1951-01-04-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'mm mm Uusiä Suurteoksia saapunut HfMilmm gBuntanaaneja LEO TOLSTOI SOTA JA RAUHA 4 O S » -^v - fcokb teoksen U n i a Bota Ja rauha on Leo Tolstoin jättiläisrooiaani, kuolematon mestariteos •y<en&ito Kansan elämästä leoo-luvun alkuvuosina jä Napoleonia vastaan o » sanottu "Venäjän kansan suureksi Hiaaksi" aikakausi on siinä kuvattuna.^^1^^ kuntahiotttt keisarista .'Viimeiseen sotamieheen asti. Lukematon Joukko tapalJto^a ja^^^^W^ piirrettynä koskaan erehtymättemäUä tai-teelUseaa VolouUla - r Ja lukijan silmien eteen' avautuu mprirnihipn itftjp, lale mMlfrnnn ^ historiaa suuren hengen eläväksi j a havainnolliseksi ffirfTni|Tln PWtf.-,Tr.:A. Knftlrennt^t teoksen johdosta kirjoittaa: fSfOto Ja Baoha on kaikkein saorpUrteislmpiä, meridllislmpiä rmnaaaida. imt& nMOmia Uijalllsaiis tuntee. — Tahtoisin väittää, että meidän päl-vifUUOfe • kertamataldft et voi osoittaa yhtään teosta, joka tarkoitustensa suiirlsinmtaisuudessa,' ihmiskuvaiiksensa rikkaudessa j a koko elämännfike<- ntyfeehsä' realistisessa, «rimassa voisi kilpailla Tolstoin romaanin kanssa." SDOmea kansan rakastetuin kirja A L E K S I S K I V EN SEITSEMÄN VEUESTÄ tVL>>^/ Aks^ GaDen-Kallelanlaivittamana . MO stvna natdlaselkäfcansiln sidottiiiia • Hinta, 97.00 Kpyalla-:maalla on kirjallisuutensa kulmakivenä teosta. Joka avautuisi yht&; <irUl^enästi nuorille 'Ja vanhoille sekä luonteeltaan Ja harrastuksiltaan ntoerilaisiUelukiJoiUe kuin Seitsemän veljestä Ja v a in ani b a r - yotasa, tapauksissa voidaan kirjallinen merkkiteos tarjota lokiJoiUe t a i - t«ateeMt-nlitti'tayslpaInoisessa asussa kuin GallenrKallelan; sonUstania SeJtoöiÄnsrelJestä. .Sukupohrtlle toisensa jälkeen tämä teos meftU(tee per»tftTM'-klEiallista Ja. taiteellista elä^ selaUIaan' Ihastm^ Jo lapsena Ja sen sisältöön syvennytään sitä t a r - kemmlni; mitä pitemmälle ikä kuluu. AKSELI GALLEN-KALLELA Ja hänen taiteensa FKtf/Obni Okkosen toimittama KaUela-Iaivasto.m^U^ Jäljennfistä taifeenune Euutmestarin maalauksista Ja grafiikasta. Selostukset suomen-ja ^englanninkielellä. - Hinta sidottuna 3.50 TEKNIIKAN PERUSKIRJA V M7 dvoa - Hinta sidottuna $5Ji0 Atnerjkkalalsesta alkuteoksesta Suomen oloihin sovittaneet Onni Palas-v l ^ ^ takkia H i n t i k k a Ja V e l i Valpolä. S:':^Aachilkan peruskirja Pikku Jättiläinen, alan perasUedot yksissä kansissa. Jokaisen eteenpäin pyrkivän Ja itsekseen opt^E^lOVan^ömielien, opiskelijan j a tekniikkaa harrastavan pojan ainut-laat< ilitep tiedonlähde; Y l i lOOO valaisevaa kuvaa. l»kntikftn penisMrJa opastaa selkeästi j a havainnöUisesti tammiseen mati^Ekaan Ja teknilliseen piirustukseen, teollisuuden täriteimpito raspca*alnelden Ja-tuotteiden timtemiseen, koneiden rakenteeseen Ja t o i - inllitaan^JoonepajatöiUn, metaUitöihin. säbkötekniil^ ym. Kakvvo Ketolan M A I L A TALVIO ; V ; RAKKAUDEN RIEMUT JA TUSKAT ' 398 sivua - Hinta sidoUuna $3.50 ionpäl^haat novellit kokoelmana, jonka tunnusmerkkejä ovat terävä ivauS^, dramaattisen kiinteä tapahtumain kehittely Ja syvämielinen MAILA TALVIO l^KKASET JA KUKKASET 4. PAINOS 293. sivua - IBnta sidottuna $2.75 . 1 BUcafi muistojen.romaani, Jossa Maila Talvio hänelle luonteenomaisella lehkuvalla eläytymis- j a kuvausvoimalla luo viehättävän kuvan k^suo-r Jittiia Ja nuoruutensa ympäristöstä. ISÄ i v X l i j . Elisabeth RusseU • 425 sivua - Hinta nid. $L2S Oh perhelnivauksena todellinen vmestarlteos. Se on aiheeltaan ja .tavaltaan kuin hieno/komedia. ' TAICTELU VUORESTA mci. Johan Falkberget - 803 sivua - U n t a nid. $1.50 v iomaabln aiheena on taistelu lähellä N o r j ^ ja Ruotsin rajaa sijaitsevan apsrlkaivoksen omistuksesta.: Tapahtiunat 'sattuvat 1720-luvulla. muu-unia; iruösia Armfeltin onnettoman tunturiretken jälkeen. Täähenki- QlnftoVat kaivoksen luoja, karkea, mutta rehti vuoriluutnantti Salomon M>p ja hänen ylhäiseleinen rouvansa. Heidän ympäristönsä, todellisra dUäh^idän kanssa kamppaUeva kaivosväestö sekä kaukaa Norjasta Ja luotsista vaeltavat seikkailijatyypit on kuvattu aidolla kertojanilolla.:. GEORGIAN POIKA BlIrJ. Enkine Caldwell • 190 sivua - Hinta sid. $2JZ5 'Oeärglan poika" on älykästä leikittelyä ihmisten heikkouksilla Ja nau-inkslQa. KirjaiUja taritkailee ^uvattaviaan pienen pojan Willlam-sikökllhnma. Otoksen päähenkUÖnä on "meidän äijä". IsftpanM ' )t»up. pienten inhimillisten heikkouksien ja lapsekkaan avuttomuuden «ImiOMS henkilöitymä. K i r j a tyylUlisestikin on mitä viehättävintä luet-avaa. QUO VADIS? Kirj. H*nryk Sienkiewicz - 516 sivua - Hinta *2.75 »uölalaisen mestarikirjailijan Heiurk Sienkiewiczin luoma historiallinen omaani, jossa kUhkeänä sykkii julman keisari Neron aJan elämä. K i r j a i - Öan hehkilövaUnta kerttio tahdosta seuloa esiin olennaisin asiasta. Jota ifin esittää: nilhpä totuttuun historiallisen romaanin tapaan tässäkin on tinkariJä sankaritar, konna Ja kyynikko, mutta nämä vähäluk^tkln ieakilötyyptt ovat n i i n luonteenomaisesti ja mtuitiivisesti nähtyjä, että 1^ Kalvat todella eläviksi yksilöiksi. ~ • • • ^ . . •••• .• - • SUDB-ROMAANI " TAITEILIJATTAREN TARINA KirJ. GeOTf e Sand - 799 sivua - Binta sid. $3.50 TUteiliJattaren tarina" on Sandin parhaita romaaneja — viehättävän aöre Ja välitön, paikoin suorastaan Jännittävä kuvaus 1700-luvulta. Pää-iBJkilönä on espanjalalssyntyinen, älykäs, turmeltumaton luonnonlapsi, oHa <m ihmeelUnen ääni. Hän on juuri alkanut uransa o<w«assa ja umonnUt vaateliaan yleisönsä, kun hän äkkiä katoaa Venetsiasta, «ak- MStessSÄiTpS maalhnalta j a ^ y y ro^al^^dolstadtln aatellslinnaan Böömin metsien perukoille, puuiä Joudutaan kttkelle täysiveristä romantiikkaa, 1 HUCIOEBERRY FINNIN*SEIKKAILUT 1 Kiri. MJuk Twain - 391 sivua - Htota sid- $&«• aatUrlemumnen kertomus Huck Pinnin seikailuissa Mississippijoella on laanut nuoren-väen suosion kuin vain harvat teokset if.^P'^^^'^^^ nWh huorisonkirjolsta nerokkaimpia. Huck ei ole *uWjaaa mlkäto aavjunäihen mallisankari: hyvän ja pahan rajamaat eivät ole n^nuje Kyän s e l S T S a kaikkien kepposten ja vaUattomuuksIen pohjalla o-toiStStÄto n Ä u s ; teeskentelemättömänäkö^^ i i H u c k i e b e n y P I n n paljastuu ehkä koko poikakirjallisuuden inhlmllll-jtaaniksi sankariksi. KOTIINPALUU r • . • ; ,:Bomaani-. KirJ. Karel Capek - 205 sivua - Hinta nid. 90c • SUOMALAISIA KANSANTANHUJA rv Toimtttamit Aaki Pulkkinen - 204 sivua - HUita nid $L0O HQnilttTsU* nOorisoUe, voimislelUn jaJÄnsain opetlaJlU» fea-sisäioÄ savolaisia, hämäläisiä, utismaalalsla Ja ^'l^)^Jf^^^ 0Ä1)ohjoStojSSa leikkejä. Kaikkien 56 tanhun to lelldta«l vuorot «1 aelostettu^Sntaxkastl Ja valokuvissa ja kaavakuvioii^a ItovalnnoU^ ettu niin s i l Ä ^ t t t l kWan ohjeisiin voi turvautua kuin opettajaan }ta»kin. uittfeenä nuottivihko. ;' AURINKOISTA AMERIKKAA h ' KlrJ.UifcoToivola - 268 «lvua - lUnU nid. $1.25 r Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. tTD._ l i KatervD Ketola» joka cdosU Ca* nadan »uemalalsla fU%eiumi ftan-haapBoinxUjIen Tolacssa axuil-maa KonircMm yarMnuaaJa «n JBOri nalantitrt *lku£w»mil^^^gJ^ PBhm scimafilla paiUcaknnnilla: Tlnunlns laannlkinui 5 pnS^ Sooth Porenpfne tammik. 7 pnä^ - Bonnd Lake (TannrcU) tanunöi. Bpoä. Toronto tammik. 10 pni. MontecartanunOi 12. pnä. Sndbtiry tammOc 14 pnä. Bcaver Lake tammik. 15 pnä. Saolt Stc. Marie tammik. 17 pnä. ^ort Arffanr tammik. 21 pnä. Osastoja kalkilla niillä palfcka-ksnniila missä Ketola vierailee, pyydetään varaamaan haali pnfae-tilateoksia ' varten Ja hooIehU- *"*»n paliralHiirrrta IhrniittamfTiffita Bcli& moista Järjestelyistä tilal-sookslen onnistumiseksi. ' Cuadan Snomalalsen Järjestön Toimeenpaneva Komitea ^, O N N E L U S T A RAUHAN VUOTTA^TOiVQripAVAT Mamma Ja Fappa Säntikko Laari SillaDpiä Ja perhe Spruoedaie ; Ontario "ibrilatierakeiinulttella" niyttiiiSllä P M Arthor. Näytelmä "Rauta-tierakennuksella .oli houkutellut >Port Arthurhi plktalhaallin ihmisiä enemmän kuin mitä istumaan sopi.' sillä Väänäsen Paavo näkyi näyttämöltäkin kantavan kaikki ylimääräiset istuimet saUn.puoleUe. Tekee mieli Jo uskomaan, 'että Jumalakin. oli rautatien rakentajien puolella, sillä 27 pxiä' Joulukuuta oli kiljuva pakkanen, samoin 29 pnä tahtoi Jäätyä lämmltys-uuninympärUlä. VälijJäivänä oHhlu- VAPAUDEN 54 sivua käsittävä JOULUNUMERO lähvietäSik Suomeen hinnasta. Lähettäkää nimi ja osoite, niin me huolehdimme lopusta. VAPAUS PUBLISfUNO CÖMjPANY LIMITED Box,69 Sodbuy, Ont. IVAR KANKAAN . M U I S T O L L E K n ^ tammiknon 2 päivänä 1949. Rakkahin toivoni olis*. että Isä oOsi tääUä. Mitä. on koU ilman Isää ja mitä merkitsee Ilomme? Hän oU kärsivällinen tiämäntoveri. ^i&iöäL Tyjue: Ja poikaci Walter. kan leudompi ihna. n i i n että maaseu-tidalsia oli tullut lukuisasti seuraamaan rakexmusta. Näyttelljöiden puolesta k i i t t e tuvan puolella olleelle y l i voimaiselle katselljajoukolle.' JMäytelmäo on kirjoittanut Yrjö Heilala, kuvailee sitä alkaa kun Polh-janmaan rataa raikennettiin 1880. M i nusta kulienkin ttmtuu siltä, että a i ka ön hiukan, erheellinen. sUlä> täällä Arthurin ympärilläkin on ollut entisiä imttatten mlc^^ olleet Lapatossun kanssa samoilla työmailla Ja jotka ovat syntyneet vähän Jälkeen V. 1880, Ttotta on sekin, että toiset niistä ovät alkaneet porapoikl-na ja JuoksUpoäclnam-ansa siinä kuuden seitsemän <vu0den ikäisinä, mutta Lapatosisu. ison tolon poikana on {kasvanut kotonaan nuoruuslkäänsä asti Ja kärsittyään haaksirikon raldcaus-asloissaan lähti (hakemaan huojennusta elämälleen seikkailuista. Toinen ristiriita. on sllnä^ että . Tossun Simpeleen latilu n i i n ollen pitää olla mielikuvituksellinen, sillä Savonlinnan rataa, . r u v e t t i in rakentamaan vasta 1904 j a se on rakennettu pitkin Simpeleen järven rantaa. Olipa tuon historiallisen taustan ,kanssa n i i n tai näin, näytelmä on ehyt kuvaus senaikaisesta (rautatien rakentajien Ja Suomen talonpoikien suhteista keskenään. E m i l Käupln sävellykset laul u i h in ovat myöskin sattuvia Ja näytelmään sopivia. Sanalla sanoen näytelmä on ehyt kuvaus vanhanal-icalsesta Suomen .kansan elämästä. Hyivln esitettynä se l o i h t i i -vanhem-malle tänne siirtyneelle suomalaiselle kuksissa. Joten niytchnän oikein ym-märtänUnen j a maalaiselämän tapojen esiUe loihUmlneu jää kokonaisuudessaan näytelmän ohjaajan teh-täväilcsi; Mielestäni Jack Koski, oh-jaajana onnistui tehtävässään hyvin: Tuskinpa ammattinäyttelijätkään olisivat tiäytelmästä eheämpää kokonaisuutta luoneet. Ammatti näyttelijät ovat luonnollisesti h>-vl& näyttelijöitä, mutta herrasmiehinä he eivät ymmärrä esittää oikein kansan ja vähäväkisten elämää. Kan annäytelmien esittäminen pääsee täytiin cikeuksiin-sa vaan seuranäyttämöillä. Kansan elämäntapoihin tottuneiden ollessa esittäjmä. On paikallaan luoda lyhyt jjilmuy.s henkilökohtaisesti rautatien rakentaj i en eri osien esittäjiin. Juho Mate-la, Matelan isäntä — A l f Vidgren — loi esim eheän kuvan pohjanmaan talon suorasukaisesta isännästä. Puhe sehrää' ja päättävää, liikehtimisessä paremmin imheilijan reippautta. palan nuoruutensa aikaisia elämyksiä Ja täällä syntyneille vilaihuttaa k u van vanhasta Suomen kansan elämästä iloineen Ja suruineen. Myöskin se loihtii silniien eteen, sanoisinko, suomalaisen talonpoiikaisaateliston en-nakkoluulolsuuden maatonta palkka-työläisluokkaa kohtaan. Port Arthurin näyttämön ramppi-valossa esUntyneistö. näyttelijöistä suurimmalla osalle el ole harmaatakaan aavistusta kansan elämästä Suomessa j a ' loput' Suomestakin tulleet ovat pääasiassa eläneet teoUisuusHes- KUKA ON JUMALANNE.' YLEINEN ESITELMÄ . Puhuja: E. HARTEVA Lauantaina tammikuun 6 p:na klo 7.30 i.p. ' KINGDOM HALL 253 Bloor St. f Sudbury/Ontario rapaa pääsy.' Kaikii tervetulleita/ r': LISAA PUHEITA: Ovatko kristikunnan uskonnot epäonnistuneet? Puliuja: E. B ^ t e va KINGDOKHALL TammilL 7 p:nä'ldo.3 Lp. Helvetti peloittimena Puhuja: E. Harteva KINGDOM HALL : Tamnilonm.8 päivänä kello 7.30 illalla KIHLOISSA Täten lialuamme ilmoittaa, että tyttäremme EILA ONERVA OJALA Wanup, Ontario ia EINARI RAUTIAINEN Wanup, Ontario ovat kihlautuneet Jouluaattona 1950 BiXr. ja nus. August Ojala Wanup, Ontario ONNITTELUMME 50-VUOTIAALLE JOHN KOKOLLE Mr. ja mrs. Toivo Kolppanen Mr. ja mrs. Kalle Lehtinen Mr. ja mrs. V. Lundström Mr. ja mrs. Mike Aber Mr. ja mrs. A. McAuIy Mn ja mrs. C. K. Korpela Mr. ja mrs; A. Moreau Mr. Antton Hovi Mr. Antton Kolkka Mr. Harvey I^mbert Mr. Urho Kallionpää Mr. Väinö Kiskola Nemegossa joulukuun 23 päivänä 1950 KIITOS sydämelliset kiitokset teUle ystävät siitä llLactä; jonka Järjestitte minun SO-vuotissyntymäpäiväni Johdcsta., Kiitos sUtä arvokkaasU laliiasta jonka annoitte mulstokBi. Kiitos kerääjille, illan emänniUe J4 soittajille. JOHK KOKKO NEMEGOS ONTABIO puuttuen askeleista isäntämiehen j y - kCT^s. Minun mielestäni pahjalal-sen isantämlehen; kiihtyessä sen sormet puristuvat nyrkkiin,: eivätkä r u pea vipattamaan kuten oikein hermostuneella Ihmisellä. , Luonteen tyypitys jaä jokaiselle omaksi asiaksi Ja siltä johtuukin^ että teatterimaailmassa samasta osasta eri näyttelijät tekevät eri tyyppejä, ollen silti a r vostelijoiden mielestä kalKki oikeassa. Vidgren pysytteli koko ajan samassa tasossa joten voimme sanoa, että hän teki osasta eheän kokonaisuuden, joka hyvin sopeutui näytelmän kokonaisuuteen... Saarasta, Matelan tytär — Kerttu Koski — mieleni tekisi kaivelemaan esiin jotain epäonnistumista, mutta ei tahdo löytyä. Laulut Kerttu esitti niin, että tahtoi väkisinkin tullä vesi silmiin. Liikehtiminen oli reipasta, päättäväisyys eheä silloinkin kun piti toimia isän tahtoa vastaan, lausunta reipasta. Ahaa, Jopa löysin heikon paikan. Se rakkauden tunnustus o l i vähän liian tulista Pohjanmaan talon tyttärelle. Siellä lumihankien keskuudessa näes verikin on viileämpää Ja rakkaus sen mukaista. Se ei ollenkaan pilannut asiaa, päinvastoin katselijat varmasti pääsivät käsittämään, että tosi on kysymyksessä. Se teio-r nukuttautuminen sitte ruunasi koko esityksen, se k un petti itsen.sä Lapatossunkin ja pani turmustamaan olevansa maaihnan suurin lampaanpää. Jaakko Suniin, veturin lämmittäjään — Wm. Haspick — ei tuhlata paljon.fsanoja. Reipas käyttäytyminen, päättävä Ja selvä puhe Ja hyvin esitetyt laulufantoivat oikean kuvan reippaasta rautatien jätkästä, joka vie tahtonsa perille v a i 5 ^ vuoren läpi. käyttämättä syntyperäänsä apurina. Jaakko olisi varmasti, ilman isän 11^ mestsrmistäkin ottanut emännän i t selleen Matelan Saarasta. Lemilä, veturin kuljettaja — K . Honkimaa — o l i mies paikallaan istumaan veturin kopissa ja .sakissa ollen aina sakin puolta pitävä mies. Esiintyminen luoimollista, mistä ei parhaalla taholla löydä vikapaikkaa. Koponen, ratacsimies (oikeampi n i mi ratamestari) Veikko Oja ^ lupsakka savolainen. Joka rautatielle on tullut piällysmieheksi, eikä työmie-heksi. Piällysmiehenä hän oli Satelan niittotalkoiss{^bi, ottaen vasta kaihvin jountlln osaa. Kolmannen näytöksen yhdessä kohtauksessa,^ Sunin vangitsemistilaisuudessa, yhdellä ainoalla piäievuorolla ja liikkeellä Koposen esitys jäi pitemmäksi aikaa katsojien muistiin. Se puhevuoro Ja liike oli (kehotus joukkovoiman käyttämisestä vääryyden tekijöitä vastaan. Voima mikä silloin Suome.ssa-kin- vielä oli v a in Lapatossun sakin käytettävänä. '.'£1 se ole niinkuin yksi sanoo, vaan se on n i in kuinka sakki päättää", oli yksi L>apatossun elaman ohjeiu. Insinööristä — Paavo Tuominen— esittaj4.teki 6opul8an'tyypin n i in p i t - käUe, että' nUttotaUoolssa heilutteli viitaketta miesten mukana, jotta l a - vat oli irti lähteä. O n kuitenkin muistettava, että enemmistö Suomen r a - tainsinöörelstäkln oli (hyvinkin koppavia herrasmiehiä. Lapatossu —' Jaclc Koski YleLsö antoi Jakamattoman tunnustuksen esityksestä. Kerran sakki n i in päätti, cn yksilönä turtia lähteä tappelemaan vastaan. Sakki el kuitenkaan huo-maimut eräitä pikkuseikkoja. K y seenalaista on, pitelikö se Suomen L a patossu kultasormusta sormessaan ja jos pitikin, niin el se ainakaan pitänyt vasemman nimett<}mäs.<iä, sillä näytelmin Juonesta päättäen hän oli naima-asioissa pettynyt poikamies. Koominkäpy pii]H>u ainakin oli siihen aikaan vanhassamaassa tuntematon kalu. Mitä esitykseen muuten tulee, te täytti ankarammatkin vaatimukset: Sakeri, pelimanni ~ Lauri Hictsla — tuskinpa parempaa pelimannia o'.\- si toisestakaan tullut. Tuntui ihan s i l tä, että Sakeri o l i rautatiellä syntynyt, kasvanut Ja sakin tansseissa soitellut «IlUi BaakJca kun peliä on voinut polvillaan pidellä. Mielitiettyä, Sannia, lähennellessäkin ilmeni mainiosti hienoinen pelko Ja toivo Ja sitten kun Sanni tunnusti pojasta tykkäävänsä, riehahti ilmoUle vallaton ilo, Hiet/3- lasta Icehittyy ailcaamyötcn mukaansa tempaava näyttelijä, ( Taava, työmiesten kahvinkeittäjä — VoiHilOin.jiiokiiii Hamilton, Ont. — Hamilton Olym-p) c Clubin Sch-yn Jones voitti (Oftl-la YMG-^rn vuotuisen : uudenvuoden .ty nimenen xnaih^i^ juoksukilpailun 54.42.8. mikä on patos aika tässä kilpailussa sitten vuoden 1937. K i l pailuun osallistui 23 Juoksijaa Ja J a ^ >A,lexander Montrealista sijoittui toiseksi ja Alton General Hamilton Olympic Clubista oli kolmas. —^ Toivoriiuis on se mies, joka menee tanssimaan yhden tanssUäksyn otettuaan; mutta toivoton se tyttö joka joutuu hänen tanssUtaveriicseen.* Torstaille; tammik. 4 p. — Hiursd^^y, ^aii;;4^ -mmiA Beaver Laken Maanviljeiyfismträn ja , osuustoimintaklubin -/ ' ' i i l i i l i i i i i i i ^M €SJ:n Beav^ Laken iNsaston liaafi^>r;L' tammikuun 7 p:nä 1951 OhJehnassa puheita, runoja. lauluja ja huumoriesl^rksiät k . H ' " > Lopuksi tanssia. - • ' , '/'/,V}'/'i ILTAMAKOMmiA. SOUTH VIESTIN PORCUPINEN TOIMINNASTA Saijahiihdot alkaa ensi sunnuntaina •. South Porcupine, Ont. — Jälkeen viime kesän liittojuhlien on seuramme toiminta ollut kerrassaan l a massa. On totta että päätimme ottaa vnftan lepoa" kaiken sen touhun ja työn piuiUe. mitä llttojuhlaval-mistelut meiltä vaativat. * K u n tuota lomaa nyt o n tullut pidetj-ksi Jo v i i dettä kuukautta, niin eiköhän olisi aika jo urheilun ystäviemme ruvettava katselemaan minktUaista touhua meillä tulee olemaan kuluvan talven aikana. Olemme jo tehneetkin pieniä suunnitelmia tulevaa' t o i miman varten. Seuran vuotuiset sarjahllhdot tullaan pitämään tämänkin talven a i kana, vaikka olemmekin vähän myöhässä talven kamsa, talvi kun tuli titnä vuonna paljon aikaisemmin kuin ennen. Ensimmäinen sarjahilhtojen era suoritetaan sumiuntaina tammikuun 7 pnä kello 2 lp. Hiihdettävät matkat tulevat olemaan seuraavat: Ylelses-sft sarjassa tammikuun 7 pnä 2 km., 14 pnä 3 km. j a 21 pnä S km. PikJiu pojille .samoina päivinä Vi, 2/3 ja 1 km. hiihdot. Kylä-ssammc on paljon^ 10-vuotlalta ja vähiin vanhempia pojan vesoja, joille pyydämme heidän vanhempiaan Ilmoittamaan näistä Oiiihdoista ja samalla vaikuttamaan niin. että heidät saataLsiin innostumaan hiihtoon. Meidän tuleva urheilutoimintamme on riippuvainen siitä, mis^ä määrin saamme tiussd maassa syntyneen nuorison innostumaan urheiluun yleensä. (Meillä urheilun ystävillä el ole muuta mahdollisuutta, jos meinaamme saada urheilutoiminnan elpymään kylässämme, kuin vedota lasten van-liempiiiv, etta vaikuttaisivat lapsiinsa heidän saami.scksi mukaan, j a että he omaksuisivat seuran toiminnan Ida AhJgren — mallikelpoisen äidin tavalla huolehti poikieasa kahvitar-pelsta. Sanni Kokko, talon tytär — LlUlan Lod esiintyi ensi kerran osaston näyttämön ramppivalossa. Sanni suoritti tehtävänsä aika näppärästi, rakkaus kohtauk.stssakin tulkitsi luontevasti maalaistytön kainoutta ja pldät-täväisyyttä. Näytt/imOkokcmuksen - li-fääntyes. sä ikdhittyy nuoresta näyttelijästä katsomon suosikki. Juhani Kokko, edellisen veli— Nillc Ketola — esitti luontevasti osansa Varmemman lausunnon saavuttamia .sek.si näyttämöllä pitäisi vastalsuu-dessa tehdä enemmän työtä, n i in toy-va tulee. Pikku Hasslla, entinen suutari, asianajaja — A t l Vc.=.tcrback — luonnehti oikein hyvin mlt/ään tietämättömänä asianajajana lakiin luottavan Isännän nena.stavedon, aivan niinkuin ikan.si oIi.sl tointaan harjoittanut. Sundholm, Sunin Lsa, Wm, Kaukola oh kokon.sa sekä esiintymisensä puolesta mallKtelpolnen patruuna. Matelan isäntäkin oli valmis luovuttamaan Saaransa patruunan/pojalle. Jälleen esimerkki siitä, miten maall-ma£. 9a naimakaupoissakin vaa'assa painaa enemmän .syntyperä ja raha kuin ihmisyy-s. Lautamle.s — Eino Lemplälä, poliisi — Sam Pukkala j a ky tilainen — M a t ti Maki — veivät pikkuosansa luontevasti . kc»ro.'!taen o.saltaan yleisesitystä. Samoin kylän tytöt j a Ijsäväkl yleensä, niin että «e ei rikkonut esityksen ylei-stä luonnett^a/ vaan päinvastoin tuki fiita. Kuten on Jo mainittu ylelsöhjauk-sesta Ja laulujen opettamisesta huolehti tunnon tarkasti Jack Koski..Hyvin ohjaaja olisikin saanut joukkonsa ymmärtämään suomalaisen kanean-näyttamöpalkkien polkija tov, Jackson,' • . •• • , • Efiity» taas kerran totesi »en t o s i i s l - an. että hyvä »uomalainen kansannäytelmä. hy-Jin. esitettynä }ookoaa katselijoita, täyden huoneen, vaikka »e onldn vanha. Toivottavasti kevätpuolella »aadaan "Rautatienraken-nukfiella" nähdä uasintana. .Nyt kun on taas nämä kylmät Ja pitkät talvi-illat käsillä, niin eiköhän ruveta valmistamaan esityskuntoon "Ajanlaulua", Minä tiedän, että .^iitä on liärcttömän paljon työtä j o kaiselle näyttelijälle Ja eritoten Johtajalle, muita ahkeralla yhteistyöllä Ja yksimlcli/iyydellä «e"saadaan toteutumaan. Kuoron ja laulujen harjoitukset eivät voL'(i nyt synnyttää l i a - jaannusta lauluvoimLssakaan, «illä meillä ei ole nyt kuoroa toiminnassa. Pälnvi-stoln fiitä oll^i apua kuorolle jo,s tuonempana alkaisi toimia. Ylel- Kö ainakin kiiU>lllituudella palkitsisi työnne rientämällä täyttämään kat-eomon useampia kertoja, Losojätkä. omakseen. Näin rupeamme työskentelemään lasten .varhempien kanssa yhteistoiminnassa.. tulee se takaamaan seuran toiminnan :uuiteUeen e l pymisen. Sitten tammikuun viimeisenä sunnuntaina, 23 pnäi suoritetaan pohjoisten seurojen: kiertopalkinnosta k i reät ostelut. Niistä tulee varmasti muodoätumaan ty^det; kolkkein komeimmat kilpailut tänU talvena, sillä silloin nä hdään varmasti Rouxid L a ken Eshon pojat antamassa vitiä tointen potkien silmille. Seuran volmlstelidiarjoltukset aloitetaan heti uuden vuoden alusta. Keholtamme kalkkia osallistumaan harjoituksiin^ Volmlsteluharjoltukfiet pidetään joka tllstal-lltona kuten ennenkin. Sitten meUlä "eteläpäälälslllä" tulee vielä olemaan harvinainen tilaisuus, sillä täällä tulee puhumaan Maali-* man Rauhankongressista Varsovasta palannut Canadan rauhanedustajls-ton Jäsen .suomalaisyntyinen Kalervo Ketola. Menemme vannaahkin Joukolla kuulemaan, mitä tuolla nuorel* la rauhan ystävällä on meille Maa^ Ilman Rauhankongressista (kerrottavaa^ Puhetilaisuuden ajan näemme paikallisista selnäUmoltuksista : Ja Vapaudesta julkaistavasta matkaohjelmasta. — «Nick. HUOMATiOl^l Ostan kaikenlaisia, metsSeUUnten nahkoja. lAhettäkiiä m ,k«ääM< saadalcsenne parhaimmat hlnJoatT' * . L. VraOJ^N " r?^ OBA ' ONTAl^p, Enoyclopedia Britanni(£B. ^jBri-'< tai\hiao tietosanakirja) jntkäistlm,^^ MUiiii* Edinbufglssa.' ,-akot^ai^iU8Sft« 1888—1771. 4 ."^ SIIÖMEN iMSBti^m LE6ATI0N OF FIHiAim Ottawa» OttlMlöw^ V V Kekkerit historia' rahaston hyväksi Mattawassa 6 pnä Mattawa. ~ Nyt on sitten taas dvuutettu vlrstantolppa Ja lähdetä&tt taivaltamaan uusin toivein. Suurimmalla osalla ihmisistä on ainakin suurimpana toiveena, että saataisiin estetyksi sota. Me olemme täällä päättäneet pltOtt tammikuun 6 pnä kekkerit Mäen l a r mllla. Aloitetaan 7 jälikeen Illalla ja pelataan sitten setu-apelejä j a p i detään muuta'hauskaa. Myöskin siellä tarjoillaan icahvia. Tilaisuudessa kertyneet varat luo-, vutetaan Canadan suomalaisten hls-toriarahastoon. Tulkaa sutvella Joukolla Viettämään hauska i l t a ' . ^ M u m mu. Lentää se kärpänenkin Wasliincton. — Yhdysvaltain maa-alousdepartmentin suorittamissa tut-clmukslssa on käynyt Mivllle, että tavallinen huonekäxpänen saattaa lentää aina 12 mailiakin. Tutkimuksia suoritetaan tarkoituksella löytää e n tistä parempia kelnojb kärpästen liä-vlttämlseksl. CRYSTÄt;!:. . STEAM BATBS , y suomalaiset oml«taJ»l:' nniEiJN«A.MM ; : PuttelimHt K o m IM -^'kt» fM»^ BiiioeWilllaiis/i€ LAläMIES ^ Amtlä9$U NOTABIO ; /, Titf^SKAN PAKETTI: on kina ollut tenretuHulStiM^li» tavara, halpa lUnta,,nof|^^.iolfiiitus. "OLYMPIA"'- r ' i 1 ^ i ail^^«MjV tainatonta kahvia, 4 llia. j^sUTci^^b.- ruflinolta,' % "MAXIVELL 4" ~ $740;;4;pattq«O tölkkiä .paahd. ^Saktrell..HMiMT kahvia'. . . ( « f - - "FENNIA** $OSi: 4 Vt», ptMhd«i», tua kahvia. 3 llis. riisiä, l Ib. lUO* muja. 1 Ib. rusinoita. ; " paketti perUle 2-3 vlikkSoon Utiiuk-aen saapumlsteta meille. <'KBittl pakeUt vakuutuksessa.' Vaalina toimiva pakettien lähetysUik^. ITU 6 vuoden kUtetty jtalvelu takatuk., NORDMAN (Itegisfd): fiolie 333, Donlnlett Sqoan» BMJj^ k Uonttfailt QUebfle *, DR. ROMAN PN|EWSKI Monlradtlnen praktiikka Eoroopas bttimiataffflffliaift ERIKOISALANA alMuteudit, naisten, lasten ja veoteiset: tttudli Nielurisat leikataan uudella inenstelmiUlllkivuttomMtl:^^^;^ ilman veren vuotoa. VastMiaoltotaanlfi Kelle 8—• lp. 3537 PARK ÄVE. PUB. BAffbooff 1323 Montml, Qm SR TTT. tiif I- K Talvi ja varhaiskevät ovat |KausiÄ«; v:^ Jolloin matkustajat valitsevat lalvsnAk^ mitä huolellisimmin.. Parempaa valintaa .«rV ei voi tehdä-kuin on -f; \ Gripsholm tai Stockholm' Tilavat byilt. Byräft mokaa. Kobtaltaf palrelo. Erilaista vilhdytystllalMmk^^^^ Seuraavat laivavuorot New, Yarktetä'^' OÄteborglitt: /, > , Grlpaboim Ortaabolm Grlpsboioi Stockholm Taimnik. UCri^prtiolo HetaBlk. UStoeUioim MaalliJu notlpsholai Maalbk. ZSSfoeUtoioi Kaikki Euroopasta . länteenjpäin kuttx^r^t • Uivat pysähtyvät tammikuun 4.'Ja kMtfkuUnf'-^ 1. välillä (lukuunottamatta maailsk:: 13 tahni^^''^ vuoroa) Halifaxlssa, Canadasta.' • ,'» . / Alimmat tiinnat' '"^' Turistiluokassa 1188-1199.50; EnsinL lk.i29l^;Ui' Muistakaa sakalafalanne |a KiMMSeasa BALIa: LAHlAPAKEVCltM;'. joo» slsUttvitkahrta, htMmO, ' oytanelta Ja savii&ketfot. fiäta? 37.68 tai 311188., BINTAi^flfllS, TULLL'. .TodeilU»enfta*||4.:,<->fy"v;] t Saadaksenne 'tietoja. Mikan^i)8lÄi^ 0akettla8iolssa kääntykää asiamiehdume.IöiL, ^\ Swedish American UheP, 1255 PfcilUps 84|; Mo«l«9tt *; i t a ; . . ' , •478 W W « . « i , yf^tfti-M^^^iifJ:] 5 A L m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 4, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-01-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510104 |
Description
Title | 1951-01-04-03 |
OCR text |
'mm mm
Uusiä Suurteoksia
saapunut
HfMilmm gBuntanaaneja LEO TOLSTOI
SOTA JA RAUHA
4 O S » -^v - fcokb teoksen U n i a
Bota Ja rauha on Leo Tolstoin jättiläisrooiaani, kuolematon mestariteos
•y |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-04-03