Vapaus, October 28, 1967

              1 I I
1'
Sivu 2 Lauantai, lokak. 28 p. — Saturday, Oot. 28, 1967 Dmitri Gudkov:
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN
O F FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
^ITOBt W. EKLUND MANAOERi B. S U K S I
T E L E P H O N B : OPFICIC AND EDITORIAL 0 7 4 - 4 2 64
f^iAIlshed thrlce weeU]r: Tuesdays. Tbursdays and Saturdays by Vapaus
}P>d)ll8hlng CaXtmited, 100-102 Ebn St. Weat. Sudbury, Ontario, Canada.
' . Mailing address: Box 69
AdlertiE^ tatca upon appllcation, translatlon iree of charg«.
iAtttlu)rlzed'^^a8 second dasa mail by the Post Office Oepartment, Ottawa,
vand for payment of postage Inicash.'
CANADIAN LANGUAGE•RRESSd
<nmAtum: l vk: mstO. 6 kk. $5.25 V3A:n:
S kk. 3.00 Suomeen:
lvk.$ll.()0,6kk.$6.75
i T k . 11.50, ekk. 6.25
Valtavan kasvun vuosipäivä-
Viisiikymmentä virotta sitteai, eli tailkemmin' sartoen msur-rasbutui
7 pnä 1917 suoritti Venäjän kansa Vladimir Leninini
jcfhdolla) "kansojen v«nikilaaia" tunnetussa Venäjän valtakun­nassa
sosialistisen vallankumouksen, miikä on vaikuttanut
käänteentekevästi koko ihmiskisnnan histcxriaan. Tämän merk-ikipäivän
johdosta vietetä'än kaikkialla imaailmassa — ja en-nenkiaiikikea
Neuvostoliitossa l<okakuun suuren vallanJku-mouksen
50-vuotisjuhlia. Tämä juMinta saa laajan kamsainvä-lisen
luonteen nimenomaan siksi, kim tämä vallankumKDUs
avasi ihmiskuninan hi^oriassa'Uuden ajanjakson — siirtymi­sen
kapitalistisesta yhteiöfeuntajärjestelmästä sosialismin olo-suihteisiin.
Työväenpiireissä ja -lehdissä on auia seurattu suurella
mielenikiinnolla Neuvostoliiton "suuren kokeilun" (kehitystä,
ei siksi bun se tapahtui Neuvostoliitossa, vaan, siksi kun se
edustaa sosiaUdtisehmsaiailmankatsoaniiksen omaavien ihmis­ten
ja järjestöjen mielestä käytännön esimerkkiä siitä, mitä
etuisuidcsia äosialismi todellisuudessa työtätekeville ja lopul­ta
koko ihmisfcimnalle tarjoaa.
Suuren Rahan omistamat ja kontrolloimat sanomalehdet,
radicrt ja muut propagandalaitokset ovat stditautuneeU sa^.
moista sjnstä täysin kielteisesti Neuvostoliiton sosialistiseen
järjestelmään. Mutta viimeaikoina on esimerkiksi Canadan
(ja Suomen) porvarilehdissädrin tapahtunut melkoista kehi­tystä
parempaan. Ne ovat timnuitaneet itselleen ainakin sen,
ettei ole mitään hyötyä, vaan päinvastoin vahinkoa, jos ol­laan
niin kuin Neuvostoliitttoa ei olisikaan, tai jos sanotaan,
että Neuvostoliitossa "ei olemitään" eikä siellä "pysrtytä
mihinkään" ja joudutaan 'kuitenkin tunnustamaan, että se
on sittenkin johtavalla tilalla avaruustutkimuksensa ja mo­nilla
muillakin aloilla, samalla kun se saavuttaa nopeaslti
Yhdysvaltain tuotantoa hyvin lajaalla rintamalla. Niinpä esi­merkiksi
canadzilaiset lehdet yleensä ovat viimeaikoina jul­kaisseet
paljon asiatietoihin perustuvaa ainehistoa Neuvosto­liiton
elämästä yletensä ja erifeoisesti lähestyvästä vallanku­mousjuhlan
merkityksestä.
Kun sanotaan, että Neuvostoliitossa on tapahtunut ja
tapahtuu edelleen valtavaa edistystä -r- nopeampaa edistysitä
mitä on koskaan tapahtunut missääm muussa maassa, niini
se on tosiasia, mikä voidaan todistaa miltei loppumattomilla
tilastotiedoilla.
Käyttäkäämme tässä yhteydessä eräitä veirannoUisia ti­lastotietoja
selkä Neuvostoliiton nykyelämästä että vanhasta
"tsarien" Venäjästä.
Vähää ennen Lokakuun vallankumousta, tarkemmin sa­noen
v. 1913, Romanovit juhlivat Venäjän hallinnan 300-
vuotiskauttaan. Sanomalehdet ja poliitikot ylistivät silloin
keisariperheen "suuria saavutuksia". Ja minkälainen. Venäjä
oli silloin taloudelUselta 'kteinnalta katsoen?
Alueellisesti se oli maailman suurin maa. Venäjän väki­luku
edusti kolmannesta koko ihmiskimnasta, mutta maail­man
teollisuustuotannosta lankesi Venäjän osalle vain 4 pros
ja vain noin 7 prosenttia Yhdysvaltain silloisesta teollisuus­tuotannosta.
Siihen aikaan Venäjä tuotti ulkomailta kaikki työstöko­neensa,
traktorinsa, autonsa ja vieläpä sirppinsä ja neuloana-koneiden
jneulatkin. Suunnattoman suurista luonnonresurs-seistaan
huolimatta Venäjän piti tuottaa ulkomailta ikuparia,
tinaaj lyijyä, sinkkiä ja Icivihiiltäkin. Käytännössä oli suu­laita
osalta kynttilävalaistus rja puuaurat. Äärimmäisessä
köyhyydessä elänyt Venäjän kansa oli takapajuista ja suu­relta
osalta lukiitaidotonta. Tällainen oli yleispiirtein Roma-aiovieo
ja raspiitinien sekä heidän apulaistens^ 300-vuotisen
hallintakauden "edistys"!
Sen jälkeen on kulunut vasta 50 vuottai. Tämän 50 vuoden
aikana täytyi nuoren sosialistisen maari selviytyä ensimmäi­sen
maailmansodan hävityksestä, neljäntoista maan hyök-ihäysvoimasta
ja miden tlikemista kotoisista yastavallanikii
mouksellisista sekä suunnattoman suuitta tuhoa aiheuttaneen
tousen maailmansodan tiihoista^mditä aiheuttivat nieuvosto-kansoiUe
ja haUituksellemUteiyhpääsemättömiä vaikeuksia
^^•••'M siitä huolimialtta on väestön keskuudesta pbistettu
lulkutaidottomuus ja työttömyys sekä työttömyyden pelko-;
•Kii;' Maassa kukoistaa eri kansojen tasa-arvoisuius, tiede ja
Mttuuri.;.;
Yhdysva'llat on maailman kehittynein kapitalistinen
maa. Siitä johtuu, että riuoori Netivöstoliittp on ottanut tavoit-
Ueökseen saavuttaa ja sivuuttaa Yhdysval/tain tuotannon, ja
niiden vähllä oleva aukko kapenee nopeasti,
Vuonna 1947 Neiivositoliiton 'teiollisuustuotahtp oli 30% 1
Yhdysvaltain teollisuiistuotannpste^^^ edellä on niainilttu
V.-1913 se oli nioin 7 pros.) Vuonna 1957 se oli 47 pros. ja v.
196&65 prosenttia.
Maataloustuotannon kohdalta kestkinkertainen Neuvosto-
ITitöri farmituotanto V. 1956 pii vähäai yli 70 pros. ja vv. 1961 -
- ^ ' n o i n 75 proserittia.
Pitemmän tähtäimen mittapuulla tarkastaen nähdään
usean kymmenen vuMNclen aikana, tarkeanm sanoen v. 1929
—•1966 (ei siis jonkun yhden tai kaöiden "hyvän vuoden" ai­kana),
että Neuvostoliiton teollisuustuotanto on vuosititain
lisääntynyt kieskimäärin ll-proserittisesti, mutta Yhdysval­loissa
teollisuustuortanto lisääntyi samana aikana keskimaa^
riii 4rpr(0£tenttisesti vuodessa ja vain 2--5-proscnttisesti Rans­kassa
ja Britanniassa.
Totta tietenkin on, että nyt kuten menneisyydessälkin,
joko luokkasyistä täi muiden sellaisten seikkojen perusteella
ön vihamielisesti Neuvpstoliittoiöai suhtautuvia' ih^n^ sa-nomalehtiä,
hallituksia ja laitoksia
Mutta kumoamattomat tilastotiedolt osoittavat ja Neu-vc
»tpliiton avaruustutkimukset sekä muut tieteelliset saavu-tuksdt
vahvistavat ne, että Neuvostoliitossa on tapahtunut
t&män 50 vuoden aikana niin nopeata, ja laajakanitoista' edis-
KAKSI KOREAA JA USA
TOTUUDEN JULISTAJA
Y U 14 vuotta on kulunut siitä,
kun allekirjoiteifitiin väilirauhaso(>i<^
mos, joka teiki lopun U 5 A : n P-Ko-reaa
vastaan aloittamaista sodasta
Kuluneepa kautena on Korean K an
sandemokraattisessa tipsavallassa sit
keästi poistettu sodan: jPdä, jäUeen
rakennettu kaupunkeja j a ikyliä j a
kehiitetty maan taloutta.
Pohjois-Koneassa saavutettuihin
tuloksiin verrattuna paljastuu voi­makkaasti
Etelä-Korean työtälteke»
vien valkea taloudellinen alhdir{[:o-tlla
.Työttömyys, köyhyys, poliisin
mielivalta ja viranomaisten > laitto­muudet
sekä ikasvava tyytyipättör
myys — siinä tämäm päivän^ Emä-
Korealle luonteenomaisia piiitettS.
Anterikkalaieteii pistinten turvin
vallassa pysyvä Paifc Chung Heen.
ryhmä herättää ityytymätJtön^ryttä
nurinkurisella slsäpol^tiikaUaan ja
taaintumukselliselila ulkopoliittis^la
suuntauksellaan. Ifavainnollisena
esimerldunä amerikkalaisten isän­tien
edessä kumartelusta oli etelä­korealaisten
joukkojen lähetäämlr
nen Vietnamiin sekä epäoikeuden­mukaisen
Btelä-Korean ja Japanin
välisen sopimuksen allekirjoittami­nen.
Samoin monet muut toimenpi-ieet,
joilla myötäillään araeriMcalais
ten imperialistista Uqjaa. .
Pyriden irroittamaan väestön tais
telusta, i o t a se käy imaan vapauden,
^nnrikkalaisten joukkojen : poista­misen
j a Korean kahden osan y h -
äistSmisen puolesta Park qibung
Hee ja hänen ameri'kka|aiseit suQr
jelijansa lisäävät ja!(kuiv;astt
kaaltiototmintaansa Konean k a i t s i
demokraaittlsta tasavaltaa vastaan^
He : selittävät välirauihansopimuk-sen
muuttuneen pelkäksi paperipa­laksi
antaen ymmärtää aikovansa
jatkuvasti kSrJ^ä deMarkaatlolin»
jalla vallitsevaa tilannetta.
. Tätä panettelu ja ptnvokaatio-kampanjaa
selvitellessään korostaa
sanomalehti Nodoi slnmun^ että
amerikkalaiaten imperialistfen ja
heidän apureidensa antikmnmunjs»
tisen kohun tarkoituksena on kohdis­taa
ihmisten huomio pois E3teIS-Ko-rean
väestön päivä päivältä voimis­tuvasta
oikeutetusta kamppailuata.
SöuUn johtoryhmän ja esen valtar
merentakaisten suojelijoiden e i kui­tenkaan
onnistu Johtaa ketään
harhaan. Tiedettään yleisesti kenen
etuja tämä ryhmä palvelee j a kuka
on syypää tilanteen kärjistumiseen
K o r i a n pohjois- ja eteläosien rajal­la!
"LUXEMBURGIN TAISTELU"
Ensi maanantaina aikaa Luxem­burgissa
jälleen EECn ministeri­neuvoston
'^historiallinen kokous",
jossa pitäisi ratkaista ellei nyt suo­rastaan-
Englannin pääsy yhteis-mailkkinoihin
min ainakin tätä tar-la)
ittavien virallisten neuvottelujen
aloittaminen. Kokousta on ehditty
nimittää jo , "Luxemburgin taiste­l
u k s i " .
Ministerineuvoston kokousten tu­losten
povareita on paljon. Ennus­telut
vaihtelevat äärirajoissa. Tois­ten
mielestä Ranska on nyt n i in
"ahtaalla", että sen on paljastettava
korttinsa jotka pakottavat Ranskan
ja EECn koko ministerineuvoston
aloittamaan välittömät neuvottelut
Englannin kan^a. Toisen äärimmäi­sen
ennusteen mukaan Ranskan u l ­koministeri
Couve de Murville on
saanut de Gaullelta ohjeen sanoa
Englannille suoraan, ettei sillä ole
pääsymahdollisuuksia nyt eikä sel­laista
ole edes näköpiirissäkään.
Enemmistö on kuitenkin sitä
mieltä, että jokin epämääräinen
kompromissi Luxemburgissa saavu­tetaan,
tämän mukaan Ranska loih­tisi
jonkinlaisen sanamuodon; jossa
Englannille ei luvata mitään var­maa,
mutta "mister Wilson, asiaa
sietää ajatella". Yleisesti on pyritty
antamaan sellainen kuva, että muut
kuutosmaat kannattaisivat ehdotto­masti
Englannin pääsyä j a olisivat
jopa valmiit painostamaan Ranskaa.
Näin ei suinkaan ole asianlaita. Jos
jonkun on tehtävä myönnytyksiä
niin kyllä se on Englanti. Englan­nin
erikoisveltuutettu Lordi Chal-font
käväisi jokin aika sitten Parii­sissa.
Luonnollisesti hän esitti jul­kisesti
myönteisiä lausuntoja k^orn-tinsä
tuloksista. Nämä viralliset lau­sunnot
ovat luonnollisesti vähän
painavia.
Times-lehti paljasti kuitenkin nä­kemyksenään
Ohalfontin vierailusta
että Englanti olisi vahnis katkaise­maan
Kolme ja puoli vuosisataa van­hat
erikoissuhieensa USAhan osoit-tautuakseeh
vakuuttavan "euroop-
Oikeiiis<m hidas
Jaavassa •••.^'-v--"'
Djakarta. -—Semarangissa keski-
Jaavassa toimiva tuomari p h valit­tanut
oikeuskäsittelyn olevan hänen
alueellaan niin hidasta, että naisen
raiskauksesta syytetty mies ennätti
mennä naimisiin saman naisen kans
sa, ennen kuin syytettyä ehdittiin
käsitellä.
tystä ettei ihmiskunnan koko
historian aikana ole missään
maassa eikä missääni vaiheessa
siihen-verralttavaa.
. NeuvostPliitön tavoitteena on
että siiftä tulee mahddllisimr
man lyhyessä- ajassa joihtava
teollisuusmaa, lukeutuen sii­hen
teräksen, sähkövoimiaai, öl­jyn,
sementin, työstökoneiden,
kankaiden, jalkineiden, leivän,
lihan, maidion, voin, sokerin ja
munien tuotanlto.
Selvää on, että Neuvtostolii-ton
kansalla ön todella paljon
juhlimisen syytä lokakuun val­lankumouksen
50-vu<Aispäivä-nä.
Y,htä selvää on sekin, että
nostettuaan itsensä kuvaan­nollisesti
puhuen omista saap-paanvarsistaan
ylös, Neuvosto­liiton
kärisa on luonut ennätys­ajassa
vankan ja kestävän ta­lousperustan,
mistä öteenpäiaii
kulkeminen tulee kiihtymään
ja nöpeistumaan laajalla tuo­tan
torintanjÄUa.
palaiseksi". Englantilainen Finan­cial
Times on ennakoinut Luxem­burgin
neuvotteluja sangen pessi­mistisesti.
Erilaisia vaihtoja lehti
kyllä selostaa, mutta korostaa sa­malla,
että kysymys ei ole viime
sijassa Englannin talouden kuntoon
saattamista, (maksutaseen tasapai­nottamista
ja punnan devalvoimi-
S63la,. vaan poliittisesta ratkaisusta.
Vuonna 1963 Ranska esti jyricällä
veboUaan Englannin pääsyn E E -
C^hen yksinkertaisesti sillä perus­teella,
että Englanti olisi vain US-An
"Ti-oijan puuhevonen" EECn
sisällä. Muodot sitten vuodesta 1963
ovat muuttuneet, mutta ei asiasisäl­tö.
Näin näkee asian Ranska nyt
eikä F. T. pysty sitä kumoamaan.
M i h i n suuntaan piiput rupeavat
kallistumaan, ilmeni jo sUtä, että
EECn komission raportti pääsi vuo­tamaan
julkisuuteen ennen kuin se
oli lopullisesti ja virallisesti hyväk­sytty.
Englantilaiset lehdet kiinnit­tivät
heti huomiota siihen, että r a ­portissa
Englannin pääsy EEChen
koskeva osa ei-osi sekä tyyliltään
että sisällöltään niin selvästi ra­portin
yleisestä sävystä, että tä.-nän
osan laatijan täytyi olla ianskalai-nen.
Niin kuin olikin, kuten myö­hemmin
ön paljastunut. Joka ta­pauksessa
komissio hyväksyi rapor­tin
kokonaisuudessaan ja sellaise­naan
ministerineuvostolle esitettä'-
väksi. .
Länsi-Saksan ulkoministeri Willy
Brandt vieraili äsken myös Parii­sissa
keskustelemassa Englannin
liittymisestä EEChen. Asioita tun­tevalta
taholta kerrottiin, että Län­si-
Saksan liittokansleri oli antanut
Brandtille Pariisin ohjeiksi, että
Ranskaa on käsiteltävä "hellyydel­lä"
(mitZärlichkeit). Ja nyt Eng­lannissa
epäillään vahvasti, että
Länsi-Saksa tukee Ranskaa ainakin
viivytystaktiikassa. Puhumalla pitäi­si
päästä vuoden loppuun mihin asti
Länsi-Saksan talousministeri Schil­ler
on ministerineuvoston puheen­johtaja.
Ensi vuoden alusta lukien
puheenjoiitajaksi tulee Ranskan u l ­koministeri.
Ja tämän jälkeen jar­rutuksesta
vastaisi häh mikäli ar­vaamaton
de Gaulle ei päätä "Lux­emburgin
taistelua" jo ensimmäi­sillä
laukauksilla. — Libra.
Vuodan lUte i h a i l M U ! ! ^ 801:
mittiin farifestesa
so^jimuiEi. Sophpiiklqito, ^ i ^ n ojk
kahdenlaisia nsyttieltyitä: yleisiä 7a
erikoisnäytteliytä.' Osaka on nyt v i *
littu vuonna 1970 jätrJestettlivSli
yleisen maaihnannäytteSyn paikä)o8i
8e 041 jäitfest^toeteä 23:s Lontoossa
V. 185r pidetyn ensimmäisen maail­mannäyttelyn
aloittamassa sarjassa.
Osa/kah maailmannäyttely bn en-s
M p o o l i i g a n A ^ s i a ^ . Jar-panille
W«ftfc|t«äe «Jiyttellyh J ^ t t -
(äroinen m H ]«ttiltiämiSi^,t<^-
vää kilin Tokiosdä v. 1964 p i d ^ t
olympiakisat. Maaiimanoäytjt^y .jo­ka
kfeittltä 100 erikoist>avilJoäadft,
on' auki kuusi kuukautta. Jai)aniläi-set
odottavat iväyOOdiyseä 4cä^8i$l«ta
määrän nousevan 30"1miljo(maan
henkeen. Rakeimuskufltaimutcset ar-vioidaan^-
nniljardiksi-imaitki^l.
Iibis
Relsinld. —. SKOLn kuopiolainen
ääfienkattnättaja l^nBaik Banä alkoi
ihne«i)^äJtttoM lauantaina Yleisen
LcfltttihiesliitOn Ja. kustannusosidce-yhtiÖ
-Savort • Sdnan Johtokunnan
päästyä toi-staJiiav sopimukseen yk
•sjtiiiista piUnri^ bestSBe^n Kansan
ISiiMn t o ^ i ^ ^ ^ M h tyiitäMeluD lö-
Lakon ibpettaraissop^ mu­kaan
Väifiiki: .tj^aistelutt aiheutta-iKNst
t d l a ^ ai
kaa ihnestyi iSitossii Olleen t ^ i - '
tutoeh V<Mmffli' päätoknittäjand
Kiäfio' Koskinen. Lakon alaiseen
toittiitustyöhKn osadUstuneet eivät
Vl>i tuUa lcs«^$^
IRTI VIETNAMISTA"
HeMnJd. Miksi Ho vaikenee
tial^aa englantllUnen Economist
lehti viime numeroAKiaii. Miksei
PobjöiiF Vietnam vastaa U8A:n
JoljUsitna puhdissa ja kanavien'
kantta esIitSniiin raaliantairJou|(r.
sUn, kysyvät JMkuvastl kymmenet
Ja sadu lehdet teki liyvin että
pahoin «ikein.
U S A : n ulkoministeri Dean R u ^
Ihmetteli muutama päivä sitten^ mik
61 maailma epäilee USArtakierou*
desta. kun presidentti Johnson San
Antonion puheessaan äskettäin sa­noi:
"Yhdysvallat on valmis lopet­tamaan
kaikki ihhamrfmien ja l a i -
vaKton pommitukset Polxjoj^victt-namissa,
jos tämä Johtaa vsUittömäs-tl
tuloksellisiin neuvotteluihin."
' Onko tällaisessa yksinkertaisessa
ehdotuksessa mitään kieroa, kypsyi
Dean Rusk lehdistötilaisuudessaan.
Economist toistaa Pohjois-Vietna-min
presidentin ajatuksista käytyä
arvausleikkiä unohtaen kauniisti,
että Ho 21. 3. 1967 on esittänyt
nm VSA tMcpittaa ftulokselU-niQdella"
X - tnkikofaUa, maan
0ll8tamIMft lJSA:n siirtomaaksi?
Vlelli viilieminin M pystyy takaa-p
a ^ «iti Etei^Vietnamtai puo­lesta.
\^alkka Häiioi antaisi fetelä-
Vieiuamih vaiktttttfiBHntamAlle ml-teti
p«lJo|i t s H U i j« sotilasapua
tduu^$a, $e dtilUdsen sodan olo-
«ohteissft löysty sanelemaui, mitä
v«>aiita5ritit«ma tekee tai teke­mättä
Jättää.
Ydin Oli siinä, että USA:Ha on
Vietnamissa poliittiset tavoitteet eli
Dean Ruskin mukaan: KaaUtois-
Aasia on lTSA:n kansallisten etujen
kannalta ellnlärkeä. Tämä myönny-tyB:'
k009tuu sen takia, ettei kohta
enää kukaan usko siihen muunnel­maan,
jonka mukaan USA on Viet­namissa
kansan kutsumana, koska
kutsujat (Diem, Klianti Ja Ky) o v ^
USA:n "Omia poikia", joiden valin­taan
kansa ei ole päässyt vaikutta­maan.
USA:n sotapolitiikka on juuttunut
kelvästi kantansa, jota on toistettu liejuun j a monet pelkäävät, että
toistamasta pääsään: Pohjois-
Vielnamin pommitusten on loputta­va
ennen k u i n neuvotteluja voidaan
ajatella. Y K : n pääsihteeri U l h a t tt
on niin ikään toistanut ajatusta
pommitusten lopettamisesta rauhan­neuvottelujen
avautumjsedellytyk-senä.
Hän samoin kuin Pohjoisr
Vietnam, toteaa lisäksi, ettei rau­hanneuvotteluista
voi tulla mitään
ellei A tunnusta varsinaista, soti-japuolta,
Etelä-Vietnamin vapautus­rintamaa,
jonka on saatava palkka
neuvottelupöydän ääressä Etelä-
Vietnamin asioita ratkaistaessa.
Vielä nyt ovat Vietnamit kaksi
eri maata. Hanoi c i voi päättää va­pautusrintaman
puolesta eikä se
omaltakaan, osaltaan pysty lopetta­maan
pommitusuhrina olemista, rat
kaisu on USAn käsissä.
HANOI E l VOITAATA "tulok­sellisia
neuvotteluja" edes itsen­sä
kohdalla, koska se ei voi tietää
imu vetää sitä ytiäi syvemniffille,
hyökkäyksen laajentamiseen maail­manpalon
rajoille. USA:n sotilaal-li^
teollisen koneiston painostusta
vastaan yritetään epäilemättä yhä
etsiä muita ratkaisxija, jotka mah­dollistaisivat
USA: n 'icunniallisen"
v^ytymisen. Sötsi Vietnam viikon
Ja -päivän tunnuksena eri maissa
oli: "Auttakaa U S A . - t a — i i t i Viet­namista".
: 44 YK:n jäsentä on vaatinut
USAta lopettamaan Pbhjois-Viet-namin
pommitukset, Englannin
labouf-puoloeen kongressi ja so­sialistisen
intemattonalen kokous
asettuivat saman vaatimuksen
taakse Ja viime viikkoina ovat
gseM U S A : B kongressiedustajat
Ja senaattorti lUttyneet Vietnam
oppositioon kyyhkysten puolelle.
Timä miellpidepainosttts on tä­män
hetken tärkein rauhan teki­jä.
Hilkka Ahmala:
YL1150 MAFIAN JÄSENIKSI
EPÄILTYÄ OIKEUDEN EtfEN
Catanzaro, Italia. Yli 150
Mafian jäseneksi epäiltyä joiitoi
maanantaina oikeuden eteen Ca-tanzarossa
Etel8-Italiawa syytet­tyinä
eriasteisista rikoksista, jot­ka
vaihtelevat murhasta varkau-
•/teen.;
Syytettyjen joukossa on myös
suuria nimiä Mafiari pimeästä ala^
maailmasta, kuten "kasvoton mies''
Luciano Ligglo. Oikeudenkäynti on
sisilialaisen rikoUbnjärjestön vas­taisista
tähän asti suurin. Se pide­tään
eräässä koulussa, sillä yksi­kään
oikeussali ei ollut riittävän
tilava 152 syytetylle* 300 todista­jalle
. Ja 60 laknniedieUe. Oikeuden-käyntiivoi
kestää Jopa puoli vuotta
ja rakennusta vartioi sinä aikana
120 ppliisin erikoisjoukko.
Sisilian rikollisjoukkojen välinen
verinen sota. j ^ t r i ^ t i koko Italiaa,
kun seitsemän poliisia sai sm-mansa
(Jatkuu sivulla 3)
tehtävissä, todetaan lakon lopetta-miffiopimuksessa.
, , i v .
K a i k k i lakossa olleet toiiäittajat
ja heitä tukeneet klrjatyöntekijät
samoin kuin työselkkauksen aikana
pakkolomautetut työntekijät palaa
vat välittömästi entisiin tehtäviinsä;
vanhoina työntekijöii^. Työtaiste­lun
lo^teltemisst^imukseen sisältyy
määräys, jonka mukaan kaikille
em. työntdtijöille maksetaan lakon
ajalta paHoka siltä osin, mitä mah-dpHisesti
saadut lakkoa^ustukset e i ­vät'korvaa/
'
Kansan Sanan toimitus ryhtyy
työhön entisessä kokoonpanossaan
ja sopijapuolet aloittavat välitto^
mästi neuvottelut tarpeelliseksi kat
sottavien henkilöjänestelyjen suo-.'
rittamisesta ao. henkilöiden kanssa
sopien. Kustannusyhtiö Savon Sa­nan
johtokunta ilmoittaa kutsuvan­sa
viipymättä koolle ylimääräisen
yhtiökokouksen, jossa käsitellään
mm.' yhtiön johdon uudelleenjär­jestelyjä.
Lakon lopettamissopimuksen mu
kaan Kansan Sanan toimitustyötä
'Ohjaamaan asetetaan toimitusneu­vosto,
jossa kaikki Kuopion^ Joen­suun
ja Mikkelin—Etelä-Savon kan­sandemokraattiset
piirijärjestöt se
kä lehden toimitus ovat edustet­tuina.
N E U V O T T E L U V A I HE
Kansan Sanan toimitusselkkauk-sessa
päästiin ensimmäisen kerran
osapuolten kesken neuvotteluihin
keskiviikkoiltana. Kuusi tuntia keV
täncessä neuvottelussa päästiiq em.
lakon lopettamisehdoista sopimuk­seen.
Neuvottelutulosta käsiteltiin
torstaina Yleisen Lehtimiesliiton
hallintoelimissä ja Kustannusyhtiö
Savon Sunan johtokunnassa. Mo­lemmat
osapuolet ilmoittivat hallin-loelintensä
hyväksyneen neuvotte­lutuloksen.
Pidettyihin neuvotteluihin osallis­tuivat
.seuraajina myös kustantaja-järjestöjen
SKPn ja SKDLn kes­kusjohtojen
sekä Kuopion piirijär­jestöjen
edustajat, sekä Kansan Sa­nan
toimituksen edustaja.
Y L E I N E N LEHTIMIESLIITTO
RIITTAA SOLIDAARISUUDESTA
Yleinen Lehtimiesliitto antoi jul­kisuuteen
lausuman jossa se toteaa
Kansan Sanan toimituksen työtais­telun
päättyneen . työntekijöille
myönteiseen tulokseen. Liitto kiit­tää
keskusjärjestöään SAK:tä, vel­jesi
ärjestöään Suomen Sanomaleh­timiesten
Liittoa sekä erityisesti
Suomen Kirjatyöntekijäin Liittoa ja
Kustannusyhtiö Savon Sanan kirja­painon
työntekijötä voimakkaasta ja
suurimerkityksellisestä solidaari­suudesta
työtaistelun aikana.
Yleinen Lehtimiesliitto toteaa
työtaistelun saaneen osakseen myös
järiestöväen tuen ja kannatuksen,
j(rica osaltaan vaikutti myönteisesti
ratkaisun syntymiseen. Y L L kiittää
kansandemokraattista järjestöväkeä
ja erityisesti kuopiolaisia järjestöjä
siitä, jota lehtimiesten taistelu sai
osakseen.
SKDLn TYÖVALIOKUNNAN
K A N T A
SKDLn työvaliokunnan kokouk­sessa
todettiin, että Kustannusyhtiö
Savon Sanan edustajain ja Yleisen
Lehtimiesliiton edustajien 18. 10.
valmistama sopimusluonnos työselk­kauksen
lopettamiseksi Kansan Sa­nassa
on yleisperiaatteiltaan yhden­mukainen
SICDLn liittotoimikunnan
14. 10. tekemän päätöksen kanssa^
Työvaliokunta hyväksyy st^unus-luohnoksen
ja suosittelee sen hy-yäcsymistä
kaikille asiaan vaikut:
taville järjestöille.
PÄIVÄN PAKINA
Puhuessaan sunnuntai-iltana Tp-roritbn
Varsity Arenalla pidetyssä
kolmaniiessa k a n s a invällsessä
"Teach-in" kokouksessa, missä oili
3,000 osanptlajaa, eräs Vietnamin
buddhalaismunlkki esitti vetoo­muksen,
että "vapauttaaka meidät
»vapauttajista" eii yhdysvaltalaisis­ta
"auttaijista".
Vietnamin kansa haluaa sanoa
meille Okokouksessa olevUle) va­pauttakaa
meidät pelastuksesta;
vietnamilaiset, tialuavat sanoa 'va­pauttakaa
meidät vapauttajista',"
sanoi hintelä munikki, Thich Nliat
Hanhi yoimalkkaidcn suosionosoi­tusten
raikuessa.
Tämä muiilkin viittaan pukeutu­nut,
hitaasti liii<kunut mies, jonka
pää oli a(jeltu buddhalaistyyliin
aivan paljaaksi sanoi edelleen:
"Yhdeksänkyimmentä prosenttia
vietnamilaisista, jotka ovat talon-.
poikia, ei ole kiintynyt kommu­nistien
ja antiHkoimimunistien väli­seen
taisteluun; he haluavat rau­haa
ja itsenäisiyyttä."
Uutistietojen mukaan Hanh o l i
yksi kolmesta puhujasta viikon­vaihteen
Teach-in tilaifiuudesea
missä keakuBteitiiii aiheesta "Us-t
i
konto ja kansainväliset asiat".
'I\)isina puhujina olivat Intian eh­tinen
uQcoministeri Krishna Me­non
ja ahgllkaanipilspa Rt. R ^ .
Stephien Neil.
Yleisön kerix»taan kuunnelleen
suuressa hiijaisuudessa <kun Hanh
esitti tunteita ailahduttaen ja i l ­meisesti
itsekin liikuteltuna vetoo­muksen
sodan lopettamiseksi Viet­namissa.
Hän kerioi, kuten kaikki tietä­vät,
jotka haluavat katsoa totuut­ta
suoraan vasten kasvoja, että
Kansallinen yapautusrintamä, m i ­tä
täkäläisissä lehdissä nimitetään
miltei yksinomaan Vietkongiksi,
käsittää suurunmalta Osalta ei-kommunisteja
jiotka ovat liitty­neet
tähän liikikeeseen siinä n i ­menomaisessa
uskossa, että se käy
taistelua Etelä-Vietnamin itsemää­räämisoikeuden
puolesta.
Omana katsantokantanaan Hanh
väitti, että "Vielhamin sota on
toidollisuudessa taistelua Yhdys­valtain
j a Kiinan välillä, vaikka
kiinalaisia el olekaan Vietnamissa.
"Nämä kaksi suuivaltaa ipelkää-vät
toinen toistaan. Ne eivät tyk­kää
toisistaan. Kummatkin ajiatte-levät
Ja Julistavat, että niiden täy­tyy
suojella Vietnamin vapautta
ja ItSenäbyyttä, mutta todellisuu­dessa
ne ovat tuhoamassa Viet­namia."
Häh ei kuiteiikaauHselittänyt si­tä,
miten K i i n a v o i Vietnamia t u ­hota)
ampumatta ainoatakaan lau-kausta?
Olkoon tämän seikan kanssa
niin tai näin mutta uutistiedoissa
kerrotaan, että Vaikka Teaoh-in t i -
iaisuuteeh OSaMlsluneet 16 puhu­jaa
kukin vuoroUaan tuomitsi Y h ­dysvaltain
sodan Vietnamin kan­saa
vatstaan, niin kukaan heistä ei
voinut puhua sellaisella auktori-teetiilä
kuin puhui Hanh, joka tun­netaan
runoilijana j a kirjailijana.
Hän on julkaissut yksitoista kir­jaa.
Hanh on myös osallistunut
Saigonin yliopiston pei-ustamiäeen
ja osallistunut aktiivisesti buddha­laisten
mielenosoituksiin Saigonin
sotilasjunttaa vastaan.
Hanh esitti mielipiteen, että
mitä kauemman amerikkalaiset
asevoimat ovat Vietnamissa, sitä
enemmän joutuii Vietnamin kansa
kärsimään. Ja hän esitti myös seu-raavon
mielipiteen:
"Mitä kauemmari amerikkalaiset
ovat Vietnamissa, sitä enemmän
he auttavat konimunismiä, sillä
suuri määrä kommunisteja tulee
Amerikan vihaajista." ;
Toisena puhujana esiintynyt i n ­tialainen
valtiomies Krishna Me­non
sanoi toista tuntia kestäneen
puheensa yhteydessä^ että Vietna­min
sota on "rikos", missä rikol­lisen
osalla on Yhdysvallat.
Viitaten Yhdysvaltain Julkisesti
.moneen kertaan ilmaisemaan asen
teen. että Washington haluaa neu­votella
Vietnamin rauhasta "voi­ma-
asemasta", mr Menon sanoi:
"Siinä on ristiriitainen määntel-mä.
Se tankoittaa sanelurauhaa."
Noin 3,800 henkilöä osti pääsy­liput
tähän viikonlopun Teach-ih
tilaisuuteen ja mainittii Teach-in
tilaisuus sai riittävästi tuloja M ^ -
dakseen maksaa järjestämiskulut,
$20,000 mikä sellaisenaan on yksi
käytännöllinen esimerkki siitä,
mitä Canadan kansa todellisuudes­sa
ajattelee YhdysvaHain r i k o l l i ­sesta
hyökkäyssodasta pientä Viet­namin
kansaa vastaan.
On todella j o tullut aika Jolloin
Vietnamin, kansa pitäiisi. "vapauta
taa vapauttajistaan" — ennen kuin
kaikki vietnamilaiset . "vapaute*
taan" hengestään.
— Känsäkoura.
ei
F?G>Ji>
i