Vapaus, November 1, 1962

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 1 p. —Thursday, Nov. 1, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Est&bllshed Nov. 6. 1917'
Bditor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 —
Published thrice weekly: .Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-1Q2 Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canac^.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. translations tree of charge.
Authorized as second c^ass mail bytlie Post Office Department. Ottawa,
and for payment of pos,tage in casli.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $425 USA:ssa:
3 kk. 2:50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
-CANADIAN LANGUAGEPRESS
Järjen ja rauhan voitto
Karibianmeren kriisin kohokohta on sivuutettu ja koko
ihmiskunta hengittää nyt helpommin. __
Hiuskarvan varassa olli^t sodan vaara saatiin torjutuksi
ja sen johdosta me saamme nyt elää ja työskennellä parem­man,
rauhanomaisen huomisen puolesta. Kauhean sodanvaa-^
ran torjuminen on myös antanut propagandamestareille ti­laisuuden
tai oikeammin vaatimuksen "selittää", kuka siinä
kahakassa "voitti" ja kuinka paljon.
Itsestään selvää on, että -kylmän sodan jatkamisen ja
kuumentamisen puolella olevat Suuren Rahan lehdet ovat
eräitä kunnioitettavia poikkeuksia lukuunottamatta täällä
Canädassakin näkevinään, että Yhdysvaltain aiheuttama ja
järjestämä Karibianmeren kriisi päättyi "suureen voittoon"
presidentti Kennedyn hyväksi. .
Meidän vakaa käsityksemme on kuitenkin, että tämä
kriisi päättyi järjen ja rauhan voittoon — koko ihmis­kunnan
edun ja elinmahdollisuuden jatkumisen voittoon
— eikä sitä suinkaan saavutettu Washingtonin sotaisten
hallitusherrain ansiosta, vaan heistä huolimatta.
MITÄ SITTEN TAPAHTUI?
Yhdysvaltalaiset kenraalit, poliitikot ja ns. valtiomiehet
ovat viimeaikoina puhuneet sotaisen julkeasti, että Kuuban
pääministeri Fid^l Castro on "luuna USAn kurkussa", ja
että niin kauan kuin tämä "luu on kurkussa", ei Yhdysvallat
ole turvassa. Toisin sanoen nämä sotaiset poliitikot ja ken-raaht
vahvistivat Kuuban vallankumoushallituksen syytök­set,
että Yhdysvallat valmisteli uutta, entistä suurempaa
hyökkäystä Kuubaa vastaan. Tosiasiassa tämä hyökkäysval-mistelu
oli mennytjo niin pitkälle^ että yhdysvaltalaiset po­liitikot,
aina puolustusministeriä myöten antoivat etukäteen
julistuksia, että voi tulla tilanne, missä Yhdysvaltain täytyy
toimia yksipuolisesti, omia liittolaisiakaan kuulematta ja
heidän kanssaan neuvottelematta.
Tämä on se todellinen tausta, jota vastaan on katsottava
Karibianmeren tapahtumia, mikäli haluamme niitä oikeassa
valossa nähdä ja ymmärtää.
Vielä pari viikkoa sitten Yhdysvaltain hallituskin myön­si;
että Kuubassa ei ollut "hyökkäysvälineiksi" sanottuja
ohjuksia. Mutta ilmeistä on, että kun sodan uhka, jota vas­taan
Fidel Castro moneen kertaan vetosi, tuli entistä lähem­mäksi,
Ki^uba pyysi ja sai Neuvostoliitosta nykyaikaisia asei­ta
uuden hyökkäyksen torjumiseksi.
Ja mikä on .tilanne nyt, jolloin Neuvostoliitto suostui
yhtäällä, että se purka nämä välineensä ja kotiuttaa ne Kuu­basta,
ja Yhdysvallat toisaalla suostuu antamaan, lupauksen,
että se ei liittolaisineen hyökkää Kuubaan.
Vastaus on ilman muuta selvä. Tilane on nyt parantunut
siinä määrin, että Kuuban kansa saa nyt ensimmäisen ker­ran
pitkään aikaan ruveta nukkuman yönsä rauhassa alati
uhkaavaa ulkomailta-järjestettyä hyökkäystä pelkäämättä.
KENEN ANSIOSTA?
Yhdysvaltalaiset ja myös Washingtonin sotapolitiikkaa
myötäilevät canadalaiset valtalehdet ovat tehneet suuren nu­meron
siitä, että Neuvostoliitto suostui viemään ohjuksensa
pois Kuubasta; Se oli Yhdysvaltain voimapolitiikan ja päät­täväisyyden
avulla saatu suuri voitto presidentti Kennedylle,
on meille sanottu. Itsepetos ei kuitenkaan auta ketään.
.Merkillepantavaa nimittäin on^ että nämä Kennedyn
"suuresta voitosta" pauhaavat piirit vaikenivat kuin hauta
siitä, että tähän neuvostoliittolaisten ohjusten Kuubasta pois
vientiin liittyy saumattomasti Yhdysvaltain hallituksen lu­paus,
että Kuubaan ei järjestetä enää hyökkäystä ja että
saarto Kuubaa vastaan lopetetaan. Toronto Daily Starin yh-dysvaltalaismielinen
kirjeenvaihtaja Martin Goodman esitti
tämän puolen asiasta Washingtonista viikon alussa lähettä­mässään
uutiskatsauksessa seuraavasti:
"Neuvostoliiton perääntyminen ei edusta ehdotonta an­tautumista.
Kennedy voi välttyä ohjusvaaralta, mutta pro­pagandan
ja subversiivisuuden 'voimana tulee Kuuba ole­maan
ja Yhdysvaltain täytyy oppia elämään sen kanssa.
"Ensimmäisten iloisten vaikutteiden jälkeen yhdysval­talaiset
viranomaiset ovat harkinneet asiaa uudelleen. Sen
perusteella he ovat viitanneet, että Yhdysvaltain voitto ei
ollut totaalinen ja varmastikaan kylmän sodan laajassa' mit-takaavasas
se ei ollut ratkaiseva . . ."
MINKÄLAINEN KUVA JÄI IHMISKUNNALLE?
Erittäin tärkeänä seikkana voidaan pitkän tähtäimen
ohjelman pohjalla pitää sitä, minkälainen yleiskuva jäi ih­miskunnalle
tästä kriisistä.
Mikäli Neuvostoliitto rauhanrakkaudessaan ja halussaan
välttää provokatioita, oli valmis ottamaan käytännöllisissä
kysymyksissä ensiaskeleita niin, että Washingtonin perään­tyminen
sotavalmisteluistaan tuli sekä helpommaksi että pa-kottavammaksi,
sitä tuskin voidaan lukea Hrushtshevin "syn­niksi"
tai heikkoudeksi. Päinvastoin Hrushtshevin päättävä
esiintyminen rauhan puolesta sai maailmanlaajuisesti suurta
ihailua ja kannatusta. Tämä ihailu ja kannatus ilmeni jopa
presidentti Kennedyn lausunnossa, missä hän viittaa Hrush­tshevin
"valtiomiesmäisyyteen".
Pitkän tähtäimen kannalta katsoen uskomme, että Neu­vostoliiton
hallituksen osoittama rauhanrakkaus ja valmeus
osaltaan myönnytystenkin tekoon mikäli siten saatiin, rau­han
hyväksi myönnytyksiä vastapuoleltakin, tulee nostamaan
ja kohottamaan neuvostomaan arvonantoa kautta maailman;
Mutta myös Kennedyn myönnytykset kohottavat osaltaan
USA:n arvovaltaa.
Totta on, että Yhdysvaltain liittolaismaiden hallitukset
antoivat muodollisen tukensa ja kannatuksensa Yhdysval­tain
yksipuolisesti järjestämälle saarrolle Kuubaa vastaan,
L-Saksan NATO-politiikalle
takaisku
B e r l i i n i . — DDRn ammattiylidis-tysliike
tarkkailee tyytyväisyyden
tgntein tänään Hannoverissa päät­tynyttä
Länsi-Saksan ammattiylidis-tysliittojen
kuudetta liittokongres-sia.
Kokouksen enemmistön tuella
telityjä päätöksiä pidetään voittona
Länsi-Saksan työväenluokalle ja hä­viönä
sille oikeistosiiveile, joka pai­nostusta,
palopuheita ja uhkauksin
käyttäen yritti tehdä liittotasaval^
lan ammattiyhdistysliikkeestä Ade-nauerin
NATO-politiikan tukipyl­vään.
Erikoisen ilohduttavana pidetään
lii*.tokongressin päätöstä vastustan
liittohallituJcsen hätälakeja aina
yleislakkoon asti, päätöstä vastus­taa
Länsi-Saksan armeijan varus­tamista
atomiaseilla sekä kaikkien
valtioiden päämiehille lähetettyä
vetoomusta keksiä keinoja maail­man
nykyisen kriisifilanteen selvit­tämiseksi
rauhanomaisin eikä so­dan
keinoin.
Yhdeksi suurimmista oikeistosii­ven
tappioista lasketaan ammatil­lisen
keskusjärjestön periaateohjel­man
muuttaminen, joka oli esitetty
suoritettavaksi tässä kokoukses.?i).
Kuudes liittokokous jätti asian pöy­dälle
ja päätti kutsua vuoden kulu­essa
koolle errikoiskbkouksen kä­sittelemään
kyseenä olevaa asiaa.
Nyt on 6 miljoonan Länsi-Saksan
ammattiyhdistysliikkeen jäsenen
vuoro sanoa, mikä on oikein, miKä
väärin j a ilmaista mielipiteensä yli­määräisessä
kokouksessa snnovat
äkäläiset ammattiyhdistysliikkeen
asiantun'.ijat.
Thaimaan myrskyissä
kuollut 1,000 ihmistä
HRUSHTSHEVIN «IRJE
KENNEDYLLE
, Olen lukenut suurella mielihyvällä
mr. ThantlUe vastaukseksi lähettä-niänne
kirjeen missä annetaan ym­märtää,
että ryhdytte toimenpitei­siin
yhteyksien välttämiseksi meidän
laivojemme kanssa,, siten välttäen
korjaamattoman kohtalokkaat seu­raamukset.
Teitä on huolestuttanut se tosi­asia,
että me ' olemme varanneet
Kuuballe aseita, lujittaaksemme sen
puolustuskykyä — niin, aivan siten,
sen , "puolustuskykyä", sillä huoli­matta
siitä;' mitä aseita sillä on,
Kuuba ei voi olla tasa voimainen rin­nallanne
. . .
- Meidän tavoitteenamme on ollut
ja on edelleenkin Kuuban avustami­nen.
-Ja k_ukaan ei voi kieltää mei­dän
motiivimme humaanisuutta, sen
tavoitteena on auttaa Kuubaa niin,
että se voi elää rauhassa ja kehit­tyä
kansansa tahdon mukaisesti.. Te
haluatte turvata maanne. Se on ym­märrettävää,
mutta myös Kuuba ha­luaa
sitä samaa. Kaikki maat halua­vat
turvallisuutta . . .
Teitä huolestuttaa Kuuba. Te sa­notte
sen huolestuttavan teitä siksi,
että se on vain 90 mailin päässä
Amerikan rannikolta. Mutta. Turkki
on naapurimme -. . .
Katsotteko te sitten, että teillä on
oikeus vaatia turvaa maallenne ja
niiden aseiden poistamista, joita te
pidätte hyökkäävinä, tunnustamatta
meille samanlaisia oikeuksia? . ; .
Tämän vuoksi minä esitän seuraa­vat
ehdotukset:
Me suostumme niiden väUneiden
poistamiseen Kuubasta Joita te pi­dätte
hyökkäävinä, me suostumme
tekemään sen ja annamme sen lu­pauksen
YKssa. , ,
Teidän edustajanne tulee puoles­taan
antamaan sellaisen lausunnon,
että Ylidy!5va'lat huomioiden Neu-} olemas.sa edesvastuuttomia ihmisiä,
vostoliiton huolestuneisuuden, tulee i jotka haluaisivat järjestää nyt hyök^ maailman muissa osissa, missä jän-poistamaan
samanlaiset välineet i käyksen Kuubaa vastaan. Jos me j nity.s johtaa re.surssienhaaskaami-
Turkista . . . • i ryhdymme käytännöllisiin töimenpi- f seen sotavarusteiden hyväksi.
Sopikaamme ajasta, mikä tarvi-
TällaUien ratkaisu maailman Jän-nitystilanteen
huojentamiseksi antai­si
meille mahdollisuuden työskennel­lä
yleisemmän sopimuksen hyväksi
"toisten aseiden" kohdalta xnOda
viittaatte julkaistussa kirjeessänne.
Minä haluaisin sanoa, että Yhdys­vallat
on hyvin kiinostunut Jänni-:
tyksen lieventämisestä ja varustelu­kilvan
lopettamisesta. Ja jos teidän
kirjeenne tarkoittaa, että te olette
valmis keskustelemaan NATOn ja
Varsovan liiton irtaantumisesta (de-tente),
me olemme täysin valmiita
liittolaistemme kanssa kuuntelemaan
sel'alsia ehdotuksia.
HRUSHTSHEV KENNEDYLLE
Olen saanut kirjeenne lokakuun 27
p:ltä 1962. Minä ilmaisen tyydytyk­seni
ja kiitollisuuteni siltä suhteel­lisuudentajusta,
smimärtämyksestä ja
vastuunalaisuudesta, mikä on kan­nettavananne
. . .
Minä kunnioitan Ja luotan lausun­toonne
lokakuun 27 päivältä 1962, et­tä
mitään hyökkäystä ei tcJhdä Kuu­baan,
että mitään invaasiota ei ta­pahdu,
ei vain Yhdysvaltain toimes­ta,
vaan ei minkään muunkaan län­tisen.
pallonpuoliskon maan toimesta,
kuten kirjeessänne osoitetaan. Tä­män
huomioiden, ne vaikutteeti Joi­den
perusteella annoimme sellaista
apua Kuuballe, eivät ole enää teki­jöinä.
Siksi olemme antaneet upseereil­lemme
ohjeet — ja ne välineet, ku­ten:
olen jo aikaisemmin osoittanut,
ovat Neuvostoliiton, upseerien käsis­sä
— lopettaa niiden välineiden ase­mien
rakentaminen ja aloittaa nii­den
purkaminen Ja Neuvostoliittoon
palauttaminen . . .
Minä olen tyydytyksellä huomioir
nut, että te olette vastannut myön­teisesti'toivomukseeni
.
Herra Presidentti, minä luotan sa­teisiin
nUden välineiden purluuiii-seksi
Ja Kuubasta pois lähettämi­seksi
. me haluamme samalla va­kuuttaa
Kuuban kansalle, että me
olemme sen rinnalla emmekä pe-rääny
vastuunalaisuudestamme Kuu­ban
kansan avustamisen suhteen.
Olemme vakuuttuneita, että kaik­kien
maiden kansat, kuten tekin,
herra presidentti, tulevat ymmärtä­mään
minua oikein. Me emme ole
peloiteltava kansa. Me haluamme
vain rauhaa . ; . Me arvostamme
rauhaa ehkä enemmän kuin toiset
kansat, sillä me sahnme kokea Ihlr-vittävän
sodan Hitler^ vastaan,
mutta meidän kansamme ei horjU;
valkeuksien edessä. Meidän kansam­me
luottaa hallitukseensa ja. me va­kuutamme
omalle 'kansallemme ja
koko maailmalle, että neuvostohalli­tus
ei anna provosoida itseään so­taan.
Mutta Jos provokaattorit aloittavat
sodan, he eivät tule välttämään so­dan
vakavia seuraamuksia. Me olem­me
kuitenkin vakuuttuneita että j ä r ­ki
voittaa-. . .
PRESIDEN-ari KENNEDY
HRUSHTSHEVILLE
Mhiä tervehdin puheenjohtaja
Hrushtshevin valtiomiesmäistä pää­töstä
tiikikohtien rakentamisen lo­pettamiseksi
Kuubassa, hyökkäys-aseiden
purkamiseksi Ja niiden pa­lauttamiseksi
Neuvostoliittoon Y K :n
valvonnan alaisuudessa.
Tämä on tärkeä Ja rakentava pa­nos
rauhan hyväksi.
Rehti toivomukseni on, että maa­ilman
hallitukset. voivat Kuuban
kriisin ratkaisun perusteella kiinnit­tää
kiireellisen huomionsa varuste-lukilpailun
lopettamisen Ja Jännityk­sen
lieventämisen pakoittavlin seik­koihin.
Tämä koskee sotilaarista yhteyttä
naanne. Mutta toisella puolen on i Varsovan liiton ja NATO-liiton mai­den
kesken sekä muita tilanteita
Bangkoko. -r- Kokonainen thai­maalainen
kylä ja sen 500 asukasta
hävisi mereen myrskyissä. Jotka rie­huivat
Etelä-Thaimaassa viime vii-1 taan tämän toteuttamiseksi. Ja sen
•^0"»- i jälkeen Y K : n turvallisuusneuvoston I j^ijji^an puolella:
Nakom Srithamrajin maakunnan j hyväksymät jäsenet voivat tarkastaa j - — :—^-—'. v. •
kuvernööri ilmoitti, että kylä sijaitsi lupausten täyttämisen paikan päällä.
pienellä mereen pistävällä niemellä Luonnollisesti on tarpeellista saa-
Thalmaan lahdella. Joka oh myrskyn j da Kuuban ja Turkin hyvak-symi-keskipisteenä.
nen . . .
Sisäministeri, keiiraali Prapas Me tulemme antamaan Y Kn
Charusathien sanoi, että yksistään! turvallisuusneuvoston puitteissa lau-j
mainitussa maakunnassa oli 600 ih- sunnon jonka mukaan Neuvostoliit-mistä
saanut surmansa. Epävirallis­ten
laskujen mukaan noin 1,000 ih-
YKn HEIJASTETTAVA
MAAILMA TODELLISENA
IVARI FINBERG, Mokomon, Ont;, lahjoiUaa $1.00 Vapaaden
Hekin liyv$ksi. ^ . , «
Af^itä on täällä Vancouver^sa kaksi si^i^ä keinat^9U-iä«^% olevaa
PPRIL^ISTA JATKJ$4, iott^% liibetämme doi|irin mi«|)f;«l9 eU yhteen-^^
si| >2.0Q Vapauden jäi tieitlp h y v ä s i ja haaMammf sfiiif^yat: Emil
Keto la Akseli Kaiigtu/ Fojrt ^iUiam, Ont., t^tiemäjjn saidoin tai pa-
'remmin.;.. .
AINI GRUNDSTEN NICKIN KANSSA, Wbi(efi8li,> QnU, vastaavat
$5A0 mm. Salmisen haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
INGRID J A ROBERT B E L V E A L , Sointula, B.C., vastaavat $2.0U
AAnie ja Urbo Tynjälän haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
NGRAiA JA ALBERT WILLIAMS, Sointula, B.C., vastaavat $2.00
Annie ja Urho Tynjälän haasteeseen.
JANET JA TEUVO TANNEi;, Sointula, B C, vastaavat $5.00 EUen
ja Eino Pakkalan haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi.
ETIIEL JA BILL ANDERSON, Sointula, B.C., vastaavat $L0O Ellen
ja Eino Pakkalan haasteeseen.
A U N E J A CHARLIE PAKKALA, Sointula, B.C., vastaavat $3.00
Ellen ja Eino Pakkalan haasteeseen.
JENNY JA EMIL RAUNIO, Lady.smith,/B.C., vastaavat $4.00 Eini
ja Vie. Niemen sekä Lyyli Pesosen haasteisiin Vapauden jo^ Liekin
-hyväksi.
- JACK LAKE, Ladysmith, B.C., vastaa $1.00 Taava ja Alex Mauriuk-:
sen haasteeseen ja haastaa Elli ja Alex Muholan, Ladysmithista, B.C;
JACK LAKE, Ladysmith, B . C , vastaa $L00 Vanhan hulenkaivajafn
haasteeseen.
ILMI ROINE, Ladysmith, B . C , vastaa $1.00 Olga Klemolan haas-teeseen.
•.
K MAKI, Sudbury, Ont., vastaa $5.00 Senja ja Edwin Suksen haas-.
teeseen Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastaa II. Niemen, Cobaltisla/
Ont.
ANTTI PASSI, South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Antti Kärkkäi­sen
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Vili Aho, Hoyle, Ont. ja Hugo*
Koskisen, Night Hawk Centre, Ont. • :^
CSJ:n SOUTH PORCUPINEN OSASTON järjestämästä syntymä--
päiväpaarteista oli tuloja $60.00, jonka osasto ja ravintolatoimikunta
lahoittavat Vapauden ja Liekin hyväksi.
CSJ:nWANUPIN OSASTO, Wanup, Ont, vastaa $1000 saamiinsa
haasteisiin ja haastaa kaikkia Jäi'jestömme osastoja vointinsa ja varo­jensa
mukaan. \
V.- JA U.-SEURA VISA, Wanup, Ont., vatsaa $10.00 saamiinsa
haasteisiin ja haastaa kaikkia Liittomme seuroja lah:oittamaan vointin­sa,
mukaan..
GRETA NURMI, Montreal, Que., vastaa $3.00 A Oksasen ja K.
Niittymaan haasteisiin ja haastaa seuraavat: Elsi ja H. Poikki, Mont-,
real, Que. sekä Edith ja J; Eklöf, Missisquoi Bay, Que.
HILDA JA ARVI HOLM, HawkJunction, Ont., lahjoittavat $5.00
Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat Vieno ja Kalle Jaakkolan,
Wawa, Ont.
FANNI JA LEN SEPPÄLÄ, Toronto, Ont, vastaavat $5.00 Aili ja;.
Vie. Kosken haasteeseen ja haastavat seuraavat: Irja ja Anton Passi,
South Forcupine, Ont., Hilja ja Kusti Pantala, Tarzwell, Ont. ja Kalle
Kuusenaho, Balmertown, Ont. Kiitos haasteesta Aili ja Vie,
NAISTEN KERHO, KIRKLAND LAKE, Ont., lahjoittaa $25.00 Va­pauden
ja Liekin hyväksi ja toivoo, että kaikki kerhot ja seurat lahjoit­taisivat
vointinsa mukaan sanavapauden turvaamiseksi.
INGA S.\LO, Vancouver, B . C , vastaa $2.00 Bert Johnsonin haas­teeseen
ja haastaa, seuraavat: Kate Falk ja Se»ma Gröhn, Vancouver, B.C.
Tässä katsauksessa $ 213.00 ,
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu - - - - - 5,579.20
Liekissä julkaistut lahjoitukset -- - — _ - -
5,792.20
994 50
to antaa pyhän lupauksen kunnioit- j
taa Turkin koskemattomuutta ja sen 1
mistä on saanut surmansa viime v i i - i rajojen loukkaamattomuutta; olla
kon myrskyissä.
mikä vei ihmiskunnan atomi­sodan
partaalle. Mutta se ei
tietenkään tarkoita mitään py­syvää
kannatusta. Päinvastoin
voidaan- todeta, että "laillisuu--
den" ja erikoisesti "kansain­välisen
laillisuuden" puolesta
peistä taittanut Yhdysvaltain
hallitus joutui kansainvälisen
oikeuden, kansainvälisten la­kien
ja YK:n sääntöjen rikko­jana
kerrassaan kestämättö­mään
asemaan.
MITÄ NYT?
Kaikki järkevät ja hyvää
tarkoittavat ihmiset tervehti­vät
sydämensä syvyydestä si­tä,
että Karibianmeren kriisi
saatiin ratkaistuksi ilman so­taa.
Kuten olemme yrittäneet
ylläolevalla todistaa, tärkeätä
ei ole loppukädessä se, kumpi
maa "perääntyi" enemmän ja
kumpi niistä teki "ensimmäi­sen"
myönnytyksen. Tärkeätä
on se, että järki voitti ja ihmis­kunta
pelastui atomisodan lie­keistä.
Mutta tämä kriisi osoittaa;
kerrassaan— hälyyttä väliä ta­valla,
kuinka lähellä perika­toa
ihmiskunta nyt elää.
Karibianmeren kriisin .sel-
-vittelyn pitäi-si siis johtaa vä­littömästi
kylmän sodan likvi-doimiseen;
ydinasekokeiden
kieltämiseen, ohjustukiase-mien
purkamiseen,, toisten
kansainvälisten kiistakysy­mysten
sopimiseen sekä ylei-
:5en ja täydellisen aseistarii­suntasopimuksen
allekirjoitta­miseen.
Tämän vähempi ei nyky­oloissa
riitä. Ja'sen hyväksi on
vaadittava, että liittohallituk­semme
sanoutuu täydellisesti
irti Washingtonin sanelemasta
sekantumatta sen sisäi.siin asioihin,
olla hyökkäämättä Turkin alueelle,
olla antamatta alueita sitä vastaan
tähdätyille hyökkäyksille ja tulem­me
myös pidättämään niitä jotka
suunnittelevat hyökkäystä Turkkia
vastaan joko omilta tai Neuvostolii­ton
aluefta . , .
Ylidysvallat tulee antamaan sa-tur-
Hchinki. — Suomen YKssa
oleva suui-lähettiläs, Ralph E nc
ke''l käytti äskettäin Kiinan cdus-tusky.
syniyksen käsittelyn alettua
täysistunnossa seuraavan puheen­vuoron:
Kaikki on jo sanottu useita vuo­sia
sit>en Kiinan edustusta kos­kevasi
aasia.sta ja minuMa on tus­kin
mitään lisättävää niihin käsi.
1 hallituksia. Jo kolmetoista vuotta;
t i tcn nykyinen järjestelmä tuli
i voimaan Kiinassa. . j
1 Keskusteluissamme on usein ko-j
irosteltu, että tämän kysymykseni
1 pikainen ratkaiseminen on ehdotto-
! mah välttämätön, koska se koskee
'600 miljoonan asukkaan maata. On
t myös viilattu siihen, että Kiinan |
ja eräiden sen naapurien
Yhteensä - •_ Sfi,786.70
tyksiin," Joilleen ^^^^ mi- ! syntynyt riita niiden yhteisistä I assakaan pääkysymyksessä, joista
niillä on ollut tilaisuus jo monta 'ajoista, ja on niin ikään huomau-[ keskusteli in kolmipäiväisessä , m i -
mantapaisen lausunnon myös
vallisuusneuvoston puitteissa.
Se tulee julistamaan, että Yhdys­vallat
kunnioittaa Kuuban rajojen
ja itsenäisyyden koskemattomuutta
ci tule sekaantumaan, sen sisäisiin
asioihin, ei tule itse. hyökkäämään]
Kuubaan eikä tule antamaan alueita j
j hyökkay.sjoukkojen käytettäväksi,, ja i
tulee myös pidättämään niitä jotka
saattavat suunnitella hyökkäyksiä;
Kuubaa vastaan, joko Yhdysvallois- j
ta tai muista Kuuban naapurimais- j
ta. , i
Tätä varten tarvitaan luonnolli- j
sesti jonkinlaista aikarajoitusta. So- I
ker>aa.
Viime joulukuussa, kun saa­toimme
vihdoin ryhtyä asian kä.
sittelyyn, sanoin, mistä syistä
Suomen valtuuskunta piti väittä,
mättömänä, että Kiinan hallituk­sen
todelliset edustajat istuisivat
täällä parissamme.
Emme ole varmastikaan ainoat
,joiden mielestä eräs ehto YK:n
tehtävien asiulliscllc hoitamisel­le
on, että kaikki valtiot ovat
täiillä edustettuina. Olemme ha­lunneet
ja \^inect myötävaikuttaa
kannat.amamme yleismaailmalli-suuden
periaatteen soveltamiseen
ENGLANNIN JA EECn
NEUVONPITO HIDASTA
Bryssel — Englanti ja kuutos- telijat olivat eri mieltä ja siirsivät
välillä ; maat eivät päässeet tuloksiin aino- lisäkeskustelut myöhemmin pidettä-,
vään ministeri'ason konferenssiin.
Yhteismarkkinoita lähellä olevis- :
sa lähteissä sanottiin, e t t ä tpiveflt
siitä,V että neuvottelut olisi saatu,,
päätökseen ennen ensi kevät ä . ; oli-^
vat nyt lopullisesti rauenneet:
lettu, että käsittelemme täällä j.nisterikonferenssisa; joka. phällyi
i n s c i l a a,<:ioita. joiden asianmukai-j Brysselissä lauantaina,
j nen ratkaisu edellyttää, että k a i k k i ! Englannin maatalouf.a koskevas-
! suurvallat ottavat osaa päätöksiin i sa kysymyksessä torstaina synly-i
ja sitoutuvat niitä kunnioittamaan.! ncen kuolleen pisteen jälkeen, Eng- ^ M E U V O T T E L U T J U U T T U I V AT
I Nämä ovat epäilemättä tärkeitä n ä - : lännin pääneuvottelija Edward ' .
i kökohtia.
I Tärkeätä kuitenkin on. että kaik-
MAATALOUSKYSYMYKSIIN
Heath ja kuu csmaiden ministerit
saavuttivat vain vähäistä edistystä i Englannin ja yhteismarkkinoitten
i k i kansat,, niin suuret kuin pienet-j keskusteluissaan järjestelyistä In-1 väliset neuvottelut eivät ole tuot-olisivat
täällä edustettuina todel- ! tiaa, Irakistani.", ja Ceylonia varten, j taneel tuloksia maa alouskysymyk-listcn
ja asianmukaisten valtuutel-! ja käsitellessään tavaralajeja, jois-] sessä ja ministerit ovat päättäneet
tujcn edustajiensa kautta. J ä r j e s - sa Englanti on pyytänyt tulliva-[jatkaa as:an käsittelyä ministeri-tömnie
tulisi täsmällisesti ja oikein i pauMa. •
heijastaa maailman kuva sellaisena I Alhoa todella huomattava pau­kuin
se todellisuudessa on.
pikaamme aikamäärä.stä, multa ä l - | On ilman muuta selvää, että
käämme viivytelkö, , sanokaamme j yleismaailmallisuus edellyttää, että
kaksi tai kolme viikkoa ja korkein-} Y K : n toimintaan osallistuvat val­taan
kuukausi |
Antakaamme kansoille , ilosanoma
. . . että .sopimukseen on päästy ydin­asekokeiden
lopettamisesta . . .
K E N N E D Y N K I R JE
I I R U S n T S I I E V I L L E 1
Olen lukenut suurella huolella kir- '
jee^nne lokakuun 26 p:Itä missä esi-i
tätte ongelman nopeata ratkaisua.
Ensimmäinen seikka, mikä on teh­tävä,
on kuitenkin se, että työ hyök-käysaseiden
tukikohtien rakentami­seksi
lopetetaan,, ja että hyökkäys-
— Miiiä talpahtuu Euroopassa
Aasiassa. Australiassa ia liinii-
Mllii pallonpuoliskolla? Luke-
Uiuskunnat tosivsiallisesti edusta- maila VAPAUTTA pääsee siitä
vat asianomaista vallassa olevia I «olville.
j tös, joka neuvotteluissa saatiin ai­kaan,
oli se, e t t ä laajentunut yhtei­sö
aloittaisi neuvottelut laajoista
kauppasopimuksista In ian. Pakis­tanin
ja Ceylonin kanssa kolmen
kuukauden kuluessa siitä, kuu
Englanti on liittynyt yhteisöön.
Kaikissa muissa kohdin neuvot-konferenssissa
marraskuun puolivä­lissä..
. •
Kuutosmaat huomauttivat, että
Englannin on heti jäsepeksl tultur
aan luovuttava nykyisestä maanvil­jelijöiden
tukijärjestelmästään ja-siirryttävä
kuluttajien taloudelli­seen
tukemiseen.
Englannin pääneuvottelija Ed-
(Jatkuu sivulla 4)
PÄIVÄN PAKINA
Miltei yl(sinään "oikeassa tahdissa"?
lainvastaisen toiminnan johdosta. kuin luttolalsia. Jos Hrushtshev ha-
Kifkkojen maailmanneuvosto, jos- luaa puolustaa Kuubaa, iiänen ei>
sa on edustettuna 53 maan protes-j tarvitse tehdä sitä Kuubassa, jossa'
tanttiset. ortodoksiset ja anglikaani- Neuvostoliitto on mitätön sotllaalli-
Torontossa ilmestyvä
linen lehti on siinä onnellisessa ase-aseet
tehdään toimintakyvyttömiksi ^^^gga. että .se voi sanoa olleensa
Y K : n valvonnan alaisuude.s.sa.
Olettaen, että tämä tehdään no­peasti,
minä olen antanut New York-is.
sa oleville edustajilleni ohjeet, joi­den
mukaan he voivat . työskennellä
tämän viikonvaihteen ajkana — yh­dessä
vt. pääsihteerin ja teidän
edustajanne kan£.sa — Kuuban on­gelman
nopea-n- ratkaisun hyväksi lo­kakuun
26 p:n kirjeenne perusteella.
Olen myös lukenut kirjeestänne
avainasemassa olevat ehdotuk.set —
jotka tuntuvat yleisesti hyväksyttä­viltä,
kuten minä ne käsitän — seu­raavasti:
1. Te suostutte niiden aseiden pois­tamiseen
Kuubasta Y K : n valvonnan
kylmän sodan ohjelnriasta ja alaisuudessa ja otatte tehtäväkscn- _„v,f, „ X 1 , . . . . ne. ette se laisia aseita varata vas- ryhtyy tukemaan kaikkia niitä » . i . „ . . ^ _ „ t r . . . . ^ „ „.
3sityksiä ja edesottamisia —
huoUniatta siitä mistä ne tule­vat
tai kuka,niitä esittää —
jotka jouduttavat rauhanomai­sen
rinnakkaiselon periaattei­den
toteuttamista ja sen poh­jalle
rakentuvaa aseistariisun­tasopimusta.
Tilatkaa Vapaus!
ta isui^dessa Kuuballe.
2. Me puolestamme suostumme . , .
a) poistamaan nopeasti nyt voimas­saolevat
saartotoimenpiteet; b) an­namme
takeet siitä ettei Kuubaan
hyökätä. Olen vakuuttunut siitä, että
Länti.«.en pallonpuoliskon muut maat
ovat valmiina menettelemään sa­moin.
Jos te annatte edustajallenne sa­manlaiset
ohjeet, silloin el ole mi­tään
syytä, miksi näitä järjestelyjä
cl voida toteuttaa pari.ssa päivässä.
miltei yksinään "oikeassa tahdissa"
Yhdy.svaltain rikollisten ja sotaisten
edesottamisien tiimoilta Kuuban lä­hettyvillä.
Ylisletlyään presidentti Kennedyn
•'ensimmäi-stä lujaa otetta" toimitus-palstallaan,
jenkkikiihkoilljoita kiih­keämpi
torontolainen lehti sanoi
pääkirjoituksessaan/siis pakinapals­talla
mm. seuraavaa: v
"Jotta USAn presidenttiä ja halli­tusta
on -kaikkien oikeudenmukai­suuden
ja vapauden ystävien kiitet­tävä
siitä, että vihdoinkin USA yrit­tää
käyttää voimaansa .. . .
"Ja toivokaamme lisäksi, että ta­rha
toiminta johtaisi lopuksi Venä­jän
orjuuttamien kansojen vapaut-tami.
scen ja kommunismin katoa­miseen
. ikuisuuden mustaan yö­hön."
Siinäpä sitä on "toivoa" kerraksi!
J a toivossa on kaiketi hyvä elää.
Mutta tosiasiat, ovat äärettömän
itsepintaisia ja tosiasia on, että niin
rikollisesti, laittomasti ja miellval-tai.
sestl kuin Wa.shington Kuuban ta-pViukses.
sa on, menetellytkin, se veti
siinä kuitenkin lyhemmän tikun po­liittisesti.
Oli vain onni onnettomuus
de.ssa, että VVashlngtonin. vastapelu­rit
Moskovassa ovat viisaampia ja
suomenkie-, vastuuntuntoisempia miehiä siinä
määrin, ettei Pentagonin korskeille
sotaherroille ja siinä yhteydessä ko­ko,
ihmiskunnalle käynyt sen huUuniT
min — sillä selvää on. että USArh
sotilaallinen ylivoima, mistä on niin
paljon kerskuttu, on Ilmeisesti his­toriaa
"viimetalvisista lumista''.
Mutta mitä sanovat muut ihmiset
Yhdysvaltain edesottamlsista? ;
Meidän oma hallituksemme, ikävä
.sanoa, antoi "diplomaattisen" kan­natuksensa
Kennedyn sotasäarrolle.
Mutta vaikka esim. ulkoministeri
Greenilta asiaa tiukattiin moneen
kertaan kansallisen TV-haastattelun
yhteydessä viime viikolla, hän kiel­täytyi
antamasta minkäänlaista vas­tausta
siitä, "menettellkö Yhdysval­lat
kansainvälistä lakia rikkoen?"
Kuinka hän olisi voinut siihen vas­tata?
•.•
Samoin menettellvät monet muut
Yhdysvaltain liittolaismaiden halli­tuksetkin.
NATO-Uiton ulkopuolella olevien
maiden hallitukset ollva tsen sijaan
melko yksimielisiä siltä, että Yhdys­valtain
uhkaamat toimenpiteet tois­ten
maiden laivoja vastaan avome­rellä
loukkasivat kansainvälisen oi­keuden
periaatteita, kuten asian
esitti m.m. Ruotsin halliius. ;
Rauhanliike kautta maailman pro-liv
«toi tämän yksipuolisen jn selvästi
set kirkkokunnat, tuomitsi Geneves­sä
julkaistussa lausunnossaan Wash-ingtonin
sotaiset toimenpiteet Kuu-i
baa va.staan.
Nobel-palkinnon saanut brittiläinen
lordi Russell sanoi avoimesti, että
Yhdysvaltain saarto edustaa laiton­ta
ja moraalitonta tekoa.
Suuret brittiläislehdet. kuten ca-nadalaislelidetkin,
tekivät joissakin
tapauksissa huulipa'velusta "liitto­laismaalle",
mutta käytännön kan­nalta
tuomitsivat W:ashingtonln
nen tekijä. Hän voi tehdä niin Tur­kissa,
Persiassa tai missä muualla
tahansa sivunäyttämöllä. .
"Meidän: amerikkalaisten pitäisi
ymmärtää nämä tosiasiat, koska
olemme joutuneet sotilaalliseen krii­siin
Kuuban kanssa: Siihen saakka,
kunnes amerikkalaiset ymmärtävät-nämä
asiat, he ajattelevat, tuntevat
ja äänestävät sellaisen maaihnanku-van'
mukaan, jota; ei enää ole ole-"
massa. Nykyisessä maailmassa Y h - .
dysva 11a t ei ole enää kaikkivaltias.
hyökkäyspolltiikan Kuubaa . ja mul-_^en takia se ei voi saattaa voimaan
ta maita vastaan. ^ _
Myös YhdysvalloistJi kuultiin va-roituk.
sia. jotka sopivat "kommunis­min
häviämistä" . toivoville piireille
niin Torontossa kuin muuallakin.
Esimerkiksi hyvin tunnettu yhdys­valtalainen
sanomalehtimies Walter
Lippman viittasi viimeviikkoisessa
artikkelissaan siihen, että jos "oh­jukset"
Kuubassa ovat vaaraksi Y h ­dysvalloille,
niin Turkissa ja muissa
Euroopan maissa olevien ohjusten
täytyy olla vaaraksi Neuvostoliitolle.
Mr. Lippmann kirjoitti varottaen:
"Jos käytämme väkivaltaa miehit-tääksemme
tai saartaaksemme Kuu­ban,
meidän on oltava valmistautu­neita
johonkn samantapaiseen Tur­kin
lähistöllä tai jossakin muussa
.samanlaise.s.sa paikassa NeuvostoUl-ton
rajojen lähellä. Nämä meidän
eteentyönnetyt tukikohtamme, jotka
ovat miltei vanhentuneita raskaine
pommittajakonelneen ja ohjuksi­neen,
ovat pikemminkin pantteja
Monroen-oppla läntisellä ja Tnuna-nin
oppia itäisellä pallonpuoliskolla."
Näin kirjoitti vastuuntuntoinen,
maailmankuulu porvarillinen sano­malehtimies.
Mutta "Toronton suo­menkielinen
lehti elää muinaisuu­den-
muistoissa esittäen hurskaita
toivomuksia, joilla ei ole kerta kaik­kiaan
mitään yhteyttä nykyajan t ö -'
dellisuuden kanssa.
Onneksi meille ja koko ihmiskun­nalle,
Neuvostoliitto ei käyttänyt nH-t
ä suuria sotilaallisia mahdollisuuk­siaan,
joihin Lippman kirjoitukses­saan
viittasi, vaan itoimi harkiten
rauhanasian hyväksi, mikä koitui Ja
voi koitua entistä suuremmassa
määrässä niin Neuvostoliiton kuin
Yhdysvaltainkin kansan ja koko ih­miskunnankin
yhteiseksi -hyväksi, s i l ­lä
rauhanasian voitto el ole nyky­oloissa
minkään yhden maan, vaaa
koko ihmiskunnan voitto.
— Kiin.säkour».