Vapaus, March 4, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 4 p. — Saturday, March 4, 1961
VAPAUS
(tSBESerX) — Independent Labor
Olgan of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as-second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrice weekly: Tuesdays,
Tbuisdays and Saturdays by Vapam
Publishing Company,Ltd., at 100-102
Etai St. W., Sudbury. Ont., Cknada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appllcatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.0D_6 kk. 4.25
f 2 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk". 4.80
Suomessa: 1 vk. 9506 kk. 5.25
Naistenpäivänä 1961
Maaliskuun,8 päivänä vietetään jälleen kansainvälistä
naistenpäivää. Se on järjestyksessä vasta 51. vuosijuhla, mut­ta
sen viettoon osallistuu kuitenkin jo Batojamiljoonia naisla-niiltei^
kautta nraailman. Tämän suuren merkkipäivän joh­dosta
on lehtemme tämänpäiväinen numero_omistettu nais-^
ten järjestötoiminnan-kunnianosoitukseksi, ja kuTeh niin mo­nesti
ennenkin, naiset ovat itse kirjoituksillaan, artikkeleil­laan
ja kertomuksillaan antaneet ratkaisevan panoksen tä­män
juhlanumeron valmistamiseksi. Kiitos! Toivottavasti
«aamme kaikki naisten kirjoitukset mahtumaan tähän nu­meroon.
Jos emme saa, niin jälellejäävät julkaistan heti seu­raavissa
numeroissa. ,
Yleisesti tiedetään, että Kansainvälisen naistenpäivän
vietto sai alkunsa Pohjois-Amerikan mantereelta samalla ta­valla
kuin vapunviettokin. Mutta tämä ei kuitenkaan muuta
toiseksi sitä tosiasiaa, että naisten yhteiskunnallinen asema
on viimeksikuluneiden 51 vuoden aikana parantunut suhteel­lisesti
ja aktuaalisesti enemmän eräissä muissa maanosissa
kuin tällä mantereella. Sosialistisen maailmanosan naisilla
OH'jo paljon sellaisia oikeuksia, mitä tämän mantereen nai­silla
ei o l e— mitä he eivät osaa vielä edes vaatiakaan.
Todettakoon vain sivumennen sanoen, että sosialistisen
maailmanosan naisilla — kuten miehilläkin — on ehdoton
oikeus työhön. Ja tähän työoikeuteen sisältyy myös sen tosi­asian
tunnustaminen, että naiset tarvitsevat lainlaadinnallis-ta
erikoistukea voidakseen toteuttaa käytännössä oikeutta
työhön. Esimerkiksi Neuvostoliitossa on tämä tae järjestetty
niin, että naiset saavat raskauden aikana 112 päivää lomaa
täydellä palkalla, että äitien apuna, on lastenseimet ja koulut
missä lapset saavat itselleen kuuman aterian. Lisäksi on jär­jestetty
esim. ravintolapalvelu niin, että perheenäiti vapau­tuu
monista paljon vaivaa ja voimia vaativista kotiaskareisr
ta. Tämä selittää sen miksi; Neuvostoliitossa on niin paljon
naisia johtavissa asemissa miltei kaikilla elämänaloilla -—
esimerkiksi lääkäreinä enemmän kuin miehiä, jne.
Me olemme usein todenneet ylpeydellä sen tosiasian,
että isiemme maassa, Suomessa, voittivat naiset itselleen ää­nioikeuden
jo vuonna 1906, jotavastoin erimerkiksi Canadan
naiset saivat äänioikeuden liittovaltion vaaleissa vasta 1918.
Harvemmin on kuitenkin kiinnitetty huomiota. niihin
seikkoihin, joiden perusteella Suomen naiset saavuttivat po­liittisen
tasa-arvon muita ns. edistyneiden maiden naisia ai­kaisemmin-
Selitys on melko yksinkertainen.
Suomen valveutuneet naiset — ja erikoisesti juuri työ­läisnaiset—
osallistuivat suurina joukkoina taisteluun ääni­oikeuden
puolesta jo-vuosisadan vaihteessa ja erikoisesti v.
1905. Keskustelu asiasta oli innostunutta ja vauhdikasta.
"Moitittiin aateliset, papit ja porvarit, jotka kielsivät naisilta;
äänioikeuden." Todettiin vielä, että politiikka kuuluu- nai­sille.
"£)n aina ollut miehiä, jotka ovat lainanneet naisten-ajatuksia
ja.niitä esittäneet. Emmekö jo voi syrjäyttää tulk­keja
ja huutaa itse ajatuksemme maailmalle", juisti eräs pu­huja
ja hänen ajatuksensa saivat voimakkaat hyvähuudot.
Äänioikeuden lisäksi naiset vaativat itselleen myös vaali­kelpoisuutta
sekä "naisten poikeuslakien" tilalle tasavertai­suutta.
,. Näitä tavoitteita ajamaan muodostettiin tai perustettiin
äänioikeuspiirien agitatsionitoimikuntia eri puolille maata.
Selostakaamme vähän "Huomenen tiellä"Tnimisestä Suomen
työläisnaisliikkeen 60-vuotiskirjasta silloista tilannetta:
— Liitto kutsui naisten maatakäsittävän neuvotteluko­kouksen
Helsinkiin 2- 12.1905 ja antoi tämän kokouksen mer­keissä
"Kansan naisten julistuksen", jossa tähdennettiin nais­ten
äänioikeuden merkitystä työväenluokalle. Syy tämän
neuvottelukokouksen koollekutsumiseen oli se, että havait­tiin
porvarinaisten ryhtyneen "kalastamaan työläisnaisia ää-nioikeusasialla":
Tarvittiin siis työläisnaisille jälleen uutta
puhtia ja kirkkautta asiaan . . .Samaan aikaan oli myös nais­liitto-
unioni järjestänyt (osanottajamäärältään suuremman)
naisten äänioikeuskokouksen Helsinkiin. Tässä kokouksessa'
. . . tuli sitten täydellinen pesäero yhteistyöstä porvarinais­ten
kanssa äänioikeusasiassa. Siinä tuli esiin vaatimusten
sovittamattomuus- Kiivaan keskustelun jälkeen porvarilliset
naiset hyväksyivät ponnen "että kaikille 21 vuotta täyttä­neille
naisille . . . on myönnettävä äänir" ja vaalikelpoisuus
yleisen, yhtäläisen ja välittömän äänioikeuden perusteella".
Mutta eduskuntauudistuksesta he (porvarinaiset) eivät olleet
valmiita keskustelemaan eivätkä sitä hyväksymään.
Työläisnaisten edustajat- siirtyivät kesken tämän kokouk­sen
omaan kokoukseensa . ; . Jouluk. 17 p. 1917 .oli sovittu
työläisnaisliiton taholta naisten äänioikeuspäivaksi- Sen mer­keissä
järjestettiin mielenosoituksia ja kulkueita 63 paikka­kunnalla"
ja niihin osallistui 22,000 naista . . . Uudistusten
puolestä^pohnisteltiin, sillä niiden- tuloksena toivottiin rat­kaisevia
parannuksia köyhälistön puutteenalaiseen elämään.
V. 1906 toukokuussa säädyt viimein liyväksyivät lain-yleisesiä
ja yhtäläisestä äänioikeudesta . . . Työväen rivien
yhtenäisyys ja suuri todeilla ja teillä näkynyt voima, kuten
monet suuret kokoiiksetjä"suurlakko, muodostivat ne keinot,^
joilla nämä uudistukset ajettiin läpi. Suomen työväenluok­kaa
kantoivat tässä taistelussa eteenpäin ratkaisevalla ta­valla
Venäjän työläisten ja köyhien talonpoikain vallanku­moukselliset
voimat, jotka v. 1905 nousivat tsarismia vas­taan
ja mursivat sen perustaa.
Toisinsanoen, Venäjän työväetön vallankumouksellinen
liike V-1905 loi suotjaisat olosuhteet näiden uudistusten läpi­ajamiselle
Suomessa — ja Suomen työtätekevä kansa', eikä
suinkan vähiten työläisnaiset; oli taiäteluyalmiudellaan kyp­synyt
hyväksikäyttämään tätä suotuisaa tilannetta. -
Mutta naisten suurista saavutuksista huolimatta on syy­tä
kuitenkin todeta, että kaikkien kapitalistimaiden naiset
ovat vieläkin lapsipuolen asemassa. Naiset muodostavat esim.
Canadassa toisen puolen kansasta, mutta hallituselimissä on
naisten osuus miltei olematQn. Alahuoneessa'on vain "leipu­rin
tusina" naisia ja hallituselimissä vieläkin vähemmän. '
Kaikkji juttelevat "naisten kunnioittamisesta" ja heik-
Icoina hetkinään naisten "tasa-a^voisuudestakin', mutta siitä
^^yhtenäisin rivein me voitamme
oikeutetut vaatimuksemme^^
IHaaliskaun kahdeksantena päi­vänä
tekee maailma kunniaa nais­liikkeen
uranuurtajille; tarkista.-!.
kuljetun taipaleen matkaa ja am­mentaa
aikaisemmin saavutetuista
voitoista voimaa edessäolevia teh­täviä
varten.
-Kuten vappukin. Kansainvälinen
naistenpäivä sai alkunsa Pohjois-
Amerikan mantereelta, neulojain
taistelusta New Yorkin itäosasta.
Vuoteen 1900 mennessä neulömar
alan\ siirtolaistyöläiset rupesivat
järjestämään ammattiyhdistyksiänr,
3ä ja vuonna 1909 oli "tyttöjen
lakko", jolloin 20,000 naistyölhistä
oli mielenosoituksessa. Pian nämä
naiset alkoivat liittyä naisten ääni­oikeutta
vaatijain kulkueisiin ja v.
1910 Kööpenhaminassa pidetyssä
Naisten kansainvälisessä kongres­sissa
ehdotti Clara Zetkin, että maa­liskuun
8 p. omaksuttaisiin "naisten
taistelupäiväksi militarismia ja so
taa vastaan sekä naisten ta sa-arvoi-.
suuden puolesta."
Tämä päivä tuli tunnetuksi Kan-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^
0 0 o o o o o o o o o o 0 0 o o o o o o o 0 0 J
Nara Rodd
säinvälisenä naistenpäivänä ja La\v-rencen,
Mass., nais-jalkinetyöläistth
laulu heidän marssiessaan lakko-vahdissa
1912, kuullaan kaikkialla
maailmassa missä naiset taistelevat
paremman elämän puolesta.
CANADASSA y. 1918, neljä vuol­ta
kestäneen taistelun j aikeen, sai:
vat naiset äänioikeuden, »isältyen
siihen osittainen tunnustusjieidän
sotatyöstään. j kutta he huomasivat
pian, että äänioikeus ei yksinään
riitä. Pian sodan päättymisen jäl­keen
Jieidän piisi taisteltava oikeu­desta
jatkaa työskentelyä tepllisuu-dessa
ja niin perustettiin Naisten
työyäenliitto (Wonien's Labpr Lea-gue)
v; 1921, joka toimi kaikissa
suuremmissa keskuksissa.
Se liitto taisteli alinpalkkalairi
puolesta ja kantoi tuhnusla:"Ei
enää sotaa". 30-luvun nälkävuosi­na
inönet sen jäsenistä joutuivat
vankeuteen. 30-luvun loppupuolella
r-ertieenemäntien kuluttajayhdistys
kävi taistelua "hihtojen alentanii-seksi"
jä lähetti useita edustajisT
tpja Ottawaan.
Toisen maailmansodan aikana oli
lähes miljoona canadalaisnaista työ­koneiden
ääressä. Naisista tuli am­mattiyhdistysten
johtajia ja lie tais-teliyatsamäipalkkaisuudert
puolesta I
miesten rinnalla. He vaativat läs-j
Sofia Siren, Port Arthur, Ont., tenseimiä ja ammattikouluja sekä
täyttää tiistaina, maaliskuun 7 pna „^i.^^-;i^j,„j,^., •
77 vuotta.
Vuopna 1950 Canadan perheen-emäntien
ja kuluttajain yhdistys lo­petti
toimihtansa omaksuakseen Ca­nadan
Naistenkongressin (Cpngress
of Canadian Women) nimellä Nais­ten
Demokraattisen Maailman Lii­ton
laajempisisältöisen_ ohjelman
jonka kahtena pääavoitteena on:
Maailman rauhan turvaaminen ja
:iaisten —täydellinen tasa-arvoisuus
työssä ja opetuksessa miesten rin­nalla.
Rauhantyössä, kuluneen 11 vuo­den
aikana, sen jälkeen kun Maail­man
Rauhanneuvosto perustettiin,
maailman naisliike on ollut yhtenä
perustekijänä. Naiset ovat suorit-on
heille . rakasta, liittyy välittö-iUästi
rauhan vakiinnuttamiseen.
Ja miksi haluavat naiset käydä
työssä? Ensimmäisenä vastauksena
on: saadakseen rahaa. Mutta kysy­mys
ulottuu paljon syvemmälle.
Naiset käyvät työssä samasta syystä
Naisille
Kauan, kartan aikaa sitten maassa
rajan tuolla puolen naistenkerho
kerran keskusteli '
— kpmpi näistä on sqrretumpi
työläismies tai 'nainen^
Kumpi faskaamman saa taakan
kantaa?
Yks' ja toinen, moni niiori kuin
myös iäkkäämpi \.
nainen'puheenvuoron- käytti,
puoleen sekä toiseen innostiieni
Kumpikohani mies tai nainen
yhteiskunnan sorretumpi oisi?'
kuin miehetkin: ^v.. . u , , ,. . ., . ,
seään ja huollettaviaan. Kodin uiko- ^leltpUeet vatktut, vakavat ja
elättääkseen it-.j
puolella tehtävä työ auttaa naista leikilliset.
tsenäisiymään; irtaantumaan koti-* ^^'^^^ miehen, kohtaloa
piirin ahtaista puitteista kehitty-.
mään henkilönä. ~ ^ ^
. Naisella on oikeusQyöhön henki­lönä.
Myös siksi kun yhteiskunta
tarvitsee sitä mitä häiv voi tehdä.
Mutta yhteiskunnan tarvitsee auttaa
häntä; täytyy opettaa hänelle tai­toa
ja varata suojat, j^oidovi perus­taneet
suurimman osan vapaaehtoi- voi osallistua yhteiskun-pysyvää
rauhaa.
Sota päättyi.
RUtn^^Kallfo Risto Kaino , NlMoolaialulu ,xOunni.t, tlaävyti - J, 9^45"' 'Ik oTko"o?nt-u-i vavt ^C^a'^na".d^a n naiset Mikä eilistä . / Vo,,.,.,A -e. i. / .pWa, l; a. .t,a. V . .- voi
sesla työstä j a kolmen suuren ni-mienkeräyskampanjan
yhteydessä
keräsivät naiset y l i toiscv puolen
riimistä. Ja Canadtista kuten kai­kissa
muissakin maissa, naiset ovat
järjestäneet omat nimienkeräys-kampanjansa
ja mielenosoituksensa
rauhan puolesta. Elämän antajina
naiset tietävät, että kaikki mikä
Huomenen tiellä
Demokraattisten naisten marssi
I jan myrskystä nousten suurena
soi •
fäniä nvislai ja äitien kuoro;
tää perjantaina, maaliskuun 10 pnä
77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
TERVETULOA "SUOMISEN
PERHE"!
Ensi viikolla esitetään Torontossa
elokuvaa, joka kannattaa aivan eri
koisesti mainita. Olemme saaneet
film:n "Taas tapaamme Suomisen
perheen". Joka on paras useista
Suomisen perheen vaiheita kuvaa­vista
filmeistä. Useat varmaan
muistavat tämän suositun radioper-heen
ja sen jäsenet monine vaihei­neen.
Nyt ovat lapset Pipsa ja Olli
Jo kasvaneet ja niinpä nuorten pul­mat"
ja elämäntehtävät ovatkin edes
sä. Elokuva tarjoaakin totuuden-tuntuisena
jännitystä ja rakkautta
sekä tietysti leppoisaa huumoria.
Filmin lämmin tunnelma Ja kesäi­nen
Suomemme kaunis luonto te­kevät
elokuvan meille läheiseksi.
Henkilöt ovat parasta näyttelijä-luokkaa,
jokainen mainitsemisen ar­voista,
kuten esim. Lasse Pöysti,
Elsa Turakainen, Maire Suvanto ja
Siiri Angerkoski, sekä kaikki muut
takaavat filmistä parhaan mahdol­lisen.
Voimme lainata "Elokuva-Aitan".
Valma Kivitien arvostelusta esimer­kiksi
"kerrankin on tehty: kunnon
elokuva, Jota niin vanhat kuin nuo­retkin
voivat mennä joukolla katso­maan".
Filmin on tuottanut Suomen Fil­miteollisuus
(SF) OY ja esityksen
järjestää Finlandia-Film.
.. . ^ . .1— nyt oti elämän voimien vuoro.
Pariisissa natsien vastarmtalnkkee-, Sota tempasi vaimoilta puolison,
seen osallistuneiden naisten; kes- J.^^^ ^^^^^^^^
kitysleireil a palanneiden naisten j a ^^..^ jn.omincn
20 vuotta fasismin alaisuudessa oi-j —
ieidsn maiden naisten edustajain! : , „ „ i ' ' „ u„,:,„„ kanssa — ,h ci-ta1 "o h kai-kk1ia1an- 8no-0n >i tcak^ficn katsoa s-anta.
edustajaa 40:stä maasta — päättä­väisinä
siitä, että sodat on lopetet-ava\
iNiäisten ensimmäinen, maa­ilmankongressi
pidettiin samana
Auoniia marraskuun 10 pnä ja kaik­ki
kunnioittivat minuutin hiljaisuu­della
niiden muistoa^ jotka olivat
kaatuneet, jotta demokratia eläisi.
He lupasivat taistella niiden olo-
.suhteiden muuttamiseksi, j o t k i oli­vat
aiheuttaneet ykäksi maailman-huolimatta
naisilta kielletään
muodollisestikin "sama palkka
samasta työstä" miesten rin­nalla,
puhumattakaan siitä että
lainsäädännöllisesti varmistet­taisiin
naisille tasa-arvoinen
mahdollisuus miesten rinnalla.
Juuri tässä yhteydessä kai­vataan
ja tarvitan työläisnais­ten
järjestöjä vieläkin. Naisten
omalla järjestötoiminnalla on
lisäksi se etu, että niiden kaut­ta
Ja avulla saavat naiset tilai­suuden
keskustella nykyhet­ken-
ongelmista ja myös oman~
äänensä kuulluksi. Toisaalta
voidaan varmuudella sanoa.
solaa 25 vuoden aikana. ;
Uskoen että naisten joukkoliik­keellä
on suuri voima, he päättivät
muodostaa suuren* pysyväisen kan­sainvälisen
järjestön ja siten pe­rustettiin
Naisten .Demokraattinen
Maailman liitto. Viisitoista vuotta
tämä maailman liitto on antanut toi­voa
ja johtoa maailman naisille; sen
riveissä on nyt y l i 20(j miljoonaa
jäsentä 80 maasta.
Mitä muut sanovat
että työläinen — niin nainen
kuin mieskin — tuntee itsensä-Ukuten. ne ovat muutettuna yiiämai^
voimakkaammaksi ja henkises­ti
rikkaammaksi, kun Hän
työskentelee ja toimii yhdessä
toisten työläisten rinnalla yh­teisten
tavoitteiden saavutta­miseksi.
Naisen asema on paljon pa­rantunut
— mutta se on paran­tunut
vain taistelim ja toimin­nan
seurauksena.
Paljon on vielä korjaamisen
varaa — mutta sekin voidaan
tehdä vain järjestötoiminnan
ja yhteisen joukkovoiman
avulla-
Tässä mielessä uskomme
lehtemme kaikkien lukijain
liittyvän toimitukseen toivot-taessamme
työläisnaistenv toi­minnalle
hyvää menestystä. -
PUOLUEETON OLAVI HONK.*
Sos.-dem. presidenttiehdokkaan oi­keuskansleri
Olavi Hongan 'puolu­eettomuus"
ilmene oikeassa valossa,
kun tarkastelee hänen toimintaansa
kanneviskaalina Turun hovioikeu­dessa
20-luvun lopulla. V. 1928 kesäl-^
lä suuressa kommunlstijutussa hän
intoili siihen malliin, että jos kcm-munistit
eivät ole tehneet mitään
lain vastaista, niin he ovat ainakin
ajatelleet sellaista ja se jo on ran­gaistavaa.
Tähän perustui allekirjoit-taneenkm
tuomio, 7 vuotta kuritus­huonetta.
Kanneviskaali Hongan
sysrte kuului sanatarkasti: " . . . on ot­tanut
osa toukokuun 13 päivänä 1920
pidettyyn Suomen sosialistien työ­väenpuolueen
perustavaan kokouk­seen
sekä seuranneessa kesäkuussa
pidettyyn ylläviitattuun Helsingin
sosialistisen kunnallisjärjestön koko­ukseen
toimien sen puheenjohtajana,
tullen kokouksessa valituksi uuden
puolueen paikallisena toimitsijana eli
järjestäjänä, kunens hänet seuraa­vana
keväänä on valittu Keski-Suo-men
piirin piirisihteeriksi, jona hän
on toiminut 1922 vuoden tammikuu­hun
asti ja sen jälkeen seuranneesta
helmikuusta huhtikuuhun vuonna
1923 samanlaiseen toimeen Uuden-man
piirissä; että ; . ; on sen jälkeen
huomattavalla tavalla ottanut osaa
"Suomen Kommunistisen puolueen
toimintaan maassa . . . Edellä^ esite­tyllä
-perusteella minä vaadin kun­nioittaen,
että . . . tuomittaisiin ri-nitussa'
asetuksessa, rangaistukseen
valtiopetoksen valmistelusta.
Nykyinen oikeuskansleri Olavi
Honka syytti miniia, kuten edellises­tä
käy ilmi, toiminnastani työväen
järjestöissä, mikä oikeus minulla Suo­men
perustuslain mukaan silloin oli,
kuten on asianlaita nykyäänkin.
Vaatiessanl kanneviskaali Honkaa
todistamaan, että olisin tehnyt jo­takin
. perustuslakhnme vastaista*
sain vastaukseksi, että "kommunis­tien
töitä on vaikea todistaa, mutta
heidän yleisesti tiedetään valmiste­levan
vallankumousta." Tällainen
asenne oli äärimmäistä puolueelli­suutta.
Ja vastaukset yleensä sanel­tiin
suurella kiihkomielisyydellä
.vailla muodollistakaan Juridisuutta.
Vastauskirjeessään , sos.-demokraa-teille
oikeuskansleri Honka kuiten­kin
vakuutti puolueettomuuttaan. —-
7 vuotta kuritushuoneessa Itvittomas-t
l . j _ Kansan Uutimet, H:kl.
Avarampana aukeni taistelun tie.
!'(>! uusia lauluja tuulet.
Ja ne kansasta kansaan viestejä vie,
joita ennen vain kuiskasi huulet:
Mikä ennen kangastus kaukainen,
uni raatajan, päämäärä loitto,
sukupolvemme silmin on näkevä
sen.
Se on ihmisen valtava voitto,
la lastemme onni kun ratkaistaan,
taelämäämme tasa-arvoisena mie-nen
rinnalla.
Onko totta, että naiset ovat työ-iäisinä
huonompia? Että heidän
panoksensa on vain hetKellistä laa­tua?
Naiset ovat tehneet aina työ­tä.
He olivat ensimmäisinä ajo-juhtina
muinaisajan maanviljelyk­sessä.
Jo kauan ennen teollisuus-vallankumousta
naiset tekivät urak-kovemmaksi
luuli,
toiset arvelevan mielipiteen lausui.
On ollut nainen- sorxetumpi, aina
vuosisatain
taakse muistellessa ei tulisella
lie ollut .'sieluakaan.
Salin syrjästä hiljainen kuului
ääni —
Naistoverit, niin vähän tiedämmekö
vasta?
Kohtalo työläisen on kova, miehen
sekä'naisen.
Mut, kysyttekö kumpi sorretumpi,
kumpi raskaammin on rasitettu, .
sortaja joukko kummallako suurin
oisi? -
KODIN./.
PIIRISTÄ
Raakaa tilastoa
Murha tunnissa on tapahtunut
Yhdysvalloissa 1959, eli yli puoti-toista
miljoonaa vaarallista rikosta
(m ennätys sanoo FBIn johtaja J .
Edgar Hoover sanomalehtimiehillfe
antannassaan haastattelussa. Hän
sanoi\ vielä, että se on prosentti
eseQimän kuin v. 1958. Mutta raaV
at rikokset ovat lisääntyneet 69
prosenttia vuonna 1958 verrattuna
vuoteen 1950. Tilastot osoittavat
Jyrkkää nousua vuoden 1960 ^alku­puolella
noin 9 pros. . verrattuna
edellisen vuoden samaan aikaan. Iti-kokset
kasvavat neljä kertaa nopö-ammin
kuin mitä ihmiset lisää.nty-vät.
Alle 18 vuotiaita on pidätetty
autovarkauksista yli 64 pros. Ja
murtovarkauksista 54 pros. Vuo­den
1959 tilastossa sanotaan että
USAssa on tapahtunut murha joka
tunnissa, raiskaus joka 35 min. var­kaus
joka 7 min. Talpot ovat vaa­tineet
8,500 uhria vuonna 1959.
• • •
"AVAÄUUSMIES"
KAKKUJA
Mitähän jos yllättäisimme lapset
leipomalla heille "Avaruusmies-
.41 kuaikain nainen fnmeässä eli.
ka- cli kappaletyötä kotona. Ennen j •^'"'^^ hänet ja teki orjakseen,
seitsemännettätoista vuosisataa yli J ^''^ *-Sä myydä armaan tyttärensä i kakkuja". Ainfeita niihin tarvitaan
100,000 naista ja lasta raatoi E n g - ! ^''^'^'"''^ ''^^'^^ kyUäkseen. seuraavasti:
-annin kehräämöissä, missä piestiin j Oli naisen osa kurja kerrassaan^
lapsia siksi että saatiin heidät pysy- aikain historia todistaa.
-nään valveilla pitkät tycipäivät.
Yli kolmannelisella maapallosta
on naisilla kuten miehilläkin työn­teko
ensimmäisenä oikeuteni!. Neu­vostoliitossa
on 46 prosenttia kuu­kausipalkkaisista
naisia, joiden pal­koissa
.miehiin verraten ei ole ini-laän
eroa, mutta koska he ovat iii-tejä
he tarvitsevat eiroisapua.
Kaskauden aikana on 112 päivän
loma täydellä palkalla. Raskas ruu­miillinen
työ on kielletty naisilta,
rnutta kaikki muut alat ovat heille
uvoinna. Yleiset käntiinit ja ra-vimolat,
lastenseimet ja lasten hoi­to
päivisin, sekä koulut- missä lap­set
saavat ruokansa, Vcipauttavat
naiset kotityön taakasta. Seuraavan
.saaden vuoden kuluttua Neuvosto-viiltoon
lisääntyy sisä- eli asunto-koulutiloja
2,500,000 opiskejijalle.
Jusi nainen vaatii täyttä paikkaan-isa
yhteiskunnassa .siinä mielessä
Sen sanon teille naiset, toverini.
3 kkp. sihd. jauhoja, 1 tl. leivinj.
'AU leivin sppddb. 4 tL suolaa,'
1 tl. kanelia, 2 tl. inkivääriä (gin­ger),
1 muna, 1 kkp malassia, %
työläisäidit kuin myös tyttäret — kkp sulaa "shortening", rusinoita
Nouskaa, herätkää ja vaatikaa
oikeutenne teille kuuluvana
ottakaa,
ihtniskunnan parhaimpien
joukkoon,,
Pystyssäpäin ja reippahana astukaa.
ELLI SA.ARL
3ia yleisiä töitä ja tekisi kauppaso­pimuksia
tasa-arvaisuuden pohjalla
Kaikkien maiden kanssai meidän taan sokerikuorrutuksella.
sokeri kuorrutusta.
Sekoitetaan Jauhot, leivinj. ja
sooda, suola sekä mausteet. Muiia
vatkataan ja siihen lisätään malas-si
ja shortening ja kaadetaan jauho-sekoituksen
joukkoon. Jäähtyneie-nä
se kauJitaan y4 tuuman paksui­seksi
ohuest^ jauhoitetulla pöydäl­lä
Ja muotilla otetaan miehen mal­lisia
kakkuja, jotka koristetaan ru-sinavyöllä
ja silmällä, nenällä jä
suulla. Annetaan jähtyä Ja koriste-
Tästä
vuoks rauhan kun tehdään työtä, ^ttä hän voi antaa parhaansa'eT
myös naiset pohjoisen
syntymämaan,
myös Suomen naiset on myötä.
Ja silloin Suomesta suurena soi
tämä naisten ja äitien kuoro:
mikä eilistä on, ei palata voi'
.\vt on elämän voimien vuoro!
\
Ai ra ja Kivi- Si ner\'0.
vain lapsilleen j a perheelleen, vaan
myös maalleen j a omalle aikakau­delleen.
Tällä kertaa on Canadassa noin
10% koko työvoimamäärästä työttö-iUänä.
Kaukana siitä että se omak­suisi
vastuunalaisuuden täyslyölli-
-iyydestä •— järjestäisi laajakantoi-
Kansainvälisen naistenpäivän tervehdys
CSJn naisjäsenille ja kanssasisarilemme
Koska CSJ viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhIaansa on syytä tänä
naistenpäivänä kunnioittaa niitä naisia, jotka ovat auttaneet niin monis^
sa eri tehtävissä Järjestön toimintaa. ;
Vaikka uhkaava atomisota on saatu tähän mennessä torjutuksi, em­me
kuitenkaa voi olla rauhallisia, emmekä toimettomina niin kauan kuin
sotavarustelu on käynnissä. Me naiset vaadimme yleistä ja täydellistä
aseistariisumista sekä pysyvää rauhaa ja tasa-arvoisuutta kaikille kan­soille.
Siksi CSJ:n naisten keskuskomitea vetoaa naisiin sekä Järjestös­sämme
että sen ulkopuolella^ niin vanhempiin kuin nuorempiinkin nai­siin:
Meidän tulee tehostaa yhteistoimintaamme saadaksenune parannuk­sia
elämäämme, auttaaksemme sotien lopettamista ikuisiksi ajoiksi ja
saavuttaaksemme, elämän onnellisemmaksi kaikille. '
Naisten keskuskom. puolesta, — T. H.
hallituksemme yrittää saada naiset
ja nuoret maalitauluksi. Naimisissa
olevat naiset, 65-vuotiaat ja sitä
vanhemmat naiset ja alle 19-vuo-tiaat';
nuqreti; ovat isyntij>uickeii}a:.^
Hallitus syyttää niitä jotka, ovat
saaneet jlii^n. yäbän kouliitu^^^! /
. Työtötmyysongelmaa i^i- kuiten­kaan
ratkaista leikkimälli vanho­jen
ja nuorten kostaunnksella
tai nostattamalla miehiä ja'naisia
toinen toisiaan vastaan^ Caaadan^
naiset: ja'nuoriso ei tule hyväksy­mään
tätä kyynillisyyttä. . £ikä -
sitä hyväksy miehetkään. .Miehet'
sanovat työttömien järjestöön
kuuluvien naisten rinnalla: ' ^ n
olemassa vain yksi ratkaisu ^ ön :
saatava työtä kaikille, jotka ha­luavat
työtä tehdä ja ammattiope­tusta
niille jotka tarvitsevat am­mattitaitoa!
Miehet ja naiset^ sa­novat
samalla tavalla; me emme
halua hyväntekeväisyyttä, vaan
työtä!»
Naiset ovat kulkeneet pitkän
matkan 51 vuoden aikana sen jäl­keen
kun ensimmäistä Kansain­välistä
naistenpäivää vietettiin.
Mutta yli toinen puoli maailman
lapsista on vieläkin nälissään ja
ilman kouluja. Meidän kaikkien
yllä on atomisodan vaara ; . .
Alutta me emme pelkää taistelua.
Mennen yhtenäisin rivein eteen­päin
me tulemme voittamaan oi­keutetut
vaatimuksemme: Maail­man
rauhan sekä turvallisuuden
ja ihmisarvon tapsillemme ja It-
.-sellomme.
tulee Jiom 2% tus. kakkua. Tuskin
tarvitsee sanoa että lapset mielel­lään
ovat äidin apuna näitä kakku­ja
tehtäessä,
'i . * • • •
PUNAKAALI KEITETTYNÄ
ILMAN RASVAA
•: Hyvin huuhdottu ja puhdistettu
kaali leikataan hienoiksi suikaleik­si,
maustetaan etikalla, sitruunalla
Ja sokerilla ja annetaan vetäytyä
hetken aikaa. Sitten lisätään vettä
tarpeen mukaan, maustetaan suo­lalla,
kuminalla tai neilikalla ja Ii-,
sätään vielä muutama omenan vii­pale
ja keitetään pehmeäksi. Suu­rustetaan
jauholla tai raastetulla
perunalla. " •
• • •
VALKOKAALIA
SVEITSILÄISEEN TAPAAN
Keitetty kaali pannaan voilla voi­deltuun
tulenkestävärn vuokaan ja
kaadetaan päälle kastike, joka on
tehty kermasta, munankeltuaisesta,
raastetusta juustosta. Päälle siro­tellaan
korppujauhoa ja muuttama
nokare voita. Paistetaan uunissa.
SiTÄIIIIIillllllllllilllll
JA
illlll
I
I T Ä T Ä
Vaimo: Miten vietämme 25-vuo-tista
hääpäiväämme? ' :
Ukko: Pitäisimmekö kahden mi­nuutin
hiljaisuuden? •
PÄIVÄN PAKINA
Nainen "ei vaikene" enää
seurakunnassa
Jos missään, niin naisasioista pu-1 nuorten pitäisi asiallisesti puhuen
huttaessa on valtapiirien toimesta [olla koulussa, ja yli 65 vuiotiailla ei
-käyUtiy läilceibti — ja käytetään j ole enää=mitään hätää, sillä he pää-edo.
Ieoi::.!.; ra.cvjiuver.ilaisla ' pe-riaaOJac.
kj.ka;:n p; hu /sila, mitä
koslaln 11. luvun 4. ja 6.J:n nojalla^ äla kDsl.iiun aj\ttelo sitä
mitä puhut, ja Jos joskus^^satut lau­sumaan
totuuden, j i i in verhoa se
niin suurella valhemäärällä, Qttä si­tä
on vaikea saada selville."
Vilkaistaanpa esimerkiksi v
eräisiin "parannuskeinoihin" mitä
on nykyään esitetty Canadan työt­tömyystilanteen
kohdalta.
Meille on sanottui, että naimisis­sa
olevat työttömät naiset eivät ole
todellisuudessa mitään työttömiä^
sillä he käyvät työssä vain "tasku­rahoja"
saadakseen? Naimisissa
olevien naisten kohdalta voidaan lo­pettaa
kokonaan työttömyysvakuu­tuksien
maksu, sillä he tulevat toi­meen
miestensä ansoilla, sanovat
he.
Samassa ' hengenvedossa selite­tään,
että alle 19-vuotiaat naiset (ja
miehet) sekä yli 65-vuotiaat naiset
ja miehet (olkoot he yksmäisiä tai
perheellisiä) eivät liioin' tarvitse
mitään työttömyysvakuutusta, sillä
sevät jo viiden ^vuoden kuluttua, eli
70-vuotiaina vanhuudeneläkkeelle!
Mutta ennenkuin me hyväksym­me
riäitäjneriselityksiä .esimerkiksi
naimisissa olevien naisten kohdalta,
niin meidän täytyy kysyä Itseltäm­me,
miksi naiset käyvät työssä?
Huvikseenko? Tai aiheuttaak­seen
työttömyysvakuutusvirkaili-joille
päänvaivoja?
Todellinen vastaus on vallan toi­senlainen:
He käyvät työssä hank­kiakseen
lisätuloja joko kiinnitys-lainojensa,
lastensa kovdutuksen,
sairausajan aiheuttamien velkojen
ja muiden sellaisten menojen mak­samiseksi.
Tosiasia on, että työläisten palk­kojen
laahustaessa pahasti jälessä
yhä kohoavasta hintatasosta, tilan­ne
on kehittynyt Canadassakin sel­laiseksi
että työläisperheen "pään"
tulot eivät tahdo mitenkään riittää
vakituisiin menoihin — puhumat­takaan
nyt kotimökin kiinnityslai­nojen
maksusta, lasten oppikoulu-maksuista
ja muista sellaisista,"yli­määräisistä"
menoista.
Vain tämä selittää sen, miksi yhä
lisääntyvä määrä Canadan naisista,
niin yksinäisistä, kuin perheellisis­täkin
naisista Joutuu nykyään teke­mään,
työtä "kahta v u o r o a "— ole­maan
päivät palkkatöissä Ja iltavuo­rolla
kotiaskareissa, keittämässä
ruokaa, pesemässä pyykkiä, puhdis­tamassa
asuntoa, paikkaamassa
vaatteita jne.
Yhteiskunnan kehitys on siis
johtanut siiheni' että työläisnaisten
täytyy lisääntyvässä määrässä hank­kia
lisätuloja perheen vakituisten
menojen peittäihiseksi normaalio­loissakin
- " H a kun perheen "pää"
joutuu viikkokausiksi työttömäksi^
kuten on monesti asia tälläkin het-k&
lVä, silloin on naisen kerta kaik­kiaan
pakko mennä ,työhön — jos
on työtä saatavana.
Kun tällaisessa tilanteessa puuha­taan
naisten kohdalta työttömyys­vakuutuksen
huonontamista, niin se
asiallisesti pahinta lajia meechivel-lilaisuutta,
jonka todellisena tarkoi­tuksena
on entuudestaan kyllin keh­non
työttömyysvakuutuslainen huo-nohtanunen
kautta linjan!
Asian todellinen tilanne on täl­lainen:
Mitä enemmän, tulee naisia
teollisuuden ja tuotannon palveluk­seen,
sitä tärkeämpää on 'lySlSis-fen
yleisedun ja siis mySs miesten
kannalta katsoen,, että naisille taa­taan'
'tasa-arVolset oikeudet, mihin
sisältyy "sama palkka samasta työs­tä",
periaate, samanlainen työttö-myysyakmitus
jiie. ; . '
JoknaisUla on esim'..alhaisempi
palkka kilin miebiU^iiii^.SQ johtaa
siihen, että työnantajat pyrkivät vä-,
hentämään miestyövoimaansa ja pi-tämäfn
"halvempaa" naistyövoimaa
— koska tosiasia on, että naiset ei­vät
ole työläisinä, eli tuottajina yh­tään
miehiä huonompia.
Paljon on tietenkin naisten yh-teiiskunnallinen
asema parantunut
viimeksikulimeen 50 vuoden aikana.
Mutta paljon on vieläkin paranta­misen
varaa. Miljoonia naisia eläS
vielä kaksinkertaisen riiston .'ja
sorron^ sekä jatkuvan nälän olosuh­teissa.
Miljoonaiset naiset saävät
kasvattaa lapsiaan todella suuressa
puutteessa. Ja kaiken lisäksi kaik­kia
naisia, elämän antajia, huoles­tuttaa
pelko' siitä, että koko ihmis-kuinta
tuhotaan ydinaseilla.
Naiset ovat osoittaneet, että he
eivät -pelkää eivätkä pakoile silloin
kun on kysymys ihmisoikeuksien,
rauhan ja paremman huomisen ta­voittelusta.
Siinä he ovat aina saa­neet
kaikkidn valistuneiden miesten
jakamattoman kannatuksen ja tuen.
Me puolestamme haluamme nyt
onnitella kaikkia kansalaisiamme,
jotka ovat tavalla tai toisella edi»
täneet työläisnaisten toimintaa ja
pian vietettävän kansainvälisen
naistenpäivin tilaisuuksia.
Ennen on opetettu: "Nainen vai­etkoon
seurakunnassa.'*
Nyt laulavat demokraattiset nai^
set:
"Mikä eilistä on. e|l palata voi
—nyt on elämän voimien vuöro."
Tämä on meidän aikakautemme
uMtta elämää. KfinsSkoura.