Vapaus, December 23, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, jouli&uun 23 p. — Tuesday, Dee, 23, IS^
i & K I : ^ $207. 6, m?. Amoxizea
Tel^Jioncs: Sgslnfgs Q£See 4HS22$
m t o r i a i Olfice «-«ESS. Massger
&£ii:bsL E d i t o r E a i a a f l ^mtHns
address: Sos O/Sod&siy. OnSaxio,
ildvertisin? xstea iQion eppJJsatioa.
Transiatiim Iree of cbazse.
omce DepQXtsasat, O t ^ ^ Puti-'
Iiiz3i0d - thzice "srec&Iy; Tuesdays
^"IXtltaids:^ and satOFdays tqr Vapaus
RUiJlsaiDg C^osqianyXut, at 100^102
ElDi St. Sutlinuy, Qnt., Canada.
Canadassa: S vk. 7JOO 6 ftlc 3.75
3UE.225
YhdFsvaSoIsui: i vlE. 6JG1> «fdE, 4 2 0
Suomessa - " tvk. aSO^^ ftk. 4 ^
f
Jr.
j . — Joulunpyhien vuoksi Vapaus tttnestyy tällä viikolla'(iistaina ja '
C keskiviikko'Utana, muttei lauantaina. '
^ . Yliteisvoihim -voidaan ratkaista monta sellaista pulmaa, jotka
r^'. ovat ineille yksityisesti voittamattomia. Tässä onkin se perusta miksi
^'pi^niihmiset" liitymme yhteen ja muodostamme järjestöjä, joi«
vden^k^^ edistää yhteispyrintojämme, kuten: kan?
i ^ i e n kuU)tu«rfperinteidemme vaalimista ja parantaaksemme
i fduddlista ja sosiaalista asemaamme. Tälle perustalle on rakennettu
l ;\CSJ;n3aSCAlJX,:n jäsenyys ja toimint^^
i - iMutCa mikään työväenjärjestö eji voi antaa palvelusta yhtään
^ ^; sen, enempi kuin mitä sen jäsenet ja kannattajat ovat yhteisesti
^ niille,antaneet ^'Tyhjän saa pyytämättäkin" sanotaan vanha$£^ suo>
' t nd^laisessä sananlaskussa. Tämä tarkoittaa, että meidän tulee jat-
<1(uyastvjar määrätietoisesti antaa sekä aineellista että aatteellista sy-
Jtyket^ja^yttöainetta järjestöillemme; jotta voidaan täyttää toimin-
^äassa^^i^ieetaukotjak^hiftää uusia ja tehokkaampia toimintamuoi;
toja,* . , ' . . " ^
Asian tältä puolelta tutkiminen osoittaa selvästi, että uusien toi-
^ Snitsu|ahröimea;iaktifdstien kasvattammen ja kehittäminen on ensi*
]uokkaisett<^^krWf:tehtävä/^^:^^^
•
on fsma mjirmm
VäSSMSfUBESSSA
SVOmOLAtSTES! USSlSAUJi
hoatoo. — V2äi)QpneeD jäsenet
bämxDästyiv^i eilen kun loordl Oor»
Chester nousi seisomaan j a jnihui
«ura&untlen vaaliproljleemeista-
Puiifiett aa» e l faöteniaan iftnjette-
Jyä aiheuttanut. Se J o b t u i ä i t ä kun
r 76-vttotlas Joordi Soithestex; jo&a
on ollut 2]l vuotta ^rlähuoziega jä£er
nenä; piti siellä nyt ensisimai5enpu<f
heensa, AP:n uutistieto^ mamtslc^
27 pnä.
• • • '
UäMJAr ON . . .
Kenraali iEIdgvayp sanotaan vaa*»
tivan, että 27ATQ nopeistnttaa aseis-tumistaan.
^ APtn' joohih* 15- p :n
uutisen otSUd» Clobe and MaU leb-de^
ä., • " ^ • • •
, »nTTTA VOIMIA "
PVUTTUU
NATO-ministeri pienensivät aseis^^
tumisbudjettia; ~ AP:n jouhilxr 17
pn Pariisia uutisen otsikko Glabe
and Mail lehdessä.
[ . ^/järjestojemme^mintaan nyt ja tulevaisuudessa. Mikään järjestö ei
olfa "katoa.'* '^htaaniatta^ ellei sq jatkuvasti pyri kasvattamaan
r~ , J uusia aktiivij^piä jä' toimitsijoita. Jos farmarilla esim. on «rXltäui.'
^^^Ipnsa, nl^Mn voi jonkin'aikaa harjoittaa riistoyitjelysä vuosi
' "^J^i^ p£räanf mutta ennemmin tai myöhemmin hän havaitsee, että '
' 'f ^f^^H i^öyhtjnfat ja muutti^ tuhkakasaa muistuttaviksi alueiksi.
'^'^l^i^^lnke toimii ja vaikuttaa'yhteiskunnan kaikkdn elhivoimai'
'S s&tttäätt osan keskuudessa.' Sillä qnmQtei Töppuijiattomat'voinet-
,' ; vacait, ^yt^t^vis;^;. sillä työväenliike l^iliessa heik^tufessaankin
«^^$stm tulmi^tiutta ja edistystä,' mihin koko ihnii^Hnnta' pyrkij.
1 "gt ^i^t^^^yaikka iyoväeiUiike ei toimikaan omahyväisesti itsensä vuok-
^ , p st,'vaan laajojen kansanjoukkojen ja koko kansakunnan hyväksi, niin
l.„..J-;:.:senvävo11isuiisott'kuitenkin huolehtia ihyös onian tounintaiisa ke-r
« bit^ämise^Jtä. . , . \" ,z •
t X AfctiivijäSenistön'Ja toimitsijain, kouluuttaminen* on-aikaa ja
'• \ » huoniattavissa''määrin myös varoja kysyvä tehtävä. % on erittäin;
1 ;;* mphipuolihen |a'väil^ pulma-varsinkin su^teelli^sti pienen siirto-f
' r )ai^ryh4)ä^v kuten Cani^^ suomalaisten keskuudessa. ^ Mutta yh-;.
tei^omUn kye(pn vaiMimmatkln ongelmat ratkaisemaan; r !Niinp^^
^ -yöidaankin ilomielin todeta, että SCAULrn (urheiluliittomme) ja^l
^ / ^CSIitk yhteisillä voimilla on tämän talven aikana jätetty taas järjeg-
'^T-^-^ä ^yliteiset kurssit;.mitltä pidetään> Torontoska;^ Sudbuiyssa, jPort
1 Ar^thUrissa, Timm,^issa. ja"Soutli Porcupinessa,"^Kirkland Lakella ja
; ^; Round Lakella sekä Sault Ste.^Marifessa. Nämä kurssit alkavat tam-j;.
mikj^utt U.pnäil^orontpssa Jfi päättyvät kesäkuun 7 pnä •'Soossa'^s
' :*>^'>!tSistä kursseista tulee luultavasti eiitjstä antoiSemmatt silla niiden oh-t
Pii
sm
niieateh ,«ttä, rtaist^n vofmisleluo^jaajat ja järjestötehtävien luennoit-
, . Vapaus-puolestöan toivoo, että kaikilla^ paikkakunnilla ryhdytään^ >
tosuriielessä v^hgi^telönaan näjta kujrsseja, ja että demokraattisten
järjestöjemme Iisa^i«kaikki maanmiehemme,antaisivat moraalisen ja-l&
ieeUisenkin ^Ulf^an^Ule nuorisokursseille. , -
•
' ./Viime'viikolta kiintyi suuren yleisön huomio niihin raakamaisiin
vas-i
' ; KuvaavM muuten on, että poliisipatukan heiluttammen ei tuot-
4 . '/-^ |tanuikaan tohrpttuja tuloksia.' ^uisevillen urheat teksUilityöläiset
«ivat sutoVtuneetkaan nuolemaan ruoskaa heiluttavan orjavoudin saap-f
' pait4; yaän seisovat päät pystyssä koko Dupessisin komennon pahuut-
"\ ^,r|ia vastaan. '5/kä tässä, kaikki: 'Uutistiedot viittaavat siihen, että koko
^ ^-' Xouisevillen, väestöi^ aiöa pormestaria'ja katolisia pappeja myöten ovat
< 'lakkolaisten takana ja' Buplessism poliisitoimintaa vastaan.
' < ' iMuttaLouiseviUen tapahtumilla on Quebecinrinaakunta^jojenkin
^ ' yli ulottuva merkitys. Kuten tiedetään, Duplessisin hallitus on niitr
tänyt oinalaatuiäti mainetta munalukkolakinsa perusteella. JiMyös tie-
^ detään, että tätä. munalu^kolakia on aikaisemmin käytetty ''vääriä'
\ ^/ aj.atuksia" omaavia työväenjärjestöjä vastaan, joiden oville on pantu
. '^'..munalukot ja sitten tekopyhästi selitetty, että Quebecin ranskalaisia
' f on suojattava sellaisia tai tällaisia "vääriä ajatuksia" vaStaatf: (Näitä
f, .tustavat VVall Streetin suuren rahan yliherruutta Quebecissa ja maan
talouselämän perusjuuria kalvavia sotavalmisteluja.
E
1 S. Lavrm
Reykjavik. — Islannin amutei-osallistan
noin 20/HiO työläistä
ovat monet ellntarvUcbeet loppu­neet
banpplsta.' Masfhoan Am-matMybdistsnfEten
litto nn^ l^bet-tänyi
laUtolal^e avos^sta j ^ ift-dnstelliit
bninlta snuren avmi jtar>
,V^issA labbolaiset ovat. Jos lafckei
'iatton. ' - - . r
Työnantajat eivät ote„ tehnee^
nataan vsstacliclotosta t y ö l ^ -
,ien vaatlnrasten Johdosta. Työ­läiset
ppolestaan ovat päättäneet
seisoa InJina voItoUIseea loppnno
asti.
hyv^syl täällä päätöslauselman,: Josf
•SS' tuiomi^taan^SUL O Tepädeniokntattir
set Jjifcjslain muutosehdotulsset. Pä^r
s l h t ö e r i l ^ . B.' ftusseilon mää^tty^
läh(;itämään kaU;i)le union osastoille
!ike^oit^en lähettää asiasta piptes-
^ ieja Oeiäiira'ari.' Samalla ön osastoU-le
lähetetty DemokraattistenCäkeuk-
,8le» I^ton lentolehtisiä. Joissa BUl O
'r^rki^ys^\'sej{»tetaan. ' ' '
QB^zn pääasiallisen jäsenistön Caf
i}adfissa muodostaviit ^iniUpegin kaj*
tuvaunutyöläiset^mutta. sillä on l if
saksi joitakin pienempiä osastoja
^ul^n fkunnallistyöläisten ja konepa-jktyöläisten
Q:^6to?K, - i
"^nion ^ps^ibcteeri B . B1 ^Ru£sell.
on ^ksi niistä miehi^tä^ Jqtka vangit­tiin
erisinmiäisinä vuoden' 1919 suur-
Ifikon aikaxufr rikoslain 98 pykälän
nojalla. Mainittu pykälä pöistettUn
yleisön painostulssen ansiosta laM-kirjoista
vuonna 1936.
T ^ i s L — {»ohjois^tlantin paa­tin,
Julisti neuvosto, että Rans­kan
taistelu. Kvietnamllalda vastaan
Indo-Kiinassa on yht^ tärkeä lähneUe
kuin Korean sota.
Julisiultsessa el kuitenkaan sanottu,
että sen taholta ? suunnitellaan jotain
toimenpidettä jndo-l^ihiassa.
Banskanulkominiisteri Robert Schu-man
Ja-RanslEanmerentalcaisten'alu­eiden
ministerivJean I<e Toumeau ve­tosivat
länsimaihin^ ja-'pyysivät mate­riaali-
Ja f inanssiapua.
Kysymys xotosctmista on oUut esif^
lä monls^ pfrättaisisBä. TlK:u ylels^
istsimo^^a.. F^haUl^an koolla ole^
vassa;7; istunnossa se on mycSään
otettu työjärjestyl!3een 1^^ aasialais;
arab^fllfl^ffrnftfiTT ^ j^rynnöstä. iBsitykf
sen memorandumi^ ' isorosteta^
että r/.e%Afrik^ / rotävainopb|itii]^t
ka 6n "gKrn' JhirflsSikeulLtiTeh' jnlls-tuksen
vastainen ja^et^i se tÖL^syn'
nyt^nyt ''räiaidyarhglisCTi ? ilJ^ttteen,
joka -vanrantaiC kansojen rauhaa, ^
Tämä rotus5ortO'on^todellakin ykä
kaiklEein bäp^Uisimpiä - mustapilkr
kuja aiicakaii^enamme^i^ti^
haUituksen iraUtiildca? sen aluella äi
sUvia intialaisia;' kohtaan tuomittiin;
Jo Y ' K : n ensimmäisessä Istunnossa vi:
1946. a^vtta fibittte j a myöhemmin:
'Malan, eiv^fottaneet Huomioon l^:n:
päätöstä. Tämän lisäksi, .senjälkeen
kun tri Mafenin; kansaUioenvpuolue
pääsi valtaan; on rotuvaino, saanut
äärimmäisen luonteett.;KoIu>iJ mäa-:
ilman mielipkle on syvästi hämmen-;
tynyt tämän, johdosta^
Btelä-Afrikan alkuperäinen ban­tuheimo,
jonka v ä ^ u k u on 8;500XK)D;
ja' muodostaa 70 pros. koko väestöstä^
on-Joutunut paaria-asemaan: j a ::on
puolelM' nälkäkuoleman partaalla.
Heidän elämänsä määritellään rotUr
laUIa, Afrikkalaisten velvoUisuus,
Malaifin^ lain mukaani, on tehdä työ?
tä eurooppalaisille; Elclvät he 'tee.
joutuvat he siliTettäyäksl;: erikoisesti
m ä ä r ä ^ e alueille. Nämä alueet
ön' erotettu ulkomaailmassa; ' j» ah.--
dettu' kauhean l ä y t ^ . Kun niissä
ron vähän maata ja Sekin huohoa,
niin ahdetut ilmiiset eivät saa riittär
Västi ravintoaineita; rjoutuen. eUUnääl^
nälkäkuoleman, partaalla. Vain
i:eib:kein voimakkaimmat pääsevät
hiistä pois aliekijjoittamallaurakkar
työsopimuksen Mivantoilim,-tehtal^^^
siln taikka maal^qille. r • ^ , ]
Saddiltatuhansilta b^duIaisUta on
Etelä-Afrikan kaivoksissa kielletty
kaiklcf ammattityö; He sa
mennen tai kahdennentoista osan sii--
täpallsasta mitä eurooppalainen am­mattitaidoton
työläinen saal Eroitetf
t^na perheistään. Jotea on Jätetty
eristetyiUe alueille, he- asuvat para­keissa.
Jotka on ympäröity piiMd-lanka-
aidbiUav BantulaiSet'maatyö­läiset,
joita- ön noin 2;SOO.OO0f ovat tof
deUisia" knhTeorjia. joiden omistaja:
saa ruoskia j a piinata J i ä l ä l l e v J^
^ e t t ä p ^ S f t ^
Mulatit Ja mtialaiset, joita on huos
mattaya mä^rä ^telä^Afrikassa. o v ^
8aW*aafcien.sorron alaisin^.7'^';i<
Kaikki ei-eurooppalaiset neljä viir
desosaa koko väestöstä eivä); saa
nauttia kansalaisoikeul&sistä' eikä
heillä ole edustusta; parlahsentisöä^{:
He- eivät saa. m^atkystaa pois* asuto-pgilkp^
taan. • ' Voidakseen vierailla
•toisissa" k s l i « ä > oila^ Ij^osaUa Jä(-
'keen kello 10 illalla,' täytyy heir"''*-'
jnear& puistoihin taiteattsreibln, ti&
eivät saa. kävellä jalkakäytävällä vaan
kadulla
Voimassa olevalla rotulailla Malanin
.lasitus on. lisännyt orjuutusta. Ei?
: eurooppalaiset voidaan? asettaa kaik-keinankarimpaan
rangaistakseen; Jos
fae menevät kielletyille^ alueill? tai
eivät maksa, vezojaanjnääsättyyn ai­kaan
mennessäJlTnden^^^
ei-eurooppalaiset voidaan karkoittaa
täinen l aM on; tarloitetta kaikkien
saDinen Kongressi; Etelä-Aftikan
Kansallinen. JE5mgressi sekä toiset
järejstdt ovat .taistelun etunenässä^
Jotkut näistä.Järjestöistä ovat val-koiftoisten
järjestöjä, sitten viime
kesäkuun on futu-i vastustust^steiu
epäoikentettnJa^^iakeja vastaan ollut
käynnissä. Zia>ko maassa ihmiset
västustavat;^^tä ivastaan Imhdistetr
-tettoja rotusQStOlakeja;; He r repivät
i&uikulupansa. irtmenevät kulknenvoi^
hin. jotkac>on:V3rattu vain valkoisil-edistysmielisten^
järjestdjen'imuskaä-'
misekd- *; ~ ' „ - ,
'HotueristännslainMLperust3rkottuk-<
sena on toimittaa kaivoksBler tebtoil-le
ja maatiloine, jotkaN)mIstaa'%er->
rarotu". halpaa -työvoimaa ja siten
n ^ h d o l l i ä m n } ^ pa^jiw^ vott^Ja.
l^^lanin hjilUtiikisea. men^ttäy aeu-'
raa- natsien menettelylSapoJar^ i^cgki-tysleirejä
» ^övoiman kontrop.pblii-^
sjen raiitai^skmä ja'^ työläisten s3in'
taso- aaämp^^tt mahdollisen* rajaan.
T r i Mialan itse on-sanonut;.eiia maan.
talQudeiiitien rakenner,penistutt-aiku<-
asukka^en-tjräyoimäan, 2d^Ös^^ö«
ministeri-Ja yleisten töiden^^ministeri
ovat moneen k^rtaanr parlamentissa
sanoneät, e t ^ koi^i steiä-z^friksn^ e-;
l ä m ä n t a p a ^ r o m j ^^
ro& perästalle. " ' ^ ' -
;TiiIoksena. tästä politlika^a omol^
Iut;8e;vettä^ ei<^ur;oop|^alaif»
tavBSti suurin osa kansästai^Olää^sa-i|
oinktlvaamattomassa puutteassa^^ T -
^ : n ' eiikoiskomissionl on^tod^ut,
että- fiEelä-iAfrikan- kansa* on. Äuo-xuitiaaia:
ravittu* koko maailmassa.
Tällainen politiikka; luonnollisesti
^ n kohdannut maan väestönjsuufim'-
tnan, osan vastarinnan.- Afrikan Kan-i
le{, menevät :«tos j ä l t e en 10 illalla Ja
pitävät mielent^AtuskakonkBia; joissa
he vaativat <iotidakien poistamista; r
Viraiiomaisetrvovat' Vastaimeet n i i^
hin vangitst^ifjilla.'ampumallamie-lezfosoitt3ji%;
isekä ^muilla väkival-t£^|
jsilla j a TaaoQIa t(dmenplteillä. Oi-'i
keusministeriSwart> ryhtyi: heti sori
•vellnttamaan käytäntöön kommunis-mivastaista
lakia ja vangitsemaan
vastustusliiketfä johtavien jäijestö;;.
Jen johtajia.tfÄaniesJMtoroka; j a Wal­ter
Sisulu. ^Afrikan EänsalUsen Kon­gressin
rpuheeijohtaja ja sihteeri
t r i :7usuf:Dadoo. Etelä-Afrikan m-jtjyösMn
sleSä «m iQrvä babvffar-
JoOn J3 baiken topnkä lisQskat
tansslfe Jos be&: bnvftfaa pdate
sepiasele^ niin simenMii, on' U -
Sisäänpääsy an Batkillg vapaa.
Tolkaabaa b^kkl> v&ttaoaä^
l i a n ^ Ota. Undet ^ ^ n e t omt
tervetoUdta, Jotoi' tmäcaa tntta^r
vanne :tnllessanne. — -Välittä. •.
St Catiiarines.. — Tässä, j o u l i ^ -
reiden keskellä j a lisäksi^ läelä huo­mautettakoon.
„eitei<-vainr!i^< unoh­taa
kahta hyvin • tärvää tilaisuutta.
Niistär on jo kyllä paikallisesti ilmol-tian
asongr^in puheenjohtaja, sekä i tettu. mutta' lisä ei tee pahaa. ' ,
'monta muuta, on vangittu ja tuomit- tjrheiluseuramme kokous-on joulun
•tu^S»al±otyöhöi]^'
-^Eteiä^Afiltiuiitrotusorrosta on tul­lut^
;kan6ainväll^en kysymys. Etelä'
Afrilrän Unioni on V K : n Jäsen, se on
allekirjoitanut. ^ ^ : n peruskirjan' ja
— E l hyvä rouva, ei tuo poika tgL
se enää lastenlipulla, hänelläiaa ia
Jo p i t k ä t housut.
— No jös tässä tulee kysymsbeta
•housujen pituus? niin kyllä kai nS
sitten pääsen lagtc» lipulla, vastoi
rouva.
MENI LOUKKCIJN
"Minä en suinkaan Juossut
perässäsi: kun seurustelinune'','aBa
mrs.-Bnnvne. ^ "
' « E n sitä väitäkään... Loukku «i
juokse hiiren perässä, mutta'hiä
menee loukkuun^^ vastasi mies.
MYRKKY EBIKSEEy
— Ostan näitä hedejmlä sairaani
mieheUeni. Onko.näöiin ruiskuteta
myrkkyä? K,
—Ei,o l e . . . Teidän on parasta
ilaa myrkky/rohdoskaupasta. '
• • •
NSKKPimEASSS-
^ täten ^lupaUtjuiuttto Umiis-oikeudetJa|
p^u|vapaodet kaikille Ui-
'misiUe' väU^tst^ttä rodusta, suku-puol^
ta. kiefesta; j a uskoimosta. 7 -
4^:n;Peruskl^ia'^^^
ljaa'vastaan,_jgta hai-joltetaan 10,-
<WM)06 : el^eurippppalalBta kohtaan.
sa^da;Siil^en erikoisluja poliisilta. He
eivät saa' matkilstiaa^ samoissa kulku­neuvoissa
kuin eurooppalaiset, eivät
v; Suomensoolalidemokräattisten
. iinini«**rf»»» yyTTi" tmn^tpfcf"*" • palk-
.kallslalla.olevietf'spsdeuk pomojen
> svnrien^ rötösten- Ja' vääsiii^ytös-itenstnltUaf
päivänvaloon, vitt^n-r
Un paljon on vid» tideniatta)
: edosknnnassaynu tehtyjen paUasf
-tttstenikaatta,'on: suorien jQUkkoi
Jen kegftundessa^i havaltavlgaa^nti-
> faaavaor: raohatiomnatt»^ v:
muhattomnns ja rikollisten; i ^ i ^ ^
seen^-tastmtseen saati^tfi^t^vaiatl?
t !'^mu^ Oni niin voltxal&ai j e ^ '
ndolsterfc Kekkonen:: oii':.9lInl::/paf
,k<iltetto„tekeinään yrityl^ei^.xJ^f
sen- mieli^
FääniinIsteci>Kel^osen > t a i d m^
14 pnä pitämästä puheesta jlak^-
igto n&^tit^ VapaarSana- seitV
raavalla tavalla: \ ' [
"Maassa vallitsee henkisesti sakea
«ilmapiri. IVIonet vaitavamieliset kanV
salaiset ovat^esittäneet siiVä"minulle
'suuren huol^tuneisuutensa.^JOn esi^^
tetty pyyntöjä, että^ lausuisin Wdeni
tilalla masilmair vehhäfuotannassa
Tämän vuoden viljasato 128 miljoonaa tonnia'\
^ USÄ, Canada ja Argentiina sivuutettu
vostoliiton teollisuus valmisti jo V.
1950 222 erilaista maatalouskonetta-
MoskQVAv - r 5?euv9stoiaton tänÄn
vuoden kokonaisviljasato onv 128,milr
iJardia kiloa eli 9,600 mUJopnaa kUoa
suurempi kuin viime vuonna. Vehnän
* 'MutjtaLouisc?villessa Duplessisin hallitus heitti roskakasaan moi-
; ~ set }^]^|kkeet^jä näytti, todellisen olemuksensa, Louisevillessa osoit-
^ *^ teutuJ,>ttä Duplessisin hallituksen poliisiterrorija ajatusten kontrolli
•'..'j^hcUsiuu Mikkiä työväenjärjestöjä ja kaikkia työtätekeviä vastaan,
'1 • ^"^ ^^'^ poliittisia tai uskonnollisia inielipite-
' saaitaaiolla. On nimittäin muistettava; että Duptek^
,^^"^ä(ttmaiset ovat käyttäneet kaikki "kirjoista löytyrät" 'kepposet ja
' ', ; muitakin Louisevillen tekstiilityöläisiä vastaan, jotka on pakoi-
- ggju nälkäpalkkoja maksavan amerikkalaisen yhtiön toimesta lakko-
, 4aisteluun 'KATOLISEN SYNDIKAATTINS.\ johdolla.
^ Kaikkien oikeamielisten canadalaisten myötätunto on luonnoUi-i.
; ^ i LouisevOIen urheitten tekstiilityöläisten'puolella Duplessism po-
^* r ^]|l^ja ja yhdysvaltalaisia työnantajia vastaan. Samalla Louisevillen
)^ "^aus on uusi osoitus siitä, että kaikki "kommunistivastaiset" poik-r
^^j^^^^^ terroritoimenpiteet kohdistuvat loppukädessä, koko työtä-
^C^^^ 1^^^^^^^'"""^ «»"««Joy» Isoko demokraattista järjestel-
«maa vastaan.
•|:j^i!aiK^?^a^r'•^J.^^a^^;,^^
mmm
^ lasta palanut
liitiaatsl ;
: i i ; o ^ tilttie Sock, Ark. — Viime
likonai: kuusi lasta sai sur-
^.;^3f^m^ inm tysuunl räjähbi. Ja
tulipalon,,joka tuhosi raken-
^.S^MsstiSSi (Johnny Bardin, sanoi., että
--^fSSjäfatfys .on'todennäköisesti tapabtu-
<mits(lnm lasten,jsä.käytti.paloöljyä
; Hauen ^rtyttamiseksi lämmiiysuuniln.
Yaatetustyöläiset saivat ;
palkanl^orotuksen
Toronto. :-^:--Amxilgamated Clothing
Workers - of American j a Northwest
'Sporttvearin^kesken: allekirjoitettiin'
keskiviikLona työehtosopimus.-. Jonka
muicaan työläisten • palkkoja 'korote­taan
IVa sentiUäi, tunnille. Sopimus
koskee 225 tyäälstä. . ,
union j a mainitun yhtiön välillä.
Tokio; — Japanin kivihiilenkajva''
Jät palasivat takalsii>'työhön - l ^ k i -
viikkona-senjälkeen kun hallitus jul­kaisi
hätätilanteen.- Lakko kesti 61
päivää.
Kaivostyöläisten lakkobomitea hy­väksyi
hallituksen välityslupauksen-senjälkeen
: kim • ksivostyöIäisiU
myötmettiin seitsemän prosentin pal­kankorotus
j a 5.000 Jenin ($14) avus­tusraha.
Sosialistisen maailman
kauppa moniii|(ertais-tunut
5 vuoden aikana
Moskova. — Neuvostoliitosta-.vier
dään nykyään koneita j a muita ko^
netarpeita sen naapurimaihin noin
kymmenen kertaa niin paljon kuin
vuonna 194a. Kokonaisuudessaan on
kauppa > kansandemoksBtioiden ja
Kiinan kanssa kolminkertaistunut.. V
kokonaissato dn tänävuoima 48 pros.
suurempi kui^ esimerkiksi v. 1940.
Vehnän viljelyksessä"^ NeuvostolUtto
on vankasti päässyt ensimmäiselle
tUalle maalUnassa jättäen jä^ceensä
sellaiset vehnän suurtuottajat kuin
.V§M^ Aisentiinan ^ a Canadan.
Parhain leipäviljasato saatiin tänä
vuoima. TJkratoassa, Fo^Jois^Ka\ikaar
siassa Ja Krimillä. Hyvät sadot\ on
korjattu laajoilta' alueilta.
LeipävilJaongelma.. jiata, aikaisem­min
pidettim eraäixäkailÄ<äii,v^
keimpana ongelmana, kuten G. M .
MalenkQV sanoi puolueen l'?.. edusta­jakokouksessa,
OA; nyt menestykselli­sesti
Ja lopullisesti ratkaistu.
Tämän vuoden ailcana on huomat­tavasti
lisääntynyt mydskuitupella-rvanv
anringonkulran; pertumn;'r^^
ipuuviuän Ja sokjeiijuurikkäanr k&kö-f-
nalssatO;^: -'"'•r- li-t""""' '~
Tänä vuonna maatalous.'saa suiuren
<^ääJän;traktoreita^ —^^^^
' telaketjutiBktorei^a — samoin tcu^
myös' kombaineja ja : muita inaaä!'^
louskoneita. Maimttäkobn^ että ikeu-
Nyt'valmistetaan, myös korkeatehoisia:
puuViliai^rJuukoneita j a koinlKkine-ja>
Joita käytetään pellavan,- sokeri­juurikkaan,
-maissin, perunan - ö?m.
maatalouskasvien korjaamiseen^
Vuoden 1952 aikana maataloustöir
I den koneistamisen taso: on' ja^ä^ivasti
kplhonnut.
asiantilan johdostar ]Ktjn viime-tors-;
'tainafkeskustcStUn yleisestär tilantees-;
tav/niaaiafelilton: eduskuntaryhmän
valtuuskunn^a^t; JoUe t^kenvin mi-r
nuUevkohdisteftdstajpyyimöistäv val-tuu$
kunta>-6Ui>sitteli. että julkisesti
latisuisiä käsitykseni asioista."
«Täin sanoi: p ä ^ t n i s t e r i Urho Kek-
Iconen tk. pitämässään ra-
;dIopUl»eeM^7-jb^a hän i ta
jbsljin ky^cMBii^^iseUa -^menestykseUä
^S^tl pi^))i^|^a poliittista llniapii-i
riä;; jossa';ptth^^^ mukaan on "jota-'
kitr tmUcka^t^;,^; on .omansa': le-:
vittömäqti^iiiefiällaiftoa j a hämmennys*
tä Jömsaliusten .^emn''.
V (Pääministeri anyönsir että ''sodan-jälkeisinävuo^
ina?^ ön , tapahtunut
tuomittavaa, mutta asettui' sitten
puolustamaan <3 Väärinkäsityksiä tut­kimaan
asetettmi Tervon'^kiHniteaa;
Kansan; pitäisi-, vain '.'mqlhaa' jav o-dotiäa'.
\' jPimWa |nti|^^itteh eteiä psykoloo-
" ^ t a ^hjt&nä^e,' miksi kansan kesf
kuud^sa :kil|bi|srmystä. herättäneet
vä'äri4käyt^l^))aljastukset on suo­ritettu,
ja iohbeni vielä viitata sos-i
dem-jöhtajiä^l^lustaakseen "noita-valnonienttalit^
ttiinkhi".
. Vaikka.;pilän|ttUsteri^ K
pukisi vakuuttikin, että "en ole pyr-kinytupuolusfl^
aan tuoniittavia te-
<k0ja'',' i ^ i n i yleinen sananaset-te|
unsaj .^'työrai2han" pyyntömecn an­toi
Weluumn»in kuvan
kiUn' ^ kursailemattomasta asioiden
selviti^mises^; mieluummin venyttä­misestä
kUin ^ /^tkimisesta ttuoreel-t
a ^ t i
javuudenvuoden päivän ^«llsenäsun^
nuntalna.' Kokous on fvuosikoknusta
valmistava kolcous j a valitaan siinä
ehdokkaat eri tehtäviin. Saapukaa­han
suurella Joukopa kokoukseen, sil­lä
asia on h p i n ; tärkeä.
• Sitten toinm:;buon^
on uoden^ vuoden valvojaiset. Ne
pidetään Vort. iVirellerissar uudenvuo­den
aattoiltana^ Vanha- totutta; ta­pahan
oh; :8e, ettäi uuttaCvuotta; ote­taan
vastaan valvoen, tietenkin*Joka
paikkakunnalla^ ' omalla tavallaan.
Toisilla> paikkakunnilla on kapaxet-teja,
J.hQtellitansseJa j ^ mitä: missä-km.
-Me täällä päätimme Jäljestää
Torcoitp. — Qntarlpn. syöpäraii^
ton puhe^enj^l^taja Arthur Ford s^:
noi torsoina.' etta^ Port Ar^ijr|
(tai r\i?rt IViiiamin) sairaalaan'tflii
laan/^ntamaan: ; kobolttiponuQittaja
:niin- pian;kuin mäbdoUist^^^
vain: tavalliset tanssit, ;mutta-;U
hauskat tanssit.: J a paljon pienem­millä
kustaxmuksilla imin-hotellitans-sit:
c Mikäli, taas; hauskuus on kysy­myksessä,
niin se on kunkin oma
asia. jokainen voi pitää, hauskaa
niin''palJon.kuin voi.
' Tanssit pidetään; kuten Jo-jnainit-tiin.
Port WeUerissä Ja kai&i-ovat
tervetulleita samom Imin-sunnimtain
kokoulEseenlcin: — U.^H.'
, Jamä^iff alkoi ensiinmäisenä
tuottaa banaania suuressa mittakaa­vassa.'
'Kalle: "Kissat ja pöllöt -vi^ät ngSii
dä pimeässä- ja" niin tekee slskokia.
^ u n hän eilen illalla otti Matin tB^
Jtäan aivan pimeässä etcisesä niiah^
sanoi:
— Mutta Matti kiltti, miksi et «ie
ajanut partaasi tänään.
•,taa:koituk^een.:on, senaattorl.Non^
"Paterson luvannut; lahjoittaa tanfiP
taval^ rahat.
Port 'Arthurissa ollaan: sitä löliäiai
että: se/Sijoitetaan General^saim.
flaaniijossa-Thunder: Bayn>^öi)ä^
.nilUca on.«iJainnut.sitten v. I04a ':
Kobolttipommittaja: on syövän.lä^
sittelyssä hyvin- tehokas.
-l/irebsters Comer.^— iSJ:n osaston
sääntömäi^äinen kokous' pidettiin
joulitkutm ; 14 pnäi osaston haalilla.
'Asioita - oli> runsaasti käsiteltävänä.
Päätimme pitää .iltaman Joulukuun
26 pnä,;sifs tapaninpäivänä.-Se tu-^
Ikb olemaan puurojiäilä ja siellä esi-
> tetään myöskinf ohjelmaa/:mm;; pieni
näytelmä; I J ^
säänpääsyfon 75 senttiä;;mlkä oikeutti
taa syömisiin Ja:'JuomisiiiL ohjelman
-seuraamisen lisäksi.
••: Kokouksessa Jaettiin myöskin pro-testikortteja
Bill Oivastaan. Alle-khrjoitettuina^
kortit lähetetään alu­een
- parlamenttiedustajalle.' : Myös^
kln hyväksyttiin vaatimus Rosenber-gien
armahtamisen > puolesta; Se lä­hetettiin
presidentti Trumanillc.
-Toivotamme tervetuUeeksi t a k a i si
Lotipalkkakunnalle - Kataiset: j a mrs.
Saaren, jotka olivat 6 kk. Suomi-matkaUa;:
Heillä kuului ollen' oikein
hauskaa ja paljon heiliä oli kerrotta­vaakin
syntys^ämaastaan ja olympia­laisista.
Kuolemakin taas vieraili paikka-kunnallannne.
E^nsalaisemme Väi­nö
Tiioml'kuoli Nevv Westminsterin
sairaalassa joulukuun 11 pnä. Hän
ehti olla sairaalassa*^ vajaan vuoro-
Ei^nhowerin Korean
matl^ ^istannukset
Wa8hIngton Presidentiksivalit-tu
Dwight D: £isenhower teici iaat^:
kan Koreaan, kuten hän oli aikäif
semmhj; suunnitellutUn.: mtkälö
Mr. FJsenhower'viipyi- kolme- v u ^
kautta; Ylemen käsitys on. 'm
hallitus maksaa.tästä^-matkasta'Jo&
tuvat kustannukset, vaikka' ^Bisen;
hower el vielä hallituksen palvdnk»
sessa^ ^ol^aan., Mutta presiitentä
T'rum£W^ott; Jo* etukäteeni lausuiait,^
taksumanr e t t ä jos (Bisenhover Mt^
kustaa i ;Koreaanv < tuUcimaan:.sotati-lannetta^
luultavasti hallitus maksu
siitä johtuvat Indut. \
Matkan :teki Eisenhower
tain laivastolle, kuuluvalla; lentokc^
neella; Tällaisella koneella maksaa
matkustaminen, noin 500 doniria
tunti ja kun matkustaminen thtlP:
valloista Koreaan, j a sieltä takäi^
otti 95^ tuntia tämä merbitsi sitä,~että
yksistään 'matkaktäsL olivat $47,500.
LuonnolUsestikm matkialla oU multa;
lein., kuluja^ mutta kuka ne maksaa
siitäAeivät asianomaiset halUtuksen
virkamiehetkään ole- maininneet• ml;
tään.
kauden.. Kepeät mullat 'haudallesL;
Syysilmat täällä ovat oUeet vaiHUi'
leviä."' fcnsin oU pieniä pakkasia Ja
nyt ön pari viikkoa oUut kyUniä »•
teitä Ja myrskkyjä. Lunta ci ole vie­lä
kuin vuorilla. ;
Hauskaa joulua Ja onnellista uutta
vuotta Vapauden lukijoiUe! — Va-littu.
Cdaapunut toim. 22 pnä)
' ^ ~
^ Canadan farmeilla oli ke^kuus*
sa v. 1952. lAiOfiOO llievosta.'
st ^
NL:nHSuomen yhdyä^
UikeiiiiersQpimukset.
on allskirloitettu
:MbskoW:>^ Moskovassa aUekirj(d
tettiiix jouluk. lär pnä "HBlängin" ja
Leningradin välistä matkustajjayh;-
dysliikennettä: sekä muuta Svomenla
NeuvostolUtön vSJistä ytadj^sliikennet-tä
koskevat pöytäktrjiätl joista zveu-
Totteluja k ä ^ im asianomaisten. mai­den
valtuuskuntien väliUä v ^
rayyskuussa> r AUekirJoituksen suma
Kauppasuhteiden nopea kehittsnnl-.
nen^ merkitsee rnäidext:mjHdem/asdk^.
kaille e n ä s ^ impeampaa^^ 1 ^ ^
nin kehittymistä. ' ^
y;^t ^ l i o m ^ puolesta Suomen MoSr
kovan-lähettiläs Cay SundstrfilcK^Ja
-Neuvostoliiton puolesta
4^0sn|inisteri Gunbodin.^^
kennettä-ko^evat cqp^tnukset'
voimaan tammik. 1 p n ä 1953^
Ispafiliiuhan s i i seiyMnt
Vanhassa kupletissa sanotaan näin:
"Amerikan maa se on lämmin
• ' ^ maa. ' " ^ ,
mutta Suomi On vilun arka
j a Amerikan xannaUa.neek^^t
että AmWkka on
ja^ ett%^aikki , ^ v a t sii^>lämplmä"n
ja vystävälliseii^^rast^
[ v/^ellaisdi^k
tavat-ov&£^nyt kuttenkift-mennei^-
teen kuuluvia. ^ , •
KukääJUi^^joka ei oi&aa "hyvää" fasis;
tista menneisyyttä, :talr Joka ei äänek4
^Istf^Soatiä^^ameirikl^^^
-mtes-, ja sotilaspärien sotavarustduj^
Euroopassa ja Aaäassa^ eLvOle e n ^
teivetullnt Amerikan rlHid^svaltöihinl
Keskiaikaiseen noitavainotyyliinon-
- Amerikassa saatettu ensiksi oman
maan?' ihmiselo vankila- ja kuoleman«>
. Lie on;\räi^^^yt 12K :n sihteeristön
jä6fenten>;4ÖUitonee^ aiheettomaii
: - r p^ amerikkalai­selta
tal)Olt^\.
Kuten' sanomalehdet 'ovat kerto-neet.
yritti Lie enshx'rimpuilla täl­laista
" ^ i f i y ^ ^ t t e n Kansakuntien"
^asiOihinri sii^^ältumista vastaan.vMe-:
pelon' alaisik* ja viimeksi iiyhdyttj^
ulottamaan^ aaltoistenkin m a i t^
ihmtäin. ^' -
Tässä' j o i t a ^ viikkoja sitten sai
maailma lukeaesini.^seuraav8n paljoni
puhuvan untlsen:
. .-lUeiK Y w k » — :xhds?vaj-
.taln kumoUksdlista-toimintaa tn|r;
kiva valtkmsyytta jistö on kutsunut
f V K r n s^gsihteerin Trygve Li^n
kuulusteltavaksi sen Johdosta, että;
nipä häi^ jo idkikm pitkäUe. että uh^
kasi ciiotj^ir\;^
Asia''']^tex)k& saatiin lutviintu-maanniin^.
et^l^e alistui; ryhtyi erot.^
telemkan^:^^;n palveluksessa olevia
amerikkalaidia,t'tmääräysten' mukaan'^
j a sai Jäädä p^caUeen.
^^^Motta-yhd^^talai6et sodan vai-mistäijat^^
ja 'iai^hanvoimien viholliset
:eiväti t y y d y l ^ ' ^ että rauhaa ystä­vät
Yhdj^v^^lisa saatetaan pelon
.valtaan ja^että^ heidän suunsa tuki­taan:
vankila- ja^säiikptuoliuhalla.
^ Se ei r^i^ta. "'Shdysvaltam suuret
kenraalit-oval^l^tineet sotasummiteK
:gunsav>-^'0^<roj lausuntojensa mu­kaan
rrr sUl^j^j^ viisaalle perustalle;
e t t ä LänSl^^^^rcmppa ym. Yhc^rstsal.
tahi '"liitä>Ia£s^'' antavat tykinruoan
i a Yhdysva^r aseita ja johtoaivot,
sikd dn knikenfianen amerlkkalaisnu-deni:
vaBtx^i^:iinaiennettava ^ myöskin
iiäissä ra£ä!s^"^
^'Nltnii^ marraskuun^ 17 pnä saa­tiinkin'It&^
li^äshingtonlsta lähetet-tyiiiuthien,
jossa'sanottiin: "yhdys­valtain
hallitus <m ryhtyxQrt toimen-r^
plteiäm! pysäyttääkseen anti-amerik­kalaisuuden
ulkomaina."
^ Toimenpiteen syytä sältettihi uuti-»
sessa seuraavalla tavalla:
'"l^ämä vastenmieli^den tunne
' amerikkalaisuutta kohtaan on Vii­me
aikoina' vudksiaällon tavoin
-h; kasvanutI^niBi-Euroopassa; saa-
, vuttaen äskettäin vaarallisen huip­pukohdan
Huiskan J a Thdysyal-tain
välisten suhteitten khrlstyes-sä."
•
: Edelleen: ?Antl-amerikkalaisuus on
pt^Jennut ensin, miltei kaikissa En
roopan^maissa^Iukcanatlomitt eri: muo­doin.
Se on^ levinnyt sekä hallitus-pilreihin
että: kansan, ke&uuteen..."
, Aasian on, tiedetty jo ennemmin
olevan kuin:yksimlcs amerikkalaisia
vastaan, kuten sanoi Canadan rans­kalainen
sanomaläitimles Gerard Ju­lion.
Em-oopan kansat eivät halua alis^
taa amerikkalaisten k e r n i e n mfell-:
valtaiseen käyttöön enempää sotava­rustelussa
kuin tykinruokanakaan.
Kansat haluavat rauhaa Ja haUituk-i
set. vaikka kumartavaan kol^teliaastl
amerikkalnimllg^ ra^ ; ovat
pakoltettuja kniitgniftHn ni"ft^f*n Jo^'?*-
kin määrin kansan äänen. .
%t siis yhdysvaltalaiset ovat läh­te
ovat'rauhankannattajia,
he tietenkin paSflsinssa rauhan
nailaoleviiu jSrjesMihln, jotka r ^ ;
j j ä i v l ä i | ] ÄÄ
sen 'liamtiiaim
raavilii" j ä i j e s t ö i ^ kuuluvaksL^j^
.Mutta jos ' k e n ^ ^tm^
turvallisuus^ siitä riippuu, niin^^^
teneet vaientamaan» Euroopan ääntä Ihaa j a kansojen riipP«n>attoö«'^
' kannattaviai U«ni9te» pääsy eöcs
la»kettjfliaän Amerikan »
marna,oa estettävä .
Se .:on cstetsvä.. vaikka l a i »^
Ja anti-amerikkalaisuutta^
Yksi • ensimmäisistä ::-toimenpiteistä
.oli muutama päivä 0tten .^annettu
määräys, että kaikki ulkomaalaiset
merimiehet asetetaan' noltakuuhiste^
lun alaiseksi, mikäU mieUvät koäcet-htää
saappaillaan "vapaan Ameriltan
^'taiinflrfiflv'"^''^"-•".»•••-;••••'-• '•
Määräys'^kuidun: "Emiflntato
kutoan jdkomaalämen mcrimlo
saa'Oikeudeniastua maihih-in^
valloissa, hänea täytyy, yakuottoi,
, ettei ole koskaan •kaulunut.fieIW-seen'
poliittiseen puolueeseen» Jo»*
aglteeraa haUltuksen kukistaini^
puolesta. Konununistlt ovat auto­maattisesti
estettyjä.'*
Britiainlia, Ranska ja aJ=aBa»
muuta Emroopan valtaa on P»»**?!*
nut tätä jioln ^oiooo merimiestä
kevaa määräystä vaptäan. SamaBa»
ovat .antaneet jmmärtää. että teh»|
liikenne Amerikkaan tulee sen jcfflOTj:
ta kärsiniään ja että esim. «niatojj
Quean-Mary j]i Queen EUzabetb myö­hästyvät.
Allekirjoittaneesta abiakin
sille, 'että rioitajahtaajat taisivat
kafeiajmsuin^ii suupalan- '
aaterimiehet ovat yleensä rauban jr
täviä, sillä he tietävät roixääJait^^
elämä merillä sodan aikana. Ja
Vbdysvaltolhtn, katkeaisi
piipun varsL •— KuIkurL
kuin
-••.,-T/C'.'-*;'>
mm
i« ^ m t * • - . • " V-."" i i i mm