Vapaus, January 13, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, tammik. 13 p. — Saturday, Jan. 13, 1962
V A P A U S
i.iUKKTIi - Independent Labor
•rgai> ot Pmnisb panadians Es-
Hblistied Nov 6, 1917. Auchorized
isecond class mall by the Post
/ Ö ^ -Ipepaftm^^ Ottawa. I^b-
.^ed-,jJkbnce .vire^klx:. ^TfiiesaaTO.
rä)ur$days and JSaturaay8l}y Vipaus
-^^Bhfng CQpitÄhy Ltd., at-lÖOr 102
-!lnf» s t ^Siidbury. Ont., Canada.
ieiepnuueä. Jttiu. Oltlce 08. 4-4264.
Bditortal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
iddress: Box 69. Sudbury, Ontario.
Vdvertising rates upon applleatlou
TranslaHon free of Chargg. v
TILAUSHINNAT:
tiaiiädal^: .1 vk. liM « g. 4|b
ifhdysrallolssa: 1 vk. 8.00 9 Uc! V.80
äuomeasa: 1 vk. OM 6 kk. 0.25
II-?e! n VM Ciulnea ja Indonesia
Uutistiedoissa kerrotaan, että V; 1949 kansallisen itsenäi­syytensä
saavuttanut Indonesia on päättänyt lähiaikoina va­pauttaa
Hollannin siirtomaaorj uudesta Läntisen Uuden Gui­nean
rr- jota Indonesia sanoo Länsi-Irian maakunnaksi — ja
ettärvaikka,Indonesia toivoo rauhanomaista ratkaisua asialle,
niiri^^Ss on valmiina käyttämään voimakeinojakin silloin, jos
Hollanti ei lopultakaan suostu rauhanomaiseen ratkaisuun,
- r "Eämäii johdosta ovat äkäläiset suuret pälvälehdet, radiö-kommentaattorlt
ja muut projiagandistit vuodattaneet vuo­laasti
krokodiilinkyyneleitä Indonesian "hyökkäySöhasta" ja
vielälndonesian "uudesta imperialismista" jne.
I^äitä krpkotiilinkyyneleitä — joiden perinrunäisenä tar­koituksena
on imperialistisen järjestelmän ja imperialistisen
orjuutuksen puolustaminen — vuodatetaan muka sillä perus­teella,
että Läntisen Uuden Guinean väestö asuu saarilla, siis
eristettynä Indonesian muissa saarista, että sen kivikauden
kehitysvaiheessa (?) olevat asukkaat eivät ole rodullisesti ei­vätkä
kielellisesti Indonesiaan kuuluvia ja sitäpaitsi. Län­tinen
Uusi Guinea ei ole koskaan kuulunutkaan Indonesiaan.
Tulkitaanpa hieman tosi^siain perusteella näitä imiperia-lismin
hyväksi nyt laulettavia verukkeita — jä Juuri yeruk-^
keitä he ovat:
."Indonesia muodostuu kokonan saarista. Se on sanan
varsinaisessa mielessä saarivaltakunta. Tässä yhteydessä on
yhtä mieletöntä väittää sitä, etitei Läntinen Uusi Guinea voi
saarialueena kuulua Indonesiaan — jos joku höyrypää väit­täisi,
ettei Prince Edward Island tai Nevvfoundland voi saa^
rina.kuulua Ganadaan. Kun Prince Edward Island ja New-foundland
ovat maantieteellisestä saariasemastaan huolimat­ta
Canadan maakuntia, niin silloin voi olla Läntinen Uusi
Guinea ainakin yhtä hyvrn Indonesian maakunta.
Mitä taas tulee Läntisen Uuden Guinean asukkaidert ro­tuun
ja kieleen, niin meidän täytyy muistaa, että kaikissa
siirtomaaorjuudessa olleissa^ maissa on hajoitettu kansanjou­kot
kielellisesti emämaiden kielien mukaisesti. Lisäksi on
muistettava, että Canadan ranskalaiset ovat rodultaan ja kie­leltään
ainakin yhtä paljon erilaisia valtaosalta brittiläispe-ruisistaTäna^
dalaisista kuin ovat Läntisen Uuden Guinean
• asukkaat erilaisia. muista indonesialaisista — ja siitä huoli­matta
Quebec on yksi maakunta Canadassa!
Kuten näkyjv ylläselitetyt väitökset eivät missään mie­lessä
puhu Indonesiaa vastaan, vaan. pikemminkin sen puo­lesta.
'Jälellä on siis imperialistien ja niiden puolestapuhujien
viimeinen pääväitös, nimittäin se, että Läntinen Uusi Guinea
•ei ole koskaan kuulunutkaan Indonesiaan.. . .
Kun Hollanti allekirjoitti sen alueen valloittajana ^ es­panjalaisten
ja brittiläisten siirtomaavalloittajien vastusta­miseksi
ja torjumiseksi — yli 300 vuotta sitten, eli 1660,
Tidoren sulttaanin kanssa "Ikuisesti säilyvän liiton", niin
^;£iilJä> tunnustettiin virallisesti että Läntinen Uusi Guinea ön
erottamaton osa nykyisestä Indonesiasta.
Tällainen oli tilanne kaukaisessa menneisyydessä. Hol­lanti,
kuten kaikki siirtomaita vallanneet maat, vastusti kyn­sin
ja hampain Indonesian kansallista vapausliikettä, kuten
se vastustaa nyt Läntisen Uuden Guinean vapautumista.
Mutta Indonesian kansallinen vapaustaistelu sai toisen maail­mansodan
aikana niin suuren voimani että Hollanti oli pakoi-'
tettu kutsumaan Indonesian vapausliikkeen edustajat Haagiin
ns. pyöreän pöydän konferenssiinr-Tässä konferenssissa Hol­lannin
oli pakko virallisesti suostua Indonesian itsenäistymi-seem;-
Samalla kertaa Hollanti suostui ensin ilman mitään
ehtoja siihen, että sen hallussa olleet Alankomaiden Itä-In­tian
kaikki alueet tulevat kuulumaan itsenäistyvälle Indone­sialle.
Mutta neuvottelujen viime päivinä Hollanti teki kui­tenkin
käännöksen ja esitti vaatimuksen, että Läntinen Uusi
Guinea jää edelleen Hollannin alusmaaksi siinä nimenomai­sessa;
mielessä, että sen alueen poliittisesta tilanteesta teh­dään'
neuvotteluratkaisu, vuoden kuluessa Indonesian itse­näistymisen
jälkeen.
• :Ylläolevan perusteella voidaan siis todeta, että Hollanti
tunnusti Läntisen Uuden Guinean ja Indonesian muiden alu­eiden
yhteen kuuluvaisuuden jo yli 300 vuotta sitten. Hol­lanti
tunnusti varauksitta tämän yhteenkuuluvaisuuden In­donesiaa
itsenäistymisneuvotteluissa 1949, mutta, havaitsi il-:
meisesti, että voimasuhteet eivät pakoittaneet sitä luopumaan
sillein Läntisestä Uudesta Guineasta. Niinpä Hollanti teki
täyskäännöksen, kieltäytyi Läntisen Uuden Guinean liittä­mistä
heti Indonesiaan, nimenomaan sillä perusteella, että
tästä asiasta sovitaan vuoden kuluessa neuvottelujen ävuUä.
Mutta mitä on tapahtunut?
Keskustelut Läntisen Uuden Guinean vapautumiista ja
Indonesiaan liittämisestä ajautuivat umpikujaan heti alussa.
Indonesia ei ole kaikista yrityksistään ja anomuksistaan huo­limatta
saanut Hollannilta tätä aluetta, jota Indonesia pitää
lihana omasta lihastaan ja verenä omasta veres.tään, HoUan-n"
n pitäessä^tiukasti kiinni siirtomaaorjuuttajan "oikeuksisrf
ta"rlndonesia vetosi YKn apuun — mutta mitään ei kuiten-tonkaan
tapahtunut. '
IndoiTesian itsenäistymisestä on nyt kulunut IS^viiotta.
Samoin on kulunut 13 vuotta siitä kun Hollanti lupasi "vuo­den
kuluessa" neuvottelujen perusteella' palaiuttaa Läntisen
Uuden Guinean Indonesian yhteyteen.
Hollanti on kuitenkin vieläkin orjavoudin asemassa Län­tisessä
Uudessa Guineassa — ja täkäläiset imperialismin puh-taaksipesijät
ja puolustajat vuodattavat krokotiilihkyyneleitä
Indonesian "pahuudesta" kun se muka uhka "hyökätä" Hol­lannin
"viattomien" orja voutien vallan lopettamiseksi '—
ikäänkuin mikään maa voisi syyllistyä mihinkään 'hyök­käykseen"
omalla alueellaan.
Indonesia katsoo—"^a. siinä se saa ihmiskunnan siiure
enemmistön jakamattoman kannatuksen ja tuen — että Hoi
lanti on syyllistynyt jatkuvaan hyökkäykseen Indonesiaa vas­taan
pitämällä orjavoutineen hallussa Indonesiaan kuuluvaa
Läntistä. Uutta Guineaa eli -Länsi-Irianin rriaakuntaa, miksi
Indonesian hallitus sitä aluetta sanoo.
Hollannin impörialistit puhuvat to.sin siitä, että Läntinen
SYNTYMÄ- ^
, PÄIVIÄ I
Anton Laari, St. eatharihes, "Önt.i
tHyttSä tiistaina, tammikuun 16 pnS
70 vuotta.
J. A. Heinonen, Sudbury, Ont.,
tuettaa keskiviikkona, tanlmikuun
17 pnä 86 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja totta-vein
onnentoivotuksiin.
b ft oli lyhnlk A 6 ft 6 o A ho o o o o 66 o o o b o o ä o o o o o o o o o o o o ^ A b o o o o b^
Maailman Rauhanneuvosto varoittaa tilanteen
kehityksestä, ellei neuvotteluja aloiteta
TILAAJAN MIELIPIDE, | '
- Tulevassa neuvottelukokoukses­sa
(Sudburyssa) otetaan keskustel
tavaksi myös lehliämme koskevat
asiat, miten lehti voitaisiin saada
paremmin lukijoi.a tyydyttäväksi
jne. •• • . .• .
Ei ole luonnollisestikaan varsin
helppo tehtävä tyydyttää kaikkia
lukijoita.^ Yksi tykkää yhdenlaisesta
lehden /sisällöstä, toinen toisesta,
i e panee .otisesti toimituksen pään
pyörälle.
Kuitenkin pyydän lehden ti­laajia
ja lukijoita mahdollisim­man
snnrllUkuisesti tuomaan il­mi
oman mielipiteensä ja omat
ioivomuksensa. '
Vapaudessa on Club News ja ur­heiluosasto,
mitkä on omistettu en-
.»enkaikkea nuoriso le ja siksi on
mielestäni paikallaan nuortenkin
.imais a ajatuksensa. Mutta erikoi­nen
lasten osaston perustaminen,
jota toivoo eräs lukija tai lukijat,
on mielestäni epäjohdonmukainen
toimenpide syystä, että Vapaus il­mestyy
enimmäkseen 4-sivuisena,
joten <ehden paistajia tuskin sallii
lastenosaston perustamista — mi
kä saattaisi toisinaan vallata koko
sivunkin. Tältä pohjalta en siis
kannata sitä ehdotus.a.
Mutta toivon paikkakuntanuti-sia
ja kansankirjeitä julkaista­vaksi
paljon enemmän kuin tä­hän
asii. Niin saataisiin lehti
suhteellisen helpos.i paljon mo­nipuolisemmaksi
jia pirteämmäk-'
si — ja sillä olisi tietenkin mer:
kitysiä myös lehden levikkiin
jne.
Lehden tilaaja,
: 1'ort FranceSi Ont.
"Maailman Rauhanneuvosto va­roittaa
vakavasti kaikkia kansoja
sen johdosta, että Saksan tilan­teen
kehityksen synnyttämät vaa-rat
kasvavat päivä päivältä ja uh­kaavat
ihmiskuntaa ydinasesodal­la.
Kuitenkin kaikki Saksan on­gelmaan
tai Länsi-Berliinin kysy­mykseen
liittyvjt seikat voidaan
selvittää. neuvottelutietä. :
Väärä «n kärjistynyt; koska
NATOn, valtiot eivät käyttäneet
Neuvostoliiton niille tarjoamaa
aikaa, jota tnerkitsi rauhansopi-musesityksen
lykkääminen, neu­vottelujen
aloittamiseksi. Yhdys-vjlltaln
johdolla nämä valtliot aut­tavat
Länsi Saksaa kehittämään
asevoimiaan Hitlerin kenraalien
ylijohdon alaisuudessa ja tekevät
siten Länsi-Saksan hallitukselle
mahdolliseksi saada käsiinsä rat­kaiseva
vaikutusvalta NATOssa.
Ne ovat myös antaneet Länsi-
Saksalle sotilastukikohtia omalta
alueeltaan ja luovuttaneet ydin­aseita
sen käyttöön, sanotaan
Maailman Rauhanneuvoston Tuk­holmassa
19. 12. -61 hyväksymäs­sä
päätöslauselmassa.
Tilanne, on sitäkin vaarallisempi,
koska Sak.san Liittotasavalla.s.sa vai;
taa käyttävät yhteiskunnallisella,
taloudellisella ja sotilaallisella alal­la
pääasiallisesti samat voimat, jot­ka
jo ovat vastuussa viime sodasta
ja sen rikoksista, ja pyrkivät jäl­leen
levittämään Saksan valtaa
kaikkialle maailmaan. Huolimatta
siitä, että kaikki liittolaiset tuomit­sivat
Saksan moncpolit sodan lopus­sa,
ovat nämä monopolit nyt voi­makkaampia
kuin koskaan ja ovat
tehneet Länsi^Saksasta huomatta­vimman
riiskolonialistisen vallan
Euroopassa. Tällä tavoin länsisak-s-
alaisen kostosodan uhka on kas­vamassa
kaikkialla maailmassa.
teen piirit ja ensi sijassa Saksan
kansan rauhan voimat.
Neuvottelujen rauhansopimuk­sesta
ja välittömistä toimenpiteis-tä
Länsi-Berliinissä tulee perus­tua
nykyiseen tosiasialliseen ti­lanteeseen.
Sopimuksessa on tunnustettava
molempien Saksan valtioiden «le-massaolo
jaj-ntiden välinen raja
ja vahvistettava niiden ja riaa-purivaltioiden-
väliset rajat.-MO'-
lemmat valtiot olisi hyväksyttävä
YKn jäsenyyteen. Sopimuksessa
on määrättävä kaikki jälleenva-rustelu
lopetettavaksi ja ensi toi-menpitefuiä
kiellettävä ydinaseet
kummaltakin valtiolta.
Mitä- tv-lee Lärisi-Berliiniih, on
sen väestölle turvattava oikeus va­lita
elämäntapansa ja oma hallitus­järjestelmänsä
samallft ehdottomas­ti
kunnioittaen Saksan Demokraat­tisen
Tasavallan suvereenisia oi­keuksia.,
. _ .
Tällaiset ratlcäinit ovat kaikille
hyväksyttäviä' Ne takaisivat molem'
pien Saksan valtioiden rauhanomai­sen
rinnakkaisolon ja tekisivät
mahdollisel^i, sen jälkeen kun nä­inä
valtiot, ovat tulleet puolueetto­miksi;
toteuttaa, raolfen^pien yhdis­tymiseni.
Näin edistettäisiin jänni­tyksen
lievenemistä Euroopassa,
helpotettaisiin yleisen aseistariisun­nan
toteuttamista jai väheneiittäi-siin
sodan vaaraa. Jokainen kuluva
päivä tekee nec.vottelut yhä val­keammiksi
ja lisää vaaraa. Vain
joukkoliike voi poistaa tämän vaa­ran.
Painostakoot kansat hallituk­siaan
neuvotteluratkaisujen puoles­ta."
— DLP.
o '
o: P r
o
9'
9
b'
9'
t
KÖi>IN PIIRISTÄ
: 9
'. o
Oi
. to
o
e
e
o
-9
o
d
a
USAssa huutava puute
koulujen huoneista
IVashingtoi. — Yhdysvaltain 69,000:een edellisenä vuotena. Mut-vieiskoulut
ovat edelleenkin riittä-1 ta vaikka ensi syksyyn mennessä . . i u. •
rnättömät ottamaan vastaan hyvin; koululaisten lukumäärän odotetaan I "S It
nopeasti ja suuresti kasvavaa oppi-. *isäl!ntyvän - enemmällä kuin yhdel-lasmäärää.
Viimeisimmän viralli- lä miljoonalla, niin tänä vuonna
^en arvion mukaan nyt vallitseva liokkahuoneiden rakentamisen ar-tilanahtaus
arvioidaan 127,000 luok- vioidaan rajoittuvan 82,700:aan,
kahuonetta käsittäväksi. Näin siitä siis likimain 10,000 huonetta vä-huolimatta,
. että jurri päättynyt hemmän kuin viime vuonna. Tämä
vucsi oli ennätyksellinen koulujen
'.akcntaniiovuosi.
Liittohallituksen valistusvirastori
toimittama tarkkailu on todennut,
että 60.200 luokkahuonetta tarvi­taan
koului.ssa, joissa nykyisin val­litsee
äärimmäinen ahdinko. Mut-
|ta näiden lisäksi tarvitaan 67,000
; luokkahuonetta niiden^ tilalle, jotka
KOVA VAALIKAMPANJA
MENOSSA KENORASSA
; Kenora. — Luoteis-Citarion, i , , Tiistai-il' ;i:ia oli kak.si suuria
Kenoran vaalialueella on käynnis- vaalikokousta, missä o i- pääpuhuji-iä
kiihkoa vaalikampanja, johon on na^ Ontarion torypuolueun johtaja,
osal istunut Ontarion pääministeri
John Robar..s, Uuden demkraatti
sen puolueen kansallinen johtaja,
T. e. Douglas ja maakuntajohtaja
ponald MacDonald, sekä liberaali-puo
ueen johtaja John MVinterme-yer.
Kenoran vaalipiirissä, kuten
neljässä muussakin vaalipiirissä,
suoritetaan Ontarion lainlaatija
kunnan jäsenten täytevaalit tors
taina, marraskuun 18 pnä.
Uusi Guinea tulee samaan "it­semääräämisoikeuden"
sitten
kun sen asukkaat saadaan "si­vistetyksi"
niin paljon että he
voivat itse itseään hallita. Nyt
Qvat sikäläiset asukkaat vasta
kivikauden sivistystasossa ja
niinmuodoin olisi LäntinenlUii-si
Guinea annettava YKn yal-vontaan
siten, että Hollanti voi­si
ji-tkaa riistoaan YKn lipian
varjossa.
Mutta tämäkin väitös-^puhuu
Hoi 1 a n tia vastaan j a Indonesian
puolesta. Hollanti on nyt "sivis­tänyt"
yli 300 vuotta sikäläisiä
alkuasukkaita mutta siitä hiio-limatta
Läntisen Uuden Gui­nean
asukkaat ovat hollanti­laisten
omien selitysten mu­kaan
vasta kivikauden kehitys­tasossa.
Kansan "sivistämiseen"
ei totta totisesti ole siellä lii­koja
ponnisteltu eikäjhoppuil-tu!
Jcs tätä "vauhtia" jatkettai­siin
ia, siihen-HollantrT-pyr-
Vii — ktiiuisi vielä toinen 300
vuotta, ennen kuin siellä pääs­täisiin
sille kehitystasolle, mis­sä
Hollannin mielestä voitaisiin
ruveta puhumaan kansakunnan
itsenäistymisestä.
Meidän lehtemme Vapaus
liittyykin, varauksitta niihin
hyvää tarkoittaviin ja oikeu­denmukaisiin
canadalaisiiri, jot­ka
toivovat, että liittohallituk­semme
käyttäisi kaiken vaikit-tusvaltansa
YKssa ja sen ulko-
•iKJ_puQlelIa sen hyväksi, että Hol-
1- TTanli saataisiin luopumaan vii­vyttelemättä
siirtomaavoudin
asemastaan Läntisessä Uudes­sa
Guineassa, ja että tämä alue
palautetaan ilman muuta Ihdo-icsinn
yhtoytcon
Kansojen toiminta on ehdotto- l"<^ettu epäti-vallisiksi tai muu-man
välttämätön tällaisen politii- ^c" epäly.vdyttaviksi. Tämä tarkkai-kan
lopettamiseksi. Tässä vakavassa '» totesi, että viime lukukauden
kysyrayJtsessä on mahdollista mobi- alkaessa I 694.000 koululaista suo-lisoida
ja saada toimintaan mitä laa , ''tti»» opintojaan kouluissa, joiden
jimmat maailman jleisen mielipi- luo!<kahuoncet on ylikuormitetut;
noin 2,000.000 lasta istuu kouluissa,
jotka ori trbmittu epäturyaliisiksi
<ai muuten epätyydyttäviksi.
Tämä siis tahtoo sanoa, että ko
koont.uvalla kongressilla on edes­sään;
urakka, joka huutaen vaatii
kiireellisiä toimenpiteitä tämän
asian kerjäämiseksi.
Vuod°n; 1960 syksyn; ja 1961 syk­syn
: välisenä aikana rakennettiin
uusi pääministeri Robarls ja toi­72,200
iuoltkahuonetta
sessa kokouksessa .Uuden demo­kraattisen
puolueen kansallinen
johtaja Douglas.
Puheensa yhteydessä pääminis­teri
Robarts lupasi kcnoralaisil'e,
että Ontarion halli us tulee raken­nuttamaan
sinne $600,000 arvosta
toimistoja hallituksen eri elimien
käyttöä varten jne. Hän puo'usti
myös hallituksensa myyntiveroa ja
väitii, että oppositioryhmSi: ovat
aiheettomasti arvostelleet silä.
Uucien demokraattisen^ puo­lueen
vaalikokouksessa mr. Doug­las
puhui Saskatchewanin lääkin-täpalve'uksesta
ja kiinnitti kuuli-jainsa
huomiota ihmisten tervey­den
ja kansalaisoikeuksien suoje­lemiseen.
Uuden demokraattisen puolueen
"Ontarion jaoston johtaja, mr. Mac-
Donald arvosteH terävästi konser­vatiivipuolueen
vaalikampanjan
mikä pohjaantuu pääasiassa teen
tarjoilutilaisuuksiin (kahviaisiin)
ja muihin kuLsuihin. Se aiheuttaa
sen, etlä' vaaliasioista ci keskus­tella
juuri lainkaan konservatii­vien
tilaisuuksissa. Sc on loukkaus
valitsijain inleDigcnttisuutta vas­taan,
sanoi mr. MacDonald.
Hän arvosteli myös konservatii­vien
puheia siitä, että lainlaatija-kuntaan
pitäisi -lähettää hallitus­puolueen,
siis konservatiivipuo
lueen edustaja, jotta saataisiin
tällä vaalialueella teetetyksi halli-tuk.
sen töi.ä.
Konservatiivien- n ä k ö kannan
mukaan habituksen rahasto on siis
.sianlillätynnyri" "mikä muistuttaa
Quebecin edesmenneen pääminis­teri
Maurice Dupiessisin katsanto­kantaa.
_
Uuden demokraattisen puolueen
ehdokkaana on Kenoran vaalipii­rissä
35-vuotias korkeakouluopet­taja
Erhile Blouin.
Kommunistisen puolueen Onta­rion
komitea tiedoitti jokin aika
sitten, että se tulee, kannattamaan
Uuden demokraat.isen puo'ueen
ehdokkaita näissä, täytevaaleissa.
tahtoo sanoa, että lukukauden al­kaessa
syyskuussa 1962 puute luok­kahuoneista
tulee olemaan huuta-va.
mpi kuin nyt. .
Viimeisten kucden vuoden aika­na
luokkahuoneiden puute on vaih­dellut
arvioidusta 159,800:sta vuon­na
1956 nyt vallitsevaan 127,-
200:aan.
Valistusviraston suorittama tark­kailu
totesi, että lukukauden alka­essa
syyskuussa 1961 USA:n yleis­kouluissa
oli yhteensä 37.5 miljoo>
/<aa oppilasta — 24.7 miljoonaa al-kci-
k.->rluissa ja 12.8 miljoonaa kor­keakouluissa.
Täysiaikaisesti ja
osa-aikai.^esti _ työskentelivä ppetta-iia
oli kaikkiaan 1,463 000—871,000
alkeiskouluissa ja 592,000 korkea­kouluissa.
Kokonaisluku oli 55,000
suurempi kuin vuonna 1960.
— Britanniassa oli 8,210,000 nais­ta
työssä k^.säkuun lopussa 1960
verrattuna verrattuna 7,123,000:een v. 1948.
Canadan länsirannikko on alue, jossa kukat reholttayat. Yllä Gaylc
MacDonncll näyttämässä, kahta New Westmiiisterin kuuluisassa
kukkanäyttclyssä näytteellä ollutta krysanteemia.
TOIMITTANUT EEVA
Tarttuva keltatauti
Vapaudessa olleessa uutisessa toinen tai hoito-ohjeita ei nouda-kerrottiin
keltatautiepidemian ole- teta, voi tarttuvan keltataudin jäi*,
van Ganadassakin joillakin paikka- keen tulla joko maksan kovettumia
kunnilla. Tavallisesti oh sanottu nen eli ris. kutistusmaksa — taif
keltataudiksi jotakin sappitautia, pahimmassa tapauksessa äkillineii:
joka ei olisi tarttuvaa j a nyt tämä maksakuolio, joka vyleensä johtaa-epidemialuontoinen
tauti taas tart- kuolemaan. Parantuneet vesijohto­laitokset
ja likavesien'puhdistami­sen
tehostaminen ovat päätekijöinä
taudin häviämiseen. ! 'f*''.
Tarttuvan keltataudin hoito: vaa-"
tii pitkällistä vuodelepoa. Vaikka
potilas tuntisi itsensä terveeksi ja
keltaisuuskin olisi hävinnyt, ei hän''
edellämainittujen jälkiseuraamus- -
ten välttämiseksi saa nousta vuo-'
teestä ennenkuin laboratoriovas-taukset
ovat riittävästi puhdisti;-,
neet. Tämä saattaa kestää useita* •
viikkojakin. \ • r , \ i
Ennen taudin hoitoon kuului
tarkka suolan ja rasvan välttämi-'
nen: dieettiin kuuluivat lähinnä so­kerittomat
marjaruoat ja suolaton...
keitetty kala ja linnuJiliha, mutta
nykyään ei ruokavalioon kiinnitetä •
yhtä suurta huomiota: riittJe, jos
potilas välttää silliä tai muita erit--
täin suolaisia ruokia eikä syö liha-:
pullia, kyljyksiä tai muita erittäin-rasvaisia
ja käristettyjä ruokia. He^
delmät, vitamiinit ja runsas nefete-"-
määrä ; ovat edelleenkin erittäin.
suositeltavia. Sensijaan ei ole vie-";
lä keksitty tehokasta lääkettä tart-.;
tuvaan keltatautiin, samoinkuin et
yleensä muihinkaan virustauteihin.
Vaikeammissa tapauksissa saattaa
suurilla kortisoniahnbksilla olla pa­rantumista
nopeuttava vaikutus.
Samoin taudin puhkeaminen saate­taan
joskus estää gämmablobuliini-r-rokotuksilla.
:
tuisi. Katsotaanpa mitä lääkäri
asiasta sanoo.
Lääket. lis. Juhani Kirpelän se­lostuksesta
..poimimme joitakin tär­keimpiä
kohtia. ' Keltaisuus saira­uksien
syynä on verrattain yleistä,
ravallisimmat syyt ovat keltatauti
]a siäfipiteiden tukkmituminen,
mutta keltaisuus taudinl oireena
esiintyy monessa muussakiV-yKt^y-dessä.
Keltaisuuteen ihossa on syy­lä
suhtautua varovaisuudella kuten
.seuraavasta toteamme.
TARTTUVA KELTATAUTI: on
viruksen aiheuttama elihepatitis
epidemica, joka varsinkin sotien
jälkeen esiintyy laajoina epidemi­oina.
Tartunta voi tapahtua nenän,
iiielun tai tavallisimmin ruoansu-'
latuskanävan kautta. Itämisaika, on
3—5 viikkoa.
Tarttuva keltatauti alkaa yleensä
hiipien :ensi potilas tuntee itsensä
])itkän aikaa alikuntoiseksi ja väsy-
I oksennuksiakin, lievää lämpöä ja
kipua maksanseudussa. Viikon pa­rin
kuluttua nämä oireet väistyvät
ja potilas tuntee itsensä lähes ter­veeksi,
kunnes iho ja silmänval-kuaiset
muuttuvat keltaisiksi, sa­moin
virtsa on tavallista tummem­paa
ja ulosteet usein savenharmai-ta.
Tämä johtuu siitä, että maksan
tuttoamat sappiväriaineet joutuvat
normaalia suuremmijn määrin ve­reen
ja värjäävät siten ihon ja
virtsan^ ja niiden pääsy normaalia
tietä sappitiehyistä suoleen ja sitä
kautta ulosteisiin cn vaikeutunut/
Keltaisuusvaihe on yleensä kivu­ton
'.— ainoastaan lieviä maksan
turpoamisesta johtuvia särkyjä voi
esiintyä. Tauti yleensä paranee sa­nottavia,
jälkiseurauksia jättämättä,
mutta mikäli tauti on vakavaluon-
Omenamunkit
IVi kkp, vehnäj. — % tl. leivinj.
— 2 rkl. sokeria — y', kkp, voita
— 2—3 rkl. kylmää vettä — 10 kes­kikokoista
omenaa — makeammat
ovat parempia sillä happamat so-seutuvat
kypsyessään helposjy.
Kuivat aineet sekoitetaan keske-iiäiin
ja voi lisätään^ joukkoon^sor-ntienpäillä,
niin että saadaan kevyt,
•yynimäinen seos. Viimeksi lisätään
vettä sen verran, että saadaan not­kea,
helposti kaavjloitava taikina.
Sen annetaan olla kylmässä sillä
ikaa kun omenoita kunostetaan.
Omenista poistetaan siemenkota ja
?en jälkeen omenat kuoritaan jä
vieritellään sokerin ja kanelin se­oksessa.
Taikina kaaviloidaan ohu­eksi
levyksi, josta leikataan esim.
sopivan kokoisella kannella pyörei-ä
kakkuja. Taikinakakut painel­laan
.tiiviisti omenien pinnalle ja
pohjasta aivan umpeen. Omena-munkit
asetetaan vcidellulle pellil­le
ja kypsennetään keskilämmössä
noin 20--3O min. Ennen uuniin pa-
Rotat tappoivat
6-vuotiaan pojan
St. John. — Työtön sekatyömies
Jchn 0'Brien seisoi täällä ääni vi­hasta
väristen slummialueen asun-r
tonsa ovella, missä hänen örvuotias
poikansa kuoli rottien pureskelema-,
na.-. •
"Tuo viereinen talo — mistä ro- .
tat tulivat — pitäisi polttaa maan
tasalle'V hän sanoi rakennuksestay -.
jonka^ viranomaiset ovat 12 vuotta ,.
aikaisemmin: tuominneet ihmis­asunnoksi
kelpaamattomaksi. . ,
0'Brienin pariskunta löysi tiis-tai-
iltana poikansa Donnyn kuollee- "
na vuoteestaan. Ku-olleen pojan.kiik-.
soisvieljeä Ronnya olivat rotat pur- ;
reet myös, mutta hän ei ollut hen­genvaarallisessa
tilassa.
"Menin kiirehtien ylös, missä
Don oli kuolleena — aivan kylmä­nä.
Hänen varpaansa oli syöty pois..
Se oli hirveätä", sanoi 0'Brien.,
Terveysvirkailijat ovat ryhtyneet
tutkimaan tilannettäT
SITÄl
JA
TÄTÄ
OLI EHKÄ ERILAISTA LEIKKIÄ
Pikku Yrjö saapui kotiin vaatr
teet revittynä ja likaisina, silmäi
nemista ne voidellaan munalla tai mustana ja kasvot naarmittuna.
Vedellä ja pinnalle sirotellaan rae- Äiti huudahtaa: "Yrjö, Yrjö, enko
sokeria. Kun omenat tuntuvat vai- o'e sinulle sanonut, että sinun ei •
vulla kokeiltaessa pehmeiltä, ote- pitäisi, leikkiä sen Juntusen pojan
taan munkit pois uunista. Omena-munkit
tarjotaan joko kahvileipänä
tai jälkiruokana kerman, vanilja-tai
karamellikastikkeen kanssa.
kanssa?"
Vastaa Yrjö tympeästi: "Leikki-'
nytkö? Näytänköminä sellaiselta,
e.tä olisin leikkinyt?"
PROTESTOIVAT
YDINASEKOKEILUA
Washington. — Ylioppilaita kym­menestä
yhdysvaltalaisesta yliopis­tosta
järjesti pikettilinjan Valkoi­sen
Talon edustalla tällä, viikolla
protestoiden ydinasekokeilua vas­taan;
Ylioppilaat ovat sitä mieltä,
että Yhdyi^allat voi piakkoin i l ­moittaa
ydlnasekokeilujon ilmati-la.
K.sa .aloittamisesta.
Teräsdemokratia kultassaan
reitlaajien järjestämän TöSPerens- Kunuan
sin nuijamieheksi tänne Sudbui
ryyn!•
Ja kuka esittää "alustuksen" —
johtavan ohjelmapuheen — tälle
terästyöläisten union "ensimmäi
selle nikkeliteollisuuden konferens
sille"?
Joku nikkeliteollisuudessa nyt
työskentelevä työläinenkö? Tai jo
ku sellainen mies, joka on jpskus
aikaisemmin, ehkä varhaisessa nuo­ruudessaan
työskennellyt nikkeli-teollisuudessa?
Höpsis kans, sanoisi porilainen^
Paikallisen päivälehden kertoman
mukaan 'Terästyöläisten union
alue No. 6:n johtaja Larry Sefton
aloittaa (perjantaina) keskustelun.
I. W. Abel, terästyöläisten union
kansainvälinen rahastonhoitaja, pu­huu
lauantaiaamuna." '
Hyvin ovat siis pullat uunissa.
Eivät pala eivätkä paistu! Mine-
Millin riveistä lähtenyt luopio tuo­daan
Yhdysvalloista saakka puJieen-johtajan
nuijaa heiluttamaan ja
sitten pääpuhujina esiintyvät teräs­työläisten
union korkeapalkkaiset
johtajat.
Siitä huolimatta reittaustyötä
täällä johtava terästyöläisten union
"järjestäjä" Terry Mancini sanoo
konferenssin tarkoitukseksi sitäkin,
että jäsenistöllä (tarkoittaa teräs-unioon
siirtyneitä nikkeliteollisuu­den
työläisiä) on tilaisuus ilmaista
mielipiteensä. (???)
Oman lukunsa ansaitsee Mine-
MIU uniou os:isto No. 5fl8:n johto-
KUen tiedetään, terästyöläisten
union rciltaaiat ovat täällä Sudbu
! y:;sa ' vapauttamassa" nikkellteol-liuiivden
työläisiä Mine-Millln "dik-liitrurista'-
j:i cTinellistuttamassa
I:oko Sudburya (crä.'5union lumipuh-taalla
'demokratialla". ;
Ja l i y t tätä ''demokratiaa" pan­naan
jo hyvin voimaperäisesti käy­täntöön
niin reittaajien kuin hei­dän
toistaiseksi'vielä vähän varo­vaisten
avustajiensakin toimesta.
Lehtemme ilmeatj^mispäivänä —
perjantaina — ja lauantaina pide­tään
täällä Sudburyssa terästyöläis­ten
union johdolla "Pohjois-Ame-rikan
nikkeliteollisuuden työläis­ten
konferenssi". Meille kerrotaan,
että se on "ensimmäinen" nikkeli­teollisuuden
konferenssi terästyö­läisten
union johdolla — ja toivot-lavasti
myös viimeinen. -
Terästyöläisten union antamien
uutistietojen mukaan tähän konfe-,
renssiin osallistuville nikkeliteolli­suuden
tavallisille työläisille ope­tetaan
nyt uudenlaisia käsityksiä
järjestödemckratiasta.
Joillakin Mine-Millin ja muiden
työväenjärjestöjen "pahoja" tapo­ja
oppineilla tavalli.sillii työUlisillä Mine Millissä - - n i l a nyt hun tulee
on järjestödemokratiasta sellainen
hullu, käsitys, että.varsinkin jossa­kin
pei-ustavassa tilaisuudessa —
kuten esimerkiksi teräsunion en
siramäisessä nikkeliteollisuuden
konferenssissa — voivat kokouk­seen
osallistujat mailta ainakin
oman puheenjohtajansa..
Tällainen menettely olisi kuitcnj_
kin pahinta sorttia "dilctatuuria".
Vain Mine-Mill ja muut 'punaiset"
järjestöt antavat jäsentensä valita
omat puheenjohtajansa.
Niinpä saimiiaekinluJtea paikal­lisesta
päivälehdestä jo viime tiis­taina
seuraavaa:
"Terästyöläisten imion ^r^stu-mattomien
inetallialojen teknlUiv
nen neuv|t»nantaja Orvllle Larson
tulee konferenssin puheenjohta­jaksi.
Hän on Mine-MilUn kan­sainvälisen
johtokunnan entinen
varapresidentti . . ."
Eilen oli mies Mine-Millin palve­luksessa,
mutta kuji hän syystä tai
toisesta katsoi edullisemmaksi hy­pätä
toiseen unioon ~ missä sivu­mennen
sanoen! maksetaan johtajil­le
paljon korkeampia palkkoja kuin
^isennoitnnmSn^^f^^
kerrotaan, että johtokunta — joka
on virallisesti "lopettanut" osasto
No. 598 jäsenkokousten pidon, lä­hettää
kuitenkin lähes 17,000 jäse-nen
nimiäsä "edustajat' 'terästyö­läisten
union järjestämään Pohjois-
Amerikan nikkeliteollisuuden työ­läisten
ensimmäiseen; konferenssiin.
Näin se"demokratia" siis todella
toimii! Jäsenistö on tähän asti p i '
tänyt kiinni ja puolustanut omaa
Mine-Mill unioaan. Asiasta ei ole
mitään muuta päätöstä tehty ja
niinmuodoin osasto Nc. 598 johto-kuntaa_
sitoö ja veiveittä Mine-
Millin säännöt ja päätökset. He
ovat aikaisemniin — viimeksipide-tvn
johtokunnan vaalien yhteydes­sä
julkisesti vakuuttaneet, että he
eivät ole-- Mine-Millin vastustajia
sellaisenaan eivätkä missään ta­pauksessa
terästyöläisten: union
kannattajia. Ile ovat antaneet juh­lallisen
virkavalan, minkä yhtey­dessä
he lupasivat johtokunnan jä­seninä
puolustaa Mine-Millin sään­töjä
ja päätöksiä.
Mutta heidän suuri "demokraat­tinen"
näkemyksensä oikeuttaa joh­tokunnan
— antamatta jäsenistölle
edes minkäänlaista sananvaltaa — ,
lähettämään edustajansa terästyö­läisten
union kutsumaan kilpai­levan
union konferenssiin!
lieittaajat ovat todella "vapaut­tajia"
— he yrittävät ilmeisesti va­pauttaa
nikkeliteollisuuden työläi-.
set omien asioittensa demokraatti­sesta
hoidosta, ^ Känsäkoura.