1963-08-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, elok. 15 p. - - Thursday, Aug. 15,. 1963 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF F^INNISH CANADIANS , (LIBERTY) Establisbed NoT. 6. 1917 Edltor:.W. Eklund Manager: E. Suksi Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674^4265 Published:thrice ^'eekly: Tuesda^^ and Saturdays by Vapaus PtibllShiog CO: Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury; Ontario, Canada; l i d i / Mailing oddress: Box 69 .;. Advertising rates upDn;,application, translations free of charge. ;,: Authbrized as second class mail-by the Pos^ Office.Departmenti Ottswa, and for payment of postage in ca^ * CANADIAN U N G U A G E P K E SS Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 . U3A:ssa 1 vk. »0.00 6 kk. $5.25 ^-• 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75 SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Diminen no» 100,897 ;lt^oo;,;. Väännä tei, Port ArthUr,. OntL täyttää perjantaina elokuun löpna M-vuotta. AKalpai^ Hänninen; Long Lake; Ont fäj^tää perjantaina elpliuun liS/pnä 79 vuotta. ^ ' Iffstfi WoFthihgtbn, Ont. tä^ttää^ sunnuntaina elolcuun IB pnä Tfrvuöttaf. VhcTymme sukulaisten j a tulta-vain onherttoivotuksiin.' Kansanfesttvaalit .0., ^- hyvistä vaiko pahasta? Viime viikolla, vi kolmas vuo^iiinen' Mairiposan kansanfestivaali (Third Annual Mari-pq? jji Folk Festival) päivälehtren huutavien, mellastuksista ja hbliganismista kertovien otsikoiden säestyksellä. Emme kiellä, etteikö festivaalivieraiden joukossa olisi ollut aineksia jotka tulivat festivaaliin, ei nauttiakseen/Ohjelmaan kuuluvan kansanmusiikin rikkaudesta, vaan pikemminkin saa-dakseen rriellastaa ja oikefn joukolla. Kuitenkin olemme sitä mieliä että lehdistön antama kuva tapauksista joihin syyllistyi, varmasti vain pieni prosentti 20,000:sta festivaaliin osal^ listuneesta, muodosti sanomalehtien sensaatiotarkoituksiin. vääristetyn kuvan mikä ei ollut suhteessa totuuden kanssa. Saa vaikutelman, että sanomalehdistö olisi katkerasti pettynyt jos festivaaleilla ei olisi ilmenny t lainkaan mellakointia, teini-ikäisten juopottelua jne. millä ne voivat "värittää" sivujaan; Epäilemme todellakin suuresti että välikohtauksista vapaa, menestyksellinsn festivaali olisi saanut vastaavan, huomiotaherättävän käsittelyn lehdistössä. Kun mitään ei "tapahdu", se, ei ole aineistoa päivälehdillemme. Kuitenkin, jos katsomme tämänpäivän yhteiskunnassamme ilmeneviä tosiasioita suoraan silmiin, havaitsemme; että nuorisossam-rrieilmenevä vastuuntunnon puute ei ole mikään uusi, juuri Mariposan festivaaleilla julkisuuteen tullut ilmiö. Tosiasias- •sa, jos festrväali johon otti osaa kymmeniätuhansia nuoria V ihrtiisiä, olisi sujunut täydelleen ilman välikohtauksia, mellakointia, juopottelua jne., silloin se olisi varmaankin ollut uutta..- -v ;•' : Joiltakin tahoilta tulee nyt esityksiä vuotuisen festivaalin lopettamisesta. Mielestämme tämä olisi väärin. Festivaa-lihvJfeton tulisi jatkua, sillä se edustaa, lainataksemme toron-tolaisen näyttelijän Paul Kligmanin sanoja, "uutta kehity.s-tä- yhteiskunnassamme". Eräs kyynillinsn Globe & Mailin reportteri ei voinut vastustaa kiusausta, vaan takertui Mr. Kligmanin huomautukseen ja vääristellen asetti sen mella-kömnin yhteyteen. Tämän reportterin täytyy olla hyvin Ulisi'työssään, muussa tapauksessa hän olisi tiennyt että yh- •te^HpiMian vastaiset ilmiöt Orilliässa viime viikonlopulla ovat kaikkea muuta vaan ei uutta kehitystä ja ne ovat olleet häiritsevän^leisiä yhteiskunnassamme jo jonkun aikaa, • GSJ ja SGAUL tietävät omasta käytännöllisestä kokemuksestaan että festivaalit, joihin nuoriso saapuu eri puolilta- maata laulamaan, urheilemaan, näyttelemään tai vain keskustelemaan, ovat eräs parhaita niiden huonojen vaikutusten vastustajia jotka nuorisoamme tänään kohtaavat. Nypjet ihmiset jotka ahkerasti harjoittelevat, kilpailevat, • näyttelevät tai työskentelevät-jollakin muulla luovalla ta-valla; eivät todennäköisesti tunne mielenkiintoa huligaanien edesottamuksiin. Tämän tosiasian vahvistavat useimmat sosiologeistamme. Emme tietenkään pyri väittämään että kaikki »naaamme nuorisoa koskevat pulrhat voitaisiin ratkaista Syksmlcertaisesti järjestämällä tietyn määrän festivaaleja. - Päästäksemme Canadan nuorison probleemien alkuun ja juu-reen'" tänään, nieidän täytyy tunkeutua kaikkien muidenkin yhteiskunnallisten pulmiemme juureen. Paljon kuitenkin voidoan tehdä nuorisossamme ilmenevien yhteiskunnallisesti vaarallisten taipumusten kurissapitämiseksi. Festivaalit, sel-laisol) kuin Mariposan festivaali, ovat askel oikeaan suuntaan. Jopa päivälehtemmekin artikkeleissaan (mutta eivät ofeikoissaan) kertoivat kuinka tuhannet ja taas tuhannet nuorat kuuntelivat herpautumattomalla mielenkiinnolla vierailevien taiteilijoiden esittämiä kansanlauluja ja myöskin ,^o-rottivat omat äänensä lauluun. - ' .Mariposan festivaali, yhtä hyvin kuin kaikki muutkin fcistiyaalrt Canadassa vuoden aikana, ovat erittäin tärkeitä n^uussakin mielessä. Tämän lehden palstoilla on usein viitattu" Canadan kulttuurielämän kehittämisen tärkeyteen.- Vaikkakin tämä ön tapahtunut pääasiassa CSJrn ja SCAUL:n järjestämien vuotuisten festivaalien yhteydessä, näiden artikkelien yleiset yhteenvedot siitä hyödystä minkä yksilö ja yhteiskunta saa tällaisista festivaaleista jotka on tarkoitettu Canadan kulttuurin kehittämiseksi ovat oikeita kaikissa tapauksissa. Kuitenkin vakaumuksemme on, ettei tällaisten festivaalien tulisi koskaan olla yksityisissä käsissä, siis järjestää niitä pääasiassa yksilöllisen voiton saavuttamiseksi. Siellä ei jää taiteelle paljon tilaa, missä voiton saavuttaminen "ön pääasia. Edelleen uskomme, että paikallisten, maakunnallisten ja-jopa koko maan hallintoelinten tulisi avustaa tällaisia festivaaleja, erikoisestikin varaamalla paikkoja —nijtä varten ja"rauuten helpottaa niiden järj€!stelyä. Tämä apu puujttui Orillian festivaaleista. — V Mutta entä se mellakointi? Eikö useampien tämänkaltaisten festivaalien järjestäminen varaa useampia tilaisuuksia huliganismille? Olemme jo väittäneet, etteivät festivaalit- sellaisenaan, ole syynä huliganismiin. Mainitsimme myös, että Orilliässa tapahtuneet välikohtaukset olivat sosiaalisten sairauksiemme ilmaisuja ja että festivaalit jotka vetävät puöieensa,,kymmeniätuhansia ihmisiä, eivät aina heijasta parhaita seuraelämän tapoja. Mutta ne jotka syyllistyvät näihin järjestyshäiriöihin ovat aina erittäin pienenä ja helposti kontrolloitavana vähemm.istönä. ' -Päästäksemme asian ytimeen sanomme, että Mariposan festivaali kuten myöskin Stratfordin festivaali, The Shel-buirne Old Time Fiddlers Contest, TheFergus Highland Games sekä meidän festivaalimme, kaikki sellaiset festivaalit ovat erittäin tärkeitä canadalaisen tietoisuuden kehittämiselle. Niiden tuomitseminen huliganismin orgioina pienen ryhmän edesottamusten vuoksi on väärin ja jättää täydelleen huo^ miotta tällaisten yritysten positiivisen puolen. Liukaskieli-sistä,. mutta kyynillisistä ja, lyhytnäköisistä reporttereista huolimatta n? edustavat uutta-ja tervetullutta'kehitystä ca-nadalais^ ssa yhteiskunnassa. Kl:n j8 Siionien kaufipaneiivoM ebktton löptftla Ilelsinlu. >- Tasavallan presidentti on viime viikolla tapahtuneessa esittelyssä asettanut valtuuskunnan Suqmen ja SNTL:n välisiä neuvotteluja varten tavaranvaihdos-ta vuodeksi 1964 sekä uudesta pitkäaikaisesta kauppasopimuksesta vuosiksi 1966—1970 ja määrännyt valtuuskunnan puheenjohtajaksi kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wiherheimon,- varapuheenjohtajaksi ministen Olavi J . Mattilan, pankinjohtaja Reino Rossin ja ylijohtaja Kalervo Hentilän sekä jäseniksi seuraavat henkilöt: pääsihteeri Toivo Karvonen; toimitusjohtaja Lauri Kirves, agronomi Olavi Sipilä, kauppaneuvos Hugo Timonen, lakitieteen lisensiaatti Bror Wahlroos, puheenjohtaja Allan Vainio, vuorineuvos Björn Westerlund ja vuorineuvos Eero Viima. Ulkoministeriö nimeää erikseen neuvotteluihin eri alojen asiantuntijat. Neuvottelut on tarkoitus aloittaa Helsingissä kuluvan elokuun lopulla. < Kahdeksantoista vuotta on kulu-nut siitä, kun Neuvostoliitto voitti sodan ja saksalainen natsismi organisoituna järjestelmänä hävitettiin. Ruoho on kahdeksantoista vuoden ajan viheröinyt Saksan ja rnuiden ^ Euroopan maiden maaperällä olevilla joukkohaudoilla, mutta natsiken-raalit eivät kainostele, teköjläih-^is-' tuessaan hallituksessa i ja korkeissa viroissa nykyisessä Länsi-Saksassa,; Suomestakin löytyy piirejä, -joyMi^ eivät kainostele pysytyttäa natsi-^ laista epäjumalankuvaa poltetulle ihaalle. Muinoista "kohtalonyhteyttä" Länsi-Saksan kanssa yritetään elvyttää luottaen siihen, että nuo ret sukupolvet eivät tiedä mitä tapahtui. Vielä löytyy kuitenkin niitä, jotka tietävät ja kertovat. Toveri Valeri Heifits asuu Alup-kassa Krimillä. Vaimoaan, joka on lääkäri, hän saa kiittää siitä, että vielä elää ja kykenee liikkumaan. Vasta jonkin ajan kuluttua sodan jälkeen paljastui kaikki se tuho, mitä kidutukset Hitlerin kuolemanleireillä ja Gestapon vankiloissa olivat häneen jättäneet. Kuusi vuotta hän oli liikuntakyvyttömänä vuor teessä ja puolitoista vuotta sen jälkeen täysin kuuro. En kestänyt yhdellä kertaa kuulla Heifitsin koko elämäntarinaa, joka ,jo kuultunakin on mieltä järkyttävä. Saksassa viettämänsä vuosien jälkeen häntä ei mikään enää ole pystynyt hämmästyttämään Keskustelimme monena päivänä ajasta, joka on kaukana takanapäin, mutta liittyy pelottavan läheisesti tähän päivään niin kauan kuin natsiupseerit ovat johtavilla paikoilla Länsi-Saksassa. MIINANPOLKI JAKSI Jouduttuaan Reinin sillalla SS-miehen käsiin Valeri joutui sadan muun^' {miehen kanssa saksalaisten valtaamalle alueelle miinanpolkijak-si. Väjaah kuukauden kuluttua sa dasta: miehestä oli vain kymmenen jäljellä. Kun saksalaiset olivat va-kuut^ eet, että miinakenttä oli tullut puhdistetuksi, lähetettiin eloon j ääneet va'hgit.!Auschwilzin keskitysleirille' kaivamaan ylös maahan haudattujen, kaasukammioissa mur-^ hattujen ^ ruumiita. Tuhannet ruumiit oUvat alkaneet maassa kaasuuntua ja levittää pahaa hajua ja myrkyllistä ilmaa ympärilleen, ja siitä joutuivat käi'simään natsit itsekin. Maa rupesi käymään ja käyminen pani sen kuplimaan. Ruumiiden kaivamista ja niiden polttamista nuotioissa ja polttouuneissa joutuivat Valerin ohella tekemään -kaikki pakoa yrittäneet. Heidän selässään oli keltainen merkki, mikä oikeutti kenet tahansa ampumaan tai muulla , tavalla tuhoamaan heidät. Mutta Valerin synkkä taival natsilalsessa yhteis-kunnassa- ei päättynyt Auschwitziin. vaan hänen tiensä johti vielä 6u-chenwaldiin, jossa ihmisillä Suoritettiin tieteellisiä kokeita. PYtiKK|METSASTA KAUHULEIRIKSI! MATKAKERTOMUS Euroopassa vierailustani kesä- ja heinäkuussa olisi mahdollista kirjoittaa paljonkin, sillä yli kuukauden kiertomatkalla tuli nähtyä yhtä ja toista sosialistisessa Puolassa, kommunismia rakentavassa Neuvostoliitossa ja myös muissa maissa, kuten Tanskassa, Suomessa, M> Ranskassa ja Irlannissa. Samassa joukkueessa menomatkaa yhdessä kulkeva Helen Tarvai nen kirjoitti jo vierailustamme Puolassa, joten yhdyn hänen selostukseensa. Erikseen sopii kertoa joskus moninaisista muutoksista Neuvostoliitossa, varsinkin tehdä vertailuja yhdeksän vuotta sitten näkemäni suhteen. Suomen puolelle Helsinkiin saavuttua ensimmäinen joukkotapaami-nen oli.vieraillessa Vasikkasaaressa viimeisenä heinäkuun sunnuntaina, joten kerron siitä ja sivuutan yksityisluontoiset vierailut. Vasikkasaaressa on huomattava määrä kesäisiä asukkaita ja heidän- joukossaan oli useita sukulaisiani. Mutta mainittuna päivänä oli Vasikkasäaren asukkaiden ja kaupunkilaisten järjestön yhteinen "olympialaisjuhla", jonka* ohjelmassa oli kilpailua kalastuksessa, kolmiottelu urheilussa, köyden-veto saarelaisten ja kaupunkilaisten välillä, nuolenheittoa, ampumista •Jne:- .-,: • • Puhuja (nimestä en ole enää varma) käsitteli kokoomuksen Variksen esityksiä, joissa ilmaistiin entistään korkean verotuksen lisäämistä ja taistelu palkkojen nousua vastaan, minkä vuoksi työväestöin vastustava arvostelu nousi jo etukäteen ja puhuja kehoitti painostamaan ettei esityksiä tehtäisi eduskunnalle. Minulla oli kunnia tuoda canadalaiset ja muut ulkomaalaiset terveiset, joissa kerroin huomioistani Mustarimeren rannalla ja- uadel-r leen rakeriiietussa Stevastopolissa, Ukrainassa ja varsinkin sen liudeK leenrakennetussa pääkaupungissa Kievissä, sekä Moskovassa ja Leningradissa. Kun Moskovassa oli juuri käynnissä ydinasekieltosopimusneuvottelut, niin tulkitsin sen suurena toiveena kansoille ensiaskeleena^ pysyvää rauhaa kohti, jolle voidaan rakentaa neuvottelujen jatkamisella pitäen perustana rauhanomaisen rinnakkaiselon lujittamista, jossa Suomen ja Neuvostoliiton keskinäiset/suhteet esimerkillisesti viitoittaa tietä. Lausuin toivomuksen, että sen opetukset auttaisivat Kiihan konv munisteja huomaamaan virheensä asettaessaan pääkysymyksen aliarvioinnin ja dogmaattisen teorisoi-misenetutilalle, että tulisivat huomaamaan rauhan puolesta tai&telun keskeisenä maailmassa. Toivotin, että ydinasekieltosopi-mus tulee olemaan portaana taistelussa täydellisen aseistariisumisen saavuttamiselle, sosialistisen leirin, ja länsimaiden työtätekeväin rauhaa rakastavain kansan^ukkojen ja' siirtomaiden vapausliikkeiden yhteisessä painostuksessa .suurvaltojen pakoittamiseksi hyökkäämättömyys" sopimuksen solmiamisen ja sotilasmenojen supistamisen kautta yleiseen ja täydelliseen aseistariisuntaan., • Juhlaväki ilmaisi yksimielisen hyväksymisen, joka tulkittiin jatkuvassa keskustelussa tehden aina selvemmäksi rauhan puoleäta taiste lun. Se muodosti pohjaksi Suomesta tervehdyksillemme Canadaan ja Canadan suomalaisten suurjuhlille Torontoon. — ATH. Paikalla kasvoi ennen kaunista pyökkimetsää. Ihmiset viettivät siellä vapaahetkiään. Saksan suurin runoilija J : W. v. Goethe kulki aikanaan' pyökkien lomassa luodessaan parhaimpia teoksiaan. Mutta vuonna 1937 pyökit kaadettiin. Paikalle lähetettiin aluksi saksalaisia kommunistia^ joiden tehtäväksi, tuli rakentaa itselleen ja - sadoille tuhansille muille ihmisille paikka, missä hei däthivutettiin hengiltä. , Leirialue oli vankien kaupunki, jossa oli 60 parakkia. Sitä ympäröi J korkeajännitteellä sähköistetty piik kilanka-aita. Sodan puhjettua tätä alunperin ^kommunistien vankileiriksi tarkoitettua leiriä käytettiin monien muidenkin ihmisten mm. alaikäisten lasten tuhoamiseen. Va lerin tullessa leirille sen elämä oli jo saanut omat muotonsa,tja kuolema vieraili siellä vuorokauden^ jo- ^'aisena-q^i^tina. .'J-^ ' vVangU ,oii'ji0tfiivrVhimiini jotkä erotti .tointaan, vaatteissa oleva vä-fiiiäuha: punainen värinauha oli so dan vastustaja, musta kriminaalivanki jne. Tuhoa punaisia niin paljon kuin ennätät, pääset itse pois sanottiin mustille, mutta he eivät päässeet. ^•Ravintoa annettiin vangeille tie teellisesti: viidentuhannen kalorian tarve kuitattiin seitsemälläsadalla. Työtä teetettiin järjestelmällisesti mm. maanalaisissa kaivoksissa ja kun työ oli valmis, tekijät ammut tiin. 8-vuotiailla teetettiin kuudentoista tunnin työpäiviä ja tutkittiin, miten kauan he sitä kestävät. Leirillä järjestettiin myös juoksukilpailuja vankien kunnon kohentamiseksi, neaaliin ensimmäisenä ehtinyt ammuttiin siihen paikkaan. Vankeja kutsuttiin päivittäin riviin laskettavaksi: yksi, kaksi, kolme — kolmas, ammuttiin, ja taas alusta. Sodan riehuessa riehuivat myös tauditT~Laväntautia vastaan tarvittiin suuret määrät seerumia. Tauti istutettiin l£g)siin ja kun se oli heissä 'itänyt, veri laskettiin kuiviin. Lapset kuolivat, mutta heidän, seerumiksi muutettu verensä "pelasti-arjalaisen rodun lavantaudilta. Yliopistoissa tarvittiin ihmisruumiita opetustarkoituksissa leikattavaksi ja leirin nuorimpia ja vanhimpia kuivatettiin elävältä havaintovälineiksi. Vankien puhtaudesta huolehdittiin, heille annettiin saippuanpala pesua varten ja pestessään, he kuo^ livat. Saippuassa oli kaasua. Vankien terveydentilaa tutkittiin klinikassa, mutta tutkimuksen jälkeen heidät sai haudata. NAISPUOLINEN SADISTI Buchenvvaldissa Valeri näki naisen nimeltään Ilse Kock. Tämä entinen «poliisin tytär, nuoruutensa ka-tunaisena viettänyt hirviö kidutti huvikseen: hän nautti hyppiessään vangin päällä kunue^ tästä tuli vainaja ja nauroi W^essaan omakätisesti ihmisen hirteen. Ilse veti itse vangeilta kultahampaat suusta vaihtaakseen ne morfiiniin, myi vangin nahasta tehtyjä käsilaukkuja ja osti rahoilla morfiinia SS-mieheileen. Morfiinnihumalassa rypevä mies sopi Ilselle, joka valitsi parhaiten säilyneitä miesvankeja itselleen — aamulla heidät surmattiin. Kaikkea kokeneet vangit tunsivat kauhua hänet nähdessään. MAANALAISTA TOIMINTAA Mutta Buchenwaldi&sa: elettiin kahta elämää. Se mitä tapahtui natseilta salassa, esti vankeja heittäytymästä korkeajänniteaitaan lopettaakseen kärsimyKsensä. Näissäkin oloissa toimii kommunistinen puo-luejärjesiö. joka organisoi myös aseellisen .kapinan. Se pelasti Bu-ehenwaldista pienen joukon ihmisiä eläväksi todistuskappaleiksi jälkimaailmalle. Valerin silmiin syttyi eloisa välke hänen ryhtyessään kertomaan tästä .vaiheesta. — Sodan alkuun mennessä olivat saksalaiset -kommunistit jo perustaneet Buchenwaldissa puoluejär-jestön. Kun ensimmäinen ryhmä aeuvostoliittolaisia. sotavankeja tuotiin leirille vuonna 1941, perustivat he oman järjestönsä. Myös muiden kansallisuuksien edustajilla oli omat vastarintajärjestönsä. Olosuhteiden pakosta kaikki toimivat aiUKSi äärimmäisen salaisesti, kukin omalla tahollaan. Kielivaikeudet osaltaan estivät yhteyksien ottamisen, mutta niin pian kuin muita kansallisuuksia edustavat vangit oppivat saksaa, kävivät myös tunnustelut heipomr maksi. Vuoteen 1942 mennessä työssä oli onnistuttu siinä määrin, että erillisistä ryhmistä oli saatu muo- ..ostetuksi yhtenäisiä vastarintaryhmiä, mutta vasta vuonna 1943 saivat neuvostoliittolaiset yhteyden saksalaisiin kommunisteihin.:: Neuvostoliittolaiset opiskelivat saksaa näiden yhteyksien ga v järjestetyn, koko leiriä käsittävän vastarinnan organisoimiseksi. YHTENÄINEN VASTAHINTALlIKf: Ponnistukset johtivat vähitellen tuloksiin. Neuvostoliittolaisten vänkien keskuudesta löytyivät rohkeimmat ja kokeneimmat puoluetyönte-kijät ja saksalaisten joukosta löytyivät ne, jotka parhaiten, tunsivat maan olosuhteet ja natsien menettelytavat. Yhteydet solmittiin ja kommunistien johdolla saatiin muodostetuksi hyvin organisoitu, kurinalainen ja niissä olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla toimiva vastarintaliike. . - "r Joka päivä kuoli kalcsi kolmesataa vankia nälkään ja joka päivä heitä murhattiin muulla tavoin. Kuolema vaati päivittäiset uhrinsa myös vastarintaliikkeen riveistä. Mutta uusia vankeja tuotiin leirille tiheään ja heistä saatiin uusia jäseniä. Kielivaikeudet haittasivat yhä, mut: ta yhteyshenki säilyi ja vastarintaliikkeessä mukana olevat tukivat toi siaan henkisesti.Lamaannusta ei päässyt syntymään. Ulkomaailmaan ei ollut mitään yhteyksiä. Kaikki, mikä piti mielet taistelutahtoisina, cli löydettävä omasta keskuudesta. OMA LEHTI JA RADIO Niin pian kuin puoluetoiminta pääsi vauhtiin, ryhdyttiin julkaisemaan vankilalehteä. Tehtävä tuotti miltei ylivoimaisia vaikeuksia jo yksin 'paperin puuttumisen vuoksi, mutta siltä huolimatta lehti ilmes tyi. Sen levittäminen tuotti uusia vaikeuksia, sillä oli tarkoin tutkittava kenelle sen antoi, jotta lehden tekijät eivät olisi paljastuneet. Kirjoitettu sana teki tehtävänsä: - r - le-viti rohkeutta vankien keskuuteen. Vankileirin aitojen takaa ei saatu mitään tietoja. Oli saatava radio, joka välittäisi tietoja tärkeimmistä tapahtumista ja uutisia rintamaa la. Sen hankkiminen oli uskomattomien ponnistusten takana, mutta se oli saatava. Sotatoimien sitoessa saksalaisia rintamille tamtsivat natsit ammattitaitoista työvoimaa yhä enemmän. Kun sitä ei ollut- irroi-tettavissa armeijasta, vietiin ammattitaitoisia, vankeja mm; radiokorjaa-moihin. Näihin töihin joutuneet vangit kuljettivat radion osan kerrallaan leirille. Osat koottiin radioksi likaämpärin kaksinkertaisen pohjan väliin. Nyt voitiin leirileh-teenkin saada uutisia rintamalta ja täten kohottaa vankien mielialaa ja taistelutahtoa. ASEELLISTA KAPINAA VALMISTELTUJA , . Stalingradin taistelujen aikana oli saksalaiset poikaisia myöten komennettu rintamille ja Buchenwaldin lähistöllä .sijainneessa asetehtaassa oli työvoimapula. Vankeja vietiin -näihinkin töihin. Siitä sai ajatus aseellisesta kapinasta. Leivät koverrettiin ontoiksi ja niiden sisällä kuljetettiin aseiden osia. Kenkien puiset pohjat porattiin niin ikään ontoiksi osien kuljettamista varten. Tällä tavalla saatiin pistooleja, mutta miten saataisiin kiväärejä. Loppuun .näännytetyt vangit uhrasivat ruumiinosiaan, kuka varpaansa, kuka sormensa jne. Loukkaantuneet toverit vietiin tehtaalta leirille ja heidän allaan paareilla kiväärien osia, kraanaatteja jne. Aseet koot-' tiin maanalaisissa likaviemäreissä, joissa ntf^}tt^^%|inuntakykyfe myös kokeilUihVve^Qi 1045. akussa < oli koossa kahdek^äsata^^ kranaattia, sata pistoolia ibX^iSta sataa kivääriä patruunoineeii^l;; ^ . Samaan qjkara Oli tehtävä myös propagandatyöt^MUtta miten päästäisiin yhteyteen^ tl^Me^sä paikoissa oleviin vankeihin? Niinpä mm., Valerin terve jalka kipsattiin ja hän pääsi pesu^vajle töihin. Täältä käsin hän organisoi propaganda-. ja viihdytystyjptä leirillä Px-opagandis-teja suojeltiin V paljastumiselta mm. siten, että valot sammuivat äkkiä parakeissa, ijoku puhui pimeässä, mutta! kuka», sitä ei; saatu i|tietää. RATKAISUN' t e i r k l l C A ^ i L l i A < Vuoden 1945 alkupuolella oli Buchenvvaldissa elossa vielä toistasataatuhatta vankia„ mutta saäianvuQijBn huhtikuussa heitä oli enää vähän y l i - kaksikymmentätuhatta. Alkoi; näyttää, varmalta,että Neuvostoliitto voittaa sodan. Natseille tuli kiire tuhota kaikki vangit. Buchenwaldin vangit saivat huhtikuun II. päivän aamuna tietää, etä sinä päivänä heidät kaikki tuhottaisiin. Silloin päätettiin kapina aloittaa. Puolen tunnin ajalla olivat vangit katkaisseet korkeajänniteaidat ja kaksi tuntia myöhemmin oli leiri vankien hallussa. Aseellinen kapina oli natseille täydellinen yllätys. Kaikista vartiointi- ja näännytystoi-menpiteistä huolimatoa oli päässyt tapahtumaan jotakin tavatonta, jo-. hon natsit eivät olleet osanneet varautua. Buchenwaldin vangit osoit' tivat. etteivät natsit olleet onnistuneet tekemään heistä eläimiä. Kapina' pelasti muutamia tuhansia • vankeja kertomaan jälkipolville totuuden natsismista. . Sodan päätyttyä Valeri palasi armeijaan kielenkääntäjäksi ja vuon- ' na 1949 siviiliin. Joka vappu hän tapaa vielä elossa olevat Bucheh-vvaldin vangit- muistomerkillä, joka on pystytetty tuolle paikalle. Häneh terveytensä on murtunut, mutta tie- • toisuus siitä, että' hän yhä on tarpeellinen, pitää hänet virkeänä. Elämäntehtäväkseen hän on ottanut paljastaa jälkipolville natsien tihutyöt. Hän: on pitänyt puolitoistatuhatta esitelmää ja kirjoittanut artikkeleita" lehtiin. Lisäksi hän oh kirjoittanutinäytelmän ja"*valmistelee parhaillaan kirjaansa, joka tulee dokumentti . Buehenwaldista ja muista saksaliaisista keskitysleireistä. — Jenny Pajunen. SITÄ mmmmmmmm JA NEUVO TÄTÄ Vanha kana: — Saanko antaa sinulle yhden hyvän neuvon. Nuori kana: — r Millainen se on? Vanha kana: - r - Muna päivässä pitää kirveen poissa: TIESI TARKKAAN Rouva Anoppi oli pitkällä vierailulla tyttären&ä luona. Eräänä päi' vänä hän ky4yii'vävyltään: —^ Mi-iiin aikaan junani lähtee huomen-na? .• . * ••-••^ — Kuudentoista tunnin, seitsemäntoista minuutin ja kymmeneh sekunnin kuluttua tästä hetkestä lähtien, rakas mamma! Jumala ja aufomatisoinii MINKÄ IKHlSENiii ON LUFA ÄÄNESTÄÄ? ÄANESTYSIKARAJA ERI MÄISSÄ Englanninkielinen sana "oral", joka samalla on englanninkielessä miespuolisen henkilön etunimi, tarkoittaa - kirjaimellisesti "suusanallinen" tai "suulas" — t o i s i n sanoen paljopuheinen. Nimi on erittäin sopiva eräälle evankelistalle, joka on viimeaikoina järjestänyt • uskonparannusristiret-ken Torontossa. Oral Roberts on helluntailainen saarnamies Yhdysvalloista ja varustettuna ilmeisellä kyvyllä saada ihmiset uskomaan, jotta hänellä on voima aikaansaada ihmeitä ihmisten parantamiseksi vain laskemalla oikean kätensä heidän päälleen. Hän on samalla erittäin hyvin l i i - l^emiesmäisesti ^ toimivan järjestön jöhtajaj Tämä järjestö ^ n hänen ':'ristiretkiei!isä" toimeksipanija. Todellisuudessa Oral Robertsin sana-välmeus ja 'ihmeet" — 'parannus-ihmeet" —^tovat ainoat näille risti-retkille leimaa-antavat ilmiöt. Tämän järjestön (Oral Roberts Crusade, Inc.) päämaja -sijaitsee monikerroksisessa rakennuksessa Kansas Cityssä. Ollen vähän epävarma ihläeisiin luottamisessa mainittu Oral Robertsin johtama laillistettu yhtiö on rakennuttanut itselleen fantastisen järjestön päämajan modernien seinien sisälle. Tästä voimme kertoa esimerkkinä sen kuinka tässä rakennuksessa vastataan niihin tuhansiin kirjeisiin, mitkä saapuvat Oral Robertsil-le joka päivä ja joissa pyydetään häneltä neuvoja (samalla kun luonnollisesti lähetetään Oral Robertsil-le tuntuvia rahalahjoituksia). Ilmeisestikin.tämän järjestön toimistossa on jo luetteloitu kaikki mahdolliset kysymykset ja niihin sopivat vastaukset sekä järjestetty siten, että ne ovat valmiina vastauksien antamista varten "elektrooniai-vokoneessa". Vastauksen antaminen tapahtuu tässä nykyaikaisessa toi^ mistossa seuraavalla tavalla. Esimerkiksi, jos joku Oral Robertsin seuraaja kirjoittaa pyytäen häneltä neuvoa jonkun perhekysymyksen ratkaisemiseksi, niin häneltä saapunut kirje menee ensin toimistotyöläisille, jotka on varustettu luetteloiduilla näitä kysymyksiä koskevilla vastauksilla. Joku näistä työläisistä ottaa kirjeen vastaan ja päättää minkälainen vastaus on annettava kyseessä olevaan kirjeeseen ja myöskin, luonnollisesti, siitä mikä vastaus olisi sopiva sellaiseen kyselyyn. " ' . Mutta tässä vaiheessa herää kysymys- siitä josko tämä henkilö vai^ vautuu V itse kirjoittamaan henkilökohtaista vastausta tietoa haluavalle. Ei. Hän yksinkertaisesti hank- Kii luettelosta "sopivan" vastauksen (ne on jo kaikki valmiiksi luetteloitu ja numeroitu) ja lähettää määräyksensä kirjeen lähettämisestä toisille työläisille, jotka suorittavat todellisen Oral Robertsin puolesta kirjoitetun kirjoituksen kirjoittamisen. Viimeksimainittu henkilö, joka tässä tapauksessa on ehkä nuori nainen, ottaa vastaan vastaus-kirjoitusmääräyksen, käyttää hyväkseen jokseenkin samallaista kojetta kuin on pufiolinnumerajen valitse-mislaite. Tällä laitteella hän valitsee numerot, mitkä on merkitty vas-tauskirjemääräykseen. Täten lähtee määräys elektrooniselle koneelle, mikä kirjoittaa vastauksen täysin tästä lähtien automaattisesti. Nyt on olemassa koneella kirjoitettu kirje. Ja kenen allekirjoitus siihen liitetään? Luonnollisestikin Oral Robertsin. Mutta sekin tapahtuu' koneellisesti — automaattisesti — ja samanaikaisesti kirje taivutetaan kuoreen, johon liimataan postimerkki ja joka suljetaan sekä toimitetaan samoin automaattisesti valmiina olevaan.postisäkkiin. Siinä hommassa tarvittaisiin todellisuudessa ihmeitä jos voitaisiin tämä toimittaa nopeammassa ajassa. Oral Robertsin järjestöllä on kaikki inhimilliset ongelmat j a niihin hänen mielestään sopivat vastaukset niin . tarkasti luetteloituna sekä ladattuna tähän elektroonijär-kikoneeseen, että pakoittuupa mieleen takaisin kertomus eräästä miehestä, joka halusi liittyä erään rikkaiden kerhon jäseneksi. Kysymyksessäoleva mies oli saapunut kerhon talolle yhdessä häntä jäseneksi suosittelevan henkilön kanssa. Kun he saapuivat perille jo ennestään kerhon jäsenenä oleva mies oli^ kehoittanut kerhon jäsenyyttä anovaa henkilöä istuutumaan hetkiseksi kerhon seurustelusaliin yhdessä siellä olevien iäkkäiden miesten kanssa. Hän itse lähti i l meisestikin herrojen puheille. Noin minuutin kuluttua yksi kerhon vanhemmista jäsenistä nousi seisaalleen ja lausui hyvin yksinkertaisesti '437", mihin toiset: topatuissa tuoleissaan laiskottelevat kerhon jäsenet vastasivat raikuvin nauruin. Tätä seurasi erään toisen jäsenen jaloilleen nouseminen ja sanat: "1,034." Ja edelleen lisää naurun-rähäkkää. Vielä kolmaskin jäsen nosti takamuksensa pehmeältä istuimeltaan ja sanoi: '48." .' Tätä seurasi vieläkin kovempi naurun puuska, mikä seikka ihmetytti suuresti kerhon jäseneksi aikovaa miestä. Kun hänen kaverinsa saapui takaisin hän kysyi tältä, että mistä johtui seUainen jotta kerhon jäsenet nauroivat vain siitä^ syystä; että olivat^ saaneet kuulla jonkun numeron ^lausuttavan. *'Niin",' selosti ystävä; "asia on siten, että tämä on eritt|rh;i vanha kerho ja kaikki sen jäsenet^at kuulleet jo moneen kertaan kaikki vanhat kaskut, vieläpä sellaisetkin, jotka mahdollisesti voitaisiin .kertoa uusimiseen. Siksi he ovat vain yksinkertaisesti antaneet niille numerot jotta ei tarvitsisi kertoa niitä täydellisesti uudelleen. Täten heidän ei tarvitse muuta kuin vain lausua-numero-^ sen kaskun numero, minkä he sillä hetkellä haluaisivat kertoa.- Kerhon jäsenyyttä anovan miehen tuttava jätti hänet uudelleen mennäkseen takaisin kerhon virkailijain puheille jättäen ystävänsä istumaan edelleen-vanhojen kerhon jäsenten kansoittamaan istuntosal i i n . Tällöin uuden; tulokkaan mieleen juolahti, että mahdollisesti hän voisi päästä "seuraan sisälle" jos hänkin lausahtaisi joitakin numeroita. Niinpä hän nousi, istuimeltaan ja sanoi kovalla äänellä: ^'893", odottaen sen johtavan ^^amallaiseen nauruun kuin aikaisempien numeroiden lausujien ' tilastotiedot" olivat johdattaneet. Mutta ei yksikään kerhon vaiihoistrf ja^enistS ollut huvitet tu. Hän yritti vielä paria muuta numeroa, mutta nekään eivät aikaansaaneet hänen toivomaansa tulosta. Äänettömyys vallijtsi ja jokaisen kasvoilla Oli vain kyllästyneisyyden ilme. . • Kun kerhon-'Ylhäiseen jäsenyyteen pyrkivän miehen ystävä tuli takaisin, niin hän kertoi tälle miten oli tapahtunut. ' Ohph';^ v,s^noi,.jtämä, "asia on siten, että jÄtknt" Ihmiset voivat kertoa kaskun ja toiset eivät voi. , —Usta).
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 15, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-08-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630815 |
Description
Title | 1963-08-15-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, elok. 15 p. - - Thursday, Aug. 15,. 1963 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF F^INNISH CANADIANS , (LIBERTY) Establisbed NoT. 6. 1917 Edltor:.W. Eklund Manager: E. Suksi Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674^4265 Published:thrice ^'eekly: Tuesda^^ and Saturdays by Vapaus PtibllShiog CO: Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury; Ontario, Canada; l i d i / Mailing oddress: Box 69 .;. Advertising rates upDn;,application, translations free of charge. ;,: Authbrized as second class mail-by the Pos^ Office.Departmenti Ottswa, and for payment of postage in ca^ * CANADIAN U N G U A G E P K E SS Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 . U3A:ssa 1 vk. »0.00 6 kk. $5.25 ^-• 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75 SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Diminen no» 100,897 ;lt^oo;,;. Väännä tei, Port ArthUr,. OntL täyttää perjantaina elokuun löpna M-vuotta. AKalpai^ Hänninen; Long Lake; Ont fäj^tää perjantaina elpliuun liS/pnä 79 vuotta. ^ ' Iffstfi WoFthihgtbn, Ont. tä^ttää^ sunnuntaina elolcuun IB pnä Tfrvuöttaf. VhcTymme sukulaisten j a tulta-vain onherttoivotuksiin.' Kansanfesttvaalit .0., ^- hyvistä vaiko pahasta? Viime viikolla, vi kolmas vuo^iiinen' Mairiposan kansanfestivaali (Third Annual Mari-pq? jji Folk Festival) päivälehtren huutavien, mellastuksista ja hbliganismista kertovien otsikoiden säestyksellä. Emme kiellä, etteikö festivaalivieraiden joukossa olisi ollut aineksia jotka tulivat festivaaliin, ei nauttiakseen/Ohjelmaan kuuluvan kansanmusiikin rikkaudesta, vaan pikemminkin saa-dakseen rriellastaa ja oikefn joukolla. Kuitenkin olemme sitä mieliä että lehdistön antama kuva tapauksista joihin syyllistyi, varmasti vain pieni prosentti 20,000:sta festivaaliin osal^ listuneesta, muodosti sanomalehtien sensaatiotarkoituksiin. vääristetyn kuvan mikä ei ollut suhteessa totuuden kanssa. Saa vaikutelman, että sanomalehdistö olisi katkerasti pettynyt jos festivaaleilla ei olisi ilmenny t lainkaan mellakointia, teini-ikäisten juopottelua jne. millä ne voivat "värittää" sivujaan; Epäilemme todellakin suuresti että välikohtauksista vapaa, menestyksellinsn festivaali olisi saanut vastaavan, huomiotaherättävän käsittelyn lehdistössä. Kun mitään ei "tapahdu", se, ei ole aineistoa päivälehdillemme. Kuitenkin, jos katsomme tämänpäivän yhteiskunnassamme ilmeneviä tosiasioita suoraan silmiin, havaitsemme; että nuorisossam-rrieilmenevä vastuuntunnon puute ei ole mikään uusi, juuri Mariposan festivaaleilla julkisuuteen tullut ilmiö. Tosiasias- •sa, jos festrväali johon otti osaa kymmeniätuhansia nuoria V ihrtiisiä, olisi sujunut täydelleen ilman välikohtauksia, mellakointia, juopottelua jne., silloin se olisi varmaankin ollut uutta..- -v ;•' : Joiltakin tahoilta tulee nyt esityksiä vuotuisen festivaalin lopettamisesta. Mielestämme tämä olisi väärin. Festivaa-lihvJfeton tulisi jatkua, sillä se edustaa, lainataksemme toron-tolaisen näyttelijän Paul Kligmanin sanoja, "uutta kehity.s-tä- yhteiskunnassamme". Eräs kyynillinsn Globe & Mailin reportteri ei voinut vastustaa kiusausta, vaan takertui Mr. Kligmanin huomautukseen ja vääristellen asetti sen mella-kömnin yhteyteen. Tämän reportterin täytyy olla hyvin Ulisi'työssään, muussa tapauksessa hän olisi tiennyt että yh- •te^HpiMian vastaiset ilmiöt Orilliässa viime viikonlopulla ovat kaikkea muuta vaan ei uutta kehitystä ja ne ovat olleet häiritsevän^leisiä yhteiskunnassamme jo jonkun aikaa, • GSJ ja SGAUL tietävät omasta käytännöllisestä kokemuksestaan että festivaalit, joihin nuoriso saapuu eri puolilta- maata laulamaan, urheilemaan, näyttelemään tai vain keskustelemaan, ovat eräs parhaita niiden huonojen vaikutusten vastustajia jotka nuorisoamme tänään kohtaavat. Nypjet ihmiset jotka ahkerasti harjoittelevat, kilpailevat, • näyttelevät tai työskentelevät-jollakin muulla luovalla ta-valla; eivät todennäköisesti tunne mielenkiintoa huligaanien edesottamuksiin. Tämän tosiasian vahvistavat useimmat sosiologeistamme. Emme tietenkään pyri väittämään että kaikki »naaamme nuorisoa koskevat pulrhat voitaisiin ratkaista Syksmlcertaisesti järjestämällä tietyn määrän festivaaleja. - Päästäksemme Canadan nuorison probleemien alkuun ja juu-reen'" tänään, nieidän täytyy tunkeutua kaikkien muidenkin yhteiskunnallisten pulmiemme juureen. Paljon kuitenkin voidoan tehdä nuorisossamme ilmenevien yhteiskunnallisesti vaarallisten taipumusten kurissapitämiseksi. Festivaalit, sel-laisol) kuin Mariposan festivaali, ovat askel oikeaan suuntaan. Jopa päivälehtemmekin artikkeleissaan (mutta eivät ofeikoissaan) kertoivat kuinka tuhannet ja taas tuhannet nuorat kuuntelivat herpautumattomalla mielenkiinnolla vierailevien taiteilijoiden esittämiä kansanlauluja ja myöskin ,^o-rottivat omat äänensä lauluun. - ' .Mariposan festivaali, yhtä hyvin kuin kaikki muutkin fcistiyaalrt Canadassa vuoden aikana, ovat erittäin tärkeitä n^uussakin mielessä. Tämän lehden palstoilla on usein viitattu" Canadan kulttuurielämän kehittämisen tärkeyteen.- Vaikkakin tämä ön tapahtunut pääasiassa CSJrn ja SCAUL:n järjestämien vuotuisten festivaalien yhteydessä, näiden artikkelien yleiset yhteenvedot siitä hyödystä minkä yksilö ja yhteiskunta saa tällaisista festivaaleista jotka on tarkoitettu Canadan kulttuurin kehittämiseksi ovat oikeita kaikissa tapauksissa. Kuitenkin vakaumuksemme on, ettei tällaisten festivaalien tulisi koskaan olla yksityisissä käsissä, siis järjestää niitä pääasiassa yksilöllisen voiton saavuttamiseksi. Siellä ei jää taiteelle paljon tilaa, missä voiton saavuttaminen "ön pääasia. Edelleen uskomme, että paikallisten, maakunnallisten ja-jopa koko maan hallintoelinten tulisi avustaa tällaisia festivaaleja, erikoisestikin varaamalla paikkoja —nijtä varten ja"rauuten helpottaa niiden järj€!stelyä. Tämä apu puujttui Orillian festivaaleista. — V Mutta entä se mellakointi? Eikö useampien tämänkaltaisten festivaalien järjestäminen varaa useampia tilaisuuksia huliganismille? Olemme jo väittäneet, etteivät festivaalit- sellaisenaan, ole syynä huliganismiin. Mainitsimme myös, että Orilliässa tapahtuneet välikohtaukset olivat sosiaalisten sairauksiemme ilmaisuja ja että festivaalit jotka vetävät puöieensa,,kymmeniätuhansia ihmisiä, eivät aina heijasta parhaita seuraelämän tapoja. Mutta ne jotka syyllistyvät näihin järjestyshäiriöihin ovat aina erittäin pienenä ja helposti kontrolloitavana vähemm.istönä. ' -Päästäksemme asian ytimeen sanomme, että Mariposan festivaali kuten myöskin Stratfordin festivaali, The Shel-buirne Old Time Fiddlers Contest, TheFergus Highland Games sekä meidän festivaalimme, kaikki sellaiset festivaalit ovat erittäin tärkeitä canadalaisen tietoisuuden kehittämiselle. Niiden tuomitseminen huliganismin orgioina pienen ryhmän edesottamusten vuoksi on väärin ja jättää täydelleen huo^ miotta tällaisten yritysten positiivisen puolen. Liukaskieli-sistä,. mutta kyynillisistä ja, lyhytnäköisistä reporttereista huolimatta n? edustavat uutta-ja tervetullutta'kehitystä ca-nadalais^ ssa yhteiskunnassa. Kl:n j8 Siionien kaufipaneiivoM ebktton löptftla Ilelsinlu. >- Tasavallan presidentti on viime viikolla tapahtuneessa esittelyssä asettanut valtuuskunnan Suqmen ja SNTL:n välisiä neuvotteluja varten tavaranvaihdos-ta vuodeksi 1964 sekä uudesta pitkäaikaisesta kauppasopimuksesta vuosiksi 1966—1970 ja määrännyt valtuuskunnan puheenjohtajaksi kauppa- ja teollisuusministeri T. A. Wiherheimon,- varapuheenjohtajaksi ministen Olavi J . Mattilan, pankinjohtaja Reino Rossin ja ylijohtaja Kalervo Hentilän sekä jäseniksi seuraavat henkilöt: pääsihteeri Toivo Karvonen; toimitusjohtaja Lauri Kirves, agronomi Olavi Sipilä, kauppaneuvos Hugo Timonen, lakitieteen lisensiaatti Bror Wahlroos, puheenjohtaja Allan Vainio, vuorineuvos Björn Westerlund ja vuorineuvos Eero Viima. Ulkoministeriö nimeää erikseen neuvotteluihin eri alojen asiantuntijat. Neuvottelut on tarkoitus aloittaa Helsingissä kuluvan elokuun lopulla. < Kahdeksantoista vuotta on kulu-nut siitä, kun Neuvostoliitto voitti sodan ja saksalainen natsismi organisoituna järjestelmänä hävitettiin. Ruoho on kahdeksantoista vuoden ajan viheröinyt Saksan ja rnuiden ^ Euroopan maiden maaperällä olevilla joukkohaudoilla, mutta natsiken-raalit eivät kainostele, teköjläih-^is-' tuessaan hallituksessa i ja korkeissa viroissa nykyisessä Länsi-Saksassa,; Suomestakin löytyy piirejä, -joyMi^ eivät kainostele pysytyttäa natsi-^ laista epäjumalankuvaa poltetulle ihaalle. Muinoista "kohtalonyhteyttä" Länsi-Saksan kanssa yritetään elvyttää luottaen siihen, että nuo ret sukupolvet eivät tiedä mitä tapahtui. Vielä löytyy kuitenkin niitä, jotka tietävät ja kertovat. Toveri Valeri Heifits asuu Alup-kassa Krimillä. Vaimoaan, joka on lääkäri, hän saa kiittää siitä, että vielä elää ja kykenee liikkumaan. Vasta jonkin ajan kuluttua sodan jälkeen paljastui kaikki se tuho, mitä kidutukset Hitlerin kuolemanleireillä ja Gestapon vankiloissa olivat häneen jättäneet. Kuusi vuotta hän oli liikuntakyvyttömänä vuor teessä ja puolitoista vuotta sen jälkeen täysin kuuro. En kestänyt yhdellä kertaa kuulla Heifitsin koko elämäntarinaa, joka ,jo kuultunakin on mieltä järkyttävä. Saksassa viettämänsä vuosien jälkeen häntä ei mikään enää ole pystynyt hämmästyttämään Keskustelimme monena päivänä ajasta, joka on kaukana takanapäin, mutta liittyy pelottavan läheisesti tähän päivään niin kauan kuin natsiupseerit ovat johtavilla paikoilla Länsi-Saksassa. MIINANPOLKI JAKSI Jouduttuaan Reinin sillalla SS-miehen käsiin Valeri joutui sadan muun^' {miehen kanssa saksalaisten valtaamalle alueelle miinanpolkijak-si. Väjaah kuukauden kuluttua sa dasta: miehestä oli vain kymmenen jäljellä. Kun saksalaiset olivat va-kuut^ eet, että miinakenttä oli tullut puhdistetuksi, lähetettiin eloon j ääneet va'hgit.!Auschwilzin keskitysleirille' kaivamaan ylös maahan haudattujen, kaasukammioissa mur-^ hattujen ^ ruumiita. Tuhannet ruumiit oUvat alkaneet maassa kaasuuntua ja levittää pahaa hajua ja myrkyllistä ilmaa ympärilleen, ja siitä joutuivat käi'simään natsit itsekin. Maa rupesi käymään ja käyminen pani sen kuplimaan. Ruumiiden kaivamista ja niiden polttamista nuotioissa ja polttouuneissa joutuivat Valerin ohella tekemään -kaikki pakoa yrittäneet. Heidän selässään oli keltainen merkki, mikä oikeutti kenet tahansa ampumaan tai muulla , tavalla tuhoamaan heidät. Mutta Valerin synkkä taival natsilalsessa yhteis-kunnassa- ei päättynyt Auschwitziin. vaan hänen tiensä johti vielä 6u-chenwaldiin, jossa ihmisillä Suoritettiin tieteellisiä kokeita. PYtiKK|METSASTA KAUHULEIRIKSI! MATKAKERTOMUS Euroopassa vierailustani kesä- ja heinäkuussa olisi mahdollista kirjoittaa paljonkin, sillä yli kuukauden kiertomatkalla tuli nähtyä yhtä ja toista sosialistisessa Puolassa, kommunismia rakentavassa Neuvostoliitossa ja myös muissa maissa, kuten Tanskassa, Suomessa, M> Ranskassa ja Irlannissa. Samassa joukkueessa menomatkaa yhdessä kulkeva Helen Tarvai nen kirjoitti jo vierailustamme Puolassa, joten yhdyn hänen selostukseensa. Erikseen sopii kertoa joskus moninaisista muutoksista Neuvostoliitossa, varsinkin tehdä vertailuja yhdeksän vuotta sitten näkemäni suhteen. Suomen puolelle Helsinkiin saavuttua ensimmäinen joukkotapaami-nen oli.vieraillessa Vasikkasaaressa viimeisenä heinäkuun sunnuntaina, joten kerron siitä ja sivuutan yksityisluontoiset vierailut. Vasikkasaaressa on huomattava määrä kesäisiä asukkaita ja heidän- joukossaan oli useita sukulaisiani. Mutta mainittuna päivänä oli Vasikkasäaren asukkaiden ja kaupunkilaisten järjestön yhteinen "olympialaisjuhla", jonka* ohjelmassa oli kilpailua kalastuksessa, kolmiottelu urheilussa, köyden-veto saarelaisten ja kaupunkilaisten välillä, nuolenheittoa, ampumista •Jne:- .-,: • • Puhuja (nimestä en ole enää varma) käsitteli kokoomuksen Variksen esityksiä, joissa ilmaistiin entistään korkean verotuksen lisäämistä ja taistelu palkkojen nousua vastaan, minkä vuoksi työväestöin vastustava arvostelu nousi jo etukäteen ja puhuja kehoitti painostamaan ettei esityksiä tehtäisi eduskunnalle. Minulla oli kunnia tuoda canadalaiset ja muut ulkomaalaiset terveiset, joissa kerroin huomioistani Mustarimeren rannalla ja- uadel-r leen rakeriiietussa Stevastopolissa, Ukrainassa ja varsinkin sen liudeK leenrakennetussa pääkaupungissa Kievissä, sekä Moskovassa ja Leningradissa. Kun Moskovassa oli juuri käynnissä ydinasekieltosopimusneuvottelut, niin tulkitsin sen suurena toiveena kansoille ensiaskeleena^ pysyvää rauhaa kohti, jolle voidaan rakentaa neuvottelujen jatkamisella pitäen perustana rauhanomaisen rinnakkaiselon lujittamista, jossa Suomen ja Neuvostoliiton keskinäiset/suhteet esimerkillisesti viitoittaa tietä. Lausuin toivomuksen, että sen opetukset auttaisivat Kiihan konv munisteja huomaamaan virheensä asettaessaan pääkysymyksen aliarvioinnin ja dogmaattisen teorisoi-misenetutilalle, että tulisivat huomaamaan rauhan puolesta tai&telun keskeisenä maailmassa. Toivotin, että ydinasekieltosopi-mus tulee olemaan portaana taistelussa täydellisen aseistariisumisen saavuttamiselle, sosialistisen leirin, ja länsimaiden työtätekeväin rauhaa rakastavain kansan^ukkojen ja' siirtomaiden vapausliikkeiden yhteisessä painostuksessa .suurvaltojen pakoittamiseksi hyökkäämättömyys" sopimuksen solmiamisen ja sotilasmenojen supistamisen kautta yleiseen ja täydelliseen aseistariisuntaan., • Juhlaväki ilmaisi yksimielisen hyväksymisen, joka tulkittiin jatkuvassa keskustelussa tehden aina selvemmäksi rauhan puoleäta taiste lun. Se muodosti pohjaksi Suomesta tervehdyksillemme Canadaan ja Canadan suomalaisten suurjuhlille Torontoon. — ATH. Paikalla kasvoi ennen kaunista pyökkimetsää. Ihmiset viettivät siellä vapaahetkiään. Saksan suurin runoilija J : W. v. Goethe kulki aikanaan' pyökkien lomassa luodessaan parhaimpia teoksiaan. Mutta vuonna 1937 pyökit kaadettiin. Paikalle lähetettiin aluksi saksalaisia kommunistia^ joiden tehtäväksi, tuli rakentaa itselleen ja - sadoille tuhansille muille ihmisille paikka, missä hei däthivutettiin hengiltä. , Leirialue oli vankien kaupunki, jossa oli 60 parakkia. Sitä ympäröi J korkeajännitteellä sähköistetty piik kilanka-aita. Sodan puhjettua tätä alunperin ^kommunistien vankileiriksi tarkoitettua leiriä käytettiin monien muidenkin ihmisten mm. alaikäisten lasten tuhoamiseen. Va lerin tullessa leirille sen elämä oli jo saanut omat muotonsa,tja kuolema vieraili siellä vuorokauden^ jo- ^'aisena-q^i^tina. .'J-^ ' vVangU ,oii'ji0tfiivrVhimiini jotkä erotti .tointaan, vaatteissa oleva vä-fiiiäuha: punainen värinauha oli so dan vastustaja, musta kriminaalivanki jne. Tuhoa punaisia niin paljon kuin ennätät, pääset itse pois sanottiin mustille, mutta he eivät päässeet. ^•Ravintoa annettiin vangeille tie teellisesti: viidentuhannen kalorian tarve kuitattiin seitsemälläsadalla. Työtä teetettiin järjestelmällisesti mm. maanalaisissa kaivoksissa ja kun työ oli valmis, tekijät ammut tiin. 8-vuotiailla teetettiin kuudentoista tunnin työpäiviä ja tutkittiin, miten kauan he sitä kestävät. Leirillä järjestettiin myös juoksukilpailuja vankien kunnon kohentamiseksi, neaaliin ensimmäisenä ehtinyt ammuttiin siihen paikkaan. Vankeja kutsuttiin päivittäin riviin laskettavaksi: yksi, kaksi, kolme — kolmas, ammuttiin, ja taas alusta. Sodan riehuessa riehuivat myös tauditT~Laväntautia vastaan tarvittiin suuret määrät seerumia. Tauti istutettiin l£g)siin ja kun se oli heissä 'itänyt, veri laskettiin kuiviin. Lapset kuolivat, mutta heidän, seerumiksi muutettu verensä "pelasti-arjalaisen rodun lavantaudilta. Yliopistoissa tarvittiin ihmisruumiita opetustarkoituksissa leikattavaksi ja leirin nuorimpia ja vanhimpia kuivatettiin elävältä havaintovälineiksi. Vankien puhtaudesta huolehdittiin, heille annettiin saippuanpala pesua varten ja pestessään, he kuo^ livat. Saippuassa oli kaasua. Vankien terveydentilaa tutkittiin klinikassa, mutta tutkimuksen jälkeen heidät sai haudata. NAISPUOLINEN SADISTI Buchenvvaldissa Valeri näki naisen nimeltään Ilse Kock. Tämä entinen «poliisin tytär, nuoruutensa ka-tunaisena viettänyt hirviö kidutti huvikseen: hän nautti hyppiessään vangin päällä kunue^ tästä tuli vainaja ja nauroi W^essaan omakätisesti ihmisen hirteen. Ilse veti itse vangeilta kultahampaat suusta vaihtaakseen ne morfiiniin, myi vangin nahasta tehtyjä käsilaukkuja ja osti rahoilla morfiinia SS-mieheileen. Morfiinnihumalassa rypevä mies sopi Ilselle, joka valitsi parhaiten säilyneitä miesvankeja itselleen — aamulla heidät surmattiin. Kaikkea kokeneet vangit tunsivat kauhua hänet nähdessään. MAANALAISTA TOIMINTAA Mutta Buchenwaldi&sa: elettiin kahta elämää. Se mitä tapahtui natseilta salassa, esti vankeja heittäytymästä korkeajänniteaitaan lopettaakseen kärsimyKsensä. Näissäkin oloissa toimii kommunistinen puo-luejärjesiö. joka organisoi myös aseellisen .kapinan. Se pelasti Bu-ehenwaldista pienen joukon ihmisiä eläväksi todistuskappaleiksi jälkimaailmalle. Valerin silmiin syttyi eloisa välke hänen ryhtyessään kertomaan tästä .vaiheesta. — Sodan alkuun mennessä olivat saksalaiset -kommunistit jo perustaneet Buchenwaldissa puoluejär-jestön. Kun ensimmäinen ryhmä aeuvostoliittolaisia. sotavankeja tuotiin leirille vuonna 1941, perustivat he oman järjestönsä. Myös muiden kansallisuuksien edustajilla oli omat vastarintajärjestönsä. Olosuhteiden pakosta kaikki toimivat aiUKSi äärimmäisen salaisesti, kukin omalla tahollaan. Kielivaikeudet osaltaan estivät yhteyksien ottamisen, mutta niin pian kuin muita kansallisuuksia edustavat vangit oppivat saksaa, kävivät myös tunnustelut heipomr maksi. Vuoteen 1942 mennessä työssä oli onnistuttu siinä määrin, että erillisistä ryhmistä oli saatu muo- ..ostetuksi yhtenäisiä vastarintaryhmiä, mutta vasta vuonna 1943 saivat neuvostoliittolaiset yhteyden saksalaisiin kommunisteihin.:: Neuvostoliittolaiset opiskelivat saksaa näiden yhteyksien ga v järjestetyn, koko leiriä käsittävän vastarinnan organisoimiseksi. YHTENÄINEN VASTAHINTALlIKf: Ponnistukset johtivat vähitellen tuloksiin. Neuvostoliittolaisten vänkien keskuudesta löytyivät rohkeimmat ja kokeneimmat puoluetyönte-kijät ja saksalaisten joukosta löytyivät ne, jotka parhaiten, tunsivat maan olosuhteet ja natsien menettelytavat. Yhteydet solmittiin ja kommunistien johdolla saatiin muodostetuksi hyvin organisoitu, kurinalainen ja niissä olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla toimiva vastarintaliike. . - "r Joka päivä kuoli kalcsi kolmesataa vankia nälkään ja joka päivä heitä murhattiin muulla tavoin. Kuolema vaati päivittäiset uhrinsa myös vastarintaliikkeen riveistä. Mutta uusia vankeja tuotiin leirille tiheään ja heistä saatiin uusia jäseniä. Kielivaikeudet haittasivat yhä, mut: ta yhteyshenki säilyi ja vastarintaliikkeessä mukana olevat tukivat toi siaan henkisesti.Lamaannusta ei päässyt syntymään. Ulkomaailmaan ei ollut mitään yhteyksiä. Kaikki, mikä piti mielet taistelutahtoisina, cli löydettävä omasta keskuudesta. OMA LEHTI JA RADIO Niin pian kuin puoluetoiminta pääsi vauhtiin, ryhdyttiin julkaisemaan vankilalehteä. Tehtävä tuotti miltei ylivoimaisia vaikeuksia jo yksin 'paperin puuttumisen vuoksi, mutta siltä huolimatta lehti ilmes tyi. Sen levittäminen tuotti uusia vaikeuksia, sillä oli tarkoin tutkittava kenelle sen antoi, jotta lehden tekijät eivät olisi paljastuneet. Kirjoitettu sana teki tehtävänsä: - r - le-viti rohkeutta vankien keskuuteen. Vankileirin aitojen takaa ei saatu mitään tietoja. Oli saatava radio, joka välittäisi tietoja tärkeimmistä tapahtumista ja uutisia rintamaa la. Sen hankkiminen oli uskomattomien ponnistusten takana, mutta se oli saatava. Sotatoimien sitoessa saksalaisia rintamille tamtsivat natsit ammattitaitoista työvoimaa yhä enemmän. Kun sitä ei ollut- irroi-tettavissa armeijasta, vietiin ammattitaitoisia, vankeja mm; radiokorjaa-moihin. Näihin töihin joutuneet vangit kuljettivat radion osan kerrallaan leirille. Osat koottiin radioksi likaämpärin kaksinkertaisen pohjan väliin. Nyt voitiin leirileh-teenkin saada uutisia rintamalta ja täten kohottaa vankien mielialaa ja taistelutahtoa. ASEELLISTA KAPINAA VALMISTELTUJA , . Stalingradin taistelujen aikana oli saksalaiset poikaisia myöten komennettu rintamille ja Buchenwaldin lähistöllä .sijainneessa asetehtaassa oli työvoimapula. Vankeja vietiin -näihinkin töihin. Siitä sai ajatus aseellisesta kapinasta. Leivät koverrettiin ontoiksi ja niiden sisällä kuljetettiin aseiden osia. Kenkien puiset pohjat porattiin niin ikään ontoiksi osien kuljettamista varten. Tällä tavalla saatiin pistooleja, mutta miten saataisiin kiväärejä. Loppuun .näännytetyt vangit uhrasivat ruumiinosiaan, kuka varpaansa, kuka sormensa jne. Loukkaantuneet toverit vietiin tehtaalta leirille ja heidän allaan paareilla kiväärien osia, kraanaatteja jne. Aseet koot-' tiin maanalaisissa likaviemäreissä, joissa ntf^}tt^^%|inuntakykyfe myös kokeilUihVve^Qi 1045. akussa < oli koossa kahdek^äsata^^ kranaattia, sata pistoolia ibX^iSta sataa kivääriä patruunoineeii^l;; ^ . Samaan qjkara Oli tehtävä myös propagandatyöt^MUtta miten päästäisiin yhteyteen^ tl^Me^sä paikoissa oleviin vankeihin? Niinpä mm., Valerin terve jalka kipsattiin ja hän pääsi pesu^vajle töihin. Täältä käsin hän organisoi propaganda-. ja viihdytystyjptä leirillä Px-opagandis-teja suojeltiin V paljastumiselta mm. siten, että valot sammuivat äkkiä parakeissa, ijoku puhui pimeässä, mutta! kuka», sitä ei; saatu i|tietää. RATKAISUN' t e i r k l l C A ^ i L l i A < Vuoden 1945 alkupuolella oli Buchenvvaldissa elossa vielä toistasataatuhatta vankia„ mutta saäianvuQijBn huhtikuussa heitä oli enää vähän y l i - kaksikymmentätuhatta. Alkoi; näyttää, varmalta,että Neuvostoliitto voittaa sodan. Natseille tuli kiire tuhota kaikki vangit. Buchenwaldin vangit saivat huhtikuun II. päivän aamuna tietää, etä sinä päivänä heidät kaikki tuhottaisiin. Silloin päätettiin kapina aloittaa. Puolen tunnin ajalla olivat vangit katkaisseet korkeajänniteaidat ja kaksi tuntia myöhemmin oli leiri vankien hallussa. Aseellinen kapina oli natseille täydellinen yllätys. Kaikista vartiointi- ja näännytystoi-menpiteistä huolimatoa oli päässyt tapahtumaan jotakin tavatonta, jo-. hon natsit eivät olleet osanneet varautua. Buchenwaldin vangit osoit' tivat. etteivät natsit olleet onnistuneet tekemään heistä eläimiä. Kapina' pelasti muutamia tuhansia • vankeja kertomaan jälkipolville totuuden natsismista. . Sodan päätyttyä Valeri palasi armeijaan kielenkääntäjäksi ja vuon- ' na 1949 siviiliin. Joka vappu hän tapaa vielä elossa olevat Bucheh-vvaldin vangit- muistomerkillä, joka on pystytetty tuolle paikalle. Häneh terveytensä on murtunut, mutta tie- • toisuus siitä, että' hän yhä on tarpeellinen, pitää hänet virkeänä. Elämäntehtäväkseen hän on ottanut paljastaa jälkipolville natsien tihutyöt. Hän: on pitänyt puolitoistatuhatta esitelmää ja kirjoittanut artikkeleita" lehtiin. Lisäksi hän oh kirjoittanutinäytelmän ja"*valmistelee parhaillaan kirjaansa, joka tulee dokumentti . Buehenwaldista ja muista saksaliaisista keskitysleireistä. — Jenny Pajunen. SITÄ mmmmmmmm JA NEUVO TÄTÄ Vanha kana: — Saanko antaa sinulle yhden hyvän neuvon. Nuori kana: — r Millainen se on? Vanha kana: - r - Muna päivässä pitää kirveen poissa: TIESI TARKKAAN Rouva Anoppi oli pitkällä vierailulla tyttären&ä luona. Eräänä päi' vänä hän ky4yii'vävyltään: —^ Mi-iiin aikaan junani lähtee huomen-na? .• . * ••-••^ — Kuudentoista tunnin, seitsemäntoista minuutin ja kymmeneh sekunnin kuluttua tästä hetkestä lähtien, rakas mamma! Jumala ja aufomatisoinii MINKÄ IKHlSENiii ON LUFA ÄÄNESTÄÄ? ÄANESTYSIKARAJA ERI MÄISSÄ Englanninkielinen sana "oral", joka samalla on englanninkielessä miespuolisen henkilön etunimi, tarkoittaa - kirjaimellisesti "suusanallinen" tai "suulas" — t o i s i n sanoen paljopuheinen. Nimi on erittäin sopiva eräälle evankelistalle, joka on viimeaikoina järjestänyt • uskonparannusristiret-ken Torontossa. Oral Roberts on helluntailainen saarnamies Yhdysvalloista ja varustettuna ilmeisellä kyvyllä saada ihmiset uskomaan, jotta hänellä on voima aikaansaada ihmeitä ihmisten parantamiseksi vain laskemalla oikean kätensä heidän päälleen. Hän on samalla erittäin hyvin l i i - l^emiesmäisesti ^ toimivan järjestön jöhtajaj Tämä järjestö ^ n hänen ':'ristiretkiei!isä" toimeksipanija. Todellisuudessa Oral Robertsin sana-välmeus ja 'ihmeet" — 'parannus-ihmeet" —^tovat ainoat näille risti-retkille leimaa-antavat ilmiöt. Tämän järjestön (Oral Roberts Crusade, Inc.) päämaja -sijaitsee monikerroksisessa rakennuksessa Kansas Cityssä. Ollen vähän epävarma ihläeisiin luottamisessa mainittu Oral Robertsin johtama laillistettu yhtiö on rakennuttanut itselleen fantastisen järjestön päämajan modernien seinien sisälle. Tästä voimme kertoa esimerkkinä sen kuinka tässä rakennuksessa vastataan niihin tuhansiin kirjeisiin, mitkä saapuvat Oral Robertsil-le joka päivä ja joissa pyydetään häneltä neuvoja (samalla kun luonnollisesti lähetetään Oral Robertsil-le tuntuvia rahalahjoituksia). Ilmeisestikin.tämän järjestön toimistossa on jo luetteloitu kaikki mahdolliset kysymykset ja niihin sopivat vastaukset sekä järjestetty siten, että ne ovat valmiina vastauksien antamista varten "elektrooniai-vokoneessa". Vastauksen antaminen tapahtuu tässä nykyaikaisessa toi^ mistossa seuraavalla tavalla. Esimerkiksi, jos joku Oral Robertsin seuraaja kirjoittaa pyytäen häneltä neuvoa jonkun perhekysymyksen ratkaisemiseksi, niin häneltä saapunut kirje menee ensin toimistotyöläisille, jotka on varustettu luetteloiduilla näitä kysymyksiä koskevilla vastauksilla. Joku näistä työläisistä ottaa kirjeen vastaan ja päättää minkälainen vastaus on annettava kyseessä olevaan kirjeeseen ja myöskin, luonnollisesti, siitä mikä vastaus olisi sopiva sellaiseen kyselyyn. " ' . Mutta tässä vaiheessa herää kysymys- siitä josko tämä henkilö vai^ vautuu V itse kirjoittamaan henkilökohtaista vastausta tietoa haluavalle. Ei. Hän yksinkertaisesti hank- Kii luettelosta "sopivan" vastauksen (ne on jo kaikki valmiiksi luetteloitu ja numeroitu) ja lähettää määräyksensä kirjeen lähettämisestä toisille työläisille, jotka suorittavat todellisen Oral Robertsin puolesta kirjoitetun kirjoituksen kirjoittamisen. Viimeksimainittu henkilö, joka tässä tapauksessa on ehkä nuori nainen, ottaa vastaan vastaus-kirjoitusmääräyksen, käyttää hyväkseen jokseenkin samallaista kojetta kuin on pufiolinnumerajen valitse-mislaite. Tällä laitteella hän valitsee numerot, mitkä on merkitty vas-tauskirjemääräykseen. Täten lähtee määräys elektrooniselle koneelle, mikä kirjoittaa vastauksen täysin tästä lähtien automaattisesti. Nyt on olemassa koneella kirjoitettu kirje. Ja kenen allekirjoitus siihen liitetään? Luonnollisestikin Oral Robertsin. Mutta sekin tapahtuu' koneellisesti — automaattisesti — ja samanaikaisesti kirje taivutetaan kuoreen, johon liimataan postimerkki ja joka suljetaan sekä toimitetaan samoin automaattisesti valmiina olevaan.postisäkkiin. Siinä hommassa tarvittaisiin todellisuudessa ihmeitä jos voitaisiin tämä toimittaa nopeammassa ajassa. Oral Robertsin järjestöllä on kaikki inhimilliset ongelmat j a niihin hänen mielestään sopivat vastaukset niin . tarkasti luetteloituna sekä ladattuna tähän elektroonijär-kikoneeseen, että pakoittuupa mieleen takaisin kertomus eräästä miehestä, joka halusi liittyä erään rikkaiden kerhon jäseneksi. Kysymyksessäoleva mies oli saapunut kerhon talolle yhdessä häntä jäseneksi suosittelevan henkilön kanssa. Kun he saapuivat perille jo ennestään kerhon jäsenenä oleva mies oli^ kehoittanut kerhon jäsenyyttä anovaa henkilöä istuutumaan hetkiseksi kerhon seurustelusaliin yhdessä siellä olevien iäkkäiden miesten kanssa. Hän itse lähti i l meisestikin herrojen puheille. Noin minuutin kuluttua yksi kerhon vanhemmista jäsenistä nousi seisaalleen ja lausui hyvin yksinkertaisesti '437", mihin toiset: topatuissa tuoleissaan laiskottelevat kerhon jäsenet vastasivat raikuvin nauruin. Tätä seurasi erään toisen jäsenen jaloilleen nouseminen ja sanat: "1,034." Ja edelleen lisää naurun-rähäkkää. Vielä kolmaskin jäsen nosti takamuksensa pehmeältä istuimeltaan ja sanoi: '48." .' Tätä seurasi vieläkin kovempi naurun puuska, mikä seikka ihmetytti suuresti kerhon jäseneksi aikovaa miestä. Kun hänen kaverinsa saapui takaisin hän kysyi tältä, että mistä johtui seUainen jotta kerhon jäsenet nauroivat vain siitä^ syystä; että olivat^ saaneet kuulla jonkun numeron ^lausuttavan. *'Niin",' selosti ystävä; "asia on siten, että tämä on eritt|rh;i vanha kerho ja kaikki sen jäsenet^at kuulleet jo moneen kertaan kaikki vanhat kaskut, vieläpä sellaisetkin, jotka mahdollisesti voitaisiin .kertoa uusimiseen. Siksi he ovat vain yksinkertaisesti antaneet niille numerot jotta ei tarvitsisi kertoa niitä täydellisesti uudelleen. Täten heidän ei tarvitse muuta kuin vain lausua-numero-^ sen kaskun numero, minkä he sillä hetkellä haluaisivat kertoa.- Kerhon jäsenyyttä anovan miehen tuttava jätti hänet uudelleen mennäkseen takaisin kerhon virkailijain puheille jättäen ystävänsä istumaan edelleen-vanhojen kerhon jäsenten kansoittamaan istuntosal i i n . Tällöin uuden; tulokkaan mieleen juolahti, että mahdollisesti hän voisi päästä "seuraan sisälle" jos hänkin lausahtaisi joitakin numeroita. Niinpä hän nousi, istuimeltaan ja sanoi kovalla äänellä: ^'893", odottaen sen johtavan ^^amallaiseen nauruun kuin aikaisempien numeroiden lausujien ' tilastotiedot" olivat johdattaneet. Mutta ei yksikään kerhon vaiihoistrf ja^enistS ollut huvitet tu. Hän yritti vielä paria muuta numeroa, mutta nekään eivät aikaansaaneet hänen toivomaansa tulosta. Äänettömyys vallijtsi ja jokaisen kasvoilla Oli vain kyllästyneisyyden ilme. . • Kun kerhon-'Ylhäiseen jäsenyyteen pyrkivän miehen ystävä tuli takaisin, niin hän kertoi tälle miten oli tapahtunut. ' Ohph';^ v,s^noi,.jtämä, "asia on siten, että jÄtknt" Ihmiset voivat kertoa kaskun ja toiset eivät voi. , —Usta). |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-08-15-02