Vapaus, January 4, 1951

              'mm mm
Uusiä Suurteoksia
saapunut
HfMilmm gBuntanaaneja LEO TOLSTOI
SOTA JA RAUHA
4 O S » -^v - fcokb teoksen U n i a
Bota Ja rauha on Leo Tolstoin jättiläisrooiaani, kuolematon mestariteos
•y<en&ito Kansan elämästä leoo-luvun alkuvuosina jä Napoleonia vastaan
o » sanottu "Venäjän kansan suureksi Hiaaksi"
aikakausi on siinä kuvattuna.^^1^^
kuntahiotttt keisarista .'Viimeiseen sotamieheen asti. Lukematon Joukko
tapalJto^a ja^^^^W^ piirrettynä koskaan erehtymättemäUä tai-teelUseaa
VolouUla - r Ja lukijan silmien eteen' avautuu mprirnihipn itftjp,
lale mMlfrnnn ^ historiaa suuren hengen eläväksi j a havainnolliseksi
ffirfTni|Tln
PWtf.-,Tr.:A. Knftlrennt^t teoksen johdosta kirjoittaa:
fSfOto Ja Baoha on kaikkein saorpUrteislmpiä, meridllislmpiä rmnaaaida. imt& nMOmia Uijalllsaiis tuntee. — Tahtoisin väittää, että meidän päl-vifUUOfe
• kertamataldft et voi osoittaa yhtään teosta, joka tarkoitustensa
suiirlsinmtaisuudessa,' ihmiskuvaiiksensa rikkaudessa j a koko elämännfike<-
ntyfeehsä' realistisessa, «rimassa voisi kilpailla Tolstoin romaanin kanssa."
SDOmea kansan rakastetuin kirja A L E K S I S K I V EN
SEITSEMÄN VEUESTÄ
tVL>>^/ Aks^ GaDen-Kallelanlaivittamana
. MO stvna natdlaselkäfcansiln sidottiiiia • Hinta, 97.00
Kpyalla-:maalla on kirjallisuutensa kulmakivenä teosta. Joka avautuisi
yht&; <irUl^enästi nuorille 'Ja vanhoille sekä luonteeltaan Ja harrastuksil­taan
ntoerilaisiUelukiJoiUe kuin Seitsemän veljestä Ja v a in ani b a r -
yotasa, tapauksissa voidaan kirjallinen merkkiteos tarjota lokiJoiUe t a i -
t«ateeMt-nlitti'tayslpaInoisessa asussa kuin GallenrKallelan; sonUstania
SeJtoöiÄnsrelJestä. .Sukupohrtlle toisensa jälkeen tämä teos meftU(tee
per»tftTM'-klEiallista Ja. taiteellista elä^
selaUIaan' Ihastm^ Jo lapsena Ja sen sisältöön syvennytään sitä t a r -
kemmlni; mitä pitemmälle ikä kuluu.
AKSELI GALLEN-KALLELA
Ja hänen taiteensa
FKtf/Obni Okkosen toimittama KaUela-Iaivasto.m^U^ Jäljennfistä
taifeenune Euutmestarin maalauksista Ja grafiikasta. Selostukset suomen-ja
^englanninkielellä.
- Hinta sidottuna 3.50
TEKNIIKAN PERUSKIRJA
V M7 dvoa - Hinta sidottuna $5Ji0
Atnerjkkalalsesta alkuteoksesta Suomen oloihin sovittaneet Onni Palas-v
l ^ ^ takkia H i n t i k k a Ja V e l i Valpolä.
S:':^Aachilkan peruskirja Pikku Jättiläinen, alan
perasUedot yksissä kansissa. Jokaisen eteenpäin pyrkivän Ja itsekseen
opt^E^lOVan^ömielien, opiskelijan j a tekniikkaa harrastavan pojan ainut-laat<
ilitep tiedonlähde; Y l i lOOO valaisevaa kuvaa.
l»kntikftn penisMrJa opastaa selkeästi j a havainnöUisesti tammiseen
mati^Ekaan Ja teknilliseen piirustukseen, teollisuuden täriteimpito
raspca*alnelden Ja-tuotteiden timtemiseen, koneiden rakenteeseen Ja t o i -
inllitaan^JoonepajatöiUn, metaUitöihin. säbkötekniil^ ym.
Kakvvo Ketolan
M A I L A TALVIO ; V ;
RAKKAUDEN RIEMUT JA TUSKAT
' 398 sivua - Hinta sidoUuna $3.50
ionpäl^haat novellit kokoelmana, jonka tunnusmerkkejä ovat terävä
ivauS^, dramaattisen kiinteä tapahtumain kehittely Ja syvämielinen
MAILA TALVIO
l^KKASET JA KUKKASET
4. PAINOS
293. sivua - IBnta sidottuna $2.75 .
1 BUcafi muistojen.romaani, Jossa Maila Talvio hänelle luonteenomaisella
lehkuvalla eläytymis- j a kuvausvoimalla luo viehättävän kuvan k^suo-r
Jittiia Ja nuoruutensa ympäristöstä.
ISÄ
i v X l i j . Elisabeth RusseU • 425 sivua - Hinta nid. $L2S
Oh perhelnivauksena todellinen vmestarlteos. Se on aiheeltaan ja
.tavaltaan kuin hieno/komedia. '
TAICTELU VUORESTA
mci. Johan Falkberget - 803 sivua - U n t a nid. $1.50 v
iomaabln aiheena on taistelu lähellä N o r j ^ ja Ruotsin rajaa sijaitsevan
apsrlkaivoksen omistuksesta.: Tapahtiunat 'sattuvat 1720-luvulla. muu-unia;
iruösia Armfeltin onnettoman tunturiretken jälkeen. Täähenki-
QlnftoVat kaivoksen luoja, karkea, mutta rehti vuoriluutnantti Salomon
M>p ja hänen ylhäiseleinen rouvansa. Heidän ympäristönsä, todellisra
dUäh^idän kanssa kamppaUeva kaivosväestö sekä kaukaa Norjasta Ja
luotsista vaeltavat seikkailijatyypit on kuvattu aidolla kertojanilolla.:.
GEORGIAN POIKA
BlIrJ. Enkine Caldwell • 190 sivua - Hinta sid. $2JZ5
'Oeärglan poika" on älykästä leikittelyä ihmisten heikkouksilla Ja nau-inkslQa.
KirjaiUja taritkailee ^uvattaviaan pienen pojan Willlam-sikökllhnma.
Otoksen päähenkUÖnä on "meidän äijä". IsftpanM
' )t»up. pienten inhimillisten heikkouksien ja lapsekkaan avuttomuuden
«ImiOMS henkilöitymä. K i r j a tyylUlisestikin on mitä viehättävintä luet-avaa.
QUO VADIS?
Kirj. H*nryk Sienkiewicz - 516 sivua - Hinta *2.75
»uölalaisen mestarikirjailijan Heiurk Sienkiewiczin luoma historiallinen
omaani, jossa kUhkeänä sykkii julman keisari Neron aJan elämä. K i r j a i -
Öan hehkilövaUnta kerttio tahdosta seuloa esiin olennaisin asiasta. Jota
ifin esittää: nilhpä totuttuun historiallisen romaanin tapaan tässäkin on
tinkariJä sankaritar, konna Ja kyynikko, mutta nämä vähäluk^tkln
ieakilötyyptt ovat n i i n luonteenomaisesti ja mtuitiivisesti nähtyjä, että
1^ Kalvat todella eläviksi yksilöiksi.
~ • • • ^ . . •••• .• - •
SUDB-ROMAANI
" TAITEILIJATTAREN TARINA
KirJ. GeOTf e Sand - 799 sivua - Binta sid. $3.50
TUteiliJattaren tarina" on Sandin parhaita romaaneja — viehättävän
aöre Ja välitön, paikoin suorastaan Jännittävä kuvaus 1700-luvulta. Pää-iBJkilönä
on espanjalalssyntyinen, älykäs, turmeltumaton luonnonlapsi,
oHa <m ihmeelUnen ääni. Hän on juuri alkanut uransa o<w«assa ja
umonnUt vaateliaan yleisönsä, kun hän äkkiä katoaa Venetsiasta, «ak-
MStessSÄiTpS maalhnalta j a ^ y y
ro^al^^dolstadtln aatellslinnaan Böömin metsien perukoille,
puuiä Joudutaan kttkelle täysiveristä romantiikkaa,
1 HUCIOEBERRY FINNIN*SEIKKAILUT
1 Kiri. MJuk Twain - 391 sivua - Htota sid- $&«•
aatUrlemumnen kertomus Huck Pinnin seikailuissa Mississippijoella on
laanut nuoren-väen suosion kuin vain harvat teokset if.^P'^^^'^^^
nWh huorisonkirjolsta nerokkaimpia. Huck ei ole *uWjaaa mlkäto
aavjunäihen mallisankari: hyvän ja pahan rajamaat eivät ole n^nuje
Kyän s e l S T S a kaikkien kepposten ja vaUattomuuksIen pohjalla
o-toiStStÄto n Ä u s ; teeskentelemättömänäkö^^
i i H u c k i e b e n y P I n n paljastuu ehkä koko poikakirjallisuuden inhlmllll-jtaaniksi
sankariksi.
KOTIINPALUU
r • . • ; ,:Bomaani-.
KirJ. Karel Capek - 205 sivua - Hinta nid. 90c
• SUOMALAISIA KANSANTANHUJA
rv Toimtttamit Aaki Pulkkinen - 204 sivua - HUita nid $L0O
HQnilttTsU* nOorisoUe, voimislelUn jaJÄnsain opetlaJlU»
fea-sisäioÄ savolaisia, hämäläisiä, utismaalalsla Ja ^'l^)^Jf^^^
0Ä1)ohjoStojSSa leikkejä. Kaikkien 56 tanhun to lelldta«l vuorot
«1 aelostettu^Sntaxkastl Ja valokuvissa ja kaavakuvioii^a ItovalnnoU^
ettu niin s i l Ä ^ t t t l kWan ohjeisiin voi turvautua kuin opettajaan
}ta»kin. uittfeenä nuottivihko.
;' AURINKOISTA AMERIKKAA
h ' KlrJ.UifcoToivola - 268 «lvua - lUnU nid. $1.25
r Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. tTD._
l i
KatervD Ketola» joka cdosU Ca*
nadan »uemalalsla fU%eiumi ftan-haapBoinxUjIen
Tolacssa axuil-maa
KonircMm yarMnuaaJa «n
JBOri nalantitrt *lku£w»mil^^^gJ^
PBhm scimafilla paiUcaknnnilla:
Tlnunlns laannlkinui 5 pnS^
Sooth Porenpfne tammik. 7 pnä^
- Bonnd Lake (TannrcU) tanunöi.
Bpoä.
Toronto tammik. 10 pni.
MontecartanunOi 12. pnä.
Sndbtiry tammOc 14 pnä.
Bcaver Lake tammik. 15 pnä.
Saolt Stc. Marie tammik. 17 pnä.
^ort Arffanr tammik. 21 pnä.
Osastoja kalkilla niillä palfcka-ksnniila
missä Ketola vierailee,
pyydetään varaamaan haali pnfae-tilateoksia
' varten Ja hooIehU-
*"*»n paliralHiirrrta IhrniittamfTiffita
Bcli& moista Järjestelyistä tilal-sookslen
onnistumiseksi. '
Cuadan Snomalalsen Järjestön
Toimeenpaneva Komitea
^, O N N E L U S T A RAUHAN
VUOTTA^TOiVQripAVAT
Mamma Ja Fappa Säntikko
Laari SillaDpiä Ja perhe
Spruoedaie ; Ontario
"ibrilatierakeiinulttella"
niyttiiiSllä
P M Arthor. Näytelmä "Rauta-tierakennuksella
.oli houkutellut >Port
Arthurhi plktalhaallin ihmisiä enem­män
kuin mitä istumaan sopi.' sillä
Väänäsen Paavo näkyi näyttämöltä­kin
kantavan kaikki ylimääräiset is­tuimet
saUn.puoleUe. Tekee mieli Jo
uskomaan, 'että Jumalakin. oli rauta­tien
rakentajien puolella, sillä 27 pxiä'
Joulukuuta oli kiljuva pakkanen, sa­moin
29 pnä tahtoi Jäätyä lämmltys-uuninympärUlä.
VälijJäivänä oHhlu-
VAPAUDEN
54 sivua käsittävä
JOULUNUMERO
lähvietäSik Suomeen
hinnasta.
Lähettäkää nimi ja osoite, niin me
huolehdimme lopusta.
VAPAUS PUBLISfUNO
CÖMjPANY LIMITED
Box,69 Sodbuy, Ont.
IVAR KANKAAN
. M U I S T O L L E
K n ^ tammiknon 2 päivänä 1949.
Rakkahin toivoni olis*.
että Isä oOsi tääUä.
Mitä. on koU ilman Isää
ja mitä merkitsee Ilomme?
Hän oU kärsivällinen
tiämäntoveri.
^i&iöäL Tyjue: Ja poikaci Walter.
kan leudompi ihna. n i i n että maaseu-tidalsia
oli tullut lukuisasti seuraa­maan
rakexmusta. Näyttelljöiden puo­lesta
k i i t t e tuvan puolella olleelle y l i ­voimaiselle
katselljajoukolle.'
JMäytelmäo on kirjoittanut Yrjö
Heilala, kuvailee sitä alkaa kun Polh-janmaan
rataa raikennettiin 1880. M i ­nusta
kulienkin ttmtuu siltä, että a i ­ka
ön hiukan, erheellinen. sUlä> täällä
Arthurin ympärilläkin on ollut enti­siä
imttatten mlc^^ ol­leet
Lapatossun kanssa samoilla työ­mailla
Ja jotka ovat syntyneet vähän
Jälkeen V. 1880, Ttotta on sekin, että
toiset niistä ovät alkaneet porapoikl-na
ja JuoksUpoäclnam-ansa siinä kuu­den
seitsemän <vu0den ikäisinä, mutta
Lapatosisu. ison tolon poikana on {kas­vanut
kotonaan nuoruuslkäänsä asti
Ja kärsittyään haaksirikon raldcaus-asloissaan
lähti (hakemaan huojen­nusta
elämälleen seikkailuista. Toi­nen
ristiriita. on sllnä^ että . Tossun
Simpeleen latilu n i i n ollen pitää olla
mielikuvituksellinen, sillä Savonlin­nan
rataa, . r u v e t t i in rakentamaan
vasta 1904 j a se on rakennettu pitkin
Simpeleen järven rantaa. Olipa tuon
historiallisen taustan ,kanssa n i i n tai
näin, näytelmä on ehyt kuvaus sen­aikaisesta
(rautatien rakentajien Ja
Suomen talonpoikien suhteista kes­kenään.
E m i l Käupln sävellykset lau­l
u i h in ovat myöskin sattuvia Ja näy­telmään
sopivia. Sanalla sanoen
näytelmä on ehyt kuvaus vanhanal-icalsesta
Suomen .kansan elämästä.
Hyivln esitettynä se l o i h t i i -vanhem-malle
tänne siirtyneelle suomalaiselle
kuksissa. Joten niytchnän oikein ym-märtänUnen
j a maalaiselämän tapo­jen
esiUe loihUmlneu jää kokonai­suudessaan
näytelmän ohjaajan teh-täväilcsi;
Mielestäni Jack Koski, oh-jaajana
onnistui tehtävässään hyvin:
Tuskinpa ammattinäyttelijätkään oli­sivat
tiäytelmästä eheämpää kokonai­suutta
luoneet. Ammatti näyttelijät
ovat luonnollisesti h>-vl& näyttelijöitä,
mutta herrasmiehinä he eivät ym­märrä
esittää oikein kansan ja vähä­väkisten
elämää. Kan annäytelmien
esittäminen pääsee täytiin cikeuksiin-sa
vaan seuranäyttämöillä. Kansan
elämäntapoihin tottuneiden ollessa
esittäjmä.
On paikallaan luoda lyhyt jjilmuy.s
henkilökohtaisesti rautatien rakenta­j
i en eri osien esittäjiin. Juho Mate-la,
Matelan isäntä — A l f Vidgren —
loi esim eheän kuvan pohjanmaan ta­lon
suorasukaisesta isännästä. Puhe
sehrää' ja päättävää, liikehtimisessä
paremmin imheilijan reippautta.
palan nuoruutensa aikaisia elämyksiä
Ja täällä syntyneille vilaihuttaa k u ­van
vanhasta Suomen kansan elämäs­tä
iloineen Ja suruineen. Myöskin se
loihtii silniien eteen, sanoisinko, suo­malaisen
talonpoiikaisaateliston en-nakkoluulolsuuden
maatonta palkka-työläisluokkaa
kohtaan.
Port Arthurin näyttämön ramppi-valossa
esUntyneistö. näyttelijöistä
suurimmalla osalle el ole harmaata­kaan
aavistusta kansan elämästä Suo­messa
j a ' loput' Suomestakin tulleet
ovat pääasiassa eläneet teoUisuusHes-
KUKA ON JUMALANNE.'
YLEINEN ESITELMÄ .
Puhuja: E. HARTEVA
Lauantaina tammikuun 6 p:na klo 7.30 i.p.
' KINGDOM HALL
253 Bloor St. f Sudbury/Ontario
rapaa pääsy.' Kaikii tervetulleita/
r': LISAA PUHEITA:
Ovatko kristikunnan
uskonnot epäonnistuneet?
Puliuja: E. B ^ t e va
KINGDOKHALL
TammilL 7 p:nä'ldo.3 Lp.
Helvetti peloittimena
Puhuja: E. Harteva
KINGDOM HALL
: Tamnilonm.8 päivänä
kello 7.30 illalla
KIHLOISSA
Täten lialuamme ilmoittaa, että tyttäremme
EILA ONERVA OJALA
Wanup, Ontario
ia
EINARI RAUTIAINEN
Wanup, Ontario
ovat kihlautuneet Jouluaattona 1950
BiXr. ja nus. August Ojala
Wanup, Ontario
ONNITTELUMME
50-VUOTIAALLE
JOHN KOKOLLE
Mr. ja mrs. Toivo
Kolppanen
Mr. ja mrs. Kalle Lehtinen
Mr. ja mrs. V. Lundström
Mr. ja mrs. Mike Aber
Mr. ja mrs. A. McAuIy
Mn ja mrs. C. K. Korpela
Mr. ja mrs; A. Moreau
Mr. Antton Hovi
Mr. Antton Kolkka
Mr. Harvey I^mbert
Mr. Urho Kallionpää
Mr. Väinö Kiskola
Nemegossa joulukuun 23 päivänä 1950
KIITOS
sydämelliset kiitokset teUle ystävät siitä llLactä; jonka Jär­jestitte
minun SO-vuotissyntymäpäiväni Johdcsta.,
Kiitos sUtä arvokkaasU laliiasta jonka annoitte mulstokBi.
Kiitos kerääjille, illan emänniUe J4 soittajille.
JOHK KOKKO
NEMEGOS ONTABIO
puuttuen askeleista isäntämiehen j y -
kCT^s. Minun mielestäni pahjalal-sen
isantämlehen; kiihtyessä sen sor­met
puristuvat nyrkkiin,: eivätkä r u ­pea
vipattamaan kuten oikein her­mostuneella
Ihmisellä. , Luonteen tyy­pitys
jaä jokaiselle omaksi asiaksi Ja
siltä johtuukin^ että teatterimaa­ilmassa
samasta osasta eri näyttelijät
tekevät eri tyyppejä, ollen silti a r ­vostelijoiden
mielestä kalKki oikeassa.
Vidgren pysytteli koko ajan samassa
tasossa joten voimme sanoa, että hän
teki osasta eheän kokonaisuuden, jo­ka
hyvin sopeutui näytelmän kokonai­suuteen...
Saarasta, Matelan tytär — Kerttu
Koski — mieleni tekisi kaivelemaan
esiin jotain epäonnistumista, mutta ei
tahdo löytyä. Laulut Kerttu esitti
niin, että tahtoi väkisinkin tullä vesi
silmiin. Liikehtiminen oli reipasta,
päättäväisyys eheä silloinkin kun piti
toimia isän tahtoa vastaan, lausun­ta
reipasta. Ahaa, Jopa löysin heikon
paikan. Se rakkauden tunnustus o l i
vähän liian tulista Pohjanmaan talon
tyttärelle. Siellä lumihankien kes­kuudessa
näes verikin on viileämpää
Ja rakkaus sen mukaista. Se ei ollen­kaan
pilannut asiaa, päinvastoin kat­selijat
varmasti pääsivät käsittämään,
että tosi on kysymyksessä. Se teio-r
nukuttautuminen sitte ruunasi koko
esityksen, se k un petti itsen.sä Lapa­tossunkin
ja pani turmustamaan ole­vansa
maaihnan suurin lampaanpää.
Jaakko Suniin, veturin lämmittä­jään
— Wm. Haspick — ei tuhlata
paljon.fsanoja. Reipas käyttäytymi­nen,
päättävä Ja selvä puhe Ja hyvin
esitetyt laulufantoivat oikean kuvan
reippaasta rautatien jätkästä, joka vie
tahtonsa perille v a i 5 ^ vuoren läpi.
käyttämättä syntyperäänsä apurina.
Jaakko olisi varmasti, ilman isän 11^
mestsrmistäkin ottanut emännän i t ­selleen
Matelan Saarasta.
Lemilä, veturin kuljettaja — K .
Honkimaa — o l i mies paikallaan istu­maan
veturin kopissa ja .sakissa ollen
aina sakin puolta pitävä mies. Esiin­tyminen
luoimollista, mistä ei par­haalla
taholla löydä vikapaikkaa.
Koponen, ratacsimies (oikeampi n i ­mi
ratamestari) Veikko Oja ^ lup­sakka
savolainen. Joka rautatielle on
tullut piällysmieheksi, eikä työmie-heksi.
Piällysmiehenä hän oli Sate­lan
niittotalkoiss{^bi, ottaen vasta
kaihvin jountlln osaa. Kolmannen
näytöksen yhdessä kohtauksessa,^ Su­nin
vangitsemistilaisuudessa, yhdellä
ainoalla piäievuorolla ja liikkeellä
Koposen esitys jäi pitemmäksi aikaa
katsojien muistiin. Se puhevuoro Ja
liike oli (kehotus joukkovoiman käyt­tämisestä
vääryyden tekijöitä vas­taan.
Voima mikä silloin Suome.ssa-kin-
vielä oli v a in Lapatossun sakin
käytettävänä. '.'£1 se ole niinkuin yk­si
sanoo, vaan se on n i in kuinka sakki
päättää", oli yksi L>apatossun elaman
ohjeiu.
Insinööristä — Paavo Tuominen—
esittaj4.teki 6opul8an'tyypin n i in p i t -
käUe, että' nUttotaUoolssa heilutteli
viitaketta miesten mukana, jotta l a -
vat oli irti lähteä. O n kuitenkin muis­tettava,
että enemmistö Suomen r a -
tainsinöörelstäkln oli (hyvinkin kop­pavia
herrasmiehiä.
Lapatossu —' Jaclc Koski YleLsö
antoi Jakamattoman tunnustuksen
esityksestä. Kerran sakki n i in päätti,
cn yksilönä turtia lähteä tappelemaan
vastaan. Sakki el kuitenkaan huo-maimut
eräitä pikkuseikkoja. K y ­seenalaista
on, pitelikö se Suomen L a ­patossu
kultasormusta sormessaan ja
jos pitikin, niin el se ainakaan pitä­nyt
vasemman nimett<}mäs.<iä, sillä
näytelmin Juonesta päättäen hän oli
naima-asioissa pettynyt poikamies.
Koominkäpy pii]H>u ainakin oli siihen
aikaan vanhassamaassa tuntematon
kalu. Mitä esitykseen muuten tulee,
te täytti ankarammatkin vaatimukset:
Sakeri, pelimanni ~ Lauri Hictsla
— tuskinpa parempaa pelimannia o'.\-
si toisestakaan tullut. Tuntui ihan s i l ­tä,
että Sakeri o l i rautatiellä syntynyt,
kasvanut Ja sakin tansseissa soitellut
«IlUi BaakJca kun peliä on voinut pol­villaan
pidellä. Mielitiettyä, Sannia,
lähennellessäkin ilmeni mainiosti hie­noinen
pelko Ja toivo Ja sitten kun
Sanni tunnusti pojasta tykkäävänsä,
riehahti ilmoUle vallaton ilo, Hiet/3-
lasta Icehittyy ailcaamyötcn mukaan­sa
tempaava näyttelijä, (
Taava, työmiesten kahvinkeittäjä —
VoiHilOin.jiiokiiii
Hamilton, Ont. — Hamilton Olym-p)
c Clubin Sch-yn Jones voitti (Oftl-la
YMG-^rn vuotuisen : uudenvuoden
.ty nimenen xnaih^i^ juoksukilpailun
54.42.8. mikä on patos aika tässä
kilpailussa sitten vuoden 1937. K i l ­pailuun
osallistui 23 Juoksijaa Ja J a ^
>A,lexander Montrealista sijoittui toi­seksi
ja Alton General Hamilton
Olympic Clubista oli kolmas.
—^ Toivoriiuis on se mies, joka me­nee
tanssimaan yhden tanssUäksyn
otettuaan; mutta toivoton se tyttö
joka joutuu hänen tanssUtaveriicseen.*
Torstaille; tammik. 4 p. — Hiursd^^y, ^aii;;4^ -mmiA
Beaver Laken Maanviljeiyfismträn ja ,
osuustoimintaklubin -/ ' '
i i l i i l i i i i i i i ^M
€SJ:n Beav^ Laken iNsaston liaafi^>r;L'
tammikuun 7 p:nä 1951
OhJehnassa puheita, runoja. lauluja ja huumoriesl^rksiät k . H ' " >
Lopuksi tanssia. - • ' , '/'/,V}'/'i
ILTAMAKOMmiA.
SOUTH
VIESTIN
PORCUPINEN
TOIMINNASTA
Saijahiihdot alkaa
ensi sunnuntaina
•. South Porcupine, Ont. — Jälkeen
viime kesän liittojuhlien on seu­ramme
toiminta ollut kerrassaan l a ­massa.
On totta että päätimme ot­taa
vnftan lepoa" kaiken sen touhun
ja työn piuiUe. mitä llttojuhlaval-mistelut
meiltä vaativat. * K u n tuota
lomaa nyt o n tullut pidetj-ksi Jo v i i ­dettä
kuukautta, niin eiköhän olisi
aika jo urheilun ystäviemme ruvet­tava
katselemaan minktUaista tou­hua
meillä tulee olemaan kuluvan
talven aikana. Olemme jo tehneet­kin
pieniä suunnitelmia tulevaa' t o i ­miman
varten.
Seuran vuotuiset sarjahllhdot tul­laan
pitämään tämänkin talven a i ­kana,
vaikka olemmekin vähän myö­hässä
talven kamsa, talvi kun tuli
titnä vuonna paljon aikaisemmin kuin
ennen. Ensimmäinen sarjahilhtojen
era suoritetaan sumiuntaina tammi­kuun
7 pnä kello 2 lp. Hiihdettävät
matkat tulevat olemaan seuraavat:
Ylelses-sft sarjassa tammikuun 7 pnä
2 km., 14 pnä 3 km. j a 21 pnä S km.
PikJiu pojille .samoina päivinä Vi,
2/3 ja 1 km. hiihdot.
Kylä-ssammc on paljon^ 10-vuotlalta
ja vähiin vanhempia pojan vesoja,
joille pyydämme heidän vanhempi­aan
Ilmoittamaan näistä Oiiihdoista ja
samalla vaikuttamaan niin. että hei­dät
saataLsiin innostumaan hiihtoon.
Meidän tuleva urheilutoimintamme
on riippuvainen siitä, mis^ä määrin
saamme tiussd maassa syntyneen nuo­rison
innostumaan urheiluun yleensä.
(Meillä urheilun ystävillä el ole muu­ta
mahdollisuutta, jos meinaamme
saada urheilutoiminnan elpymään ky­lässämme,
kuin vedota lasten van-liempiiiv,
etta vaikuttaisivat lapsiinsa
heidän saami.scksi mukaan, j a että
he omaksuisivat seuran toiminnan
Ida AhJgren — mallikelpoisen äidin
tavalla huolehti poikieasa kahvitar-pelsta.
Sanni Kokko, talon tytär — LlUlan
Lod esiintyi ensi kerran osaston
näyttämön ramppivalossa. Sanni suo­ritti
tehtävänsä aika näppärästi, rak­kaus
kohtauk.stssakin tulkitsi luonte­vasti
maalaistytön kainoutta ja pldät-täväisyyttä.
Näytt/imOkokcmuksen - li-fääntyes.
sä ikdhittyy nuoresta näytteli­jästä
katsomon suosikki.
Juhani Kokko, edellisen veli— Nillc
Ketola — esitti luontevasti osansa
Varmemman lausunnon saavuttamia
.sek.si näyttämöllä pitäisi vastalsuu-dessa
tehdä enemmän työtä, n i in toy-va
tulee.
Pikku Hasslla, entinen suutari, asi­anajaja
— A t l Vc.=.tcrback — luonneh­ti
oikein hyvin mlt/ään tietämättömä­nä
asianajajana lakiin luottavan Isän­nän
nena.stavedon, aivan niinkuin
ikan.si oIi.sl tointaan harjoittanut.
Sundholm, Sunin Lsa, Wm, Kauko­la
oh kokon.sa sekä esiintymisensä
puolesta mallKtelpolnen patruuna.
Matelan isäntäkin oli valmis luovut­tamaan
Saaransa patruunan/pojalle.
Jälleen esimerkki siitä, miten maall-ma£.
9a naimakaupoissakin vaa'assa
painaa enemmän .syntyperä ja raha
kuin ihmisyy-s.
Lautamle.s — Eino Lemplälä, poliisi
— Sam Pukkala j a ky tilainen — M a t ­ti
Maki — veivät pikkuosansa luonte­vasti
. kc»ro.'!taen o.saltaan yleisesitystä.
Samoin kylän tytöt j a Ijsäväkl yleen­sä,
niin että «e ei rikkonut esityksen
ylei-stä luonnett^a/ vaan päinvastoin
tuki fiita.
Kuten on Jo mainittu ylelsöhjauk-sesta
Ja laulujen opettamisesta huo­lehti
tunnon tarkasti Jack Koski..Hy­vin
ohjaaja olisikin saanut joukkonsa
ymmärtämään suomalaisen kanean-näyttamöpalkkien
polkija tov, Jack­son,'
• . •• • , •
Efiity» taas kerran totesi »en t o s i i s l -
an. että hyvä »uomalainen kansannäy­telmä.
hy-Jin. esitettynä }ookoaa kat­selijoita,
täyden huoneen, vaikka »e
onldn vanha. Toivottavasti kevät­puolella
»aadaan "Rautatienraken-nukfiella"
nähdä uasintana.
.Nyt kun on taas nämä kylmät Ja
pitkät talvi-illat käsillä, niin eikö­hän
ruveta valmistamaan esityskun­toon
"Ajanlaulua", Minä tiedän, että
.^iitä on liärcttömän paljon työtä j o ­kaiselle
näyttelijälle Ja eritoten Joh­tajalle,
muita ahkeralla yhteistyöllä
Ja yksimlcli/iyydellä «e"saadaan toteu­tumaan.
Kuoron ja laulujen harjoi­tukset
eivät voL'(i nyt synnyttää l i a -
jaannusta lauluvoimLssakaan, «illä
meillä ei ole nyt kuoroa toiminnassa.
Pälnvi-stoln fiitä oll^i apua kuorolle
jo,s tuonempana alkaisi toimia. Ylel-
Kö ainakin kiiU>lllituudella palkitsisi
työnne rientämällä täyttämään kat-eomon
useampia kertoja,
Losojätkä.
omakseen. Näin rupeamme työs­kentelemään
lasten .varhempien kans­sa
yhteistoiminnassa.. tulee se takaa­maan
seuran toiminnan :uuiteUeen e l ­pymisen.
Sitten tammikuun viimeisenä sun­nuntaina,
23 pnäi suoritetaan poh­joisten
seurojen: kiertopalkinnosta k i ­reät
ostelut. Niistä tulee varmasti
muodoätumaan ty^det; kolkkein ko­meimmat
kilpailut tänU talvena, sillä
silloin nä hdään varmasti Rouxid L a ­ken
Eshon pojat antamassa vitiä toin­ten
potkien silmille.
Seuran volmlstelidiarjoltukset aloi­tetaan
heti uuden vuoden alusta.
Keholtamme kalkkia osallistumaan
harjoituksiin^ Volmlsteluharjoltukfiet
pidetään joka tllstal-lltona kuten en­nenkin.
Sitten meUlä "eteläpäälälslllä" tulee
vielä olemaan harvinainen tilaisuus,
sillä täällä tulee puhumaan Maali-*
man Rauhankongressista Varsovasta
palannut Canadan rauhanedustajls-ton
Jäsen .suomalaisyntyinen Kalervo
Ketola. Menemme vannaahkin Jou­kolla
kuulemaan, mitä tuolla nuorel*
la rauhan ystävällä on meille Maa^
Ilman Rauhankongressista (kerrotta­vaa^
Puhetilaisuuden ajan näemme
paikallisista selnäUmoltuksista : Ja
Vapaudesta julkaistavasta matkaoh­jelmasta.
— «Nick.
HUOMATiOl^l
Ostan kaikenlaisia, metsSeUUnten
nahkoja. lAhettäkiiä m ,k«ääM<
saadalcsenne parhaimmat hlnJoatT' *
. L. VraOJ^N " r?^
OBA ' ONTAl^p,
Enoyclopedia Britanni(£B. ^jBri-'<
tai\hiao tietosanakirja) jntkäistlm,^^
MUiiii* Edinbufglssa.' ,-akot^ai^iU8Sft«
1888—1771. 4 ."^
SIIÖMEN iMSBti^m
LE6ATI0N OF FIHiAim
Ottawa» OttlMlöw^ V V
Kekkerit historia'
rahaston hyväksi
Mattawassa 6 pnä
Mattawa. ~ Nyt on sitten taas
dvuutettu vlrstantolppa Ja lähdetä&tt
taivaltamaan uusin toivein. Suu­rimmalla
osalla ihmisistä on ainakin
suurimpana toiveena, että saataisiin
estetyksi sota.
Me olemme täällä päättäneet pltOtt
tammikuun 6 pnä kekkerit Mäen l a r
mllla. Aloitetaan 7 jälikeen Illalla
ja pelataan sitten setu-apelejä j a p i ­detään
muuta'hauskaa. Myöskin siel­lä
tarjoillaan icahvia.
Tilaisuudessa kertyneet varat luo-,
vutetaan Canadan suomalaisten hls-toriarahastoon.
Tulkaa sutvella Jou­kolla
Viettämään hauska i l t a ' . ^ M u m ­mu.
Lentää se kärpänenkin
Wasliincton. — Yhdysvaltain maa-alousdepartmentin
suorittamissa tut-clmukslssa
on käynyt Mivllle, että ta­vallinen
huonekäxpänen saattaa len­tää
aina 12 mailiakin. Tutkimuksia
suoritetaan tarkoituksella löytää e n ­tistä
parempia kelnojb kärpästen liä-vlttämlseksl.
CRYSTÄt;!:.
. STEAM BATBS , y
suomalaiset oml«taJ»l:'
nniEiJN«A.MM ; :
PuttelimHt K o m IM -^'kt» fM»^
BiiioeWilllaiis/i€
LAläMIES ^ Amtlä9$U
NOTABIO ; /,
Titf^SKAN PAKETTI:
on kina ollut tenretuHulStiM^li»
tavara, halpa lUnta,,nof|^^.iolfiiitus.
"OLYMPIA"'- r ' i 1 ^ i ail^^«MjV
tainatonta kahvia, 4 llia. j^sUTci^^b.-
ruflinolta,' %
"MAXIVELL 4" ~ $740;;4;pattq«O
tölkkiä .paahd. ^Saktrell..HMiMT
kahvia'. . . ( « f - -
"FENNIA** $OSi: 4 Vt», ptMhd«i»,
tua kahvia. 3 llis. riisiä, l Ib. lUO*
muja. 1 Ib. rusinoita. ; "
paketti perUle 2-3 vlikkSoon Utiiuk-aen
saapumlsteta meille. <'KBittl
pakeUt vakuutuksessa.' Vaalina
toimiva pakettien lähetysUik^. ITU
6 vuoden kUtetty jtalvelu takatuk.,
NORDMAN (Itegisfd):
fiolie 333, Donlnlett Sqoan» BMJj^ k
Uonttfailt QUebfle *,
DR. ROMAN PN|EWSKI
Monlradtlnen praktiikka Eoroopas bttimiataffflffliaift
ERIKOISALANA alMuteudit, naisten, lasten ja veoteiset: tttudli
Nielurisat leikataan uudella inenstelmiUlllkivuttomMtl:^^^;^
ilman veren vuotoa.
VastMiaoltotaanlfi Kelle 8—• lp.
3537 PARK ÄVE. PUB. BAffbooff 1323 Montml, Qm
SR TTT.
tiif
I- K
Talvi ja varhaiskevät ovat |KausiÄ«; v:^
Jolloin matkustajat valitsevat lalvsnAk^
mitä huolellisimmin.. Parempaa valintaa .«rV
ei voi tehdä-kuin on -f; \
Gripsholm tai Stockholm'
Tilavat byilt. Byräft mokaa. Kobtaltaf
palrelo. Erilaista vilhdytystllalMmk^^^^
Seuraavat laivavuorot New, Yarktetä'^'
OÄteborglitt: /, > ,
Grlpaboim
Ortaabolm
Grlpsboioi
Stockholm
Taimnik. UCri^prtiolo
HetaBlk. UStoeUioim
MaalliJu notlpsholai
Maalbk. ZSSfoeUtoioi
Kaikki Euroopasta . länteenjpäin kuttx^r^t •
Uivat pysähtyvät tammikuun 4.'Ja kMtfkuUnf'-^
1. välillä (lukuunottamatta maailsk:: 13 tahni^^''^
vuoroa) Halifaxlssa, Canadasta.' • ,'» . /
Alimmat tiinnat' '"^'
Turistiluokassa 1188-1199.50; EnsinL lk.i29l^;Ui'
Muistakaa sakalafalanne |a
KiMMSeasa BALIa: LAHlAPAKEVCltM;'.
joo» slsUttvitkahrta, htMmO, '
oytanelta Ja savii&ketfot. fiäta?
37.68 tai 311188., BINTAi^flfllS,
TULLL'. .TodeilU»enfta*||4.:,<->fy"v;] t
Saadaksenne 'tietoja. Mikan^i)8lÄi^
0akettla8iolssa kääntykää asiamiehdume.IöiL, ^\
Swedish American UheP,
1255 PfcilUps 84|; Mo«l«9tt *; i t a ; . . ' ,
•478 W W « . « i , yf^tfti-M^^^iifJ:]
5 A L
m