Vapaus, April 6, 1965

              Sivu 2 Tiistaina,'huhtik; 6 p. — Tuesday; A p r i l 6, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T ' LABÖR O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) . Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W , E K L U N D • MANAGER; E , S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITORIÄUV674.4264 ^'
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. L i m i l e d , 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
M a i l i n g Address: Box 69 .
Advertising rates upon application, t r a n s l ^ t i o n f r e e of charge.
Authorized as second class mail by t h e P o s t ' O f f i c e Department, \)ttawa,
and flor payment of'postage In casli, •
M.n,.e,o.M,^CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:asa 1 vk. $10.00. 6 kk; $5:25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Tulevatko vaalit?
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Sofia Estland-Lampi, Kirkland
Lake, Ont„ täyttää tiistaina, h u h t i ­kuun
6 pnä 80, vuotta.
Emil WalUn, Toronto. Ont;. täyt­tää
lauantaina, huhtikuun 10 pnä 6S
vuotta. .
Matti Saari, Vancouver, B r i t i s h C o ­lumbia,
täyttää huhtikuun 12 pnä 65
vutta.
Yhdymme sukulaisten ja~tuttavaln
onnentoivotuksiin.
~~ Canadännykyistäpoliittistallmapiiriä kuvaa melko sattuvasti se,—
että vaikka pääministeri Pearson vakuuttaa tämän tuosta, jotta hän
ei halua järjestää uusia-vaaleja, liberaalipuolue nimittää kuitenkin
kovalla kiireellä ehdokkaita "mahdollisten vaalien" varalta, kuten se­litetään,
ja oppositiopuolueet puhuvat avoimesti, että vaalit ovat sit­tenkin,
tulossa.
Kukaan ei usko, että nykyinen hallitus, joka tuli valituksi luvat­tuaan
"60 toiminnan päivää", mutta onkin kompuroinut epäonnistu­masta
ja skandaalista toiseen, voisi istua pitkää aikaa — eikä sen
kaatumista kukaan surisikaan, Mahdollisesti uudet vaalit selvittäisi-
• vät poliittista ilmapiiriä esim. kansalaisministeriön tökeryyksien ja
valtiosihteerin viraston skandaalipoikasen tiimoilta. Joka tapauksessa
niistäkin asioista ovat liberaalit vastuuvelassa kansalle, kuten he kan­tavat
vastuun siitäkin munauksesta, minkä johdosta Canada ei saanut
satavuotisjuhliemme kunniaksi jääkiekkoilun maailmanmestaruuskil­pailujen
järjestämisoikeutta vuonna 1967.
Kaikesta huolimatta meidän lehtemme lukeutuu niihin canada-laispiireihin,
jotka katsovat, että Canadassa kaivataan nyt liittovaltion
vaaleja miltei yhtä paljon kuin kansanjoukkojen keskuudessa vaadi­taan
verojen edelleen korottamista. Tältä pohjalta on syytä toivoa,
että pääministeri Pearson olisi ollut tosissaan sanoessaan muutama
päivä sitten, että hän yrittää Jotenkin päästä ilman vaaleja seuraavaan
• vuoteen. ••
Varmaa myös on, että pääministeri Pearsonin ei ole pakko vaa­leja
järjestää. Jos hän ryhtyy tosimieles.sä toimimaan maassamme ke­hittyvän
perustuslaillisen kriisin ratkaisemiseksi, mikä vaatii myön­teisiä
ja oikeudenmukaisia toimenpiteitä ranskalaisen Canadan tasa-arvosten
oikeuksien takaamiseksi, liittohallitus voi saada äärioikeis­tolta
katkeraa arvostelua, kuten tapahtui esim. lippuväittelyssäkin —
mutta Canadan kansan suuri enemmistö tulee joko tietoisesti tai vais­tomaisesti
tukemaan, sellaisia toimenpiteitä.
Jos liittohallitus esittää ensin maakuntahallitusten ja sitten liit-toparlamentin
käsiteltäväksi ehdotuksen, että. ryhdytään laatimaan
tuomari Hallin kuninkaallisen komission ehdottamaa kansallista sai-rauspalvelulakia,
mikä takaisi sen, että kaikki canadalaiset saisivat
varallisuudestaan ja asuinpaikastaan huolimatta nykyaikaisen lääke-,
lääkäri- ja sairaalahoidon, niin mikään äärioikeiston rynnistys ei saisi
sillä pohjalla hänen hallitustaan kaadetuksi. .
Tosiasia onkin, että parlamentilla olisi riittävästi hyödyllistä;
työtä vielä pitkäksi ajaksi. Kysymys onkin, halutaanko kuulla kansan
toivomuksia. .Toinen tosiasia on se, että liberaalit erehtyvät melko
varmasti jo§ luulevat' voivansa poliittisia asetniaan lujittaa uusien •
vaalien avulla, sillä vaikka nyt parlamentin istunnossa onkin laadittu
eräitä hyödyllisiä lakeja, joista eläkelait ovat etualalla, niin toisaalta
liberaalien saamattomuus seka USAn edessä, .nöyristely ja lukuisiin
.skandaaleihin sekaanntuminen on kaivanut poliittista maata pois pää­ministeri
Pearsonin hallituksen alta.
Kuten sanottu, harvat canadalaiset itkisivät sen johdosta jos ny­kyinen
hallituksemme kaatuisi omaan sekasotkuunsa. Toisaalta on
kuitenkin todennäköistä, että vaikka työväki saisikin melko varmasti
edustajistoaan lisätyksi, hallitusvalta jäisi kuitenkin vielä jomman
kumman vanhan puolueen käsiin — ja sellaisista vaaleista ei olisi ny­kytilanteessa
mitään hyötyä.
"Hirvittävä 8äännöttöin3ry8"
Puhuessaan; "Amerikan j a Canadan Ystävien palvelukomitean"
(Quakers) yhteisesti järjestämässä tilaisuudessa Windsorin yliopis­tossa
maaliskuun 21. pnä, mainitun järjestön johtokunnan sihteeri
Colin Bell Philadelphiasta sanoi, että länsimaiden nykyinen asenne
Kiinaa kohtaan edustaa "hirvittävää säännSftömyyttä"; Viitaten eri­koisesti
siihen kun Yhdysvallat ja Canada ovat kieltäytyneet tunnus­tamasta
700-miljoonaista Kiinan kansaa, mr. Bell sanoi- "Suuresta
elinvoimaisesta kansakunnasta ero.s.saolcmincn on tragista kieltämistä.
Samalla kertaa se on kova menetys meille itsellemme (USAtlle)." •
Tämä lausunto, niin ankaraa arvostelua kuin se onkin Yhdysval­tain
j a saman tien Canadan mielettömästä ulkopolitiikasta, edustaa
käsittääksemme Yhdysvaltain kansan parhaimmiston kasvavaa mieli­pidettä
ja samalla kertaa sekä Yhdysvaltain että Canadan parhaita
kansallisetuja.
Ontariolainen lakimies, CCF:n Ontarion jaoston entinen johtaja
Edward Jolliffe, joka on syntynyt Kiinassa ja vieraillut kymmenkunta
vuotta sitten kieltä taitavana ja -ymmärtävänä henkilönä siellä, kuvasi
samassa tilaisuude.s.sa Kiinan erääksi hyvin vaikutusvaltaiseksi teki­jäksi
n^eidän aikakaudellamme ja pahoitteli länsimaiden, nimenomaan
Yhdysvaltain ja Canadän-kielteistU suhtautumista Kiinaan.
Puhuessaan Torontos.sa_ Kiinan kysymystä käsitellees.sä kansain-vältsessä_
seminaari^a,mr. Jolliffe, joka_on poliFttisessa mielessä suh­tautunut
aina-kielteisesti kommunistiseen-liikkeeseen, sanoi kuulija­kunnalleen,
että Yhdysvallat ja Canada eivät- olclarjonneet Kiinalle
minkäänlaista siltaa neuvotielujcp-aloittrrmlseksi. Pohjois-Amerikan
maat eivät ole ottaneet yhtään"liinoata askelfa tunnustaakseen Kii­nan
suurmaaksi, eikä siinä yhteydessä ole mitään toivoakaan huo-mioidessamme
Yhdysvaltain nykyisen ohjelman.
Mutta "länsimaiden täytyy sopeutua ajatukseen, että Kiina on
ja pysyy olemassa", hän sanoi. "Lännen täytyy kohdata tämä ongelma
— ja sen on luultavasti tapahduttava Kiinan ehdoilla, mihin todelli­suuteen
on Yhdysvaltain mukauduttava."
Näissä mielipideilmaisuis.sa on meidän käsittääksemme aimo an­nos
ns. "hevosälyä". Emme tietenkään voi yhtyä mr. Jolliffen ajatuk­seen
siitä, että Yhdysvaltain ja Canadan täytyy nykyinen kestämätön
ohjelmansa muuttaa "Kiinan ehdoilla". Eihän kysymys ole ensikä­dessä
"Kiinan eduista". Päinvastoin on ky-symys Canadan omista kan-salliseduista
rinnan Kiinan ja koko ihmiskunnan yhteisten etujen
kanssa! V
Tosiasia nimittäin on, että tunnustamalla Kiinan ja järjestämällä
normaaliset kauppasuhteet Kiinan kanssa Canada auttaisi luonnolli-,
sesti Kiinaa, Mutta samalla kertaa se auttaisi myös Canadaa. Ja kun
KUiKyiUPASQPJMUS
DDR paheksuu jyrkästi Länsi^aksan liitto-päivien
kokoontumista Länst-Berliinissä
B e r l i i n i . —- Länsi-Saksan liitto­päivien
7:ksi huhtikuuta suunnitel­tu
täysistunto Länsi-Berliinissä on
erittäin vakava ja harkittu provo­kaatio,
joka ei jää vastausta vaille,
sanoi DDR:n ulkoministeriön edus­taja.
.Vakavansävyisiä varoituksia
asiasta länteenpäin on esitetty jo
jonkin aikaa. Viimeksi lähetti ulko­ministeri
Lothar Bolz sähkeen
Bonniin sanoen, että liittopäivien
laiton kokoontuminen Länsi-Berlii­nissä
lisää jännitystä sekä Saksassa
mit4akaavassj^ ,at ovä^ttävästi antaneet BonnU-l
e luvaiT^trjestää tulevaisuudessa
kerran vuodessa liittopäivien ko-kpohturhinen
J E ^ i - B e H i i n i ; ^ : ja
liittopäivien: työjärjestystä on muu­tettu
sitä silmSiläpitäen.
VILAUS , • •
LAINLAATUAKVNNASTA
Mikä tämä on? IhmLsiä Istuu mo­lemmilla
puolilla pitkää salia; mie­het
keskustelevat vierustovereittensa
:tanssa ikäänlcuin he olisivat satun­naisessa
cocktai-tilaisuudessa. toiset
entoutuvat, heidän jalkansa lähei-simmällä
tyhjällä tuolilla. Toiset l u -
Icevat sanomalehtiä välinpitämättö­mästi
pureskellen suklaakaramellia.
S i l l o in tällöin joku korottaa äänen­sä
lausuakseen Jotakin; jos pinnistät
kuuloasi voit kuulla mitä sanotaan,
mutta kukaan ei näy välittävän. O n ­ko
fcamä joku paikallisjuna viiden a i ­kana
illalla? Ei. tämä o n meidän
maakuntamme lainlaatijakunnan is­tunto
Queen's Parkissa Torontossa.
Le-slie LewLs
Oak ville
Hä-Berliinissä on sanottu myös sel­västi,
että - suunniteltu .provokaatio,
mikäli- se toteutetaan, aiheuttaa
väistämättä seuraamuksia Berliinin
kulkulupasopimukseen nähden.
Edelleen huomautetaan, että an­taessaan
Bonnille suostumuksensa
tähän mielenosoitukseen länsivallat
heikentävät omia. asemiaan Berlii­nissä.
DDR:n virallisella taholla koros­tetaan,
että liittopäivien tuleminen
Länsi-Berliiniin oh osa Länsi-Sak­san
hallitsevien piirien revanshipo-litiikasta,
joka pyrkii mm. esittä­mään
Länsi-Berliinin vastoin kan-
.sainvälisiä sopimuksia liittotasaval­lan
osana.
Ankaraa arvostelua saavat osak­seen
Länsi-Berliinin senaatti ja por­mestari
Willy Brandt, joka ei ole
tehnyt mitään provokdation cstämi-
.seksi, vaan päinvastoin suhtautuu
myönteisesti siihen. Tämä ei voi ol­la
vaikuttamatta DDR:n ja Länsi-
Berliinin suhteisiiii, erityisesti jou­tuu
kulkulupasopimus vaaraan.
Huolestuneina pannaan Berliinis­sä
merkille myös Englannin labour-hallituksen
asenne. Pääministeri
AVilsonhan antoi äskettäisen Länsi-
Saksan vierailunsa aikana hiljaisen
suostumuksensa liittopäivien aikeel-le
vastalahjaksi Bonnilta saamistaan
myönnytyksistä.
Viimelcsi liittopäivät kokoontui­vat
Lansi-BerliinissS vuonna 1958,
minkä seurauirsena oli yksi monista
Berliinin kriiseistä.
Nyt suunniteltu täysistunto on si­täkin
merkittävämpi' kun IKnsival
Kp^fpaperikonetta
llliiiM Puolaaa
Puolalainen nlkbrnaänKaupai) ylen-ti61in
Metaiexport ja englattttlainen
Walmsley-yhtymä ovat piiSsseet so­pimukseen
kuuden paperitehtaan
.rakentamisesta..Kaupan arvo. on
toistakymmentä miljoonaa puntaa.
Paperikoneet.voidaan sijoittaa joko
Puolaan tai muihin Itä Euroopan
sosialistisiin maihin.
Puolalainen vientielin j a Walm
sley-ybtymä allekiijolttivat jo v i i
me vuoden lokakuussa 2 miljoonan
punnan arvoisen paperikoneen toi
mittamisesta, joka sijoitetaan Kos
tzynissä lahellM Oderia sijaitsevaan
paperitehtaaseen. Uuden sopimuk
sen mukaan viisi muuta paperiko
netta myydään Puolalle^ mutta n i i_
tä voidaan asentaa myös -muihin
Sev-järjestön maihin. Tällöin on
mainittu n m Jugoslavia, joka on
nyttemmin"" Sfiy-järjestÖn täysivai
täinen jäsen;
Prof. 3. D. Bemnh
piffvini
'RIEMULLISESTI ROISKIEN'
Ylläolevalla otsikolla kirjoitti
Suomen laajimmin leviävä työväen
r-äivälehti. Helsingissä ilmestyvä
SKDL:n äänenkannattaja Kansan
Uutiset- eräästä puheesta, jota on i hyviistä
täällä Canadassa tarjottu eräältä ta- j
holta jonkinlaisena vetonumerona j näitä opiskelijoitaan svrjäänitiläs Saigonissa-ilmoittaa maailmal-yhteistoiminta-
ajatusta vastaan. gj^^^
a r v o l i , otiii kai h o i l l o sentään löy­tyy
puolueessa anteeksiantoa.
K o k k o l a n " lup;!aman "antock.sian-
1 n o n " ymmärtää, vaikkei se lähtisi
sydämestäkään. .sillä eipä
.so.sdem.puoluejohdolla ole va
Maailman rauhanneuvoston pu­heenjohtaja,
professori J . D. Ber-nal
on Vietnamin sodan johdosta
antanut seuraavan lausunnon:
"Kaikkien rauhaa ja ihmisyyttä
vaalivien ihmisten on tuomittava
presidentti Johnsonin Vietnamissa
käymän sodan raakuudet. Kaasua ja
napalm-pommeja käytetään samalla
lailla taistelevia joukkoja kuin si-viilirihmisiä
vastaan Etelä-Vietna­missa.
Eräässäkin ilmahyökkäykses­sä
suojatonta kylää vastaan sai 45
koululaista surmansa. Rajut, voi-mn.
ssa ja laajuudessa yhä kasvavat
ilmahyökkäyk.set ovat käynnissä
Vietnamin demokraattista tasaval­taa
vastaan, jonka kan.ssa Amerikal­la
on nimcllise.sti rauhanomaiset
suhteet, j a hyökkäyksiä selitellään
mitä hatarimmilla tekosyillä. Ken­raali
Maxvvell Taylor. USAn Ifihet
Mainittu .helsinkiläislehti kirjoitti askinpa nuoret tämän tvylis-maalisk.
26 ppna seuraavaa: j lä anteeksiantoa sen paremmin pyy-
Oppiskclijain sosialidemokraatti- i tävät k u i n larvifsevatkaan. Lisäksi
sen keskusliiton liittokokous pohj eivät he ole mikään harhaileva ryh-diskoli
viime sunnuntaina työväen- . mä puolueessa,' vaan tuovat julki
puolueiden yhteistyömahdollisuuk- mielipiteen, jdka elää jo varsin
sia j a päätyi myönteisiin tuloksiin
siinä. Kokouksen kannanmääritte-lyssä
sanottiin, että ; "sosialidemo­kraattien
ja. kommunistien välisen
yhteistyön oleelliset ongelmakentät
lienevät historialliset - tapahtumat,
iedologiset eroavaisuudet sekä po­liittinen
toiminta ja kilpaiiu, satoo-j
eh sosiaaliryhmien keskuudes.sa",
mutta yhteistyömahdollisuuksia on
tarkasteltava 'rationaalisesti aina
olevien olojen valossa". Historialli­set
tekijät eivät tänä päivänä voi
riittää perusteiksi yhteistyöajatuk:
sen hylkäämiseen eivätkä yhteistyön
esteenä voi enää olla myöskään ide­ologiset
eroavaisuudet; Näin ollen
keskusliitto katsoi "sosialidemo- 1
kraattien ja kommunistien välisen
yhteistyön edellytysten tutkimisen
ja kehittämisen välttämättömäksi".
Tämä vastannee varsin yleisesti
nuoren sosialidemokraattisen pol­ven
kantaa ja käy yhteen niiden nä­kemysten
kanssa, joita tämän päi­vän
tilannetta järkevästi j a ennak­koluulottomasti
tarkastellen on
myös kornmunisteilla ja muilla kan^
sandemokraateilla. ,
Tilannetta so.sdem.puolueessa ku­vannee
osaltaan puolueen eduskun­taryhmän
. puheenjohtajan Veikko
Kokkolan puhe sosialidemokraattis­ten
opiskelijain yhdessä kcskuspai-kas.
sa, Tampereella. Hän tukisteli
puolueensa opiskelevaa nuorisoa
syytellen sitä "liian riemullisesta
roiskimisesta". Nuoret eivät kuu­lemma
tiedä mitään sen paremmin
' kevätvirroista" kuin "yöpakkasis­takaan",
määrittelevät suhteensa
toisiin puolueisiin .sen mukaan " m i ­tä
luulevat ystävällisissä ajatuksis­saan'
toisten nahan alla liikkuvan
eivätkä seiso tassut maassa". Kok­kola
arveli nuorista kasvavan puo­lueelle
huonoja poliitikkoja, mutta
vankkana — ja
f.
kuten tiedetään,
eräiden puoluejohdon jäsenten mie:
Iestä melko pelottavana puolueen
le. että sotaa tullaan Vietnamissa
rajattomasti laajentamaan j a että
myös amerikkalaista jalkaväekä tu­lee
osallistumaan taisteluihin. Ame­rikkalaisten
lentäjien sallitaan itse
valita pommituskohteensa mielensä
mukaan Pohjois^-Vietnamissa ja näin
saattaa vaaraan koko maa.
Maailma - näkee kauhulla USAn
hallituksen: loukkaavan kansainväli-rivijäsenten
keskuudessa. Ontuvalta I s en o i k e u d en kaikkia säädöksiä.
t u n t u u myös .syyte, etteivät .so.sdem.
o p i s k e l i j a t s e i s o i s i "ta-ssut maassa".
He j u u r i näyttävät. seisovantassuil-laan
- - r j a keitähän ovatkaan ne,
j o t k a leijuvat ilma.ssa!
Vaaditaan tällaisen epäinhimillisyy-
; den loj:cttamista. JQS USAn halli-
I tu.sta -ei pakoteta lopettamaanr li*-
I kaista sotaansa Vietnamissa, jSäih-imiskunnan
omaantuntoon lähtemä-
J o i s s a k i n - v a n h e m m a n polven .so-i ^ön häpeätahra. Tämänlamen alas-
:^ialidemokraaltien lausumissa on j hyökkäys, jos sitä ei pysähdyte-näkynyt
- tavallaan ihailtavan • ^ä, vaarantaa koko Kaakkois-Aasian
v a n k k a a — lapsenuskoa siihen, että j
s o s i a l i d e m o k r a a t t i n e n puolue ötlaa sen vasemmalle j a l a a t a myös yh-nyt
(äs.sä niaas.sa lähivuo.sina vallan j teisten päämääriensä toteutumisen,
k u i n sosialidemokraatit RuotsKSsa, i Kyllä nuorempi p o l v i v a r m a a n tun-j
a tulevia vaalituloksia sekä halli- j tee puolueensa h i s t o r i a n k i n ja< —
l u s r a t k a i s u j a on myyty jo pitkään | mikä tärkeää — myös ymmärtää
k u i n kaatamattoman karhun taljaa. I sen. Työväen yhteistoimintaa vas-
Jos tällaiset karamellit maistuvat-1 tustava sosdem. puoluejohto suisti
k i n hampaattomassa suus.sa. niin
nuoriso näyttää katsovan puolueen-puolueensa
kukkuloilta allikkoon
lähtiessään — todella liian riemui­sa
linjaav eteenpäin vankeinnvalta j li.sesti roiskien aikoinaan sotien
kuin pelkän vaalipropagandan, -tak- i jälkivuosina yhteistyöhön porvarien
tilkan ja iisekehun huojuvalta pe-1 kan.ssa. Nyt nuorempi polvi ilmein
rustalta. Se. näkee yhteistoiminta- j sesti pelkää, että kokemuksista op-asian
merkittävimpänä linjakysy-: pia ottamatta, dogmaattisiin ympy-myksenä
koko työväenliikkeelle, jo- röihin kalkkeutuneena yritetään,
ka vain yhteistoimin voi todella kun hieman on kohennuttu, jälleen
kääntää politiikan suunnan, viedä j samaa tietä.
ja maailman rauhaa.
Rauhanomainen ratkaisu on täysin
mahdollinen. Ön ehdottoman välttä­mätöntä,
että pommitukset lopete­taan,
että amerikkalaiset lopettavat
interventionsa ja että Etelä Vietna­min
kansan annetaan itse rakentaa
oma tulevaisuutensa, riippumatto­mana
ja itsemääräämisoikeuttaan
toteuttaen. Vastalauseiden aalto
nousee kautta maailman. Kehotan
kaikkia rauhanjärjestöjä lähipäivinä
moninkertaistamaan toimintaansa
edellä mainittujen päämäärien puo­lesta
ja nostamaan vaatimuksensa
niin voimakkaasti, että sota Viet­namissa
kertakaikkiaan lopetetaan.
Ben jBella nuiorisofesti-vaiäHh
järjestämisestä
—'K; a i k k i e n nuorisojärjestöjen on
kiikslnkertaistettava ponnistelunsa,
'parannettava kurinalaisuutta ja jär­jestäytyneisyyttä,
jotta 9. nuoriso­festivaali
saisi historiallisen merki­tyksen,
lausui Algerian presidentti
Ahmed Ben Bella.. Hän puhui\ A l ­geriassa
pidetyssä Algerian Maail­man
nuorison festivaalien Algerian
valmistelevan komitean 3. istunnos­sa,'
•
Kokouksessa käsitellään mm. fes
tivaalivaltuuskuntien majoittamista
ohjelman rahoittamista, paikallisten
valmistavien komiteoiden muodosta­mista
j a festivaalin aatteiden pro­pagointia
koskevia kysymyksiä. Ko-kölCiksessa
olivat läsnä myös'Alge­rian
kansallisen vapautusrintaman
poliittisen toimikunnan j a hallituk­sen
jäsenet. -
Indonesia
kansallistaa^
Djakarta.-^ Indonesian hallitus on
kansallistanut 8 Itä-Jaavalla
sijaitsevaa englantilaisille monopo­leille
kuulunutta plantaashia. Myös
laittcynaan valuuttakeinotteluun
syyllistyneen englantilaisen yhtiön
Holding Companyn omaisuus on ta
kavarikoitu. Ulkomaalaisten, yhtiöi­den
omaisuudet ovat kokonaisuudes­saan
siirtyneet -Indonesian kansan
käsiiti.
Indonesian kansallinen öljy-yhtiö
Hermina on päättänyt erottaa koko
amerikkalaisen henkilökuntansa, i l
moittaa uutistoinitsto Aniara. A m e
rikkalaiset neuvonantajat ja asian
tuntijat tulevat piakkoin lähtemään
maasta. "
Painälra vetoomus
Lutliulin puolesta
Tukholma. — Satakunta N o b e l in
palkhinon saajaa on allekirjoitta­nut
Etelä-Afrikan hallitukselle o-soitctun
vetoomuksen, jossa esite­tään
Nobelin rauhanpalkinnon
saaneen Albert Luthulin vapaat
tamisla monivuotisesta kotiares­tista.
Etelä-Afrikan hallitus on u-seita
vuosia sitten määrännyt Lut­hulin
pysyttelemään kotikyläs­sään
Grouvillcssä Natalissa.
Vetoomus on osoitettu Etelä-
Afrikan pääministerille Verwoer-dllle
ja se jätettiin viikko sitten
tiistaina Etelä Afrikan lähettilääl­le
Hamiltonille Tukholmassa.
Amnesty International (Kansain
välinen Armahdus)-järjeslön Ruot
sin osasto on tehnyt aloitteen tämän
vetoomuksen laatimiseksi ja sen; ai
lekirjoittajien joukossa ovat monet
tunnetut Nobel-palkinnon, saajat
kuten Norman Angell, lordi Boyd
Bertrand Russell Englannista, Ivo
Andric Jugoslaviasta, Max Born
Länsi-Sakj.asta, Lev Landau Neuvos­toliitosta.
Haldor Laxness Islannis
ta, Francois Mauiiac ja St. John
Per.se Ranskasta, Salvatore Quasi-moto
Italiasta, G.orgios Seferis
Kreikasta, Linus Pauling, John
Steinbeck ja Harold Urey Yhdys­valloista
sekä C. Venkata Raman
Intiasta.
Neljä ruotsalaista Nobel-palkin­non
saajaa on myös allekirjoittanut
tämän vetoomuksen, nimittäin P a :
Lagerqvist, George de Hevesy, Ai­ne
Tiselius ja The Svedberg.
Sitä jätätä
LÄÄKÄRISSÄ
— Terveytenne vuoksi teidän on
saatava vaihtelua:- -
—- Tohtori hyvä, se ei käy päinsä.
Minun mieheni on kovin mustasuk­kainen.
^ MAAT, JOTKA BVÄTOLE YHaSTYNEinEN KANSAKUNTIEN JÄSENIÄ
Moat,jotkaelvQtole
YK:n jäseniä (Luvut
flmoHtnvat osukostuvun)
-huomlordaan kaikki seikat, Canada
hyötyisi "myyjämaana" .sekä Kiinaa
pienempänä valtana varmasti enem­män
kuin Kiina.
-TälTä pohjalta -^nimenomaan
maamme omien kansallisetujen
kannalta — katsoen, me olemme ol­leet,
olemme nyt ja tulemme ole­maankin
sillä kannalla, että mitä ta­hansa
aatteellisia erimielisyyksiä on
Kiinan ja Canadan välillä, tai K i i ­nan
ja Neuvostoliiton sekä muiden
kommunististen puolueiden välillä,
mikäli siihen halutaan viitata, Ca­nadan
pitäisi tunnustaa muitta mut­kitta
Kiinan Kansantasavalta, ryh­tyä
kannattamaan Kiinan jäsenoi-keuksicn
palauttamisvaatimusta
YK:ssa ja järjestää laajamittaiset
kauppasuhteet puolin ja toisin K l i - !
nan kanssa.
PÄIVÄN PAKINA
ATEISTILLE OIKEUTTA
Vielä muutama viikko; sitten
näytti siltä, että meidän maas.sam-me
eletään vielä virallisesti keski­aikaista
inkvisitiokautta, jolloin
avuttomia ihmisiä poltettiin ro­violla
sen-järjettömän käsityskan­nan
perusteella, että he olivat jo­ko
noitia tai vääräoppisia, mikä
joidenkin tekohurskaiden pappis-miesten
mielestä oli J o p u l l a yksi
ja sama^iisia.
_ Muistin piristämiseksi lienee
paikallaan pnlautt;»a micle|.'mme,
että roomalaiskatolisen kirkon-yh­teyteen
'perustettiin silloin erikoi­nen—
tnkvisitiotuomioistuin, jonka
tehtävänä" oli "vääräoppisten" eli
väärinajattelcvicn ja uskonluopioi-den
vainoaminen ja tuomitsemi­nen.
Tämä inkvisitiovaino sai alkun­sa
jo 1,100-luvulla. Inkvisitiotuo-mioistuimia
oli sekä piispojen joh-do.
ssa että paavin alainen Sanctum
officium.
Oikeudenkäynti oli salainen,
kuinkas sitten, ja siinä käytettiin
kidutusta, mutta varsinainen ran­gaistuksen
toteuttaminen jätettiin
valtiovallalle,,ljo^|ca "kirkko ei ja­nonnut
verta".
'Inkvisltioutuomioistuimessa har­haoppisiksi
leimatut tavallisesti
poltettiin roviolla, mutta sen l i -
sfiksi köytettiin myös julmia van-keusrangaisfiiksia
ja omaisuuden
menetystä. Inkvisitio levisi kautta
kirkon. Sen vallan mursi valistu.s-aika,
kertovat meille aikakauskir­jat.
Nyt saatiin muutama päivä sit­ten
Ottavasta tieto — todella ilahr
duttava tieto — että inkivisitio-tuomioistuimilla
ei ole sittenkään
paikkaa Canadassa.
Kuten muistettanee, hoUanti-
Iais.s^yntyiseltä m r . j a mrs. Ernest
Bergsma-pariskunnalta kiellettiin
jokin aikT .sTtten OntaFi)ssa--kan-
.salaisoikeudet sillä.perusteella, et­tä
he ovat ateisteja eli jumalan-kieltäjiä
. . . "--r
Alkuperäisen" kansalaisoikeuk­sien
kieltämispäätökscn antoi Hiilr
dimand Countyn tuomari W. W.
Lcach.
Kun asiasta vedottiin Ontarion
korkeimpaan oikeuteen^ niin tuo­mari
Stanley Schatz vahvisti kan­salaisoikeuksien
kieltopäätöksen
vetoamalla siihen, että kansalai­suuslain
mukaan on; annettava us­kollisuusvala,
mikä päättyy sanoi­hin
"so help me God", e l i "Juma­la
minua auttakoon^'. _ Tuomari
Schatzin käsityskannan mukaan
jumalankieltäjä ci voi tehdä laki-^
määräistä uskollisui^svalaa ja niin­muodoin
ci hänelle voida kansa­laisoikeuksia
myöntää! -
Tnkvisitioa herran vuonna 1965!
Näin oltiin palattu keskiaikais­ten
inkivistiotuomioistuntojen ta­solle,
vaikka kirkon pitäisi olla
erotettuna maamme valtiosta ja
vaikka oikeuksien laki (Bill of
Rights) määrittelee selvästi, että
uskon asioilla ei ole mitään teke­mistä
sen paremmin kansalaisoi­keuksien
kuin muidenkaan vapa­uksien
kanssa.
Asian tässä vaiheessa saatiin Ot-tawasta
tiistaina uutistieto, että
Canadan liittohallitus kehoittaa
Bergsma-pariskuntaa vetoamaan
uudelleen asiasta, tällä kertaa On­tarion
vetoomusoikeuteen ja l i i t t o ­hallitus'
maksaa kaikki heidänj^gi-keuskulunsa.
" —
Selittäessään tätä lämpimästi
tervehdittävää päätöstä, siirtolais-asiain
ministeri John R. Nicholson
sanoi liittohallituksen omaksuvan
sen kannan, että mr. ja mrs. Berg-_
sma tapauksesta annettu '^^äätös
on väärä eli lainvastainen ja että
vetoomusoikeus tulee kumoamaan
tuomarien Leachin ja Schatzin
kannanmäärittelyt.
Jos kaikesta huolimatta kävisi
niin, että Bergsma^papriskunta ei
saisi oikeutta e l i kansalaisoikeuk­siaan
oikeuslaitoksen kautta ja vä­lityksellä.
sUloin tulee liittohalli­tus
esittämään kansalaisuuslakiin
sellaisen muutoksen, ettei keneltä­kään
voida enää kieltää kansalais­oikeuksia
uskonnollisten katso­musten
tai niiden puuttumisen pe­rusteella,
selitti siirtolaisministeri
Nicholson.
Kysymys ci tietcnkäijn ole lain­kaan
"uskon" asioista, vaan kansa­laisvapauksista.
Uskovienkin suuri enemmistö
tuomitsee inkvisitiovainot. Usko­vaiset
kuten "kieltäjätkin" ovat
melko yksimielisiä siitä, että kan­salaisoikeuksien
saannin ehtona ei
ole eikä saa olla mikään todelli­nen
tai tekaistu 'uskontunnustus".
Jos ei näin olisi, silloin voidaan
sanoa, että puheen kansalaisvapau­desta
heijastavat Canadassa vain
"helisevää vaskea ja kiliseviä kul­kusia".
Kuten sanottu, me nostamme
lakkiamme siirtolaisministeri N i c^
holsonille. tästä^asiasta ja toivoiii-'
me, että hän lopettaisi kaikenlai:
sen poliittisenkin syrjinnän kan­salaisoikeuksien
tiimoilta.
Todellisuudessa toivomme, että
vetoomusoikeuden——- päätöksesfa.
huolimatta liittohallitus esittäisi
. parlamentin seuraavalle istunnolle
siirtolaislain muutosehdotuksen,
minkä perusteella kansalaisoike­uksia
ei kerta kaikkiaan voitaisi
kieltää sen paremmin uskonnollis­ten
kuin poliittistenkaan mielipi­teiden
tai yhteyksien perusteella.
Lisäksi siihen lakiin pitäisi vält­tämättä
tulla sellainen kohta, että
jos joltakin Canadan asukkaalta
kielletään kansalaisoikeudet, hä­nellä
tulee olla oikeus vedota sii­tä
johonkin oikeuslaitokseen ja
myös oikeus tavata ne "ilmianta­j
a t " j a muut, joiden "syytösten" ,
perusteella kansalaisoikeudet on
kielletty. Sen vähempi ei enää
riitä.—-Känsäkoura.