Vapaus, January 19, 1961

              S i v u 2 Toistaina, tammik. 19 p . — Thursday, Jan. 19, 1961' ^ a'ö»»'»'ö p i ) o o o o o o o o o ö d m
SYNTYMÄ-
VAPAUS
PÄIVIX Ä
(LIBERTT) — Independent Labor
Orgän of Finnish Canadians. E s -
tabllahed Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by che Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Xhtirsd^ys and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Klm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones; Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
•AdverDising rates upon applicatlob.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: \
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 .
• 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 ltk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Eisenhowerin viimeinen budjetti
'^Ei ole varmaankaan liioittelua jos sanotaan^ että presi­dentti
Eiserihovverin tiistain^ kongressille esittämä budjettJr
sanoma on-kaikkea muuta muttei hyvän tahdon ilmaisu per­jantaina
virkavalansa tekevälle presidentti John Kennedyn
habitukselle. Tosiasiassa tämän budjetin ilmeisen^,tarkoi­tuksena
on saattaa Kennedyn hallitus ; "temppelin harjalle"
j a , aiheuttaa sille mahdollisimman^-paljon vaikeuksia myös
sisgipoliit^l^esti. _ ; • '
i^,Ulkopoliittisena "perintönä" Eisenhowerin hallitus/^lah-j
o i t t a a " seuraajalleen vasfikään katkaistut diplomattiset suh-teetiKuuban
kanssa, Belgian imperialismin kanssa v e h k e i l yn
ansiosta Kongon sekamelskan ja Laosin sisällissodan, mikä
joht;iiu välittömästi Yhdysvaltain julkeasta puuttumisesta
Laoqin sisäisiin asioihin mustan taantumuksen hyväksi.
• .jKaiken tämän kukkuraksi esitti Eisenhower budjettinsa
heinäkuun 1 pnä alkavaa valtion- tilivuotta varten nimen­omaan
korostaakseen sitä, kuinka " h y v i n " ovat muka asiat
repliblikaanien vallan alaisuudessa. Lähes viidestämilJoonas­ta
kokonaan työttömänä olevasta amerikkalaisesta huolimat­ta
'JEisenhovverin budjettisanomassa korostetaan Yhdysval­tain
talouselämän "hyvyyttä" ja alleviivataan sitä, että re­publikaanien
ansiosta on ensi -vuonna odotettavissa puolen­toista
miljardin dollarin ylijäämä.
"'Vaikka Eisenhowerin budjetin nyt päättymässä olevalle
vuodelle piti jättämän y l i 4 miljardin dollarin voiton, n i in
nyt»myönnetään kuitenkin, että tämä voitto kutistuu kuin.
lasareetin suuruus vaivaiseen 79 miljoonaan d o l l a r i i n — ja
m(^et asiantuntijat epäilevät että tämän pienenkin ylijäämän
asemesta on Yhdysvalloissa tulossa tältä vuodelta budjetti-
;tappio..
\ Jokatapauksessa republikaanien t a k t i i k k a n a näyttää ole­van
se, että saataisiin yleisen mielipiteen painostuksella s i ­dotuksi
Kennedyn hallituksen kädet budjetin "voittotavoit-teiuun"
niin, että kehittymässä olevan uuden talouslaman
raj^kaisu tulisi mahdollisimman vaikeaksi. Samalla on ilnriei-sefeti
tarkoitus tehdä "poliittista pääomaa" vastaisuutta s i l ­mälläpitäen
~ että voidaan sanoa, jotta Eisenhowerin h a l l i ­tuksen
loppuvuosinakin saatiin valtion budjetti tasapainoon
ja|. ylijäämääkin näyttäväksi, mutta miten käy demokraatti-puolueen
hallitukselle?
). K a i k k e i n tärkeintä on kuitenkin huomata se, että Y h ­dysvaltain
haliltsevalla luokalla j a ennenkaikkea Eisenho-wprin
hallituksella ei ole pienintäkään halua käytännöllisiin
toimenpiteisiin varustelukilpailun lieventämiseksi. Päinvas­t
o in Eisenhoxverin budjettiin sisältyy Yhdysvaltain suurin
rauhanäikaiaen menoerä varustelukilpailun jatkamista, ja
sön tehostamista vartein! K a i k e n kaikkiaan tämän budjetin
tulopuolella ori 82,3 m i l j a r d i a dollai;ia j a menopuolellä^O.9
n i i l j a r d i a dollaria ja jokaisesta yhdysvaltalaisesta verodol-laristarhenee
nyt 58 senttiä sotavarusteluun! K a i k e n kuk­kuraksi
tähän eivät sisälly vielä puolisotilaalliset avaruus-tutkimusmäärärahat,
ei aikaisempiei) sotien aiheuttamien
korkonienojen maksu eivätkä sotavammaisten huoltokulut.
V K u n näin valtavia summia haaskataan jatkuvasti sodan
j u m a l i l l e — upporikkaille sotatarvetehtailijoille — niin ei
ole lainkaan ihme v a i k k a Yhdysvaltain d o l l a r in asema hor­juu,
vaikka maantalouselämä kulkee kriisistä toiseen j a vaik­k
a lisääntyvä määrä amerikkalaisista joutuu kiristämään
nälkävyötään.
• K u n nykyaikana puhutaan miljardeista dollareista sota­varustelujen
yhteydessä, n i i n silloin on kysymys siksi suu­rista
rahamääristä, että sitä on vaikea heti sulattaa. Mutta
oögelma tulee paljon helpommin käsiteltäväksi silloin jos
vertaillaan eri maiden varustelumenoja toisiinsa.
: Tässä yhteydessä sopii verrata Washingtonin ennätys­mäisiä
sotamenoja Neuvostoliiton maanpuolustusmenojen
jatkuvaan pienentämiseen.
• - K u t e n muistetaan, Neuvostoliiton Korkeimmalle Neu­vostolle
esitettiin joulukuun loppupuolella uuden tilivuoden
budjetti, missä vähennetään tuntuvasti varustelumenoja v i i ­mevuoteen
verraten — ja viime vuonnakin Neuvostoliitossa
käytettiin varustelutarkoitukseen 2.4 miljardia ruplaa arvioi­tua
määrää vähemmän. Samaan aikaan kun .Yhdysvaltain
valtiobudjetista menee 58 prosenttia sotavarusteluun, käy­tetään
Neuvostoliiton budjetista vain 11.9 prosenttia varus­telutarkoitukseen,
vastaavan prosenttimäärän oltua viime
v^onna 12.9 prosenttia.
; Siinä on valtiobudjettien arvovallalla todistus Neuvosto­l
i i t on rauhanohjelmasta j a myös Yhdysvaltain päinvastai­sesta
politiikasta! •
;. K u n N L : n suunnittelutyön johtaja Vladimir Novikov ja
valtionvarainministeri Vasily Garbuzov ilmoittivat raporteis­saan
tästä varustelumenojen vähentämisestä, niin he koros-tiVat':_
samalla, että täten saavutettavilla säästöillä lisätään
tijntuvasti kulutustavarain tuotantoa. JSe tarkoittaa muun'
ohella sitä, että kevyen teollisuuden investointia^voidaannyt
lisätä '50-prosenttisesti, selitti J i l o v i k o v .
- Ja samalla kun- Yhdysvalloissa on — kiitos ensikädessä
niielettörnäjle sotavarustelulle — tällä kertaa ainakin 4,590,-
000 kokonaan työtöntä ja~miljoonia osa-aikatyöläisiä sekä
toisia miljoonia nälkäpalkoilla työskenteleviä neekereitäjä
niuita "toisen luokan" kansalaisia, Neuvostoliitossa on työt­tömyys
kokonaan tuntematon käsite. Päinvastoin on ilmeistä,
että Neuvostoliiton talous kasvaa suorastaan myrskyisellä
vauhdilla, minkälaista e i , ole koskaan aikaisemmin nähty.
Korkeimmalle Neuvostolle joulukuussa esitetystä budjetista
ilpenee, että nyt menossa oleva seitsenvuotissuunnitelma
täyttyy ennen määräaikaansa. Vuoden 1960 tuotanto oli^noin
3» prosenttia suunniteltua 'määrää suurempi — j a se antaa
maan käytettäväksi entistä enemmän'varoja.
'; Neuvostoliiton maatalous kehittyy rinnan, teollisuustuo-t4nnon
valtavan kasvun kanssa. Yksistään viime vuoden a i ­kana
raivattiin NL:ssa y l i 7 miljoonaa hehtaaria uudismaita
j a huonoista sääsu.hteista huolimatta viljaa tuotettiin Neu­vostoliitossa
enemmän viime vuonna kuin v; 1959.
; Jonkinlaisen kä.sityksen Neuvostoliiton, talouden valta­vasta
kasvusta saa siitä jos muistetaan, että w . 1959—60
maan talouteen investoitiin 490,000 miljoonaa r u l l a a — e l i
enemmän kuin yhteenlaskien 22 vuoden aikana ennen sitä!
' _fl_'Lft,P,Q-gAB-P-ftAR P ff P P P g 0,g O O n
Sakari Kopsala/ Eckville, Alta,
täytti tammikuun 12 pnä 80 vuotta.
Antti Järvi, Old Age Home,
Rocky Mt. House täyttää perjan­taina,
tammikuun 20 pnä 83 vuot­ta.
Mr. Lena Suitsuy Eckville, Alta,
täyttää perjantaina, tammikuun 27
pnä 90 vuotta.
Yhdymme' siufculai?ten: ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
lakon tausta
LUOTTAKAAMME
OMAAN VOIMAAMME
Joud|U^ tässä päivänä muutama­na
väit£eiyyn sodan ja rauhan kysy­myksistä.
Siinä yhteydessä vellot­t
i i n myös Suomen asioita, vastapuo­len
haluten mukavasti unhoittaa
esim. lapualaiskauden, muilutukset
ja lapualaisien marssin Helsinkiin,
sekä kaiken sen, minkälaista sisä-j
a ulkopolitiikkaa se tulkitsi.
Miitta historialliset tosiasiat ei­vät
muutu miksikään.
Sitä suorempi syy o.nkin tervehtiä
sitä tosiasiaa, että ajat muuttuvat , ,
: . v u„t lakon. Belgian työväen ammatti-
]a kehittyvät parempaan. Kun kat- l,. ... .
Belgian työläisten t a i s M u , jo­ka
on saanut suurlakon muodon
on kestänyt jo nelisen viikkoa.
Lakkolaisten lukumäärä on lä­hennellyt
noin 700,000. V o i d a ^ -
siis sanoa, etla mukaan ottaen '
myös lakkolaisten perheet se kos­kee
Belgian työväenluokan enem­mistöä
j a lähes kolmannes maan
i väestöstä. Lakon syyt pohjautu-^
' vat| Belgian taantumusballituksi&n i
Kongoissa'harjoittamaan imperia­lismin
hyökkäyspolitiikkaan, joka
ok tullut j a tulee vielä Belgialle
_ k a l l i i k s i . Mutta yhtä paljon lakko
Johtuu—- Eyskensin hallituksen
kansanvastalsesta sisäpolitiikasta
erikoisesti suurpääomaa-suösivasj;^
la talouspolitiikasta.
A I K A I S E M M A T VASTALAUSE.
L A K O T
Viime viikkojen tapahtumat
ovat kypsyneet useiden vuosien ai­kana.
Jo vuoden 1959 alkupuolella
työläiset alkoivat tehostaa taiste­luaan
elinetujensa puolesta. Silloin
kaivostyöläiset järjestivät vastalau­selakkoja
useiden kaivosten sulke­misen
johdosta j a ^monissa tuotanto­laitoksissa
työläiset taistelivat työs­tä
erottamisia vastaan. Viime vuo­den
tammikuun 29 päivänä 600,000
työläistä julisti ammattiliittokes-kuksen
kehotuksesta 24-tuntisen
selee esimerkiksi Suomenkin tä­mänpäiväistä
yhteiskuntaelämää
n i in ilolla on tervehdittävä tapah­tunutta
ja yhä kehittyvää muutosta.
morisiemtyöväenimi^^^^ Te^ kuuluu "ajonkin verran myös
k . l l a jäsenillä kansalaisoikeudet a
r n i i h s n n i i n l i - ^ t a i l l l a mahdolIlSUUS i ^ , . . . , ,. ' . . .
sa työläiset taistelivat palkankoro­tuksen
ja työttömyysvakuutulisen
K a i k k i tämä sai yleisen mielipl
teen levottomaksi; Vieläpä hallitus­piireissäkin
tunnettiin huolestu­mista
tilanteen johdosta. Sen vuok
si muodostaminen suurpääomapii-rien
suunnittelemalla tavalla jäi sik­seen.
Pääministeri Eyskens, joka
on samalla katolisen puolueen pu­heen
johtaja, tyytyi tekemään vain^
muutamia muutoksia hallituksessa,'
erottaen • henkilöt, jotka olivat hä­väisseet
nimensä Kongon seikkai-
•un yhteydessä. Mutta samaan ab­kaan
hallitus päätti soi|aalip9Jlitii;f
kasta j a talouden alalla 'täyttää^inbt
nopoliyhtymien vaatimukset'. ' ' '.-
"YHTENÄISLAKI"' • . ;-•
ELINTASON ALENTAMlSEKSr
Sitten hallitus .laati ns. yhtenäis-lakl-
ehdotuksensa. jonkä~ mukaan
väestön ostovoima supistettaisiin
kahdejlakymmenellä miljardilla
Belgian frangilla, mikä on n o in 5
% kansantulosta. Lakiehdotuksen
mukaan veroja korotettaisiin 10
miiljardilla frangilla, minkä ohella
suurinko;] näistä veronkorotuksista
kohdistuisi ruokatarvikkeisiin ' ja
alentaisi nimenomaan työtätekevän
väestön, elintasoa.
Lakiehdotus edellyttää huomat­tavia
palkanalennuksia^ eläkkeiden
supistuksia j a eläkeikärajan koro­tuksen.
Sen lisäksi lakiehdotuksen
mukaan työläisten olisi maksetta­va
entistä suurempi osa palkastaan
leäkerahastoon.
Uuden lakiehdotuksen hyväksy-liittojen
keskus, yleinen työn fe­deraatio,
yhdistää riveihinsä pää­asiallisesti
sosialistiseen puoluee­seen
ja kommunistiseen puoluee- . ... . . . . . . . ... , „ . ..
seen kuuluvia työläisiä, mutta sii- ^f^'"^»^' taydelhsesti ny-rauhanpuolustajilla
mahdollisuus
mielipiteittensä ilmaisemiseen.
Me emme voi l i i o in olla puolueet-lomia
rauhan ja sodan asioissa. Vel­vollisuutemme
on vastustaa sotaa ja
siten ehkäistä suuronnettomuuden
tapahtuminen.
Sota on aina ollut suuria uhreja
vaativaa, mutta nyt uhkaava atomi­sota
on kaikkia edellisiä monin ver­roin
pahempi. Atomisota voi syös­tä
kummeniämil Joonia ihmisiä pe­rikatoon.
Siksi on lukematto\nia miljoonia
ihmisiä liittynyt aktiiviseen toimin­taan
rauhan puolustamisen hyväksi.
Rauhanpuolustajain^leiriin lukeutu­vat-
myös sosialistisfet maat, joiden
väkiluku on jo y l i 900,000,000.
Kuulemme toisinaan sanottavan,
että. sodat ovat väistämättömiä —
että'meidän pikkuihmisten mieltä e i
siinä kuuJla. Mutta jos ihmiskunta
omäksiiuJtäsityksen sotien jatkumi­sen
väistämättömyydestä, niin se
johtaa alistuneisuuteen j a toimetto­muuteen.
§e auttaisi tavallaan so->
danlietsojia uuden sodan aloittami­sessa
j a kansanjoukkojen syöksemi-sessä
sotaan. '
Mutta kun sotia ei voida vielä-
•käSn käydä ilman kansoja, siihen si­sältyy
^ myös sotien estämisen mah-dollisDus.
Kun kansat eivät halua
sotaa, vaan vastustavat sitä aktiivi­sesti,
niin se panee valtapiirit kuun­telemaan
ennen kohtalokkaan ' hyr
pyn tekoa.
Siksi on rauhanpuolustajain yksi
keskeisin työ herättää kansanjoukot
luottamaan omaan voimaansa ja eri­koisesti
siihen, että nykyaikana ei
sodan syttyminen ole enää väistä­mätön.
Sodan pesäkkeitä j a sodan
lietsojia on. Mutta kansat voivat
hillitä ne j a estää sodan syttymi­sen.
Tässä on myös yleispiirtein lisä-selostusta
siihen, mistä oli keskuste­lua;
Piirisi — E—nen.
puolesta, työstä erottamisia ja mo-nopoliyhtymien
etuoikeuksia vas­taan.
"RUNKOSOPIMUS"
B E L G I A S S A K IN
Viime vuoden keväällä teolli-suusyhtymät
j a ammattiliitot sol­mivat
sopimuksen, joka koski usei­ta
sosiaalisia kysymyksiä. Mutta
sopimus oli siinä määrin huono.
kyisen työttömyysavuSusjärjestel
män. Uuden l a in mukaan työkykyn­sä
menettäneet eivät useissa ta­pauksissa
saisi minkäänlaista a-vust-
usta.
KOMMUNISTI JÄRJESTA-
.WÄSSÄ VASTARINTAA
Jo marraskuussa alkoivat työläis­ten
ensimmäiset esiintymiset Eys­kensin
lakiluonnosta vastaan. Muu­tamissa
piirikunnissa, erikoisesti
Liegessä ja Charleroissa, oli lyhyt­aikaisia
lakkoja j a mielenosoituk­sia.
Belgian Kommunistinen Puo-työläiset
päättivät ryhtyä lakkoon
yhdessä valtion viran- j a toimenhal-t
i j a in kanssa. Nämä työläisten pää­tökset,
vaikuttivat ammattiliittojen
johtajiin, jotka sitä ennen olivat
horjuneet. Nyt he antoivat tuo
mionsa hallituksen lakiehdotuksesta
ja päättivät aloittaa Mastarintatais-telun
tammikuun puolella.
A s i a in käsittely parlamentissa
keskeytettiin sosialististen- j a kom­munististen
edustajien vastarinnan
vuoksi j a rautatieläisten ammatti­liitto,
päätti ;ou)ukfjun 21 pnä aloit­taa
yleisla^ojn.; jkja^sl tuntia tämän;
päätöksen'' jälkeeh' ^ o h i t aseitiai;'
sulavat ovensa j a junat lopettivat
liikejiteen. :/( T-
1.-' ^ . ' ; : •.
TAI3TELU LAAJENEte I
SUURLAKOKSI ~
Lakkoliike laajeni tunti toisensa
jälkeen. Posti-, lennätin- ja puhe-,
linlaitoksen työntekijät maan ete­läosassa
sijaitsevien tärkeimpien
teollisuuskeskusten metallityöläiset
yhtyivät lakkoon. Ammattiliittojen
johtajat. Jotka Liegen.Charleroin,
Borinagen ja Namurin piirikunnis­sa
olivat ensin vastustaneet lakkoa,
tekivät päätöksen töiden pysähdyt-'
tämisestä kaikissa näissä piirikun­nissa.
. •
Joulupyhien jälkeen lakkoliike e l
suinkaan heikentynyt, kuten halli­tus
o l i odottanut, vaan laajeni kä­sittämään
koko maan eteläosan j a
levisi nopeasti myös pohjoiseen.
Gestiin, Antverpeniin ja Ostendiin.
Uuden vuoden alkupäivinä taistelu
laajeni, yleislakoksi.
t i i n lal^ehdotusta, oli parlamentti­talo
piiritettävä santarmijoukoin
väkivaltamiesten suojelemiseksi.
Parlamenttitalon edustalla sijaitse­va
^tOTl.oli suojattu piikkilankaes­tein
ja santarmit tekivät jatkuvasti
työtä lähikaduilia hajottaakseen
mielenosoittajat. Santarmeille vas­tattiin
kivisateella ja häväistyshuu-doin:
'Cestapo-miehet!
j f i e l g i a n lakko, joka on y k s i maan
työväenliikkeen suurimmista työ
taisteluista, on todistuksena B e l -
igi.an työväenluokan kasvavasta 'tie-i.
ipisuudesta j a taisteluhengestä sen
päättäväisyydestä viedä taistelunsa
^voittoon.,;. , . '!
SITÄ
lllllllllllllllllilllll
llillllillllllllllli
JA
TÄTÄ
' RAJANSA KAIKELLA
Miettiskä on hieman sairaana ja
kysyy mieheltään:
• Mitä tekisit, Alvari, jos minä
sattuisin kuolemaan?
— Luulen, että tulisin hulluksi.
— Menisit ehkä heti uusiin nai­misiin?
,
— Luojg varjelkoon! Niin hul­luksi
en toki sentään luulisi tule­vani.
R E H E L L I S Y Y S M A A N PERII
Woodstockissa, N. H. olevan
erään tienvierukaupan kyltissä sa­notaan:
OSTAMME ROMUA JA
MYYMME. MUINAISESINEITÄ.
o
o
o
' o
o
o
o
o
• o
o
o
o
o
o
o
o
b
. o
o
.OI
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Huomio Sudbury
Vannaan tämänkin lehden lukijat pa kituvaakin, j o h on sitten juhlien
kuulivat niistä hohuista, jotka itse­päisesti
liikkuivat suomalaisten kes­kuudessa
viime vuoden loppukesäs­tä,
nim. eitä seuraavat Suurjuhlat
pidetään siellä lehtien syntysijoilla
Siten n. 700,000 työläistä käsittä-' Sudburyssa? Taisi ollakin pelkkää
vä lakkoliike, jonka puolesta olivat
ensimmäisinä esiintyneet kommu­nistit,
sai pian kannatusta maan
kaikissa tärkeimmissä teoUisuusr
keskuksissa. Hallitus yritti hajot­taa
työläisten rivejä järjestämällä
kommunisminvastaisen propaganda­kampanjan,
mutta tämä kampanja
meni myttyyn. Työtätekevien laa­jat
joukot ovat näinä päivinä oppi­neet
kunnioittamaan kommunistista
puoluetta joka on tosin pieni mut­ta
joka on pystynyt silti vaikutta-huhua
kun e i ole näkynyt .yhtään
miistaa valkealla, tai aikovatko pi­stää
juhlat salaa suurelta yleisöltä
kun se paikkakunta on sellainen
puolimatkan krouvi ja kaikkien
matkojen keskus, n i i n jos sieltä vie­lä
suuresti kutsuja lähetetään niin
joutuvat paikkakuntalaiset pulaan
vierastulvan takia. Tä:sä istuessa­ni
olen jo paistatellut pintaani mie­likuvitukseni
auringolla Työn Puis­tossa,
mutta syrjäsilmäys ikkunaan
päin on näyttänyt todellisen hiihto-että
työläiset suhtautuivat siihen lue ja sen jäsenet, j o t k a työsken-viileiisti.
Erikoisesti tähdennettiin
että sopimuksen mukaan typnanta-j
i l l a oli mahdollisuus tehostaa työn
voimaperäisyyttä ja korjata siitä
tuleva hyöty monopi^liyhtymien hy­väksi.
. • . • .
Tämä sopimus ei ehkäissyt' B e l ­gian
työnantajia: afoittamasta hVök-käystä
työtätekevien sosiaalisia'saa­vutuksia
vastaan;' Kapitalistit ;?li)ät-tivat
hyökkäyksensä palkan /
nuksilla. Suurpääomapiirit toivovat
voivansa korvata Kongon seikkai­lusta
aiheutuneet menetykset alen-tainalla
työläisten e inta^on. Sen
lisäksi kapitalistipiirit alkoivat
käyttää Kongon tapahtumia muo­dostaakseen
"liikemieshallituksen"
ja supistaakseen parlamentin oi­keuksia.
M a i n i t u n 2-vuotiskauden aika­na
siellä rakennettiin y l i 2,000
uutta suurtuotahtolaitosta.
Samaan aikaan kun Yhdys­valloissa
nousevat verot joka
vuosi (Eisenhower ehdottaa
nyt erikoisesti gasoliiniveron
korottamista), neuvostokansa­laisten
tuloverot poistetaan
tykkänään. Neuvostoliitossa on
jo kaikilla teollisuus- j a toi­mistotyöläisillä
7-tuntinen työ­päivä
— kaivoksia—ja muita
j a s k a i t a työaloja lukuunotta­matta
missä on 6-tunfrinen työ­päivä.
Väestön elämän paranemista
j a hyvinvoinnin valtavaa nou­sua
kuvaa sittenkin ehkä kou-rantuntuvammin
se^ että noin
9—10,000,000 neuvostokansa­laista
pitää tämän vuoden a i ­kana
"tupaantuliaisia" upouu­dessa
asunnossa. -
Syntyjä syviä on tietenkin
tässä useita -;— mutta erikois-huomio
kiintyy siihen, että
Neuvostoliitossa vähennetään
jatkuvasti varustelumenoja ja
suositellaan maailmanlaajui­sesti
yleistä ja täydellistä
aseistariisumista — että varus­teluun
haaskattavat suunnatto­man
suuret rahamäärät voitai­s
i in kokonaisuudessaan käyt­tää
kananjoukkojen hyvinvoin­nin
kohottamisen hyväksi kaik­k
i a l l a maailmassa.
USAn terästeol­lisuus
salaa
tuotantotiedot
. U S A : n teräsmonopolit ovat
päättäneet olla tästä lähtien jul­kaisematta
terästeollisuuden ka­pasiteetista
olevaa tuotantioastet-ta
j a tähän liittyviä tilastoja, ker­too
amerikkalainen Newsweek-lehti.
Demokraatit j a Washing-tonin
tilastotieteilijät ovat esittä­neet
vastalauseensa; Kennedyn
hallitus tulee kuitenkin joko v i ­rallisesti
tai epävirallisesti arvi­oimaan
terästeollisuuden käytös­sä
olevan tuotantoasteen mukai­sesti.
USA:n terästeollisuuden
deu kapasiteetista pii käytössä
viime vuoden lopussa 39,4 pro­senttia,
mikä on alhaäsin luku 22
vuoteen.
. Teräsyhtiöiden edustajat perus^
telovat kieltoaan julkaista virallisia
tietoja tuotannostaan j a kulloinkin
käytössä olevasta tuotantoasteesta,
sillä perusteella, ettei kapasiteettia
koskeva arviointi ole oikea. Teräs
työläisten ammattiliitto syyttää puo­lestaan
teräsyhtiöitSnsiitä, että tie­tojen
"pimittämisen" syynä on es­tää-
viranomaisia ja terästyöläisiä
saamasta oikeaa käsitystä tilantees­t
a alan työttömyys- j a palkkakysy
myksiä^ käsiteltäessä. Peitelläkseen
todellisia_vQittojaan teräsyhtiöt lo­pettivat
jo IS.^iQ—60 teräslakon yh
teydessä täsmällisten tietojen anta
misen New Y o r k i n pörssissä teolli­suuden
osakkeiden noterauksista ja
voitoista.
Eräät Länsi-Euroopan tarkkaili­jat
ovat sitä mieltä, että eräänä
syynä teräsyhtiöiden tietojen sa­lailuun,
jota USA :n konservatiivit
kulissien takana kannattavat, on se
tosiasia, että Neuvostoliiton teräs­teollisuuden
tuotanto kasvaa jatku­vasti
j a voimakkaasti lähennellen
USA:n vuotuistuotantoa.^ Kuluvaa
vuotta,,.: j o l l o in Neuvostoliiton te­rästuotannon
arvioidaan saavutta­van
71,4 miljoonan tonnin vuosituo­tannon,
pelätään erikoisesti, sillä
merkit USA:n terästeollisuuden
tuotannon noususta ovat heikonlai­sia.
telivät Yleisessä työn federaatiossa,
alkoivat selvittää työläisille lakieh­dotuksen
todellista merkitystä. Si­ten
syntyi vähitellen työläisten yh­tenäinen
l i i k e hallituksen toimenpi­teitä
vastaan.
Eyskensin hallitus piti kiirettä.
Seipä^tti-^viedä lakiehdotuksen par­lamenttiin
ennen joulukuun 15 päi­vää:
. Siinä, hallitus ei kuitenkaan
onnistunut. Työläisten liikehtimi­nen
öii vaikuttanut erikoisesti so­sialistisen
puolueen parlamenttiryli^
määh j a saanut sen vastarintaan,
täniäy vastarinta jarrutti lakiehdo­tuksen
käsittelyä.
LAKKO HÄITTEN JÄLKEEN
Belgian hallitsevat piirit eivät
kuite^ikaan tajunneet Vielä työväen
vastarinnan merkitystä. Kuningas
Baudouin vietti joulukuun 15. pnä
hilpeästi häitään. Pääministeri l u ­pasi
kiuiinkaalle, että vuoden loppu
sujuu rauhallisesti. Mutta jo seu­raavana
päivänä kuninkaan häitten
jälkeen ammattiyhdisytkset tekivät
tärkeitä päätöksiä. Valtion j a kun­tien
toimenhaltijain anunattiliitot
päättivät aloittaa lakon, kun parla­mentti
ryhtyy käsittelemään halli­tuksen
lakiehdotusta. Samanlaisen
päätöksen teki pian sen jälkeen
myös opettajien ammattiliitto..
Lakiehdotuksen käsittely alkoi
parlamentissa joulukuun 20. pnä.
Samana päivänä Charleroin j a Se-renin
suurissa metallitehtaissa jär­jestettiin
joukkokokouksia, joissa
maan ratkaisevalla tavalla .taistelun (maiseman. Suomalainen luonnon
valmisteluihin j a sen onnistumi-1 ]aatu kun ottaa kauan lämmitäk-seen.
Lakkolaiset näkevät, että I seeh niin olisi koMuuJlista että tu-kommunistit
ovat liikkeen toime-iiaimpia
järjestäjiä. ,
VÄKIVALTA EI ESTÄ
TYÖLÄISTEN VOITTOA
Kuten tunnetaan, hallitus on saa­nut
parlamentilta luottamuslau­seen,
koska kommunistit j a sosia­listit
ovat parlamentissa vähemmis­tönä.
Katolista taantumusta edus­tava
hallitus on rohkaistunut tästä
luottamuslajjt^eesta ja turvautunut
väkivaltaan " pyrkien tukahdutta­maan
lakkoliikkeen asevoimin. Vie­läpä
. Länsi-Saksasta on kutsuttu.
Belgiaan NATOn sotajoukkoja vai-'
vomaan järjestystä. Se on johtanut
useissa kaupungeissa yhteentör­mäyksiin
ja verenvuodatukseen.
Lakkolaiset ovat yleensä esiintyneet
rauhallisesti, mutta kun' santarmit
ovat hyökänneet heidän kimppuun­sa.-
ovat he luonnollisesti puolustau­tuneet.
Kahakoissa on haavoitettu
paljon työläisiä. Nämä väkivaltai­suudet,
jotka kuvaavat erinomaises­ti
Belgian kuningasvallan demokra­tianvastaista
luonnetta, eivät kui­tenkaan
ole pystyneet murtamaan
lakkolaisten vastarintaa. Taistelu
Eyskensin hallituksen taantumuk­sellista
lakiehdotusta vastaan jat­kuu
sekä lakon että mielenosoitus­ten
muodossa. Kaduilla marssivien
työläisrivistöjen yläpuolella liehu­vat
liput tunnuslauseineen: "Alas
lakiehdotus", "Eyskensin on erot­tava!".
Kun parlamentissa käsitel-leva
juhlapaikkakuoita pitäisi ylläl
pientä innostuksen hiillosta, vaikka-]
Tunnustusta j
Vapaudelle
Jos täss^nyt antaisi ilmaista mai-nost
aVapaudelle, jonica se on hyvin
ansa.nnut.
Ennen joulua kysyin eräältä "kie-iiseltä
' liikemieheltä josko hän an­taa
joulutervehdyksensä Vapauteen
j a auiliisti hän antoikin. Kun sitten
näin ilmoituksen niin lehti muka­nani
menin karhuamaan. Heti mi­nut
nähtyään hän t u l i käsi ojossa
kysymään mitä oli velkaa? E ti ole
n i in tyytyväistä miestä nähnyt pit'
kään aikaan. Hän o l i saanut Va­pauden
jo pari päivää aikaisemmin,
jonka hän piti suurena" kohteliai­suutena,
mutta ei siinä vielä kaikki.
Kaksi suomalaista asiakasta oli tul
lut hänen ilmoituksensa perusteella
ja tekivät suoren kaupan, sekä lu­pailivat
että lisää suomalaisia asiak­kaita
varmasti tulee läheltä ja kau­empaakin.
Lehti sai ilmoituksen,
liikemies uusia asiakkaita ja asiak­kaat
ovat varmasti tyytyväisiä saa-maan.
sa palveluun, sillä itse moni­vuotisena
tyytyväisenä asiakkaana
halusin hänen tulevan tunnetuksi
tämän lehden kautta.
Kyllä Vapaudessa ilmoittanunen
maksaa vaivan. — Jussi.
lähestyessä olisi hyvä puhaltaa liek­kiä.
Silloin olisi yleisömenestys
varmasti taattu jos saisimme leh­tien
palstoilta lukea juhlavalmiste-lujen
väliaikatietoja. Kun lisäksi
tiedämme, että juhlapaikkakunta on
erittäin edustava taiteellisista- j a
urheilukyvyistään, niin varmaankin
siellä on tarjottavana jotakin en­nenkuulumattoman
hyvää ohjelmaa.
Vain seitsemän kuukautta on
enää aikaa tuleviin j u h l i i n . Kiiret­tä
pitää jos mukaan aikoo ehtiä lau­lajat,
soittajat, urheilijat ja voimis­telijat.
Meillä penkkiurheilijoilla
on hiukan enemmän aikaa, mutta si­tä
lyhentääksemme antakaa meille
joitakin juhlajärjestelytietoja että
me tavalliset matit ja maijat kyke­nemme
taittamaan tämän kylmän
talven seläQ lämpimän kesäjuhlan
odotuksella. .
Suurjuhlaterveisin —- Sohvi.
* • • -
Vaimon piekseminen illalla
kello yhdeksän j a aamulla kello
kuuden välisenä aikana on aviomie-hiltä
ankarasti kiellettf Englannis­sa
1700-luvulIa laaditun l a in perus­teella,
''koska selkäsaunasta aiheu­tuva
vaimon parkuminen saattaa
häiritä naapureiden unta". Br.tti-läinen
rouvasväen yhdistys on äs­kettäin;
lähettänyt hallitusheiToille
kirjelmfn, jossa pyydetään maini­tun
lain kumoamista, koska sen pe­rusteella
voidaan tulla sellaiseen
virhepäätelmään, että aviovaimojen
mukiloiminen aamulla kello kuu­den
ja l i i l a l l a kello yhdeksän väli
senä aikana on laillisesti sallittu
toimenpide,
• • •
— Sen jälkeen kun julkisuuteen
oli päässyt vuotamaan tieto, jonka
mukaan amerikkala^jen miljooni­kon-
John Jacob .Astoiin valtava
omaisuus o l i s i . kutistunut viiteen
miljoonaan dollariin, Sam Atlas-ni­minen
maitobaarin omistaja New
Yorkissa asetti baarinsa seinälle
keräyslippaan ja sen y l le ilmoituk­sen:
"Auttakaamme John rAstor-parkaamme"
Parin tunnin kulut­tua
oli jo y l i kolme tusinaa amerik­kalaista
tipauttivat lippaaseen vii­den
tai kymmenen sentin kolikon
avustaakseen "köyhää".
PÄIVÄN PAKINA
Tänään on kaksikin merkkipäivää
Tänään, tanunikuun 19 päivänä, elinten ^ " l i i t t o - , valtio- j a kunnal-on
kaksikin merkkitapausta.
Suomessa on H e i k i n päivää pidet­ty
ammoisista ajoista talven selän
taittumispäivänä eli talven harja-päivänä.
Vaikka talvi voi vielä näyt
tää kaikkein, pahimpia tapojaan,
n i i n se e i muuta kuitenkaan sitä to­siasiaa,
että Heikin päivä taittaa e l i
katkaisee talvelta selän, selittivät
vanhat ja tietoiset partaniekat.
-Tämä torstaipäivä on merkille­pantava
myös siilä, että rajan, etelä­puolella
on Valkoisen talon asuk­kaana
viimeistä päivää presidentti
Eisenhower, sillä huomenna astuu
Setä Samulin valtiolaivan perämie­hen
paikalle uusi mies.
Kun kuolleista, tarkoitamme täs­sä
tapauksessa poliittisesti kuollut­ta,
ei hyvien tapojen mukaan sovi
puhua pahaa, niin meitä huvittaa
kiinnittää huomiota siihen, miten
mr; John F . Kennedy on valmistau­tunut
presidentin virkaansa. , ~
Tarmokkaana miehenä^ j a väli-tääksöen
mahdollisia syytöksiä sii­tä,
että hänen hallituksensa on puo­lueellinen
joitakin yhtiöitä ja l a i ­toksia
kohtaan, mr. Kennedyn ker­rotaan
myyneen noin $10,000,000
arVosta osakkeita — j a sijoittanut
nämä käyttövaransa sitten hallitus-li£
halIint'o.ien — obligatioihin j n e .
Lehtisihteeri P i e n a Salingerin ker­rotaan
sanoneen, että mr. Kenne-dyllajei
ole presidentin virkaan as­tuessaan
muita omaisuuksia kuiin
-'obligatioja (bonds) ja kiinteimis-töjä".
Suurilta valtiomiehiltä vaaditaan
tietenkin _ myös suuria uhrauksia:
Niinpä "esimrekiksi United ...Press
Internationalin Palm Beachsista,
F l a . tammikuun 13 pnä lähettämäs­sä
uutistiedossa kerrottiin mm seu­raavaa:
•
" . . . . .Aukhtoriteettisesti, mutta
yksityisesti selitettiin, että presi­dentiksi
valittu (mr. Kennedy) saa
omaisuiuksistaan $500.000 vuositu­lot,
mistä, menee veroihin $400,000
Olettaen konservatiivisesti, että hä­nen
trustirahastonsa ja obligatio.n-sa
antavat 5-prosenttisen tulon, tä­mä
osoittaa hänen henkilökohtaisen
omaisuutensa arvon olevan noin.
$10,000,000."
Kaik^en vakuudeksi sanotaan vie
lä, että presidentiksi valittu mr.
Kennedy päätti myydä osakkeensa,
vaikka laki ei sitä vaadikaan, ettei
kenelläkään ole mahdollisuutta pu­hua
yksityisomistufööii- (ja" valtion
etujen ristii'iidoista.
Se siitä.
Mutta ylläolevassa kiinnittää huo­miota
sekin; että näiden suurmies­ten
tuloista menee todella ".leijo­nan"
osous veroihin —^puolen mil-
.ioonan omaisuustuloista (kuponkein
leikkaamisesta) menee valtiolle pe­räti
$400,000.
Tämä antaa herroille porvareille
tilaisuuden valittaa' suuria verome-nojaan
ja osoittaa, että katsokaa nyt
vaikkapa tuota mi\ Kennedyn $400,-
000 suuruista vuotuista \ieroaeraa!
Mutta kun tästä kuponkien leik^
kaamisesta jää kuitenkin vielä
$100,000 vuosituloiksi — n i in "tuskin
löytyy yhtään sellaista työläistä tai
farmaria, joka ei ottaisi vastaan
puolen miljoonan dollarin vuositu^
loja, vaikka joutuisivat maksaffiaan
vieläkin enemmän kuin $400,000 ve­roa.
Ajatellaanpa' vähän asiaa. Kes­kinkertainen
canadalainen työläi­nen
ansaitsee —: mikäli saa olla jat­kuvasti
työssä — noin $4,000 vuo
dessa. Siitä menee erinäisiin ve­roihin
noin yksi neljännes eli tuhat
dollaria.
Tämä tarkoittaa, että keskinker­taisen
työläisen täytyisi olla jatku­vasti
työssä 33 vuotta — j a l o l l a sit­tenkin
koko ajan perheineen syö­mättä,
juomatta j a missään asumat­ta
— enhenkuin häneltä jäisi "puh­taaksi
voitoksi" $100,000 — mmkä
mr. Kennedy kokoon käärii yhdessä
ainoassa ^vuodessa, lukuunottamatta
hänen tulojaan' presidentin toimesta
jne. Työn teolla "rikastuminen" on
siis perin • työläsjtä. j a hidasta hom­maa!
Tähän, puoleen asiasta on syytä •
kiinnittää huomiota siksi kun esim.
edellämainitussa uutistiedossa, mis-täimr.
Kennedyn tuloja koskevat tie­dot
on otettu, valitetaan erikoisesti
sitä, että Kennedyn hallituksen
puolustusministerin Robert S. Mc-
Namara täytyi myydä Ford-yhtiön
osakkeet (hän o l i sen yhtiön presi­denttinä)
mikä kauppaa saattaa
merkitä hänelle — näin kerrottiin
— vuosien mittaan $2,000.000—
$3,000,000 menetykset.
Nykyisen aikakauden, kapitalis­min
yleisen kriisin j a rappeutumi­sen
aikakauden yhtenä .leimaa-anta­vana
piirteenä on sivumennen sa:^r=r
noen se, että " i t s e " suuromistajat
valtaavat "valtiokoneiston avainase­mat
omien miestensä "varmoihin"
käsiin.
Ja huolimatta lainkaan näiden
miesten, hyvästä tai huonosta tah­dosta*
heidän koulusivistyksestään
tai uskonnollisista mielipiteistäään,
nämä omistussuhteet j a sitä kautta
kehittyneet siteet yhteiskunnan
muihin rahapylväisiin,. on heidän
hallitustensa yhä raskaammaksi tu­levana
kivirekenä.
Kun presidentiksi valittu mr.
Kennedy m y i osakkeensa siinä mie­lessä,
ettei tulisi hänen yksilöetu-jensa
j a valtion etujen ristiriitaa,
n i in se osoittaa tavallaan miehen
hyvää tahtoa". Mutta kun mulli­k
in nuolee mukaistansa, n i i n nähtä­väksi
jää missä määrin hänen ra- '
hamieshallituksensa^ voi tiukan t u l -
Ien "imhoittaa" johtavien jäsenten-'v;^
sä yhteisiatnnallisen aseman. :^
.— Känsäkoura.' m.