajana. Tä­mä
laulaijain Suomiymalfca onr istui
eniUseiasä Iknlliimaassa yli oicfotusten.
•^^^ noin
Uvu.citla, muda silloiset tyoodjjvuilv
tee.t o:Sm:;py£it u]03 kaufiungista
lj(&.-i3Ja'.'v2!io.i leivän hankintaan,
jt:i*^'''ia-i':aiia:j:uiui"iset eivät voi^
neet kohdialtani jailikua. Osallisituin
kuitenkin osaäton muihin rientai-hin
mim. näytttämötodmintaan,
Torontossa medillä on suuremmil-
'lekin doulkoiille hyvä toimipaikka,
nimittäitt Don haali, jota pidetään
yiUä nyikyään :pien6mmillä voimiHa.
teoBka-uusia henikilöitä ja väreinkin
nuoiisoa ei ole riittävästi-joukkai
hrnime iliittynyt. Paljon vanhempia
tovei-eitamme on sUrtj-nyl joukos-tafmime
pois sinne, misitä ei ole pa­luuta.
Mutta huomioitava on kuitenkin
ahkerasti hairjoittdevat laulajat,
jotka ovat koko talven käyneet har-joituiksisBa
oppiakseen uusia lauhi-ja.
Siis paikkaaherra ci ole heitä
pystynyt lannistamaan, CSJ:n To-ronton
osaston laulajat ovatikin ot
taneet asian vakavalta kannalta
sillä nyt tässä on kunnia kysymyk
sessä. Laulajat tietävät, niin kuin
muuikin Torontossa, että täällä pi­detään
tänä kesänä suuret kulttuuri
juhlat. Näissä merkeissä toivomme
edistystä ja rauhaa rakastavien kan
salaisiemme tulevan yhteisiin Suur­juhliimme.
Toivotamme 100 pro­senttisesti
jo etukäteen kaikki ter­vetulleiksi
näihin Suurjuhliin.
Tässä yhteyde.95ä voin mainita
kuiduisasta kesänviettopaikasta Tar
molasta. että sitä ei ole enää ole­massa.
Kaupunki O-sli sen yleiseksi
puistoalueeksi ja sieltä on hävitetty
'kaikki raikennuksctkin maan tasalle/
Mutta menneinä aikoina siellä vie­tettiin
suudafcin juJilia, puhumaitta-kaan
liitlojuiMista. SieMä oli aikoir
maan kansiainivälisiä juhlia, joihin
osaCflistui yli kymmenenJkin tuhatta
käsi)".tänyt yleisömäärä^ mikä puhuu
puoleltaan, eitä eri kansat tulevat
toimeen keGikenäSn.
Osa3^on jäseninä olemme esittä­neet
Tamotlassa joukko- ja yksi-ityisiä
ohjelmaniuimeroita satamää­rin
viiflpiPisien 40 vuoden jdikana;
minkä Taimiiola oli tq(^Qlstu|lQse3sm
me. Paikasta on nyi vain'jäljieOiä
niionct' kauaiiit muistot kaikilla niil­lä,
jotka sietUä kesäkuukausina viet
ithrät läiikaansa (odmien, (tanssien,
'laulaen tai kukin omalla tavallaan
iloiten.,
Palaan vielä kirjoituksen alussa
raainiittuun a'jkaan. TäUöisestä lau-lajajouiko-
ila ei ole enää .kuoron ri­veissä
kuin kaksi henkilöä, sUlä
muuit ovat muuittameet muille paik­kakunnille,
osa meni Neuvostokar­jalaan
ja toiset sinne ;mistä ei-ole
pafluuta. Täältä kotipaikkakunnalta
löjtyy kyllä vielä kahdeksan tove
ria, jotka syystä tai toisesta ovat
jääneet syrjään toiminnasta.
Hailuan huomioida erikoisesti nä­mä
kaksi vielä mukana olevaa to­veria,
nimittäin Maitta Kujanpään
(silloin hän oli mrs Oinonen) ja Ei­no
Tarvaisen. Marita on ollut välillä
pois kuoi-on toiminnasrta, nvulita on
taas kuoron riveissä ja toimii muis­sakin
Don haalin naisten riennoissa.
Eino T^'aisen haluan mainäa
sen johdosta, eitä hän on ollut kuo­ron
jäsenenä yhtämittaisesti vuo­desta
1927 lähtien, siis tarkemmin
sanottuna 43 vuotta: Tämän lisäksi
Eino on anlanut vieläkin suurem­man
pjinoksen näyttämötoiminnas­samme
täällä Torontosisa. Hän on
saanut hj^vänä näyttelijänä useat
kerrat yleisön jakanultoman' suo
don niin täällä kotona kuin muil­lakin
paikkakunnDla.
Toivon !tule.van-,ke5än laulu- soit
to- ja urheilujuhliimme täällä To­rontossa
mitä - parhanvta menes-lystä.
— A. J . . . .n.
.tnnftfftniiiir.it
Mitä muut sanovat
iuiiiiiiiiuimiimiiiiiinmmiHH
SOSIALISTINEN PAPPI EI K A D U VAKAUMUKSIAAN /
— Etf ole liittynyt kansandemokraattiseen liikkeek^iiff tullakseni
sen "siefuhoitajaksi", torjuu Terho Pur^iain?npäättäy^ti Herman­nin
kerhossa Helsingissä järjestetyssä vaalikeskustelu^^, kun ky­symys
hänen mielstään kääntyy viittaamaan liiaksi tavanomaisille
"pufällisilh VMoioifie", 'li*?
'' '.~-r Min^^ia'^'^J^sandemok^aaUinen työ^^ Si^fntessa ai-jtp,
ayoima^ j^^f^^ojjumatta taistelee köyhien ja sorrettujen ptfolesta,
h^ii^säripp..^'.-^^^^^ olen Uitty^yt^kansande^ liik-keesee.
'En ple tufliit sielifjk hoiiarhaaii siihen tapaan 'kfffff^-ipapin
yleisesti käsHet^ti tekevän: Öieri tahto taistelwn\SfSpL:n
ohjelman tavoitteiden puolesta siinä kuin joku toinenkin; liSifJfä ole
katunut. \ . ' ...
— Sen sijaan minua säälittää joissakin •muissakinj,pa(^eissa
olevien edistykseen pyrkivien ihmisten asema. He joutuvatrrtifhlaa-maan
tavattomastirenergiaa oman olemassaolon oikeutuksensa tais­telemisiksi
puolueissaan, joissa välttämättöntä' kehitystä wru^'^'-
1a voimillaon vankka asema ... SKDL :ssä ei tarvitse todi^^lff tais­telun
välttämättömyyttä, voi käydä itse asiaan.
''TURVALLISUUTTA, K E N E L L E J A MILLÄ EHDOIN^".
New York Timesin toimituskirjoitus"TurvalHsuuttay:keanelle"
alkoi näin: Puolustusministeriön hankintaurakoita annetäartiJtmiltei
tarkalleen 90-prosenttisssti tarjouksia pyytämättä; ne ovat.neuvor
teltuja urakkasopimuksia, missä taataan voitot menojen .yU^,Onko
sitten ihme vaikka puolustusmenot ovat nousseet suhtetittömasti
maan kokoturvaflisuusvaatimuksiin verraten — vain $l3 miljardista
ennen Korean sotaa, $50 miljardiin ennen Vietnamin sottra:^ja ny­kyään
$80 miljardiin? \V~ r ^:
UDEIIIIIimilllKIIIIIIUIIIMlllllllfltdllUlillltl»
NUORENNETTU JUOSEl»l»l
Ruotsi ja Neuvostoliillto
yhteistyöhön
rafkefnnusailalta
Tukholma. — Neuvostoliitto­laiset
ja ruotsalaiset asiantunti­jat
aloittavat yhteistyön raken­nustoiminnan
sekä kaupunki­suunnittelun,
arkkitehtuurin ja
rakennusaineteollisuuden alalla.
Tarkoitusta varten muodoste­taan
neuvostoliittolais-ruotsalai-nen
asiantuntijaryhmä. Se toimii
likeisessä yhteydessä neuvosto-liittolais-
ruotsalaisen sekakomis­sion
kanssa, joka valvoo talou­dellista
ja tieteellis-teknistä yh­teistyötä
koskevan sopimuksen
noudattamista.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ ^
Mary Kivi, Worthington, Ont-,
täytti torstaina; hohnikuun 12 päi­vänä
80 vuotta.
Joonas Kivil, VVorthington, Ont.,
täytti (maanantaina, helmikuun 16
päivänä 80 vuotta.
Alina Eklund, Sudbury, Ont.,
täytti sunnuntaina, maaliskuun 15
päivänä 65 vuotta.
Alm_ä Hietala, Toronto, Ont., täyt
tSä keskiviikkona, maaUskuun 18
päivänä 70 vuotta,
John Saloranta, Toi-onto, Ont.,
täyttää perjantaina, maaliskuun 20
päivänä 73 vuotta.
MaUi Huhtala. Sault Sto. Marie,
Ont., täyttää lauantaina, maalis­kuun
21 päivänä 84 vuotta.
Gustaava Ojanperä, WhLtefish,
Ont., (Floridassa) läylAää sunnun­taina,
maaliskuun 22 päivänä 81
vuotta.
Justiina Savo, Toronto, Ontario,
täyttää sunnuntaina, maaliskuun
22 päivänä 78 vuotta.
"Yhdymme sukulaisten ja tutta
vien onnentoivotuksiin.
CSJ:n Toronton osasto •huolehtii tulevana kesänä Järjestön ja
SCAUL.-n yhteisten suurjulilien isäntäikuoron tehtävistä. To-rorrtolaisillä
onkin pitkäaikainen kokemus niin xirheilutoimin-nan
kitin musDkaaliserikin.iharrastuksen alalla. Kirjoittaja, joka
on itsekin osallistunut sekä Yrityksen että "Osaston" toimin­taan,
liitti tämän artikkelinsa yhteydessä vuonna. 1931 otetun
CSJ:n Toronton osaston kuoron kuvan, miissä ovat vasemmalta
luWen. Ylärivissä: T. Rae. J . KJivrranta, U. Pykälä. T. Kiviranta,
Väinö Kääriäinen (NL:ssa), E. Tarvainen j a Y. Oinonen. Toi­sessa
rivissä (ylhäältä): mrs. Piirto, Greta Tammelin (mrs. Ha­kala),
Kalle Kai'hunen, A. Jalonen, I. Leppälä. A. Tuppurainen,
mrs. Hamlin, mrs. Kiviranta. Kolmannessa rivissä: Ida Pitkä­nen,
Aune Airaksinen, mrs. Keskinen. V. Seppälä, Mai-Lis Miet­tinen,
Tjryne Lehto, Anni Pajari, Martta Oinonen (mrs. Kujan­pää),
Istumassa: Hanna Heikkinen (mrs. Kalle Tarvainen), mrs.
Biom, mr. Blom (NL:ssa) Helga Grönqvist ja Aino Kääriäi­nen
(NL:ssa).
viei'aili uudelleen Thtiimler Bay'ssa
ja mikäli huomasin yleisöstä joka
kävi häneen tutiiätumassa, niin ha­vaitsin
heissäkin nuoirtumisen oi­reita.
Näin ympärinäni hymyä mi­kä
aika ajoin kehosi min voimak
kaaksi, että sen voi kuullakin eikä
ainoastaan nälhdä, ja se on mielestä­ni
selvä osoitus nuortumiseen, sillä
eihän, ihminen, joka tuntee itsen­sä
vanhaksi jaksa enää hymyillä, ei
ainakaan ääneensä.
Aikomuikseni ei dlut arvostella
näjtelmää enempää kuin sen esit­täjiäkään.
Näjtelmää on esitetty
kolmeimkymmenen luvulla rJmeilä
"Elämän elixiiri" eli lapseksi jäi:
leen. Näiden näytelmien juoni on
tarkalleen sama, ei kuitenkaan ole
tiadossani kumpi on alkuperäinen.
•'Elämän elixiiri" liikkui tiedemies,
ten piireissä ja "Nuorennettu Juo-seppi".
vain tavallisten pulliaiste:]
ja .puaskariian piireissä. Olisikohan
niin, että "Elämän elixiiri'- olisi ol^
lut liian karkeaa pilkkaa tiedemieir
ton touhuista.
Kuulemani mukaan on "Suutarin
tjttären pihalla" ollut alkuperäise­nä
nimenä "Konsulin tyttären pi­halla"
silloin kun srtä vain laulet­tiin,
' mutta Konsuli tai tytär oli
loukkaantunut laulusta niin, että
se oli muutettava suutarin tyttäi'ek-si.
No, dnhan konsuli sentään suu­rempi
herra kuin suutairi. Liekö sit­ten
perää koko jutussa, joka. tapaiik
sessa näytelmät "ovat parhsaimipia
naui-upillereitä, ja täUä kertaa näy-ielmä
olikin kokonaan vanhojen ve­teraanien
hallussa ja niin ollen esi­tys
olikin huomattavasti yläpuolel­l
a keskitasoa,, varsinkin uusirta
esitys. Ottaen huomioon iuäyttelijä
varastomme pienuuden, niin täy
tj-y nostaa, hattuaan heidän toimin­nalleen,
etupäässä, sen tähden, etui
harvaa poikkeusta lukuunottamatta
se jää etupäässä samojen henkilöi­den
huostaan. Joukossa on useita,
jotka ovat olleet mukana tässä teh
tävässä jo puolisen vuosisataa ei­vätkä
Itmnistu vielä sittenkään kun
eivät enää jaksa jatkaa työtään
näyttämöllä. He kuitenkin jaksa-,
vat vielä antaa apuaan katsomoa
puoilelta, mikä on suuresta 'merki­tyksestä
niille, jotka vielä ahertavat
'näyttämöllä.
Sanomme ehkä joskus, että se työ
on patotonta, muita kun^nSj^telijä
kats'00 tinkiitysreijärtä 'täjlein sa­liin,
on hänen mielensä hyvä ja hän
'lumtee saa^eeiBa täyden kohrauik-sen
ahcirruksistaan. Se antaa: näiyt-
.telijälle Intoa osallisiujaseen taa­sen
seuraavaan näytelmään yhä
edelleen niin kauan, k§n jaksaa
vielä nousha viimeisetkin rappuset-nimittäin
katsomosta näyttätnöUe.
Sitten kun ei enää jaksa oa-jäätävä
katsomon puolelle. Täällä syntynyt
ja ka?\'anut nuorisomme olis'i terr
vetullutta apua näyttämöillemme,
mutta nuoret elävät omaa elämään­sä
ja se on heille vaikeaakin;:.vaik-ka
he puhuisivatkin koht^aisen
suomenkielen he kuitenkin- ajatte­levat
englannin kielellä. Tässjl eräs
esimerkki, noia- koUnekjTnSnentä
vuotta sitten eräi?" haapurini i>ikku-poika
oli nähnyt kaamean oi^netto-muoiden
jossa eräs mies rulgoutui
muodoltomak.4. Satuin olemaan
naapurissa juuri silloin kun jpoika
juoksi kotiin ja alkoi-selittää ta­pahtumaa,
hän sarjoi: " m i ^ oli
ihan rikki, ja järjerf kappaleita oli
j-mpäri striittiä", Kanisanoniiaise«-
sa englanninkielessä usein icäyte-tään
sanontaa: Hänellä ei ole aivo­ja,
tarkoittaen hänellä ei ole järkeä,
>a nii.i meni pojalta sekaisin sa­nat
järki ja aivot. •
Vielä keiTan. Kiitos näyttelijät.
Ku-ti, Helien, Yrjö, Oiva, 5Jartha
j a Aulis. Kiitos ohjaajalle, fcuiska-rille
ja yleisölle. .
Maskeeraaja kuului napisseen,
kun ei ollut nenäkittiä eikä ole ol­lut
kymmeneen Aiioleen. Vimieai-koina
kun sitä vielä oli, se o|i niin
kovaa, että sitä sai hieroa tuntrkau-palla
ennenkuin sen sai kuntoon.
Voisiko toimitus neuvoa oikeih leh­den
palstoilla mistä sitä voidi saa­da?
— J. E. J.
Yksi nä.vltäniötarpeita välittävä
liike on MALABAR LTD. Costnme
rentals. 14 McGaul, Toronto ^ Ont,
— Toim. „
PÄIVÄN PAKINA
KEVÄTJULKAISU VAPUKSI
mc puolestamme haluamme lo­puksi
viitata hyvin tunnettuun
hehgelliseen opetukseen, jonka
mukaan taivasten valtakunnassa
(ja miksei myös kansanvaltaisten
kansalaistertime keskuudessa) on
suurempi ilo yhden syntisen pa­luusta
kuin kymmenestä ' van-
Kun leht! aloitti kä6ittelyn kirkollisien aslaih pohjiiilta niin ' hurakanstn.
Taas on tulossa kevät ja vap­pu.
Niitä odotetaan suurella
mielenkiinnin osoituksella ja hy
vissä toivein. .
Toisaalta tiedetään, että sa­moin
kun keväinen jäiden läh­tö
ennustaa uutta kesää, vuo­den
miellyttävintä aikaa, tuleva
vappu on nyt rauhattoman ai­kakautemme
merkki työväen
kansainvälisen solidaarisuuden
kasvusta ja voimistumisesta.
Vappua valmistellaan nyt se­kä
suuremmissa että pienem­missä
ryhmissä; rauhan ja so­dan
olosuhteissa; sosialistisissa
ja porvarillisissa maissa. Ja
vaikka tihinne j a tehtävät ovat
paljon muuttuneet siitä missä
ensimmäisiä vappujuhlia vietet-tänä
vuonna maaliskuun viimei­sen
viikonlopun jamassa.
Rajoitettu tila ei anna mah­dollisuutta
puhua yksityiskohr
taisemmin tämän julkaisun si­sällöstä.
Allekirjoittaneen käsi­tys
on kuitenkin — mitä tahan­sa
arvoa sillä sitten onkaan —
että tähän julkaisuun on saatu
"normaalia" parempi sisältö.
. Avustavat yleensä ovat onnis­tuneet
ehkä "rutiinityötä" pa­remmin.
Heidän kirjoituksis­saan
käsitellään monenlaisia
-asioita ja kysymyksiä. Ja näitä
avustajien kirjoituksia on saatu
kiitettävän paljon rajan kum«^
maltakin puolen.
Seuraavassa on lyhyesti jul­kaisun
koko sisältölucttelo: Toi-tiin,
hiin perusolemukseltaan -mitukselta; Etelän Auringon
vapun tavoite on sama kuin en- alta. A.. Pitkänen; Meidän kuk-nenkin:
Keskeisinä kypymyksi-nä
on toiminta työtätekevien
aseman .sekä yhteiskunnallisten
olosuhteiden parantamiseksi ja
kansainvälisen rauhan saavutta­miseksi
ja vakiinnuttamiseksi.
Vanhojen perinteiden mukaan
on taksikin vapuksi valmistet­tu
Yhdysvaltain ja. Canadan
suomalaisten yhteisin voimin
erikoinen Kevät-julkaisu.
Hyvän ja kitkattoman yhteis­toiminnan
ansiosta olemme nyt
siinä onnellisessa asemassa, että
tämä julkaisu saadaan etäisim-millekin
lukijoilleen hyvissä
ajoin ennen vappua,
Tpsiasi^sa voidaan sanoa,
että juuri painoon mennyt Ke­vät-
julkaisu ilmestyy, jos ei mi­tään
odottamattomia esteitä^ tu­lo
—ennen pääsiäistä, mikii on
ko, Ellen Linden; Saunaveisu,
"Löylynlyöhiä"; Kenen "vapau­desta"
on kysymys, " L e h t i ­mies"
; Ihania muistoja Balti-moresta,
H.N.L.; Lapsiamme
suojelemaan. Rauha; Keväistä
rakkautta. T. Huuskonen; Lin­tuemon
seurassa. Helmi Matt­son;
Taas saapunut on kevät,
Hautapoika; Vielä elää kevät,
Ester Kaustinen; Isä, tule ko­tiin,
Alina Sikola; Minä tulin
kotiin, Maiju Wäisänen; Ke­vään
tanssi, Hulda River; Täyt­tynyt
toive. Perän Vertti; Ih­misyyden
kevät, A.N.; Lenin
luotti suoinalaisiin,W.E.; Men­neitä
muistellessa. Perän Vert­ti
; Miten minusta tuli sosialisti,
K,S.W.; Sopii sinne mennä lo­mailemaan,
Marjatta; Urheilu
auttaa myöhemminkin, T. Leh-'
tinen; Alas painettuna ja hyl­jättynä,
suom. Rauha; Vappu
syntyi meillä, K.M.; Älä tapa.
Linssi; Toinen rakkaus; Pika­vierailu
Floridaan, E. Koski;
Kevätmyrsky* Maiju Wäisänen;
Sellaista se oli silloin, us; Mi^
tä intiaanit sanovat, Ben Svvan-key;
silloinkin tuli kevät, Alpo
Finni; Palmerin "punajahdista"
Charles Williams;"Akan" pe­runat,
Aune Ellen; Vappujuh­lasta
rikollinen!', Lauri; Kun
isäntä peilin osti, Hautapoika;
Asteria, uuden maailman Suo­mi;
Kuolemaa tuottavat, pilvet,
P. Gerasimov; Haihatteleva en­nuste,
J. Ambartsumov.
Kuten sanottu, Kevät-julkai­sun
kirjoituksen aiheet liikku­vat
hyvin laajalhi pohjalla. Lii­oittelematta
voidaan sanoa, että
siitä löytyy luettavaa monep-laisen
"lukumaun" perusteella.
Emme tiedä tuleeko Floridan
viranomaisilta kiitosta tai eikö
tule esim. A. Pitkäsen kirjoi­tuksesta
missä kerrotaan ehkä
liiankin yksipuolisesti Floridan
ihanuuksista. Mutta siellä asu­ville
ja Floridassa vieraileville
tuhansille tämä "turistimatkai-lija"
antaa mielenkiintoisen
muiston Kevät-julkaisun väli­tyksellä.
Toisena erikoisuutena voidaan
mainita tavallaan "takaperin"
kirjoitettu "rakkaustarina" Ke­väistä
rakkautta. Jos halutaan
ilakoida liioittelun perusteella,
hiiri silloin on avattava "pellit"
selkosen selälleen.
Ticdönantolaitostemmc — leh
tien, radion ja television mono­polisoituminen,
niiden omistuk­sen
keskittyminen joidenkin
harvojen käsiin, kiinnostaa ai­kaansa
seuraavia kansalaisiam­me,
niin Yhdysvalloissa ;kuin
Canadassakin. Tätä asiaa ikäsir
tellään melko ajankohtaisesti
tässä julkaisussa. Vaikka sitä
pohditaan ; "canadalaisittain",
niin Yhdysvaltain tilanne ei var­maankaan
ole sen parempi.
Kun tämä julkaisu ilmestyy
vähän ennen Leninin sadatta
(huhtik. 22 p.) syntymäpäivää,
niin tähän julkaisuun on ptettu
luonnollisesti myös tämän merk­kipäivän
johdosta artikkeli; min
"kä koko otsake on: Lenin'luot-ti
suomalaisiin ja suomalaiset
kunnioittavat Leniniä. •
"Alas painettua ja hyljätty­nä"
on nykyaikainen, todejlisuu
teen pemstuva "kolkuttaja"-
kuvaus, mikä saattaa tyrmistyt­tää
lukijaa. Mutta jo on jalka­kin
tyrmistyä suuren rikkauden
liepeellä olevasta joukkököy-hyydestä.
•
Rajoitetun tilan ja ei-äitten
muidenkin syiden vuoksi Kevät­julkaisun
sisällön arvostelu on
jätettävä joillekin muille, t Jul­kaisu
ilmestyy nytkin 48-8ivui-scna
ja on aika runsaasti ku­vitettu
sekä hyvälle paperille
painettu. Sen hinta on nyt, ku­ten
viimekin vuonna, $1.25! kap­pale.
•
Kevät-julkaisu lähetetään en-.
simmäiseksi. ctäisimmille 'asia-mlehille
j a -naisille ja vastjn sit­ten
"kötipaikkalaisille". > Us­komme
että julkaisun kannattaa
lukea ja ostaa, sillä huonompiin­kin
paikkoihin toisinaan menee
ni-vosijaan yhä halpenevatj tas-kurnhamme.
- KHnaäkoufa,/