Vapaus, July 11, 1928

              Siva2 Keskiviikkona, heinäk. 11 p;nä—WeiL, Jnly 11 Np. 144 — 192?^
VAPAUS ry—M, OoUrio, fc>nrt;r«, putn «nimniiTt}. ja s Z i i i t t T i a i JäU^CTisZ.
A. VAAKA.
T O I U I T T A J A T t
B. A. TENHUNEX. H. SULA. E . PEBKOHES.
*- , VAPAUS (Ubcnr)
OBIT « f u of Ftsnub Vorl^ra in GuxHa." pBblubc<I Sadbnrr. OaMsio.
ILUOTUSHINKAT VAPAUDESSA:
thfmtnmntmim flM fcoU. kaU kcrua. -> A»ioUittMma«Mnaot»be* SOc ^^hUf•ln•. »
»•iB»CTttoilMo«mt»rt SOe. k«tts. UM S kerua. — SratfaXilatotiSaM fTjOO karta. KM S karua. —
AriaatnHninflnn tZM kerta. t 3 A kakai kotaa. — KiitoaUmMakact tlM kerta. — KaoIcvaaniMMk.
Mt kattt. SOc I l i i i B f k i UiM^nMeha ta] nUtoriraria. — BitatmtTifilnr Ja raotaSbMtakaet
u ( L M kobM knttaa. — t!@SGSiawt*a}i«a Ja Oaotaaafasttaariea es. *a«ainac—. Ilbatanjirl
ctmk2la«iu — Tilaakaia. Jaita ai aavaa raha. ai taBa gkattJMiia. paital aairt>i«at«n. Jatlla
TItAUSBIKNAT:
1 «fc. UJÖ. « kk. ttSO. S kk. n.7S Ja 1 kk. flM. — Tkdfavaltaikia }a
1 1 ^ KJOO. » kk. fSJO. > kk. «2.00 Ja 1 kk. «IJO.
Lcktcea aiotut OmotokMt pitäi oUa kosttoriaM kallo 4 tp. {laa«trn!«pZ<*3o «deUiacia arkipSitiaä.
• f i o d a a taiaitaas Ubartr 8«IUii«. U Lona Straat. PakaUa SUW.
TayMda» kaMtorii libattr BaiUii*, SS Lorsa St. Pabalia U M . PoadoaaUi Bas <». Suibarr. Oat.
GaMtal «Arattiaiiv rataa TSe. par cat iack. Mlatauu ckaita far aiagla iwattia« TSe. Tka Vapaaa
to * • iMtt adraidtlaK M ^ a a aiaaev Oa F i a ^ Paap& la
A * att* aOIoia takaM ^'-Mat^Nta «aaimiaaaa kiijaMMUa. kbjaoakaa mmUOan ttttkaawhottt)a»
«IBaaQa1 nlmJM t. ^ - r y . *AllHkSTO. lilkkaaAaitaJa. .
—— ,q-f-f ^ r^T~ ~ " •
Teot ovaf Mnoja voimakkaammat
Pohjois-Ontarion metsätyöläislak-kolaisten
avustamisessa ovat muuta­mat
Canadan suomalaisen järjes­tön
osastot ja eräät työläisten osuus­toiminnalliset
liikkeet osottaneet, et­tä
ne pitävät, ja aivan oikein, poh-jois-
Ontarion metsätyoläisten tais­telua
koko työväenluokkaa koske­vana
ja että niihin niin ollen ei ole
nurkkakuntalaisuus päässyt pesiyty­mään,
mikä verrattain usein, johtaa
työväen erinäiset järjestöt pois luok­kataistelun
ladulta. Suomalaisen
järjestön osastoista on Port Arthu­rin,
Sudburyn, Toronton ja Mont­realin
osasto lahjottanut, kolme en-siksimainittua
sata dollaria itseku­kin
ja viimeksimainittu 25 dollaria,
sekä Port Arthurin Tarmo osuus^
ruokala ja Sudburyn kuluttajain yh­distys
'^(poikatalo) sata dollaria
kumpikin lakkolaisten tukemiseksi.
^Nämä lahj otetut rahasummat ovat
dlleet ehdottomasti välttämättömiä
metsätyoläisten taistelurintaman
eheänä pysymiselle, sillä taisteluun
ryhtyessään ei heillä ollut muuta
lakkokassaa kuin luottamus järjes­tyneiden
työläisten solidaarisuuteen.
Mutta metsäparoonien rintama
pohjois-Ontariossa ei ole vielä mur­tunut
Lakkoa ei ole vielä voitettu.
Yllämainittujen sunmiain lahjotta-jilla
~ puhumattakaan semmoisista
työväenjärjestöbtä, jotka eivät ole
mitään tehneet lakkolaisten hyväksi
— ei ole syytä laakereilla lepäämi­seen.
Päinvastoin avustustoimintaa
on tehostettava. Itsekunkin työväen­järjestön
— suuremman tai pie­nemmän
— ja itsekunkin työväen­järjestön
jokaisen jäsenen on, voin­tinsa
mukaan, avustettava pohjois-
Ontarion metsätyöläislakkolaisia ja
tehtävä se heti. Tässä suhteessa on
komm. puolueen Sudburyn kaupun­kijärjestön
työmiiasolu n:o 5 ryh­tynyt
käytännöllisiin toimenpiteihin,
kantamalla jokaiselta jäseneltään
puolen päivän palkan metsämiesten
työtaistelun avustamsieksi. :5e on
parhain toimenpide lakon päätty­miseksi
työläisten voitolla; ja se on
myös parhain toimenpide järjesty­mättömien
järjestämisen edistämi­seksi.
Suomen satatmat^öläisten suurtaistelu
ja kansa^välineh solidaarisuus
A v
Suomen satamatyöläisten suur-taistelu
on saanut osakseen melkois^
ta huomiota työväenjärjestöjen kes­kuudessa
muuallakin kuin Suomes­sa.
' Todellisena kansainvälisenä so-
^ liäaarisutideh'' osbtuksena;. voidaan
esittää esim.' Tanskan tyÖväenliiton
toimenpiteet lakkolaisten ja heidän
taistelunsa tukemiseksi.' Tämä myö-tätuntoisuus-
ilmenee seuraavasta,
paljo puhiivasta sähkösanomasta,
minkä Tanskan työväenliitto on lä­hettänyt
Helsinkiin sätamalakkolai-sille:
Suomen kuljetustyöväen liitolle!
— Liittomme päähallinto on koko­uksessaan
käsitellyt teidän taiste­luanne
ja hyväksynyt ne toimen­piteet,
joihin olen ryhtynyt teidän
taistelunne hyväksi, taistelun, joka
on herättänyt koko Tanskan työ­väestön
myötätunnon.
Liittomme hallinto on antanut
minulle valtuudet käyttää suurtäis-telunde
tukemjteksi koko järjestöm­me
taloudellista ja, järjestöllistä
voimaa. Meidän järjestökoneistom-me
ön kunnossa ja tulee toimimaan
niin,' että teidän ranta ruhtinaitten-ne
palkatut kätyrit ja kaikki henki­sesti
vajavaiset yläluokkaiset apurit
pian tulevat jäämään työttömiksi.
Me käsitämme, että kunnianne
suomalaisina työläisinä ja perheen­ne
elättäjinä on pakottanut teidät
käyttämään tätä kaksiteräistä aset­ta,
lakicomiekkaa. Teidän yläluok­kanne
tulee tietämään, että teillä
on voimakkaita ystäviä ra jäin ulko­puolella.
. Pysykää lujina, sillä me olemme
teidän mukananne! ^
Tanskan työmiesliiton liittohallinto.
. . . ' LYNCSIE.
> V
"Saksa lähentyy länttä. Saksan
j a Ranskan keskinäissuhteet ovat pa­rantuneet"
— tällaisia juttuja on
näkynyt viime aikoina porvarillisen
lehdistön palstoilla. Mitä nämä
juttelut itse asiassa merkitsevät?
Ne merkitsevät Saksan liittämistä
yhteisrintamaan Neuvostoliittoa vas­taan
— suoraan ja koristelematto-masti
sanoen. Saksan liittyminen
tähän Englannin ja Ranskan impe­rialistien
"porukkaan" pn. kuitenkin
vielä varsin epävarmaa, jopa —
Chamberlainin silmillä katsoen —
toivotontakin. Minkävuoksi? Sen-vuöksi,
että suurrosvoilla "ei ole
mitään antamista" Saksalle. "Yhtä
ja toista" he tietenkin voisivat an­taa,
mutta sitä vastaan nousisivat
omien maiden kapitalistit. ;*£nglanti
esim. voisi antaa Sak5al le osan sil­tä
Versaillesin rauhassa anastamis­taan
afrikalaisista siirtomaista, mut­ta
— englantilaiset kumiparoonit
kieltävät tämän jyrkästi. Englanti
voisi myös antaa Saksalle korvaus­ta
vieraasta taskusta, jolloin ei ai­nakaan
Englannin kapitalistit nou­sisi
takajaloilleen. Se voisi nimit­täin
luovuttaa Saksalle ns. "Puolan
koridoorin", joka jakaa; Saksan it­senäisen
valtioruumiin kahteen
osaan. Tällöin nostaisi kuitenkin
melun Puolan mahtava liittolainen
— Ranska. Mitäpä -tehdä? Taas­kin
umpikuja!
. Alutta entä sitten 'Ranska — voi­sihan
sekin,antaa "jotakin'^ vaik­kapa
esim. Reinin alueen. Versail
lesin sopimuksen mukaan olisikin
Ranskan pakko luovuttaa tämä alue
takaisin. Ranskan kapitalistit eivät
kuitenkaan millään tahtoisi hellit­tää
kynsiään tästä rikkaasta kivi-hiiliseudusta.
He tietävät, että Rei^
n in alueen luovuttaminen merkitsisi
kovaa iskua Ranskan metallurgi­selle
teollisuudelle. YhtvTieinä muo­dostavat
Ranskan rauta ja Reinin
hiili elinvoimaisen ja tuottavan ko­konaisuuden,
jota vastoin Ranskan
rauta eristettynä hiilestä, on vain
kuollut ja hyödytön aarre. Tämän
vuoksi Ranskan kapitalistit koetta­vat
kaikin voimin estää Reinin alu­een
takaisin luovuttamisen. Tätä
tekoa vastaan nousee myös Ranskan
laaja pikkupon-arillinen talonpoi-kaisto,
jonka poliittinen tietoisuus
on varsin alhaista laatua. Ranska-lais-
isänmaalliseSsa humalassaan
pelkää se • kovin Saksan uutta voi­mistumista
Reinin alueen kustan­nuksella.
Ranskan parlamentissa on valittu
erikoinen komissioni, jonka tulee
käsitellä ranskalais-saksalaisia suh­teita
ja erikoisesti* Reinin kysymys­tä.
Ranskan imperialistisen poli­tiikan,
johtaja Poincare voi suhtau­tua
mielenrauhalla tämän komissio-nin
työhön erikoisesti siitä sjrystä,
että Salsan uuden sosialidemok­raattisen
hallituksen taholta ei ole
mitään "liikoja" vaatimuksia Rans­kaan
nähden peljättävissä ~ siksi
selvästi mat Saksan nosket ilmais­seet
alistumisensa Ranskan poli­tiikkaan
ja Neuvostoliitto-vastaisen
kantansa. .
Reinin alueen Saksalle luovutta­minen
ennen Versaillesin sopimuk­sessa
säädettyä määräaikaa nä>'ttää
nyt kuitenkin olevan toteutumassa
oleva seikka. Äkkiä on kuitenkin
tätä vastaan protesteerattu aivan
odottamattomalta taholta — Puo­lasta.
Tämän Ranskan vasallimaan
ulkoministeri Saleski teki eräillä
päivällisillä Pariisissa "viittauksen**
siihen suuntaan, että Puolan etu­jen
mukaista ei ole Reinin alueen,
puhdistaminen, joka jättää Rans­kan
''ilman mitään takeita Saksaan
nähden**. Tämä Saleskin **viitt4u«'*
kierteli sitten puolalaisessa lehdis­tössäkin,
joka nosti oäcean ulvon­nan
Reinin alueen evakuqijatia ivas­taan.
Krakovalainen lehti, '^as
tae (Ukraina, Valkovenäjä) kuin
Ranska sai Saksalta ry ostaessaan
Reinin alueen.
Tämä Saleskin ja puolalaisten
lehtien ulvonta on niin miel^ntä,
että se,tuskin kannattaisi nMinitse-mistakaan,
ellei se samalla todis­taisi
kahta seikkaa. Ensiksikin sen,
että Puola valmistautuu kiihkeästi
aktiiviseen esiintymiseen Neuvosto-hittoa
vastaan. Toiseksi, että Puo­lan
porvaristo pelkää kovin, että
Reinin alueen luovuttaminen on
vain ensimäisenä renkaana koko­naiseen
ketjuun Saksalle tehtäviä
myönnytyksiä, joista osa tulee eh­dottomasti
tapahtimiaan Puolan kus­tannuksella.
Tiedämme, että yhdessä asiassa
övat^lmperialistit täysin yksimieli­siä,-
^qlm. vihassaan Neuvostoliittoa
koht^Lan. Neuvostoliitto-vastaisen
e) Kuinka järjestämme ^esty
mättömät.
f) Järtäperäistyttäminen Cana-dassa.
^ ^'
kirjotti: "Puolan asema. Neuvitoto- blokm jnuodostaminen on imperia-liittoon
nähden olisi huomattavasti lisldUe vJcuitenkin , varsin ivaUccaa.
lujempi, jos Puola olisi saanut Eiian He tönmäävät siinä omiin keskinäi-rauhassa
samankaltaiset takeet Jniin
Ranska Reinin alueen midiitylkseii
muodossa**. Puola ei siis vaadi it­selleen
enempää eikä vähempää,
kuin''että sen pitäisi saada Neu­vostoliittoon
nähden samanlainen
siin nslirätdsuuksiin^. i^iistä: on
tällä hetkellä yhtenä ^aikkeiil! kär-kevimmästä
viha Puolan ja Saksan
välillä, jota ^vihaa tuskinpa vain
Saksan - "valtioviisaat** nosketkaan
kykenevät avittamaan.
g> Nuorison probleemeja Canadan
teollisuudessa.
h) Lapsityö, nuöruuslaki ja ammat­tiopetus.
i) Miksi kommunistien tulee kuulua
ammattiyhdistyksiin.
j) Kommunistien tehtävät joukkö-
^Jestöissä.
k) Työmaalehtien toimittaminen.
1) Kommunistinen sanomalehdistö.
m) Imperialisttvastaisen työn edis­täminen.
n) Työskmtely naisten keskuudessa.
o) TyösMhtely lasten keskuudessa.
Voidaan huomata, että useimmat
näistä aineista ryhmäkeskustelua var­ten
eivät ole yleisiä propagandakysy-myksiä.
vaan paremminkin kysymyk­siä
käytännöllisistä propagandameto-deista.
Piiri kolmannen agitpropkoml-tea
valmistaa jäsennyksiä näistä ai­neista.
Jokaisen ryhmän tulisi, keskus­telukysymystä
valitessaan, valita jo­ku
toveri johtamaan keskustelua,
l^iissä keskusteluissa tiliisi hyväksyä
käytännöllisiä i^tSslauselmia. joilla
määritellään tehtävät ryhmän itsekul-
Iftkin jäsenelle.
lehdistöä, laajentamaan ykd-
Byhmlen kokonksfin osanoton tärkeys
Puoluetta . uudelleen järjestettäessä
tahdottiin saada puolueemme työsken­telemään
siten, että se on suoranai­sessa
kosketuksessa työläisten kanssa
niin työmaalla kuin muuallakin. Uu-
CANADAN KOMMUNISTISEN PUOLUEEN JA KOMMUNISTISEN NUO-BISOLUTON
KAIKILLE JXSENILLE KOLMANNESSA FIHKISSX
Canadan kommunistinen puolue ja
kommunistinen nuorisoliitto ovat jul­kaisseet
nämä-tiedonatmot kaupunki­komiteoiden
ja ryhmien ohjaamiseksi
puoluetehtävien suorituksessa puolue­koneistomme
tehostamiseksi ja jäse­nistömme
bolshevisoimiseksi. Piiril­lämme,
kuten muillakin piireillä, on
edessä omat probleeminsa, etenkin sit^
ten uudelleen järjestämisen.. Useat
ryhmät eivät pidä kokouksiaan sään-nöllisestL
Ne eivät tiedä kuinka suo­rittaa
tehtäviään. Ovatpa monet tie­tämättömiä
puolueen järjestömuodois-ta,
ja eri jaostQjen tehtävistä, l^mä
tiedonannot joita kaikkien tämän pii­rin
kauptinklkomiteain, ryhmäin, a-
Sitpropkomiteahi ja toimitsijahi tu­lisi
tarkasti harkita, on juIEälstu näi­den
kysymyksien selvittämiseksi sekä
kauptmkikomiteäin ja ryhmien toi-'
mlnnan tehostamiseksi. Näiden olisi
toimittava tässä esitettyjen siitmnitel-main
mukaisesti. V
1. Käyttäkää näitä tiedonantoja
pohjana, kun otatte ryhmissä keskus­teltavaksi
sarjan organisaattorista ky­symyksiä.
2. Näitä tiedonantoja tullaan edel­leenkin
julkaisemaan. Pyydämme nii­hin
lähettämään avustusta, selostaen
tiedönantojemme käytännölliseen työ­hön
i§oveUuttamlsta ja toteuttamista.
3. Nämä tiedonaimot ovat arvok­kaita,
ja siksi ne olisi säilytettävä.
Jos olette epäilevällä kannalla mi­hinkään
näissä tiedonannoissa esitet­tyyn
kohtaan nähden, liiin kirjoitta­kaa
tämmöisen kohdan suhteen tä­män
piirin sihteerille toveritar Beckie
Buhaylle, Room 12. 163»^ Church St.,
Toronto, Ont., ja hän on valmis an­tamaan
lisäselostusta teille. Jos taa­sen
on kysymyksessä joku kommunis­tista
nuorisoliittoa tai järjestönuoria
koskeva asla, niin kirjoittakaa siitä
kommunistisen nuorisoliiton yleissih­teerille,
toveri Oscar Ryanille, Room
l20. 163^ Church St., Toronto, Ont.
Tunnuksemme olkoon: PUOLUEEN
JA LITTON JOKAINEN JÄSEN AK­TIIVISEEN
TOIMINTAAN. TAPAH­TUKOON
PUOLUEEMME BOLSHE-VISOIMINEN
NOPEAAN.
Canadan konununistisen puolueen ja
kommunistisen nuorisoliiton kolman­nen
piirin agitatsioni-' ja propagan-dakomitea.
^ ENSEVIÄINEN QSA
Ehdotetaan ryhmien kokoukset pi­dettäväksi
kaksi kertaq^^ kuukaudessa,
ensimäinen kokous ollen työkokous,
ja toinen ohjelma- ja valistuskokous
Esitämme yksityiskohtaisen työjär­jestyksen
työkokouksien johtamista
varten kuin myös valistiisohjelman ko­kousten
^mielenkiintoiseksi tekemiseksi.
Pyytäkää agitpropjaostolta lisäohjeita
näiden täytäntöönpanossa. Jos seu-ratte
näitä ehdotuksia, niin rytmiänne
työ tehostuu, sen aatteellinen taso ko­hoaa,
ja r3'hmän toiminta kokonair
suudessaan vilkastuu.
Mallityöjärjestys työkokonkseUe
1. Edellisen kokouksen pöytäkirjan
lukeminen
2. Kauptmkikomitean pföytäkirjan
lukeminen
3. Kirjeenvaihto.
5. Raportit.
a) Yksityisten jäsenten raportit
työstään ammattiyhdistyksissä, frak­tioissa,
yjn.
b) Ykstyisten jäsenten raportit toi­minnastaan
Canadan työväenpu<ilu-eessa,
työväen puolustusliitossa, osuus­toiminnallisissa
järjestöis^ naislii­toissa,
yjn.
e) Jäsenten muut toinainnat.
d) Komiteain raportit.
e) Ryhmän toimitsijain raportit
6. Jäsenmaksujen maksaminen, kir­jallisuus-,
pääsyUppu-, pitrimäärära-ha,
sanomalehtirahain ja tilauksien,
yjxi. maksujen suorittaminen.
7. Workerin.Labor Monthlyn, muim
kirjaUisuuden ja lentolehtisten jaka­minen.
(Tämä työjärjestys on ainoastaan
eräänlaisena oppaana, eikä. merkitse
sitä. että sitä on ehdottomasti jokai­sen
jäsenen seurattava kalkissa koko­uksissa.)
;
Mitä jäsenten tulisi käsitellä yksilöl­lisissä
raporteissaan •
a) Missä ammattiyhdistysten, frak-tslon,
j a ammattiyhdistysten valistus-liiton
kokouksissa on ollut läsnä. Onko
käynjrt näissä kokouksissa säännölli­sesti
ja mitä kysymyksiä niissä on kä­sitelty,
\
b) Mitä puolueen ulkopuolella; ole­vien
järjestöjen kokouksia on seu­rannut,
j f mitä on saanut niissä teh-
,dyksl.- -i, i '':''<
'"•^c) ^»iihln kosketukseen on pääs­syt
puolueen ulkopuolella olevien, työ­läisten
kanssa työpaikalla ja muualla.
Missä määrin on tehnyt agitatsionia.
Minkä verran kirjallisuutta ja lehtisiä
deUeen järjestettäessä tahdottiin hä­vittää
kansalliset ja kielirajat, ja
saattaa puolueemme eri osat kommu­nistiseen
yhteistoimintaan. Ryhmän
Jokainen jäsen on asetettava aktiivi­seen
työhön, sillä ryhmien työtä ei
saa jättää yksilöiden tehtäväksi
Jokaista jäsentä, joka ei käy ryh­män
kokouksessa, on erikoisesti pu-t^
isnumeroiden mysTitiä ja uusien t i ­lausten
ja uudistuksien hankkimista.
d) Järjestää tupa-agitatsioni tilauk­sien
hankkimiseksi
Vs. Jokaisella ryhmällä täytyy olla e-dustaja
tai edustajia liaupunkikomlte-assa.
(1 edustaja jokaista 10 jäsentä
kohden asuntoryhmissä ja 1 edustaja
jokaista viittä jäsentä kohden työ­paikkaryhmissä.)
4. Ryhmien tulee pitää kokouksensa
vähintäin kaksi kertaa kuukaudessa.
— (Jatk.)
JiffiJESTdN ASIAT
Pöytäkirja
on levittänyt.
d) Puolueeseen, nuorisoliittoon, pio-neereihln,
ammattiyhdistysten >^alis-tusliittoon.'
puolustusliittoon, työläis­naisten
liittoon, urheiluliittoon ja
muihin joukkojärjestöihin saadut uu­det
jäsenet.
e) Työpaikalla vallitsevat tärkeim­mät
kysymykset. •
f) Mitkä kysymykset koskevat asun­toaluettanne
(veronmaksajain yhdis­tysten,
koululautakuntain, vuoI?ra-probleemit,
yjn.)
g) Mitä jäsen on tehnyt avustaak­seen
vallitsevia lakkoja ja muita tais­teluita.
Ohjelma- ja valistnskokonkset
Asioita puolueen ja nuorisoliiton
ryhmien käsiteltäväksi:
a) Kuinka tehdään propägandatyö-tä
työmaalla. >
b) Kuhika toimia puolueen frak-tsiohlssa,
ammattiliitoissa, ja ammat­tiyhdistysten
vaUstusliitossa.
c> Meidän tehtävämme Canadan
työv^npuolueessa.
d) Mitä tarkoitamme yhteisrinta­malla.
huteltava ja saatava hänet ryhtstmään
aktiiviseen työhön ryhmässä.
KieUvalkendet
Jotkut eivät käy ryhmien kokouk­sissa
siksi, koska he uskovat että he
eivät ymmärrä tarpeeksi englannin­kieltä
seuratakseen kokousta. Meidän
on tehtävä kaikkemme tämän seikan
korjaamiseksi. Elleivät osaa puhua
englantia, niin puhukoot omaa kiel­tään,
jonka toiset voivat kääntää
englanniksi. Meidän on saatava nä­mä
toverit käsittämään, että heillä ei
ole syytä hävetä miuteellista englan­ninkielen
taitoaan. Täten saamme
heidät parantamaan puhettaan. Kos­ka
työläiset voivat keskenään tulla
toimeen työmaallakin kielivaikeuksista
huolimatta, niin miksi he eivät sitä
voisi tehdä puoluekokouksissakin. He
voivat tulla todellisesti aktiivisiksi jos
heitä rohkaistaan ja heille seloste­taan
kommunistisen toiminnan laatua.
Jotkut parhaimmista ja toimeliaim-mista
tovereistamme kautta maan pu­huvat
englantia miurteellisesti. '
Bj^imlen ja toimitsijain tehtävät
1. Jokaisella ryhmällä tulee olla sih-teerijärjestäjä,
jonka tehtäviin kuu­luu:
a) : Pitää pöytäkirjaa kaikissa työ­kokouksissa.
b) Pitää tilikirjaa, johon merkitään
jäsenmaksut, verot, ja muut sisääntu­lot.
Kaikkien jäsenten nimet ja osoit­teet
tulisi säilyttää.
c) Kutsua ryhmän kokoukset koolle.
d) Pitää tarkastuksensa alaisena
ryhmän jäsenten toimintaa ammatti­yhdistyksissä
ja muualla.
j, e) Katsoa että kaupunkikomiteaan
ja muihin kokouksiin valitut edustajat
käyvät näissä kokouksissa.
f) Huolehtia ryhmien agitprop. työs­tä.
(Yleisestä propagandasta, työmaa-ja
katulehtien julkaisemisesta, y.m.)
g) Saada koko jäsenistö aktiivisek­si,
avustaa uusia ja vähemmän kehit-tjmeitä
tovereita.
2. Jokaisella ryhunällä tulee olla kir­jallisuus-
ja sanomalehtiasiamies jon­ka
tehtäviin kuuluu:
a) Huolehtia Workerin, Labor
Monthljm, nuorisolehdistön ja kirjal­lisuuden
levittämisestä.
b) Järjestää leWtys- ja keräysrjTi-täyksiä.
c. Saada toverit toimeliaasti levit-
TöDifl vaarin
• Niin,
leet ja
ne piirijuhlatkin ovat ol-menneet.
Pidimme niistä
aikaisemmin aika porua tarkoituk­sella,
että onnistuisivat oikein hy­vin.
Nyt voinkin, tuloksien tultu.i
näkyviin jö- omakohtaisten kokemuk­sien
perusteella sanoa, että ne on­nistuivat
miltei yli odotuksen. Kan­saa,
keski-Ontarion raatajarahvasta,
oli juhlilla enemmän kuin koskaan
ennen. Suurin piirtein katsoen siis
voin omasta puolestani sanoa, että
— kun sitä tekoaan juhliminenkin
parantuu, niin hyvä siitä lopuksi
tulee.
Luonnollisesti, kun otamme asian
siltä kannalta, että arvostelemme
yleensä juhlia tiukan mittapuun mu­kaan,
löytyi niissä heikkouksia.
Niistä mainitsenkin muutamim. Juh­lien
ohjelraa, henkinen nimittäin,
jäi oikeastaan hiukan niinkuin var­joon,
niin arvokasta kuin se olikin,
urheilupuolen rinnalla. Urheilua
nim. oli mielestäni hieman liikaa­kin.
Toisena huomattavana epä­kohtana
oli jonkinlainen venyväi-syys
eri ohjelma- ja-nrheilunumeroi-den
suorituksessa. Ne eivät oikein
tahtoneet sujua jetsulleen. Tuli
aina välipäätä. Mutta oppiahan se
on ikä kaikki, sanotaan. Niinpä
olemme näillä menneillä juhlillamme
viisastuneet koko i>aIjon- Ja kun
ensi kesänä taas alamme juhliam­me
valmistelemaan, niin on meillä
hjrvänä oppaana nämä juuri viete­tyt.
Niiden antaman opetuksen pe­rusteella
karsimme epäkohtia pe-is
ja siten parannammie vuosi vuodel­ta
juhliemme arvoa.
Piirimme nuorisokurssit ovat a l ­kaneet.
En ole ollut tilaisuudessa
käymään alkanutta kurssitoinnntaa
seuraamassa, mutta asiantuntijat,
jotka ovat olleet paikanpäällä, va­kuuttavat,
että nuorten vallanku-mouskoulu
toimii täydellä h ö j T y i l ä,
oikein nuoruuden innostuksella.
Nostan lakkia, teille nuoret, ja toi­von
että saisitte siellä haravoiduksi
kokoon niitä tiedon aakkosia, joita
rehdit vallänkumoussotilaat tulevis­sa
taisteluissa kapitalismia vastaan
tulevat tarvitsemaan. Kapitalismi
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön toimeenpanevan koi;:
mitean kokouksesta, fcesäK.
26 p., 1928.
Saapuvilla olivat kaikki toi­meenpanevan
komitean -::jä8&i.
net. Puhetta johti tov. Ahl­qvist.
North Branchin osaston kirje lu­ettiin
ja päätettiin vastata, selos­taen
toimenpiteitä entisten virkaili­jain
tilien ja toiminnan tarkasta­mista
ja siirtoa koskevana.
Yhdysvaltain Suom. työväenjärjes­töjen
tp. komitean suosittelukirje
ja National Miners Relief Commit-teen
pyyntö puhujamatkan järjes­tämisestä
Canadan puolelle heidän
suomalaiselle edustajalleen, päätet­tiin
siirtää Canadan puolella toimi­valle
Miners Relief Committeen ja­ostolle,
että järjestäisivät matkan.
Sault Ste. Marien osaston pyytä­essä
Vapaudelta ottamansa $600.00
lainan uusimista, päätettiin suostua
siihen, sekä velvoitetaan Vapauden
johtokunta järjestämään uusimisen.
SudburyxT osaston tutkijakomite-alta
oli saapunut tov. Carlsonia kos­keva
lausunto, joka päätettiin pa­lauttaa
huomautuksella ettei järjes­tömme
taholta ole syytä ryhtyä si­tä
käsittelemään.
"Toverin" liikkeen asemaa kos­kevana
oli saapunut selostus Yhd.
S. t. järjestön tp. komitealta. Otet­tiin
.uudelleen käsiteltäväksi etu­maksun
lähettäminen ja päätettiin,
että koska Vapauden liikkeellä on
jo yli kolme sataa Toverin liikkeel­le
liikevelkaa, niin voi johtokunta
heti lähettää pyydetyn $1,000.00 e-tumaksuna.
Vapaus on tilaisuudes­sa
saamaan sen liikevaihdon
kautta takaisin muutaman kuukau­den
ajalla.
Saalt Ste. Marien osaston kirjel­mään,
tiedustellen tov. H. Sulan
valintaa väliaikaiseksi toimittajak­si
Vapauteen, päätettiin selostaa,
että toveri Sula on tietettävästi kor­jannut
erehdyksensä, joista urhei­luliiton
taholta syytettiin. Samoin
on hän jo asetettu luottotehtäviin'
muissa järjestöissä. Selostus pää­tettiin
lähettää myöskin piirin kier­tävälle,
tov. Jääskeläiselle.
Vapauden kiertävän tov. K. Salon
valituksien johdosta päätettiin kir­joittaa
Port Arthurin aluekomiteal­le,
kiinnittäen heidän huomiotaan
esille tuotuihin ^epäkohtiin.
Vapauden johtokunnan pöytäkir­ja
luettiin. Siitä johtuvana
päätettiin erikoisesti kirjoittaa Port
Arthi^jn aluekomitealle sikäläisen
haaraliikkeen hoitajan hankintaan
suhtautumiseen nähden. Hyväksyt­tiin
pöytäkirjan yhteydessä mainit­tu
Vapauden painon oppilaitten yli­työn
palkkaa koskeva alakomitean
tulkinta, .
Liikkeenhoitajan kirjeisiin, asia­miesten
valintaa ja pankkien ilmoi­tuksia
koskevana, päätettiin selos­taa
ohjesääntöjen määrittelyä.
Sihteeri esitti tov. K, Sevanderilta
saapuneen sähkösanoman: "Voinko
järjestää lauluiltoja S, J, os. haa­leille.
Pyydän vastausta' aamuun
mennessä," Johon vastauksessa
tiedusteltiin tilaisuuksiin aijottua
ohjelmaa ja selostettiin, että rat­kaisu
voidaan antaa kolmen päi­vän
sisällä. Kuitenkin osoittautui
VnkoBt ista
Sai linnaa Ohiossa pappikin,
lyijypamppiia kun,taskussa kantoi
Ehkä rienaaja usko ei saarnoihin,
mutta varmaankin pampulla kmkkoi
Tästä pastorin *'h€ngenaseesta^
mätki tuomarit roimasti sakkoa.
Ja Pariisin "kuolemattomat",
vuosipalkkaan sai koroituksen.
Kuusikymmentä taalaa kun
huomasivat,
liian pieneksi elatukseen.
Oisko mahtanut syUyä lakkoa,
akatemian herrojen palkoista?
^PirtukulttuuriT Suomessa
_ kukoistaa,
paljon tappelut vainaita tekee.
Viina-autoja poliisit puhdistaa
jafjnuijat ne ruumiita pesee.
Kaksi Koiviston kieltolaki-etsiväS
tääs trokarin kuulat ne kylmentSS^
Sodankäyntiä' el saisi vastustaa,
siitä linnaan varmasti pannaan
Sihi New Yorkin poliisit hajoittaa
kokoukset, jos esiin se tuodaan
*'Sodat laittomiksi^'-liUtoja
solmitaanf
siinä sivussa sotia natustellaan.
Pani renkinsä Englannin herrat
taas
kovin kauniille asialle. •
On rqutatieliike lamassa maass'"
sai sen "tekstiksf' Thomasille, .
että petturi sitä nyt saarnaisi,
palkka-alennusta tautatiellä
valmistaisi.
Yksi vähempi^*, se saadaan nvt
merkitä . ' f
Loewenstein kun lennosta puios\
Jouti mennä jo miljoonariistäjä
kyllin toisia, yksi kun katos'. '
Lentpretkiä toisille porhoille,
samanlaisia tQivompie kaikille.
Yksimielisyys tuottaapi voiton vaan
siltä sanotaan vieläkin tässä.
MiUopojat kun Torontossa lakollaan,
^palkanlisän kävi kiertämässä.
Kaksikymmentä prosenttia koroilus
oli pojista kohtuuden vaatimus.
MAGNUS R^Fm
tamaan lakkolaisia niin rahallisesti
kuin myöskin julistamalla Suomeen
menevät ja Suomesta tulevat laivat
pannaan, boikottiin.
Meillä ei ole lakon .suhteen muu­ta
kuin yksi toivomus, ja sa on, et­tä:
lakkolaisten on voitettava! Suo­men
porvarit ovat jo kyllin kauan
kiusanneet satamatyöläisiä kurjilla
palkoilla ja haukkuneet vielä kau­panpäällisiksi
näitä hamppareiksi,
joten tuntuu oikein mukavalta sy­dänalasta,
että vihdoinkin ovat he
heränneet ja kohottaneet "hamppa-ri"-
nyrkkinsä, antaakseen paksu\-at-saisille
porhoille luunapin otsaan,
muistuttaakseen heitä maksamaan
edes hiukan suurempia palkkoja ja
näj-ttäen oman luokkavoimansa.
Pohjois-Ontarion metsätyöläiset
ovat myöskin kaivaneet sotakirveen
maasta ja lähteneet sakilla puolus­tamaan--
itseään ruokottoman ke­syiksi
käj-neitä metsäparooneja vas­taan,
Metsäparoonit ovat nimittäin
että jo seuraavan päivän Vapaudes­sa
ilmeni tilaisuuksia koskevat il-moitukset;
Samalla kun katsottiin,
ettei tov. Sevanderin suhtautumi­nen
osoittanut tösi-pyrJ^imystä la­van
saantiin, päätettiin ' että tule-vaisuudessa
on välitämätöntä. saat-taa
• asianmukainen lausunto'"'juUd.
suuteen, ellei ole suosittelua han-kitty.
Tov. M . A . Oikariiinen pyysi tp.
coinitean järjestämään voimistelu-,
aulu- ja tanssi-iltamia Järjestön ni­messä,
joissa hän esiintyisi. Pää­tettiin
selostaa hänelle, ettemme
voi esitykseen suostua, koska ei
ällaisilla ole vastaavaa arvoa.
Kustannusliikkeitten välistä Idr.
jeenvaihtoa luettiin'ja hyväksyttiin
tiedonantoina.
Hollingerin joukkomurhassa me­netettyjen
tyolaistoverien. jälelle
jääneitten . perheitten korvausavus-tusta
koskevana päätettiin kirjoit­taa
Timminsin osastolle. Aikaisem­piin
tiedusteluihin ei ole tullut se­lostusta,
joten yleensä on epävar­mana
asian käsittelyn nykyinen vai­he.
Vapauden liikkeen tiliote touko­kuulta
tarkistettiin. Ei antanut ai-hetta
toimenpiteisiin.
Järjestön edustajakokouksen Jät­täessä
tp, komitean suunniteltavak­si^
edusta jakokousrahasto n hankki­minen,
päätettiin valmistuttaa 25
sentin, vuotuinen edustajakokousve-romerkki,
perittäväksi jäsenkohtai-sesti,
- Vero ön koottava jokaisen
ai­on
seUainen juokale, että sen kans-{käyneet niin "tutuikc^i» « o t e s ™ -
sa tappeluun joutuessaan ei pärjää hille^ että ovat atoeet ?it^
ainoastean lujilla nyrkeillä ia sala- koink leikelT n i S e ' t e ^ " ° '
mana leimuavaUa sisulla, mutta sii- täänkin laihasta £ S k a Wi
na tarvitaan _ vielä tiedon aseitakin, matta^-ia UnttS S Tät
oikem teräviä. Ja niitä hiotaan metsämiehet S t k a ^ ; . J o o
jumri alkaneina nuorisokursseiUa. tenkin :u:rkÄisS^^^^^^
Suomessa tappelevat parhaillaan i ^ 1 ; ^ " ^ ^ ^ . ! ^ ^ sikin k-uin muut työläiset milloin
satamatyöläiset Pak^uvatsauMa sata-j kTsymvs poi^ari ^
maparooneja vastaan. Heidän tais- lyöneet - E S ä^P^J^
telunsa on kestänyt jo toista LTIU- - - ^ « ^ t naulaan,
kautta mnrtumattomana. Työläiset
eri maissa ovat kiiruhtaneet avus-
•toism sanoen tehneet lakon.
En halua lähteä tässä saamaa-maaaaa
sutä, kyUäkin tärkeästä sei-kasta,
että kuinka suuri merkityn
on sellaisella toimenpiteellä, että
pistää sakilla töpinäksi, vaan siitä,
kuinka suuri merkitys on nyt sillä,
että avustetaan lakkolaisia. Lakko­laiset
luonnollisesti pitävät keskus­paikoissaan
huolen itse siitä; että
lakkoaika käytetään ikäänkuin kurs­sien
pitoon, jossa opetetaan ja
vitellään luokkataistelun ja yleen­sä
työväenliikkeen periaatteelliaa
kysymyksiä. Sensijaan meidän Is­kosta
ulkopuolella olevien ei son
nyt puhua, lakkolaisille ensikädessä
teorioita ja muita sellaisia, muta
käytävä sensijaan oikein tannok-kaaseen
avustustyöhön heidän tu­kemiseksi.
Se toimenpide on tä^
hetkellä sellainen, että se tepsn,
se ohjaa itsestään luokkatiedotta
mankin työläisen luokkatietoisundf
polulle, mutta samalla se on Bss
kalanmaksaöljyä ihraisille metsäp
Tooneille. . ,
Metsätyoläisten lakko on voitet­tava!
se olkoon jokaisen työläeea
tunnus. Vasta sitten kun ole^:
yhteisvoimin sen voittaneet, sit^
ruvetaan taas tekemään irinola»
t^ötä järjestäytymisen eteen. ^
taistelu, vaikkapa se voitettaisiinl^
ei lopu siihen. Sitä jatketaan BBS.
kauan kuin ' meOlä työläisillä
yhteiskunnan nyörit o™^^ "^Lh
sämme. Vasta sitten on taistt^
kapitalismia vastaan osapuilleen lop­punut,
-n».
Siis — kaikki vounat pohjois^
tarion lakkolaisten tokemiselei-
TSllin « « ^