Vapaus, May 26, 1928

              No. 106—1^ f ifiinairtaina, tonkök. 26 pinä—Sat, May 26
Uutta IdrjaUisiiDtta
Vapauden IdrjakaappaaB on saaponat senraarat natnndets
[punikin pääsiäinai fiosiali^ kevätjulkaisu, hinta ^
Soihtn. kirjallistieteellinen kuvalehti, Leningradista, tammi ia
hehnik. numeroa, hmta .-
I Valtiollisten vankien huoltoyhdistyksen v u o s i Ö r j a ' " * ' 9 5
I Lenin, Taistelija, Opettaja, Johtaja ..^.!!!"!Z!!!!ZZ!" [40
Tilatkaa ylläolevat mainiot kirjat luettavaksenne nyt hetL Tilauk­set
tehtävä joko Vapauden asiamiehiltä taikka
V A P A U S ,
BOX 69, SUDBURY. ONTARIO.
Olemma omustuneet «aamaao satalranta Tasln^alentena luaa, joten
1 olemme nyt txlaisnnclessa täyttämään tilanksia. Hinta 30 senttiä.
V A P A U S ,
BOX 69, SUDBURY, ONT.
sankarit»
Taman tumista kirjaa on, nyt saatavana Vapauden kirjakaupasta.
I "KamarSn sankiiunt^ on Lauri Luodon uusi romaam. Samalta tekijältä
jon ennemmin ilmestynyt kirjat, "Pakolaisena" seka "Valkosen Leijonaa
I metsästajaf*. TamS uusi romaani on, arvostelijain mukaan, . parempia
{kumpaakin entista. Siina on^366 sivua, sidottuna sieviin kansiin taikka
nidottuna. Sidotu^ teoksen hinta on $1.50 j a nidotun $1.00.
Asiamiesten on pantava käyntiin voimaperäinen ryntäys tämän mai«
ziion kirjan levittämiseen. Se on saatava myydyksi ennen Vappu jnlkai-
I tuamme.
SUtä ei vielä oje kovin monta vuot­ta,
kun ensi kerran kuulin käytettä­vän
puheenkoristetta "sanoisinko".
Tänne meidän metsäperukalle sen toi
Tdikää tilauksenne viipymättä. .Siellä missä ei vakituisia asiamiehiäIjoku kiertävä puhuja. Eikä hän sitä
i ole voivat kirjaa haluavat tehdä tilaulcsensa suoraan,
[kappaletta tilataan, voi tilaaja pidättää itselleen 20
[ kion. pilaukset voi lähettää- osotteella;
Jos vähintään 5
pros. myyntiplk»
lat saanut suojausta asianomaisten
neuvostiOPfHmlpn taholta, vaikka häntä
knhdannpisfa väkivaltaisuuksista oli
useita tertoja lehdessämme mainittu
ja suojelustolmenpiteitä vaadittu. Kj'
syixame mitä ovat viranomaiset teh­neet
tav. Ukkosen kohtalon estämi­seksi
ja vaadinmie tutkimuksen ulot<
tamista paikallisten viranomaisten
toimenpiteiden selville ?aamfaeksi sekä
asian aiheuttamia toimenpiteitä myös
heidän suhteensa.
Tähän asian puoleen emme vlää
ole riittävää selvitystä saaneet. Olem­me
kuitenkin vakuutettuja, että huo­mautukset
kirjeenvaihtajiimme koh­distuvista
väkivaltaisuuksista eivät
tästä lähin kaiu niin kuuroille korvil­le
kuin ne kaikuivat tov. Ukkosen
suhteen.
Kirjeenvaihtajan tehtävä on tär­keä
ja vastuuiiaiainen. Ennen kaikkea
se velvoUtaa pysymääh totuudessa.
Mutta täliä pohjalla tehtäväänsä täyt­tävä
Idrjeenvaihtaja yqi «ntistä var­mempana
käyttää kynäänsä ja tie­tää,
ettei hänen kimppuunsa voida
rankaisematta hyöt^tä. Tätä var-muntta
ja tietoa oU omiaan antamaan
.td[7. Ukkosen: miqfhan oikeudellinen
kSsitte^ ja seii'
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Onl^
Kirjeenvaihtaja Ukkosen muiiliaajat tuomittu
I ToverilehtI 'Vapauden'" kirjeenvaihtajan mnrhaajista Savolainen ja Sno-lias
taomittn anmrottaviksi ja Ahonen viideksi vuodeksi ja Pullinen ja
Kääriäinen fcolmelcsivnodeksi vankilaan
Leningradin "Vapaus" kertoo tou-
[kokuun 5 p:nä:
Viime lauantai-aamuna klo 4 antoi
I alueoikeus tuonflOh-tov. Ukkosen mur-
[haajlen jutussa. tDikeus , katsoi että
Savolainen ollessaan kyläneuvosbon
puheenjohtajana kävi järjestelmällis-
Itä kamppailua 'köyhälistön puolusta-
Ijaa — kirjeenvaihtaja Ukkosta vas-
Jtaan, vastuStaeB kaikkia neuvostoval-llan
alotteita köyhien talonpoikien ase-
Iman parantamtseksi. Savolainen tö-
Idettiin murhan järjestäjäksi. Kaik-
Ikien muitten "syjrtettyjen todettiin ot-
[taneen suoranaisesti osaa murhaan.
Alueoikeus tuomitsi kulakit Savo-llaisen
ja Suokkaan yhteiskuntasuoje-
[luksen korkeimpaan rangaistukseen —
I ammuttaviksi ja osan omaisuutta ta-
I kavarikoitavÄksL
Ahonen tuomittiin 5 vuodeksi van-
Ikilaan, Pullinen ja Kääriäinen 3 vuo-
[deksi, kaikki ankaralla eristyksellä.
PääkirjoTtiiksessaan lausuu lehti a-
Isiasta seuraavaa: '
'Toveri Ukkosen murhan bikeudeHi-
Inen käsittely on loppuim suoritettu
Ija murhaajat tuomitut. Lukijamme 0-
|vat oikeuskäsittelyn kautta voineet lä-leisesti
tutustua raa'an miurhan syl­iin
ja ttdineenpanijoihin.
Jo sIQoin kun todettiin tov. Ukko-en
joutuneen murhatuksi, lausuimme
täsityksenämme, että mm-ha on ta­pahtunut
nimenomaan vainajan kir-jeenvaihtotoiniinnan
takia sekä ettei
Sallisia tarvttse icaulcaa vainajan toi-ipiirin
mkopuolelta etsiä. Oikeuden
sittely on ISmän käsityksen osot-aut
täysin oTkeutetulcsi: Toveri Uk­konen
on tullut mm-hatulEsi vain sen
Ähden, etfö liän uskalsi julkisuuteen
iljastaa kj^IänsS kulakkien harjoit­tamia
konnantekoja ja taistella niiden
olstamiseksl.
Mitä ovat oBeet murhaajat? Tyyp-ejä
erilaisista maaseudun kerirostu-sta
ja ryfandstä, jotka joko ovat
DhjaltaanMn nykyisen järjestelmän
suunnap ^öHisia. tai sellaisia,
joiden käsitteissä el vielä ole tapahtu-lut
valTanknmousta ja jotka ovat
tion vihollisaineksen ei ainoastaan
iljettävinä, mutta myös sen aseina.
Ukkosen murhan tutkiminen on
ayös osoittanut mitenkä väärässä o-ne.
jotka väittÄvät ja. vUttaUevat
iten muka tääUä suomalaiskylissä
elämä ja olo tasaista^^ja tasaväMs-
Kun puhutaan toisten sorrosta ja
arronalaisuudestä, se xouka on vain
ittua puhetta, vain kaikua huu-johon
saattaa olla aihetta jös-rajojen
takana tai vanhoilla
fovialuellla, jossakin Moskovan taka-
Kulakkinimityksen käyttämlnen-
— sehän on t ä ^ l ä aivan typerää,
loin työssä suomalaisia raatajiahan
muka (diaan!
I Vai tasaväkisiä täällä ollaan! Kun
^halatvassa on muutamilla yksityl-useampi
hevonen, lauma lehmiä
maata 20 ja 24 desjatinaa ja toi-maata
vain alle kolmen ja alle
idenkin däsjaönan eikä kaiMUa^yhtä
ata jehmää, niin onko se tasa-syyttä
toimeentulossa? Ja voiko
lua samaösa mielessä rikkaan isän-in
"raatamisesta" ja niiden työstä,
a nälkäpalfcoilla hänen edukseen
ivasta päivääi ja vuodesta vuoteen
lavat kaikki tuumiin voimansa?
feö työnriistäjä, keinottelija ja kai-yhteistolmimian
vastustaja ole
plakki? Eikö tässä näy väärentämä-itä
jäännöstä vanhoilta ajoilta, isel-jonka
poistamisek^ puolueen
neuvostovaDan mukaan työväen ja
apoikien; vanan; lukaisen kännät­ään
ori tolintttava? .
Puhe samaan kansallisuuteen Imu-lumisesta
on tällaisessa yhteydessä
kömpelö koe peittää tosiasiat jonkun­laisella
sukulaisuuden verholla. Se on
samaa, mifö rajantakainen porvari
tekee, kun riistonsa Yllyttämiseksi
milloin nyljettäviään pelottelee toista
kansallisuutta olevilla, milloin uhkaa
niillä, nmalaten siten seinälle pirun,
joka hän itse todellisuudessa on. Sa­maan
kansallisuuteen kuuluminen ja
saman kielen kä37tt5 -ei pelastanut to­veri
Ukkosen henkeä "sukulaisten"
nj^rkldrauäoilta ja rautakangilta.
Ja minkälaisia oTioita muutoin ne,
jotka -uskalsivat riistää hengen sano-malehöen
kirjeenvaihtajalta, aktiivi­selta
yhteiskunnalliselta työntekijältä?
Mikä oli päämies Savolainen? Oikea
manltaalijehun tyyppi. Näitä maalais-proletaarin
ja köyiiän talonpoikaiston
vereniniijiöitä on %Hljalti varsinkin
Suomessa, eniten ehkä siinä riistäjäin
ryhmissä. Joka; jo nimekseenkin on
ottanut aivan petollisen nimityksen:
maalaisliitto. Kuten tämä rajanjakai-sen
savolals^Fjrppien liitto liittonakin
taasen juuri parhaallaan ajaa takaa
myljettäviensä puolustajia Ja val­mistautuu
laiden suun iäksi tukki­maan,
niin tämä Inkerin Savolainen
teki sitä ^smaa niissä rajoissa Joissa
mielestäni käyttänyt pelkkänä . koris­teenakaan,
vaan huomion kiinnittä­miseksi
erinäisiin tavallista mojovam­piin
iskusanoihin. Silloin siinä mie­lestäni
ei ollut mit.ään teennäistä,
vaan tuntui'; tuonkin siman käyttä­minen
aivan mukiinmenevältä^ Mutta
tuli toinen kiertävä piÄiiJa, tuli kol­mas.
Jptlui yhtenään hoWiv^: "sanoi­sinko?,
.sanoisinko?" ja
tarpeettomgsti, että monasti teki mle-lem
vastata: "Sanö^ pois vaan, älä
turhaa'kainostele! "Sittemmin on yksi
Ja toinen palkallinenkin puhuja otta­nut
tavakseen käytäiä tuota sanonta­tapaa
juhlallisemmissa puheruorqis-saan.
Viimeksi pui "sanoisinko" alkanut
saada jalansijaa kirjallisuudessakin,
etupääs^ lehtiemme palätoillii. Pu­heissa
Vielä saattaa joskus olla, aihet­ta
tällä tavota ikäänkuin - pyytää an­teeksi,
ettei -siinä;-' kiireessä ennätä
valita kaikkein tafkotcik&enmukaisinta
sanaa, mutta kirjottaessa ei saisi niin
se hänelle oli mahdollista. Mutta joka
tapauksessa teki ja teki tavalla Ja
tuloksella, ettei Suomessa voisi kieltää
luLfteltä oikeutta Iniulua, maalaisliit-tolfdseen
hallitukseen.
Entä Suokas? Vouti, Joka omaisuut­taan
kieroja teitä kartutellen on aina
valmis Kkemiään heikommassa ase­massa
olevia. Jos hän olisi voinut
murhatyönsä rangaistusta paeta, luul­tavasti
tapaisimme hänet rajan ta­kana
jonkun maalaisseudun ansioitu­neena
suojeluskuntapäällildcönä. Ja
Pullinen, Ahonen, Nikolajev — noinko
vain viattomia ja omatekoisia, kotoi­sia?
Ei, kyHä ne ovat täsmälleen sa­maa
formsttitöa, jolla eshn. Suomen
porvaristo -viimB kädessä on vuodesta
1918 alkaen panettanut toimeen Jul-mlmmat
tytöksensä ja veritekonsa
ja joiden suoranaisimpaan toimintaan
se rakenta vastaisetkin smmnitel-mansa.
hutiloida, ettei kerldäisi punnita sa­nojaan
ja valita juuri sitä sana-muotia,
joka täsmälleen vastaa kir-jottajan
tarkotusta. Niinpä näyttää
"sanoisinko'' kirjallisessa, käytännös­sä
muDdcstuvan Itasvannarseksi, joka
useimmassa tapatiksessa joutaisi pyyh-kästäväksi
pois.;
"Sanoisinko" ei sUti ole pahin nUs-tä,
kasvannaisina, mitä -viime aikoina
on TOkanut "näkyä l^tikielessäm-me
— -se on edes, oikeaa suomen­kieltä.
"Mutta varsinaiset kielivir­heetkin
näyttävät rupeavan pesiy­tymään
. kirjallisuudessamme, jonka
tähden el voi olla muutamista nDstä
huomauttamatta, vaikka entisistä ko­kemuksista
hyvin tiedän, ettei tällai­sista
huomautultslsta ole suurtakaan
apua Ihmisluontoon jumtmmtta jäl-jittelyvaistoa'
vastaan. Matkindshalu
13etenkln on perintöä rotumme VBP-haisemmiilta
asteilta; se on ei>äile-mattä
-mitä suurimmassa xtmärä^
edistänyt rotukehitystämme ja 1 ^
vieläktn -sitä tavattomasti jouduttaa,
varsinkin lapsuus-Iällä. Mutta 1gr5-
läfeTdrjtrtJtaJIen pitäisi jo alkaa nila
poäistä sanaa, (disi ranskan- (ja
engiazmin-) kielen mukainen muoto
"rooli" sopivampi ja selvempi, koska
"TöUi" sutiressa osassa Suomenmaata
merkitsee samaa kuin "juoru". Käyt-telijöissä
voi olla kykyä molempiin,
Äkä "rolliin" että "rooliinsa", mutta
monen suomalaisen mielestä ne ovat
Tn^irsi eri asiaa. Mikä estää käyttä­mästä
sanaa "osa"; kelpaahan engL
kielessäkin "part" yhtä hyvin kuha
ranskasta lainattu "^ole".
En aikonut tässä yhteydessä ollen­kaan
antautua puhumaan ns. "ame-rikan-
suomesta". nihi mleltäkääntävää
Icuhi se onkin kuulla Ja lulcea. Inhi­milliselle
turhamaisuudelle täytyy
niyöntää oikeutensa: kun -vaivalla on
saanut kalloonsa jonkun engL kieltä
tavottelevan sanan, niin onhan toki
tuollainen saavutus tuotava julki el
ainoastaan puheessa» vaan myös kir-
Jotuksissa. En kuitenkaan malta oUa
"ärähtämättä nähdes-säni esim. Toverin
uutisosastoon vakaantuvan sellaisia
sanahirviöitä kuin lentokoneen "piloot-ti"
(ohjaaja, luotsi) tai paheenpesien
"reittaus" (puhdistus): jos on k3^-
mylEses^ esim, työttömien "reittauk-sesta"
. sopii sen .suomentaa valldca
"ajojahdiksi".
Tottumattomille suomentajille, muu­ten,
engL öeU tekee monenlaisia
kolttosia, esim. saattaa heidät unhot­tamaan
äidinkielensä päävoiman: sen
notkeat taivutusmuodot. . Alituiseen
joutuu n^trpmRftn fieminolsia kömpe­lyyksiä
kuin: "Teki hyökkäyksen tar*
kotuksella estää vihollisen saarto-liike".
Joka on suomalaisiin sanoihin
sinnot" ovat eri laulajilta saatuja
vanhoja runojsu jotka suuressa mää­rässä
eroavat sekä toisistaan että
painetun Kalevalan vastaavista koh­dista.
Siihen merkitykseen "toisinto"
on sopiva Ja kieleemme vakaantunut.
Näyt^män toistamiseen esittämisestä
olisi käytettävä jotakin salaista sa­naa,
jolla ei ole ennestään vakaan-timutta
muuta merldtystä. Alanteen
sanakirjassa y&iryy olevan 'a^"»- "tois-tanta":
sen voisi yhtä hyvin kirjot-taa
"ioistanto" — mikäs sitä sanaa
vaivaa?
"Tosine" on alkuaan Suomen suu­rimman
sanasepän, toht. Wolmari
Schildtin ("Kilpisen") keksimä, hä­nen,
jonka muodostelmia ovat niin
yleiseen käytäntöön tulleet sanat kuin
tiede, taide, esine. henkUö, yksilö,
yleisö, uskonto, sivistys, kansallisuus,
khrje. kirjailija, aste, suhde, opisto
Ja monet muut nykyään aivan joka­päiväiset
sanat Mutta ehkä vielä
enemmän on hänen keksimiään sano­ja.
Jotka eivät ole päässeet käytän­töön.
Niiden joukkoon kuuluu "tosine".
kor­niin
sillä kehitysasteella, että ossusivat «ar­vostella,
mikä kelpaa jäljlteltä-vSksI.
nnkä ei, kielenliäytössä niinkuin kai-
Ukkosen murhan johdosta tapahtu­neissa
tutldnnoissa on tullut esille
vedetyksi osa Inkerissä vallitsevasta
todellisuudesta. Murha ja tov. Ukko­seen
jo ffiifftispmmin kohdistuneet vä­kivaltaiset
toimenpiteet ovat kylläkin
poikkeuksellisen läikeät ilmiöt. Mutta
ei saa erehtyä luulemaan, että kaikld,
mitä tämän asian yhteydessä on ilmi
txxllut, on poikkeuksellista. S Ohalat-va
ole ainoa Inkerin kyläkunta, jossa
harjoitetaan riistoa ja köyhien' sor­toa
ja koetetaan lyödä kynä kirjeen­vaihtajan
kädestä. Savolaisia ja suok-kaita
ja niiden apureita on paljon
muullakin, joskaan eivät kaikkialla
ole ehtineet samalla tavalla kunnosta­utua
On muuallakin samoja kerrostu­mia,
ön köyhiä, keskivarakkaita Ja
myös niiden riistäjiä kuakeita
Tov. Ukkosen murhan oikeudelUneri
käsittely on loppuun suoritettu. Jul­keat
ja raa'at rikokselliset ovat saa­neet
ansaitsemansa rangistuksen- Ol­koon
tämä rangaistus samalla varoi­tuksena
kaikille näiden murhamiesten
hengenheimolaisille ja niiden apu­reille.
Tietäköön myös Inkerialäinen ku­lakki,
että hänenkin häikäilemättö­myydellään
ovat rajat ja että Neu­vostovallan
elimet (»aavat kyBä ottaa
selville myös hänen ja hänen kaltais­tensa
huolellisestikin peitetyt aske­leet
Tov. Ukkosen murhan tapahduttua
osottimmft että tov. Ukkonen ci ol-kessa
-zouussakin.
Työt näillä kaivoksilla ovat mitä
^pätCTveellisemmät" — eikö suomalai­sen
korva sano, että tuossa on jotain
vikaa? — Kuitenkin on, InuIlSLkEeni
Suomessa joku tuottelias työväen-kirjailija.
Joka säännöllisesti sekoittaa
komifflratUvin Ja superlatUvin (voStto-asteen
ja yllasteen). Saksituksissa
se virhe on siirtynyt tälle puolelle
Atlannln, ja täällä muutamflta iSi-kyy
MeDkorva jo senverran tylsy­neen,
etteivät huomaa sitä virheetel,
vaan aBavat käyttää samaa seka­sotkuista
vertailumuotoa Kun ainoas­taan
kahdesta (yksilöstä tai ryh­mästä)
00 kysymys, on käytettävä
voittoastetta. esim. "Sisätyöt ovat
yleensä eifiterveellisennnät kuin nlko-työt".
Mutta kun useammista on ky­symys,
on käytettävä yliastetta, esim.
"menon tomun täyttämät tehtaat
ovat kalkista työpaikoista epäterveeHl-simmät".
Taikka jos ei suoranaisesti
vertailla, vaan tahdotaan sanoa, etta
jotakin ominaisuutta on erittäin pal­jon,
pistetään pieni "mitä" yllasteen
(ei voittoasteen) edelle, esim. "Tteh-taat.
Joissa myrkyllisiä kaasuja käsi­tellään
ovat työntekijöille mitä epä-tCTveellisimmäf.
Toinen, nähtävästi myös äskettäin
Suomesta saatu uutuus on "korkea
aika", Jo!:a on olevinaan käännös
ruotsinkielessä käytetystä sanonta­tavasta
"hög tid". Kun ruotsalaisen
mieli tekee sanoa esim. että "nyt on
aika työväen järjestyä", täytyy hänfen
jukerrettiia engL kieltä. Suomalainen
sanoo tällaisessa tapauksessa: "Teki
hyökkäyksen estäl^een vihollisen
saartoliikke«n".
Toinen engL kielen vaikutulcsesta
johtuva ilmiö on muutamien suoma­laiseen
kirjakieleen hyväksyttyjen sa­nojen
katoaminen täkäläisestä kään­nöskielestä.
Niinpä ovat lehtiemme
uutisista melkein olemattomiin hävin­neet
niin tavalliset nimitykset kxdn
"npseeri" Ja «aliupseeri»
Sitä nmsaammln saamme lukea jos-
Jonkinlaisista "vfarkailljoista", kuten
"sotUasvhrkailljoista", "armeijavkkal-lljoista''.
"ratsuväen vh-kaili joista",
"virkailijoista ilman toimintavaltuut-ta"
Jne. Uselnmiät näistä nimityk­sistä
tarkottavat eri aselajien upsee­reja,
laivan virkailijoilla tarkotetaan
päallystSä (kapteenia Ja perämiehiä);
"ilman toimintavaltuutta" olevat "vir­kailijat"
on saatu suomentamalla sa­nanmukaisesti
"non-cordmissloned of-fIcere",
joilla el tarkoteta sen kum­mempia
ottiksla kuin alinpseere}a
(korpraaleja* kersantteja ja mitä
kalkkia heitä lieneekään eri .ase­lajeissa).
"Vh-kaflija" shiään on* kyllä olval-
.linen nimitys omalla paikallaan, sl-vlllivhrkojen
hoitajista puhuttaessa,
•sillä Itä-Suomessa "virkaDeminen'
merkälsee vitkastelua ja vetelehtimis­tä,
joten "vh-kanija"-nlmit3teellä on
varsin asianmukainen sivumerkltyk-sensä.
Mutta niiksi tukkia sitä paik­koihin,
joissa sen tarkotoSta on val­kea
ymmärtää, ja miksi hyljätä niin
helposti ymmärrettävä -nimitys kuin
•puseeri? Syy on engl. käelessä.
EnglantUaiset ylpeUevät kielensä
sanarikkaudesta ja kuinka siinä jo­kaisella
piemmmälläkta käsitteen v i ­vahduksella
on tarkka, varma vasti­neensa.
Yleensä tuo väite pitääkin
palkkansa, onhan heillä kaikilta
maailman äätriltä hattua sanavaras­toa
ties' kuixilca monta sataa tuhatta.
Mutta niin läntilleen ja ylcsinomaan
upseeri-käsitettä vastaavaa sanaa
heillä ei die kuin mikä meillä köy­hässä
suomenkielessämme sattuu ole­maan.
Tietysti ei "upseeri"-sana ole
suomalaisten keksimä (verraten vähä
on suomenlsielessälärän alkuperältään
omintakeisia sanoja), vaan se on saa­tu
Ja suomalaisen osiiun muinaiseksi
muovailtu samasta latinalaisesta juu­resta
kuin «aigO- kielen "officer". La­tinankielessä
"officium" merkitsi
yleensä tointa, ka&enmolsia vh-koja
ja ammatteja, mutta Suomeen asti
loilkeutuessa näyttävät muut merki­tykset
karisseen tielle, niin että "up­seerille"
jäi ainoastaan sotUastoimit-sijoita
koskeva meikitys. Puolimat-
Icassa, Englannissa, Officer-sanaan
Kilpisen tarkotuksena oU sillä
vata sana "historia". Mutta
yleinen sivistyssana kuin "historia**
oli jo liian syvälle juurtunut, ettei
sitä enää saatu kielestämme karko­tetuksi.
Taikka el "tosine"-8ana osu­nut
oikein palkalle. Historian kyllä­kin
pitäisi oUa tositapausten mukai­nen
kertomus eri kansojen vaiheista
— erotukseksi mielikuvituksen tuot­teista
— ja Kilpinen, perin rehelllse-
F. A. RICARD
RAUTATAVARAKAUPPA
nä miehenä, kaiketi uskoi asian niin
olevan (h&n oli lääkäri eikä historian
tutkija) ja siihen katsoen valitsi sa­nan
"tosine". mutta ehkä Suomen
sivistyneistö jo silloin tunsi tai aa­visti,
että porvarillisella historian-klrjotuksclla
ei sinäkään aikana ollut
varshi läheistä yhteyttä toslasialn
kanssa, vaan että se enimmäkseen oli
Joko pelkkää mielikuvitusta tahi tosi-olojen
tarkotukselUsta vääristelyä, sa­mansuuntaista
kuin valkoisten "his­torialliset"
selostukset Suomen v i l -
melsUnmästä luokkasodasta. Kenen-
Mpä mieli tekisi nimittää tuoUalsta
historiaa "tosineeksi"? Sen puolesta
siis "toshie" hyvin joutaa käytettä­väksi
muihin tarkotuksihi.
Näyttää siltä, että joku nuorempi
kieliniekka on uudestaan keksinyt
"tcsUie"-sanan, käyttääkseen sitä mer­kitsemään
fakiomla, s.o. tosiasiaa,
tosiseikkaa, tositapahtiunaa. Siihen se
mielestäni hyvin sopisikin. Saamme
sitte nähdä, rupeeiako se yleisemmin
kelpaamaan kielenkäyttäjille. SUtä
en ole oikein varma, koska se ei
ole sanottavasti lyhyempi kuin entuu­destaan
käytetji; sanat "tosiasia"
"tosiolo", "tosiseikka", jota \tSimc-mainittua
' usein suullisessa Icäytan-nössä
jo lyhennetään sanalei "seikka*
(esim. "se seikka..." tahi "seikka
on se..." missä "seikka" täydelleen
sanoa, että "nyt on Isvrkea, aika työ­väen
järjestyä". Suomalaisella aika
ei ole korkea eikä matala; jos suo­malainen
erityisesti h^uaa korostaa
jonkun ajankohdan tärkeyttä, voi hän
varmuudeksi sanoa, että aika on
"oikea", "paras" tahi että se on "t*
pärällä".
Ruotsinkielen vaikutusta on sekin,
että näytelmien yhteydessä tämän-tästä
puhutaan
"roöeista'',
Inm on kysymys esitettävistä "osista"
Jos jolni ,&lvlt>tynyttä näyteHäkseen,
välttämättä haluaa käyttää vleias-yhä
vieläkin kätkeytyy sen latinalai­sen
allcuperän laajempi merkitys. Se
kyllä merkitsee upseeria, mutta myös
monenlaisia muita toimitsijoita. Sen-tähden
sitä voidaan layttää "upsee-ri"-
merkltyksessä vain silloin, kun
ajatusjuoksusta heti selviää, mitä
tarkoitetaan, esim. taisteluselostuksis-se:
"killed 2 offlccrs, 28 men" (kaa
tunelta: 2 upseeria, 26 miestä); sa­moin
sellaisissa yhdyssanoissa kuin:
"infantry officer" (jalkaväen upseeri),
"naval officer" (meriupseeri) jne.
Mutta milloin on olemassa erehtymi­sen
vaaraa, näemme "upseerista" käy­tettävän
nimitystä "commissioned
officer"; siUä tarkotetaan sotakou­lusta
jäässeltä "parempaln ihmisten
lapsia", jotka alottavat vänrikistä-
(enslgn) tai merikadetista (mldship-man)
Ja voivat kiivetä aina kenraa­leiksi
tai amiraaleiksi astL Erotuk­seksi
näistä täytyy raakasotamlehestä
nousseet maatlalsrotuiset aliupseerit
leimata nimityksellä "non-commls-sioned
offlcers"; tuo nimitys käsittää
koko alipäällikkökunnan , vääpeliä
(sergeant-major) myöten.
"Toisinto" ja tosine",
noita kahta sanaa olen äskettäin näh­nyt
yritettävän ottaa käytäntöön uu­dessa
merkityksessä. "Toisintoa" on
käytetty esim. jonkun näytelmäkap-paleen
toiseen kertaan esittämisestä.
Sitä se el kuitenkaan merkitse, loKka
"toisinto" edellyttää, että kappale
olisi ennen toista esittämistä muo-vastaa
faktuml-käsitettä); ehkä olisi
yhtä helppo tat helpompikin saada
"seildca" yakaxintiunaan Juuri tuohon
merldtykseen.
"Hnmoori"
on myös eräs sana, joka ttdslnBan
kummittöee lehdlssämme, nähtävästi
tarkottaen huumoria, s.o. hauskaa, leir
kinistä sävyä, pohjaltaan vakavan
asian käsittelyssä. . Ruotsinkieleen on
ranskasta lainattu sana faumör, Jonlm
ranskalaiset 'kirjottavat hnmenr (mo­lemmat
äänetään jokseenkin Tsamalla
tavalla^. Engl. kielessä vastaava sa­na
klrjotetaan hnmonr, josta ameri-kansuomeen
on saatu "bumooö"
Suomessa ruotsista lainatun "humöö-tixr
sIjaaxL Mutta mikään, näistä sa­noista
el 'Ollenkaan tarketa huumori-käsitettä,
vaan yleensä mielialaa eli
sitä "tuulta", millä henkilö mlllötokln
sattuu nlemaan, sUs yhtä usein biio-noa
kuin hyvääkin tuulta. Vaikka
sanat "liuumori" ja "hnmööri" tai
"humoori" alkuaan johtuvat samasta
latSnatiktelen sanasta "hnmoi^ (tai
"umor", neste; entisalk(öna, näet
lunltQn IhnUsen vaihtelevaln mieli
alojen aiheutuvan hänen ruimxiinsa
eri nesteiden vaikutuksesta), nyky­aikana
on huumori" vakaantunut
omaan omituiseen merkltykseensä
Jossa ötä on käytettävä. "Humooria'
tai "humööriä" ei suomenkielessä oi
lenkaan tarvita, sillä meillä on pa­rempia
suomalaisia sanoja sUhen tar-kotukseen,
jossa jotkut muut kidct
noita sanoja käyttävät.
tuiseen uusia cäytteitä »ii^flf^fVfu^T^
Ja meidän kolloutemme tulee Icylliksi
usein esille ilmankin, vaikka emme
jokaista tiedossamme olevaa englan­ninkielistä
sanaa käyttäisikään suo­mea
puhuessamme tai klrjottaessam-me
"täällä vieraalla nuAlIa".
A. B. M(äkela Toverissa).
KUIVIA HALKOJA MYYTÄVÄNÄ
Kuivaa Jackpine 12 t. pitniaia
$3.60» 16 t 94.00, 4 jalan $9.00,
tuotuna mihin i>aikkaan twhwniwi
kaupungissa. Myöskin 4 jalan kuivia
Jackpine vau&ulastittain |4.75 F.O.B.
ähetys paikasta.
J. A. PARADIS»
360 Agnes St. ~ . Sadbury, Out.
Puhelimet:
Konttoriin 1447; kotiin 1827
10 O
JAim LAPAMATOJA
enemminkin tulM usein Alwe-8«teln
nauUttua
Arvoina Apteekkari: NOyrimm«t kUtok^st «U.
t& UpamtoiaBkkcMti Joaka mtnt Ulaslo. BUU
el Uhteort T*r>lD 200 jalkaa, mutta ylt 100 Jal­kaa
vammaU Ja DTt oleo nllnktUn tolaen mlea.
Ne liikkeet teki tcbtlvBtuA, olen BTdBmoRlaMtl
klltoUlaen Piirsi Kalle U l k l , Aogusta, Maat.
AL.VB-8ATSI: Apteekkari Ucn(*Uin critylaeB
kekalptn. KAKSINKEnTAlNBN VOIUA. 1lB»l
liike.tappoa Tartnaitl lopamadot Ja katkkl «at-tas
«a olevat tnailot- —--Matojen yleiset Xtt^S»-
mcrldt ovat Beuraavat:©VMnteltI tlnnan alla,
muBttavaUta Upoa vat«a««a, kota rookahaln.
kulo tnyOakln ruokahalan puute, Tataan tlyte.
UlisTT». okientamlncn tai talptimna okaent»?
maad. alnlaet renkaat aUmlen alla, painoa Tl>
tientymincn Ja epllmleUrtUTilt tunteita ntaaaaa.
Monet kflralTSt tntB rIclBcaU tuloksena aaplmnt-tomasta
rnokaJtlrJcBtolmlBa Ja moni Joka 00
i i a l r a a r l k l lOfdl mltUin boojononata taTaUlilBtk
UlkkrlstS tuskilleen. »attbaaU k l n l l inado(«ta,
vaikkei nUtt ole nIkynytkMa tarrcttn tebdaaal.
—-nmt LAPAUATOLXXKB on tullut ton-aetulipinnkal
Ja aooaitulmmaksl kuin mima
mun tuon>alali>t;n myymä Ja Talmtotama lape-matolfilke
Amerikassa. _
UOHItUN KLMMMOm ^
(Cakslnkertainen TOIOM) — laUco voidaan naat­tia
ilman IMkke*»^ mak«ia tuntenatto. —
ttydelllBct ohjeet mukana.
—UxneUIn Apteekki on aaorin— ^
0 —Soom. Apteekki YbdraraUolaaa—
P. H. HOIIELL 00» euperiof» Wtoi
AH AA
SUOMEEN
KnrssiSnoBieDHarlLkaa
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT*
40e llbetyksista alle $20.00. 6 0 ^ 1&.
helinistä $20.00—f49.09, SöTu^
hetyksista $60.00->$79.99 Ja $L00
MMietyksistä $80.00—$100.00 ttkft
26c jokaiselta seuraavalta alkavSta
sadalta dollarilta.
SiUcoaaBomalihtttyksiatS ovat JA-het^
BkoIat $3.60 I&hetykseltft. ,
Sndburyssa ja ympäristOlUl ««mt
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedostamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJA MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIA9IOITA
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 60. SUDBURY, ONT.
VapaudeHe ottavac rabai^ityksiä
vastaan mytSsUnt
STAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arlliar, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
289 St. Antoine St,
Montreal. Qne. '
DAVID HEUN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
J. OKSANEN
Kirkland Lake. Ont.-
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa. Timmins, Ont.
A. T. HILL,
957 Broadview Ave., Toronto. Ont»
EriDai^en tyoväenfärjestöjen osotteita
CANADAN rOMMUNlSTIPUOLUEEN SIHTEEEIN DUNBLANEN S, S. OSASTON oiot. nt
OSOTE DuBbUne. S u k .
Boa B,
Kommnalilipuolooells IBIieteill'! UrjenlUto oo
OMtelUos ilUolerUIs OMtteclU: Mr. j . McDgnaU.
Room IS, 163^ Church Sl., Toroolo 2, Oat.
L.WJ. UNIOM PohJoJi-OnurioD «luBkomln»» k « l -
inlkka m n t e U i n irr^kaiiB IS pilrIaU alkoMi
South Porcnpineeo, Joten «laekomltealla M
telia klffevtibto on i J i . IS p l I v E n JUkaen oaoi*
l e t U T i Box SM. Soulh Poreapioe, Oat.
L . V . I . UDIOD PohJaI«.Ontwloa alaekomitM.
BOVICN •. •. oMitoa lukvalMt pldadlo 1»
Ja 3n •uoDUDUi kaoMi. KirJe«*iblo.o*ot« oat
Dairle, vU Sobqu*. B. C.
BEAVER LAKEN •. OMMOB kokoakiet Joka kaos
enti tnonuBtal kello 1 plirllUt o u i t o D talolla.
O u f t o D oaotai Box 87. Warthln(toa, Oot. —•
VoIinUt«lu«eura Jakaa oaoca oa aaaa.
CANADAN SUOMAtAtSEN JÄRJESTÖN. bUUat*.
"Epähäiriö"
— sekin vanha peäsikiö vielä tol^d-naan
näyttäsrtyy kirjallisuudessamme.
Alkuliitännähien "epä-" suomenkieles­sä
muuttaa pääsanan merkityksen
päinvastaiseksi, esim. epäsointu, epä-
Isänmaallisuus, ej^Uceutettu jne,
"Epäjärjestys" on useimmiten saman­lainen
tilanne kuin "häiriö"; noista
Itahdesta sanasta arvatenkin joku pu­huja,
jonka kielenkärjessä ne ovat
kilpailleet etuoikeudesta, on Icesken
Idireen nuljauttanut ilmoille uuden
sanan "epähäiriö". Kaikki kuulijat
tai lukijat eivät sitte myöhemmin­kään
ole malttaneet ajatella, mitä
dosteltu melkoisesti toisenlaiseksi, ei­kä
sitä, että se uudelleen esitettäisiin
entisessä flsiiRsaan "Kalevalan toi-sellainen
sana oiiceastaan merkitsee,
vaan ovat rientäneet käyttämään uut­ta
sanaa. Niin syntyi kieleemme
ainutlaatuinen Ihmesana, joka kie­lellisesti
harkiten merkitsee aivan
päinvastaista käsitettä kuin mitä tar-kottamaan
se on vahingossa kek­sitty.
Tarkotetaan häiriötä, mutta
käytetään sanaa "cpähälriö", joka
merkitsee häirilntymättömän hyvää
järjestystä.
Se lienee jo Jokseenkin huippu­saavutus
sillä tiellä, mihin harkitse­maton
jäljittely saattaa viedä.
Yhdyn täydeUeen Antti Hyrskyran-nan
ajatukseen, että kirjottajien tu­lisi
aina säilyttää itsenäisyytensä,
omintakeisuutensa. Ja välttää harkit­sematonta
jäljittelyä. Meidän polveu­tumisemme
matkima-asteella eläneistä
esivanhemmista on aivan riittäväsd
todistettu, vaikka emme siitä ali­tan,
aUicearia oaoto oa: A . T. Hill. 957 Breöd.
Vle« Ava., Tora«to. Qot.
CANADAN - KOMMUNISTIPUOLUEEN PIIRI No.
S a o a n (K.-Om) tolmeenpanerao pUrikamilaaa
Ja kp a Sadbitnra kaapaoklJiirJeM^o OMtteat oraii
Box 754, Sa4t>arr, Oot, — KomniunlatlpBotuiaa
Sodburrn ]Ir)««8a aikUerirahaatanhoiUja, S. C .
NelL oo u v a l U v l a u Vapaadaa toimitokaaaaa.
Liberir-rakattaakaaMa, Lone.kailaUa.
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR­HEILULIITTO.
LtUiotoioiIkaaaaa kotipaikka oa
Sodbary, Oat. LiltOB alhteerl oa P. Rooboaaa.
oa. Box 261, Crei(klas Mioe, Oot.
COBALTIN a. a . oaaatoo oaota oat Box 010 Co*
ball, Ont.
CONMEEN S. J . oaaatoB <r8kokoaka«« Jokalaoa
koBii toiaoi tooaoouit kirJeaBralhto-oaolat
A. luataiaaa, Mokomoa P.O.. Oat.
CODNERIN OSASTON kJ>Je«aranito.OKna «Oi
M. Buulala, L. Box S28, Rocky Mooataia
Uoute.. Alberta, Canada.
S. J. COTEAU HILLIN oaaatoa iTfikokoakaat pi<
deUIo JokaJaao ksakaadaa aaalmiioaa Ja kot*
maa aaonoaUl kello 2 pliaiUI. KiiJairaIhto.oaeU
oas J. E. KotkJ. Dioaaiora, P. O..
LUMBER VORKERS INDOSTRUL UNION O I
CANADAN ItHlneo piiri. KlrJe»alhto.oaota «mi
Alf. Hiutamllkl. 22S Soeord St.; Pori Arthaa,
Oot. RahaUhetykael oo tehtSrl TlUäMDU
oiottaaUa.
S. J . CREICHTON oaaatoa kokoaa oa Joka
kandeo 4» (aaoaalal kaOo 2 J.pp. P. O. Boatt.
S. I. COLEMANIN oaaaion kokoakaat pld«Ua
Joka tolacB Ja tllaialaaa aoonootai Uo 1 tjf,
KirJeenTaUilo-oaotai 8. I. Oaaato, Box t l . Co>
Uman, Alla.
S. i . CO.fNAUCHT 8TA. Ja METSAMIESTKN
VNIO-OSASTON oaota s Box SS. Cooooaiia S u ,
Ont. Kokookaet pldeUta Joka kaokaodaa ao.
(leiSiaea aannooial.
S. i . FINLANDIN oaaatoa kokoakaat pIdalUa
Joka eaaiaillBcs «luiDeatai ksaaaa, kallo II pU.
*aiU. Oiota: rialud. via Banrick. Oat.
S. I. FORT VnXIAMIN oaaatoa irOafcaaki
orat Jokaiaeo kaea aaaiadiaaa. Ja kalvM, aa
BBoiai kaUo 8 IRalla. Jofciokoaaaa ^"fr^tfTtf
edcUJaaaX lllataJna, onalla haoaaaalolla 211 l o .
btruon St., Fott WlIUaai, Ost.
S. J . LARDEB LAKEN OMIIOO oiota oat Uifco
Aalto. Box 16. Larder Laka. Oat.
8. I. LEVACKIN oaaatoa Na. 89 kokoakaat «Ma-lISo
Joka kookaudan tolaan aoooaotal. 6]I(I|M'
rin oaolat Box 41, Laradc. Oot. J
S. 1. NOLALUN oaaaton kokoakiet «a \0LlS$»m
kuukaaden 2ioea auonaatai kallo 2 Lp. lUSa'
Talbto-oaotai Fraok Nano), Nolata, P.A4>>.'0at.
S. i. MONTREALIN OSASTON TVÖKOKOOKSET
pldelilo oaatlon buooeuttolU, 239 St. Aotoia«-
Si.. JokalHo kuukaudeo a n i t m l i i e DH aunnonUloa..
kallo S iltapXUsm. Johlokunnao kokoakaat aa-mana
pXUIng, kaUo 2 UupKlvSUI. OMUtoa kif-
Jaaaihta oaoltes S. J . Moairaalio oaaato, 23B»
St. Aotoioe St., Uooueal, Qoebee. ,
S. J. KIRKLAND LACOt ataaM» dlUa k£i
Box 240, KIrkUod Lako, Ool.
S. 1. KENOCAMIN OSASTON kokoakaat pldattln
Joka kauiuadaa tolaaa lunntutat kallo kakai
ip. Kirjeenraiblo-oaotai Box 180, JCanogaml,
Ooa. \
L. W. I. U . of . Caoada Kaoogaiala oiaatoa Ico*
koukaat pidetilla Joka kankaudea aaalmlloea
•OBBBnut, luillo 2 ip. o M i t o a baallUa. PoaU.
oaota I Box 233, Keaogaaii, Qaebaa.
S. i . PORT ARTHURM oaaatoa hakeukaal jafca
kaokaadao l a i a a aaaaaatali Jefctokoaaaa krk».
okaat kaokaadea atioiaiaaa tihtali i i l i l i l i i H li
laa kakkaat Joka tatoaa kaaktrUkkat «Ito.
Jaoato kokooatoa Joka »niaaa lilMk K a Wn
kaktmataa aika o a klo 8 UlaBa. rtiliiliiaffliN
«•otat 816 Bar Sl.. Port Aaibar, Oot.
8. J.POTTSVILLEN oaaato tio. U, Porevplaa.
Ontario.
BOVYN, QUEBECIN, 8. I, aaaatoc
kAooa pidetasa Joka kaakaa4«i
aaoaaatai kallo 3 ip. Jo L . W. l i Caloa
k o f c oM Joka kvakaadaa tolaca.
I ip. PoMioaotai BMI f | , Boara,
8. J(. B 0 3 E CaÖVEN OMI
Joka kaokaadao toiaae aaeaaatal kla S
KidaMTaIkto.oaotai Ifalja Baib, BM» bvra.
P.O Ontario.
8, j . SAULT STE. UARIEM Ma. a tyt
aat pldataia Joka loiaaa aaiaaaiil Ja
kokoakaat tolaioa. alkaaD klo • Oaaloi 1 «
Tboeipaoa St., Saali Sio. Maata» «a».
8.1. SOUTH PORCUPINBN
pIdatUa Joika kaokaodaa
taiaa. kallo 3 Lp. Oaotot
80INTULAM OSASTO (Caaadaa A»
Jert&i OaaMo 66) kohooataa
Joka kaokaadao anilmllaaal
1 p(iaII12, Oaota t Sotatola. » . C.
m-
8. J. INTOLAN oaaatoa tySkokaokaat pidalUa
Joka koso aoaiaiiiflaa aaaiosatal. klo 3 | . fp.
Otnte: S. J. ÖoMto, lotolä. Oat.
S. i. NORTH BRÄHCHm oaaatoa oaota oat
Saona Kanoaato, Box 430, Port Artkar, Ont.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN NUMHOLAN
omton tySkokookiet pidetiin kanaa koaaiB,
B o x 29, SbaoBaroo, SMIU, Canada,
nbneiniea anboootV, kallo 1 J.p4>. Oaolta:
S. J. NIPICON oaaatoo tyakakoakae* pldaCZSa
ka koBfl 231 Ja ta aasaaalai. Kit}anSkto-«miU
o o : S. / . Oaaato, / . Narala, Box SI, K ^ l f B a .
Oat.
5. / . L A K E COTEAU oautos H o . 41 kokoakaat
pSdetääo Oaaatoa baalUla Joka kaon toloaa
nontai kallo I piirillä^ Poalioaotat Boa >7,
Dvnblaoa, Saak.
6. h LADYSMITHOT oaaatoa kokookaet pidatUa
Joka kaoo saljiaaoosaotal, alkaaa klo 7 fOaOo.
KiiJaaaaalktOHDaata: Box 153. L«!yamitb. B. C
S. S. LONC LAKEN oaaatoa Idijotafaate taoaat
Victor Bieafsao, Ekaaab, ala Sodbaajr, Oat,
Kdtoakaat oa >ok«Iaea Itaa
iaOa 3 ! « .
8. J.TIMMINSIN oaaatoa kofeaafeatt j ' l i l t i i l MM
toinen aoaaantaL Oaaatoa kliJiiiiBili imaaj §.
Oaaato, Bos 1090, TIaMiaa, etaa. riTktrtiaHfll
Ia OB odJatymJM Jb^aaHytyariaaa kiiraatD. Ia
BMlaiiySffiUftan iUfmOta.
8. J. TORONTON oaaatoa tyBfcohaafcl
ToTDotoB Sooaaloiieo . Saaraa
Bnadria* Aaa., Jokatea knakaal^
Ja fcoUnaa aaoaantaI.Ilta, alhaaa kallo.
Objalma. Ja keakattatakakoakae* pUataS» | M 1 .
aea kaokaadea toioca Ja aalfla iiiiaiiiiifcl fliii.
alkaao kello 8X0. Oaotat 8. OM0DW. B 7
Broadria* A»e.
, J. WEBST£R'S CORNESm oaaatoa kcAsokaat
pidettin eoafouUaea tooaoatal Jcaaaaa. CbtaM*
raJhto-oaote: O. Salmi, Vobatar** Cacoar, B . C
8. WANUPIN oaaatoa kookaorikiAoakaat pMo.
täin Joka kankaadeo 8 a aumastal klo 3
Poalioaota: Qoartx, Oot.
8. >, VANCOUVERIN OSASTON Ko. 55 kokoaa
oa Jokalaen kaokaadea t<^iena ketkiirtikkoaa
k ^ 7J0 {Halla Clintoo Haalilla. 260S Pender
Street Eaat.
AMEBOCAN VORKERSPUOLUEEIf
Tolailatoe. SaoaMltiataa Ty9vfeayfaditfyii«a
kakaoB Ja RiyttitaSlliton oaottaet orati
FadetatioB. 1000 BdoKrnt Ata..
Xaikkf kJiJoaaiaOito Ja taballbeiyktai «•
I M ffaaiahtHaTla
( "11