Vapaus, November 5, 1925

              ^ s S Ä y s a s , Ont, joto äistsi, torstai ja l&oimtai
T o i m i t t a j a t :
S. G. NiaL. AEVO V A A E A.
Iisa only orgsn of Fiimish Workers in Caimda. Pnb-
IMsad in Sodbury, O n t , every Tnesday, Tbarsday anfl
^ ^ ^ ^ i e r e d at the Post Office Department, pttawa,
m ggcond class mstter.
General advertising rates 75c per c o L i n c h . M i -
Bfamn charge for single insertion 75c The Vapaus
la the best advertising medium among the Fmnish
People in Canadju • •
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Nalmailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioUittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenrauutodlmotnkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäirmotakset $1.00 kerta, $2.00. 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Euolemanilmotttkset $2.00 kerta, .|50c lisämaksu
ditoalauseelta tai muistovärssylta.
Halutaaotiedot j a osoteflmotukset 50c kerta, $2.00
kdlmekertaa.
Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttuurien on, vaa
äittaess3j^ lähetettävä ilmotuahihta etukäteen.
' TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $^.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
41.60 ja yksi kk. 75e.
Thdysvaltoibin j a Suomeen, yksi $5.50, puoli vk.
63.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuna r ^ a , ei tuJIa läbettänmän.
tsi asiamiesten joilla on takaukset. . .
Jos ette m i l l i n tahansa saa vastausta enrimäiseen
fidzjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen IiikkeenboitaJ8.i
^rjsoonallisella nin.ellä. * . ' .
7 J. V . X A N Ä \ S T O . Liikkeenhoitaja.
Kabdeksai ?aotta työläisten
kavaltaa
Neuvostovalta juhlii olemassaolonsa kahdeksatta!
vuosipäivää. Se ei ole enpän i^e «koe», joksi liberaalit
sita niin mielellään kutsuivat.. Se on senlainen saavu­tus
ja' todellinen voimatekijä, että kapitalistit eivät voi
ottaa, yhtään askella, päättää toimenpiteistään, otta­malta
laskuissaan lukuun neuvostovallan tahtoa, oUpa
sitte kysymys heidän imperialistisista rosvoushankkeis-taan
Kiinassa, tai Locarnon splasuunnitelmista. Röyh-keä
brittiläinen virkailija, v jota kiinalainen kuli V^ää
kaksipyöräisillä jinrikisha-kärryillä, ja A. F. of Liiton
«lihava poika», joka ajelee Atlantic Cityssä, ovat mo­lemmat,
joskin vastenmielisesti, pakotetut tunnusta­maan
Neuvostoliiton olemassaolon.
Mikä saa neuvostovallan näyttämään njin
ta" kahsainväli^K kapitalistiluokan ed^sä ja maailman
työläisten silmissä? Se tMiaMa^ että Venäjä
'kumous edustaa jotain uutta ja tähän saakka ainu^-
laatuista historiassa — työläistm jä tfilbhppik^ hallia
tusmlUMr niiden hallitusvaltaa, jotibpvfift tähän; saak­ka
olleet yhteiskunnan osattomimpia ja enimmän sor­rettuja.
' Xsken manalle mennyt Fred $ra,];n{ey. osotti
loistavasti syyn kaikkien maiden kapi^ljstten yallan;.
kumousvastaiseen vihaan, kun hiän Britannian Ammatti-järjestön
Scarborossa pidetyssä kong^^^^sissa puhues­saan
.lausui: . ::• i,:V;>;,:;,>;';.,
T ' «Yhden suurem läksyn Venäjän yallahkuinouspn
meille opettanut. ^ On rndhdplHsta tehciä muutoksia hal­lituksissa
j-syöstä ihmisiä vankUyrmiin,.katkoa kunin­kaitten
ja kuningataAen päitä, poistaa kokonaisia hai-litsijasukuja,
alkaa tuhoisia äotia ja' teurastaa työläj-siä.
miljoonittain, ja saada kaiken tämän anteeksi ja
^ tulla otetuksi kansojen ystävälliseen seuraan. Mutia,
JQä h^irit5et maanomistajain etuja ja poistat palkka­työläisen
riiston^ julistetaan siivut pannaan ja koko
kapitalistinen maailma hyökkää kimppuusi. Silloin si­nun
edessäsi on se, mikä nyt oh Venäjän ödessä»»
Juuri se tosiasiay että'Venäjän vallankumous toi mu­kanaan
työläisten tasavallan, on se, mika tekee N(^ii-vosto-
Venäjänä työväenliikkeen voimakkaimman etuva-rustukseti,
ja mikä tarttuu kaikkein valistuneimman ja
vapaamielisimmHnkin porvarin kurkkuun. Maynard
'Keynes, joka saavutti kuuluisuutta kuvauksellaan Ver­saillesin
tragikomediasta, kirjottaa «Ne^^f ftepublicissa»,
että hän inhoaa Neuvosto-Venäjää sentähden, että «sen
opit hävittävät jokapäiväisen elämän vapauden ja tur­van
ja että se käyttää asein9an vainoa^ hävitystä ja
kansainvälisiä kiistoja. Kuinka minä voisin hyväksyä
- sellaista oppia, joka kohottaa moukkamaisen proletari­aatin
yläpuolelle porvaristoa ja intelligenssiaay jotka
kaikkine viköineenun edustavat arvoa elämät ja var­maan
kantavat kaiken inhimillisen edistykset sieme­net?
»^ Näin puhuM hyvinypipa; «intellektuali)»|. mfies,
|oka saa osan h^en kapitalistisen työnantajansa mouk­kamaisen
proletariaatin hiestä pyrbtama^ta lisäarvosta.
Me tiedämme, ketä ovat nämä «sivistyneet ihmiset»,
joita: Keynes väittää maan .suolaksi. )Ae tunnemme ne
koikeasti ajattelevat saksalaiset professorit, jotka alle-kirjouivat
keisarin anteeksipyynnön Belgiaan hyökkää-misfötä'
sodan aikana. Me tunnemme ne brittiläiset,
ranskalaiset ja amerikalaiset intellektualiJt, jotka johti­vat
maailmaa vihamielisyyden kasvattamisessa ja histo­rian
väärentämi^sä.. Me tunnemme ne «idealistit» ja
profeetat, jotka ryhtyivät natsionalismin ja imperialis­min
värvääjäkeräanteiksi. Me tunnemme tiedemiehet, ja
seni jota he panivat tietonsa palvelemaan. Me tiedäm­me
mitä tapahtuisi venäläisille työläisille.ja talonpojil­le,
jos nuo, korkeasti .oppineet ihmiset joskusr saisivat
takaisin entisen valtansa* Se, mitä tapahtui Pariisin
lyödyille: kommunaardeilte, joita teurastettiin tuhan-diftain.
' . ' "
Keyn» ja liäoen intelleldualinsa kaikissa maissa
tJanssivat sen nuotin-midcaan, jonka varustavat kapitalis­tisen
yhteiskunnan todelliset isännät suuret liike-edut
}a rahakapitaali, vuokrain,- korkojen Ja voittojen
4iskojat Tämän riistolle perustuvan kapitalistisen jar-.
kertomuksiaan «julmuuksista» ja «raakuuksista». .Eräs
brittiläinen kenraali on juuri hiljattain New Yorkissa
vieraillessaan päästänyt kissan säkistä, kuvaamalla
kuinka brittiläinen propagandalaitos tahallaan keksi ja
levitti hirvittäviä kertomuksia saksalaisista «ruumis»-
tehtalsta «yleisen mielipiteen» kiihottamiseksi. Kun
tämä porvari puhuu siitä «tur\'asta», minkä Venäjän
vallankumous hävitti, tarkottaa hän riistäjäin ja rik­kaiden
loiseläjäin, aristokraattien ja kapitalistien tur­vaa.
Mutta työläiset tulevat vain nauramaan hänen
idyllimäiselle kuvaukselleen kapitalispji.sta, „ M<rä^-
mainen proletariaatti tietää, mitä «turvaa» 09. olemassa
nälkäiselle työttömälle, mitä «oikeutta» kaivostyöläisel­le,
jonka palkkaa' on alennettu, mitä «rauhaa» työläi­sille,
jatkuvassa ja epätoivoisessa taloudellisessa taiste­lussa,
johon sotaväki sekaantuu ja asettuu työnantajain
puolelle.
Työläiset myös tietä^t, mitä hellyyttä ouNsiinä koh­telussa,
jota Idän sorretut kansat ja siirtomaat saavat
osakseen sivistyneen kristillisen sivistyksen käsissä. He
tietävät, minkälainen «rauha» on olemassa näiden si­vistyneiden
«kristillisten» kapitalististen ya]tainvitsensä
kesken. Sanalla sanoen, «mouldcamainen proletafiatti»
tietää, että Venäjän vallankumouksen synn3^i kansan-jouldcojen
kapina kapitalismia, sotaa ja imperialismia,
maanomistajia j a Isarismia vastaan ja leivän, .rauhan
ja vapauden, maan talonpojille ja tehtaiden työläisille
saamisen puolesta.
.Venäjän vallankumous on suuri sentähden, että se
toi mukanaan ^moukkamaisen proletariaatin'» diktatuu­rin,
sen luokan ylivallan, mikä on ainoa maailn^an his­toriassa,
joka, itseään vapauttaessaan ja sosialbti^n
järjestelmän perustusta luodessaan, samalla kehtaa va­pauttaa
koko ihmbkunnan.
Kommunistiseksi joukkopeolueeksi
'^JLocarnoii ihmetapaus"
MacKenzie King ja Arthur Meighen kumpikin kiel-täytyivät
«tekemästä puheenaihe» »Locarnon turvalli--+ilman porvariston yritykset murska-suussopimuksesta
vaalitabtelun aikana. Se merkitsee
sitä, että he kieltäytyivät paljastamasta kantaansa sii­hen
nähden. Nämä molemmat herrat, jotka ovat. ku­ninkaan
salaneuvostbn jäseniä, tietävät liian paljo sa-laben
diplomatian menettelytavoista, halutakseen jul­kisesti
keskustella noin tärkeistä asioista- Mitä merkit-seekään
Lofcarnon sopimus' suojelustiillikysymykseen
verrattuna; Locarnon sopimus vain merkitsee ^ toisen
maailmansodan mahdollisuutta, jossa taasen tullaan
teurastamaan kymmeniämiljoonia työläisiä*
Canadan työläisten ei saa tulla johdettua harhaan
Locarnon sopimuksen suhteen siihen nähden, ettei Bri­tannian
niikään alusmaja tule vedetyksi sotaan, «paitsi
omah hallituksensa tahdosta». Britannian ulkoasiain
yirastojäetää, miten se saa yedettyä alusmaan mukaan,
kuri sota on julistettu. Tässä suhteessa ei asetukgiin
ole 'sitten vuoden 1914 tehty minkäänlaisia huoi^tta*^
^yaqcapia muutoksia, eikä niitä 'tehdäkään, ellei <^anada
katkase niitä siteitä, jotka sitovat sen Britanniaii.impe
rialistiseeii politiikkaanii Siiheh saakka, kunnesipritish
North America Act (C^adan perustuslald},lul|er täy­dellisesti
hylättyäjj- tulee Canada olemaan brittiläisen
imperialismin käskettävissä.
Ne sanat^ joita MacKenzie r K i n g . käytti sopimusta
kuvatesisaah, jo osottavat, ettei Canadan hallituksen si-tomb<
9ssa tähän sopihaukseen tule oleniaan suuriakaan
vaikeuksia. King sanoi sopimusta «yndeksi suurim­maksi
sopimukseksi, mitä koko maailmassa milloin­kaan
tehty;» Nämä sanat ovat yhtäläisin.^ii^enka^
joita Baldwin on laverrellut «Locarnon ihn^eestä».
r
Puolueemme bolshevisoimisessa
on .jäsenmäärän lisääminen - yksi
kaikkein tärkein tebtävämme. Bols-hevikipuolue
on jpukkopuolue. BoIs>
hevisoiminen merkitsee, ei vain
marxilais-leniniläistä opiskelua ja
puoluerakenteen uu4elleen järjestä­mistä,
mutta myös jatkuvaa toime­liaiden
proletaarien puolueeseen vär-väämbta
j a mahdollisimman suurta
jäsenmäärämme ja vaikutuksemme
laajentamista.' ^ f
Bolshevisoimifekysymyksessä teki
puolueemme kansallinen konventsio-ni
useita tärkeitä päätöksiä. Tä­män
jälkeen toimeenpanevan kes­kuskomitean
organisatsionidepart-mehtti
'laaii suunnitelman, minkä
mukaan kaikkien paolaeykfiUcojen
tulee marrafkuuUa toimia viideiua-dao
uuden canadalaisen rekryytin
Toittamuieksi kotnmunitmille.
Marraskumi^ seitsemäs päivä on
Venäjän vallankumouksen kahdek­sas
viiosi päivä. Kahdeksan vuotta
proletariaatin diktatuuria.-, Kahdek­san
vuotta ensimäisen työläisten t a ­savallan
voimain j a vaikutuksen jat­kuvaa
kasvamista. Kahdeksan vuot­ta,
joiden kuluessa kommunistinen
liike, Kommunistben Kansainvälisen
johdon alaisena,,'on tullut maailman
vallankumouksellbten työläisten ko­koojaksi
j a liikkeeksi. ;
Toveriemme menestykset ensimäi-sessä
työläisten tasavallassa j a maa­ta
kommunistinen liike antavat riit-täväp
todistuksen, siitä, miten vält­tämätöntä
on puolueittemme voi­mistuttaminen
j a . niiden muodosta­minen
työväenluokan joukkopuohi-eiksi.
. • . - . ','
Jokaisen kommunistin täytyy ^hsi-kädesJsä
,olIa järjestäjä." jokaisen
kommunistin täytyy asettaa velvol­lisuudekseen
kommunistisen.' linnak­keen
tekemisen ''Yöpaikastaan ja: j o ­kaisen
kommunistiri täytyy käsittää
meidän ensimäiseksi tehtäväksemme
puplueei^me;: tekemisen,; I)«rl'shevisti-seksi
jb^]dcopuoläe'(eIui.
Maailman kommunistbelle liik­keelle
on marraskuu — sinä kuu­kautena,
jona Venäjän työläiset ot­tivat
vajlan käsiins^ -— merkkil^uu-kausL
Canadan kommunisteille on
se tänä vuonna vielä suuremmasta
merkityksestä punaisten rekryyttien
vanraysknnkantena.
Puolueen jokaisen yksikön jokai­sessa
tämän kuukauden aikana pide­tyssä
työkokouksessa tulee kysymys
uusien jä^nten värväysryntäyl^stä
esille ensimäisenä asiana kirjeen­vaihdon
jälkeen.
Jokaista jäsentä on, joko henkilö-kobtaisesti
tai kirjeellisesti, lähestyt­tävä-
j a kehotettava saapumaan ko­kouksiin.
Jokaista meille myötätuntoista työ­läistä
myllyssä, kaivoksessa, työpa­jassa
tai tehtaassa täytyy lähestyä
ja kehottaa esittämään .määrä;ttyä
osaa taistelussa tulemalla Kommu­nistipuolueen
jäseneksi.
Kaikille vasemmistolaisille j a mei­dän
kannattajillemme unioissa täy­tyy^
tehdä- kysjonys:-'-"Miksi et yh­dy
Kommunistipuolueeseen?" Ja
puoluee;i jokaisen yksjköh jokaisen
jäsenen täytyy asettaa velvollisuu­dekseen
tämän kuukauden ajalla
hankkia vähintään yhden uuden jä­senen.
:.J .
Viisisataa uutta jasentS marras­kuulla.
Se on meidän päämääräm­me
ja siihen pääsembeksi t&ytyy
jokaisen ^jä^erien ponnistella. Se
merkitsee vähempää kuin viittä uut­ta
jäsentä jokaista osastoa kohden
ja niin ollen on hielposti saavutet­tavissa
oleva päämäärä, jos vaan
siiheh .todenteolla pyrimme.
Marraskuulla olkoon tunnuslausei­namme:
Juhlikaamme Venäjän vair
lankumouksen kahdeksatta vuosipäi­vää
hankkimalla viisisataa uutta
jasentii! Jokaisesta osastosta vSr-vaysasema!
. Jokaisesta : jäsenestä
järjestäjä! Eteenpäin kommunisti
seksi joukkopuolueeksi!
Canadan Kommunistipuolueen
Orgänisatsiöhidepartmentti.
i&Sk hö tyoväenlukkeen harteille, joka ^ytkuhävitta
maan kapitalismin.' Kapitalistiluokka rakastaa paljo
Nuorison vferivetö Zankovin
pyövelimaassa
280 kuolemantuomiota pantu täytäntöön. 800-kuo­lemantuomiota
odotetaan. 1,352 salamurhaa ja 499
«itsemurhaa». Karkki nämä numerot ovat zankp.vilais-ten
omaa tilastoa. Vanl^iloissa viruu 4^500, joi^a tu­hansia
nuoria, joilla on odotettavanaan joko elinkautis
taikka hirsipuutuomio.^ 40 joukko-oikeudenkäynnistä
on 7 sellaisia, joissa on syytettynä 200 nuorboliitiplais
ta. Nuoriso-oikeusjutussa Sofiassa on yleinen syyttäjä
jo vaatinujt 27 kuolemantuomiota. Toisessa samanlai
sessa pikeudenkäynni^ä vaaditaan 20 kuolemantuomio
ta, Berkovicessa oli syytettynä 19 nuorta; joista 3 tuo­mittiin
kuolemaan hirttämällä, ^ sai 15 vuoden vahki-latuOmion,
loput 8—12 vihotta vankeutta. Nuoriso-oikeudenkäynhissä
Vracassa julistettiin niinikään kuo-lemantuomibita.
Varnassa tuomittujen 33 uhrin joukos­sa
On samoin kaksi nuorta.
Kommunistisen Utiorisointemationalen toimeenpane
ya komitea on näiden' hirmutöiden johdosta antanut
julistuksen, jossa m.m- lausutaan; •
Syvällä tuskalla kumarramme me näille lukematto­mille
uhreille, täynnä intohimoista suuttumusta ja kat
keraa vihaa Zankov-rpistöjeh väkivJallantekojen johdos­ta.
Mutta kostonpäivä. on tuleva!
Koko maailman työläisnuoriso! Pelastakaa naiden
tuhansien nuorten, urheiden vallankumouksellisten elä­mä!
Nostattakaa valtaisa protesti kauhistuttava^ ter­roria
vastaan hirsipuiden ja ihmisteurastäjain maassa.
Osottakaa mieltänne mu^haajalähetystöjen edustalla!
Alas Zankovin verihallitus! ,
Vaatikaa oikeusjuttujen lakkauttamista' ja kuole­mantuomioiden
peruuttamista! - . . -
Temmatkaa tuomitut p^öyelioikeuden käsistä!
Kirous työtätekevän Bulgarian kansan pyöveleille!
Ikuinen kunnia vallankumouksellisen taistelun ur­hoille!.
.: . ,^ . \ • V •. ••• • •• ."X: '"• *
— Britannian Työväenpuolueen keskustalaiset vaati­vat
äskeisessä 'puoluekokouksessa esittämässään - paatos*
esityksenä, että viimeisen «työväenhallitiäksen» koi»*
muksien ..noj alla olisi päätettävin ettei^ puolue mra% hai* j
iitukseen muuten kuin s^nolles^.. parlamentissa-enem­mistönä^
MacDonald sanoi sellaisen paätokseir-olevan
«liian t^reettisen». Hänen mieleäaan on hallitukseen
mentävä — milloin {»pitalbtiiuoldca sinne kutsua.
Sudburyn osaston; ohjälma*. ja
keskustelukoköuksessa viime (loka*.
kuun' 25- päivänäiitoli keskusteltava­na
kysymys kahden; järjestöin esiin»
tyniisestä • metsätyöläbten i järjestäc
mistyössä^^ Toveri ' H Sula alusti
kysymyksen, jonka johdosta sjmtyi-neessä
keskustelussa kokous yhtyi
kannattamaan silustajan..vesitystä,
joka pn seuraaväniajlnen: , ; • ..
• - Lähtiessämme ^tkimaän' tätä ky­symystä,"
'lankeaa' ikäänkuin itsei*;
tään,' että aluksF' toteamthe itsel­lemme,
mitkä he "kaksi mähdoUbta
metsi^työläisteh jät-jesföä ovat? Ne
ovat, Lumber Workers Industrial
Union' of Canada'^(Canada^ Puutä-varatyöläbten
Teollbuusunio) ja
Lumber Workers Industrial Union
of ilnäustrial Worlifers of the World.
Mitä ne edustavat? Lumber In­dustrial
Union^ of Canada iedustaa
kaikkia Caimdan puutavarateoUi-suio^
essa työskenteleviä .työläbiä.
Se'oh'perustettu 1919.; I. W. Wm
metsätyöiäisjärjestö edustaa samaa
alaa ja yrittää sen tehdä niin laa­jassa
mittakaavassa kuin suinkin
mahdoIHsta, siitä Jhuolimatta, että
se ryhtyi toimimaan Canadassa vas­ta
1924, ellemme ota lukuun sen
toimintaa täällä ennen sotaa. Jos
tarkastelemme L - W. W:tä tällä
alalla kilpailevana järjestönä, niin
huomaamme sen siksi, koskapa' se
pn ^tunut canadälabille työmark­kinoille
paljoa sein jälkeen kuin
L. W. t U. Pf periistettiin Se
on siis kilpaileva ^eli kaksoisunio-nbmin
edustajana Canadassa. Tä^
sä on jo aluksi yksi ^yy siihen,
miksi meillä on näennäbesti. kaksi
metsätyölä&ten ^ järjestöä.
Päästäksemme etenemään tässä
kysymyksessä tulee meidän öltaa
harkittavaksemme näiden kahden e-r
i -järjestön tarkotusperät. Kum­pikin
väittävät omaavansa taloudel­lisen
jäfjestäjrtymben toteuttami­sen.
Hyväksytään f ^se toistaiseksi.
Samoin väittävät ne olevansa val­lankumouksellisia
järjestöjä. . l o s
tarkastamme asiaa tältä kannalta,
niin' huomaamme että L . W . I. TJ.
of- C.-'kuuluu punabeen taloudellir
'EjeeitljkansainväliöÄihcj^^^
bn vallankomoukaellinen' luonteel­taan."
Mutta L W. W:llä ei ole
kansainvälisiä suhteita, muuta kuin
tällä ^mantereella. Se todistaa, et­tä
T. yr. W. Väheksyy työväenliik­keen
.'ikansainvB}ist^'merU^stä. J B
siia ei .voi lukea vaHariknmonläel-
Kseksi/ansioEdj ' Va^n lJ2in\rastÖi^
J u u r i " i a ^ kdtdassa- io'ädnBimekui^
*taricastamaan mita L W. W. todel-la
on j a / edustaa? Äsken hyväk­syimme'
väliaikabesti, että I. W* W.
edustaa taloudellista järjestäyty-mistÄ..
Kylläpä tavaliäan.' Mutta
miten? Siteii, että se julbtaa kiel­tävänsä
poliittben toiminnan mer­kityksen
työväenliikkeessä ja ole^
vansa puhtaasti muka taloudellinen
4^ samalla syndikali&tjnen järjesjt^.
Mutta asianlaita ei nyt kuitenkaan
ole siten. Sillä syndikalismikin e-dustaa
- Vissiä suuntaa työväenliik­keessä.
; J a I. W. W m edustamasi
sa muodossa se' edustaa sitä, että
työväenliikkeen V menettelytapana
tulbi olla teollisuuksien valtaami­nen
tiiljaiseh työläbteh järjestäy­tymisen
kAiitta tapahtuvan kehityk­sen
avulla, Ja että se tapahtubi
mahdoIli«mman kivuttomasti van­han
yhteiskunnan kuoren Isisällä.
L W, W.; kieltä^, proletariaatin dik­tatuurin.
;, Kaikj^, piiplih omaa - se
sen kannan~/kuin.,pn' sosialidempkrä-tiallakin
yhtebkv(nnallisten epäkoh­tien
poistamiseksi, mikäli . se on
mahdollista, kun pttaa . huomioon
I, W. W m kiPlteisen kannan. Jos
lisäksi : olemme.; tehneet huomioita
i. vr. w:s;estä lehdistöstä, niin. 0-
lemme saaneet havaita, että sen
pääasiallistmpana -tehtävänä, niin­kuin
sosialidemokraattisen: lehdistön­kin,
on - käydä, sotaa kommunismia
vastaan. Minkävuoksi se on v ^ t -
täraätöhtä. Siksi, että i . vr^ w tiai­set,
omaten sosialidemokraattben
ideologian, katsovat välttämättö­mäksi
tehtäväkseen käydä sotaa
kommunbmia vastaan, sillä vaik­kapa
heillä pitäisi nimellbesti olla
kielteinen kanta pplitiikkaaa • näh­den,
Jie eivät voi voittaa itseään
ja sosialidemokraattista ideologiaan­sa,
joka pakottaa heidät vastusta­maan
kommunismia. Jos edelle.en
pidämme silmällä samaa lehdbtöä,
niin havaitsemme, ^.että se on mel­ko
ystävällbissä suhteissa L sosiali-demokraatian:
:kanssa. Mikä edel­leen
todistaa j a Vahvbtaa,.edeIIbtä
väitettämme sen sosialidemokraatti­sesta
ideologiasta käytännössä*Ja
käytäntöhän pitää ottaa ,buopiioon.
jarjättää toiselle sijalle kauniit teo­riat.
^
Näm: suomalabina tarlmstelles-.
samme L W . W m jäsenistöä pistää
silmään se,:: i^xtta* juuri - siihen lei­riin
Suomesta tulleet noskelaiset
pesiytyvät -iprittäin suurella haluil­l
a , ; ellei hefilä ole ^ mahdollisttutta
liittyä' puhtaasti uöstkelaista nimeä
löintsva^ 'iirjestoÖtt.V
Mita tama kaikki osottaa? Se
oEottaa ritä, että L W. Wast3 m
tullut {Poliittinen järjestö, jolla on
coskelainen ideologia. Ja kaikki
tiedämme, että noskelaiset ova"
kaikkea muuta kuin vallankumouk-sellbia
työväenliikkeessä.. ^Hlä eo-fiialidemokratian
pääasiallisena -teh­tävänä
on tänäpäivänä rakentaa
esteitä ja ehkäbtä työväenluokan
vallankumouksellista toimintaa./Sen
tarkotuksena on paikata ja pön-yttää
luhistnmaisillaan olevaa ka­pitalistista;
yhtebkuntaa ja siten
viivyttää työväenliikkeen, vallanku-motiksellbtä
nousua. ; •
Kaiken tämän perusteella voim­me
väittää, että Canadassa ei ole
olemassa kahta metsätyöläisten jär­jestöä,
vaan ainoastaan yksi sellai­nen
ja .se on vallahkumouks^Uineir
luonteeltaan. Väitämme edelleen,
että mikäli I. Vf. W, esiintyy Ca­nadassa,
niin on sen toiminta tääl­lä,
niinkuin Yhdysvallobsakin, muo­dostunut
puhtaaksi sosialidemo­kratiaksi,
joten -sitä^ ' e i voida
Canadassa lukea talouäeUisten jär­jestöjen
joukkoon. Se. on osottau-tunut
ja todistettu sosialidemo­kraattiseksi
järjestöksi, joka toi­mii'
Canadassa käsitäen verhonaan
taloudcUbta järjestäytymistä.
Näin ollen on välttämätöntä, et­tä
kaikille työläbille ja etenkin
puutavarateoUisuudessa työskentele­ville
paljastetaan I.W.W:n todel­linen
luonne,' jotta se estettäbiin
sosialidemokraattisine ' ihanteineen
vaikeuttamasta tämän maan työläis­ten
' .vallankumouksellista -•' toimintaa,
niiir taloudellbessa kuin polittises-sa
suhteessakin. !^e poliittben toi­minnan
tärkeyden , Ideltämiseiljlj
valheyerho on riistettävä' siltä jit
osotettava työläisille sen todellinen
luonne, joka on työväenluokan v a l -
lankumouksellben toiminhan hidas^
tuttaminen ja ehkäiseminen.
K»» •••• •
Kaimnuhistipuolueen
huomioon otettavaa
Matkaohjelma :
Puolueen edustajakokouksessa oi
lut.edustajamme Hannes Sula pu­huu
puolueen edustajakokouksissa
käsitellyiltä asioista j a "^^ä^öksistä
seuraavissa paikoissa:
Veriöiliön • River ;Marr3sj£., & p mä
Beaver Lakei Marrask. 7: pmä
Espänola Sta. Marrask. -8 pmä '
Bruce Mines ja Sault Ste. Marien
osastoille' tullaan' myöhemmin ilmot-tamaan
milloin .toinen tämän piirin
edustaja tov. Johnson tiilee siellä
selostamaan puolueen edustajakoko­uksen
petoksia. Myös Burrittin
osastoille tullaan tästä lähemmin an­tamaan
tietoa .'
Piiritoimikunta toivoo, ettÄ jokiai-^
nen osasty» toimii mahdollisimman
tarmokkaa^stlilmottaessaan näistä t i -
aisuuksista, että jokainen 'puolu­eemme
jäsen tulisi tietoiseksi edus­tajakokouksen
• päätöksistä. Sama-en
kehotetaan saapumaan niitä hen­kilöitä,
joilla on joitakin erikoisia
kysymyksiä . tehtävänä . puolueen
edustajakokouksessa tefciyjen päa-osten
suhteen,
K.-O. piiritoimikunnan > puolesta,
H: Ellmferi, siht.,
myyvät niitä. Heidän jäscsmi
kulkevat talosta taloon ja Ulsn^
vst rikkailta 'j&änejtä moroja ja.
sitten niitä työläiset joutavat os-tamaan
kovan kuka vain voi saa.
JoEsakm tapauksessa «
kein tappelu jostakiTSe^
ka sen ja sen
VOI
ci.
kB. . . — saada. Km
täpaKtni-ainaldn. viime kerralla koU .>
men työläisnaben välillä. Hik^':
työläisten on pakko täHaiaa r y j .
syjä niin tapellen ostaa? Syy pä •
se, että heidän palkkataksansa '^a <
hiyin pieni, että, se ei riitä vaate- -
" een, pitää koettaa talläkia ta.
valla "saadä" jotakin itsellensä v « . .
hoksi. Nekin kelpaavat, joita ylä- ;
luokkalabet vbkelevät tiehensä,' Ja ;
samalla näillä rahoilla, joita myy-J
dybitä tavaroista saadaan, voidaan-avustaa
sitä j a sitä-pimityslaitost!^
joten vMmeksi tvöläkPt joutuvat
joka tapauksessa avustamaan pinu,
tyslaitoksien ylläpitämbtä, vaikka'
vaan vähän,. eri. muodossa. Rosas
yläluokkalaii^en, jolla on tavarai'
yltä kyHin, ei anna näitä liikoja
vanhoj^ tavaroitaan suoraan työ-'
läbille, vaan antaa ne niille edus-*
tajille,:; jotka näitä laitoksb heidäii'
luokkansa etujen mukaan hoitavat'
j a i siten työläbten' on pakko. avns-taa
sitä laitostar jolla työläisiä" pj.
meydessä pidetään. Koettakaa tais­tella
tälläben järjestelmän loppg.
miseksi, Järjestykää ja järjestetä-nä
taistelkaa, hiin - silloin edellä-kerrotunlainehMn
toiminta loppui
, "Vanha koti", josta jo epncmi
min ilmotettiin^ on lauantaina näyt-tämöllä,:
nimittäin 7 päivä. Jokai-nen
silloin haalillie, enempää täsU
puhumatta. " , ,
Veiiajän vailankumouBjahlu tul­laan
yiettamään tk. 8 päivänä 0^
saston. talolla. Ohjelmaa tulee .ole-,
maan englannin, suomen ja nmhdöl-
^besti muillakin kielillä. Jokainen
silloin haalille, sillä juhla, jota sii­loin
vietämxne, on meille työläisille
suurimpia juhlia, ^illä silloin voim­me
juhlia ensimäben tyontasavallan
uomisjuhlaa.
Port /Artliiirin pii^ti
osastojeti huomiooii
Tov. A. T. Hill puhuu seuraavissa
paikobsa: ^
Martaskuun 7. p.
Marraskuun 8 p.
ja Port Arthur. ^•
Marraskuun Ö p .
Marraskuun 10
MiHer.
Fort Wiiliam
Nolalu.
p; Wolf'Siding.
Marraskuun 11 pi; H i l l Siding,
Marraskuun 12 p.' Nolalu.
Mairaskuun 13 p, Poirt' Arthur.
M i ^ a s k i i u n .14 p. Tarmola.
Marraskuun 15 p.. Fort Wiliiam.
Marraskuun 16 p.' I^ppi.
• Marraskuun 18^ p. Fort Frances.
Marraskuun Id p.'Finland.
Asianomaisten, osastojen t^ee
huolehtia puhetilaisuuksien' ilmcrt^
tamisesta inal;idollisiminan hyvin,
sekä toimia tarmokkaasti niiden on-n
i s t u m b e k s i / - • • - . -
P. A. P. puolesöi:
K, Laiho, v.t. khrjim.y
Vaalit, joista paljoa on puknthi,
ja paljon toimittu, ovat nyt ohi.
Paikallinen vaalitoiminta' oli' tll^:
kerta^; kaikkejp, ankarampia ,nutä
tässä piirissä Oli ennen ollut;'nim
ainakin paikallmen englanninkjeii-'
nen .lehti tietää kertoa. Paljon lih-rattiin^
rahaa porvaripuolueiden ta­holta,
josta näki, että voittaminei
eri puolueilla oli tärkeä. Samteh
itsenäinen konservatiivien ehdokai
Carrick uhrasi, paljon ja kuitei-kin
kaikesta oli häviö, vaikka tflslii
saikin suuren äänimäärän. TyÖyä-s.:
t^»^~ ehdokas
suuren , jaänimäärän, nhnittäin "tä­hän
asti tulleiden, tietojen mnlman
354 ääntä, joka edelHsiin kertoi­hin
verraten on suuri ja vielä e-nempi
siitä syystä, että ehdokkaam­me
Smith ei ollut ennestään kovin­kaan
paljon tunnettu joukoille täs­tä
ympärbtössä, joten voimme pi­tää
- sitä Ipistayana saavutuksena.
Työ, jonk^ hän teki vaalien aikana
tai edellä oli kertakaikkiaan.pohjas
luominen' tämän piirin työväenmk-keelle,
sillä ^.niin suuren huomion
hän sai osakseen joka paikassa,
missä vain hän kävi j a juuri sen*
töhden voimme pitää itsemme voit­tajana
kaikkein viimebeksi tässä
tabtelussa, - > mitä - vaalien . ail^a
käkiin. . - . / ,
Stewan! McDo^^^^ 81 Hifl .St^
on hukkunut metsään matkalla'far­milleen,
jokai on T mailin matkan
pääMä. Mies lähti kaupungista'•aa­mulla,
luvaten palata takaisin,
ta mitään / ei kuulunut, joten, alet^
tiin epäillä, pahinta. Poliisi ja pai:
jon .muita ihmisiä on ollut häntä
etsimässä, mutta; vielä, ilman tulos­ta.
•• :
VaSrinkMityita on ollut se, «tta
tässä tuonnoin lehdessä ollut uuti­nen
nuoren tytön vangitsemisesta ;
olisi koskenut Martta Lukkarista.
Tuo on. , perätöntä, sillä tyttö,
joka vangittiin, pn Mary Nietola
Arthurista, joten-ne, jotka ovat a-siaa
selostaneet väärin 0 * * ^ ^ ^ '
män huomioon • ja antavat syytto-mäin
olla ulkona Jutusta.
Eri pikkakoniifl^
" H e Icolcoftivat Alita mani ja, jot­ka,
herrain pöydältä putosivat^V pi­tää
sanoa, pin katselee Yanhojen
^aatteiden j a muun tavaran, myyn­tiä
Bay j a .\Igbxna >adun kulmassa
aina jonakin .v^on.>^päiv&Dä, ve­sinkin
lauantaisin. Eriläbet yh­distykset
ja- kirkkokiinnat «vat jär-j
e s ^ e e t . vaatt^p^zt; kpkoomisen
jiidistyksiensS -hytväksi ja -sittenj
VEmtUON RIVER, ONT.
; .Poirfaeeo YernuUon Kiverin o«ir
«aa, jafeatea . j a ympäristön^ asok;
*aiden.- oji ifptettava tämä huoimoof
Sa saavuttava'joukolla'osastoa taJa^
> perjantai^- ( t k . 6 - p:n-) -iKaA'
keila- seitsemän. Silloin. tuTecjn»-
luee.Ä"€dustäjakokbuksbsa pötontf
edustajana oUufc töv.i fl. Sakjä^:
maan j a samalla.vietetään Venl^
vallanknmduitsen vuosipäivää. ^ *
k i ovat tiervetuDeita. •y-^.::^
TPveriliiscsti,. .w
.. ' Bapörtteri;
; > ^ U C £ . M I N E S . O N T . .
^^^nnnämn,^hi« alkaa oDa *S»
Mafckäas*1äöiä:-:im^ selläinenj «ltS'f>^ i'j
veri H i l l kävssi ps - * •
s