Vapaus, April 6, 1957

              im
•HiÄilii
Ozmr of jRanfsti Canadians.: Bs>
Mlidied HbT, e, 1917. Auttaorized
«s «mmd d a s mail W tbe Post
Omee Oi^iartiiunt, Ottava. Pub-
Ibdicd thrke wedcly; Tixesdays.
PUblidUDg at;100-102
£am'StW^SiuUninr/Ont^ Canada.
Telephone»: Bos. Office 06. 4-4264;
Editoria! Office 08.4-42S5. Manager
£ . S u i a i . Editor W ; E U a n d . MaUlng
address: Box 69/ Sudbury. Ontario. Advertising rates tipon appllcatlon.
Translation free of cbarge. >
TILAUSHINNAT:
Canadalssa: 1 vfc. 7i)0 6 kk 8.75
3 kk. 2i!5
Thdy^allolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomassa: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
V|i^piiii viettoa vafaimtamaan
leilit
pii
Suomalaiset työläiset yleensä ovat järjestö-ja puolueyh-äh*
huolimatta viettäneet vappuJa; touktAuun ensiirir^
työtätekevien solidaarisuusjuhlana. Eikä vä^
pujtViCftti^ r^joU^^^ Suomessa yksinomaan työläispiireihin, sillä
vanhoja kansaÖistapoja seuraten järjestävät isiemme jnaan
"tgiyöfkin'' — yfioppilaat — omia vappujuhliaan.
' E i siis ole ihme vaikka vappujuhlien pito ja niihin osallis-ttuninen
on täkäläisten maanmiestemme keskuudessa siksi
suiu-essaarvossaj että sille tekevät huulipalvelusta nekin voi-
^ maf; jottei haluavat karsia vapusta pois kaiken sen, mikä
"siinä dn työtätekevien kannalta kaikkein tärkeintä —r työväen
soiidiuurisuustunnon ilmaisu.
Toisin kuin vapputraditioita pelkäävä SUuren Rahan leh-adistö
yrittää' uskottaa, työväenliikkeen vappujuhlien järjestä-vniiiien
on saanut alkunsa tämän mantereen työtätekevien tais-
>telustÄ" 8, tuntisen työpäivän puolesta. Tosiasiassa vappua,
dEartsainväli^tä solidaarisuusjuhlaa vietettiin ensimmäinen
kexta 1890 AFL:n aloitteesta ja nimenomaan Chicagossa v.:
1886.tapahtuneen työtaistelun kunnioittamisen merkeissä.
,Me tiedämme, että täkäläiset maanmiehemme osallistu-vatkull
«juhliin; Ja osana canadalaisten vapun vietosta on myös leh-
- temme Vapaiidert "vappunumero" — jossa julkaistaan työtä-i
tekevien vapputervehdy^ ja ajankohtaisia kirjoituksia.
;?cMc luonnollisesti olemme iloisia siitä, jos Vapaus saa lukija- ^X!OxmxA\fi^i^ täkäläisiltä maanmiehiltämme yleensä mah-dolltsiinnqian
paljpn näitä vapputervcfllidyiksiä ja erikoiskirjoi­tuksia.
' Sen lisäksi haluaisimme nähdä sen, että maan muusta
väestöstä erkanematta, yleisten .vapputilaisuuksien lisäksi
pyrittäisiin järjestämään Canadan suomalaisten yhteisiä vap­pujuhlia.
. Tällaisissa yhteisissä juhlissa voitaisiin poistaa
''kielivaikeudet", ja viettää tätä kansainvälistä työ väen juhlaa
parhaalla mahdollisella tavalla. Näissä yhteisissä juhlissa
ryh-toistemme:
on tu­loja
yUmenoijenv ne voitaisiin lahjoittaa johonkinseUaiseen^^^
jd^ishyödylliseen tarkoitukseen — sanokaamme vaikkapa
^ ^ ö p ä t ^ i n vastustamiseksi — minkä kaikki osapuolet hy-
'väksyvät. , ' .
Jos voisimme tässä hengessä järjestää yhteisiä .vappu­juhlia,
niin se elävöittäisi varmaan, kulttuuritoimintaa yleensä
' : j^^ maanmiestemme välisiä suh-.
teifa, ititkä on yksi^ osa kansainvälisestä solidaarisuudesta.
Tässä-^än :tavoite, jonka hyväksi kannattaa työskennellä kai-v
' Jicissaryhmissä ja järjestöissä —- ja mitä pikemmin tällaiseen
i= iyhteistoin^ sitä parempi, se on
Iäisille' mäanmiehillemme yleensä.
11
te,!?»»
mm.
tm
Ipi^etos ei auta Unkarinkaan asiassa
. ^- Unkarissa vietettiin torstaina, huhtikuun 4 päivänä, maan
vapautumisen kahdettatoista vuosipäivää — uuden sosialis­min
tiellä olevan Unkarin itsenäisyyspäivää.
; • Tämän tapauksen yhteydessä kerrottiin AP:n keskiviik­koisessa
Washingtonin uutistiedossa mm. seuraavaa:
r . Valtiodepartmentin virkailijat paljastivat Unkarin
täkäläistä; lähetystöä vastaan kohdistetun harkitun nolauk­sen."
Selostettuaan, että torstaina tuli kuluneeksi 12 vuotta
siitä jolloin Neuvostoliiton Punainen armeija vapautti Unka^/
ri AP:n uutistiedossa ker-
, rottiin, että Vhdysvaltain valtiodepartmentti jäi "edes ilmoi­tusta
antamatta" pois' Unkarin Washingtonin lähetystön jär-ijpstämästä
itsenäisyysjuhlasta. Unkarin vapautumisjuhlaan
«kallistumisen asemesta Yhdysvaltain valtiosihteeri julkaisi
tapahtuipan "kunniaksi" Neuvostoliittoa ja Unkaria vastaan
köhÄstetun vihamielisen lausunnon, missä puhutaan "stalini­laisen
terroil-in" vallitsemisesta Unkarissa.
Toisin sanoen tuntuu aivan siltä kuin Yhdysval-
7 tain valtiodepartmentti "katuisi" sodanaikaisia liitto-
* ^ suhteitaan Neuvostoliiton kanssa ja erikoisesti sitä,
että natsit hävisivät sodan ja joutuivat poistamaan
1 myös Unkarista!
^mzk i Ei voida olla vertaamatta toisiinsa yllämainittua Wash-iingtonitt
uutista ja samana päivänä Moskovasta lähetettyä
iBeuterinuutistietba. Samalla kun Washingtonin uutisessa
valitellaan asiallisesti puhuen natsien häviön "kurjuutta"
ainakin Unkarin kohdalta, Reuterin Moskovan uutistiedossa
''kerrotaan venäläisten sotaveteraanien ehdottaneen yhdysval-talaisilte
sotaveteraaneille yhteisen juhlan järjestämistä sen
vlnmniaksi kun he toisen maailmansodan voittoisan paättymi-
«ien päivinä kohtasivat toisensa Elbella!
''^ Mikäli on puhe Unkarista, niin selvää on, kuten on mei-
;dänkin' lehdessämme osoitettu, että uuden Unkarin fakosi-läinen
johto teki suuria virheitä, rikkomuksia ja rikoksiakin,
i -Nämä virheet ja rikkotuni^ johtivat lokakuussa suureen
4täjnä:oikeutettUvkansanliike joutui horthylaisfasistien ja nii-
;4ö^^^^^^^^ terrorin tielle .r^ siis
iYallmmuuaUe, mitä k
fcafs^Iemme vain näitä epäkohtia ja suljemme silmämme to-jjgjg^,,^^,|^^||^
isiiiÄle^^
\Mf i^rl^jfy' Tosiasia on nimittäin tämä. Vapautumisensa jälkeen Un-
'f^n^-J-itatin kansan ja valtion edessä oli äärettömän vaikea jälleen-
Itl ;"\TaÖcenhustyp — ja se oli tehtävä ilman amerikkalaista dollari-
'äpua._ Saksalaiset natsijoukot ja niiden unkarilaiset rikplli-
" l ' ! « t ja hävittivät Unkarin puti-
{'^uj^taaksii Uusi Unkari sai' "perinnöksi" vain ryöstettyjä
L^^itel^teiiipi^ ^lo^
'^',-^sa*i^^i|i^i(h%asr ^1^ välittömästi nälkäkuolema. Ja ikuri
'siitä kiin se liittosopimusten mukaisesti menipyydet-
EtbabeUt Palkka, lOattzvra. Ont.,
r täyUää keOa^rmeöta. huhtikuun 10
päivinä, 05 vabm.'
\ Yhdymme cukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sancivat
I VNATTU O L K O O N SIIS SOTA
T r i n i t y Episcopal kirkko aloitti
paaston keskipäivän jumalanpalve­luksella
laskiaiskeskiviikkona ( A sh
Wednesday)f Trinityn pappi, Rev.
Rohert W. F a y . D . D . i puhui aihees­ta
"Rakkaus j a Jumalan tuomio".
Hän ottiviekstinsä epistolasta roo­malaisille
11.22 ^«avahtakaa Juma­lan
ankaruutta hänen hyvirydes-sään'';
V Hänen seitsemään osaan
Jaettu saamansa kuvasi sodan hy­veitä.
T r i Fay Jclytti - 'seitsemää ala-ai-h
e ^ . Sota j a sodan vaara saa mei­dät
katsomaan itseämme, rehellises­t
i ; sota saattaa meidät muuttamaan
tavalliset tapamme; sota saattaa
meidät Jakamaan sen mitä meillä
on; (esim. Ford, Rockefeller ja
kumppanit jakoivat toisessa maail­mansodassa
kaiken sen mitä heillä
oli, vai mitä? — Vapaus) sota ta­soittaa
meidän sosiaalisia. eriarvoi-siiuksiamme;
sota puhaltaa, meidät,
pois virheellisestä turvallisuustun-teesta;
sota madaltaa inhimillistä
ylpeyttä j a sota antaa kaikille ur­heita
j a yhteisiä velvollisuuksia.
Lopuksi tri F a y sanoi: "Sen kai-,
kista kauhuista välittämättä sota
tekee ihmiselle sen, mitä jumalan-,
sana on yrittänyt tehdä vakuutta­misen
avulla. rSota on paatuneiden
evankelisoimista."
— Columbus, Ohio,-Citizen,
maalisk. 6 p. 1957.
Vain 14 miehen voimalla
TieU^ ja tekniikan suuri -kehi- roitinrjärjestelmän ;]^3ssä käyn- [ ri^utomofduissa teollisuuksia) ja
tys o n johtanut siihen, etf3 koko>­-'
nissä.r? »sen lisäksi otettava entistä laajem-naisen
kansakunnan tarpeet v o i - : 4>'Elektroonisesti toimivat laski-daan
eräällä teoUisuasatallav:täyt- jat robotit — e l i , n i i n sanotut " e l -
tää 90-prosenttisesti 14 miehen voi- ektrooniset aivot" ^ j p i t k ä voivat
maila! muutamassa sekuntissa tehdä sen;
T r i Eugene Forsey on suoritta- s mikä ajattelevalta ihmiseltä vaati^
miensa tutkimusten perusteella esit- si 100 vuotta laskuaikaa. •
paan' 'käyttöön taatun 1 vuosipalkan
periaate.,
: Nämä ovat työtätekevien kannal­t
a ' niitä, perustavaa laatua olevia
seikkoja^- jotka on -huomioitava «il­l
o in kun puhutaan automoinnista
tänyt Canadan ammattiyhdistysliik-} Alussa mainittujen automoinnin {yleensä j a sen "mahdollisesti anta-keen
johdolle (Canadian Labour; tulosten lisäksi t r i Forsey esittää i roista" etuisuuksista.
Congrcss) raportin, jossa osoite-1 raportissaan mm. seuraavia esi-taan,
että Yhdysvaltain yhden a i - ' merkkejä:
noan lasitehtaan 14 konetta, joita r McKinnon Industries - tehtaalla i j^^yp^ Imltaa
kutakin käyttää vain y k s i työläinen, St, Catharinesi^sa . huolehtii 271
tuottaa 90 prosenttia Yhdysvallois-j miestä tuotantokoneistosta, ; mikä
sa käytettävistä lasisista s ä h k ö l ^ - ! valmistaa automoottoreitaiCengine
puista sekä radio- j a Tv-Iampuista blocks). Näiden miesten huoltama
vasinaisia kuvalamppuja lukuunot-: koneisto suorittaa y l i 800 e r i työtä
laihatta! ; j a valmistaa 70 moottori-blokia tun-
Näin pitkälle on siis automointi t "'ssa.
jo kehittynyt tällä teollisuusalalla; CLC arvioi, että Canadan liitto-
- neljätoista työläistä pystyy tuot- hallitus -^säästää- 15;O0O:— 20,000
tamaan niin paljon näitä lamppuja työpäiviä kuukaudessa koneella,
mitä 170-miljoonainen kansa y o i k u - ' J o k a kii-joittaa ja kirjaa, kuukausit-luttaa!
- ,' ^'^^ 3,000,000 lapsiavustus-shekkia.
. Sen lisäksi t r i Forseyn raportissa >.
esitetään lukuisia muita tieteen j a ;
tekniikan "ihmeitä". Tieteen avul-i
'Tekee" maidosta
New York. — Slaan johtava mei-
Jerlyhtymä. The Borden Co. tiedpit-taa.
että se tai.viinie vnonna^sata-
Tuotisen historiansa suurimmat voi­tot.
Yhtiön voitot lisääntyivät: 9 pror:
sentillä (edelliseen vuoteen verra­ten)
nousten kaikkiaan 23,602,746
dollariin.
! Kiiuä^ fcOon hauki
toi pilkkimestaruudeii
H e l d n k L Suomen ensimmäiset
p i 1 fc fc^i&n gintamestanmskilpailut
snoritettiin maalisk. 31 pnä (sun­nuntaina)
Keuruselälla; Osanottä-j
i a " o l i y l i 700 aina Rovaniemeä ja
Joensuuta myöten. Sää o l i erinf
omainen ja sen houkuttelemana
katselijoita odotettua runsaammin.
K i l p a i l u t onnistuivat sikäli hyvin,
että suurin osa s a i ainakin j o n k in
verran kaloja^
Mestaruuden korjasi maanvilje-
Ujä S. Korhonen Jaalasta, joka kiat-soi
voivansa lopettaa nostettuaan
järvestä kuuden kilon hauen.^ T o i -
seKsi tuli •N', K i i l u , Lappeenranta,
1,228 kg .ja 3) K- Asiakainen, Hä­meenlinna,
1,2 kg.
E r i piirien väliseen joukkuemes-taruuskilpailuun
osallistui 35 jojik-kuetta,
joissa oli aina 8 miestä^
Voittaja: Etelä-Savo 2,33 k g ; 2) Hä­meenlinna
2,158 k g ja 3) Keski-Suo-mi
2,14 kg.
kuten näistä esimerk§ista liäkyy,
automoinnilla on suuri.; j a , kauais-kantoinen
merkitys' talouselämäs-la
on tehty "sähköistetty h i i r i ku- = f "JJ"« Luonnollisesti on sellaisia
« o . i . , : j t e ; „ L „ i^iro i K ^ ä ä tj. » « c 3 • teollisuuslaitoksia, j o i d en automoin-ti
on, jos e i vallan mahdotonta, n i in
aihakiii .liian suuria kustannuksia
vaativa.
pari viiksineen, joka löytää tiensä
monitahoisen sekamelskan läpi mes- <
sinkisen 'juuston' luo lainkaan i
erehtymättä tiellään." !
T r i Forsey jakaa teollisuuden au- j
tomoinnin neljään pääryhmään: !
1. Automaattisiin koneisiin, mit-1
kä edustavat vain mekanisoinnin i
Yleensä automointi' tar­koittaa
koneiston -uusimista ja .nä­mä
nykyaikaiset :— automaattisesti
toimivat koneet ovat kalliita. Se
luonnollisesti jarruttaa vississä
määrässä automointia ja siirtää sitä
sä 150 vuotta.
2. "Detroitin automointi", mikä
yhdistää automaattisesi . toimivat
koneet toisiinsa niin, että tavara
kulkee automaattisesti koneesta toi­seen
— yhdestä työvaiheesta toi­seen.
3, Automaattisesti kontrolloiva
tehostamista, joka on ollut käynnis- tuonnemmaksi. Mutta k i l p a i lu mää­rää
tahdin j a niinmuodoin voidaan
olettaa, että automointi tulee j ä t k U T
vasti yhä yleisemmäksi myös Canä-dassa.
•'•y -;
Automoinnin avulla lisätään suu­resti
työn tuottävaisuiitta. Parhain
esimerkki: tästä ön se, kun'14: niies-tä
tuottaa Yhdysvalloissa 90 pro-
Canada tarvitsee Kiinan
kauppaa ja y s t ä v y y t tä
Y k s i seikka on varma, ja se on
sei että Canadan väestön enemmis­tö,
unionistit, . työläiset farmarit,
liienet ja'suuret teollisuuden^ omis­tajat
ja pankkiirit haluavat kaupan­käyntiä
Kiinan kanssa — ei erikoi-sestikaan
Kiinan 'hyödyksi,, vaan
oman taloudellisesti pelastumisen­sa
takaamiseksi.: v
Kuusitofsta miljoonainen kansa
ei voi jatkaa sitä, että se ylenkatsoo
^ 0 n^iijponaistai kansaa > huolimat­ta
siitä kuinka lyhytnäköisiä ja en­nakkoluuloisia
St. Laurent, Howe
Ja Pearson voivat .^tässä : suhteessa
ollakaan j a huolimatta siitä kuinka
äänekkäästi John Foster DuUes kar-juukaan:
^ ' E i ".
Miksi kiertää väistämätöntä? K i i ­nan
kansa on tullut toimeen Jo sa­toja
vuosia ennenkuin ticdettiin-kään
Canadan olemassaolosta; Se
tulee edelleenkin toimeen ja jatkaa/
nykyaikaisen vallan rakentamista
vaikka pai jäin käsin ilmankin Cana­dan
kauppaa.
täessä Unkarin kansandemo­kraattisen
hallituksen avuksi,
hän jättää tarkoituksellisesti
huomioimatta sen tosiasian,
että Unkarih vapautumisen jäl­keen
Neuvostoliitto on ahtanut
Unkarin kansalle leipää, viijan
siemeniä kylvöjen tekoa varten
(mitä ei olisi voitu muuten suor
rittaa) ja muuta apua. Unkarin
tehtaat Ja koulut, kulttuurilai­tokset
ja asuintalot, miltei kaik­ki
sillat ja liikennevälineet oli­vat
silloin raunioina. Saksalai­set
fasistit ryöstivät unkarilais­ten
ystäviensä avustamana kai­ken,
minkä paetessaan voivat
viedä mukanaan ja tuhosivat
loput. •
Tällainen oli Unkari 12 vuot­ta
sitten, eikä kukaan voi väit­tää
sitä, etteikö Unkarissa ole
tapahtunut äärettömän nopea
taloudellinen ja kultturellinen
Jälleenrakennus. Mainittakoon
vain, että Unkarin korkeim­missa
oppilaitoksissa on" nyt
noin 5 kertaa enemmän opiske­lijoita
kuin Hitlerin rikolliseen
sotaan sortuneen vanhan jär­jestelmän
Unkarissar .
Sitäpaitsi sietää tänä päivänä
palauttaa mieleemme tämäkin:
Veljesf^kansamme Unkarin vi­rallisten
tiedoitusten mukaan,
Unikarin kovaa kokenut kansa
on tänäkin vuonna saanut
enemmän apua Neuvostoliitos­ta
Ja muista sosialistisista mais­ta,
kuin Yhdysvaltain johta­masta
porvarillisesta maail-manosasta
— huolimatta lain­kaan
niistä suurista puheista,
mitä on pidetty "Unkarin avus­tamisen"
suhteen!
Tosiasiat ovat äärettömän it­sepintaisia
— eikä niitfe voida
muuksi muuttaa itsepetokseen
perustuvan propagandankaan
avulla.
järjestelmä — mikä pitää ns. Det- senttiä kaikista valo-, r a d i o - J a Tvr
. — _ — ____ lampuista! Tämä työn tuottavai-suuden
suuri lisääntyminen, voi
muodostua suureksi siunaukseksi,
sillä se. voi alentaa hintoja Ja se v.oi
iisätä työtätekevien vapaa-aikaa.
Mutta s6 voi aiheuttaa myös suur­ta
työttömyyttä j a puutetta joukoil­le,
jbs e i huolehdita siitä, että auto­moinnin
avulla l saavutetaan palkan­korotuksia
ja työviikon lyhennykr
siä työläisille. . ' •
Siksi • Cariädan; amrnattiyliclistys-
Uike yaatii, että rinnan autotnoinnlu
kehittymisen'kähssä.^ö^^^^^
tava työviikon lyhentämistä Ja palk­kojen:
korottamista (erikoisesti juu-
Kysymj;_s on paremminkin siitä,
että kykeneekö Canada tulemaan
toimeen .ilman Kiinan kanssa ]i;äyr
tyä^^^kauppaa. - Tulemmeko istumaan
rauhassa kädet ristissä kunnes toi­set,
vähemmän ^ennakkoluuloiset
maat valtaavat nämä markkinat 'ja
jättävät (?anadan osattomaksi?
Kiinan kanssa käytävän kaupan
vastustajat sanovat, että miten K i i ­na
kykenisi maksamaan kaikista;
niistä :^ Ikoneista, puutavarasta «y^
muista Canadasta .-tuotetuistavtuot­teista,
Joita vKiina tarvitsee? * ^
Sehän on varsin yksinkertaista.
Aivan samalla tavalla kuin kaikki
muutkin maat, tarjoen luottoa toi­sille
maille, vaihtaen tavaraa tai hy-vin
yksinkertaisesti maksaen kätei­sellä
rahalla, millä tahansa näistä
tai.sitten kaikkia käyttäen. ^|
"Mutta", sanovat kaupankäynnin
vastustajat, "nämä ovat strateegisia
tavaroita emmekä voi viedä niitä
'epäystävällisiin' maihin."
Sellaiset väitteei lusKin ansaitse­vat
kohteliasta vastausta ellei-asia
olisi siten, että vaihtoehtona on ca­nadalaisten
tuotantolaitosten sulke­minen
j a työläisten työttömyyteen
syölkseminen. Mikäli on kysymys
Kiinan "epäystävällisyydestä", niin
se on )<aikkein heikoin väite.
O l i n itse vierailemassa Kiinassa
Suomen jalkapallo oppinee
pian myöskin seisomaan
Helsinki.. — Jalkapalloilumme
kerma o l i maalisk. 30 p. kokoon-'
tunut Otaniemeen kuntoharjoit­telun
merkeissä. Miestä oli pai­kalla
melkoisesti, joten joukossa
lienee ollut tarkkallumielessä
muutakin kuin sitä kaikkein pääl-limmäisintä
"kuohua", mutta to­sitoimessa
näytti olevan Jokainen
leirille kutsuttu. Kuntoharjoltte-
, l u , jonka puitteissa miesten kestä­vyys
joutui paljastavan testauk­sen
alaiseksi, . käsitti nopeusko­keen
35 metrin matkalla, varsi­naisen
kuntokokeen 10x35 metrll
lä, j.ossa kunkin pyrähdyksen vä-l.
llä huoka-stlin 15 sekuntia, pu:
jottelun sekä vihdoin pituuspot-kuharjoituksen.
Kymmenkertai­sessa
35 metrin juoksurääkissä y i*
ti parhaaseen keskiarvotulokseen _
Lagerström, pujottelussa puikke­lehtivat
pallon kanssa" nopeimmin
Pulkkinen j a Kankkonen j a p i -
tuutta potkaisi mifita.paremmin
Putkisto, joka, oikeallaan laukaisi
53 meträ ja vasemmallaan 46
metriä e l i yhteensä metriä vaille
"satasen".
Myöhemmin iltapäivällä järjeste­tyssä
Suomen Palloliiton tiedoitus-tilaisuudessa
liiton varapuheenjoh­taja,
poliisimestari Eero Kettunen,'
Afhabaskan öfjyatueeila arvioidaan
olevan 3,000,000,000 tynnyriä öljyä
Edmonton.— K u n joku tekee mai­ninnan
Albertan öljystä, niin silloin
yhden sukupuolen mieliin palautuu
Ledacin öljykentät ja toisen mieliin
ensimmäisen maailmansodan aikaiset
Turnerin laakson kentät. . ,
Mutta suurin ja i-ädcain kaikista
Albertan alueista on- Athabaskan alue
johon ovat kiinnostuneet suuryhtiöt
ja pääomiansa sijoittaa haluavat.
Mainitulla alueella väitetään sijaitse­van
maailman suurimmat tunnetut
öljyreservit. O n arvioitu, että alueel­ta
voitaisiin- vaivatta saada yli m i l ­jardin
tynnyriä ja että senkin jäl­keen
jäisi jälelle vielä kaksi miljar­dia
tynnyriä.
On tärkeät^ palauttaa mieliin.; että
maakunta- ja liittohallitukset panl-viime
vuonna ja näin siellä näyt-TJ vat aluUe sen pienetelmän tutkimi-teenä
kiinalaisten canadalaisia koh­taan-
tuntemasta ystävyydestä ja
kunnioituksesta canadalaisen lääkä-.
rin, tri Norman Bethunen muistol­le
rakennetun sairaalan; museon ja'
600 eekkerinalan käsittävän puiston
Shih Chua-Chuangissa.
Kun Pekingin pormestari;, puristi
kättäni Jäähyväiseksi . hän sanoi:
"Tule takaisin viiden vuoden k u ­luttua,
n i i n tulette näkemään suur­ta
edistystä." Me canadalaiset voi­simme
osallistua siihen kehitykseen
Ja hyötyä siitä myös itsekin. Yksi
seikka kuitenkin on.varma, sitä ke­hitystä
emme voi estää Ottawan
"Emme tunnusta"-tunnuksella;
— Tom McEwen,
Pacific Tribune-lehdessä.
rke eiluvannutkaan
ipua Israelille
Suezin avaamisessa
Washtngton. — Yhdysvaltain presl-l
dentti Eisenhower lausui täällä keski-,
viikkona, ettei hän ole koskaan luvaii-nut
Israelille apua Suezin kanavan
itäytön suhteen.
Hän sanoi, että pääm&aisteri David
Ben-GurionUle, annettuun lupaukseen
sisältyy ainoastaan Aqaba-lahti ja
Gazan kaista.
Huomioitsijat arvelevat, että presl-lentin
lausunto kuvastaa Yhdysval­tain
kannan "pehmenemistä" Suezin
kj-symyksessä.
Nehru muodostaa
imden hallituksen
New D e l h i . - ^ I n t i a n pääministeri'
Nehru valittiin perjantaina maalisi
kuun 29 pnä kongressipuolueen u u ­den
parlamenttiryhmän johtajako
maassa pidettyjen yleisvaalfen jäl­keen.
Nehru saa muodostaakseen
uuden hallituksen; parhaillaan istu­van
hallituksen -jättäessä eronano-:
muksei^a. kunTvanha parlam^ntU
hajoitetaan.
sen, Jonka avulla voidaan erittää hie­kasta
sen sisältävä arvokas: öljy. Bet-ohel
Corporationin j a Universal O l i
Productionin insinööri S. M . Blair
sanoi v. 1950: "Hallitus voi varata
teollisuudelle kaikki tuotannolle tar­peelliset
tiedot ja mahdollisesti vielä
tuotantoaikataulunkin."
LiittohaUitus porautti v. 1943 näil­lä
öljyrtfckamä hiekka^alueilla 291
koereikää. yhteensä 53,918 Jalan mit­taisesti.
' .
Näitä öljyhiekkamuodostumia esiöi-tyy
pinnalla noin 100 mailia pitkällä
alueella pitkin Clearwater- ja AtJia-basca-
jokia. Alue käsittää mahdolli­sesti
30000 neliömailia.
Se on jättilälskokoinen alue. jolla
joillakin osilla on niinkin paljon kuin
100 miljoonaa tynnyriä öljyä neliö-mallia
kohden, öljyllä kyllästetty
hiekka on vain o h u ^ kuoren peit­tämä,
ei mi^llään kohdalla muutamne
sataa jalkaa syvemmällä. - JoilUkiii
seuduilla peite on niin vähäinen, että
sen voi poistaa lapiollakin.
.Edmontonissa v. 1920 päällystettiin'
ensimmäiset kadut näiltä alueilta saa­dulla
asfaltilla ja jotkut niistä ovet
vielä käytännössä.
Royalite yhtiö on nyt tällä alueella
raivaamassa sijaa $50 miljoonaa mak­savalle
laitokselle, jonka on laskettu
erittävän hiekasta 20,000 tjmnyrlä
päivässä; , Yhtiön hallussa olevalta
alueelta .Voitaisiin mainitulla nopeu--
della tuottaa öljyä kaksi tai kolme
vuosisataa.
koulutusvaliokunnan puheenjohtaja
Eino A Nuutinen' j a valitsemisvalio^
kunnan uusi puheenjohtaja Torsten
Lindholm selostivat Jalkapalloilum­me
tämänhetkisiä näkymiä j a niitä
suunnitelmia, joita on tehty maam­me
edustusjpalloilun kohottamiseksi
kansainvälisesti korkeammalle ta
solle... .
Varapuheenjohtaja Kettunen to­tesi,
että jalkapalloilu on viime vuo­sina
muodostunut eräänlaiseksi,
urheilumme surunlapseksi, mutta
samalla se on kuitenkin säilyttänyt
asemansa myös lempilapsena. L u ­kuisat
takaiskut ovat aiheuttaneet
melkoisesti kiivastakin keskustelua,
mutta Jalkapalloilu sellaisenaan
oUi kuitenkin mennyt jatkuvasti
eteenpäin; • J a tulevana kilpailukau-
'tena se toivottavasti yltää myös
voittoihin > niissä kaikkiaan kymme­nessä
kansainvälisessä ;koitoksessa,
joissa maajoukkueemme Joutuu
punnittavaksi. Urakka on raskas,
melkeimpä liianlJin raskas, mutta
tilanne .selittyy sillä, että alkanut
vuosi, Jonka kestäessä Suomen Pal­loliitto.-
Juhlii 50 vuotista toimin­taansa,
sisältää samalla MM-kisoJen
karsintaotteluita, Joita Suomen osalr
le tuleer- neljä. Maajoukkueeqime
kohtaa; Puolan J a Neuvostoliiton se-
-kä vieraissa että ,kotona. Voiton
mah(|ollisuudet ovat näissä yhteen­otoissa
eljfeä, vähäiset,, mutta, sen s i
jaan toivotaan ainakin '^avajaisvoit-:
toa I^alloliiton Juhlatumaussarj assa,
jossa ntahdollisesti. nähdään muka­na
myös, ammattipalloilijoitamme.
Koulutusvaliokunnan puheenjoh--
taja 'Nuutinen selosti koulutustoi­minnassa
tapabtunueita violeelljsim-pia
-muutoksia. Merkittävin organi-satoortnen
muutos koskee koulutus-
Ja kurssitoimintaa; Joka keskite­tään
nyttemmin kokonaisuudessaan
koulutusvaliokunnan kontolle. Ai-^
kaisemmin sekä valitsemis- että
nuorisovaliokunta suunnittelivat Ja
läpiveivät omat kurssinsa ja l e i r i n ­sä.
Myös koulutushenkilöstössä on ta­pahtunut
muutoksia. Koulutus ja
kurssiasioiden hoito ja Järjestely on
keskitetty koulutusohjaaja O l l i Hen­rikssonin
käsiin. Maajoukkueval­mentaja
Kurt Weinreichin sopimus­aika
jJäättyy, ensi heinäkuun lopus^
sar mutta tarkoituksena on, että hän
jatkaa ^tämänkin: Jälkeen maajouk­kueen
valmentamista vuoden 1958
loppuun saakka, mutta kuitenkin
vain keskimäärin kuutena päivänä
kuukaud^sa. Aatos^ Lehtonen pa­laa
Jälleen valmentajatehtäviin
nuorten maajoukkueitten merkeissä
ja Veikko Asikainen puolestaan hoi­taa
B-ottelujen valmentajatehtävät.
siTÄifliiflifliiiiiiiir
GESTLEMANNl \ .
Ujo nuorimies safttoiv yhtä
nuoren naisen tämäotasunnolle;
— Herra vHiirdhen, sanoi kauno-kainea,
älkäi; sanokö kenellekaSii;
että saatoitte inlnuä kotiin.
-f- N e i t i ; Anutta, vastasi nuori
mies, vakuutan että häpeän sitä yfr
tä paljon k u i n te itsekin . . .
Tri Adamsin teski-fflurhajuttu
on ;
melko dramaattinen
Oikeudenkäynti: eastboumelais:^^
ta lääkäriä Bodkin Adamsia vas-;
taan, jota on syytettrSl-vuotiaan
potilaansa 'surmaamisesta haa-mausalneilla,
sai maalisk. 28 pnä
uuden dramaattisen käänteen
melkein joka päivä joko syytäjä-
' tai puolustajapuolelta on aihen-tettu
jonkinlaisia sensaatioita,'
Keskiviikko oli'^päättsmyt täysin
syyttäjäpuolen ; hyväksi, koska:
tunnettu lontoolainen lääkäri, tri
Douthwalte oli selittänyt niiden
morfiini- j a heroiiniannosten, joi*
ta t r i ' Adams on antanut les'kiron.
va M o r r e l l i l l e olleen; n i i n sauriä;i
että ne o l i annettu täinän saatta­miseksi
hengiltä tämä o l i ainoa/,
johtopäätös, johon hän saattoi
tulla
Puolustusasianajaja Lawrence sai
orstaina myöntävärf". vastauksen'
cysyessään t r i Douthwaitelta, eikö
ämän, eilinen lausunto ollut vaka­vin
j a kohtalokkain, mitä tämä kos­kaan
o l i antanut lääketieteellisessä
yhteydessä.
Lawrence esitti tällöin dra-
-maattisin muodoin selvityksen
käsitellystä, jcäi^ka rouva Morrell:
oli saanut eräässä sairaalassa
Cheshlressä vuonna 1948 vähää
ennen kuin hän j o u t u i t r i Adam. >
sin hoitoon Eastbournessa. Täs­tä
selvityksestä ilmeni, että: kol­me
lääkäriä jb silloin oli mää-rännyt
säännöllisiä huumausaine,
pistoksia.
Lawrencen r ijs t i kuulustellessa
Douthwaitea tämä j outui myöntä­mään,
että Adams ilnieisesti oli jat-kahufkäsittelyä,
jota rouva Morrell
jo aikaisemmin oli saanut • (Jheshir-essä:
^ Hän myönsi myös Adamsin
ja- erään' tämän kolleegoista, ' tri
Harrisin tehneen voitavansa saadak-'
seen 'rouva-.Motrellin toipumaan sy»'
dänverenvuodon Jälkeen, jonka tav",
mä'oli saanut. Adams ei voinut lo­pettaa!
pisipksien- antamista; kosi^
tämä olisi ollut hengenvaarallista.
Lopuksi Douthwaite .myönsi,
että jos t r i Adams joutuu vastuu* -
seen, täytyy myös multa rouva
M o r r e l l i a käsitelleitä lääkäreitä
syyttää murhasta.
Näin on laskettu saatavan aikaan
tehokkaampi johto j a tarkkailu B-Ja
nuorten Joukkueiden pelaajille,
joilla on aikaisemmin^ollut eri vai
mentaja kussakin ottelussa. • •
Maassamme vallitsevan pitkän
talven Johdosta ilmenee pelaajien
harjoitustoiminnassa taukoja, jotka
vaikuttavat haitallisesti pelaajien
kuntoon. Nyt on ryhdytty koke'ile-maan,
missä määrin kunto talvi­kautena
heikkenee.-
Kokeiluja on nyt suoritettu kol­masti
Ja tulokset ovat olleet odotus-ten''
mukaisia, on v o i tu numerollises­ti
seurata-: pelaajien kunnon kehi--
tystä: Tämä on suurena ap^una tut-'
kittaessa valmennus kysymyksiä.
Kyseisiä tarkkailujärjestelmää so­velletaan
myöskin nuorten lupaa­vien
pelaajien etsintään. :
PÄIVÄN PÄKINÄ
Nyky-amerikkalaista ilveilyä
Kuka tahansa voi hymyillä kau­n
i i n sään vallitessa. Mutta kun ra­jumyrskyn
riehuu Ja tekee tuhoaan,
n i i n silloin tarvitaan luonteen l u ­juutta
Ja uskoa parempaan huomi­seen,
ennen kuin voidaan hymyillä
omalle "kurjuudelle".
Noitavjainot eivät keskiaikoina hy­myilyttäneet
monestikaan niitä. Joi­ta
syytettiin, että l i e ovat esimerkik­si
vappuyönä ratsastaneet l u u d i l la
ja pukeilla ilmojen halki hornaan.
Keskiaikana olivat ^'noitajahditr
muodissa Ja suuret määrät " n o i t i a"
etupäässä naisia, poltettiin elävänä,
väärien todisteiden; kuulopuheiden
Ja kidutuksella pakoitettujen '.'tun­nustusten".
perusteella - Nämä ' ' j u -
malantuomiot" eivät silloin juuri
uhreja naurattaneet, n i i n nauretta­v
i l t a koin silloiset noitasyytökset'
nyt tuntuvatkin.. ' «
Mutta silloinkin-^oli miehiä J a nai­sia,
Jotka ottivat hymy/ h u u l i l l a Ja
pilkkakirvestä heiluttaen vastaan
kaiken: sen vääryyden, mikä heidän
osakseen tulL
: Nämä seikat - tulivat mieleemme
lukiessamme veljeslehtemme Työ-:
mIes-Eteenpälnv lehden toimittajan^^
vQ. M . Vi^asUlan.p^ikinaa.; jonika^h|p
'muiitanlä inäiv^^
dysvaltain nykyaikaisesta noitajah^
tikuulustelusta, missä hänellä on
kunnia olla yksi"syytetyistä" (eikä
kurjana "syyttäjänä"). Julkaisem­me
kokonaisuudessa hänen hirtehis-huumorisen
selityksensä Yhdysval­tain
nykyaikaisesta noitajahdista,
mikä valitettavasti kyllä on ^ aivan
'totta tänä sivistyskautena, herran
vuonna 1957. Wastila kirjoittaa pa­kinapalstallaan:
Istun tässä noitajahtikomitean
kuulusteluhuoneessa. Yritän iseura^
ia tätä ilveilyä, jota muka selitetään
tässä jnaassa ilmestyvien vieraskin
listen sanomalehtien "tutkimuksek':
s i " i j a samalla ;yritän piirtää muu­taman
rivin lehtemme lukijoille.
Kenenkään ei pidä • ottaa l i i a n v va­kavalta
kannalta näiden jahtimes-tareiden:
nykypäiväisiä puuhailuja.
. Että millaista se, tänfä p e l i ^nn?
Minusta; se näyttää eräänlaiselta
pyydystämiseltä — ^ syötillä varus­tettua;
ansaa käytetään j a kolme
pyydystäjää vahtaa j a korvat höröl-lään
seuraa aiottujen uhriensa p u ­l
l e i t a , liikkeitä; jopa kasvojen ^ i l ­meitäkin
k u i n haukat,, tietenkin s i i ­nsi
toivossa; että u h r i saataisiin sati­meen
- r - syytteeseen - "kongressin'
häJ^irieksii^^
Par'aikaa todistajan paikall^ on
Chicagossa ilmestyvän liettualaisen
lehden — " V i l n i s " — apulaistoi-^
mittaja Leon Pruseika j a hän on
saanut aikamoisen hälinän aikaan
huomautuksellaan, että herrojen
kongressimiesten e i t u l i s i antaa mi­tään
arvoa palkatun ilmiantajan^
John Lautnerin papukaijamaisille
puheille. Hänen huomautuksensa
heti tuotti ehdotuksen noitakomi-:
tean asianajajalta, koppavasti esiin­tyvältä
Richard Arensilta, että
Prusgi^a oÄ asetettava syytteeseen
"kongressin halveksimisesta":.-: •
' Täimän lehden - (Työmles-Eteen-päin
— K . ) vastaava o l i lähes pari
tuntia todistajan paikalla J a vastai­l
i tai oikeammin kieltäytyi vas­taamasta
pariin sataan kysjnnyk-seen.
Hän antoikin'vastauksen a i -
noastaanf -yhteen ainoaan kysymyk­seen
— nimittäin myönsi olevansa'
tämän maan syntyinen. Kaikkiin'
muihin kysymyksiin hän kieltäytyi
vastaamasta sen perusteella, ettei
halua millään tavalla olla osakas
hommaan, r j o n k a ilmeisenä tarkoi­tuksena
on heikentää tämän ma^n
puhe- j a painovapautta. Hän no­jautui
perustuslain ensimmäiseen'
j a viidenteen liitteeseen kieltäyty­essään
^Vastaamaan kysjmayksiin,,
joista enin/osa o l i h y v i n provosoi­via.
J o i l l a lyiritettiln: sekä hermostut^
taa että suututtaa todistaja lausu­maan
joi^ktm: varomattomaih sanan.
K u n aikansa' oltiin kyselty j a väUl-lä^^
hkailtu Ja haukuskeltu todista^
jaä> haluttomuutta, oUa apuna konn-
(
e
:a
i'
o
ni
u
ä
il
tehtävissä, lopulta kuulustelun pu­heenjohtaja,
kongressimies Doyle,-;
Calif., hermostui, paukautti nuijalr
'laan pöytään Ja värisevällä äänellä
ilmoitti, että todistaja saa poistua
ilman mitään kiitosta komitealta.
Se tietenkin tyydytti sekä todista­jaa
että lähes parisataa ihmistä kä­sittävää
Joukkoa, Jökä o l i täyttänyt
pienen oikeussalin jokaista istuinta
myöten.r Seuraajia olisikin ollut
monin k e r r o i n enemmän, mutta hei­tä
ei päästetty eikä voitukaan saada^
mahtumaan pieneen huoneeseen,
Ilveilyä on moneplaista tässä n y - ;
kypäivien Amerikassa! N i i n paljon ;
voidaan sanoa tästä noitajahti-ilvei- i
Jysta, että se on erästä julkeinta ja; ^
samalla ilkeintä ilveilyä. Onneksi •
maallemme,^ että se on menettämäs-.
sä makunsa, j a tehonsa. Siitä to­disteena
sekin,- ettei s i l l e enää kiin­nitetä
mitään suurempaa eikä', mi­tään'
sensatlohuomiola.) ;Lehtemnie
edustajalle kylläkin kuulustelunsa
jälkeen tarjottiin tilaisuutta esiin­tyä
kantansa puolesta televisiossa
mutta kun siinäkin o l i ehtona, että
on Jollakin tavaUa vastattava haas­tattelijoiden
kysymyks>ii&, hän kiel- ?
täytyi siitä .,
Vakava on asia — mutta naurat­taa
sellainen noitavainomielettö-myys:
tälläkin puolen^rajaa.
Qimittelemme. puolestamme !Wa^
tilaa miesmäisestä -: esiintynusestä ^
ja toivomme/hänen saavan, noan: ijj
miestensä jajrariiattoinaai kannatuk; *
sen tusteloissaah nohajahtia, vas-|
taan^sekä piihe- J a sanavapauden^
puolesta..— Känsäkoura^,