Vapaus, October 29, 1968

              m
1/0
''Mm
Tiistai, lijlkiak, 2 9 > --TttesdayrÖtet 29, 1968
PJ^ RISTO
M U I S T I L I S T A
Nfiyttämön kabaretti Finfll9h4iaa-lilla
lauaiitätnäi marraslkuun 9 pnä.
Leo Niemeä yhtye soittaa.
: Xasten ^^8aomlkoulua'^ e i ole en^
~torstai<iltana Hallow«iemii vuoksi-
Sävel-kuoron harjoitukset Finnish-fcaalilla
fceskivillckoisln Mo 7.30 ip.;
khdilklkoisiii beUo 7—8 iUaUa.
1 ^ on
yleisöä käytettävinä keskiviikkoisin
lauafitaisiiiii ja
1-11 ip.
. Harjoitukset "Kesäinen unelnia'^
näytelmästä tiistaina, lok^uun 29
pnä: klo 7.30 illalla Finnish-haalilla.
IMileis IkeOairisEtaf
luodMifliaira pS^lstsä "
iPoliisi epäilee viime summnitai-iltapäivällä
erään ikuniUeena löyde­tyn
miehen jouituneen. tap9(turma>-
laulfcaulksen uihrllksi.
: 'ELovikadun aäiiisipäässä no. 594 t a .
iossa asuntit S&^vuotiaan Andrea
PeriJhin ruiivuis löydeUtiin *alon (kel­lariin
jobtaivien rappujen alaiosasta
22 kaliberin luodinlbaava pääissä^
Etsiväkersantti OvideGauthier sa­noi,
että ase on voinut maSidiollises-ti
laueta vahingossia jos mies on pu­donnut.
'Muitita samanaiScaisesti etsi­vät
tutkivat Qcuitenikin jos tämä olet-itaanus
pitää paJldkansai.
iKiioaemansyyntutikija tri J . A . P i -
dutH ei ole myöskään vielä päättä­nyt
järijestetäänkö Ikuolemansyyn-tuidkimusillmulustelut.
BeiaVeir Laiblälla
oBeam- LcÄ^ea haalilla on Bunnuo-taina,
matras&uum.a pnä, i&ellto 12.30
seun»peliti!laistH«», apii&ä järjestää
paikaUinea iiäisten keiibD. Tilaisuu­dessa
jaeitaan, myöB ovipaffidnto, ja
lahjoituksia otetaan kiitoiUisuudella
vastaan. iLuonnollisesiti: tao^oiUaan
kalhvikulitaa pullan 'ke^ ^Kaikki
tejnretulleita^ sanovat kediion jäse­net.
Hienoja
LAATUHUONEKALUJA
SÄHKÖLAITTEITA
ja TELEVISIOITA
K o h t u u h i n n a l la
' VALITTU VALIKOIMA
Espanola Furnifure
L I M I T E D
KARL. A. NIEMI, omlst
Puh. 869-2321
175 Station St Eipanota, Ont.
KiaJklsi mteiteMäjää
oiva(t yhä d o s Q M^
Kaksi metsästäjää, jotka eksyi,
väc viikonvailiteen aikana Sudbu-rysta
pohjoiseen.sijaitsevan Ben-ny.
kylän pohjoispuolella, ovat
vieläkin kadoksissa.
Noin kolmekymmentä henkilöä
osallistui maanantaina Ontarion
maakuntapollisien johdolla eksyk­sissä
olevien miesten etsintään,
mutta se ei tuottanut tuloksia.
Alue, missä ililehet olivat metsäs­tämässä,
on sankan metsän pei­tossa.
Miehillä oU kylmä yö sillä läm.
pömittari lasU jäätymispisteen
(alle 32 astetta F) alapuolelle.
Toisella eksyksissä olevalla mie­hellä
ei ole tiettävästi edes kom.
passia ja toisella ei ole lainkaan
ruokaa.
KAIKENLAISTA
PUUTAVARAA
RAKENNUS­TARPEITA
SÄHKÖ- ja PUTKITUS-TARFEFTA
- MAALIA
kohtuuHisiii fainiioiii
RICHARD LAKE
LUNBER
& Builders Suipply Ltd.
PUH. 673-8487
Posti: Siie 8. R. R. 3, Sudbury
Maantie 69 etelään
Richard Lake
Pysspies riehui
Little Current. —1 Pysfeyä heilu­tellut
inies; joOca tunOceutul lauantai-iltana
erään neljän hengen petlieen
asuntoon noin kuuden mailin päässä
täältä, p i t i pertiettä kauhun vallas­sa
j a otti lopulta pertoeen isän ja
ll-vuotiaan tyttären panttivangik­seen,
•• , •
Pyssymies täbtäsi pieiioiskivaä-riUään
ll-fvuotiaan Kim Ridleyn
päähän ja määräsi anr Don Eidleyn
ajamaan lälheiseen sekatavarakaup­paan
j a ostamaan disää panoksia
asettaan vaiten. Osoittaaikseen mr
Ridleylle olevansa tositaikoituksis-sa
pyssymies ampui yihden laukauk­sen
läpi auton ikkunan.
Mr Ridleyn poiketessa kaupassa
ostamassa amnuiOcsIa Ihäh selitti ,vai-keuksistaatu
kauppiaalle, samanai­kaisesti
kun'pyssymies piti nuorta
tyttöä panttivankina auitossa. Tämän
jälkeen pyssymies vaati Ridleyltä
rahaa. M r Ridley sanoi rahojen ole­van
Little Ouirentin vanhainkodis­sa,
jossa hän työskentelee johtaja^
nai kun mr RicQey meni Doutantaan
r ^ o j a vanhainkodista, niin, pyssy­mies
piti tyttöä' edelleenkin pantti,
vankina. ,
Pyssymiehen: toimenpiteistä; oli
kuitenkin tähän mennessä ilmoitettu
Ontarion roaakuntapoliisiile,. joka
saapui paikäMe siviilivaatteissa.
Kun mr Ridley tifli ulos vanihain-kodista
määi^i pyssiymies hänet
varastamaan toisen auton ja tuli
ulos Ridleyn autosta, jolloin poliisi
huomasi pyssyn suuntautuvan pois
tytön suiumasta ja sieppasi miehen
kiinni.
Robert Allan Montgomay, 29,
Kingsvillestä, läheltä Windsoria, oli
Sudburyn piirioikeudessa maanan­taina
j a häntä vastaan on nostettu
syytteet väkivaltaisesta ryöstöstä ja
ihmistyöstöstä. Jutun käsittely ly­kättiin
yhdellä viikolla.
TILATKAA VAPAUS!
JOULU- JA UUDEN VUODEN TERVEHDYKSENNE
VAPAUDEN JOULUNUMEROIHIN
JOTKA ILMESTYVÄT SEURAAVASTI: LÄNNEN NUMERO
JOULUK. 14. ja ITÄ-CANADAN NUMERO JOULUK.17. P
Teillä on maMo tilaisuus VAPAUDEN joulunumerojen paMoilila
toivottaa HAUSKAA JOULUA Ja ONNELLISTA UIHTA VUOTTA
ystävuaemie ja tuttavllenne kautta Canadan. TavailHsten terveh­dysten
hinnat vaihtelevat 50 Eseoiftistä dollariin.
HK:» päivänä:
Kerääjän nimi
Paikkakunta ..........................\............
KIRJOITTAKAA NIMENNE HYVIN SELVÄSTI
NIMI
Tältä vuonna on kulunut.-20;
vuotta IhMsoikeuksien julistuk­sen
hyväksymisestä. YK;n yleis­kokous
on päättänyt, että vuosi
1968 on omistettava tehokkaille
toimenpiteille niin kansallisesti
kuin kansainväUsesti ilimisoike-uksien
t(^aittamJsek8i. Miten täs­tä
on onnistuttu?
Kuva ei ole lohdulllinen. Itse
asiassa tcansainväUnen^tilanne on.
huonontunut. jyletnamisSa. ame-rikkalaisten^^
kkäys on jatkunut
ja a i h e n t t ^ t enemmän tuhoaja
siviiliväestön joukkomurhaa kuin
mikään, aikaisempi paikallinen so­ta.
Siirtomaajärjestelmä ja uus-koloni^
Usmi riistää ihmisoikeudet
edelleen sadoilta miljoonilta ihmi.
siltä Afrikassai Aasiassa ja lati­nalaisessa
Amerikassa.
Onlko sjis ihmisoikeuikisien julistus
hyödytön. N i in ei voi sanoa. Se he­rättää
ilunisiä (jatkuvasti näkemään
suoinnattoman kuilun, jolka on ju­listusten
ija köytänmön välittä. Kas-vajva
kansainväliiien tietoisuus joh­taa
kolkoniaaiilman mittakaavassa
ilaaijeneivaan kaonQppaHuun iJhmisoi-keuOcsien
toteuttamiseiksi, niitä vas^
taan koftidistettujen rikosten estä­miseksi.
Se on työtä Ihmisoikeuk­sien
julistuksen puolesta. Julistuk­sessa
todetaan kaikkien ihmisten
samanvertaisuus, oikeus henkilökoh­taiseen
vapauteen, kokoontumisva­pauteen.
Siinä mainitaan sellaiset
sosiaatliset oikeudet kuin oikeus
työhön, oikeus sosiaalliseen turval­lisuuteen,
oikeuts lepoooi ja viaikis-tykseen.
Tämän juQistuksen hengessä YK:n
yleiskokous vahvisti v. 1948 sopi­mukset
kansaniinuifiaa merkitsevis.
tä rikoksista (v; 1948), sopimuksen
naimisissa «devan naisen kansalai­suudesta
(1957), sopimuksen rotu-synjinnän
poistamisesta (1905) ja
sopimukset ihmisoikeuksista 1966).
13. 12. 1966 yleiäkOkous hyväOcsyi
julistuksen siirtomaakansojen ja
•maiden riippumattomuuden toteut­tamisesta,
koska "siirtomaavallan
jatkaminen uhkaa maailmanrauhaa
ja kansai3wälistä .turvallisuutta.":
Myös muita tärkeitä kansainvälisiä
sopimuksia, Jotka liittyvät ihmisoi­keuksien
toteuttamiseen on laadit­tu
ja lö^väksytty YK;ssa sekä sen
erikoisuärjestöissä. y,
Sopimuksissa Ihmisoikeuksista sa­notaan:
jCansojen alistaminen vie­raan
vallan herruuteen ja niiden
riistäminen merkitsee oleellisten ih­misoikeuksien
kieltämistä, on vas­toin
YK.-n, peruskirjaa ja estää yh­teistoiminnan
ralkentumista j a rau­han
lujittumisita koko maailniassa."
Eräs ihmisoikeuksien allekirjoit­tajavaltio,
Yhdysvallat,- suorittaa
kansanmurhaa Vietnamissa piittaa­matta
solmituista kansainvälisistä
sopimuksista. Vietnafmilaisista epäi­lemättä
tuntuu ikyynilliseltä YK;n
päätös viettää tätä vuotta ihmisoi­keuksien
vuotena; Kun puhumme
ihmisoikeuksista, meiilä ei ole oi­keutta,
unohtaa vietnamilaisten ras­kasta
taistelua riippumattomuuten­sa
ja rauhan puolesta. Etelä-Vietna­min
Vapautusrintaman ohjelmaan
sisältyy Ihmisoikeuksien julistuksesi
sa mainittu kansan oikeus osallistua
maansa hallintoon, yleisten, yhtä­läisten
ja salaisten vaalien järjestä­minen,
sana-, julkaisu- ja kokoon­tumisvapauden
turvaaminen. Vapau­tusrintaman
menestys on parhain
tod^us siitä, että Btelä^Vietnami-kansan
ylimielinen ja laaga tuki
on sen puolella.
Kun vaadimme Yhdysvaltoja lo-pettämään
pommitukset ja sotatoi.
met Vietnamissa, puolustamme Ih­misoikeuksien
julistusta. Se on kui­tenkin
vähän. Yhdysvaltain sotatoi­met
Vietnamissa on samanlainen
'kansainvälinen rikos, mistä saksa­laiset
fasistit tuomittiin Niimber-gissä,
missä todettiin Saksan rikos­ten,
perustuvan totaa'lisen sodan aja-tuikseen.
Sama totaalisen hävityk­sen
ajatus on amerikkalaisten Viet­namissa
suorittamien rikosten mo­tiivina.
YKrn hyväksymässä rotusyrjin.
nän poistamista koskevassa sopi­muksessa
sanotaan: "Ihmisten syr-
Fanny Sirkka
haudattiin
lauantaina
Sudburyn seudun pitkäaikainen asu-,
kas Fanny Sirkka (os. Kokkonen),
Ckypper aiffistä, kuoli Sudbuiiyn Me-mortal
sairaalassa keskiviikkona, lo-_
kakuun 23 päivänä. Hän oli kuotles'
saan 85 vuoden ikäinen.
Mrs Sirkka oli syntynyt Suomessa,
Savonlinnassa, jossa hän kävi hiyös-kin
koulunsa. Hän solmi avioliiton
Matti Sirkan kanssa vuonna 1902 ja
tuli C^nadaan 1910 vuotta aHiaisem-min
tulleen miehensä jälkeen. Cana-daan
saavuttuaaan mr ja mrs Sirkka
asui Copper Gliffissä vuodesta 1910
lähtien. Mr Matti Silkka kuoli 1964.
Lähinnä jäi suremaani tytär mrs
Wäinö Lahti Sudburystä, kaksi poikaa.
Taisto C<^)per aifflssä ja Arvo Thom
son, Manitoba sekä kuusi lastenlasta
ja yhdeksän lastenlastenlasta.
Fanny Sirkka haudattiin Park Lawn
hautausmaahan Jackson and Bamar-din
hautaustoimistosta viime lauon-taina.
Hautajaisserelmonian suoritti
P. Murto.
jintä oiodtm, ihoiiiväirin tai kansalli-suusltuntotneirtkkien:
perusteella on
esteenä kahsiojen välistten rauhallis-iea,
(ja 'yBtävällisttn- suhteiden kehit-tymisell0
ja ivoi johtaa kanaojen
rauhan ija turvallisuuden loukkaami­seen."
Sopimuksessa todetaan val­tion
veavollismidckBi rortujgnrjinnän
kielitämlnen ja poiE^aminen sekä
tuomitaan rankaistavaksi seUlaisten
aa!t)teiden devitors, jotka perustuvat
rortjuylemipnyyden tai rotuvihan aga-tukBiin.
Tämä sopimus paljastaa räikeästi
juflistuksen ja todellisuuden välillä
olevan kuilun moniMa puolin maail­maa.
: Rhodesiassa tuomitaan hirtet-töväksi^
neekereitä, joiden ainoa r i ­kos
on kamppailu rotusj^jinnän
poistamiseksi. Saman "rikoksen" ta.
kia vainotaan ja surmataan musta­ihoisia
ihmisiä Angolassa. Lounais-
Afrikassa, EteQä-Afrikassa kuin met­sän
petoja. Meksikon oaympialaisis-ta
Yhdysivaililat kadootti parhaita
urheilijoitaan "siksi, että he uskal­sivat
oeoittaa miedtään Yhdysval-loissa
vallitsevaa rotusyrjintää vas­taan.
•Latinalaisessa Amerikassa Vhdys-vaitain
tukemat tsotiksdiktatuurit
pitävät yllä järjestelmää, jonka
avullia maan kar^liset rikkaudet
siirtyvät uklomaisille monopoleille
kansantfäädeissä jatkuvaan puuttee­seen
ja takapajuisuuteen. Yritykset
toteuttaa välttämättömiä ihmisoi­keuksia
tukahdutetaan verisesti
kerran toisensa jälkeen.
Ihmisoikeuksista puhuttaessa ei
voi unohtaa sitä^ että suurin osa
maapallon väestöstä elää jatkuvasti
aliravitsemustilalssa. Joka päivä kuo­lee
30.000 lasta nälkpn ja puutos-tauteihin.
Noin milijardi ihmistä nä­kee
nälkää. Mitä näiUe ihmisiUe voi
mericitä julistus tasaarvoisuudesta,
oikeudesta elää vapaana ja turvalli­sena,
kun heille ei ole annettu^ al­keellisia
mahdollisuuksia pysyä hen­gissä
seuraavaan päivään tai viik­koon.
YtlHcansoitus tai ravintoaineiden
puute sinänsä ei ole pääasiallinen
syy. Ravintoabieita tuhotaan jatku­vasti,
koska niistä on "ylituotan­toa"^
Tiedemiehet ovat todenneet
maapallolila olevan niin paljon rai-vaamatonta
viljelysikelpoista maata,
että se pystyy elättämään 45 mil­jardia
ihmistä. Eivät edes kehitys­maat
ode köyhiä. Useinamat niistä
ovat itse asiassa rikkaita maita.
Mutta niiden rikkaudet viedään
niiltä eri keinoin suuriin Ocapitalis-tisiin
teollisui^altichtn. V. 1955—61
kehitysmaat-rnenettivät 20.000 mil­joonaa
dollaria pelkästään te<Hli-suustuotteiden
hinnan: nousun ja
raaka-aineiden (hinnanlaskun joh­dosta.
Samanaikaisesti itousivat vii
den Tikkaan; länsimaan Belgian,
Ranskan, USA:n ja Englannin voi­tot
investoinneissa kehäysmaihin
3,000 miljoonadla dollarilla vuodes­sa.
Kehityksen suunta on jatkunut
samanlaisena. Rikkaat rikastuvat,
köyhät köyhtyvät.
Lisääntyvä kiinnostus kehitys­apuun
ja kansainväliseen yhteistoi.
mintaan on myönteinen ilmiö. Mut­ta
esitetyt raftkäisut eivät voi py-sählyä
tasodde, tjioOca eimeoe keirjä
Iäiselle anniettua ali^ua pitemimälle.
"Anna ihmiselle kala ja hän on ra­vittu
yhden päivän. Opeta hänet
kalastamaan'ja hän on ravittu kodco
dämänisä ajan," sanoo vanha sanan­lasku,
pysyvä ratkaisu edeHyittää
yhiteiskunnalisia muutoksia. Ihmis-ten
riistoon ja toisten kansojien alis­tamiseen
perustuva järjestelmä on
kakikiaUa ihmisoikeulksien toteutta­misen
esteenä.
Meidän ei tainritse mennä kolman­teen
maailmaan asti todotaksemine
ihmisoikeuksia loukattavan. Mitä
sanomme Espanjan ja Portugalin
dikitatuureista? Kreikkaan on pys-tytetty
keskitysleirerjä ja riistetty
kansalta demokraa^iset oikeudet
aivan kuin fasKmin päivinä. Tätä
järjestelmää tukevat taHoudedlisesti
ja sotilaaillisesti Yhdysvallat j a Sak­san
Liittotasavalta. Se tosiasia, että
Saksan Demokraattista Tasavaltaa
ei tunnusteta samanvertaiseksi Sak­san
Liittotasavallan 'kanssa, merkit-,
see Itä-Saksassa asuvien kansalais^
ten syrjimistä siksi, että he ovat va-linneet
toisen yhteiskuntajärjestel­män.
Entä omassa maassamme? Onko
meillä perustuslaissa mainittu tasa-arvoisuus
• käytännössä? Ihminen,
joka joutuu työttömien kasvaivaan
joukkoon, c i ole suinkaan tasavertai­nen
nuiiden kanssa. Nuori ihminen
ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa,
täysissä voimissa oleva keski-ikäi-nen
nainen julistetaan ansiotyöhön
kelpaamattomaksi ikänsä takia. Oi­keus
työhön, erottamaton osa ihmis,
oikeuksista puuttuu.
OQntä oikeus opiskeluun. Tänä päi­vänäkin
varattomuus ja asuinpaik­ka
pysähdyttää opintien monelta
lahjadrkaalta nuorelta. Huolimatta
lääkiirtäbyollon: kehittymisestä, va-raikas
yksityispotilas pystyy edel­leenkin
saamaan nopeammin väittä,
mättömän hoidon kuin yleisiin lai-
;toksiin turvautuvat vähävaraiset.
Tai samapalkkaisuus? Vaikka se
julistetaan periaatteessa oikeaksi,
on se kaukana toteutumisestaan.
Naisten palkat ovat yleisesti mies­ten
palkkoja alhaisempia, vaikka'
työsuoritus olisi sama, jopa parem­pi.
Naisten eteneminen koriceam-piin
palkkaluokkiin el ole'yhtä lail­la
mahdollista: kuin miesten. Kes.
kustelu naisten oikeuksista, vaati­mukset
lastentarhoista ja seimistä
liittyvät kysymykseen jhmisoikeuk-
.sista.
Ihmisoikeuksien julistus lähtee
siitä, että ihmisperheen kaikkien jä­senten
arvo on tunnustettava sa­malla
tavoin. Julistuksen muuttami­nen
käytännöksi edeUyttää hellittä­mätöntä
kamppailua. Kamppailua
sotaa vastaan, siirtomaa- ja rotu­sorron
poistamiseksi, taloudellisen
riiston lopettamiseksi, ihmisten so­siaalisten
oikeuksien turvaamiseksi
elämän kaikilla aloilla.
Mirjam Vire-Tuominen.
TERÄVÄÄ ARVOSTELUA
BENSONIN BUDJETISTA
Toronto Mr Bensontn budjetti on
selvästi qmotkeudenmukainen ja puo^
lueellinen budjetti. Ns. sosiaalisen ke
Ijitysrahaston kautta se tunkeutuu työ-läistön
taskuihin kun taas samanaikai­sesti
se ei koske juuri ollenkaan yh­tiöiden
rikkauksia ja suuria henkilö
kohtaisia tuloja. Kahden prosentin
verokorotus tarkoittaa työmiehelle
suurta koloa elintasossa, mutta rik­kaalle
s e ^ merkitse mitään, sanotaan
can. kom. puolueen lausumassa.
Mr Benson on esittänyt kaksi pe­rustelua
tämän syrjintään perustuvan
verokorotuksen oikeuttamiseksi. Yksi
niistä on budjetin tasapainoon saatta
misen tarve. Toinen olettamus, että
inflaatiota on vastustettava.
Budjetti voidaan saada tasapainoon,
jos se on.niin tärkeätä, utisbnalla ve-rotusjärjestelmmä
ja pakottaimalla va­kuutusyhtiöiden
lisäksi myös vuori-,
öljy- ja luonnonkaasuteollisuus mak­samaan
oman osuutensa veroista ja
ottamalla täytäntöön lisääntyvien pää­omien
(kiinteimistöjen ja osakkeiden
arvon kohoamisesta saatavat voitot)
verotus. Tästä saataisiin huomattavas­ti
yli $500 miljoonaa verotuloja vuo­sittain
ja sitä voitaisiin'ilisätä mää­rittelemällä
tiukempi verotus yhtiö­pääomalle
,ja_ suurille henkilökohtai­sille
tulolle.
Hallitus on kuitenkin valinnut roi­sein
tien budjetin tasapainoon saatta­miseksi,
tavalla jota se nimittää fi.s-kaaliseksi
hillitscmisohjelmaksi. Tämä
ohjelma On tarkoituksellisesti suun­nattu
taloudellisen kasvun hidastutta-miseen
silloin kun työttömyys on nyt
jo korkealla ja tämän ol\jellman tu­loksena
se tulee nousemaan viel ä en­tisestäänkin.
Eikä tämä ohjelma tule
lopettamaan hintojenkaan nousua. To­siasiassa
hintojen odotetaan nousevan
3.5 % seuraavan vuoden arkana. Kun
yhdistetään 2 % veronnousu ja 3.5 %
hintoijen nousu, niin tämä vastaa yh-.
teensä 5,5 % laskua- elintasossa.
Minkälainen "oikeudenmukainen yh­teiskunta"
on tämä, joka tekee cana-dalaisista
sellaisten ohjelmien uhreja,
joita ohjelmia he eivät voi kontrolloi­da?
Voidaanko köyhyyttä vastaan tais­tella
kun tehdään köyhistä entistäkin
köyhempiä?
Jos hallitus on todellakin huolissaan
nousevista hinnoista ja kohoavista me­noista,
niin todellinen ulospääsy tästä
on asettaa delm<Araattinen kontrolli
monopolin määriteltävinä oleville hin­noille.
Ja jos hallitus on huolissaan
taistelustaan inflaatioa vastaan, niin
vastaus siihen on, vähentää asevarus-telumenoja
ja vetäytyä ulos NATO: sta.
Mr Bensonin budjetin ja erikoisesti
2 prosentin veronkorotuksen tulisi jou­tua
voimakkaan vastustidcsenkohtedc-si
jäiijestäytyneen työläistön taholta
ja hallituksen tulisi omaksua dijelma,
joka johtaisi Canadan talouden laajen­tamiseen
ja täydellisen työllisyyden
saavuttamiseen. Lisäksi, järjestäyty-tynyt
työväenliike on täydellisesti oi­keassa
vaatiessaan palkankorotuksia
peittääkseen tämän 5.5 % aiheuttaman
aukon kotiin saatavassa palkassaan ja
vaatiessaan lisäykset nousevia elinkus­tannuksia
varten palkkasopimusneu-votleluissaan
suojellakseen työläisiä
jatkuvilta hintojenkoroluksilta.
On tullut. lisääntyvässä määrässä
havaittavaksi, että kasvavat rahalliset
ja poliittiset vaikeudet ovat johtaneet
Jatkuvaan painostukseen hallituksessa,
maakunnallisissa hallituksissa ja raha-miespiireissä
sosiaalisten palvelujen
huonontamiseen. Ensimmäinen uhri
voi'olla sairashuoltopalvelu. Demo­kraattisesti
ajattelevien tulisi olla va­ruillaan
tämän vaaran johdosta, jota
monopoli .ja sitä palveleva suuri leh­distö
on vasaroinut jo pitkän aikaa.
NeuvMio räuhsn puoUjana
Jätteet
uhkaavat
Pariisi. — Teollistuneet maat tuot­tavat
joka vuosi "pelottavia ja kasva­via
määriä" jätteitä, mm. vaikeasti
tuhottavia muoveja sekä hyvin'myr
kyllisiä ja syövjyttäViä aineita, sanoi
brasilialainen professori C^agas Pa­riisissa
äskettäin.
N^euvostöllitmsa OQ julkajstu NK-P:
n keskuskomitean.'tumu^ lA^
kakuun suuren soiialistimi vallan-kumouksen
51-vuotISpälvän johdos­ta.
On jo tullut periubeM jtdkaista
lehdis^ joka vuosi ennen nrarras-^
kuun 7. päivän juhlia tunnukset ja;
kehotukset toimintaan.
Tunnusten merkitys on suuri, hei-jastavathan.
ne NKP^n ja neuvosto­hallituksen
kannan tärkeissä sisä- ja
ulkopolitiikan kysymyksissä. Jo puo­len
vuosisadan ajan nämä tunnukset
ovat; julistaneet Neuvostoliiton 1^
ttiniläisen politiikan horjumattomia
periaatteita. Samalla nämä tunnuk­set
antavat kuvan siitä, mitä on teh­ty
kuluneena vuonna ja mitä uusia
tehtäviä on edessä.
Vallankumouksellisuus, uskolli-suuis
niille aatteille,_ jotka innoittivat
kansanjoukkoja Leninki puolueen
johdolla murskaamaan tsaarivallan
ja kapitalismin, ovat^muuttumatto-mia
tänäkin päfvSiä. Jälleen näh­dään
lipuissa, seinäjulisteissa ja leh­distössä
kautta maan tunnukset. Nii­den
joukossa ovat mm. seuraavat:
— Eläköön suuri Lokakuu^ joka
aloitti maailmanhistorian uuden a i ­kakauden
— maailman yleisen val­lankumouksellisen
uudistumisen ai­kakauden,
siirtymisen kapitalismista
sosialismiin!
— Eläköön vuosisatoja Marxin ja
Engelsin vallankurnouksellisen opin
nerokkaan jatkajan, kommunistisen
puolueen perustajan, maailman en­simmäisen
työläisten ja talonpoikien
sosialistisen valtion johtajana Vladi­mir
Iljitsh Leninin nimi!
— Kehittyköön ja lujittukoon so­sialistinen
neuvostodemokratia! Kas­vakoon
työtätekevien aktiivisuus
maan asioiden hoitamisessa!
— filäköön työtätekevien edusta­jien
neuvostot, todelliset kansanval­lan
elimet!
Miten paljon ajatuksia, näkemyk­siä
ja miustoja herättävätkään nämä
neuvostoihmisille läheiset sanat.
Viislkynunentäyksi vuotta ovat neu­vostot
johtaneet maata. Nyt niiden
toimintaan osallistuu lähes kaksi
miljoonaa ihmistä. J a kuten Vladi­mir
Lenin näki, kansa joka on pe­rustanut
neuvostot, on voittamaton.
Kansanvallan demokraattisten elin­ten
hallitessa ilman kapitalisteja ja
tilanherroja kansa oppi hoitamaan
asiat valtavassa maassa, uudista­maan
sen, poistamaan nälän ja kur­juuden
ja tekemään siitä rikkaan ja
mahtavan. Kun fasistiset vihollisjou­kot
hyökkäsivät maahan, vapaa neu­vostokansa
murskasi ne ja vapautti
Euroopan sorretut kansat. Lokakuun
vallankumous, sen menestykset ja
voitot aloittivat todella maailman­historiassa
uuden aikakauden.
Nämä tunnukset, jotka ovat muo­dostuneet
perinteellisiksi Neuvosto­liiton
kansallispäivän vietossa, ovat
myös valaisevia maapalloname muil­le
kansoille.
Esitän tässä eräitä tunnuksia, jot­ka
samoin ovat periaatteellisia ja
heijastavat meidän aikaamme:
—- Eläköön kaikkien imperialismia
vastustavien voimien yhtenäisyys
taistelussa imperialismin hyökkäys-politiikkaa,
väkivaltaa ja sotia vas­taan!
—- Eläköön ja lujittukoon sosialis­min
voimien ja kansallisen vapaus­liikkeen
keskinäinen liitto, joka ta­kaa
kansoille menestyksen taistelus­sa
imperialismia vastaan, kansalli­sen
riippuntattomuuden, vapauden,
demokratian ja sosialismin puolesta!
Tänä vuonna ^ ensimmäisenä
vuosipäivänä Lokakuun vallanku­mouksen
50-vuoUspäivän jälkeen, j o i
loin juhlittiin sosialismin saavutuk­sia
kautta maailman, vastavallanku­mouksen
ja hyökkäyspeli tilkan vien­ti
on jälleen ollut imperialististen
valtioiden ulkopolitiikan kulmakive­nä.
Vietnamin hyökkäyssotaa ja Is­raelin
sotaseikkailuälähi-.idässä seu­rasivat
s o t i l a s vallankaappaukset
useissa Euroopan ja latinalaisen
Amerikan maissa. Murskaantuva
siirtomaajärjestelmä antaa itsestään
vielä merkkejä Aasiassa j a Afrikas­sa,
joissa uuskolonialistit uusien lip­pujen
alla yrittävät taloudellisesti ja
poliittisesti orjuuttaa kansat, jotka
ovat katkaisseet sortajien kahleet.
Mutta tämäkään ei riitä imperia­lismille.
Viime vuosina länsimaiden
tiedustelupalvelu on keksinyt uusia
menetelmiä tunkeutuakseen sosia­listisiin
maihin, aiheuttaakseen se­kaannusta
näiden niaiden sisällä
Mutta sosialististen maiden kansat
tulevat estämään tämäntoiminnan.
Neuvostoliiton k o m m u nistinen
puolue kehottaa: — Sosialististen
maiden työtätekevät! Ponnistelkaa
ystävyyden ja yhtenäisyyden puoles­ta,
veljellisten suhteiden lujittami­sen
puolesta sosialististen maiden
kesken! Tarkkailkaa valppaina sosia­lismin
vihollisia!
— Nostakaamme korkeammalle
proletaarisen k a n s a i n välisyyden
lippu!
NKP: n keskuskomitea tei-vehtii ja
tukee Vietnamin kansan oikeutettua
ja sankarillista taistelua sekä arabi­maiden
kansoja. Kommunistinen
puolue ja neuvostokansa tuomitsevat
ankarasti USA:tt hyökkäyssodan
kaakkois-Aasiassa samoin kuin ne
tuomitsevat länsisaksalalsten natsien
nevanshiaikeet.
Neuvostoliiton ulkopolitiikka on
selkeää ja ymmärrettävää, se on
nnihanpoMikkaa ja> kansojen yh^
telstyön politiikkaa. Tunnuksissa si^
notasnkln: \
•—Eläköön Neuvostoliiton lenini-^
Iäinen ulkopolitiikka —- rauhan
kansojen ystävyyden politiikka, kaiic-kien
rauhantahtoisten ja:imperialisr
mia vastustavien voimien yhtenäi­syys
taistelussa taantumusta ja sotaa
vastaan! —- (APN)
''Slaunaisisia MiuiteiUä... ? .
Toronto.— Sunnuntaina nostet-
! tiin syytös 30 miestä vastaan kun
: poliisit suorittivat saunassa (Inter-
'•' national Steam Bath) ratsian Spa-
[ dlna Avenuella.
Kahdeksan miehistä pidätettiin.
22 on saanut haasteen porttolassa
olosta, 39-vuotiasta Michael Wosc-zynaa^
vastaan on nostettu syjrtös
porttolan pidosta ja sUtä että hän
on antanut laitostaan pitää portto­lana.
"Saunan" asukkaina eli porttoi­na
on syytettynä kuusi 20—42-
vuptiasta miestä, joista yksi y]^-
dysvaltalainen. Yhtä heistä syyte­tään
lisäksi säädyttömyydestä ja
toista parittelijana toimimisesta.
MAALAAMATON PUU
iKun teidän on puhdistettava maa­laamattomia
puupintoja, se käy
parhaiten (käyttämällä raakaa peru­naa
ja hiulkan vettä. .
Kaiuineijnim<ait
SYKSYN
KUKAT
Simri Vickmanin
MUISTOLLE
Helmi ja Eino Valkld
Aino ja Emi^u
Kerttu ja Otto Hautala
Toronto Ontaxib
HENKILÖKOHTAINEN
JOUtU- JÄ UUDEN
VUODEN
TERVEHDYKSENNE
VAPAUDEN
JOULUNUMEROIHIN
jotka ilmestyvät
Lännen numero Joultik. 14. pnä
liä-Canadan joulukuun 17. pnä
Teillä on erinomainen : tUateuus
lähettää Vapauden väUt^kseFä
joulu- Ija uuden vuoden terveh-
^kserme ystävillenne ja tutta-;
viilenne kautta maan.
Te voitte valita henkilökohtai­sen,
erikodskehyksessä olevan ter- .
•vehdyköen, joita on $2.00, $3.00,
$4.00 ja $5.00 hhitaisia. kirjoitta- ,
mafia nimerme Ja osoitteenne va­litsemaanne
tervehdysmaMn. ILä-liettäkää
se maksun kanssa Va­pauden
konttoriiin tai. aiiitakaa
paiikkakuntanne asiamiehelle.
ÖYVÄÄ JOULUA
JA ONNEA
UUDELLE VUODELLE
boivotanmie kaSkUte
..tovereiUemme ja ystäviUenraael
(Nimi)
(Oaoite)
HINTA $5.00
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille
yatävlUemme!
(Nimi)
(Oaoibe)
HINTA $3.00
Vapaus hbtishing
Company limited
Box 69 Sudbury. Ont.
'V-n|^',j^^|,,jf':,,|''1||jW
1 ^ ^ t [i in ' X I 1 ' I 1 1 .1 '