Vapaus, October 28, 1958

              Loppuryntäykseen
vauhdikkaasti
Tähän katsaukseen saimme vastaanottaa $163.50 lahjoituksina ja
monet lahjoittajista taas muistuttavat että nyt olisi aika mattimyöhäisten­kin
vastata haasteisiinsa, sillä kysymyksessä on kunniavelka, jonka suo­rittaminen
on kaikkien Vapauden ystävien kunnia-asia sillä kuten olemme
usein selostaneet, työväen asiaa puoltava lehtemme ei kykene toimi­maan
omavaraisesti, koska se ei saa riittävästi ilmoituksia kustannusten
peittämiseksi. Sama ongelma vaikeuttaa kaikkien työväenlehtien kus­tantamista
ja ainoa keino sen voittamiseksi on vedota lukijakuntaan.
Haasteryntäyksen saavutus tähän saakka on ollut kaikin^puolin mai­nio,
sillä tähän mennessä on saapunut lahjoituksina kaikkiaan-$7,611.04.
Tähän katsaukseen saimme vastaanottaa kaksi vähän suurempaa lah­joitusta
Port Arthurista. CSJ: n Port Artliurin osaston toimesta oli jär­jestetty
illanvietto, josta kerääntyi tuloja $29.50 ja voimistelur ja urheilu­seura
Isku lähetti $20.00 lahjoituksen lehtemme tukemiseksi Lausum­me
sydämelliset kiitokset näiden ja kaikkien lahjoitusten johdosta.
Suurin osa lehtemme kannattajista on jo lähettänyt lahjoituksensa
joten haasteryntäysvauhti on nyt osoittamassa laskusuuntaa. Siitäkin
syystä olisi nyt paikallaan, että kaikki ne, jotka ovat päättäneet tehdä
lahjoituksensa lehtemme tukemiseksi, mutta jostain syystä eivät ole sitä
vielä tehneet, ryhtyisivät viipymättä pikaisiin toimenpiteisiin ja antaisi­vat
lahjoituksensa paikalliselle asiamiehelle ta lähettäisivät sen suoraan
Vapauden konttoriin.
Vaikka olemmekin jo ylittäneet "virallisen" tavoitteen, niin lisäva­roja
voimme käyttää hyvih edullisesti.
GSJ:n PORT ARTHURIN OSASTOON järjestämästä, illatsusta tulot
$29.50 lahjoitetaan Vapauden talousaseman tukemiseksi.
VOIMISTELU- J A URHEILUSEURA " I S K U " , Port Arthur, Ont.,
vastaa saamaansa Iiaasteeseen ialijoiUamalla $20.00 Vapauden hyväksi ja
kehoittaa toisia seuroja tekemään vointinsa mukaan.
PENTTILÄT, Sudbury, Ont., vasUavat $2.00 A. Koivulan haastee­seen..
K A L L E V A L J A K K A , Timmins, Ont, vastaa $2.00 saamiinsa haas­teisiin.
J E N N Y J A E E R O K A L U O , Timmins, Ont., vastaavat $2.00 Aino ja
OUD Korholan haasteeseen.
A. HYTIXINEN, Haney, B. C , lahjoittaa $2.00 Vapauden hyväksi,
että sen ilmestsrminen Olisi turvatta.
A. VIRTA, Hanunond, B. C. vastaa $5.00 V. Kataisen haasteeseen ja
kchoittaa toisiakin vastaamaan hsasteensa.
HELMI KOLARI, Beaver Lake. Ont. vastaa $2.00 Martha Helinin
haasteeseen ja haastaa Helien ja Eino Tikkasen, Sonja ja Otto Paasilaa
sekä Sohvia Herrasen, kaikki Beaver Lakelta. Olkaapa kilttejä ja vas­tatkaa.
NIILO AHO, Timmins, Ont, vastaa $3.00 saamiinsa haasteisiin.
VICTOR HANTULA, Solsqua, B. C , vastaa $2.00 Jack Laitian haas­teeseen.
E L L I JLA E E R O TUOMINEN, South Porcupine, Ont., vastaavat Aino
ja O. Korkolan haasteeseen $2.00.
J A C K LIINAMAA, R. R. 1, Copper CUff, Ont, vastaa Paitasen haas­teeseen
$2.00 ja toivoo, että kaikki mattimyöhäiset vastaavat haasteensa.
TILDA J A J A C K MÄNNISTÖ. Sudbury, Ont, lahjoittavat $5.00 Va­pauden
hyväksi, että sen ilmestyminen olisi turvattu.
ED PASTOBAK, Sylvan Lake, Alta., vastaa $2.00 mr. ja mrs. Bill
Erkkilän haasteeseen ja haastaa kaikki Ed-nimiset tekemään samoin
vointinsa makaan.
F R A N K SALO. Kelly Lake. Ont, vastaa $2.00 Ida ja Atu Koivulan
haasteeseen. Pitäkää kaikki haasteen saaneet velvollisuutenanne mak-
' saa haastevelkanne.
HENRY LAHTI, Long Lake, Ont, vastaa $500 saamiinsa haasteisiin
ja kehoittaa kaikkia haasteen saaneita muistamaan vastata haasteensa.
T Y Y N E JA VÄINÖ ANTTILA, Estaire, Ont, vastaavat $2.00 Ida
Romon haasteeseen.
JOE A N T T I L A , Estaire, Ont, vastaa S2.00 Viljo Romon haasteeseen.
EINAR ELGBACKA. Beaver Lake, Ont, vastaa $2.00 Matti Johnsonia
haasteeseen ja haastaa Sam Raufanen, Balsam Creek, O n t
UNO KOSKI, Sudbury, Ont, lahjoittaa $5.00 Vapauden hyväksi, etti
sen ilmestyminen olisi turvattu ja haastaa seuraavat tekemään samoin;
Emil,Johnson, Källi Kaikkonen ja Toby Leppä, kaikki Sudlnirysta.
U. SIRVIÖ, Sudbury, O n t . vastaa $5.00 saamiinsa haasteisiin.
V. KAAKKO, R. R. 1, Magnetawan. Ont, lahjoittaa $5.00 Vapauden
hyväksi vastauksena J . Nummen haasteeseen.
ANTTI KOTILA, Vancouver, B. C^ vasUa $2.00 saamiinsa haastei­siin
ja haastaa Aune ja Ragnar Lundell, Vancouverista lahjoittamaan ro­ponsa
lehtemme hyväksi.
EINO VXLKKI, Toronto, Ont, vastaa $3.00 Eino Mäen ja Nick ja
Helien Laitisen haasteisiin ja haastaa seuraavat pari Einoa: Eino Hostik-ka,
Vancouverissa ja Eino Tarvainen, Torontossa vointinsa mökaaii.
NUORUKAINEN A L V I N PELTO, Lappe, Ont., myös haluaa osallis­tua
Vapauden haasteryntäykseen ja lahjoittaa 50 senttiä ja haastaa Kert­tu
ja Aiino Tasa sekä Jussi Mäki, kaikki Lappesta vastaamaan haastee­seen.
HUGO LEIKAS, Port Arthur, Ont, lahjoittaa $2.00 Vapauden hy­väksi.
E L O L A A T U , Kaministiquia, Ont, vastaa $2.00 mr. ja mrs. J . Martti­lan
haasteeseen.
L A I N A J A E E L I KORPL Nolalu, Ont, vastaavat Emmi ja Hjalmar
Ojalan haasteeseen $2.00 ja haasUvat Naimi ja Tom Salmen, Nolalu.
HILMA JA NESTOR PAAVOLA, Port Arthur, Ont., lahjoittavat
$5.00 Vapauden talousaseman tukemiseksi.
A L A R I K LAINE, Port Arthur. Ont, vastaa saamiinsa haasteisiin
$2.00 ja toivoo kaikkien tekevän samoin.
J A L M A R RANTA, Port Arthur, Ont. vastaa E . Kyynyn haasteeseen
$2.00 ja haastaa kaikki muut myöhästyneet tekemään samoin.
AILI J A N. SARANPÄÄ, Tannola. O n t , lahjoittavat $2.00 ja haas­tavat
Tyyne ja T . Järven sekä K. Taskisen Tarmolasta ja John Hirvilam-men
jostain Long Laken ympäriltä.
EMMI AIROLA, Port Arthur, Ont., vastaa mrs. Olga Alasen ja mrs.
Hilma Freemanin haasteisiin $2.06.
AINO J A S E R G E NIEMI, Vancouver, B. C , vastaavat $5.00 saamiin­sa
haasteisiin.
HILMA JA K A L L E LAINE. Vancouver. B. C . lahjoittavat $2.00
Vapauden hyväksi, että sen ilmestyminen olisi turvattu.
AAPPO KÄRME, Vancouver, B. C^ vasUa $2.00 Matti Saaren haas-
_teeseen ja haastaa Armas Rissanen ja Väinö Aito, Vancouverista. Paran­takaa
haasteväuhtia!
BERT JA L Y D I A JOHNSON, Vancouver, B. C , lahjoittavat $2.0«
; Vapauden hjrväksi, että sen ilmestyminen olisi turvattu.
TOIVO WAIS, Gibsone, B. C , linjoittaa $3.00 Vapauden hyväksi,
että sen ilmestsrminen olisi turvatta.
HEDMAN V A L L I , Soath Porcapine, O n t vasUa $2.00 Hilda Kove-ronkosken
haasteeseen ja kehoittaa kaikkia myöhästyneitä niin idässä
kain lännessäkin maksamaan.
A R N E HONKALA, South Porcapine, Ont, lahjoittaa $3.00 Vapau­den
hyväksi sen ilmestymisen turvaamiseksi ja haastaa seuraavat ysti-vät
tekemään samoin: Jorma ja Yrjö Branny, jossakin Canadan maantie
työmaalla ja Martti Kotomäki, South Porcupine.
E . J A J . KAMPPI, GeraldCon, O n t , vastaavat $3.00 S. ja J . Rinnan
haasteeseen.
A U N E J A C A R L SAARELA, Beaver Lake, Ont, vastaavat $5.00 Vie.
Jutilan ja Wemer Lammin haasteeseen ja haastavat Erkki Saarelan, E l ­ma,
Manitoba, ja Brano Järven, Sonth Porcapine, jatkamaan haastetta.
E V E R T J A H A N N A P E R X L X . Sault Ste. Marie, Ont, vastaavat $5.00
saamaansa haasteeseen ja kehoittavat kaikkia Vapauden ystäviä teke­mään
vointinsa mukaan.
OlfCAlSU: Viime katsauksessa olisi pitänyt olla: m i S
hur. Ont, vastaa J . Nammclan j a K. Wirran haasteisiin $5.00.
(Katsauksessa « l i virheellisesti mainitta A. Salo.)
' Tässä katsaakscssa ^ $ 163.50
Ennen julkaistaja . 7.447.54
1 Yhteeui .$7^1LM
Vancouverin naiset
järjestävät myyjäiset
Vancouver. — Ensimmäinen torven
törähdys naisten myyjäisistä, jotka
pidetään joulukuun 6 pnä. Vancou­v
e r in suomalaisten naisten klubi jär­jestää
bingopaartit j a käsityömyyjäi-set.
Tällä kertaa ei ole vielä kovin­kaan
paljon myytävää, mutta jos j o l ­l
a k i n olisi jotakin lahjoitettavaa,
otamme sen kiitollisuudella vastaan.
Lahjoitukset voidaan toimittaa C l i n ­ton
haalille ennen myyjäisiä tai sa­mana
päivänä kuin myyjäiset pide­tään.
Ne voi antaa taloudenhoitajal­le,
mutta hänelle olisi sanottava, että
ne on lahjoitettu juuri naisten klu­b
in myyjäisiä varten. Jolla on varaa
j a ymmärtämystä, auttakaa tätä y h ­teistä
asiaa työmme voittoon viemi­s
e k s i . "— A. R.
Laaksot vieraitevat puhujamatkalla
Samlassa marraskuun 9 päivänä
S a r n i a . — Canadan Suomalaisen
Järjestön p a i k a l l i s e n osaston ko­kous
p i d e t t i i n t.k. 19 pnä K a a r l o l l a .
Kokous käsitteli osaston omia sisäi'
siä asioitaan, koska kirjeitä ei ollut
saapunut muualta. Osanotto oli
tyydyttävä.
H u v i t o i m i k u n t a järjestää ohjel­ma-
ja t a n s s i - i l l an marraskuun 15
päiväksi kello 8 i l l a l l a entisessä
paikassa, 203 Water St. Pitäkää
mielessänne, tanssi kuuluu olevan
hyvää lääkettä reumatismille, oi­k
e i n lääkärin määräämää " r o h t o a ".
Seuraava kokous pidetään Suon­päällä
22 päivänä marraskuuta ai-
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — Täällä Järvien-päässä
pidettiin Canadian Laboi;
Congressin Ontarion jaoston kon-ventionin
jälkeen koolle kutsuttu
ensimmäinen alueellinen keskuste­lu
sen uuden poliittisen puolueen
perustamisajatuksen selventämisek­si,
jolle peruspiirteet viitoitti viime
keväänä pidetty CLC:n kansallisen
konventionin hyväksymä päätöslau-sunto
poliittisesta toiminnasta.
Täällä järjesti kaksipäiväisen kes­kustelu-
konferenssin Port Arthurin
ja Fort Williamin alueen unioneu-vosto.
Edustajia oli toistasataa
uniojärjestöistä kaksoiskaupungeis-ta
ja ympäristöltä Atikokanista
Schreiberiin ja CCF:n klubeista
alueella, osuustoimintaryhmistä ja
Vapauden edustaja oli mukana seu­raamassa
kolmessa istunnossa.
Lauantaina amupäivän istunnossa
esiintyi CLC:n Ontarion Federatio­nin
sihteerirahastonhoitaja D. F.
Hamilton, selittäen kokouksen tar­koitusta.
CCF:n parlamenttiryhmän
johtaja Hazen Argue alusti keskus­telun
uuden liittoutuman tarpeelli­suudesta.
Hän luki viime keväi­sessä
CLC:n konventsionissa hyväk­sytyn
päätöslausunnon, jossa koros­tettiin
uuden poliittisen liittoutu­man
muodostamisen suuntausta,
yhdistäen unioliikkeen, CCF:n, far­marien
järjestöliikkeet, osuustoi-mintaryhmät
ja muut ryhmittymät
ja yksilöt, jotka pyrkivät luomaan
yhtenäisen vanhojen puolueiden
vastustusliikkeen. Nyt on saatava
selville, millä nimellä uusi liike
tulisi toimimaan ja kuinka voitai­siin
työväen unioliike saada sen
joukkovoimaksi. C C F on äsken kan­sallisessa
kokouksessaan hyväksy­nyt
saman suunnan ja myöntää, että
se ei yksin voi olla sellainen, mutta
tulee olemaan johtavana sen luomi­sessa,
jolle sen historia jo on to­distuksena.
Keskustelussa unioiden edustajat
vielä vaativammin asettivat kysy­myksen
sen laajan rakenteen suh­teen.
He selittivät kuinka unioissa
ei voida jäseniä pakoittaa mutta on
suoritettava valistustötä. Myös se­litettiin
monien unioiden perus­säännöissä
olevan rajoituksia poliit­tiseen
toimintaan nähden. Toisaal­ta
osoitettiin, että sellaiset esteet
voidaan poistaa säännöistä muutta­malla
sääntöjä. Kaupungeissa on
kaupungin työläisiin nähden esteitä
heidän poliittiseen toimintaan esiin­tymisessä,
jne. Ne myös katsottiin
taistelun kautta mahdolliseksi pois­taa,
T A L O U D E L L I S E T V A A T I ­MUKSET
S A A V AT
POLIITTISEN L U O N T E EN
Winnipegistä oli saapunut vierai­levana
CLC:n edustaja David Orlo-
N-Ijjtto vastasi
ensimmäisenä
H e l s i n k i . — Kansainvälisen tavan
mukaan lähetti Lahden Hiihtoseura
lokakuun alussa kaikille 36 :lle F I -
S N : n jäsenmaalle kutsun kansain­välisiin
Salpausselän h i i h t o i h i n , jot­k
a pidetään helmikuun 28 j a maalis­kuun
1 pnä ensi vuonna.
Viime viikolla saapui Neuvostolii­tosta
vastaus, jossa ilmoitettiin jouk­kueen
lähettämisestä, mutta samalla
i l m o i t e t t i in haluttavan Suomen par­haimmistosta
koottu joukkue heidän
kansainvälisiin kilpaTTuihinsa.
V i r a l l i n e n kilpailukutsu tulee myö­hemmin
Suomen Hiihtoliitolle, joka
vastaa Suomen edustuksesta ulko­maisissa
kilpailuissa.
Venäläiset voittivat
shakkiturnauksen
Munchen, Saksa. — Täällä päätty­neissä
13. kansainvälisissä shakki­olympialaisissa
mestaruutta puolus­tava
Neuvostoliitto pääsi uudelleen
mestariksi.
K u n k i n maan tumausjoukkueeseen
kuului kuusi pelaajaa. Neuvostoliiton
pelaajat saivat 3 4 ' i pistettä. Muut s i ­jat
jakautuivat seuraavasti: Jugosla­via
29, Argentiina 25'-.-, Yhdysvallat
24. Tshekkoslovakia 22. Itä-Saksa 22,
Länsi-Saksa 22. Sveitsi 19, Espanja
1 7 B u l g a r i a 17. E n g l a n t i IG j a Itä­valta
15'j pistettä.
Lohdutussarjassa sijoittautui C a ­nada
kolmannelle tilalle. Tässä sar­jassa
sijoittautuivat Unkari ensiksi
31 Ja H o l l a n t i toiseksi 28>- pisteellä.
kow, joka alusti keskustelun pal­koista,
hinnoista j a voitoista. Hän
totesi työttömyyden lisääntyneen
v i i m e vuosina j a v o i kohota y l i m i l ­joonan
ensi talvena. Nykyinen ta-louslamaannus
on ajoittainen kapi­t
a l i s t i s en järjestelmän seuraus. A i ­kaisemmin,
kolmekymmenluvulla
sitä n i m i t e t t i i n talouspulaksi, mutta
nyt kaunistellaan, vaikka se j o h t uu
samoista syistä.
Hän myös osoitti kuinka teolli­suudessa
k o r p o r a t i o n i e n voitot ovat
kohonneet suuresti koneellistumi­sen
seurauksena, mutta työläisten
p a l k k o i h i n menee nyt p a l j o n pie­nempi
osa t u o t t e i d en arvosta. Inter­n
a t i o n a l N i c k e l Co., j o k a nyt k i e l ­täytyy
maksamasta korkeampaa
p a l k k a a työläisilleen, on saanut
voittonsa kohoamaan kuluneen 11
vuoden ajalla 29 miljoonasta dolla­r
i s t a vuodessa noin 90 miljoonaan
d o l l a r i i n , joten se v o i s i maksaa kor­keampaa
palkkaa työläisilleen; Im­p
e r i a l Oil yhtiön voitot nousivat,
samalla ajalla 17 miljoonasta 62
miljoonaan, e l i 259 prosenttia; Steel
Co. of Canada voitot nousivat 2 m i l ­joonasta
21 miljoonaan, jne. Työ­läisten
palkat ovat nousseet, mutta
j o k a i s t a 2 tuhannen d o l l a r i n nou­sua
vastaavana ovat työläiset tuot­taneet
voittoja $10,000 enemmän.
S u u r i l l a monopoliyhtiöillä on siis
suunnattomat voitonlisäykset j a ne
voisivat maksaa korkeampaa palk­kaa
työläisilleen. Mutta sen sjaan
ne johtavat hyökkäystä työläisten
järjestöjä vastaan, yrittäen hajoit­taa
niitä v a l h e e l l i s e l l a propagandal­l
a j a yrittämällä saada työläisten
vaatimkset huonoon valoon, jotta
saisivat kannatuksen hajoituksen
m a h d o l l i s e k s i . Tässä l i i t t o v a l t i on
pääministeri johti esityksissä, että
työläisten ei pitäisi vaatia palkan
k o r o t u k s i a j a muut l i i t t o h a l l i t u k s en
elimet j a edustajat toimivat samoin.
O n t a r i o n h a l l i t u k s e n edustajat ovat
samoin yhtiöiden puolella. Näin
o l l e n jokainen taistelu palkkojen
korottamiseksi muodostuu p o l i i t t i ­seksi
luonteeltaan j a siinä työväestö
tarvitsee oman poliittisen toimin­nan
l i i k k e e n . O n kannatettava työ­väen
omia ehdokkaita p a r l a m e n t t i in
j a O n t a r i o n l a i n l a a t i j a k u n t a a n sekä
k u n n a l l i s e s t i tukea työväen edusta­j
i a .
HISTORIALLISISTA
KOKEMUKSISTA OPITTAVA
E d u s t a j i l l e jaetuissa lehtisissä
o s o i t e t t i in ensimmäisen työväen ja
f a r m a r i e n yhtenäisyyden v o i t o n v.
1921 j a k o k e m u k s i a Canadian Labor
P a r t y n saavutuksista sekä e r i vaali­piireissä
paikallisia saavutuksia
missä yhtenäisyys on o l l u t johta­vana.
Edustajat keskustelussa to­tesivat
samaa p a i k i l l i s e s t i kummas­s
a k i n vaalipiirissä.
P a i k a l l i s e n a alustajana Port Art­h
u r i n v a a l i p i i r i n edustaja D. M .
F i s h e r erikoisesti esitteli kuinka
l i b e r a a l i - j a konservatiivipuolueet
l i i t t o - , maakunta- j a kunnallisvaa­l
e i s s a k i n saavat monopolististen
s u u r - k o r p o r a t i o n i e n l a h j o i t u k s i a . Ne
uhraavat miljoonia dollareita eri­l
a i s i s s a muodoissa. Niitä vastaan
taistelussa täytyy työväen järjestö­j
e n toimia yhtenäisesti j a koota
varoja kansan ehdokkaiden hyväksi.
L a u a n t a i n a iltapäivällä jakaantui­vat
edustajat keskustelemaan kah­teen
ryhmään, j o i t t e n työn tulok­sena
sunnuntain iltapäivän istun­non
lopussa e s i t e t t i in kiimmankin
ryhmäfTyhteenvedot. E n s i k s i todet­t
i i n , että uusi p o l i i t t i n e n l i i t t o tu­l
i s i perustaa taloudellisten ohjel-main
p o h j a l l a kansan monopoli vas­taiseksi
l i i k k e e k s i . Järjestörakentee-seen
nähden t u l i s i hahmoitella Bri­tannian
työväenpuolueen rakennet­ta,
v a i k k a k i n Canadan o l o i h i n sovel-letettuna,
yhdistäen työväen poliit­tiset
puolueet, työväen u n i o l i i k k e e t,
farmarien järjestöt j a ryhmittymät,
osuusliikkeet, y.m. niitä edustavat
laitokset j a yksilöt, olkootpa kuu­luneet
aikaisemmin mihjn tahansa.
Järvienpään ammattiunoneuvoston
t u l i s i ohjata p a i k a l l i s e n p o l i i t t i s en
toiminnan muodostamista siten, et­tä
saa siteet k a i k k i e n kanssa.
C L C i n j a C C F : n yleisesti toimi-vain
valistusosastojen tulisi kohdis­taa
työskentelynsä poliittisen toi­minnan
valistustyöhön j a tulevan
12 kuukauden ajalla pitämään alus­tavat
konferenssit. Niiden koke­mukset
t u l i s i jo olemaan vaikutta­massa
kansallisessa konventionissa
n i i n ohjelmaan kuin rakenteeseen nähden. — ATH.
käen k e l l o 2 iltapäivällä. Kerhon
kokous pidetään K u u s e l a n p a i k a l la
lauantaina k e l l o 8 i l l a l l a.
S i t t e n 9 päivänä, sunnuntaina,
k e l l o 2 iltapäivällä saamme kuulla
p u h u j i a , sillä Laaksot tulevat sil­l
o i n tänne. Tämä t i l a i s u u s on myös
K u u s e l a n paikalla numerossa 999
Murphy. Koettakaa s i l l o i n tulla
k a i k k i , on varmasti mielenkiintois­ta
k u u l l a K e r t u n selostusta matkal­taan
sekä E i n o n selostusta näistä
k o t o i s i s t a asioista. K a i k k i ovat
t e r v e t u l l e i t a tilaisuuteen. Jos ajan
suhteen tapahtuu mitään muutok­sia,
n i i n koetamme saada siitä tie­don
mahdollisimman pian j a käy­tämme
puhelinta k a i k i l l e mahdolli­s
i l l e i h m i s i l l e tiedostamiseksi.
Työasioissa näillä m a i l l a ei ole
tapahtunut suuriakaan muutoksia.
Sähkömiesten lakon päätyttyä alkoi
työhön ne miehet, j o i l l a sattumalta
o l i työmaa. Kovasti kyllä on l u ­vassa
töitä. Koska ne s i t t en alka­vat,
siitä ei ole vielä täyttä tietoa.
Sen saamme nähdä s i l l o i n k u n työt­tömät
eivät ole enää työtä v a i l l a.
Dupont-yhtiö, joka jo parisen
vuotta on luvannut, että se aloittaa
täällä työmaan, on v i h d o i n k i n pan­nut
työt alulle, mutta se on vielä
n i i n pahoin alkuvaiheissa, että se
ei ole suurestikaan työttömyyttä
vähentänyt.
Syksy on meillä kaunista. Kuk­kaset
k u k k i v a t väriloistossaan. Tuu­tunpa,
että ne ovat k a u n i i m p i a nä­mä
syksyn kukat k u i n kesän. Onhan
s e k i n edes pieni helpotus kun on
lämmintä ettei mene l i i k o j a läm­mitykseen
eikä lapset tarvitse oi­k
e i n paljon vaatetta kouluun läh­tiessään.
Syysterveisin, L i i n a.
Päivällistilaisuus
Timminsissa ensi
sunnuntaina
Timmins. — K u l t a p e r u k a n ter­veiset
k a i k i l l e j a samalla k u t s u saa­pua
naisten kerhon järjestämille
kaalikääryläpäivällisille S J n osas­ton
haalille sunnuntaina marras­kuun
2 päivänä. Ruokailu alkaa
k e l l o 12 päivällä. Tässä samalla
kiitämme k a i k k i a farmareita, jotka
ovat tehneet l a h j o i t u k s i a näitä päi­vällisiä
varten.
Meidän kerhomme kokoontuu
tästä lähtien joka k e s k i v i i k k o i l ta
osaston haalilla, jonka toivomme
k a i k k i e n ottavan huomionsa ja
saapuvan sinne. Kaikki ovat ter­v
e t u l l e i t a i l t a k a h v i l l e.
M r s . H i l j a Försell H e a r s t i s t a teki
j o toisen kerran kerhollemme kau­n
i i n seinätaulun. Taulu on tehty
v i l l a l a n g o i l l a j a esittää syysmaise-maa.
Kerho l a i t t o i k i n sen lahjavoi-t
o k s i . L a h j a v o i t t o l i p p u j a on saata­vana
m i l t e i j o k a i s e l t a kerhon jäse­neltä.
Arvonta tapahtuu kerhon
joulumyyjäisissä. Samalla ota H i l ­j
a vastaan kerhomme vilpittömät
k i i t o k s e t tästä arvokkaasta työstä.
H i l j a i s t a eteenpäinmenoa täällä
T i m m i n s i s s a k i n eletään. Osastolla
ei paljon ole toimintaa, mutta s i l ti
haali on kovasti ylösotettu j o k a i l t a.
K a i k e n l a i s t a touhua on sen ympä­rillä.
V a i k k a onkin vähän myöhäistä
k i r j o i t t a a siitä k u n K e r t t u j a E i no
Laakso vierailivat täällä puhuja­matkalla,
niin haluan k u i t e n k in
m a i n i t a siitä muutama sana k u n ei
ole näkynyt mitään lehden pals­t
o i l l a .
Mielestäni se t i l a i s u u s o l i k a i k in
p u o l i n onnistunut. Yleisöä o l i saa­punut
h a a l i n a l a k e r t a aivan täyteen
j a k u u l i n jokaisen olevan iltaansa
tyytyväinen. Kerttu toi hyvän ja
m i e l e n k i i n t o i s e n kuvauksen koko
matkastaan. Samoin esitti E i n o hy­v
i n Suomalaisen Järjestön sihteeri­nä
Järjestön asioista.
Siispä ehdotankin niiden paikka­kunnan
asukkaille, j o i l l a K e r t t u ja
E i n o tulevat vielä vierailemaan,
että täyttäisivät kokoussalit ääriään
myöten täyteen. E i s e l l a i s t a t i l a i ­suutta
aina ole. Itsestänikin tun­tui
Kertun puhetta seuratessani
k u i n o l i s i itse ollut mukana maail­man
naisten konferenssissa. —
Muistakaa sitten saapua sinne
kaalikääryläpäivällisille. Siellä ta­vataan.
— Kerholainen.
Muusi vieraili
Sicamousissa
Sicamous, B. C. — Suuri koiras-muusi
vieraili täällä viime viikon
lopulla. Noin 20 minuutin kylävie-railunsa
aikana hän kävi maistele­massa
ihmisten puutarhojen anti­mia.
Romania voitti
Ruotsin 4,5—3,5
painiottelussa
Tukholma. — R u o t s i n j a Romanian
välinen painJmaaottelu suoritettiin
lokakuim 23 pnä täällä. Otteluista
voitti Romania 4 j a Ruotsi kolme,
yksi päättyi ratkaisemattomana.
M a i n i t a sietää, että kaikki tuomiot
olivat yksmielisiä. Yhtään seljätystä
ei tapahtunut.
TUL:n parhaat
pikamatkoilla
K a n s a n Uutiset-lehden tilaston
mukaan on Suomen T U L : n pika-juoksijain
kärkitaso vähän parantu­nut
viime vuodesta, mutta 10 par­haan
keskiarvo ^ i ole vielä sama
kuin 1956, j o l l o in T u r u n U r h e i l u l i i t ­to
ja sen mukana Hellsten j a Rekola
vielä kuuluivat TUL:oon.
Lasse Ketola on selvästi kärjessä,
mutta kuin salama kirkkaalta t a i ­vaalta
on hänen tuntumaansa ilmes­tynyt
Turun Kisa-Veikkojen jäsen,
Pentti Mäkilä. Ketola on tänä ke­sänä
ollut epävarma j a lieneekin hä­nen
100 m e t r in kärkituloksensa tuu­len
avulla saavutettu.
,100 METRIÄ
10.6 Lasse Ketola
10.7 Pentti Mäkilä
10.8 Tauno L i l ja
10.8 Tapio Siren
11,0 Matti Saukkonen
11.0 Pentti Pulkkinen
11,0 Olavi Lehtinen
11,0 Ragnar Bono
11,0 Tapio Vesanto
11.0 Erkki Hieta
Keskiarvot:
1958 10,89
1957 11,02
ennätys 1956 10,82
200 METRIÄ
22.2 Lasse Ketola
22.3 Tapio Siren
22.5 Matti Saukkonen
22.5 Veikko Leino
22.6 Pentti Mäkilä
22,6 Erkki Hieta
22.8 Ragnar Bono
22.9 Erkki V i r t a la
22;9 Pekka Harjunpää
22.9 Juhani Toikkanen
Keskiarvot:
1958 22.62
1957 22,66
ennätys 1956 22,30
Uusi Suomen ennätys
4x200 metrillä
Helsinki. — Viime viikolla Turus­sa
pidetyissä viestikilpailuissa T u ­run
urheilukentällä saavutti Turun
Toverit uuden Suomen ennätyksen
4x200 metrin matkalla. Aika 1.29.3.
Joukkueessa juoksivat Matti Hill,
Jussi Rintamäki, Pentti Rekola ja
Voitto Hellsten.
Elliottin mailin.
M-ennätys hyväksytty
virallisesti
Lontoo. — Australialaisen juoksija-tähden
Herb E l l i o t t i n mailin juoksun
aika 3.54.4 on hyväksytty viralliseksi
maailmanennätykseksi. ilmoitettiin
Kansainvälisen Yleisurheiluliiton t a ­holta
viime lauantaina.
Samalla kertaa hyväksyttiin aust­ralialaisen
Bert Thomasin 3 m a i l in
ennätysaika 13.10,8 viralliseksi maail­manennätykseksi,
samoin hänen 2
m a i l i n aikansa 8.32,0.
E l l i o t t ja Thomas saavuttivat yllä­mainitut
ennätykset D u b l i n i n Santry
stadionilla viime heinäkuussa.
Kaksi saksalaista
juoksijatähteä
lopetti kilpailun
Hi^mpuri. — Kaksi Länsi-Saksan
kuuluisimpiin kuuluvaa urheilijaa,
Herbert Schade j a Heiz Futterer ovat
ilmoittaneet jättävänsä kilparadat.
Tämän Saksan urheiluihmisille ikä­vän
tapauksen johdosta osallistuivat
molemmat heidän kunniakseen jär­jestettyihin
lopettajaiskilpailuihin ja
voittivat kanssakilpailijansa.
Schade voitti 3,000 metrin juoksun
ajalla 8.23,4 j a Futtrere auttoi seu­raansa
voittamaan Saksan mestari­joukkueen
4x100 metrin viestissä.
Juoksun jälkeen riisui Futterer piik­karinsa
ja heitti ne menemään ylei­sölle
merkiksi siitä, että hänen pää­töksensä
on pitävä.
Tiistaina, lQlcak..28 p. — Tuesday, Oct. 28, 1958 Sivu 3
MIKSI KUURAKETTI El
PÄÄSSYTKÄÄN KUUHUN
Amerikkalainen arkki­tehti
kutsuttu NL:n
New Y o r k . — Y h d y s v a l t a i n Brys­s
e l in näyttelypaviljongin suunnitte­l
i j a Edward B. Stone on k u t s u t tu
v i e r a i l u m a t k a l l e Neuvostoliittoon.
Mr. Stone sanoi viime viikon lo­p
u l l a , että hän on suostunut v i e r a i ­l
u k u t s u u n .
Torontolaiset Huom!
• H A U S K A T TANSSIT
D O N - H A A L I L L A
957 Broadvlevv Ave., Toronto 6, Ontario
Joka perjantai-ilta, alkaen kello 9 illalla
SOITTAJAT: UNTO MÄKINEN JA K A U K O SHIEN
Ovilijjut 75c Tervetuloa I
Tekokuidlen valmistus on vasta
ensimmäinen askel kohti planeetto­jen
välisen avaruudea valloittamis­ta.
Tiedemiesten tnlevaisunden-suunnitelmiin
kuuluvat matkat
kuun läheisyyteen, laskeutuminen
kuuhun radio- ja televisioläbetti-millä
varustetuiUa laitteilla, ja vih­doin
ii^atkat muihin aurinkokun­tamme
planeettoihin, ensin lähin­nä
oleville Marsille ja Venukselle.
Näitä suunnitelmia on jo perus­teellisesti
valmisteltu, pohdittu tär­keitä
teknillisiä ylcsityisseikkoja,
laskettu matkoihin tarvittava voi-mamäärä,
aika ym.
Näiden suunnitelmien toteuttami­nen
riippuu ensisijassa siitä, voidaan­ko
avaruusraketeille saada tarpeeksi
suuri vauhti. Neuvostoliiton ensim­mäisen
tekokuun merkitys oli sen
saavuttamassa ns. "ensimmäisessä
avaruusnopeudessa", joka on noin
30,000 kilometriä tunnissa. Tällaisen
nopeuden saavuttava tekokuu pysyy
kiertoradallaan ja l i i k k u u maapallon
ympäri pienoiskuun tavoin. Ainoa
keino tällaisen vauhdin saavuttami­seen
oli monivaiheisen raketin käyt­täminen.
Jos vauhti hiemankin ylittää 30,000
km/t alkunopeudeh, muuttuu rake­t
in kiertorata venytetyn ellipsin
muotoiseksi. Jotta kiertoradan suu­r
i n etäisyys olisi 384,000 km päässä
maasta, mikä on maasta kuuhun
ulottuva matka, olisi raketin saavu­tettava
40,000 km/t vauhti. Täten jo
avaruuteen laukaistujen tekokuiden
nopudesta puuttuu vain kolmannes
kuun kiertoradan tavoittamiseksi.
40,000 km/t v a u h d i l l a raketin matka
kohti kuun kiertorataa kestäisi usei­ta
vuorokausia, on otettava huo­mioon,
että lentoaika voi suuresti
vaihdella, jos tapahtuu pienikin vir­he
lähtönopeudessa. On selvää, että
nopeus ei säily muutumattomana.
vaan laskee (minkä vuoksi ei voida
laskea lennon aikaa jakamalla mat­kaa
alkunopeudella). Koska kuu
kiertää mapalloa noin 3,600 km/t
vauhdilla, n i i n on suoritettava erit­täin
tarkka laskelma, jotta se koh­taisi
kuun tämän kiertoradalla.
Kierrettyään kuun ympäri raketti
suuntaisi kulkunsa kohti maapalloa.
Television avulla voitaisiin nähdä se
puoli kuusta, joka on aina käänty­neenä
poispäin maapallosta ja jota
senvuoksi ei ole voitu nähdä. On
myös suunniteltu "suoraa laukausta"
kuuhun, jolloin raketin saavuttua
sinne erikoispanos räjähtäisi, sekä
kuuta kiertävien Sputnikien lähettä­mistä.
Amerikkalaisella kuuraketilla oli
vaatimattomampi tavoite — johtaa
raketti kuun vaikutuspiiriin. Mutta
tätäkään ei saavutettu. Kuten tun­nettua,
amerikkalaisen raketin vii­meinen
vaihe lensi vain kolmannek­sen
matkasta kuun kiertoradalle. I l ­meisesti
raketin kolmannen vaiheen
nopeus jäi hieman alle 40,0000 km/t,
minkä seurauksena raketin vauhti h i ­dastui
kaukana päämäärästä, raketti
kääntyi kohti ma ta, syöksyi ilmake­hään
j a paloi.
Tässä yhteydessä lienee aiheellista
kiinnittää huomiota tuon "raketti
pääsi maan vetovoimapiirin ulkopuo­l
e l l e " lausunnon epätarkkuuteen, j o ­ta
U S A n sotilaselimet käyttivät e n ­simmäisessä
mainostiedoituksessaan.
Asianlaita on siten, että mitään r a ­joitettua
"piiriä" ei ole olemassakaan
j a siitä poistuminen on mahdotonta.
Meni raketti miten kauas hyvänsä
maasta, niin se aina on jossakin
määrin maan vetovoiman alainen.
Universumissa vaikuttava vetovoi­man
laki ei koskaan laske nollapis­teeseen,
mutta sen vaikutus vetovoi­man
keskipisteeseen heikkenee.
Maan pinnalla me tunnemme voi­makkaimmin
maan vetovoimaa, mut­ta
olemme samalla kaikkien muiden
avaruuden planeettojen vetovoiman
vaikutuspiirissä.
Maan vetovoiman rajaton vaikutus
ei kuitenkaan merkitse sitä, että j o ­kaisen
maasta irtaantuvan kappaleen
on ehdottomasti pudottava takaisin
maan pinnalle. Saman universaalisen
vetovoimalain mukaan on tilanne se,
että jos raketille annetaan lähes 41,-
000 km tuntinopeus, n i i n silloin tä­mä
raketti loppumattomasti poistuu
yhä kauemmas maasta, ja samalla
maan vetovoima siihen jatkuvasti
heikkenee. Tätä nopeutta sanotaan
"toi-seksi avaruusnopeudeksi" tai " v a -
pautumisnopeudeksi". Auringon ve­tovoiman
vaikutuksesta tämä raket­t
i jätettyään lopullisesti maan jää
kuitenkin aurinkokuntaan. Raketin
pääsemiseen pois aurinkokunnasta
t a r v i t t a i s i in vieläkin suurempi no­peus.
Kaikesta päätellen amerikkalaiset
ovat kyenneet saavuttamaan toista
avaruusnopeutta lähellä olevan vauh­din.
Tämä sinänsä on merkittävä
saavutus, mutta muutamia kymme­niä
tunteja kestäneen lennon aika­na
on tuskin saatu tieteellisesti mer­kittäviä
tuloksia avaruudesta. Tässä
mielessä lennon hyöty on erittäin
kyseenalainen. Vertailun vuoksi mai­nittakoon,
että kolmas neuvostoliitto­lainen
Sputnik on lähettänyt radio-merkkejä
jo lähes 4,000 tunnin ajan
j a tulee lähettämään vielä pitkät
ajat.
Tieteen ja tekniikan kehityksessä
saavutettu taso antaa aiheen uskoa,
että toisen avaruusnopeuden saavut­taminen
on lähitulevaisuuden asia.
Se aika ei ole enää kaukana, j o l l o in
suoritetaan myös ensimmäinen o n ­nistunut
matka kuuhun. U S A n ohel­la
myös Neuvostoliitossa suunnitel­laan
matkaa kuun ympäri. M u t t a on
turhaa valaa kannuja siitä, mikä
maa ensimmäisenä kykenee ratkaise­maan
tämän ongelman. — (Prof. J .
Panovko — SIB)
Viiden miljoonan
ilmakehän paine
Moskova. _ Neuvostoliittolaiset
tiedemiehet ovat onnistuneet kehittä­mään
viiden miljoonan ilmakehän
paineen, jonka väitetään olevan
enemmän kuin 10-kertaisen amerik­kalaisten
aikaisempaan maailmanen­nätykseen
verrattuna.
Tassin tietotoimisto kertoo, että tä­mä
ainutlaatuinen painokapasiteetti
tarjoaa mahdollisuuksia niiden i l ­miöiden
uusiin tutkimuksiin, jotka
selvittävät tapahtumia maapallon s i ­sällä
ja sen kuoressa.
MIUOONAMURHAAJALLA
"El AAVISTUSTAKAAN"
Varsova. — Itä-Preussin entinen
ganleiter Erich Koch, jota kuulus­tellaan
puolalaisessa oikeudessa i h -
miskimtaa vastaan tehtyjen rikos­ten
vuoksi, sanoi viim^ keskiviik­kona
oikeudessa, ettei hänellä ol­lut
aavistustakaan natsien Puolas­sa
tekemistä rikoksista ennen kuin
hän samana päivänä luki syytekir­jelmän!
Hän väitti, olleensa l i i an sairas voi­dakseen
lukea sitä aikaisemmin. Sak­salaisena
voin vain valittaa, että sel­laista
tapahtuu. M i n u l l a ei ole ollut
mitään tekemistä näiden tapausten
kanssa. E n ole antanut enempää k i r ­j
a l l i s i a kuin suullisia määräyksiä
n i i n kuin syytekirjelmässä väitetään.
Ainoa vikani on, että kuuluin Sak­san
kansaan ja natsijärjestöön. Hen­kilökohtaisesti
en ole syyllinen.
K o c h i n pyydettyä lykkäystä, jotta
hän voisi tutustua lähemmin syyte­kirjelmään,
oikeus lykkäsi jutun kä­sittelyn
torstaihin.
K o c h i a syytetään 72,000 puolalaisen
ja 160,000 juutalaisen kuoleman a i ­heuttamisesta.
Hänen katsotaan ole­van
vastuussa myös 4 miljoonan uk­rainalaisen
kuolemasta, vaikkeivät
Puolan viranomaiset muodollisesti
syytä häntä tästä rikoksesta. •
PETER A. VESA
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Danforih AYB» Toronto
Älä välitä - anna Mankisen välittää!
SOITA HO. 1-1114 — MR. R. HEYNO
LAWRENCE—MT. PLEASANT
Täystiilinen, 6 huonetta ,erin-omaisessa
kunnossa oleva talo.
Autotalli, öljylämmitys. Edulliset
kiinnelainat. — Hinta 15.100.—
DANFORTH—PAPE
Täystiilinen, 6 huonetta, erin-helposti
vuokrattavissa olevaa
huonetta. Hinta: 16.500.— Käsi­raha
vain 2.000.— Y k s i 10 vuoden
kiinnelaina.
D.\VISVILLE
Erittäin hyvässä kunnossa oleva
6 huoneen täystiilinen talo. öljy­lämmitys
ja ilmastointilaitteet.
Leveä ajotie. Pitkäaikaiset kiinne­lainat.
Käsiraha: 3.000.— Pyyntö
h i n t a : 14.000.—
BLOOR—WALMER RD. ^
10 huonetta käsittävä tulotalo.
Hyvät vuokralaiset jo valmiiksi s i ­sällä.
Autotallit. Leveä ajotie.
Pyyntöhinta: 25.000.— Helposti
hoidettavissa- olevat kiinnelainat.
SOFTA HO. 1-1114 — MR. R. HEYNO
UNO MANKIN REALTOR
392 DANFORTH — HO. 1-1114
T O R O N T O R E A L E S T A T E B O A R D I N J Ä S E N.