Vapaus, June 17, 1965

              Sivu 2, Torstaina, kesäk. 17 p. — Thursdjay, June 17, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F P I N N I S H C A N A D I A NS
I L I B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6. 1917-
, E D I T O R W E K L U N D MANAGERS E . SUKS<
T E L E P N O N E - O F F I C E ANO; EDITÖRIAU »74.42*4
Publlshed thrlce vveekly: Tuesdays, Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 £ltn St. W^ti, Sudbury^ Ontairio, Canada.
Mailing Address: Bo^ 69 - ' '
Advertlsing rates: Upon appl^caitlon, tfenslätton frte of ch»r|fe. .
'Authorized as second class mall by the Post .Office Depai;tment, Ottawa,
• and.ft>r payment of postage in cash.
"•CANADIANIiMNGUAGEiRRESSl
, i , , , TILAUSHINNAT:
CaiUMiassa,: 1 yk, $9.00, 6 kk. $4,75 USAissa l vt. $10.00, 8 kk. $6.26
' . 3 kk. 2.75 Suoneessa: 1 vk.\ 10.50. 6 kk. 5.76
Ristitulilta Lontooasa
Britannian kansojen yhteisön pääministerien kokoontuessa tänään
torstaina Lontoossa, Englannissa, on havaittavissa, että siellä on mel-
I ko paljon ristivetoa nimenomaan siitä, miten pitäisi suhtautua Yhdys­valtain
sotaisiin edesottamisiin Vietnamissa j a muuallakin. Ennakko­tiedot
viittaavat siihen, että kokoukseen osallistuvasta 21 pääminis-,
teristä on Yhdysvaltain sotatoimien vastustamisen kannalla selvä
feriemmistö, eli 12 pääministeriä, jota valtoin jenkkejä varauksetta
puolustavia pääministerejä.on vain neljä: Britannian; Australian, Uu-
^ 4 en Seelannin ja Malesian pääministerit. Näiden vastakkaisten ryh-i
m i e n välillä on vissin varauksin Kypros, Jdmalka, Malta, Trinidad—
Tobago j a Canada.
Yleisesti puhuen Afrikan ja Aasian maita tässä kansojenyhtei-äöh
kokouksessa edustavat pääministerit vaativat selvää kantaa Yh-
. jlysvaltain sotatoimia vastaan j a lisäksi sitä, että Britannian hallituk-fXD
tulee sanoutua muitta mutkitta i r t i jenkkien sotaohjelman kan­nattajista.
' Pääministerikonferenssiin osallistuvien välillä on useita hyvinkin
piikkisiä pulmia ja ristiriitoja keskenään. He ovat erimielisiä subtau-tUQUsesta
Rhodesian j a Etelä-Afrikan rotusortoon; Intian ja Pakista­nin
välillä on jopa käytetty asevoimiakin rajakiistojen ratkaisemiseksi.
Mutta suurin erimielisyys on kuitenkin kokouksen alussa suhtauturai-
' steta Yh((\svaltain sotatoimiin Vietnamissa. Merkillepantavaa myös
on, että kansojen yhteisen "valkoihoisten" ryhmä — Britannia, Aus­tralia
ja Uusi Seelanti, sekä vissein varauksin Canada — törmää tässä
asiassa Aasian ja Afrikan maiden pääministerien kantaa vastaan.
Tämä sellaisenaan osoittaa, kuinka vihamielisesti Afrikan ja Aa­sian
kansat suhtautuvat Yhdysvaltain sotatoimia vastaan, sekä sen,
kuinka suuresti huolestunut Britannian kansojenyhteisön maiden suu­ri
enemmistö sotatilanteen pahenemisesta todella on.
Erikoismaininnan tässä yhteydessä ansaitsee Harold Wilsonin "so­sialistinen"
hallitus, mikä myötäilee nöyräniskaisen rengin lailla
Washingtonin sotapolitiikan hyväksi. Kuinka heikoilla oksilla mr.
Wilsonin johtama.työväenpuolueen hallitus tässä asiassa on, se ilme­nee
ehkä parhaiten siitä, että Britannian kansojenyhteisön monen jä­senmaan
hallitukset, jotka eivät väitäkään olevansa "sosialistisia" hal­lituksia,
ovat paljon kauempana vasemmalla kansanvallan j a rauhan-iisian
puolesta kuin Britannian työväenhallitus!
• Pääministeri Wilsonin tähänastisena ohjelmana on: ollut se, että
Johköön^ Yhdysvaltain hallitus miltei mitä tahansa, niin Lontoo k i i - .
ruhtaa vastaansanomatta tarjoamaan WashingtoniIle tuk^a ja kanna­tusta.
Tämä jenkkihyökkäysten kannattaminen on sitäkin alentavam-,
paa kun tiedetään, että Washington ei ole hyökkäysoperatioittensa
edellä vaivautunut asiasta edes ilmoittamaan Lontoolle, puhumatta­kaan
nyt siitä, että niistä olisi neuvoteltu etukäteen, kuten liittolais­maiden
kesken on aikaisemmin tapana pidetty. Pääministeri Wilsonin
' ja h^nen hallituksensa "lammasmaisuus" on jenkkien sotatoimien tu­kemisessa
saavuttanut jo miltei hirtehishuumorisen tason.
Sivullisen näkökulmasta katsoen pääministeri .Wil8on ei ole ke­huttavassa
poliittisessa asemassa tämän pääministerikonferenssin aa^
tona. Toisaalta voidaankin melkoisella varmuudella ennustaa, että mr.
Wilson tulee pyrkimään "ristiriitaisuuksien tasoittamiseen" puhumal­la
siitä, että hänkin kannattaa rauhanneuvottelujen aloittamista Viet­namissa.
Nähtäväksi vain jää, ilmaiseeko hän tässä asiassa "rauhan­tahtonsa"
yhtä epämääräisesti kuin tekopyhät uskovaiset väitöksensä,
että hekin "vastustavat syntiä yleensä" — kunhan ei määritellä tiu­kasti
millä tavalla he synnillisyyttä vastustavat.
Toisaalta tämä pääministerien'konferenssi on vissinlainen "her­ran
lahja" Britannian työväenpuolueen hallitukselle, joka voi tämän
kokouksen avulla ja aikana, kiinnittää väestön huomion pois kotirin­tamalla-
kehittyneistä epämieluisista asioista.
, Omalta kohdaltaan meidän lehtemme Vapaus liittyy niihin hyvää
tarkoittaviin canadalaispiireihin, jotka toivovat ja vaativat, että pää­ministeri
Pearson liittyisi Lontoon konferenssissa varauksetta niihin
pääministereihin, jotka tuomitsevat Yhdysvaltain sotatoimet Vietna­missa
ja vaativat Britannian ja kansojen yhteisön muita jäsenmaita
sanoutumaan julkisesti irti Yhdysvaltain sotaisista cdesottamisista
Vietnamissa ja Dominikaanisessa tasavallassa.
Vietnamin uusi sotilasjuntta
Saigonissa, missä vaihdetaan kansan mieltä kysymättä "hallituk­sia"
kuin mustalaiset ennen vanhaan hevosia, on jälleen vaihdettu
" s i v i i l i h a l l i t u s " sotilasjuntaan. Tämän 10-miehisen sotilasjuntan pää-ifiiehenä
on 42-vuotias kenraalimajuri Nguyen Van Thieu, joka naut­tii
nyt, kuten kahdeksan tai yhdeksän edeltäjäänsäkin viimeksikulu-neen
parin vuoden aikana Yhdysvaltain kannatusta. Tosiasiassa meille
kerrotaan, että Yhdysvaltain suurlähettiläs Maxwell Taylor antoi siu­nauksensa
tälle uudelle vallankeikkaukselle selittämällä, että hän
ihastui ikihyvästi siitä kun sotilasjuntaan tuli kolmen miehen, ase­mesta
kymmenen sotilasjohtajaa!
Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa, että ^sotilasjuntta on epä-demb^
rdattinen-juntta huolimatta lainkaan siitä, onko sen jäsenyys
d6ssä kolme tai kymmenen sotilasjohtajaa, ja huolimatta siitäkin, sa­notaanko
heitä "komissionereiksi" tai "ministereiksi".
Mielenkiintoista on todeta, että sotilasjuntta lupaa Etelä-Vietna­min
väestölle "säästäväisyyttä", mikä sellaisenaan on alakäden tun­nustus,
että Saigonin varoja käytettäessä ei ole ainakaan säästäväi­syyttä
otettu huomioon.
Kaikesta huolimatta meistä tuntuu, että tämä'nyt muodostettu
juntta omaksuu vähän liian pitkän virkakauden selittäessään, että se
"antaa hallitusvaltuudet s i v i i l e i l l e " sitten kun "kommunismi on murs­kattu",
"rauha on palautettu" ja "turmeltuneisuus on poistettu." Ngu­yen
Van Thieun edeltäjät ovat yrittäneet jo "kymmenen vuotta" saa­vuttaa
näitä tavoitteita,: mutta ne ovat vielä ainakin yhtä kaukana
missä ne olivat sotatoimien alkaessa. Toisaalta on kyseenalaista, kes-täfikö
tämä nyt muodostettu sotilasjuntta kymmentäkään viikkoa —
puhumattakaan nyt kymmenvuotisesta virkakaudesta.
Siltä varalta, ettei Saigonin uutta sotilasjunttaa voitaisi syyttää
demokraattisuudesta, sen virkailijat ovat julkisesti jo selittäneet, että
"kjinsalliset vaalit ja muut menetelmät demokratian kehittämiseksi,
Mahgdab miiodosti
Sudanin hallif uksen
Khartum. —. Sudanin uusi kp'
ftbomtisfianiCus ryhtyi Böitamaan
tehtävläiu Khartutntssa ^ viivaH
viikolla, jolloin uusi lakiasäätävä
l^ans{iUisK|^kous kokoontui fnsim-j^^
l^jBli kerran.
HallitUkocn muodostivat kaksi
.suurinta :puOluelta, oikeistolainen
"Ai Umma" ja kansallinen unioni.
Hallitus muodostettiin vain muuta­mia
tunteja ennen kansalliskokouk­sen
istuntoa ja sen ^pääministeriksi
valittiin entinen' ulkoministeri Mo
hemoned Ahmed Mahgojub. > ; '
Kansallis^jcokoiis valitsi > kansalli­sen,
unionin puoluejohtajart; j a ' en
tisen pääministeri Ismail ai Äzha-rin
viisijäsenisen korkeimman neu
voston presidentiksi. Neuvosto on
tQimi^nut valtionpäämiehen tchtä
vissä siitä alkaen, kun presidentti
Ibrahin AbböITd erosi viime vuon­na.
Umma-puolueella on 85 ja kansal­lisella
unionilla 56 kansalliskokouk
sen 173 paikasta. Tärkeimmän osan
oppositiosta muodostavilla kommu
rii:Steilla on I I edustajaa, näiden
joukossa Sudanin ensimmäinen nais­puolinen
kansanedustaja Fatma
Ibrahim.
Kansalliskokouksen kokonaisjä­senmäärä
on 233, mutta toistaiseksi
vaaleja ei ole toimitettu Etelä-Su­danissa,
jossa poliittiset puolueet
vastustavat vaaleja niin kauan kuin
alueen perustuslaillinen asema on
vahvistettu.
i i i i j
NL vaatii natsien
luovuttamista
Moskova. — Neuvostohallitus esit­ti
viikon vaihteessa USA:n, Canadan
ia Länsi-Saksan lähetystöille noo
tin, jossa vaaditaan kolmen näissä
n>aissa asuvan sotarikolliseksi sano­tun
luovuttamista Neuvostoliitolle
Kyseessä olevat henkilöt, nimiltään
Fichelis, Maikovskis ja Puntaljs,
olivat Latviassa saksalaisten miehi
tysjoukkueiden poliiseina tuhoamas
sa latvialaisia ja muuta Neuvosto
liiton siviiliväestö|ä ja auttamassa
saksalaisia väestön pakkosiirroissa
Saksaan.
Nooteissa osoitetaan tarkoin ky
seissä olevien henkilöiden nykyiset
olin paikat. Yksi heistä asuu Länsi
Saksassa Karlsruhen kaupungissa,
toinen New Yorkiss» ja kolmas On
tariossa Canadassa. Nootissa osoite­taan
yksityiskohtaisesti rikokset,
joihin kyseesiä olevat henkilöt —
nimistä päätellen entiset Latvian
kansalaiset — ovat syyllistyneet
Luovutuspyyntöä perustellaan sillä
että kaikki sotarikolliset on ran­gaistava.
USAitle tappio
toisensa jatkeen"
- .Moskova.— Jos kaakkois-Aasi-aan
ei saada palautetuksi rauhaa,
sota voi tulipalovauhdilla levitä
eteenpäin ja muodostua uhkaksi
muille kansoille j a koko k.insain-väliscHe
tilanteelle, selitti Neu­vostoliiton
kommunistisen puolu­een
pää-äänenkannattaja Pravda
maanantaisessa pääkirjoituksessaan
Lehti pitää erittäin vakavana
USA:n hallituksen uusia suunni­telmia
Vietnamin sodan laajenta­misesta
j a selittää, että Neuvos­toliitto
tulee vastakin antamaan
Vietnamin demokraattiselle tasa­vallalle
kaiken sen avun. minkä
maan hallitus pitää tarpeellise­na.-
. Artikkeli heijastaa tarkoin Neu
vostoliilossa tällä hetkellä vallitse­vaa
käsitystä Kaakkois-Aasian ti­lanteen
johdosta: Siinä todetaan
että USA on viime aikoina kärsi­nyt
epäonnistumisen loisen.sa jäl­keen.
Se on myös erehtynyt ku­vitelmissaan,
että pommihyökkäys­ten
avulla voidaan alistaa Vietna
min demokraattinen tasavalta. U SA
etsii nyt uusia teitä hyökkäysten
jatkamiselle. Se aikoo lisätä sotavoi­miaan
Vietnamissa ja määrätä di-visionansa,
ilmavoimansa ja laivas­tonsa
laajaan hyökkäystoimintaan.
Tämän todettuaan lehti esittää va­kavat
sanansa sodan laajenemisen
näköaloista.
Lehti vetoaa pääasiassa maail­man
yleiseen mielipiteeseen ja eri
maissa kehittyneeseen joukkoliik­keeseen,
joka on johtanut USA:n
yhä eristyneempään asemaan. Lehti
kehottaa kaikkia vullankumbukselli-sia
voimia, vapautuneita maita ja
rauhan taistelijoita maailman eri
p u o l i l l e , voimistamaan taistelua
Vietnamin sodan lopettamiseksi.
Lehti mainitsee erityisesti myös
Helsingissä kokoontuvan maailman
rauhankongressin, joka tulee muo­dostumaan
uudeksi vaiheeksi Viet
namin kansan puolesta käytävässä
taistelussa.
tehty eräitä (aiöuden J& yhtei»-
^unpaiUseji eläinäii johtji^
koskevia t|3ätöfcsiii<>tt(^ huo^:
mioon niiden reaalisia toteutta-mismabdQlUsuuksia.
Tärkeisiin
(oimenpitersiin on ryhdytty eri-iua,
tMRiBff mm^sm^'
, my^ |||^^|fiAfi|||8fit|t||ia
raiM .mf\v^ fm^*
ko||)iiff|i)}9l}iiii rskm^i9|«^P ,|y-vii|^)
» ytiftdcn lfl|n|(ttnfi1»9(^o««ta
tel^^yf pl^Miksef. jfrt^Q 99 nyy­sin
iMQAltta 9HbjeMi¥isiniii tapt-t
e i M l .
Subjektivismi johtaa teoriaii ja
tieteen aliarviointiin, tod^taap aV-tikkelissa,
jossa ^korratetaan, että
leniniläiselle tyylille bvat ominaisia
suuret suunnitelmat^ ntutta samalla
myös se, että npx& suunnitelmat
yhdistetään rcalisfi^een suhtautu­mistapaan
ja mahdollisuuksien huo­mioonottamiseen
" j a että niitä esi­tellään
ilman melua j'a itsekehua.
KOMMUNISMI
Artikkelissa, jonka tekijäksi mai­nitaan
V.. Stepahöv, käsitellään
kommunistisen yhteiskunnan ra­kentamiseen
liittyviä teorian kysy­myksiä.
— Neuvostokansa rakentaa
kommunistista yhtciskitntaa, mutta
.se ei ole vielä rakennettu jäisen
vuoksi se on huomattavassa määrin
vielä teoriaa eikä todellisuutta. Sen
tähden puolueen j a yhteiskuntatie­teen
eräs tärkeimmistä tehtävistä
on kommunismin periaatteiden ja
siihen johtavien teiden käsittely, sa­notaan
artikkelissa, jossa erityises­ti
arvostellaan yksinkertaistettua
kä.sitystä kommunismista. Viime
aikoina on esitetty käsityksiä kom­munismista
yhteiskuntana, jonka
tehtävänä on tyydyttää ihmisten
alkeellisia tarpeita. Kommunismi
rakennetaan kuitenkin kaikkien ih­misten
täydellisen hyvinvoinnin j a
vapaan kehityksen turvaamiseksi.
.Jotta tämä saavutettaisiin, on . rat­kaistava
teoreettisesti j a käytän­nössä
mm. sellaiset ongelmat kuin
aineellisen tuotannon kohottamir
ncn, työ- ja omistussuhteiden kehit
täminen, luokkaerojen täydellinen
hävittäminen, kansojen lähentämi­nen,
sosialistisdn yhteiskunnan tuo-täntosuhtcittcn
kehittäminen j a ih­misten
kykyjen monitahoinen ke­hittäminen.
ei VAIN V A T S A N TABPEIDEN
TVYDVTTÄMINEN
Artikkelissa pilkataan käsitystä,
jonka mukaan kommunismin pää­asiallisena
tehtävänä olisi vatsan
tyydyttäminen, vaikka todetaankin,
että puolue pitää tällä hetkellä
eräänä tärkeimpänä tehtävänään
ihmisten aineellisen elämän kohot­tamista,
heidän tulojensa lisäämistä
asunto-olojen parantamista j a tur­vallisuuden
lisäämistä j a aineellis­teta
ja henkisten tarpeiden tyydyt­tämistä.
Näissä jokapäiväisissä asi^
oissa toteutuvat myös puolueen
kOrkeinimat' aatteet j a avautuvat
tiet niiden toteutumiselle. Sosialis­tinen
yhteiskuntajärjestelmä voi
ratkaista suuria ongelmia, jotka
liittyvät yäestöo' elintason kohotta"
misen, pitäen samalla mielessääit
pbj.elmalliset asettamuksensa.
-'Uudeksi askeleeksi leniniläisen
työtyylin / palauttamisessa valtio- ja
puoluetyöhön nimitetään artikkelis­sa
keskuskomitean maaliskuun kO:
kousia ja esitetään vaatimus, että
siinä vallinnut henki olisi saatava
leviämään kaikkiin puoluejärjestöi-hin,
joiden kokouksista olisi saata^
va poistumaan muodollisuuden lei­ma.
Puoluejärjestöissä ei pidä käsi­tellä
ainoastaan taloudellisia kysy­myksiä.
E i saa unohtaa ihmisiä, hei­dän
mielialojaan, ajatuksiaan ja
maailmankatsomustaan.
Tito arvosteli
USAta, Kiinaa
ja L-Saksaa
Praha. — Jugoslavian presidentti
Tito hyökkäsi Kiinaa, Yhdysvaltoja
ja Länsi-Saksaa vastaan puhuessaan
Skoda-tehtaiden työntekijöille Plze-nissä,
Tshekkoslovakiassa.
Tito. joka on parhaillaan viikon
kestävällä valtiovierailulla Tshekko­slovakiassa,
syytti Kiinan johtajia
"rauhanomaisen rinnakkaiselon po­litiikan
vääristelystä". Kiinan joh­tajat
väittävät tämän politiikan ole­van
esteenä sf/Jaaliscn liikkeen ke­hitykselle
ja vastoin vapautusliik­keiden
ja työväenluokan etuja ja
päämääriä, Tito sanoi. "Nämä näkö­kannat
eivät ole ainoastaan jyrkkä­nä
vastakohtana rauhan säilyttämi­selle,
vaan ne ovat myös ristiriidas­sa
sosialismin todellisten päämää­rien
kanssa", hän sanoi.
Aikaisemmin Tito hyökkäsi Y h ­dysvaltoja
vastaan sen Kaakkois-
Aasiassa, Kongossa ja Dominikaani­sessa
tasavallassa harjoittaman po­litiikan
johdosta, ja totesi valitellen
että maailmanrauha on jälleen uhat
tuna. Länsi-Saksaan kohdistamas­saan
ai-vostclussa Tito sanoi, että
on erittäin tärkeätä estää Länsi-
Saksan saamasta käsiinsä ydinasei­ta.
Häh lisäsi, että "Länsi-Saksan
kostonhimoiset piirit ovat yhä suu­rempana
vaarana Euroopalle".
Dollarin alamäikeä
Washljigioni — Presidentti John­son
esitti kongressille viime viikol­la
suosituksen Yhdysvaltojen rahan
uudistamiseksi hopean menekin vä­hentämiseksi.
Ehdotuksen mukaan lyötäisiin ny
kyisin hopeasta tehdyt kymmenen
ja 25 sentin kolikot kuparista ja
nikkelistä. Edelleen alennettaisiin
puolen dollarin kolikon hopeapitoi-suus
90:stä 40 prosenttiin. Dollarin
rahat lyötäisiin edelleen hopeasta.
Hopean äkillisen hinnan alenemi­sen
välttämiseksi Johnson pyysi
kongressia valtuuttamaan valtion­varainministeriön
ostamaan metal­lia
kiinteään hintaan.
Maailman turuilta
Satamalakko Australiassa
Canberra, T — Australian kuuden
suuriman sataman 22,000 telakka­työläistä
julisti viime viikon keski­viikkona
lakon. He puolustavat oi­keuttaan
esittää vastalauseensa sen
johdostav että Australia osallistuu
USA:n aggressiiv.seen sotoan Etelä-
Vietnamissa, sekä vaativat palkan­korotusta.
Viranomaiset tekevät
parhaansa riistääkseen heiltä nämä
oikeudet. Lakon tuloksena seisoi sa­tamissa
130 alusta.
BEATLESIT RITRIKUNTAAN
Lontoo, r— Englannin kuningatar
Elisabet antoi viime perjantaina
Beatles-yhtyeen jäsenille Members
of the Order oi the B r i t i sh Em-pire-
arvpn.
Tämä on alin arvo ritarikunnas­sa,
jonka kuningattaren isä Yrjö V
perusti vuonna: 1917. Ritarikunnan
mottoYia on "Jumalan ja Imperiu
min puolesta".
Tämä merkitsee sitä, että yhtye
saa pitää ritarikunnan nauhoja, joi­den
väri on ruusunpunainen ja
helmcnharmaa. Yhtye on esiintynyt
Englannin kuninkaalliselle perheel
ie. He voivat nyt mennä Bucking-hnmin
palatsiin ottamaan vastaan
kunniamerkkinsä.
Prinssi Philip sanoi kerran heis
tä: — He auttavat ihmisiä viihty­mään.
Sen sijaan Indonesian pre
sidcntti Sukarno on sanonut beat
li-smia henkiseksi sairaudeksi jr
huomauttanut kieltävänsä sekä beat-
Icsit että beatlismin.
Kuningattaren luettelossa oli kun
nianosoituksia myös muille maail
mankuuluillc henkilöille.
^rtander vuorossa
HISSI BAARINA,
VESSANA J A P U T K A NA
— Hissi toimi Karlstadissa keski­viikkoiltana
"putkana". Kaksi ja­noista
nuorukaista käytti muuatta
keskikaupungin hissiä. nauttiakseen
siellä kaikessa rauhassa mukanaan
tuomiaan väkeviä. Kun he käyttivät
hissisä lisäksi käymälänäkin, tuli
sähkölaitteisiin lyhytsulku. Poliisin
tai-vitsi vain poimia pojat mukaansa,
kun sähkömies oli korjannut vian-
Moskova. — Ruotsin pääminis­teri
Tage Erlander saapui viime
torstaina kesähelteiseen Moskovaan
aloittaen siten kauan valmistellun
vierailunsa Neuvostoliitossa. Mat­kaa
ja sen aikana käytäViä keskus­teluja
on odotettu mielenkiinnolla
sekä Ruotsissa että Neuvostoliitos­sa.
Vastaanotto lentokentällä oli yk­sinkertainen:
vain ulkoministeriön
edustajat olivat saapuneet vieras^
taan vastaan. Pääministeri seuruei­neen
suorittaa virallisen kohteliai-suuskäynnin
korkeimman: neuvos­ton
puhemiehistön puheenjohtajan
Anastas Mikojanin ja pääministeri
Aleksei Kosyginin luo. Jo niiden
yhteydessä voidaan käydä poliitti­sia
keskusteluja.
Pidetään mahdollisena, että pä^
ministeri Erlander, joka on samall^
Ruotsin sosdem puolueen puheen­johtaja,
tapaa matkansa aikana
myös N K P n ensimmäisen sihteerin
Leonid Brezhnevin. Vierailun po­liittisissa
keskusteluissa on^ useita
aiheita. Maiden väliset taloudelliset
suhteet ovat viime vuosina huomat­tavasti
laajentuneet ja molemmilla
puolilla lienee pyrkimys kehittää
niitä edelleen. Neuvostoliitto on
lausunut tunnustuksen sanoja Ruot­sin
harjoittamalle puolueettomuuä-v
politiikalle ja tämä tunnustus kuul­taneen
neuvostohallituksen johttl-j
i en esittämänä tälläkin kerralla.
Suunnitelmat ydinaseettomien vyd^
hykkeiden muodostamisesta, Y K n
piirissä vallitseva tilanne, jop&
Vietnamin tapahtumatkin tulevat^
keskusteluissa varmasti esille. Vielä
ci ole selvää, totteleeko pääminis­teri
Erlander eräiden maansa oi­keistojohtajien
esittämiä vaatimuk­sia
ottaa keskusteluissa esille eräl­tä
perinteellisiä kijstakybymylffiiä
— mm. ns. Wallenberg-juttu, jota
Ruotsin oikeisto on uskollisesti pi­tänyt
vuodesta toiseen vireillä.
Italiassa lakkoja
Rooma. — Kahdessa Italian suu­rimmassa
kaupungissa, Roomassa ja
Milanossa on puhjennut suuria lak­koja.
Roomassa on 60,000 raken­nustyöläistä
lakossa vastalauseena
työttömyydelle j a työnantajien har­joittamalle
palkkojen polkemiselle.
Milanossa on aloitettu yleislakko. JO'
hon osallistuu eri ammattialojen
työntekijöitä.
PÄIVÄN PAiCINA
REHENTELY El SIINÄ EHKÄ AUTA
on toistaisesti heitetty syrjään,"
(Reuter-AP-uutistieto kesäk. 15
pnä).
Tällainen on se "Vapauden" ja
"kansanvallan" keulakuva, eli Sai­gonin
ulisi hallitus, mitä siellä n y f
Yhdysvaltain 70,000 miehen voimal­la
ja miljoonilla dollareilla puolus­tetaan.
Torontossa ilmestyvän Vapaa
Sanan "Kiviperän Pekka" väitti
maanantaisessa pakinassaan "kuu­lostavan
siltä kuin joku. tai jot­kut
olisivat tämän mantereen suO:
menkielisten lehtien puolesta lä­hettäneet
hätämerkin eli avun­pyynnön
Suomen ulkoministeri­öön
j a erinäisille kulttuurirahas­t
o i l l e " ja hän sanoo Ensio Risla­kin
kirjoittaneen Suomen Kuva­lehdessä:
- "Joka tapauksessa apua Ameri-
-kan suomalaisille lehdille on an­nettava.
Tämä vaatimus on koh­distettu
UM:ään, kulttuurirahas­toille
ja koko Suomen kansalle.
Siellä lännellä käyvät suomalaiset
nyt taistelua sanansb vapaudesta,
sen elämästä . . . "
Ja Vapaa Sana kertoo puoles-
• taan: "Mr. Rislakki mainitsee kir­joituksessaan,
että-Pohjois-Ameri-kan
suomenkielisten lehtien ta­loudelliseen
hätään voisi 611a tep­sivä
lääke yh(jiis|ää, lehdet .
Mutta,Ippuksl haa.,kuitwkin .se­littää,
ettei Ichtieti yhflistämis-
- asiaa kuitenkaan ok syytä lähteä
Suomesta kasiii painostamaan,
aloite siihen on tietenkin lähdet­tävä
Amerikan suomalaisten ta­holta
. . ."
Lainaamme näin paljon Vapaa
Sanaa siksi, kun asia on meille
kokonaan outo siitä yksinkertai­sesta
syystä, että emme sattuneet
lukemaan mainittua Kuvalehden
numeroa, emmekä asiasta muilta­kaan
kuulemaan.
Jokainen taäplää tietenkin tyy­lillään
ja niinmuodoin meitä ei
erikoisemmin ihmetytä Vapaa Sa­nan
oma " p u l l i s t e l u " asiassa. Leh­ti
torjuu ilman muuta kaikki leh­tien
yhdistämisajalukset sillä pe­rusteella,
että Vapaa Sana "on
hyvissä taloudellisissa voimissa'*..
Ajatus suomenkielisten lehtien
yhdistämisestä — j a tässä allekir­joittanut
puhuu vain yksilönä —
ei kuitenkaan ole aivan niin "jär­jetön"
miltä se ensinäkemältä ja
•kuulemalta tuntuu — ^ v a i k k a se
ei olekaan aivan huomispäivän
asia. Eikä siinä ole mitään " r e ­hentelyn"
aihetta sen paremmin
yhdellä kuin toisellakaan:
Tässä yhteydessä' sallittanee
meidän vanhana miehenä palaut­taa
mieleen eräs vähemmin tun­nettu
tosiasia.
Täkäläisten kustantajiemme hy­vänä
tapana on "vaihtaa" lehtiä
keskenäBn. Mutta kylmän sodan
'kuumimilleen" nousun, eli Ko­rean
sodan päivinä kieltäytyi eräs
Yhdysvaltain suomenkielinen leh­ti
jatkamasta lehtien vaihtamista
Vapauden kanssa sillä perusteel-
-iir, että 'ei kannata-vaihtaa päivä-lehteä
kolmesti viikossa ilmesty­vään".
Sen jälkeen on kuitenkin mai­nitusta
"pullistelijain" lehdestä
tullut kolmesti viikossa ilmesty­vä,
kuten ori Vapauskin ja ilmeis­tä
on, että edessä on ennemmin
tai myöhemmin uusia supistuksia.
Toisaalta Vapaus on tullut, ja
tulee edelleenkin toimeen, ilman
tätä lehtiön vaihtoa. Jääköön nyt
lehden nimi mainitsematta.
Se siitä.
Toisaalta on . syytä .palauttaa
mieleen, että Vapaa Sanalla ei l i i ­oin
ole mitään kestäviä perusteita
pullistelulleen. Yrittämättä lain­kaan
"pienennellä" Vapaa Sanaa
me luulemme sen toimitta jäin
myöntävän, että he julkaisisivat
paljon mieluimmin suurempaa
lehteä, mikä Vapaa Sana nyt; mo­nipuolisempaa
lehteä, mikä Vapaa
Sana nyt; paremmin kuvitettua
lehteä, mitä Vapaa Saqa nyt on
• -jne. .
Mutta varat eivät yksinkertai­sesti
siihen riitä. Tosiasiassa Va­paa
Sanan viimeiselle yhtiöko­koukselle
(mihin ei vieraita las­kettu)
esitetty talousraportti osoit
taa, jos e i muistimme petä, että
ilman ns. korkotuloja, liike oliäi
viime vuonna aiheuttanut talous-eli
operaliotappiota.^
Toisaalta •— ja olkoon nimet
tässäkin yhteydessä nyt mainitse­matta
— kaikki toimittajat, Va­paa
Sanan toimittajat toivottavas­ti
mukaanlukien, pitävät alenta­vana
sitä, jos heidän lehtensä saa­vat
ns. "hyvän ohjelman" palk­kioksi
kannatusilmoituksia suur­yhtiöiltä
j a hallifuselimiltä tai
molemmilta.
T ä l l a i s i a poliittisluonteisia
"kannatusilmoituksia" joutuvat
kuitenkin taloudellisten pakkosyi-den
vuoksi eräät "vieraskieliset
sanomalehdet" Canadassa vastaan
ottamaan, vaikka niiden toimitta­jat
saavatkin siitä hävetä lukijain-sa
edessä.
Luonnollisesti tällaiset poliitti­set
"kannatusilmoitukset" autta­vat
hetkellisesti eräitä "vieraskie­lisiä
lehUä" täällä Canadassa —
mutta suuri häpeä on se, että ne
joutuvat ilotyttöjen tavoin itseään
täten kaupustelemaan.
Kuten sanottu, me emme tiedä,
mistä on herra Rislakki "tieton­sa"
saanut. Mutta mikään ihmeit­ten
näkijäh ei hänen tarvitse olla
todetessaan, mikäli hän Canadan
ja Yhdysvaltaan suomenkielisiä
lehtiä seuraa, että oma apumme
olisi parasta apua, j a että tehok­kain
tällainen oma apu saatai­siin
siitä, jos voitaisiin nämä leh­det
yhdistäii.' K a i k k i yhteen hii­leen
puhaltamalla voitaisiin vara­ta
isompi, monipuolisempi, pa­remmin
kuvitettu j a lukijakuntaa
yleisesti paremmin tyydyttävä
lehti — mikäli päästäisiin sopi­mukseen
tällaisen yhteisen' leh­den
ohjelmasta, ja erikoisesti sii­tä,
että olematta "vesivelliä" siinä
saisivat eri aatesuunnat sopimuk­sen
mukaisella tavalla asiallisen
käsittelyn niin, etta ftsiain lopulli­siksi
"tuomareiksi" jäisivät luki­jat,
kuten asian todellisuudessa
pitäisikiii ainakin allekirjoitta­neen
mielestä olla.
Tämän kirjoittaja olisi omasta
puolestaan, ja tässä me esitämme
vain yksilömielipiteitä, valmiina
kannattamaan tällaista yhteistä
"kansan lehteä" aina siinä mää­rin,
että henkilökohtainen minä
ja "työpaikka" on kokonaan sivu­asia.
Toisin sanoen me kannatam­me
yhteistä kansanlehden perus-tamisajatusta
sittenkin, vaikka
meille siinä yhteydessä sanottai­siin,
että i"Mauri on työniä teh­nyt,
Mauri saa nyt mennä."
Toistaiseksi meillä on kuitert-kin
vielä monta eri lehteä ja niitä
rahoitetaan valkeuksiensa y l i eri
tavoilla. "
Meidän lehteämme Vapautta
rahoittavat täkäläiset kansalai­semme
yleensä ja erikoisesti sa­navapauteen-
Idintynytv kansalais­temme
osa. Tässä mielessä val­mistumme
heinäkuussa alkavaan
haasteryntäykseen, jonka > tavoit­teena
on Vähintään $7,000 hankki­minen
karhujen karkoittamiseksi
Vapauden kimpusta. Sen vähem­mällä
avustusmäärällä ei Vapau­den
ilmestyihinen ole taattu. M u ^
ta uskomme kuitenkin, että se
rahasumma tulee kerätyksi, koska
asia on niin, että jos koskaan niin
nyt tarvitaan täällä itsenäistä ja
kaikista ulkopuolisista määräyk­sistä
vapaa suomenkielistä lehteg
enemmän kuin milloinkaan enneo
— Känsäkoura. L