Vapaus, January 10, 1967

              Sivu 2 Tiistai, tammik. 10 p.i — Tuesday, Jan.-10, 1967
VAPAUS ( L I B E R T ^ r
Ei,.roR: W. EKLUND
INDEPENDENT LAeOROROAN
OF FINNISH CANAD)AN5
- Establlahed Nov. 6, 1917
. MAr^AOER: E: 8UK8I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A U 674-4264
Puibllshed thrlce weekly: Tuesdays^ Thtindajm w d sitttrdä^s^^^^^b^
Pu' b.'zts Co. Lixnlted, 100-102 E lm St. West» dutflmy, OotariD. CSaa»^
Mailins Aödress: Box 69 .
Advertlsing rates upon appUcation, translatlon. free ot cbatge. :
Authorlzed as second clässmail by the Post Office Depa:rtDAetit,,Cttawai.
- and for payment of poatage i n oash.;
-CANADIAN TÄNGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 t k . $9.00. 6 ltk. $4.75 USA:6sa
8 kk. a.75
1 Vk. no.ÖO, O kk. Ift.38
Suomessa: 1 vk. lOiO. 8 kk. 8.76
Huonoja uutisia Thaimaasla
Bangkokista, New Yorkista ja muualtakin saapuvat uu-tistiedot
viittaavat siihenv että Tliaimaa t)n muodostumassa
entistä enemmän~paikäksi, mistä voi muodostua^uusi "ei ^ke­nenkään
maa". Viimeaikainen kehitys viittaa siihen, että
Thaimaasta voi kehittyä "uusi Vietnam".
Vuoden vaihteessa saatiin Bangkokista vihje, että Thai­maan
t aistelujoukkoja voidaan lähettää Etelä-Vietnamiin
Yhdysvaltain sotilaspäällystön käytettäväksi taistelussa viet­namilaisia
vastaan.
Bangkok Post-lehden kertoman mukaan Thaimaan hal­litus
voi lähettää 700—800 miestä käsittävän rykmentin tais­telujoukkoja
Yhdysvaltain käyttöön Etelä-Vietnamiin. Bang­kokista
kerrottiin nyt, että sieltä lähetetään pian 1,000 mies­tä.
Tämä palauttaa mieleen Yhdysvaltain valtiosihteeri Dean
Ruskin vähää aikaisemmin antaman lausunnon, että, eräs sil­loin
nimeämättä .iätettyaasialaismaa lähettää taistelujoukko­ja
Etelä-Vietnamiin.
Thaimaa on aikaisemmin lähettänyt "muodon vuoksi" so­tilaallisia
voimia — muutamia lentovoimien transporttijouJcr
koihin kuuluvia miehiä ja kaksi pientä laivaa.
Tämä bn mitalin yksi puoli. Toisella puolenmrtalia on
näkyvissä se tosiasia, että Bangkokin hallituksen amerikkar
laismielinen ohjelma on jo vetänyt Yhdysvaltain miehitys-voimia
suuressa mitassa Thaimaan maaperälle.
Yhdysvallat käyttää kuin omiaan Thaimaassa olevia len-totukiasemiaan
järjestäessään Laosin ja Pohjois-Vietnamin
pommituksia. On arvioitu, että noin 80 pros. Yhdysvaltain
Pohjois-Vietnamia vastaan suoritettavista ilmahyökkäyksistä
tehdään Thaimaassa olevista jenkkien lentotukiasemista.
On sanottu, että Thaimaahan on k> kuljetettu ja sijoitettu
noin 34,000 amerikkalaista sotilasta ja lentäjää.
Samoin kuin aikaisemmin Etelä-Vietnamissa, amerikkar
laisia "neuvonantajia" palvelee nyt Thaimaan asevoimissa.
Uutistiedoissa kerrotaan amerikkalaisten osallistuvan "neu­vonantajina"
niihin aseellisiin operastioihin, mitä Thaimaan
hallituksen sanotaan järjestävän maan pohjoisosassa toimi­via,
tai oletetusti toimivia Thaimaan omia partisaaneja vas­taan.
Tähän hommaan on io annettu, niin kerrotaan, yhdys­valtalaisia
helikoptereita ja "neuvonantajia",
Kuten ylläolevasta näkyy. Thaimaa on tutumassa, osit­tainen
kiitos sen oman hallituksen amerikkalaismielisyydelle
uhkaavassa määrässä Yhdysvaltain militaristien käyttöön.
Koko maasta voi kehittyä suuri sotatukiasema, missä Thai­maan
omalla hallituksella ei ole mtään sanottavaa, kuten on
nyt asianlaita Saigonin sotilasjuntan kohdalta Saigonissa.
Helppoa on ymmärtää, miksi Yhdysvallat on valmiina
myös Thaimaan hyväksikäyttöö.n Sebn strategisesti edullinen
paikka ilmahyökkäyksien järjestämiseksi naapurimaihin, Lao­siin
ja Pohjois-Vietnamiin. Se voi olla strategisesti erikoisen
tärkeä Kiinaa vastaan sopeliaan hioville yhdysvaltalaispo-liitikoille
ja kenraaleille siinä tapauksessa jos Vietnamin val­loitus
ei onnistukaan — jos Vietnamista ei saadakaan suurta
sotatukiasemaa, mitä Pentagonin silmäntekevät omien lau­suntojensa
mukaan ovat toivoneet.
Mutta miksi leikkii tulella Thaimaan hallitus, sitä on
vaikea ymmärtää. Jokatapauksessa on selvää, ettei tästä ke­hityssuunnasta
kunnian kukko laula Bangkokin hallitukselle.
Kaakkois-Aasian sota -
"suojasää'VEuroopassa
Vuosi 1965 todettiin kautta maailman melko yksimielisesti-Vietna-min
sodan varjossa kuluneeksi. Nyt päättymässä olevan vuoden aikana
ovat Vietnamnr varjot vain pidentyneet: Kun tammikuussa Vietnamissa
o I i " v a i n " 100.000 amerikkalaista sotilasta, heitä on nyt l i k i 400.000 ja
Pentagon suunnittelee joukkojen lisäämistä 600.000, 700.000 j a aina mil­joonaan
asti. Maailmanpolitiikan painopiste on siirtynyt ratkaisevasti
Kaakkois-Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle.. .
On paradoksaalista, että suursodan uhan kasvaessa Kaakkois-Aasian
pesäkkeessä Eurooppa samanaikaisesti elää eräänlaisen "suojasään"
kautta, jota Vietnamin sodan laajetessa ja ydinaseiden käyttöuhan
lisääntyessä voisi verrata vuosisatamme alun keveän ilon vuosiin —
maailmansodan partaalla.
Viime vuosi alkoi ja päättyikin
eräillä toiveita herättävillä tapauk­silla:
Neuvostoliiton pääministen
Aleksei Kosygin teki tammikuus­sa
historiaa aikaansaamalla sen,
mihin muut-^ eivät- pystyneet, so­vinnon
Pakistanin ja Intian välil­lä.
Joulun alla hyväksyttiin YK:ssa
sopimus, joka kieltää ydinaseiden
käytön avaruudessa. Muissa kuin
paisuvan Kaakkois-Aasian sodan
oloissa sitä olisi tervehditty innok'
kaasti. •
John Foster Dullesin jälkeen ei
juuri ole viljelty sanontaa "brink-manship"
ilmaisuna ulkopolitiikas­ta,
joka yrittää tasapainoilla kui­lun
reunalla, mutta juuri sellaista
on ollut presidentti Johnsonin po­l
i t i i k ka Kaakkois-Aasinssa. 'Omi­tuisen
sodan" nimike on myös pai­kallaan:
kun U S A i n ja sen SEATO-liittolaisten
joukot eivät pysty pi­tämään
puoliaan viidakoissa lymyi­leviä
sissejä vastaan, kohdistavat
amerikkalaiset iskunsa Pohjois-
Vietnamiin, joka on uhrin asemas­sa.
Voitaisiin pphua myös kansan­murhasta,
joka on asiallisesti rin­nastettavissa
Hitlerin juutalais-tuhoihin.
ESKALAATION UUDET TIET
S6dan porrastus ei ole rajoittu­nut
vain Vietnamiin. Thaimaasta
lankumoMs-nimisenä 'Maon palvon-taliikkeenä
on sittemmin osoittau­tunut
yhä selvemmin erilaisiin
suuntiin vetävien voimien taiste­luksi,
on huonontanut entisestään­k
in Kiinan suhteita muihin sosia­listisiin
maihin, ennen muuta Neu­vostoliittoon.
Itsessään Kiinassa on
liikehdintä johtanut erikoislaatui­seen
"sisällissotaan", josta maan
talouselämä on kärsinyt. Myös ope­tustoiminta
on täydelleen lamassa
koulujen ollessa jatkuvasti suljet­tuina.
Sosialististen maiden keskinäi­nen
kiistely on epäilemättä roh­kaissut
amerikkalaisia sodan por­rastamisessa:
yksimielisyyttä ei ole
syntynyt edes niin perustavassa ky­symyksessä
kuin Vietnamin sodas­sa.
Tämän takia on Neuvostoliiton
taholta elvytetty uudelleen ajatus
kommunististen puolueiden neuvot-elukokouksesta.
Sen mahdollisuuk­sia
ci kuitenkaan pidetä suurina.
Vietnamia ja Kiinaa lähinnä ole­vat
sosialistiset maat. Pohjois-Ko-rea
ja Pohjois-Vielpam, ovat säi­lyttäneet
tässä keskustelussa puo­lueettoman
asenteen.
H U O L E S T U N U T N E U V O S T O ­L
I I T TO
vaiheeseen: Sosialidemokraatit ovat
liittoutuneet entisen vastustajansa
Franz-Josef Straussin kanssa enti­sen
nats;n johtamassa hallitukses­sa
j a hajcevat omalla tavallaan ulos­pääsyä
Hallsteinopista. Samalla
kun NATOn liitokset natisevat yrit­tää
Länsi-Saksa yhtä aikaa luoda
.suhteita sekä de Gaullen Ranskaan
että USA:han ja viieläpä avata ovia
itään. Bonnissa on tekeillä myös
vaalilain uudistus, jonka^tuloksena
olisi kaksipuoluejärjestelmä. Ku\r
vapaat demokraatit ovat kuolemas­sa
kannatuksen puutteeseen ja kris­tillisdemokraatit
ja sosialidemokraa­tit
jo nyt cvat yhtä, jäisi toiseksi
vaihtoehdoksi tässä järjestelmä-muodossa
uusnatsilainen -puolue
NPD, joka tuotti-shokjn menesty­mällä
hyvin sekä Hessenin että
Baijerin osavaltiovaaleissa. Natsis­mi
ei Länsi-Saksassa ole vielä kuol­lut.
VIRTA VASEMMALLE
Muissa Euroopan maissa on vir­ta
yleensä kulkenut vasemmalle.
Porvarillisesta hallituksesta huoli­matta
on Norja osoittanut melkois­ta
avarakatseisuutta. Ruotsissa ja
Tanskassa oppinevat tänä vuonna
tappion kärsineet sosialidemokraat­tiset
puolueet läksyjään ja radika­lisoivat
asenteitaan. Euroopan tur­vallisuuskonferenssi-
ajatus ön saa­nut
tukea monesta maasta. Pienet
valtiot (e.sim. Norja ja Romania)
ovat olleet huomiotaherättävän ak­tiivisia
suhteiden solminnassa ja
valmiudessa pehmentää maanosam­me
rintaifialinjoja.
NATO-politiikka on joutunut
uuteen vaiheeseen myös USA:n,
Englannin ja Länsi-Saksan raha-
IMStä muut sanovat
AJANKOHTAISTA A l^mELUN AIHEITA
' . . C a n a d a n siiomalaijitea keskuudteasa otetaan satayaotfsSlihlf^.yäs-taan
myöskin hieman ulRopUolIslna, Tosin erSillH subihalaftlteiraäkup-nilla,
kuten Siidburyssa, ovat suomalaiset järjestäineet oftian «atavoi»^
juhlakomiteansa? Sudburyssa järjestetään ensi Itesänäei&oinen Siionii
viikko. Komiteaan kuuluvat kaikki suomalaisten seurat ja s^hdistykset.
Tämä yritys on paras mihin Canadan-suomalaiset ovat Hatavuotisitihla;
suunnitelmissaan yltäneet. Muutamilla muilla paikkakunnilla o^lHgiii-vat
suomalaiset ainakin tämänhetkisten tietojen nuukaan, ainoastaan
yksityisin ohjelmanumeroin paikallisiin satavuotisjuhliin. i
Suomalaisilla on tänä vuonna kaksinkertainen syy valtiollisteii.
tymäjuhlien viettoon, .sillä Suomihan saavuttaa 50:nnen itsclnäu}^-
vuotensa: Monille suomalaisille saattaa juhlinnan' painopiste-'kdh^lS^t^!
juuri joulukuun 6. päivän viettoon. Mutta oUpa juhlinnan kohde^lroin^i
tahansa, Centenniäl t a i Suomen 50. itsenäisyyspäivä — nrfkseiÄaiÄe^Ä^
ten voi juhlia molempia — niin, Canadan satavuotisjuhla on tdrfi^Qtit^ttn
meille jokaiselle Canadan asukkaalle nUn kansalaisille kuitimtilllcflete.
— Vapaa Sana. j ' '
" J E E S U K S E N S O T I L A I T A " / ,;
_New Yorkin katolinen kardinaali Francis Spellman on nimittänyt
Vietnamissa olevia amerikkalaisia "Jeesuksen Kristukseir st>tiliaikBi?-:^ul
Italialainen katolinen J e h t i L'awenire dUtalia on t y r m i s t y n y i t i l ^ i -
naalin käsityksistä amerikkalaisista '^pyhän-sodan? kävijöinä ja l i l ^ n
piispa kysyy avoimessa kirjeessään, miten on mahdollista, ett^''1&m!i-näali
pitää kaikkia muita ratkaisuja mahdottomana paitsi aiiterlkliMäiS-ten
Sotilaallista voittoa samaan aikaan kun paavi ehdottaa - raplii|AiniJa^öt-teluja.
Kaksi tanskalaista katolista järjestöä on vaatinut kardlnä'^i!i/^-
tamista, ifoska tämä on loukannut evankeliumin vaatimusta fiihnfriötten-.
rakkaudesta. — Uutistieto. \
'Rauhanmiesten' lausuntoja
Suhteet Neuvostoliiton ja Kiinan vaikeuksien takia — kukaan ei
Välillä ovat myös valtiollisella ta- tahtoisi maksaa keskellä Euroop-ön\
uiossa "t'Si^en'v\*etnVm'"'Thar l «olla kireät Ja itsepintaiset huhut f^a sijaitsevan NATO-armeijan viu
maassa lieneeV tällä haavaa liki
50.(XK) amerikk^aista, joista pää­osa
toimii ilmavo^issa. Thaimaa-väittävät
Neuvostoliiton varmista
van puolustustaan Kiinan vastai­silla
rujoilla.
luja. Englannissa ja Länsi-Saksas­sa
on jo nyt kummassakin yli puo­len
miljoonaa työtöntä ja luku on
hän rakennetuilta \ j a parhaillaan i Neuyostpiiiton ulkopolitiikka on j kasvamassa.
"Olen tarjonnut käteni viholli­selle
kerta toisensa perään. Minun
ohjelmani perustana oli tavoite
päästä yhteisymmärrykseen heidän
kanssaan. Me emme' ole vaatineet
heiltä koskaan mitään, emmekä ole
heitä koskaan painostaneet mis­sään
tapauksessa. Minä olen yhä
uudelleen ojentanut käteni, mutta
aina tuloksettomasti. Oli mahdol­lisuuksia
päästä sovintoon, vieläpä
sen jälkeen kun sota oli jo alka­nut.
Jokaisen taistelun jälkeen
ojensin käteni^ ensunmäisen jäl­keen
ja myöskin toisen jälkeen
tarjosin kättäni. En vaatinut mi-olla
mitään vaikeuksia esittäessään
mielipiteensä meille. , . , .
•'Mutta kaikki kysymykset saapur
vat: Koska olemme halukkaita: to­teuttamaan
tämän ja olemmeko me
halukkaita tekemään tärn^n. J i . y a s -
taus näihin kysymyksiin on yoima-kas
k^Uä. Mutta tähän hetkeeji
mennessä emme ole kuulleet: toi­selta
puolelta yhtään mitään.; JTa
emmehän voi pitää yksipuolista
rauhankonferenssia tai lopettaa vi­hollisuuksia
yksipuolisesti.". .
Lyndon Johnson uudenvuoden
sanomalehti konferenssissa, joulu­kuun
3L päivänä 1966.
kiihkeän laajennust>ön kohteena r^'""'^ vuodenkin ; aikana jatkanut
olevilta lentokentMta^n suoritettu ; «"ti.stä rauhanomaisen rinnakkain-pommituslenlQJa/
Vietnamiin louka- \ olon linjaansa. Maa pyrkii luomaan
ten puolueettoman Laosin aluetta.' h.vviä suhleila kaikkiin naapuri-
Thaimaan suurisuuntainen s o t i h i a l - i ' " " t t a myös etäi.sempiin maihin.
Unen varustaminen, johon suurten l ^ ^ n ;i.sennoituminen verrattuna
lentokenttätöiden ohella l i i t t y y \ y h - i V S A : n sekaantumis- ja ekspansio­ta
mahtava teiden rakoiitelu. mer-1 P<?'it"'<lfaan on selvästi kuoreen ve-kitsee
välilöntä uhkaa myös Lao­sia
vastaan. Laosin joutumisesta
USA:n sodankäynnin piiriin on jo
nyt merkkejä olemassa.
USA:n ulkoministeri Dean Rusk,
joka joulun alla pidetys.sä Pariisin
täytyvää. .Se haluaisi rakentaa omaa
maataan ja luoda ympärillen ystä-vällismiclisten
valtioiden suojaket-jun.
Se on valmis rakentamaan
rauhaa, kuten Tashkentin esimerk­ki
osoitti, mutta sen mahdoUisuu-
NATO-kokouksessa epäonnistui j ^^^^ vaikuttaa USAin ja sen liilto-yrittäessään
värvätä muita NATO-! laisten politiikkaan ovat olleet vä-maita
Kaakkois-Aasian sotaan, on I iäiset. YK-lie on lukossa ja Eng-väittänyt
saaneensa nimellä mai-1 lännin USA:n satelliittina harjoit-nitsemattomalta
uudelta aasialai- tama yietnampainostus on tarkoit-selta
maalta lupauksen joukoista.
Kun Australia, Filippiinit, Uusi
tanutkin vain USA:n ehtojen pa­kottamista
Vietnamille ts. antautu-
Professorien hyvä esimerkki
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Toronton yliopiston
tiedekuntien 338 jäsentä, joukossa suuri määrä alansa Johta­via
professoreja ja muita opetustyön tekijöitä, on allekirjoit­tanut
vetoomuksen, missä vaaditaan Yhdysvaltoja lopetta­maan
Pohjois-Vietnamin ponunituksen, tuomitaan siviilejä
vastaan harjoitettava "terroripomnriitus" ja vaaditaan ame­rikkalaisten
asevoimien kotiuttamista sekä suositellaan,.että
Canada seuraisi Ruotsin hyvää esimerkkiä kieltäytymällä
myymästä Yhdysvalloille sotjyälineitä Vietnamissa käyttöä
varten. • •
Tämä professorien toimenpide on samalla kertaa oikein
hyvä "esimerkki" kaikille muille canadalaisille;
Vietnamin sota koskee meitä kaikkia. Jos Yhdysvallat
eskaloi sodankäyntiään siihen pisteeseen, että Kiina katsoo
tarpeelliseksi liittyä sotaan, mistä nämä professorit erikoi­sesti
varoittavat, silloin on Io ehkä liian myöhäistä uuden
maailmansodan ehkäiseminen. Toiminnan aika on siis nyt —
ja siinä voivat kaikki tehdä jotakin. ,
Ilolla on pantava merkille, että lähes kolmannes Toron­ton-
yliopiston tiedekuntien jäsenistä, jojla oh kaikkiaan 1,100,
on allekirjoittanut tämän vetoomuksen. Vaikka ei-ällekirjoit-
Seelanti ja Etelä-Koroa jo ovat j'"'s^^- Sellaiseen"välitykseen" ei
mukana joukkoineen Vietnamissa, Neuvosloliilta ole ollut halukas:
jäävät jäljelle Thaimaa, Tshiangin E U R O O P A N U U S IA
Formosa, Malesia, Indonesia, Laos j K E H I T Y S L I N J O J A
Ranskan de Gaullen alullepane­ma
Euroopjpa-politiikka, jonka yti­menä
on Länsi-Euroopan irroltami-iien
USA:n yaikutuksesta, oh ku­luneen
vuoden aikana kantanut run­saasti
hedelmiä. Ranskan presiden­tin
Neuvostoliiton-matka ja Kosy-että
Kiina joutuu vedetyksi sotaan ^"^^"^''^'"^''^ avanneet
ja Japani. Lyhyin hyppäys joukko­ja,
lähettäväksi valtioksi on Thai­maalla,
joka jo nyt on täysin
USA:n peukalon aila.
K I I N A N K Y S Y M Y S M E R K KI
Jos USA:n eskalaatio KaakkoLs-
Aasiassa jatkuu, on mahdollista.
eikä silloin ole takeita mistään.
KehitySy^ Kiinassa on kuluneen
vuoden aikana saanut omalaatuisia
muotoja. Touko—kesäkuussa alka­nut
liikehdintä, joka kulttuurival-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Sandra Honka, Vancouver, B. C
täytti lauantaina, tammikuun 7 pnä
70 vuotta,
Einar Pelto. Nolaiu, Ont, täytti
tammikuun 4 pnä 69 viiotla (eikä
67 kuten virheellisesti ilmoitettiin.)
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
ovet perinteelliselle Ranskan—Neu­vostoliiton
ystävyyspolitiikallc ja
merkinneet samalla itä—länsi-kau­palle
kokonaan uutta avausta, jon­ka
osia ovat Renaultin, Fiatin, Oli-vettin
ym. suurkaupat Neuvostolii­ton
ja eräiden kansandemokraat-tioiden
kanssa.
Euroopan kauhukakara, Länsi-
Saksa, on siirtynyt kummalliseen
K E H I T Y S M A I D E N KENTTÄ
Latinalaisessa Amerikassa oli ku­lunut
vuosi suhteellisen hiljainen:
taloudellisia uudistuksia vaativa
liikehdintä, joka muutamia vuosia
sitten tuntui hyvin voimakkaana,
on tukahdutettu sotilaskaappauk-
.silla, niistä viimeisin ^ Argentii­nan
— tapahtui viime vuoden puo­lella
kesäkuussa. Armejjakaappauk-set
ovat sen sijaan tulleet muotiin
Afrikassa. Alkaen Ghanan ja Nige­rian
kaappauksista viime vuoden
alussa Afrikka pääsi 8 kaappauk­sen
kokonaismäärään vuoden lop­puun
(1966) mennessä.
Afrikassa on sen sijaan kypsy­mässä
uusi vaaran pesäke, Rhode­sia,
jonka Y K : n turvallisuusneuvos­to
määräsi pakolliseen saartoon
j u u r i joulun alla. Pakotteet ovat
vain osittaisia ja Etelä-Afrikan
avulla ainakin toistaiseksi kierret­tävissä.
Rotuvaltiot joutuvat kuiten­kin
vähitellen yhä ahtaammalle
kansainvälisten elinten niitä ahdis-telles.
sa. Sellainen on mm. Y K : n
Lounais-Af rikka-komitea, joka ei
voine päätyä muuhun tulokseen
kuin alueen pakkoluovultamisvaa-timukseen.
Afrikan ja Aasian välimaastossa
lähiidässä on monenlaisia vaara-momentieja:
"Tiasserilaisuuden" ja
Englannin ja/tai USA:n tukemien
rappeutuneiden arabimaiden risti­riita,
Israelin ja arabimaiden py­syvä
vihamielisyys sekä öljyintres-
.sit.
Kaiken taustalla häämöttää ke­hitysmaiden
yhä hälytfävämmäksi
käyvä koko- tai puölinälkä, josta
Intian nälänhätä j a annosten sur
tään. He kirjaimellisesti sylkivät
päälleni. Meidät on vedetty sotaan o ^ u i , i ^ i r : « . i ^ « a r a - ; r 4 4 X a -^
vastoin- tahtoamme. Ei yksikään Smithm kielenkäyttöä,
mies voi tarjota kättään useam-mjn
kuin minä olen tehnyt".
— Adolf Hitler, juuri ennen
Stalingradin taistelua.
"Me olemme ylitsevuotavasti pa­hoillamme
siitä kun vihollisemme
eivät ymmärrä meidän vilpittömyyt­tämme.
Kutsumuksemme on tais­tella
vapaudelle ja. itsemääräämis­oikeuksille
sopimattomia tekoja vas­taan.
Meillä ei ole muuta tarkoi­tusta,
kuin rauhan säilyttäminen.
—.Japanilainen kenraali Sadao
Arkai, juuri ennen Mantshuriaan
hyökkäystä.
' O l en sanonut, lukuisissa tilai­suuksissa
että me olemme valmiina
keskusteleman joka aika, joka pai­kassa.
Että Vietkongilla ei pitäisi
"YK pahempi
kuin saatana"
pistukset Ceylonina ovat
mäisiä varoitusmerkkejä.
ensim-
Maailmankuva ei siis vuoden
vaihteessa ollut mitenkään valoi­sa.
YK on ollut voimaton niin
kehitysmaita, autettaessa kuin
myös Vietnamin sodan suhteen.
Viime vuoden raskain perintö
tälle vuodelle on Vietnamin sota.
Jos se säätäisin päättymään, l i ­sääntyisivät
mahdollisuudet rat­kaista
muita ongelmia. USA:n
Vietnamiin uhraamilla miljar­deilla
dollareilla — viime vuon­na
64 miljardia markkaa eli y l i
kahdeksan Suomen valtion tämän
vuoden budjettia! — tehtäisiin
ihmeitä monessa maassa.
Hilkka Ahmala
Salisbury, — Rhodesian pää­ministeri
l an Smith nimitti YK:to
pahemmaksi kuin saatana. Salis*
buryssä pitämässään uudenvwh
den puheessa Smith syytti maa^
ilmanjärjestöä "petoUisnudesta ja
ulkokultaisuudesta" sen yrittäes­sä
murskata Rhodesian omaval­taisen
itsenäisyyden-
"Rohkenen ennustaa' ettäsielläj
missä saatana hallitsee, on eheni-män
oikeutta kuin siellä, missä Y-K
kieriskelee tekopyhässä ulkidcultai-suudessaan",
Smith sanoi. Puhees­saan
Smith lupasi, että Rhodesia
tulee taistelemaan itsenäisyytensä
puolesta huolimatta Y K : n määrää­mistä
taloudellisista pakotteista
neuvottelujen katkeamisesta Eng­lannin
kanssa. *
MUjoona miestä
6 vuoden aikana
Hanoi. —' Vietnamin vapautus*
armeija j a sissit ovat sumuumeet
tai haavoittaneet kuuden taistelo*
vuoden aikana 1050 000 vihollis-sotilasta,
näistä 123 000 amerik­kalaista.
Ilmoittaa VLA.
Pelkästiiän viime vuoden en­simmäisten
11 kuukauden aikana
menettivät vihoUiset kaatuneina
ja haavoittuneina 340 000; mlesU^
j e i ^ 100 000 oli amerikkalaisia.
Vapautusjoukot ovat vallanneet
taistelujen aikana suuren mifärän
aseita j a ammuksia.
PÄIVÄN PAKINA
WALTERIN UUSI T U L E M I N EN
testimieltä kaikkien ajattelevien ihniis
ten keskuudessa, sekä vakavaa epäi­lyä
niidenkin joukossa, jotka ovat lä
taneiden kesuudessa on epäilemättä joitakin '^haukkojakin"' -hän-asti uskoneet Washingtonin yhä
eli Yhdysvaltain hyökkäyssodan kannattajia, hiin suuri osa
heistä on varmaan miehiä ja naisia, jgtka haluavat olla erossa
kaikesta sellaisesta toiminnasta missä on otettava kanta joko
jenkkien hyökkäyssotaa vastaan tai sen puolesta.
Mielihyvällä ori todettavamyösi se, että yliopistojen tie­dekuntien
j äsen ten keskuudessa on havaittavissa kasvayaa
vastutjntuntoisuutta Canadan kansan ja koko ihmiskimnan
kohtaloista. Täniä näkyy ehkä kaikkein; parhaiten Toronton
yliopiston tiedekuntien jäsenien muodostaman. Vietnamin
sotaa vastustavan komitean puheenjohtajan, prdf. Kenneth
McNaughtonin lausunnosta, jonka mukaan viime vuoden hel­mikuussa
tällaisen lausunnon allekirjoitti vain tiedekuntien
50 jäsentä,'mutta nyt oli allekii^joittaJia 338. - -
Prof.McNaughton on epäilemättä oikeassa siinä, että tähän
on osaltaan vaikuttanut Yhdysvaltain viimeaikoina Vietna­min
siviiliväestöä vastaan harjoittama "terroripommitus" On
luonnollinen asia, etta siviilikeskusten^ kuten Hanoin kau­pungin
asukkaiden pommitus nostattaa suuttumusta ja pro-useammin
valheiksi osoittautuneita
lausuntoja Vietnamin tilanteesta.
Tofvotlavasti näiden oppineiden val­tuuskunta
saa Otiavvassa myönteisen
vastaanoton. On totta, että liittohalli­tus
on viimeaikoina etsinyt "itsenäistä
linjaa". Vietnainin kysymyksestä ja
esittänyt valittelujakin eräistä kaik­kein
räikeimmistä tapauksista Yhdys­valtain
toimenpiteitä vastaan. Mutta
sc ei enää riitä Canadan hyvän nimen
ja maineen säilytlämisek.si eikä cana-dälaisten
omientuntojen rauhoittami-seksi.:'--;
Canadan pitäisi. Yhdysvaltain naa­purina
ja ystävänä, vaalia julkisesti
Pohjois Vietnamin pommituksen heti-kohtaista
lopcttami.sta, amerikkalais­ten
asevoimien kotiuttamista ja Viet­namin
kysymysten rauhanoniaiscta
ratkaisua Geneven sopimuksen kirjai­men
ja hengen mukaisella tavalla.
Kun tällä palstalla kolmatta
viikkoa sitten käsiteltiin niitä tie­toja,
joiden mukaan entinen raha-asiain
ministeri Walter Gordon
aikoi erota alahuoneen jäsenyy­destä
ja siten kääntää selkänsä
koko liberaalipuolueen kuppikun­nalle,
me sanoimme olevamme
sitä mielipuolta, että hänen eron­sa
"olisi liberaalipuolueen tap­p
i o . i . "
Tätä .samiKif^mittapuuta käyttäen
pitäisi kaiketi sanoa nyt kun mi*.
Gordon tulee takaisin hallituk-
•seen, vaikka vain salkuttoman
ministerin ominaisuudessa, että
se "on -liberaalipuolueen voitto".
Tässä yhteydessä voidaan tie­tenkin
esittää vastaväitökseksi se,
että kukaan ei ole niin sokea kuin
hän, joka ei halua nähdä. .
Toisin sanoen "vanhat konka-,
rit", itse pääministeri Pearson ja
erikoisesti raha-asiain ministeri
Mitchell Sharp ovat jo selittä­neet,
että mitään ei ole todelli­suudessa
tapahtunut — että peri­aatteissa
ei ole suurempia eri­mielisyyksiä
ollutkaan j a käytän­nön
asioissa ilmenevät ristiriidat
tulevat puiduksi hallituksen ko­kouksissa.
Tämä palauthia mieleen van­han
kaskun erittäin "sopusointui­sesta"
avioparista.
Kun vanhalta äijänrähjältä ky­syttiin,
mikä on perheen onnen,
e l i hyvän yhteisymmäryksen sy­vällisin
syy, niin ukko sanoi sen
johtuvan j o ennen avioliittoa teh-dy.
stä "sopimuksesta". Sen mukaan
nuorelle emännälle uskottiin kaik­ki
'pikkuasiain" ratkaisut j a sul-haspojan
vastuunalaiseksi Inahta­vaksi
jäi kaikkien "suurten ky­symysten"
päätökseen vieminen.
Vastauksena kysymykseen mi­ten
on tämä periaate käytännös­sä
toteutunut, ukko vastasi: "Hy­vin,
erittäin hyvin. Tähän men­nessä
ei ole tullut vielä yhtään
suurta kysymystä ratkaistavaksi.l-
Mikään mahdottomuus ei ole
sekään, vaikka mr. Gordon saisi
kokea jotakin -*amantapaistaV
Liberaalipuolueen oikeistosuun-taa
edustava mr. Sharp sanoo,
etiä hän ja mr. Gordon ovat yksi­mielisiä
useiriimissa yleisissä
asiois.sa ulkomaalaisten omistus­kysymykseen
nähden Canadan
tuotantolaitoksissa. Mutta kun tu­lee
kysymys yksityiskohtaisista
toimenpiteistä hän sanoi, silloin
tulee esille katsomusten erilai­suuksia,
jotka sovitetaan hallituk­sessa.
Vaarana onkin se, että näistä
"yksityiskohtaisista toinrienpiteistä
tulevat erimielisyydet" ratkais-taan
oikeiston ja samalla yhdys­valtalaisen
suurpääoman hyväksi,
Walterin jäädessä lehdille soitta­maan,
kuten edellä kerrottu "per­heen
pää", jonka "vaivoiksi" ei
ole tehdyn sopimuksen perusteel­la
tullut yhdenkään suuren ky­symyksen
ratkaisu.
Toivotaan nyt kuitenkin, ettei
Walterille kävisi vallan näin keh­nosti.
Jokatapauksessa voidaan pitää
varmana sitä, että mr, Gordonin
uusi tuleminen hallitusministerik-si
vahvistaa liberaalipuoluetta si­käli,
että mr. Gordonin tavalla
- 'Ikansanmielisesti' ajattelevat li­beraalipuolueen
-rivijäsenet ja
kannattajat saadaan tämän . teon
johdosta uskoinaan tai ainakin toi­vomaan,
että tästä lähtien ^ i enää
anneta esim. kaasuputkilinjan ra­kentamisoikeutta
Yhdysvallan
kautta silloin kun kansalliset
edut vaativat sen rakentamista
kokonaan Canadan maan kama-ralle
jne. •
"Epäilevänä Tuomaana" otak­summe,
että ,vaikka mr. Gordon
panisikin lujasti kampoihin, niin
tällaisissa asioissa.—- Yhdysval­tain
suurpääoman etuja koske­vissa
kysyrnyksissä —- sanovat
ratkaisevan -sanansa ne ministe­rit,
jotka ovat hallituksen avain--
asemissa.
Vaikka mr. Gordon heitettiin
asiallisesti puhuen viime ^rteypft
"pidetyssä liberaalien konferensr
sissa roskatunkioUe — Tifinen
"kansallismielinen talousohjelman­sa"
hyljättiin ja sen ; sijaan hy­väksyttiin
aivan v^^tjdcJwinwtt
päätöslauselma Yhdysvaltain' ja
Canadan "vapaamarkkineirf.' ' t a ­voittelusta
— puolu*j<atoi voi
kuitenkin tehdä laskelmia :^Ibvia
vaaleja silmälläpitäen. n ';.
Selvää on ettei am«riWtkl«is-mielisyys
ole valttia .tvaalftjm-^,
panjan aikana — ja jos-.'iiäytBri-nön
miehet"; hallituksen' l Ä a na
olevat suurrahamiehet saavat ^'kan­sallismielisyydestä"
tunnotun mr.
Gordonin pidetyksi poliittisesti
syväjäähdytettynä vaaleihin asti
niiiLi^ kelpaa sitten vaaleihin
lähtiessä lyödä arpaa, kummalla-hevosella
ratsastetaan, iillä l o k a '
on maineensa jo piläftiiilat, vai
- sillä toisella? • y
Suoraan sanoen, meillä ei ole
järin suuria toiveita nir. Gotäö-nin
uudesta tulemisesta, ' vään
melkoisia epäilyjä siitä',' miten
hänen "kansaliismieUselle'' ohjel­malleen
siinä lopulta käy. :
Toivoisimme olevamntie; vääräs­sä.
Olisimme ensimmäisenä iloit­semassa
jos hallitusohjelman suun­ta
kääntyisi "kansallismieliselle"
radalle, mitä nu-. Gordon on suo­sitellut.
Mutta toiveet voivajt olla
turhia, kuten lauliiRsa^ Sanotaan.
— Känsäkoura.