Vapaus, March 29, 1951

              1
2
ff
8km 2 Torstaina, maalisk. 29 p. — Thurs., March 29
TelepbonfsrSuxliiess Office 4''42M.
Edltotlal Office 4*4209. Maniger
E, Suksi. Editor W. Eklund. MalUt«
Aädress Box 69. Sudbury. Ontario.
ttKUsbedKov, etu. 1917, Anthorized
•1 jffitfHl dac» xnall tbe Foct
iHDe^-^JStptxtmaxt, Ottawa; ifPutH
fil|ied tbrtoe «reekly: Tttesdnys;
^RamOam «ntf SatmtUiiv bgr vapat»
y^HiHnt OOffllMUqr U d ^ «t 100-102
Advertising rates upon appUcstu».
Itanslation free of ctsaise.
J T Z L A U S B I N N A T :
C^uiadasta: 1 vk. eiW 0 kk.
3kk,24)0
VhdysvBttolssa: i vk. TXN) « kk,
SucmcÄsa; 1 vk, 7,50 6 kk. 4S13
Mitä muut sanovat
IS
lm
11 3
oi.
1 ' T '
A-"
^ MacAithulin uusi neronleimaus
' Kuten Ishlcmine uutisosastolla nn kerrottu, kenraali .MacArthur
tsmtyi jälleen nvityatkaisena licl^ari N ja antoi korkean
oniak^tisesti ukaasin; etla hän **itse'• on nyt A a l m i * neuv'«>ttele<*naan
^Oieaea Tauhasta — j a d l e l M n e n u l t i m a a t u m i a a n totella^ niin silloin
tuk0 Kiinan Kansantasavallalle lupsnrapinat, sillä solaa voidaan
laaji^ntaa Kiinan alueille.
'ntma aiheutti ilmeiseki |>elkoa • j a huole;iiuneuiUUtta Vhdysvaltain
''liittolaismaissa'', nitnenomaaa Britanniassa j a Ranska.si5a, joiden
liallitusten amrellaan esittäneen heti proteitinsa kenraali .MacVrthurin
aDtaman ultimaattumin johdosta.
,Tääta jdituu^ k u t e n lehtemme uutisosastolla kerrottiin, että AVash-ijlgtonissa
aloitettiin häpeällinen varjonyrkkciiy tämän aasian johdosta.
Yhdysvaltain hallituksen Valtiodq)artmentti, eli ulkoministeriö antoi
^Epämääräisesti ymmärtää, että keisari MacArthur on taas pufcu^ut
**i>miaan'*. Samassa yhteydessä annettiin valtiodeprtrtmentinviralli-nevt
latmtnto, jossa sanottiin, että ••suutari pysyköiinle.stissään* sillä
poliittiset asiat eivät kuulu edesvastuuttomien keisarien käsiteltäväksi.
Mentiinpa niinkin pitkälle, että ruvettiin puhumaan suukapulan p a ­n
o ^ M a c A r t h u r i n .suuhun sikäli^ että hänen täyt>-y alistaa puheensa
etifkäteen Yhdysvaltain hallituksen tutkittavaksi.
Tämä viimeksimainittu saattaisi olla jonkinlainen varaventtiili t a i
varakeino keisari Mac.Arthurin mielettömyyk.siä a'astaan. Samalla
se panisi asiat paikoilleen siten; että " ^ ' K : n nimissä .sr)taansakäyT--it^
^ O R i a l i 'MacArthur tulisi virallisesti poliittisestikin,, kuten sotilaalli-sesttkiDr
Yhdysvaltain hallituksen johdon eikä Y K : n alai-seksi l
'Tavallisesti epäluotettavat päivälehdctmat pitäneet suurta äuntä
Itaikesta yllämainitusta muka osoituksena iiitä,- etlä Yhdysvaltain
tiallittts ci ole sentään yhtä f)aki ja tuomittava laitos kuin on edes-,
•^luuton kenraali MacArthur; >1 utta mikään näistä propaganda-väitneistä
ei ole selittänyt sitä, j o t ta miten voi olla mahdollista, että
jtepraali MacArthur toimii jatkuva-sti j a kerta toisensa jälkeen vjiatoin
Yiidysvattain halHtuk.sen ohjeita?
VOnko kenraidl '.MacArthur smirem{)i herra kuin pre.sidentti'rrunian,
joka Yhdysvaltain valtion päämiehinä on myös Vhdysyallain iisc-vöimicn
ylipäällikkö? Onko kenraali MacArthur " l a k i ja oikeus"
samalla k-un Yhdysvaltain ballitu.s on v a i n j o k u olematon laitos, jonka
isanaj. ja ohjeita ei tarvitse kenenkään kuunnella? Ja saavatko muut-^
kin amerikkalaiset tobnenhaltijatn^enetelläi^astoin hallituksensa oh­jeita?
,
Selvää on. että jos mikä tahansa Yhdysvaltain v i r k a i l i j a tai toimen-,
haltia menettelee julkisesti esiintyen vastoin hallituksensa ohjeita^
niin hänet potkitaan sibnänräpäykse>sä pois virastaan. Alutta ^liäui
ei ole tapahtunut k^nraalt-MacArthurillc v a i k k a hän on monta kertaa'
julkisesti Uiiroinut "vastoin-- hallituksensa ohjeita,
Näyttää siis siltä, että kenraali ^^lacArthur on suurempi herra koiin
presidentti Truman — ja Yhdysvaltain totlellinen hallitus, j o k a oiää-
« ä mitä hallituksen rauhaan soi>ii; Tämä on Kuitenk^ suuri harha-
'kuva. Kysymys on ensikädessä ••työnjaosta'', missä kenraali .\Iac-
Arthur, joka on itsekin kiihkeä sodanlietsoja, on pantu viemään -pahan
' inidien" osaa silloin kuin kotoiset imperialistit ja hallitus näyttelee
asiattomuutta".
: ' Selvää on, että Yhdysvaltain ,si»taisct imperialihlit pelkäävät Korean
sodan sopimista kuin kuolemaansa. He rikastuvat Korean sodasta
ja toivovat entistä suurempia A'o:ttoja jos saavat sotaa laajennetuksi.
Ja tietäessään, että Yhdysvaltain hallitus oH '•liitlolaismaitten.sa"
tiöllitusten painostusten kohteena sikäli, e t la saataisiin raitbaK^^
yhdysvaltalaiset tmperial.'stit panivat kenttäkc^nraalinsa tekemään taas
.likaista työtään. Vain täntä .selittää j^en miksi kenraali .MacVrlhur
aöakerta toisensa jälkeen julki,scstr'UihnKita'VYluly.s hallil».?u
'ja ten^ohjeita.
, ' E l t a a s i a näin on, s i i h tn viittaa . M ' : n Tokio.^la maaliskuun 25 pnä
Tähettämäiiutistieto, missä kenraali M a c A r t h t i r i n ultimaatunusta sa­mbaan
mm. seuraavaa:
«»"'Täällä näyttää siltä, että se o l i suunniteltu aikaponuni . . . Se
lausunto tuli länsivalloille yllälyksen.-ä ja todennäköisesti i>amalla
tavalla myös. Peipinfjille (Peking). Tämä siuittoi olla yksi sen tar-s
koiUfcskin , . >
'-Kaik^^ puheet Vhdvivaltain hallituksen ja
kenraali Mac.\rthurinvalisi.stä •'crijnielisyyk.sistä" ovat mcrkitsemä-
" töntä suunpieksentää, elleivät ne johda kenraali MacArthurin crotta-misaeen
ja todellisiin y r i t y k s i in rauhan palautlanusekifi Korcassji.
Huolensa on kullakin
r " X c w York Timesin tunnettu ulk(jmaakirjecnvaihtaja C. L . Sulz-berger
k i r j o i t t i maaliskuun 26 pnä Gi*nevastiL seuraavaa: ,.^-r:.\.^,^-.:
••^ tieta:ia. että niin Bri­tannian
kuin Ran.^'kankin hallilukscl_ ovat li>ä;intyvä>sii nuiäriLs,sa
'boolissaan siitä niahdollisuude.na. eitä Vhdysxallai voi antaa yk.^sipijo-lisen
lupauksen Espanjan uudelleen asei.staniisek.>«i ja etlä se voi
yksitNisesti luvata käyttää vaikutu.-AaUaan<a siten, että s'.^ maa (Ks-panja)
hj-x^äk-sytään rohjots-Atlantiii LiittojärjestiiÖn ..
i i j o h t u u k o Britannian ja Ranskan hallitusten hiivlesluneisuus siitä
t^lnnetusta tosiasiasta kun ICspanjaa lullit.-iee verinen tasistidiktaattori.
j d l i k a valta näsitaä jo horjuvan siinli määrin, etlä TrunKinin hallitus
N'iilmistuu hänenkin'•clänvintapansa"i>elastainiseen?
•^iXäin pitkälle c i Britannian " l a l M j r i s t i e n ja Ranskan keskustalaisten
hallitusten huolestuneisuus riitä. Mikäli noidaan nir. Sulzberjterin
selit>'k5een luottaa, kj-symys onkin vain ' t a k t i i k a s t a " , rcriaattee.ssa
Britannian laboristien ja Ranskan keskustalaisten hallitukset kannat­tavat
Francon diktaallorikoinennon ylläpitämistä, mutta ne iH'lkäävät '
OOoia vaalitappioita sen vuoksi, jos Yhdysvaltain hallitvts toimii liian .
nopeasti juuri Ranskan ja nujhdollisesti Knjitanninkia vaalien edellä.;
-Että kysy nu-s on v a in taktiikasta ja ajasta, eikä suinkaan t r i m i e l i -
syydestä Franco-verisen komennon suhteen, se ilment.\;,mr. Sulzber-gerin
antamasta meriselityksesUi missä sanotaan:
^^^^/^^^ (Ransk:in ja Knskmnin h a l l i i u k s i l ) luottavat
liittolaiseensa .Amerikkaan, ne eivät;,täydellis<*sti luota \Vashiustonin
äiplbmaalttseen mielentilaan ja juenettelymuotooa.
v4*Toiscksi,ne huomioi^-al hyvin .selvästi, että enemmistö niiden oaiien
tnälden kansoista ^-astustJia päättävästi Francon hyväksymistä liitto- .
laEeksi.
( , ''Kolmanneksi, näiden molempien hallitusten edessä on mahdollisesti
* ] ' 'yaltk)llisct vaalit ~ Ranskassa ääneste varmasti tänä A-uonna —
[''(ja n«,eivät halua mitään uusia räjähtäviä v;uiliky.«;ymyksiä . . .''
^r*}^*rastä näkyy, että Britannbn ja Ranskan hallitukset pelkäävät
h'M ^IpS&taavansa vaalitappion, jos liittoutuvat diktaattori Francon kanssa. *
nrosiTAmo -
' Artikkelinsa miisä puoluftteUaatl eh-dotuEU
nyt vtlsi. kertaa' viikoesa Jl-r
nu^t^Tän lAdiutria
<ek«i muodostamiseksi/ mainittu lebti
kirjoitti maali^k. 19 pnd:
. . . Indu.<(trialixti enään pitempään
aUuian ei:'Ole oUut itseääni kannatta­va}
» poh>allar-Varsina tset talot eivät^
ole riittiineet korvaamaan .«ien: vältti:
mättömtä menoja. Tätä juopaa on
jouduttu pienentämään yhdistysten. Ja
ylttltyisten avustuksella. Tämänkal-tali(
ia'tuloja ilmenee viimeisessä t i l i -
raportissa $10454.08. Viime vvosl
kokoili! kuitenkin' laufiul, että .tuo « i
ole riittävä kuluvalle tilivuodejlle. vaan
avuAtustiUoJen tulisi lisääntyä noin
viidellä tuhannella dollarilla, pitääk-
Bsmme liikkeemme taloudcUiseissa t a -
£apaln05»a;; Se tarkoittaa, että tämän
kuluvan tilivuoden lahjoitusten sum­man
pitälÄj olla vähintäin «15 550.
Onko tuo Ksiunma J8aavutettu.v täii'el
on meille hämärän pelto.s.«a .. - Lah­joitus
on kyliä ollut hyvää kuluvan
vuoden aikana, mutta hjrvää .se tu­leekin
olla. jo.^ sillä saavutetaan jat­kuvasti
$1,400 jokaista kuukautta k c h -
den.
• * •
OKKO »lACABTHURIN
YLÄPUOLELLA JUMALAKAAX?
Kenraali MacArthur on kerran i n i -
dcllesn mennyt yli valtuuksiensa. Hä­nen
esityksensä ampumisen lopetta-miscfic-
si "Koreassa — mitä £eura.<äl vih­jaus,
että jos hänen tarjouataan ei
hyvtt^Äsyta. niin Y K voi laajentaa
sotilasopcratloitait-ic Kiinaan — ulot­tuu
paljon hänen /valtuuksieasa y l i . ,.
— Olobe and M a l i .
Viiden suurvallan yhteistyö
hävittää uuden, sodan vaarat
Tuhansia edustajia
odotetaan saapuvan
rauhani(ol(oukseen
i
I '^Toronto. — K a i k k i merkit viittaavat
sUhen. että tuleva Canadan kansan»
kokous : rauhan turvaamista varten,
joka alkaa tääUä huhti!c. 7 pnä. tulee
muodostumaan valtavan menestyksel­liseksi
s i l l i ' kokoukseen tulee osallis­tumaan
tuhansia edustajia, sanoi
tiiäilä Canadan! Rauhonkongrcssln
puheenjchtaja tri James G: Endicott,
" M i n ä kchoitan kaikkia rauhan
kannattajia lähettämään ojanottoil-moltuksensa
heti!; viime päivien tun­goksen
väittä niiscksi; Maan kalkfS-tä
oilstä: on saapunut tietoja, ett» tä'-;
hfin rauhankokoukseen lähetetään en­tistä
enemmän edustajia.
"Quebecista aaapuu suuri edustajis­to.
. Se on varsin kiinna.stava erikoi­sesti
»en ystävällisen noottien vaihdon
j-ihdosta, joka tapahtui äskettäin V a ­tikaanin
j a Maaliman Rauhanneu-:
vuslon kesken. Y l i 50 miljoonaa k a ­tolilaisia
on Euroopassa allekirjoitta­nut
Tukholman rauhanvetcomukssn
ja hyvälss:.'nyt Maailman Raulianneu-voston
toiminnan", .yanoi tri Endicott,
"Torcnton rauhankokoukseen saa­puu
puhujak.si brittiläinen maailmaur
lujmltcan Jäsen t r i Christopher Woo-datd,
.icka on Eaimgin .kauppalan
(Lojitoc) valtuuston konservatiivinen
jJiacn ja kuuluisa laaki ri. « ä n tulee
puhumaan lukuisissa yleisissä ko­kouksissa
Canadassa. .
•Tänä kriitillisenä ajankohtana,
jolloin viiden suurvallan edustajat
j!euvottel3vat .suuresti rauhan mah­dollisuuksia
lisäävän kokouksen pltä-mt
«estii. tulee Canadan kansanko­kous
olemaan Canadan kansan selvä­nä
rauhantahdon Ilmaisuna, että vii-"
den suurvallan olisi solmittava raur
hanscpimu-s. Joka pelastaisi maailman
rauhan^", sanoi tri Endicott.
.KUnalaiseb klrJaiUJa Kno Mo
: -:Jon. pabe Maaihnan . Baohanncnr
Tostott ensfanmäiafessä tftamoisau %
Helmikuun 21-26 Berliinisgä p i ­detyssä
Maaliman rauhanneuvoston
: en)dmmäi«cs£ä istunnassa käytti kir­j
a i l i ja K l i o M o Jo pitkän ptiheenvuo-rori
kysymykseen amerikkalaisten imr
perialistien .suorittamasta uuden maa­ilmansodan
valmisteltista ja kertoi
amerikkalaisten hyökkäysteoista K o ­reaa
j a Taiwania (Formosaa/ vastaan.
Hän korosti, että Amerikan hallitus
on päättävästi esiintynyt kaikkia rau­hanomaiseen
raticais-uun - tähtääviä
ehdotuksia vastaan ja että amerikka­laiset
Impsrialistit ovat uhkauksien
avulla pakottaneet monet Yhtyneet
Kansakunnat-Järjestön valtuuskun­nat
äänestämään 12 valtuu.skunnan
päätöslauselmaa vastaan ja sen. sijaan
hyväksymään taäntumuk-sellisen pää­töslauselman,
Jo.s-;a valheellisesti j u ­listetaan
Kiina -hyökkääjäksr' K o ­reassa.
Miten epätolvoLscsti amerikkalaiset
hyökkääjät taistelevatkaan, sanoo
KuO Mo Jo, Ja minkälaisen suunnan
he ottanevatkaan Korean sodan t a ­pahtumiin
nähden, K i i n a n Ja Korean
kaasat. Joita maailman kaikki kansat
tukevat,;ovat vakuutettuja sUtä, että
he ."»aavuttavat lopullisen voiton ja
vapauttavat koko Korean.
Kosketcltuaan kyjgmystä länsif
Saksan uudelleen 8seistamiseeta:Kao
Mo Jo mälnitSi~Elsenhowenn tehtä­vänä
olehan pyrkiä saksalaisen fasis­min
henkiinherättämiseen. Hän huo­mautti,
että nämä suunnitelmat on
tuomittu epäonnistumaan; sillä Saksa
ei ole enää se m i k ä se oli^pikaisem­min,
koska Saksan kanssa on' luonut
demokraattisen; tasavaltansa.? Ja Län­si-
Saksan kansa on kärsinyt sodasta
niin paljon että se ymmärtää, kuinka
£otä on edullinen vain suurkapitalis­tien
pienelle ryhmälle j a aiheuttaa
onnettomuutta koko kansalle.
Erikoista huomiota Kuo M o J o k i i n ­nitti
Japanin . uudelleen ; aseistamis-kysymyk.
seen. Hän hucjmautti, että
MacArthurin toiminta Japanissa v i i ­meisenä
^ditenä Ja puolena vuotena
on täysin ristiriidassa Potsdamin so­pimuksen
kanssa. Hän on repinyt
Potsdamin sopimuksen palasiksi ja
ajaa unperialistista politiikka, joka
palvelee vain USA:n etuja. Kuo M o
Jo sanoi, etta USA pyrkii valtaamaan
Kiinan, mutta tuntien heikkoutensa,
se pyrkii vetämään Japanin kmnppa-nlkseen
siinä, a.siassa. MacArthur
suojelee Japanilaisia fasisteja Ja m i l i ­taristeja
Ja ankarasti vainoaa Japanin
kansan kaikkia demokraattisia voi­mia.
Sensijaan että Japani aseista^
riisuttaisiin. Japania uudesti aseiste­taan.
Sensijaan että .Japani kulkisi
demokratian tietä. Japani palaa fasis­miin.
Edelleen Kuo M o J o kertoi siitä,
miten pitkällä jo on Japanin uudel­leen
aseistaminen. Ennen sotaa J a ­panin
armeijassa oli i7 divisioonaa,
joissa yhteensä noin 230,000 miestä.
Sen Iisaksi olivat poliisivoimat. Joissa
o l i 65.000'miestä. Sodan jälkeen e l
armeijaa muodollisesti' ole olem3.ssa.
mutta V on ilmestynjt kolmenlaisia,
"poiasivoimia": kansallinen poliisi,
lukumäärältään 30,000, paikallinen
poliisi 90,000. sekä kansallisen poliisin
reservit. 75,000 miestä. Lisäksi sii­hen
tulee salainen "reklamation cor­pus".
Jossa on y l i 120.000 kotietutettua
sotilasta, jotka on järjestetty, armei­j
an malliin. ; ,
Lisäksi japanilainen sotalaivasto kä­sittää
lähes 300 alusta, minkä lisäksi
uusia laivoja rakennetaan keskeyty­mättä.
MacArthur on antanut-luvan
lisätä laivaston miehistöä 16,000 mie­heen.
USA:Uii on Japanissa lähes 200
lentokenttää/ Kuo lib J o tiedoitti,
että Korean sodan aikana U S A on
täydessä määrässä käyttänyt Japania
sotilaallisena:tukikohtana. Tälläkin
hetkellä USA käyttää kaikkia japani-
.laisia tukikohtia, ilunisreservejä ja
varastoja hyökkäyssotansa hyväksi
Koreassa, Kertoen Japanin kansan
YU 400 uiiioiiistia
tulee Torontosta
Rauhankokoukseen
Toronto. — '^ofn viiderosa —
yli 400nnionistia inlee Iniiilii-
-^maan Canadan kansan nahanko-kokobsen
torontolaiscen editstaiIs.T
toon**. sanoi »liäs Jessie Storrie,
Toronton raohannenvoston sihtee­ri,
kertoessaan '• raohankokouksen
edtetajiston ^mnodcsianusen edis­tymisestä.
: United Electrieal Radio and 9Iav
: cbine ;Workers nnlosta t«lee 100
cfhistajaa. i.--: Myöskin mnnt uniot
ovat vafanfstaatoneet valiisenia3n,
tai orat jo valinneet ryhmän edus­tajia.
itATÄ-J
Saksan aseistaminen on laiton ja
sotaan johtava rilcos
'^Saksaa ei tule
uudestiaseistaa"
— NiemoIIer
Lontoo. —* Puhuc«,saan 2,000 lontoa-
IniKcIlc sanoi tr. Martit^ NSemöllcr. et­tä-
hän vastustaa Si)k.san uudelleen
aseistamilta.
Pastori Nicmöller. Join Hitler piti
vangittun.a useita vuosia, sanoi voi­makkaassa
puheessaan: , "MiJiun on
pakko sanrn, etta minä en ole tavan­nut
Ita-Saksassa remuttakaan ihmistä
— ja minil olen puhutellut hy^'in
montaa — j o ka olisi sanonut etta ve­näläiset
ovat kouluttaneet Mnet
käyttäniHun tankkeja, pika kivääreitä
tai lentokoneita. Ketään Ihmistä ci
voida saada uskomaan, ett-ä ascLstau-tunuUa
vältetään sota-,. Kun te .sa-
, not te meidän nuorisollemme, että a -
Ilja Ehrenbor^n puheenvuoros­ta,
Jonka hän piti Maailman Rau­hanneuvoston
ensimmäisessä Is-tnnnos^
a Berliinissä helmik. 21-26|
.päivinä..
K i r j a i l i ja Ehrenburg puheenvuoron­sa
alus.sa kuvasi niitä tuloksia, joita
rauhanliikkeen kehittämisessään saa­vutettu
Varsova.ssa pidetyn Toissn
Ratihankongre^^sin Jälkeen. Mutta,
hän sanoi, .sodan sytyttäjät kiirehti­vät.
Korea on ollut^heille harjoitus­ta,
eikä tappiot ole heitä, vlisastutta-neet.
He ovat valmiit ajamaan teu­rastettavaksi
ei vain omat nuon^ai-sensa.
vaan myöskin Euroopan par­haassa
iässä olevan, sukupolven. 'He
ostavat maailman markkinoilla l l u n i -
.siä niin kuin heidän isoisänsä ostivat
\'Ulaa tai rautaa.
Maan kohtalo, jonka • päakaupiiliv^
gissa olemme kokoontuneet, saattaa'
levottomaksi el ainoastaan saksalai­set
— sanoi Ehrenburg. — Koko maa­ilman
kansat ka tsovat Saksaan ; . .
Minulta voidaan kysyä; miksi p u ­hun
Saksasta kuin yhtenäisestä koko­naisuudesta,
onhan olema.ssa kaksi
Saksaa. Jotka eroavat toisistaan. Niin;
tietysti tiedän; että Saksan Demo­kraattista
Tasavaltaa johtavat ihmi­set
eivät muistuta niitä Ihmisia, jotka
orat julistaneet Bonnin kaupungin
toisen Saksan pääkaupungilisi. Tie­dän,
etfli samaan aikaan kun parla­mentti
Berliinissä hyväk.syi "Lain
raidian suojelemisesta" Bonnissa s i ­jaitsevan
••hallituk.sen". ministerit kä­vivät
neuvotteluja Länsi-Saksan kyt-k6mise.
stä sotilaalliseen liittoutumaan.
Jos joka tapauksessa puhun Saksan
kohtalosta, aivan kuin pitäisin vähä­arvoisena'väliaikaista
rajaa, niin teen
sen vain siksi, että en voi irroittaa
valtion kohtaloa kansan kohtalosta."
Kysymys. Saksan tulevaisuudesta,
jatkoi Ehrenburg. on monimutkainen
ja tu.skallinen. Se on kuin sekainen
hiuskerä. joka on takertunut kiinni
vielä parantumattomaan haavaan.
Täällä on saksalaisen nuorison Koh­talo,
nuoilson. joka on kasvanut hä­lytyssireenien
Ja raunioiden keskellä,
repalaisen '•suur-Saksan'" kartan ja
vaatimattomien leipukortti^n kcskel-.
lä. vierasmaalaisten sotilaiden ja ko­tona
kasvaneiden sotarcsvojen kes­kellä,
säilykepurkki- ja atomipommi-keskustelujen
keskellä. Taalla on
myöskin kaikkien ikäluokkien, kalk­kia
yhteiskunnallisia asemia edusta­vien
saksalaisten kohtalo, saksalais­ten,
jotka ovat juoneet pohjaan hä­peän
maljan. Jonka.heille tarjosi kol­mas
valtakunta, j a jotka, tuntien lan­keamisen
syvj-yden, ovat nou.sscet. a l ­kaneet
rehellisesti työskennellä, aja­tella,
pyrkiä veljeyteen j a ihmisy>'-
teen.- ••
Kosketellen kenraali Eisenhowerin
hiljattain tapahtunutta. Euroopan
matkaa j a hitleriläisten sotarikollisten
vapauttamista • 'Ehrenburg sanoi:
niiden joukossa kirjailija Thomas
M^nn, sveitsiläinen teologi K a r l Bart,
pastori NiemöUer ym.. jotka* eivät ole
kommunisteja, mutta silti esiintyvät
Saksan aseistamista vastaan,
i Korkein elimemme. Maailman Rau­hanneuvosto,
on ainoa kansainvälinen
Järjestö, joka yhdistää, kansojen to­delliset
edustajat j a sen on yhdistet­tävä
Saksan aseistamista vastaan
.suuntautuva' liike, sanoi Ehrenburg
Amerikkalaisilla, jotka suunnittelevat edelleen lisäten, että Saksan aseista-uutta
sotaa,' on kaikki valmiina —
mobilisatiosuunnitelmat. pääesikimtai
atomipommit, säilykkeet, erikoiskir­jeenvaihtajat,
mutta heiltä puuttuu
yhtä — sotilaita. He "ovat raahanneet
Koreaan turkkilaisia, kreikkalaisia,
hollantilaisia., ranskalaisia, koliunbia-l.
ilsla ja englantilaista. Nyt he etsi-
«'vät sotilaita Venäjälle marssia varten.
He eivät ole unohtaneet v. 1944 lop­pua,
jolloin ; saksalaiset . divisioonat,
itärintaman taisteluissa heikentynei­nä,,
kuitenkin, antoivat:iskuja -Elsen-;
howerin sotajoukoille Ardenneilla. He
haluavat ostaa Saksassa ensUnmäisen
luokan tykinruokaa,, - . •
.Saksan uudestiaseistaminen, natsi-lalsen
armeijan uudestisynny Itäminen
herättää syvää suuttumusta saksalais­ten
työtätekevien keskuudessa. Jos
demokraattises.sa 'tasavallassa,' sanoi
kirjailija Ehrenbui^, äänekkäästi k a i -
kaässa maanosassamme olisi sen tais­telun
tapahduttava^ jota he himoitse­vat,;
Anaerikkalaihen senaattori W i l -
liani Fulbright sariOi:*'Autamme eu­rooppalaisia
hävittämällä heidän kau-
P);mkin£a.!^;,^iij.voi^ puhua vain bar­baari,
paimentolainen, ihminen joka,
ei kykene ymmärtämään:miten paljon
tarvitaan työn J a henkisen pohniste-iun
vuosisatoja Pariisin, Rooman ja
l i j n t c on luomiseksi, . K a i k k i en puo­leen,
kenelle muinaisen Euroopan
•kulttuuri - o n : ksJlis, kenelle^ Uffice ja
Löuyre, kievilälnen Sofia Ja Chärtre.
Prahan yliopisto Ja Oxfordin yliopisto,
Krakov ja Köln eivät ole oletettujen
kuu Saksan kansan suuttunut ääni, pommitusten kohteita, vaan henkisen
minen ei ole vain laiton teko.' vaan
myöskin rikos, koska se Johtaa sotaan
Euroopassa.
. Hän J a t k o i U u t t a sotaa valmistavat
ihmiset katsovat usein Eurooppaan.
Juuri täällä, vanhassa Ja kunniak-Lperheenjäsenlä taisteluun kaikin kei-vastarinnasta
amerikkalaisten impe-r
Tialistien sotasuiuinitelmille, Kuo M o
Jo toi K i i n a n kansan nimessä Maail-.
man Rauhanneuvoston: istunnon kä­siteltäväksi
seuraavat ehdotukset:
1. Että Maailman Rauhanneuvosto
tuomitsisi Y K : n yleiskokouksen toi­minnan,
sen, syytettyä valheellisesti
K i i n a n Tasavaltaa hyökkäyksestä, j a
vaatisi tuon häpeällisen päätöslausel­man
viipymätöntä mitättömäksi j u ­listamista
Ja K i i n a n Kansaiitasaval-lan
KeskushalUtuksen rauhanomais­ten
ehdotusten' hyväk.symistä Koreari
j a Kaukoidän ptUmakysymysten rat­kaisemiseksi.
2. Että Maailman Rauhanneuvosto
ehdottaisi Neuvostoliiton, Ranskan,
U S A : n j a Ison-Britannian haDituksia
kutsiunaan koolle näiden maiden u l ­koministerien
neuvottelim. käsittele­mään
kysymystä Potsdamin sopimuk­sen
toteuttamisesta elämässä. Saksan
militarismin hävittämisestä j a erimie­lisyyksien
syrjäyttämisestä Saksan
pulmakysymyksessä siten, että voitai­s
i in mahdollisimman nopeasti- saada
aikaan rauhansopimus Saksan kanssa.
3, Että Maailman Rauhanneuvosto
ehdottaisi Kiman Kansantasavallan, |
Neuvostoliiton, Yhdysvaltain j a B r i - '
tannian hallituksia kutsumaan koolle
konferenssin käsittelemään Japanin
pulmakys'ymystä ja solmiamaan mah­dollisimman
nopeasti kaikinpuolisen
rauhansopimuksen • Japanin kanssa
Potsdamin sopimuksen. Kairon sopi­muksen
Ja Jaltan sopimuksen mukai­sesti.
4, Että Maailman Rauhanneuvosto
kutsuisi kaikkia maailman kansoja,
erikoisssti äitejä, haavoittuneita soti­l
a i ta j a toisen.maailmansodan uhrien
W
»ett
pee
jot
li)
a
a
Bi
a i
tcii
fpr
t
am
"Teidän aviomiehenne toipua saana*. «Iti
taan iskosta.kolmosten tähden Ja
asktHume hänen iMiäsevän kotiin ti. '^^
IcvaUa viikolla." as
B<
IHMETTELI VAIN
Maälaisemäntä oli kauptmgissa
toksilla Ja pyörästipä: myöskin, uiidQ
aikaiseen leninkikauppaan, jossa (4 ^
paljon kuvastimia j a pyörivät ovet
Ulos tullessaan hän - kiersikin otu
mukana takaisin sisälle. Katseltuaa;
vähän aikaa Ihmetellen ympärilleet .
kysäisi hän lähimmältä myyjältä: ^
"Olenko minä se sama akka job
täällä äsken kävi?"
OLI PAKOITETTU
Ystävykset puristivat toistensa kät
tä ja toinen sanoi:
— Olen surullinen kuultuani eltj
olet haudannut enosi. ..
^ Mutta minä olin pakoitettasa
tekemään, kun hän kuoli.
min kielloista, huudoista. Ja vainoista
huolimatta se voidaan kuulla Länsi-
Saksas.sakin,: Olen varma, että Jos
miehittäjät päättäisivät suorittaa ky­selyn
väestön keskuudessa aiheesta:
palautetaanko Wehrmacht tai ei. n i in
yhdeksän kymmenesosaa saksalaisista
vastaisi " e i ".
Sak.san armeijan henkiinherättämi­nen
j a saksalaisen sotateoUlisuuden
Jälleen käyntiin saatta;ninen Länsi-
Saksassa herättää suuttumusta koko
maailman rauhaa rakastavissa ihmi­sissä.
Amerikkalaiset lehdet vakuut­tavat,
että Saksan aseistamista vas­taan
esiintyvät vain kommunistit.
K i r j a i l i ja Ehrenburg sanoi, että se on
valhe ja osoitti lukuisia henkilöitä,'
syimyiiunaan rakastettavan sydämen
eläjiä hedelmiä, käännyn vetoomuk­sella:
emme salli tätä onnettomuutta!
Kansani haluaa rauhaa. Olin h i l ­jattain
Volgalla niissä piireissä, missä
parhaillaan rakennetaan vesivoima-asemia,
missä haluten muuttaa ilmas­toa
istutetaan puuntaimia. Esitän
suuren rauhanrakkautemme todista­jaksi
vanhuksen, joka istutti viioden
vanhan taimen, ja- äidin Joka vaali
•vuoden vanhaa esikoistaan . . . Voim­meko
me sallia ennenkuulumattoman
kauheuden, ne ihmiset. Jotka huoles­tuneet
kansat ovat tänne lähettäneet?
E i , me pysähdytämme sodan, me sa­nomme
sen hetkinä, jotka ovat täynnä
traagillisuutta j a toivoa,/
noin USA:n suorittamaa Saksan: ja
japanin aseistamista vastaan ja k i e l -
täj-tymään osallistumasta minkään­laisiin
toimintoihin Saksan Ja Japanin
aseistamiseksi. -
5. Että Maaliman Rauhanneuvcsta
. ottaisi aloitteen Ja' auttaisi pitämään
Euroopan. Ja Aasian siitä kiinnostu­neiden
'kansojen edustajien konfe­rensseja
taisteluliikkeen laajentami­seksi
USA:n suorittamaa Saksan ja
Japanin aseistamista vastaan. v
Lopuksi, sanoi Kuo M o Jo, me täy­sin
kannatamme ehdotusta rauhanso­pimuksen
solmimisesta viiden valtion
— K i i n a n Kansantasavallan, Neuvos-tohiton,
Amerikan Yhdj-svaltojen,
Ranskan ja Britannian — välille.
Me uskomme, että näiden viiden val­tion
sydämellinen yhteistyö todella­k
i n hävittää sodanvaarat ja takaa
yleisen rauhan ja turvallisuuden.
Maailman väestön
enemmistö asuu
Aasian maissa
'(
n
na
I
Syntyväisyys vähän
laskenut Suomessa
' Helsinki. — Tilastollisen pää toi­miston
antamien tietojen mukaan oli
syntyneisyys Suomessa viime vuonna
97,563. Kaupungeissa 21,626 j a maa­seudulla
75.937.
•Edelliseen vuoteen verrattuna' oli
syntyneitä 5,952 vähemmän, mutta
kuitenkin huomattavasti > enemmän
kuin sodan edellisinä vuosina.
United NaUoias, N.Y. — Y K : n
raamien tietojen mukaan oli maa
ma-ssa kesällä 1949 noin 2,378 mUJo
naa asukasta j a s u m i n osa niistä:
Aasian maissa. Vuosien 1920 ja
välisen kolmen vuosikymmenen aiii-l
na sanotaan maailman väkiluvun Ii-|
sääntyneen nom 544 miljoonalla lien-l
gellä eli keskimäärin: lähes yhdeffi|
prosentilla vuotta kohden. , .
• Jo3 sama lisääntyminen Jatkuu p-l
temmän aikaai lisääntyy maailfflail
väkiluku kaksinkertaisekai .vähem-l
:mä!sä kuin sadassa vuodessa, sanontl
asiantuntijat.
Koska väestötilastot^ useilla alueilal
ovat huonot, pidetään todennäköi*!
nä, että nykyiset .\'äestöarvIot ovat atj
haiset.
Latinalaisen Amerikan väestön frl
«ääntymisen prosenttimäärä on njky-l
ään kaikkein korkein, noin kaksi pr»!
senttiä vuodessa, johtuen korkeastaj
syntyväisyydestä Ja .alhaisesta- kuo-|
levaisuudesta.
Maailman väestötihc}'s on koäoa-l
nut kuluneiden 30 vuoden aikana nl
henkilöstä neliökilometriä kohden IIj
henkilöön vuonna 1949, . 'nheinumij
asuttu oli Aasia, jossa asui 47 henki-j
Idi neliökilometrillä. Euroopajsa oil
22 henkilöä neliökilometriä kohti^^l
Amerikassa kahdeksan.
Maailman väkiluku Jakaantui en|
maanosien kesken seuraavasti:
Aasia . . . . . . . . . . . , , . . , , . 1,254,000,0(»|
Eurooppa 593,OOO,0«|
Amerikka . . . . . . . . . . . . . . 321.OOO,0»|
.-Vfrikka ^ 198,000,OOj|
Oseaania 12.000Ä»|
PÄIVÄN PAKINA
Rappeutuvien porvarien "elämäntapaa"
listautuminen palvelee rauhaa, voit­te
te tehdä heidät vain kyyniliLsiksl."
Nlemöller osoitti, etta asci.<-tarii-suttuna
Saksa yol palvella idnn Ja
lännen ristiriitojen "neuvottolnpöyta-n
' i " . minkä ympärillä keskustellen
voidaan molemmin puolisin myönny-tsksiii
ilman yhteentörmäystä päästä
.sovintoon.
_ _— : " ' ' . » V
toimisi liian nopeasti Francon aseistami.^ek-si — uudeksi littoh»i.-ek.<i.
-Mutta kim Yhdys>-alt;un hallitus on ottanut ohjeliitakseen maail-
U)amalloitu.sohjelm:in. niin .sen täytyy kerätä lippunsa kantajiksi
titllaiäta yhtei.ikuttnaUista k^lonaa «mitä edustavat Kiinan Kansan
hylkiö Oiian« Kai-shck. Korean kan.<i»n vihaama Syn;»man Rhe.- ja *
tietyjiii Kspanjan kansain vihollinen Franco.
l'arempi olisi. tuhatkert;ui parempi, että. kaikki demokraattiset
maat ja hallitukset .sanoutuisivat päättävästi irti selKiisesta ulkopoli­tiikasta,
missä tarvita;in ylläkux-antunlaisia '"suuruuksia" lipunkan­tajiksi.
—Liittolaisuussuhteet" Ghian.tf Kai-shekin. Synpman Rheen,
Francon j a heidän kaltatstensii kanssa ei voi tuottaa muuta kuin
häviötä j a historiallista häpeää. Sitäpaitsi, jos Espanjalaket haluavat
selvittää «välinsä Francon verisen diktaattorikomennon kanssa, niin
se on yksinomaan espanjalaisten sisäinen asia. Francon dikatuuria
ei pitäisi ulkomaiden asevoimien j a rahan voimalla pärvääkään j a l k a a'
vastoin Espanjan icansan tahtoa r— j a k a i k k i merkit viittaa\-at siihen;'
Sanotaan, että koira rtäkee imtakin
luusta.
Toiset sanovat, että suu puhuu sy­dämen
kyllyydestä, tai että lasien j a
imeväistä suusta jne. - .
Kaikki tuo on varmaan totta, sillä
vanhat Ja viisaat ovat niin sanoneet.
Meillä nuoremmilla, joille Jumala ei
ole aluksikaan paljoa antanut, el ole
mitään oikeutta niitä epäillä.
Multa kun sanotaan — kuten vielä­k
in toisinaan kuullaan sanottavan —
etta "rikos.el kannata", nilnsitä täy-tj-
y pakostakin epäillä..
Eipä silti, etteikö Joitakin t>icniä
3-arkalta hirtetä ja joltakin "kärmes-ruumlen
kämpläreitä" panna Jalka­puuhun.
Multa herra, nimittäin rikosmaail­man
sellainen, on herra helvetissäkin.
Ottakaamme esimerkki kultakaivos-kapitalistien
omistamasta Toronto
valtain kansalaisilta $20 biljoonaa.
Canadalaisten k a l v o s o s a k keiden
mj-ynti. mikä kiihdyttää Richard Le­wisiä
St. Louissa. Mo.. on joutava pik­kuseikka
tähän verraten . . . "
Loppuosa artikkelista menee . s a ­maan
suuntaan.
^ Kaivoskapitalistien lehden finanssi-toimittaja
mr. Jeffers el yritäkään
kieltää, etteikö amerikkalaisten por­varien
"elämäntapaan^' sisälly myös
laajakantoinen rikollisten toiminta.
Päinvastoin hän vain puolustaa ca­nadalaisten
porvarien hämäräperäisiä
."lUketoimla" sillä, että "ifhdysvanolssa
on maanalainen rikollisten toiminta
paljon suiu-empaa ^a että he kahmivat
yuosittain 20 biljoonaa dollaria ygi-toksi
— Ja sijoittavat näitä "voitto-
Jaan" johtaviin "laiUisUn" liikelaitok­siin.
K tm kaiken tämän Jälkeen tavalli-
Olobe and Mail lehdestä, tarkemmin scsti epäluotettavat päivälehdct ja
sanoen sen finanssttolmlttajan pää­artikkelin
otsikko, missä sanotaan:
"Alamaailman sanotaan Yhdysval­loissa
saavan $20 biljoonaa Yhdysval­tain
kansalaisilta , . ."'
Tuon otsikon alla on tietysti mr.
Wellington Jeffersin nimellä varus­tettu
klrjoltiLS. missä sanotaan mm.
seuraavaa:
, Yhdysvaltato senaatin rikostutki­jat
sanovat, että alamaailman asujat
käyttävät sutirista voitoistaan blljoo-tda
Johtavien yhtiöiden osakkeiden
ostamiseen. He arvioivat, että "rä»
k«>t(wraAfat':* saavat vuosittain Yhdv»»
niiden matkijat sanovat, että 'rikos el
kannata", niin t K luonnollisesti tar^
koittavat sanod. että "pienet rikokset
eivät kannata"—mutta suurrikolliset
nousevat "meidän elämäntapamme"
yhteiskunnan korkeimmille kukku-fciUe.
Ottakaamme esimerkiksi viimeai­koina
suurta kuuluisimtta saanut y h ­dysvaltalainen
alamaailman pomo­mies
nrank CosteOo.
• Pääsiäisen edellä j a aikana tätnfi
Yhdysvaltain "alamaailman pomona"
mainostettu Costello sai paljon sua-rempaa
huomiota osakseen kuin cbit-kään
kristinuskon esiraivaajat.
Tosiasissa Costellosta tehtiin yhdys-
. valtalainen kansallissankari Joka u r ­heasti
j a vankila? pelkäämättä puo­lusti
maansa perustuslaillisia oikeuk­sia
vaikka hän uhattiin kongressin
halvekslmlssyj-töksellä sen \'uoksi, kun
hän kieltäytyi ilmoittamasta sitä
ktiinka suuret ovat hänen vuositu-
'Icnsa. •.•
Selväksi tehtiin tosin se, että hä­nen
tulonsa ovat erittäin suuret, ja
että osa hänenkin maanalaisista r i -
kosvoltoistaan menee " l a i l l i s i i n " läke-jTityksim":
Tässä yhteydessä nämä
sankarijutut lyövät siis yhteen mr.
Jeffersin selityksen kanssa.
.•ramän kU-JoIttaja ei valitettavasti
kylläkään ole voinut lukea läheskään
kaikkia n i l t i ylistytkirjoltuksla.mltä
pälvälehdet Costellosta julkaisivat
Tosiasiassa on myönnettävä, ^että
monta niistä Jäi pelkkien otsikkojen
ihailuun.
Mutta vanha ystävämme Pietilä,
jolla on' taipumusta kyynilUsyyteen
on tätäkin a.siaa seurannut melko
tarkasti. Hän k i i n n i t t i allemerkin-neenkin
huomiota siihen ja samalla
huomautti, että Costelloa tuskin tuo­mitaan
lainkaan, vaikka Yhdysval­loissa
on tuomittumonta kommtmistia
Ja muita demokraatteja siitä ktm hc
ovat. i>eriaatteelli£istä syistä kieltäy^
tyneet antaniasta vissinlaisia vastauk-cla.
minkä kiellon heidän maansa pe­rustuslaki
oikeuttaa, .
"Ero tässä on se, että kommunistit
ja muut demokraatit eivät ole.rikollM
sla eikä heillä ole rikosmaailman m i l ­joonia.
Jotka 'eduf sanotaan olevan
Costellon puolella", huomautti ystä­vämme
Pietilä. ,
Mutta miten selität xen että a l a -
nutaibnan pomo Co«teUokin vedettUh
kuitenkin i Duolueettoman oifc«id«n
häikäisevän kirkkaiden ramppivalojeal
eteen Ja voidaan ehkä loppujen > l
pufcsikln tuomita tiilenpäitä lub-l
maan? ehätti allekhrjolttanut hno-j
mauttamaan.
"Siltä ei ole suurta pelkoa'^, sanoi
Pietilä mietteliäästi. Ja piippuosa sjj
tytettyään hän jatkoi:
"Costello on epäUemättä T&ZS M
hänellä on tietystr vaikutusvaltaa Jil
vaikutusvaltaisia ystäviä. Mutta — H
tämä on tärkeätä — hän ei ole slU«B"l
kään riittävän rikas eikä rllttä*!
suuri rikollinen. Vaikka" korkea M l
ja esivalta näkeekha vato toisella M
mällään, n i i n toisinaan se on palo*l
tettu näkemään tällaisia CosteUoJ«-|
kin. Onpa se joskus pakoltettu paK-j
maan niitä vankilaankin hermoja»»!
lepuuttamaan, missä ne asuvat
missäkin lepokodissa.
"Mutta Costelloa suiurempien miö-j
ten, eellalslen kuin Rockefcllerit,
dit. ja heidän kaltaisensa Yhdy
loissa Ja Canadassa; tekoja el eäfll
tutkita, puhumattakaan nyt siitä, etöj
heidät pantaisiin rötöksistä tiilCDP&J
tä lukemaan.
Sitä paitsi sinunkin pitäisi lu*?!
enemmän päivälehtien; sfcandaalijtfrj
tuja", jatkoi PleUlä yhtä myrkyDiso?!
kuin ennenkin. "SlUoln ealslt h*»l
miten esim. New Yorkfai polii«Iea »-1
notaan tavallisesta flattajalasU«ifl
virastotolmltsljoihin asti p6ä«^j
osaUJsiksl miljoonien dollarien t * j
jukslsta. j a miten korkeitten virt»!
paikkojen ehdokkaiden täytyy xD»i»\
ten lailla ryömiä sellaisten t
man pomojen kubi tCkistellonkln «1*1
8ä. puhiunattaicaati nyt suiuemxopl
finanssOcunhikaista."
Näin puhelin ystövamme - - ^ M
eikä saDemerkinneeUä, oUut robke^J
eslttäft yastavftitteitft. tinänim i
m u k s e l f ^ t a kyynikolta