1962-11-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, marrask. 1 p. —Thursday, Nov. 1, 1962 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Est&bllshed Nov. 6. 1917' Bditor: W. Eklund Manager: E. Suksi Telephones: Office OS 4-4264 — Published thrice weekly: .Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd.. 100-1Q2 Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canac^. Mailing address: Box 69 Advertising rates upon application. translations tree of charge. Authorized as second c^ass mail bytlie Post Office Department. Ottawa, and for payment of pos,tage in casli. TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $425 USA:ssa: 3 kk. 2:50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 -CANADIAN LANGUAGEPRESS Järjen ja rauhan voitto Karibianmeren kriisin kohokohta on sivuutettu ja koko ihmiskunta hengittää nyt helpommin. __ Hiuskarvan varassa olli^t sodan vaara saatiin torjutuksi ja sen johdosta me saamme nyt elää ja työskennellä paremman, rauhanomaisen huomisen puolesta. Kauhean sodanvaa-^ ran torjuminen on myös antanut propagandamestareille tilaisuuden tai oikeammin vaatimuksen "selittää", kuka siinä kahakassa "voitti" ja kuinka paljon. Itsestään selvää on, että -kylmän sodan jatkamisen ja kuumentamisen puolella olevat Suuren Rahan lehdet ovat eräitä kunnioitettavia poikkeuksia lukuunottamatta täällä Canädassakin näkevinään, että Yhdysvaltain aiheuttama ja järjestämä Karibianmeren kriisi päättyi "suureen voittoon" presidentti Kennedyn hyväksi. . Meidän vakaa käsityksemme on kuitenkin, että tämä kriisi päättyi järjen ja rauhan voittoon — koko ihmiskunnan edun ja elinmahdollisuuden jatkumisen voittoon — eikä sitä suinkaan saavutettu Washingtonin sotaisten hallitusherrain ansiosta, vaan heistä huolimatta. MITÄ SITTEN TAPAHTUI? Yhdysvaltalaiset kenraalit, poliitikot ja ns. valtiomiehet ovat viimeaikoina puhuneet sotaisen julkeasti, että Kuuban pääministeri Fid^l Castro on "luuna USAn kurkussa", ja että niin kauan kuin tämä "luu on kurkussa", ei Yhdysvallat ole turvassa. Toisin sanoen nämä sotaiset poliitikot ja ken-raaht vahvistivat Kuuban vallankumoushallituksen syytökset, että Yhdysvallat valmisteli uutta, entistä suurempaa hyökkäystä Kuubaa vastaan. Tosiasiassa tämä hyökkäysval-mistelu oli mennytjo niin pitkälle^ että yhdysvaltalaiset poliitikot, aina puolustusministeriä myöten antoivat etukäteen julistuksia, että voi tulla tilanne, missä Yhdysvaltain täytyy toimia yksipuolisesti, omia liittolaisiakaan kuulematta ja heidän kanssaan neuvottelematta. Tämä on se todellinen tausta, jota vastaan on katsottava Karibianmeren tapahtumia, mikäli haluamme niitä oikeassa valossa nähdä ja ymmärtää. Vielä pari viikkoa sitten Yhdysvaltain hallituskin myönsi; että Kuubassa ei ollut "hyökkäysvälineiksi" sanottuja ohjuksia. Mutta ilmeistä on, että kun sodan uhka, jota vastaan Fidel Castro moneen kertaan vetosi, tuli entistä lähemmäksi, Ki^uba pyysi ja sai Neuvostoliitosta nykyaikaisia aseita uuden hyökkäyksen torjumiseksi. Ja mikä on .tilanne nyt, jolloin Neuvostoliitto suostui yhtäällä, että se purka nämä välineensä ja kotiuttaa ne Kuubasta, ja Yhdysvallat toisaalla suostuu antamaan, lupauksen, että se ei liittolaisineen hyökkää Kuubaan. Vastaus on ilman muuta selvä. Tilane on nyt parantunut siinä määrin, että Kuuban kansa saa nyt ensimmäisen kerran pitkään aikaan ruveta nukkuman yönsä rauhassa alati uhkaavaa ulkomailta-järjestettyä hyökkäystä pelkäämättä. KENEN ANSIOSTA? Yhdysvaltalaiset ja myös Washingtonin sotapolitiikkaa myötäilevät canadalaiset valtalehdet ovat tehneet suuren numeron siitä, että Neuvostoliitto suostui viemään ohjuksensa pois Kuubasta; Se oli Yhdysvaltain voimapolitiikan ja päättäväisyyden avulla saatu suuri voitto presidentti Kennedylle, on meille sanottu. Itsepetos ei kuitenkaan auta ketään. .Merkillepantavaa nimittäin on^ että nämä Kennedyn "suuresta voitosta" pauhaavat piirit vaikenivat kuin hauta siitä, että tähän neuvostoliittolaisten ohjusten Kuubasta pois vientiin liittyy saumattomasti Yhdysvaltain hallituksen lupaus, että Kuubaan ei järjestetä enää hyökkäystä ja että saarto Kuubaa vastaan lopetetaan. Toronto Daily Starin yh-dysvaltalaismielinen kirjeenvaihtaja Martin Goodman esitti tämän puolen asiasta Washingtonista viikon alussa lähettämässään uutiskatsauksessa seuraavasti: "Neuvostoliiton perääntyminen ei edusta ehdotonta antautumista. Kennedy voi välttyä ohjusvaaralta, mutta propagandan ja subversiivisuuden 'voimana tulee Kuuba olemaan ja Yhdysvaltain täytyy oppia elämään sen kanssa. "Ensimmäisten iloisten vaikutteiden jälkeen yhdysvaltalaiset viranomaiset ovat harkinneet asiaa uudelleen. Sen perusteella he ovat viitanneet, että Yhdysvaltain voitto ei ollut totaalinen ja varmastikaan kylmän sodan laajassa' mit-takaavasas se ei ollut ratkaiseva . . ." MINKÄLAINEN KUVA JÄI IHMISKUNNALLE? Erittäin tärkeänä seikkana voidaan pitkän tähtäimen ohjelman pohjalla pitää sitä, minkälainen yleiskuva jäi ihmiskunnalle tästä kriisistä. Mikäli Neuvostoliitto rauhanrakkaudessaan ja halussaan välttää provokatioita, oli valmis ottamaan käytännöllisissä kysymyksissä ensiaskeleita niin, että Washingtonin perääntyminen sotavalmisteluistaan tuli sekä helpommaksi että pa-kottavammaksi, sitä tuskin voidaan lukea Hrushtshevin "synniksi" tai heikkoudeksi. Päinvastoin Hrushtshevin päättävä esiintyminen rauhan puolesta sai maailmanlaajuisesti suurta ihailua ja kannatusta. Tämä ihailu ja kannatus ilmeni jopa presidentti Kennedyn lausunnossa, missä hän viittaa Hrushtshevin "valtiomiesmäisyyteen". Pitkän tähtäimen kannalta katsoen uskomme, että Neuvostoliiton hallituksen osoittama rauhanrakkaus ja valmeus osaltaan myönnytystenkin tekoon mikäli siten saatiin, rauhan hyväksi myönnytyksiä vastapuoleltakin, tulee nostamaan ja kohottamaan neuvostomaan arvonantoa kautta maailman; Mutta myös Kennedyn myönnytykset kohottavat osaltaan USA:n arvovaltaa. Totta on, että Yhdysvaltain liittolaismaiden hallitukset antoivat muodollisen tukensa ja kannatuksensa Yhdysvaltain yksipuolisesti järjestämälle saarrolle Kuubaa vastaan, L-Saksan NATO-politiikalle takaisku B e r l i i n i . — DDRn ammattiylidis-tysliike tarkkailee tyytyväisyyden tgntein tänään Hannoverissa päättynyttä Länsi-Saksan ammattiylidis-tysliittojen kuudetta liittokongres-sia. Kokouksen enemmistön tuella telityjä päätöksiä pidetään voittona Länsi-Saksan työväenluokalle ja häviönä sille oikeistosiiveile, joka painostusta, palopuheita ja uhkauksin käyttäen yritti tehdä liittotasaval^ lan ammattiyhdistysliikkeestä Ade-nauerin NATO-politiikan tukipylvään. Erikoisen ilohduttavana pidetään lii*.tokongressin päätöstä vastustan liittohallituJcsen hätälakeja aina yleislakkoon asti, päätöstä vastustaa Länsi-Saksan armeijan varustamista atomiaseilla sekä kaikkien valtioiden päämiehille lähetettyä vetoomusta keksiä keinoja maailman nykyisen kriisifilanteen selvittämiseksi rauhanomaisin eikä sodan keinoin. Yhdeksi suurimmista oikeistosiiven tappioista lasketaan ammatillisen keskusjärjestön periaateohjelman muuttaminen, joka oli esitetty suoritettavaksi tässä kokoukses.?i). Kuudes liittokokous jätti asian pöydälle ja päätti kutsua vuoden kuluessa koolle errikoiskbkouksen käsittelemään kyseenä olevaa asiaa. Nyt on 6 miljoonan Länsi-Saksan ammattiyhdistysliikkeen jäsenen vuoro sanoa, mikä on oikein, miKä väärin j a ilmaista mielipiteensä ylimääräisessä kokouksessa snnovat äkäläiset ammattiyhdistysliikkeen asiantun'.ijat. Thaimaan myrskyissä kuollut 1,000 ihmistä HRUSHTSHEVIN «IRJE KENNEDYLLE , Olen lukenut suurella mielihyvällä mr. ThantlUe vastaukseksi lähettä-niänne kirjeen missä annetaan ymmärtää, että ryhdytte toimenpiteisiin yhteyksien välttämiseksi meidän laivojemme kanssa,, siten välttäen korjaamattoman kohtalokkaat seuraamukset. Teitä on huolestuttanut se tosiasia, että me ' olemme varanneet Kuuballe aseita, lujittaaksemme sen puolustuskykyä — niin, aivan siten, sen , "puolustuskykyä", sillä huolimatta siitä;' mitä aseita sillä on, Kuuba ei voi olla tasa voimainen rinnallanne . . . - Meidän tavoitteenamme on ollut ja on edelleenkin Kuuban avustaminen. -Ja k_ukaan ei voi kieltää meidän motiivimme humaanisuutta, sen tavoitteena on auttaa Kuubaa niin, että se voi elää rauhassa ja kehittyä kansansa tahdon mukaisesti.. Te haluatte turvata maanne. Se on ymmärrettävää, mutta myös Kuuba haluaa sitä samaa. Kaikki maat haluavat turvallisuutta . . . Teitä huolestuttaa Kuuba. Te sanotte sen huolestuttavan teitä siksi, että se on vain 90 mailin päässä Amerikan rannikolta. Mutta. Turkki on naapurimme -. . . Katsotteko te sitten, että teillä on oikeus vaatia turvaa maallenne ja niiden aseiden poistamista, joita te pidätte hyökkäävinä, tunnustamatta meille samanlaisia oikeuksia? . ; . Tämän vuoksi minä esitän seuraavat ehdotukset: Me suostumme niiden väUneiden poistamiseen Kuubasta Joita te pidätte hyökkäävinä, me suostumme tekemään sen ja annamme sen lupauksen YKssa. , , Teidän edustajanne tulee puolestaan antamaan sellaisen lausunnon, että Ylidy!5va'lat huomioiden Neu-} olemas.sa edesvastuuttomia ihmisiä, vostoliiton huolestuneisuuden, tulee i jotka haluaisivat järjestää nyt hyök^ maailman muissa osissa, missä jän-poistamaan samanlaiset välineet i käyksen Kuubaa vastaan. Jos me j nity.s johtaa re.surssienhaaskaami- Turkista . . . • i ryhdymme käytännöllisiin töimenpi- f seen sotavarusteiden hyväksi. Sopikaamme ajasta, mikä tarvi- TällaUien ratkaisu maailman Jän-nitystilanteen huojentamiseksi antaisi meille mahdollisuuden työskennellä yleisemmän sopimuksen hyväksi "toisten aseiden" kohdalta xnOda viittaatte julkaistussa kirjeessänne. Minä haluaisin sanoa, että Yhdysvallat on hyvin kiinostunut Jänni-: tyksen lieventämisestä ja varustelukilvan lopettamisesta. Ja jos teidän kirjeenne tarkoittaa, että te olette valmis keskustelemaan NATOn ja Varsovan liiton irtaantumisesta (de-tente), me olemme täysin valmiita liittolaistemme kanssa kuuntelemaan sel'alsia ehdotuksia. HRUSHTSHEV KENNEDYLLE Olen saanut kirjeenne lokakuun 27 p:ltä 1962. Minä ilmaisen tyydytykseni ja kiitollisuuteni siltä suhteellisuudentajusta, smimärtämyksestä ja vastuunalaisuudesta, mikä on kannettavananne . . . Minä kunnioitan Ja luotan lausuntoonne lokakuun 27 päivältä 1962, että mitään hyökkäystä ei tcJhdä Kuubaan, että mitään invaasiota ei tapahdu, ei vain Yhdysvaltain toimesta, vaan ei minkään muunkaan läntisen. pallonpuoliskon maan toimesta, kuten kirjeessänne osoitetaan. Tämän huomioiden, ne vaikutteeti Joiden perusteella annoimme sellaista apua Kuuballe, eivät ole enää tekijöinä. Siksi olemme antaneet upseereillemme ohjeet — ja ne välineet, kuten: olen jo aikaisemmin osoittanut, ovat Neuvostoliiton, upseerien käsissä — lopettaa niiden välineiden asemien rakentaminen ja aloittaa niiden purkaminen Ja Neuvostoliittoon palauttaminen . . . Minä olen tyydytyksellä huomioir nut, että te olette vastannut myönteisesti'toivomukseeni . Herra Presidentti, minä luotan sateisiin nUden välineiden purluuiii-seksi Ja Kuubasta pois lähettämiseksi . me haluamme samalla vakuuttaa Kuuban kansalle, että me olemme sen rinnalla emmekä pe-rääny vastuunalaisuudestamme Kuuban kansan avustamisen suhteen. Olemme vakuuttuneita, että kaikkien maiden kansat, kuten tekin, herra presidentti, tulevat ymmärtämään minua oikein. Me emme ole peloiteltava kansa. Me haluamme vain rauhaa . ; . Me arvostamme rauhaa ehkä enemmän kuin toiset kansat, sillä me sahnme kokea Ihlr-vittävän sodan Hitler^ vastaan, mutta meidän kansamme ei horjU; valkeuksien edessä. Meidän kansamme luottaa hallitukseensa ja. me vakuutamme omalle 'kansallemme ja koko maailmalle, että neuvostohallitus ei anna provosoida itseään sotaan. Mutta Jos provokaattorit aloittavat sodan, he eivät tule välttämään sodan vakavia seuraamuksia. Me olemme kuitenkin vakuuttuneita että j ä r ki voittaa-. . . PRESIDEN-ari KENNEDY HRUSHTSHEVILLE Mhiä tervehdin puheenjohtaja Hrushtshevin valtiomiesmäistä päätöstä tiikikohtien rakentamisen lopettamiseksi Kuubassa, hyökkäys-aseiden purkamiseksi Ja niiden palauttamiseksi Neuvostoliittoon Y K :n valvonnan alaisuudessa. Tämä on tärkeä Ja rakentava panos rauhan hyväksi. Rehti toivomukseni on, että maailman hallitukset. voivat Kuuban kriisin ratkaisun perusteella kiinnittää kiireellisen huomionsa varuste-lukilpailun lopettamisen Ja Jännityksen lieventämisen pakoittavlin seikkoihin. Tämä koskee sotilaarista yhteyttä naanne. Mutta toisella puolen on i Varsovan liiton ja NATO-liiton maiden kesken sekä muita tilanteita Bangkoko. -r- Kokonainen thaimaalainen kylä ja sen 500 asukasta hävisi mereen myrskyissä. Jotka riehuivat Etelä-Thaimaassa viime vii-1 taan tämän toteuttamiseksi. Ja sen •^0"»- i jälkeen Y K : n turvallisuusneuvoston I j^ijji^an puolella: Nakom Srithamrajin maakunnan j hyväksymät jäsenet voivat tarkastaa j - — :—^-—'. v. • kuvernööri ilmoitti, että kylä sijaitsi lupausten täyttämisen paikan päällä. pienellä mereen pistävällä niemellä Luonnollisesti on tarpeellista saa- Thalmaan lahdella. Joka oh myrskyn j da Kuuban ja Turkin hyvak-symi-keskipisteenä. nen . . . Sisäministeri, keiiraali Prapas Me tulemme antamaan Y Kn Charusathien sanoi, että yksistään! turvallisuusneuvoston puitteissa lau-j mainitussa maakunnassa oli 600 ih- sunnon jonka mukaan Neuvostoliit-mistä saanut surmansa. Epävirallisten laskujen mukaan noin 1,000 ih- YKn HEIJASTETTAVA MAAILMA TODELLISENA IVARI FINBERG, Mokomon, Ont;, lahjoiUaa $1.00 Vapaaden Hekin liyv$ksi. ^ . , « Af^itä on täällä Vancouver^sa kaksi si^i^ä keinat^9U-iä«^% olevaa PPRIL^ISTA JATKJ$4, iott^% liibetämme doi|irin mi«|)f;«l9 eU yhteen-^^ si| >2.0Q Vapauden jäi tieitlp h y v ä s i ja haaMammf sfiiif^yat: Emil Keto la Akseli Kaiigtu/ Fojrt ^iUiam, Ont., t^tiemäjjn saidoin tai pa- 'remmin.;.. . AINI GRUNDSTEN NICKIN KANSSA, Wbi(efi8li,> QnU, vastaavat $5A0 mm. Salmisen haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi. INGRID J A ROBERT B E L V E A L , Sointula, B.C., vastaavat $2.0U AAnie ja Urbo Tynjälän haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi. NGRAiA JA ALBERT WILLIAMS, Sointula, B.C., vastaavat $2.00 Annie ja Urho Tynjälän haasteeseen. JANET JA TEUVO TANNEi;, Sointula, B C, vastaavat $5.00 EUen ja Eino Pakkalan haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi. ETIIEL JA BILL ANDERSON, Sointula, B.C., vastaavat $L0O Ellen ja Eino Pakkalan haasteeseen. A U N E J A CHARLIE PAKKALA, Sointula, B.C., vastaavat $3.00 Ellen ja Eino Pakkalan haasteeseen. JENNY JA EMIL RAUNIO, Lady.smith,/B.C., vastaavat $4.00 Eini ja Vie. Niemen sekä Lyyli Pesosen haasteisiin Vapauden jo^ Liekin -hyväksi. - JACK LAKE, Ladysmith, B.C., vastaa $1.00 Taava ja Alex Mauriuk-: sen haasteeseen ja haastaa Elli ja Alex Muholan, Ladysmithista, B.C; JACK LAKE, Ladysmith, B . C , vastaa $L00 Vanhan hulenkaivajafn haasteeseen. ILMI ROINE, Ladysmith, B . C , vastaa $1.00 Olga Klemolan haas-teeseen. •. K MAKI, Sudbury, Ont., vastaa $5.00 Senja ja Edwin Suksen haas-. teeseen Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastaa II. Niemen, Cobaltisla/ Ont. ANTTI PASSI, South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Antti Kärkkäisen haasteeseen ja haastaa seuraavat: Vili Aho, Hoyle, Ont. ja Hugo* Koskisen, Night Hawk Centre, Ont. • :^ CSJ:n SOUTH PORCUPINEN OSASTON järjestämästä syntymä-- päiväpaarteista oli tuloja $60.00, jonka osasto ja ravintolatoimikunta lahoittavat Vapauden ja Liekin hyväksi. CSJ:nWANUPIN OSASTO, Wanup, Ont, vastaa $1000 saamiinsa haasteisiin ja haastaa kaikkia Jäi'jestömme osastoja vointinsa ja varojensa mukaan. \ V.- JA U.-SEURA VISA, Wanup, Ont., vatsaa $10.00 saamiinsa haasteisiin ja haastaa kaikkia Liittomme seuroja lah:oittamaan vointinsa, mukaan.. GRETA NURMI, Montreal, Que., vastaa $3.00 A Oksasen ja K. Niittymaan haasteisiin ja haastaa seuraavat: Elsi ja H. Poikki, Mont-, real, Que. sekä Edith ja J; Eklöf, Missisquoi Bay, Que. HILDA JA ARVI HOLM, HawkJunction, Ont., lahjoittavat $5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat Vieno ja Kalle Jaakkolan, Wawa, Ont. FANNI JA LEN SEPPÄLÄ, Toronto, Ont, vastaavat $5.00 Aili ja;. Vie. Kosken haasteeseen ja haastavat seuraavat: Irja ja Anton Passi, South Forcupine, Ont., Hilja ja Kusti Pantala, Tarzwell, Ont. ja Kalle Kuusenaho, Balmertown, Ont. Kiitos haasteesta Aili ja Vie, NAISTEN KERHO, KIRKLAND LAKE, Ont., lahjoittaa $25.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja toivoo, että kaikki kerhot ja seurat lahjoittaisivat vointinsa mukaan sanavapauden turvaamiseksi. INGA S.\LO, Vancouver, B . C , vastaa $2.00 Bert Johnsonin haasteeseen ja haastaa, seuraavat: Kate Falk ja Se»ma Gröhn, Vancouver, B.C. Tässä katsauksessa $ 213.00 , Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu - - - - - 5,579.20 Liekissä julkaistut lahjoitukset -- - — _ - - 5,792.20 994 50 to antaa pyhän lupauksen kunnioit- j taa Turkin koskemattomuutta ja sen 1 mistä on saanut surmansa viime v i i - i rajojen loukkaamattomuutta; olla kon myrskyissä. mikä vei ihmiskunnan atomisodan partaalle. Mutta se ei tietenkään tarkoita mitään pysyvää kannatusta. Päinvastoin voidaan- todeta, että "laillisuu-- den" ja erikoisesti "kansainvälisen laillisuuden" puolesta peistä taittanut Yhdysvaltain hallitus joutui kansainvälisen oikeuden, kansainvälisten lakien ja YK:n sääntöjen rikkojana kerrassaan kestämättömään asemaan. MITÄ NYT? Kaikki järkevät ja hyvää tarkoittavat ihmiset tervehtivät sydämensä syvyydestä sitä, että Karibianmeren kriisi saatiin ratkaistuksi ilman sotaa. Kuten olemme yrittäneet ylläolevalla todistaa, tärkeätä ei ole loppukädessä se, kumpi maa "perääntyi" enemmän ja kumpi niistä teki "ensimmäisen" myönnytyksen. Tärkeätä on se, että järki voitti ja ihmiskunta pelastui atomisodan liekeistä. Mutta tämä kriisi osoittaa; kerrassaan— hälyyttä väliä tavalla, kuinka lähellä perikatoa ihmiskunta nyt elää. Karibianmeren kriisin .sel- -vittelyn pitäi-si siis johtaa välittömästi kylmän sodan likvi-doimiseen; ydinasekokeiden kieltämiseen, ohjustukiase-mien purkamiseen,, toisten kansainvälisten kiistakysymysten sopimiseen sekä ylei- :5en ja täydellisen aseistariisuntasopimuksen allekirjoittamiseen. Tämän vähempi ei nykyoloissa riitä. Ja'sen hyväksi on vaadittava, että liittohallituksemme sanoutuu täydellisesti irti Washingtonin sanelemasta sekantumatta sen sisäi.siin asioihin, olla hyökkäämättä Turkin alueelle, olla antamatta alueita sitä vastaan tähdätyille hyökkäyksille ja tulemme myös pidättämään niitä jotka suunnittelevat hyökkäystä Turkkia vastaan joko omilta tai Neuvostoliiton aluefta . , . Ylidysvallat tulee antamaan sa-tur- Hchinki. — Suomen YKssa oleva suui-lähettiläs, Ralph E nc ke''l käytti äskettäin Kiinan cdus-tusky. syniyksen käsittelyn alettua täysistunnossa seuraavan puheenvuoron: Kaikki on jo sanottu useita vuosia sit>en Kiinan edustusta koskevasi aasia.sta ja minuMa on tuskin mitään lisättävää niihin käsi. 1 hallituksia. Jo kolmetoista vuotta; t i tcn nykyinen järjestelmä tuli i voimaan Kiinassa. . j 1 Keskusteluissamme on usein ko-j irosteltu, että tämän kysymykseni 1 pikainen ratkaiseminen on ehdotto- ! mah välttämätön, koska se koskee '600 miljoonan asukkaan maata. On t myös viilattu siihen, että Kiinan | ja eräiden sen naapurien Yhteensä - •_ Sfi,786.70 tyksiin," Joilleen ^^^^ mi- ! syntynyt riita niiden yhteisistä I assakaan pääkysymyksessä, joista niillä on ollut tilaisuus jo monta 'ajoista, ja on niin ikään huomau-[ keskusteli in kolmipäiväisessä , m i - mantapaisen lausunnon myös vallisuusneuvoston puitteissa. Se tulee julistamaan, että Yhdysvallat kunnioittaa Kuuban rajojen ja itsenäisyyden koskemattomuutta ci tule sekaantumaan, sen sisäisiin asioihin, ei tule itse. hyökkäämään] Kuubaan eikä tule antamaan alueita j j hyökkay.sjoukkojen käytettäväksi,, ja i tulee myös pidättämään niitä jotka saattavat suunnitella hyökkäyksiä; Kuubaa vastaan, joko Yhdysvallois- j ta tai muista Kuuban naapurimais- j ta. , i Tätä varten tarvitaan luonnolli- j sesti jonkinlaista aikarajoitusta. So- I ker>aa. Viime joulukuussa, kun saatoimme vihdoin ryhtyä asian kä. sittelyyn, sanoin, mistä syistä Suomen valtuuskunta piti väittä, mättömänä, että Kiinan hallituksen todelliset edustajat istuisivat täällä parissamme. Emme ole varmastikaan ainoat ,joiden mielestä eräs ehto YK:n tehtävien asiulliscllc hoitamiselle on, että kaikki valtiot ovat täiillä edustettuina. Olemme halunneet ja \^inect myötävaikuttaa kannat.amamme yleismaailmalli-suuden periaatteen soveltamiseen ENGLANNIN JA EECn NEUVONPITO HIDASTA Bryssel — Englanti ja kuutos- telijat olivat eri mieltä ja siirsivät välillä ; maat eivät päässeet tuloksiin aino- lisäkeskustelut myöhemmin pidettä-, vään ministeri'ason konferenssiin. Yhteismarkkinoita lähellä olevis- : sa lähteissä sanottiin, e t t ä tpiveflt siitä,V että neuvottelut olisi saatu,, päätökseen ennen ensi kevät ä . ; oli-^ vat nyt lopullisesti rauenneet: lettu, että käsittelemme täällä j.nisterikonferenssisa; joka. phällyi i n s c i l a a,<:ioita. joiden asianmukai-j Brysselissä lauantaina, j nen ratkaisu edellyttää, että k a i k k i ! Englannin maatalouf.a koskevas- ! suurvallat ottavat osaa päätöksiin i sa kysymyksessä torstaina synly-i ja sitoutuvat niitä kunnioittamaan.! ncen kuolleen pisteen jälkeen, Eng- ^ M E U V O T T E L U T J U U T T U I V AT I Nämä ovat epäilemättä tärkeitä n ä - : lännin pääneuvottelija Edward ' . i kökohtia. I Tärkeätä kuitenkin on. että kaik- MAATALOUSKYSYMYKSIIN Heath ja kuu csmaiden ministerit saavuttivat vain vähäistä edistystä i Englannin ja yhteismarkkinoitten i k i kansat,, niin suuret kuin pienet-j keskusteluissaan järjestelyistä In-1 väliset neuvottelut eivät ole tuot-olisivat täällä edustettuina todel- ! tiaa, Irakistani.", ja Ceylonia varten, j taneel tuloksia maa alouskysymyk-listcn ja asianmukaisten valtuutel-! ja käsitellessään tavaralajeja, jois-] sessä ja ministerit ovat päättäneet tujcn edustajiensa kautta. J ä r j e s - sa Englanti on pyytänyt tulliva-[jatkaa as:an käsittelyä ministeri-tömnie tulisi täsmällisesti ja oikein i pauMa. • heijastaa maailman kuva sellaisena I Alhoa todella huomattava paukuin se todellisuudessa on. pikaamme aikamäärä.stä, multa ä l - | On ilman muuta selvää, että käämme viivytelkö, , sanokaamme j yleismaailmallisuus edellyttää, että kaksi tai kolme viikkoa ja korkein-} Y K : n toimintaan osallistuvat valtaan kuukausi | Antakaamme kansoille , ilosanoma . . . että .sopimukseen on päästy ydinasekokeiden lopettamisesta . . . K E N N E D Y N K I R JE I I R U S n T S I I E V I L L E 1 Olen lukenut suurella huolella kir- ' jee^nne lokakuun 26 p:Itä missä esi-i tätte ongelman nopeata ratkaisua. Ensimmäinen seikka, mikä on tehtävä, on kuitenkin se, että työ hyök-käysaseiden tukikohtien rakentamiseksi lopetetaan,, ja että hyökkäys- — Miiiä talpahtuu Euroopassa Aasiassa. Australiassa ia liinii- Mllii pallonpuoliskolla? Luke- Uiuskunnat tosivsiallisesti edusta- maila VAPAUTTA pääsee siitä vat asianomaista vallassa olevia I «olville. j tös, joka neuvotteluissa saatiin aikaan, oli se, e t t ä laajentunut yhteisö aloittaisi neuvottelut laajoista kauppasopimuksista In ian. Pakistanin ja Ceylonin kanssa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuu Englanti on liittynyt yhteisöön. Kaikissa muissa kohdin neuvot-konferenssissa marraskuun puolivälissä.. . • Kuutosmaat huomauttivat, että Englannin on heti jäsepeksl tultur aan luovuttava nykyisestä maanviljelijöiden tukijärjestelmästään ja-siirryttävä kuluttajien taloudelliseen tukemiseen. Englannin pääneuvottelija Ed- (Jatkuu sivulla 4) PÄIVÄN PAKINA Miltei yl(sinään "oikeassa tahdissa"? lainvastaisen toiminnan johdosta. kuin luttolalsia. Jos Hrushtshev ha- Kifkkojen maailmanneuvosto, jos- luaa puolustaa Kuubaa, iiänen ei> sa on edustettuna 53 maan protes-j tarvitse tehdä sitä Kuubassa, jossa' tanttiset. ortodoksiset ja anglikaani- Neuvostoliitto on mitätön sotllaalli- Torontossa ilmestyvä linen lehti on siinä onnellisessa ase-aseet tehdään toimintakyvyttömiksi ^^^gga. että .se voi sanoa olleensa Y K : n valvonnan alaisuude.s.sa. Olettaen, että tämä tehdään nopeasti, minä olen antanut New York-is. sa oleville edustajilleni ohjeet, joiden mukaan he voivat . työskennellä tämän viikonvaihteen ajkana — yhdessä vt. pääsihteerin ja teidän edustajanne kan£.sa — Kuuban ongelman nopea-n- ratkaisun hyväksi lokakuun 26 p:n kirjeenne perusteella. Olen myös lukenut kirjeestänne avainasemassa olevat ehdotuk.set — jotka tuntuvat yleisesti hyväksyttäviltä, kuten minä ne käsitän — seuraavasti: 1. Te suostutte niiden aseiden poistamiseen Kuubasta Y K : n valvonnan kylmän sodan ohjelnriasta ja alaisuudessa ja otatte tehtäväkscn- _„v,f, „ X 1 , . . . . ne. ette se laisia aseita varata vas- ryhtyy tukemaan kaikkia niitä » . i . „ . . ^ _ „ t r . . . . ^ „ „. 3sityksiä ja edesottamisia — huoUniatta siitä mistä ne tulevat tai kuka,niitä esittää — jotka jouduttavat rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteiden toteuttamista ja sen pohjalle rakentuvaa aseistariisuntasopimusta. Tilatkaa Vapaus! ta isui^dessa Kuuballe. 2. Me puolestamme suostumme . , . a) poistamaan nopeasti nyt voimassaolevat saartotoimenpiteet; b) annamme takeet siitä ettei Kuubaan hyökätä. Olen vakuuttunut siitä, että Länti.«.en pallonpuoliskon muut maat ovat valmiina menettelemään samoin. Jos te annatte edustajallenne samanlaiset ohjeet, silloin el ole mitään syytä, miksi näitä järjestelyjä cl voida toteuttaa pari.ssa päivässä. miltei yksinään "oikeassa tahdissa" Yhdy.svaltain rikollisten ja sotaisten edesottamisien tiimoilta Kuuban lähettyvillä. Ylisletlyään presidentti Kennedyn •'ensimmäi-stä lujaa otetta" toimitus-palstallaan, jenkkikiihkoilljoita kiihkeämpi torontolainen lehti sanoi pääkirjoituksessaan/siis pakinapalstalla mm. seuraavaa: v "Jotta USAn presidenttiä ja hallitusta on -kaikkien oikeudenmukaisuuden ja vapauden ystävien kiitettävä siitä, että vihdoinkin USA yrittää käyttää voimaansa .. . . "Ja toivokaamme lisäksi, että tarha toiminta johtaisi lopuksi Venäjän orjuuttamien kansojen vapaut-tami. scen ja kommunismin katoamiseen . ikuisuuden mustaan yöhön." Siinäpä sitä on "toivoa" kerraksi! J a toivossa on kaiketi hyvä elää. Mutta tosiasiat, ovat äärettömän itsepintaisia ja tosiasia on, että niin rikollisesti, laittomasti ja miellval-tai. sestl kuin Wa.shington Kuuban ta-pViukses. sa on, menetellytkin, se veti siinä kuitenkin lyhemmän tikun poliittisesti. Oli vain onni onnettomuus de.ssa, että VVashlngtonin. vastapelurit Moskovassa ovat viisaampia ja suomenkie-, vastuuntuntoisempia miehiä siinä määrin, ettei Pentagonin korskeille sotaherroille ja siinä yhteydessä koko, ihmiskunnalle käynyt sen huUuniT min — sillä selvää on. että USArh sotilaallinen ylivoima, mistä on niin paljon kerskuttu, on Ilmeisesti historiaa "viimetalvisista lumista''. Mutta mitä sanovat muut ihmiset Yhdysvaltain edesottamlsista? ; Meidän oma hallituksemme, ikävä .sanoa, antoi "diplomaattisen" kannatuksensa Kennedyn sotasäarrolle. Mutta vaikka esim. ulkoministeri Greenilta asiaa tiukattiin moneen kertaan kansallisen TV-haastattelun yhteydessä viime viikolla, hän kieltäytyi antamasta minkäänlaista vastausta siitä, "menettellkö Yhdysvallat kansainvälistä lakia rikkoen?" Kuinka hän olisi voinut siihen vastata? •.• Samoin menettellvät monet muut Yhdysvaltain liittolaismaiden hallituksetkin. NATO-Uiton ulkopuolella olevien maiden hallitukset ollva tsen sijaan melko yksimielisiä siltä, että Yhdysvaltain uhkaamat toimenpiteet toisten maiden laivoja vastaan avomerellä loukkasivat kansainvälisen oikeuden periaatteita, kuten asian esitti m.m. Ruotsin halliius. ; Rauhanliike kautta maailman pro-liv «toi tämän yksipuolisen jn selvästi set kirkkokunnat, tuomitsi Genevessä julkaistussa lausunnossaan Wash-ingtonin sotaiset toimenpiteet Kuu-i baa va.staan. Nobel-palkinnon saanut brittiläinen lordi Russell sanoi avoimesti, että Yhdysvaltain saarto edustaa laitonta ja moraalitonta tekoa. Suuret brittiläislehdet. kuten ca-nadalaislelidetkin, tekivät joissakin tapauksissa huulipa'velusta "liittolaismaalle", mutta käytännön kannalta tuomitsivat W:ashingtonln nen tekijä. Hän voi tehdä niin Turkissa, Persiassa tai missä muualla tahansa sivunäyttämöllä. . "Meidän: amerikkalaisten pitäisi ymmärtää nämä tosiasiat, koska olemme joutuneet sotilaalliseen kriisiin Kuuban kanssa: Siihen saakka, kunnes amerikkalaiset ymmärtävät-nämä asiat, he ajattelevat, tuntevat ja äänestävät sellaisen maaihnanku-van' mukaan, jota; ei enää ole ole-" massa. Nykyisessä maailmassa Y h - . dysva 11a t ei ole enää kaikkivaltias. hyökkäyspolltiikan Kuubaa . ja mul-_^en takia se ei voi saattaa voimaan ta maita vastaan. ^ _ Myös YhdysvalloistJi kuultiin va-roituk. sia. jotka sopivat "kommunismin häviämistä" . toivoville piireille niin Torontossa kuin muuallakin. Esimerkiksi hyvin tunnettu yhdysvaltalainen sanomalehtimies Walter Lippman viittasi viimeviikkoisessa artikkelissaan siihen, että jos "ohjukset" Kuubassa ovat vaaraksi Y h dysvalloille, niin Turkissa ja muissa Euroopan maissa olevien ohjusten täytyy olla vaaraksi Neuvostoliitolle. Mr. Lippmann kirjoitti varottaen: "Jos käytämme väkivaltaa miehit-tääksemme tai saartaaksemme Kuuban, meidän on oltava valmistautuneita johonkn samantapaiseen Turkin lähistöllä tai jossakin muussa .samanlaise.s.sa paikassa NeuvostoUl-ton rajojen lähellä. Nämä meidän eteentyönnetyt tukikohtamme, jotka ovat miltei vanhentuneita raskaine pommittajakonelneen ja ohjuksineen, ovat pikemminkin pantteja Monroen-oppla läntisellä ja Tnuna-nin oppia itäisellä pallonpuoliskolla." Näin kirjoitti vastuuntuntoinen, maailmankuulu porvarillinen sanomalehtimies. Mutta "Toronton suomenkielinen lehti elää muinaisuuden- muistoissa esittäen hurskaita toivomuksia, joilla ei ole kerta kaikkiaan mitään yhteyttä nykyajan t ö -' dellisuuden kanssa. Onneksi meille ja koko ihmiskunnalle, Neuvostoliitto ei käyttänyt nH-t ä suuria sotilaallisia mahdollisuuksiaan, joihin Lippman kirjoituksessaan viittasi, vaan itoimi harkiten rauhanasian hyväksi, mikä koitui Ja voi koitua entistä suuremmassa määrässä niin Neuvostoliiton kuin Yhdysvaltainkin kansan ja koko ihmiskunnankin yhteiseksi -hyväksi, s i l lä rauhanasian voitto el ole nykyoloissa minkään yhden maan, vaaa koko ihmiskunnan voitto. — Kiin.säkour».
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 1, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-11-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621101 |
Description
Title | 1962-11-01-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, marrask. 1 p. —Thursday, Nov. 1, 1962 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Est&bllshed Nov. 6. 1917' Bditor: W. Eklund Manager: E. Suksi Telephones: Office OS 4-4264 — Published thrice weekly: .Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd.. 100-1Q2 Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canac^. Mailing address: Box 69 Advertising rates upon application. translations tree of charge. Authorized as second c^ass mail bytlie Post Office Department. Ottawa, and for payment of pos,tage in casli. TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $425 USA:ssa: 3 kk. 2:50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 -CANADIAN LANGUAGEPRESS Järjen ja rauhan voitto Karibianmeren kriisin kohokohta on sivuutettu ja koko ihmiskunta hengittää nyt helpommin. __ Hiuskarvan varassa olli^t sodan vaara saatiin torjutuksi ja sen johdosta me saamme nyt elää ja työskennellä paremman, rauhanomaisen huomisen puolesta. Kauhean sodanvaa-^ ran torjuminen on myös antanut propagandamestareille tilaisuuden tai oikeammin vaatimuksen "selittää", kuka siinä kahakassa "voitti" ja kuinka paljon. Itsestään selvää on, että -kylmän sodan jatkamisen ja kuumentamisen puolella olevat Suuren Rahan lehdet ovat eräitä kunnioitettavia poikkeuksia lukuunottamatta täällä Canädassakin näkevinään, että Yhdysvaltain aiheuttama ja järjestämä Karibianmeren kriisi päättyi "suureen voittoon" presidentti Kennedyn hyväksi. . Meidän vakaa käsityksemme on kuitenkin, että tämä kriisi päättyi järjen ja rauhan voittoon — koko ihmiskunnan edun ja elinmahdollisuuden jatkumisen voittoon — eikä sitä suinkaan saavutettu Washingtonin sotaisten hallitusherrain ansiosta, vaan heistä huolimatta. MITÄ SITTEN TAPAHTUI? Yhdysvaltalaiset kenraalit, poliitikot ja ns. valtiomiehet ovat viimeaikoina puhuneet sotaisen julkeasti, että Kuuban pääministeri Fid^l Castro on "luuna USAn kurkussa", ja että niin kauan kuin tämä "luu on kurkussa", ei Yhdysvallat ole turvassa. Toisin sanoen nämä sotaiset poliitikot ja ken-raaht vahvistivat Kuuban vallankumoushallituksen syytökset, että Yhdysvallat valmisteli uutta, entistä suurempaa hyökkäystä Kuubaa vastaan. Tosiasiassa tämä hyökkäysval-mistelu oli mennytjo niin pitkälle^ että yhdysvaltalaiset poliitikot, aina puolustusministeriä myöten antoivat etukäteen julistuksia, että voi tulla tilanne, missä Yhdysvaltain täytyy toimia yksipuolisesti, omia liittolaisiakaan kuulematta ja heidän kanssaan neuvottelematta. Tämä on se todellinen tausta, jota vastaan on katsottava Karibianmeren tapahtumia, mikäli haluamme niitä oikeassa valossa nähdä ja ymmärtää. Vielä pari viikkoa sitten Yhdysvaltain hallituskin myönsi; että Kuubassa ei ollut "hyökkäysvälineiksi" sanottuja ohjuksia. Mutta ilmeistä on, että kun sodan uhka, jota vastaan Fidel Castro moneen kertaan vetosi, tuli entistä lähemmäksi, Ki^uba pyysi ja sai Neuvostoliitosta nykyaikaisia aseita uuden hyökkäyksen torjumiseksi. Ja mikä on .tilanne nyt, jolloin Neuvostoliitto suostui yhtäällä, että se purka nämä välineensä ja kotiuttaa ne Kuubasta, ja Yhdysvallat toisaalla suostuu antamaan, lupauksen, että se ei liittolaisineen hyökkää Kuubaan. Vastaus on ilman muuta selvä. Tilane on nyt parantunut siinä määrin, että Kuuban kansa saa nyt ensimmäisen kerran pitkään aikaan ruveta nukkuman yönsä rauhassa alati uhkaavaa ulkomailta-järjestettyä hyökkäystä pelkäämättä. KENEN ANSIOSTA? Yhdysvaltalaiset ja myös Washingtonin sotapolitiikkaa myötäilevät canadalaiset valtalehdet ovat tehneet suuren numeron siitä, että Neuvostoliitto suostui viemään ohjuksensa pois Kuubasta; Se oli Yhdysvaltain voimapolitiikan ja päättäväisyyden avulla saatu suuri voitto presidentti Kennedylle, on meille sanottu. Itsepetos ei kuitenkaan auta ketään. .Merkillepantavaa nimittäin on^ että nämä Kennedyn "suuresta voitosta" pauhaavat piirit vaikenivat kuin hauta siitä, että tähän neuvostoliittolaisten ohjusten Kuubasta pois vientiin liittyy saumattomasti Yhdysvaltain hallituksen lupaus, että Kuubaan ei järjestetä enää hyökkäystä ja että saarto Kuubaa vastaan lopetetaan. Toronto Daily Starin yh-dysvaltalaismielinen kirjeenvaihtaja Martin Goodman esitti tämän puolen asiasta Washingtonista viikon alussa lähettämässään uutiskatsauksessa seuraavasti: "Neuvostoliiton perääntyminen ei edusta ehdotonta antautumista. Kennedy voi välttyä ohjusvaaralta, mutta propagandan ja subversiivisuuden 'voimana tulee Kuuba olemaan ja Yhdysvaltain täytyy oppia elämään sen kanssa. "Ensimmäisten iloisten vaikutteiden jälkeen yhdysvaltalaiset viranomaiset ovat harkinneet asiaa uudelleen. Sen perusteella he ovat viitanneet, että Yhdysvaltain voitto ei ollut totaalinen ja varmastikaan kylmän sodan laajassa' mit-takaavasas se ei ollut ratkaiseva . . ." MINKÄLAINEN KUVA JÄI IHMISKUNNALLE? Erittäin tärkeänä seikkana voidaan pitkän tähtäimen ohjelman pohjalla pitää sitä, minkälainen yleiskuva jäi ihmiskunnalle tästä kriisistä. Mikäli Neuvostoliitto rauhanrakkaudessaan ja halussaan välttää provokatioita, oli valmis ottamaan käytännöllisissä kysymyksissä ensiaskeleita niin, että Washingtonin perääntyminen sotavalmisteluistaan tuli sekä helpommaksi että pa-kottavammaksi, sitä tuskin voidaan lukea Hrushtshevin "synniksi" tai heikkoudeksi. Päinvastoin Hrushtshevin päättävä esiintyminen rauhan puolesta sai maailmanlaajuisesti suurta ihailua ja kannatusta. Tämä ihailu ja kannatus ilmeni jopa presidentti Kennedyn lausunnossa, missä hän viittaa Hrushtshevin "valtiomiesmäisyyteen". Pitkän tähtäimen kannalta katsoen uskomme, että Neuvostoliiton hallituksen osoittama rauhanrakkaus ja valmeus osaltaan myönnytystenkin tekoon mikäli siten saatiin, rauhan hyväksi myönnytyksiä vastapuoleltakin, tulee nostamaan ja kohottamaan neuvostomaan arvonantoa kautta maailman; Mutta myös Kennedyn myönnytykset kohottavat osaltaan USA:n arvovaltaa. Totta on, että Yhdysvaltain liittolaismaiden hallitukset antoivat muodollisen tukensa ja kannatuksensa Yhdysvaltain yksipuolisesti järjestämälle saarrolle Kuubaa vastaan, L-Saksan NATO-politiikalle takaisku B e r l i i n i . — DDRn ammattiylidis-tysliike tarkkailee tyytyväisyyden tgntein tänään Hannoverissa päättynyttä Länsi-Saksan ammattiylidis-tysliittojen kuudetta liittokongres-sia. Kokouksen enemmistön tuella telityjä päätöksiä pidetään voittona Länsi-Saksan työväenluokalle ja häviönä sille oikeistosiiveile, joka painostusta, palopuheita ja uhkauksin käyttäen yritti tehdä liittotasaval^ lan ammattiyhdistysliikkeestä Ade-nauerin NATO-politiikan tukipylvään. Erikoisen ilohduttavana pidetään lii*.tokongressin päätöstä vastustan liittohallituJcsen hätälakeja aina yleislakkoon asti, päätöstä vastustaa Länsi-Saksan armeijan varustamista atomiaseilla sekä kaikkien valtioiden päämiehille lähetettyä vetoomusta keksiä keinoja maailman nykyisen kriisifilanteen selvittämiseksi rauhanomaisin eikä sodan keinoin. Yhdeksi suurimmista oikeistosiiven tappioista lasketaan ammatillisen keskusjärjestön periaateohjelman muuttaminen, joka oli esitetty suoritettavaksi tässä kokoukses.?i). Kuudes liittokokous jätti asian pöydälle ja päätti kutsua vuoden kuluessa koolle errikoiskbkouksen käsittelemään kyseenä olevaa asiaa. Nyt on 6 miljoonan Länsi-Saksan ammattiyhdistysliikkeen jäsenen vuoro sanoa, mikä on oikein, miKä väärin j a ilmaista mielipiteensä ylimääräisessä kokouksessa snnovat äkäläiset ammattiyhdistysliikkeen asiantun'.ijat. Thaimaan myrskyissä kuollut 1,000 ihmistä HRUSHTSHEVIN «IRJE KENNEDYLLE , Olen lukenut suurella mielihyvällä mr. ThantlUe vastaukseksi lähettä-niänne kirjeen missä annetaan ymmärtää, että ryhdytte toimenpiteisiin yhteyksien välttämiseksi meidän laivojemme kanssa,, siten välttäen korjaamattoman kohtalokkaat seuraamukset. Teitä on huolestuttanut se tosiasia, että me ' olemme varanneet Kuuballe aseita, lujittaaksemme sen puolustuskykyä — niin, aivan siten, sen , "puolustuskykyä", sillä huolimatta siitä;' mitä aseita sillä on, Kuuba ei voi olla tasa voimainen rinnallanne . . . - Meidän tavoitteenamme on ollut ja on edelleenkin Kuuban avustaminen. -Ja k_ukaan ei voi kieltää meidän motiivimme humaanisuutta, sen tavoitteena on auttaa Kuubaa niin, että se voi elää rauhassa ja kehittyä kansansa tahdon mukaisesti.. Te haluatte turvata maanne. Se on ymmärrettävää, mutta myös Kuuba haluaa sitä samaa. Kaikki maat haluavat turvallisuutta . . . Teitä huolestuttaa Kuuba. Te sanotte sen huolestuttavan teitä siksi, että se on vain 90 mailin päässä Amerikan rannikolta. Mutta. Turkki on naapurimme -. . . Katsotteko te sitten, että teillä on oikeus vaatia turvaa maallenne ja niiden aseiden poistamista, joita te pidätte hyökkäävinä, tunnustamatta meille samanlaisia oikeuksia? . ; . Tämän vuoksi minä esitän seuraavat ehdotukset: Me suostumme niiden väUneiden poistamiseen Kuubasta Joita te pidätte hyökkäävinä, me suostumme tekemään sen ja annamme sen lupauksen YKssa. , , Teidän edustajanne tulee puolestaan antamaan sellaisen lausunnon, että Ylidy!5va'lat huomioiden Neu-} olemas.sa edesvastuuttomia ihmisiä, vostoliiton huolestuneisuuden, tulee i jotka haluaisivat järjestää nyt hyök^ maailman muissa osissa, missä jän-poistamaan samanlaiset välineet i käyksen Kuubaa vastaan. Jos me j nity.s johtaa re.surssienhaaskaami- Turkista . . . • i ryhdymme käytännöllisiin töimenpi- f seen sotavarusteiden hyväksi. Sopikaamme ajasta, mikä tarvi- TällaUien ratkaisu maailman Jän-nitystilanteen huojentamiseksi antaisi meille mahdollisuuden työskennellä yleisemmän sopimuksen hyväksi "toisten aseiden" kohdalta xnOda viittaatte julkaistussa kirjeessänne. Minä haluaisin sanoa, että Yhdysvallat on hyvin kiinostunut Jänni-: tyksen lieventämisestä ja varustelukilvan lopettamisesta. Ja jos teidän kirjeenne tarkoittaa, että te olette valmis keskustelemaan NATOn ja Varsovan liiton irtaantumisesta (de-tente), me olemme täysin valmiita liittolaistemme kanssa kuuntelemaan sel'alsia ehdotuksia. HRUSHTSHEV KENNEDYLLE Olen saanut kirjeenne lokakuun 27 p:ltä 1962. Minä ilmaisen tyydytykseni ja kiitollisuuteni siltä suhteellisuudentajusta, smimärtämyksestä ja vastuunalaisuudesta, mikä on kannettavananne . . . Minä kunnioitan Ja luotan lausuntoonne lokakuun 27 päivältä 1962, että mitään hyökkäystä ei tcJhdä Kuubaan, että mitään invaasiota ei tapahdu, ei vain Yhdysvaltain toimesta, vaan ei minkään muunkaan läntisen. pallonpuoliskon maan toimesta, kuten kirjeessänne osoitetaan. Tämän huomioiden, ne vaikutteeti Joiden perusteella annoimme sellaista apua Kuuballe, eivät ole enää tekijöinä. Siksi olemme antaneet upseereillemme ohjeet — ja ne välineet, kuten: olen jo aikaisemmin osoittanut, ovat Neuvostoliiton, upseerien käsissä — lopettaa niiden välineiden asemien rakentaminen ja aloittaa niiden purkaminen Ja Neuvostoliittoon palauttaminen . . . Minä olen tyydytyksellä huomioir nut, että te olette vastannut myönteisesti'toivomukseeni . Herra Presidentti, minä luotan sateisiin nUden välineiden purluuiii-seksi Ja Kuubasta pois lähettämiseksi . me haluamme samalla vakuuttaa Kuuban kansalle, että me olemme sen rinnalla emmekä pe-rääny vastuunalaisuudestamme Kuuban kansan avustamisen suhteen. Olemme vakuuttuneita, että kaikkien maiden kansat, kuten tekin, herra presidentti, tulevat ymmärtämään minua oikein. Me emme ole peloiteltava kansa. Me haluamme vain rauhaa . ; . Me arvostamme rauhaa ehkä enemmän kuin toiset kansat, sillä me sahnme kokea Ihlr-vittävän sodan Hitler^ vastaan, mutta meidän kansamme ei horjU; valkeuksien edessä. Meidän kansamme luottaa hallitukseensa ja. me vakuutamme omalle 'kansallemme ja koko maailmalle, että neuvostohallitus ei anna provosoida itseään sotaan. Mutta Jos provokaattorit aloittavat sodan, he eivät tule välttämään sodan vakavia seuraamuksia. Me olemme kuitenkin vakuuttuneita että j ä r ki voittaa-. . . PRESIDEN-ari KENNEDY HRUSHTSHEVILLE Mhiä tervehdin puheenjohtaja Hrushtshevin valtiomiesmäistä päätöstä tiikikohtien rakentamisen lopettamiseksi Kuubassa, hyökkäys-aseiden purkamiseksi Ja niiden palauttamiseksi Neuvostoliittoon Y K :n valvonnan alaisuudessa. Tämä on tärkeä Ja rakentava panos rauhan hyväksi. Rehti toivomukseni on, että maailman hallitukset. voivat Kuuban kriisin ratkaisun perusteella kiinnittää kiireellisen huomionsa varuste-lukilpailun lopettamisen Ja Jännityksen lieventämisen pakoittavlin seikkoihin. Tämä koskee sotilaarista yhteyttä naanne. Mutta toisella puolen on i Varsovan liiton ja NATO-liiton maiden kesken sekä muita tilanteita Bangkoko. -r- Kokonainen thaimaalainen kylä ja sen 500 asukasta hävisi mereen myrskyissä. Jotka riehuivat Etelä-Thaimaassa viime vii-1 taan tämän toteuttamiseksi. Ja sen •^0"»- i jälkeen Y K : n turvallisuusneuvoston I j^ijji^an puolella: Nakom Srithamrajin maakunnan j hyväksymät jäsenet voivat tarkastaa j - — :—^-—'. v. • kuvernööri ilmoitti, että kylä sijaitsi lupausten täyttämisen paikan päällä. pienellä mereen pistävällä niemellä Luonnollisesti on tarpeellista saa- Thalmaan lahdella. Joka oh myrskyn j da Kuuban ja Turkin hyvak-symi-keskipisteenä. nen . . . Sisäministeri, keiiraali Prapas Me tulemme antamaan Y Kn Charusathien sanoi, että yksistään! turvallisuusneuvoston puitteissa lau-j mainitussa maakunnassa oli 600 ih- sunnon jonka mukaan Neuvostoliit-mistä saanut surmansa. Epävirallisten laskujen mukaan noin 1,000 ih- YKn HEIJASTETTAVA MAAILMA TODELLISENA IVARI FINBERG, Mokomon, Ont;, lahjoiUaa $1.00 Vapaaden Hekin liyv$ksi. ^ . , « Af^itä on täällä Vancouver^sa kaksi si^i^ä keinat^9U-iä«^% olevaa PPRIL^ISTA JATKJ$4, iott^% liibetämme doi|irin mi«|)f;«l9 eU yhteen-^^ si| >2.0Q Vapauden jäi tieitlp h y v ä s i ja haaMammf sfiiif^yat: Emil Keto la Akseli Kaiigtu/ Fojrt ^iUiam, Ont., t^tiemäjjn saidoin tai pa- 'remmin.;.. . AINI GRUNDSTEN NICKIN KANSSA, Wbi(efi8li,> QnU, vastaavat $5A0 mm. Salmisen haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi. INGRID J A ROBERT B E L V E A L , Sointula, B.C., vastaavat $2.0U AAnie ja Urbo Tynjälän haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi. NGRAiA JA ALBERT WILLIAMS, Sointula, B.C., vastaavat $2.00 Annie ja Urho Tynjälän haasteeseen. JANET JA TEUVO TANNEi;, Sointula, B C, vastaavat $5.00 EUen ja Eino Pakkalan haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi. ETIIEL JA BILL ANDERSON, Sointula, B.C., vastaavat $L0O Ellen ja Eino Pakkalan haasteeseen. A U N E J A CHARLIE PAKKALA, Sointula, B.C., vastaavat $3.00 Ellen ja Eino Pakkalan haasteeseen. JENNY JA EMIL RAUNIO, Lady.smith,/B.C., vastaavat $4.00 Eini ja Vie. Niemen sekä Lyyli Pesosen haasteisiin Vapauden jo^ Liekin -hyväksi. - JACK LAKE, Ladysmith, B.C., vastaa $1.00 Taava ja Alex Mauriuk-: sen haasteeseen ja haastaa Elli ja Alex Muholan, Ladysmithista, B.C; JACK LAKE, Ladysmith, B . C , vastaa $L00 Vanhan hulenkaivajafn haasteeseen. ILMI ROINE, Ladysmith, B . C , vastaa $1.00 Olga Klemolan haas-teeseen. •. K MAKI, Sudbury, Ont., vastaa $5.00 Senja ja Edwin Suksen haas-. teeseen Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastaa II. Niemen, Cobaltisla/ Ont. ANTTI PASSI, South Porcupine, Ont., vastaa $5.00 Antti Kärkkäisen haasteeseen ja haastaa seuraavat: Vili Aho, Hoyle, Ont. ja Hugo* Koskisen, Night Hawk Centre, Ont. • :^ CSJ:n SOUTH PORCUPINEN OSASTON järjestämästä syntymä-- päiväpaarteista oli tuloja $60.00, jonka osasto ja ravintolatoimikunta lahoittavat Vapauden ja Liekin hyväksi. CSJ:nWANUPIN OSASTO, Wanup, Ont, vastaa $1000 saamiinsa haasteisiin ja haastaa kaikkia Jäi'jestömme osastoja vointinsa ja varojensa mukaan. \ V.- JA U.-SEURA VISA, Wanup, Ont., vatsaa $10.00 saamiinsa haasteisiin ja haastaa kaikkia Liittomme seuroja lah:oittamaan vointinsa, mukaan.. GRETA NURMI, Montreal, Que., vastaa $3.00 A Oksasen ja K. Niittymaan haasteisiin ja haastaa seuraavat: Elsi ja H. Poikki, Mont-, real, Que. sekä Edith ja J; Eklöf, Missisquoi Bay, Que. HILDA JA ARVI HOLM, HawkJunction, Ont., lahjoittavat $5.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja haastavat Vieno ja Kalle Jaakkolan, Wawa, Ont. FANNI JA LEN SEPPÄLÄ, Toronto, Ont, vastaavat $5.00 Aili ja;. Vie. Kosken haasteeseen ja haastavat seuraavat: Irja ja Anton Passi, South Forcupine, Ont., Hilja ja Kusti Pantala, Tarzwell, Ont. ja Kalle Kuusenaho, Balmertown, Ont. Kiitos haasteesta Aili ja Vie, NAISTEN KERHO, KIRKLAND LAKE, Ont., lahjoittaa $25.00 Vapauden ja Liekin hyväksi ja toivoo, että kaikki kerhot ja seurat lahjoittaisivat vointinsa mukaan sanavapauden turvaamiseksi. INGA S.\LO, Vancouver, B . C , vastaa $2.00 Bert Johnsonin haasteeseen ja haastaa, seuraavat: Kate Falk ja Se»ma Gröhn, Vancouver, B.C. Tässä katsauksessa $ 213.00 , Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu - - - - - 5,579.20 Liekissä julkaistut lahjoitukset -- - — _ - - 5,792.20 994 50 to antaa pyhän lupauksen kunnioit- j taa Turkin koskemattomuutta ja sen 1 mistä on saanut surmansa viime v i i - i rajojen loukkaamattomuutta; olla kon myrskyissä. mikä vei ihmiskunnan atomisodan partaalle. Mutta se ei tietenkään tarkoita mitään pysyvää kannatusta. Päinvastoin voidaan- todeta, että "laillisuu-- den" ja erikoisesti "kansainvälisen laillisuuden" puolesta peistä taittanut Yhdysvaltain hallitus joutui kansainvälisen oikeuden, kansainvälisten lakien ja YK:n sääntöjen rikkojana kerrassaan kestämättömään asemaan. MITÄ NYT? Kaikki järkevät ja hyvää tarkoittavat ihmiset tervehtivät sydämensä syvyydestä sitä, että Karibianmeren kriisi saatiin ratkaistuksi ilman sotaa. Kuten olemme yrittäneet ylläolevalla todistaa, tärkeätä ei ole loppukädessä se, kumpi maa "perääntyi" enemmän ja kumpi niistä teki "ensimmäisen" myönnytyksen. Tärkeätä on se, että järki voitti ja ihmiskunta pelastui atomisodan liekeistä. Mutta tämä kriisi osoittaa; kerrassaan— hälyyttä väliä tavalla, kuinka lähellä perikatoa ihmiskunta nyt elää. Karibianmeren kriisin .sel- -vittelyn pitäi-si siis johtaa välittömästi kylmän sodan likvi-doimiseen; ydinasekokeiden kieltämiseen, ohjustukiase-mien purkamiseen,, toisten kansainvälisten kiistakysymysten sopimiseen sekä ylei- :5en ja täydellisen aseistariisuntasopimuksen allekirjoittamiseen. Tämän vähempi ei nykyoloissa riitä. Ja'sen hyväksi on vaadittava, että liittohallituksemme sanoutuu täydellisesti irti Washingtonin sanelemasta sekantumatta sen sisäi.siin asioihin, olla hyökkäämättä Turkin alueelle, olla antamatta alueita sitä vastaan tähdätyille hyökkäyksille ja tulemme myös pidättämään niitä jotka suunnittelevat hyökkäystä Turkkia vastaan joko omilta tai Neuvostoliiton aluefta . , . Ylidysvallat tulee antamaan sa-tur- Hchinki. — Suomen YKssa oleva suui-lähettiläs, Ralph E nc ke''l käytti äskettäin Kiinan cdus-tusky. syniyksen käsittelyn alettua täysistunnossa seuraavan puheenvuoron: Kaikki on jo sanottu useita vuosia sit>en Kiinan edustusta koskevasi aasia.sta ja minuMa on tuskin mitään lisättävää niihin käsi. 1 hallituksia. Jo kolmetoista vuotta; t i tcn nykyinen järjestelmä tuli i voimaan Kiinassa. . j 1 Keskusteluissamme on usein ko-j irosteltu, että tämän kysymykseni 1 pikainen ratkaiseminen on ehdotto- ! mah välttämätön, koska se koskee '600 miljoonan asukkaan maata. On t myös viilattu siihen, että Kiinan | ja eräiden sen naapurien Yhteensä - •_ Sfi,786.70 tyksiin," Joilleen ^^^^ mi- ! syntynyt riita niiden yhteisistä I assakaan pääkysymyksessä, joista niillä on ollut tilaisuus jo monta 'ajoista, ja on niin ikään huomau-[ keskusteli in kolmipäiväisessä , m i - mantapaisen lausunnon myös vallisuusneuvoston puitteissa. Se tulee julistamaan, että Yhdysvallat kunnioittaa Kuuban rajojen ja itsenäisyyden koskemattomuutta ci tule sekaantumaan, sen sisäisiin asioihin, ei tule itse. hyökkäämään] Kuubaan eikä tule antamaan alueita j j hyökkay.sjoukkojen käytettäväksi,, ja i tulee myös pidättämään niitä jotka saattavat suunnitella hyökkäyksiä; Kuubaa vastaan, joko Yhdysvallois- j ta tai muista Kuuban naapurimais- j ta. , i Tätä varten tarvitaan luonnolli- j sesti jonkinlaista aikarajoitusta. So- I ker>aa. Viime joulukuussa, kun saatoimme vihdoin ryhtyä asian kä. sittelyyn, sanoin, mistä syistä Suomen valtuuskunta piti väittä, mättömänä, että Kiinan hallituksen todelliset edustajat istuisivat täällä parissamme. Emme ole varmastikaan ainoat ,joiden mielestä eräs ehto YK:n tehtävien asiulliscllc hoitamiselle on, että kaikki valtiot ovat täiillä edustettuina. Olemme halunneet ja \^inect myötävaikuttaa kannat.amamme yleismaailmalli-suuden periaatteen soveltamiseen ENGLANNIN JA EECn NEUVONPITO HIDASTA Bryssel — Englanti ja kuutos- telijat olivat eri mieltä ja siirsivät välillä ; maat eivät päässeet tuloksiin aino- lisäkeskustelut myöhemmin pidettä-, vään ministeri'ason konferenssiin. Yhteismarkkinoita lähellä olevis- : sa lähteissä sanottiin, e t t ä tpiveflt siitä,V että neuvottelut olisi saatu,, päätökseen ennen ensi kevät ä . ; oli-^ vat nyt lopullisesti rauenneet: lettu, että käsittelemme täällä j.nisterikonferenssisa; joka. phällyi i n s c i l a a,<:ioita. joiden asianmukai-j Brysselissä lauantaina, j nen ratkaisu edellyttää, että k a i k k i ! Englannin maatalouf.a koskevas- ! suurvallat ottavat osaa päätöksiin i sa kysymyksessä torstaina synly-i ja sitoutuvat niitä kunnioittamaan.! ncen kuolleen pisteen jälkeen, Eng- ^ M E U V O T T E L U T J U U T T U I V AT I Nämä ovat epäilemättä tärkeitä n ä - : lännin pääneuvottelija Edward ' . i kökohtia. I Tärkeätä kuitenkin on. että kaik- MAATALOUSKYSYMYKSIIN Heath ja kuu csmaiden ministerit saavuttivat vain vähäistä edistystä i Englannin ja yhteismarkkinoitten i k i kansat,, niin suuret kuin pienet-j keskusteluissaan järjestelyistä In-1 väliset neuvottelut eivät ole tuot-olisivat täällä edustettuina todel- ! tiaa, Irakistani.", ja Ceylonia varten, j taneel tuloksia maa alouskysymyk-listcn ja asianmukaisten valtuutel-! ja käsitellessään tavaralajeja, jois-] sessä ja ministerit ovat päättäneet tujcn edustajiensa kautta. J ä r j e s - sa Englanti on pyytänyt tulliva-[jatkaa as:an käsittelyä ministeri-tömnie tulisi täsmällisesti ja oikein i pauMa. • heijastaa maailman kuva sellaisena I Alhoa todella huomattava paukuin se todellisuudessa on. pikaamme aikamäärä.stä, multa ä l - | On ilman muuta selvää, että käämme viivytelkö, , sanokaamme j yleismaailmallisuus edellyttää, että kaksi tai kolme viikkoa ja korkein-} Y K : n toimintaan osallistuvat valtaan kuukausi | Antakaamme kansoille , ilosanoma . . . että .sopimukseen on päästy ydinasekokeiden lopettamisesta . . . K E N N E D Y N K I R JE I I R U S n T S I I E V I L L E 1 Olen lukenut suurella huolella kir- ' jee^nne lokakuun 26 p:Itä missä esi-i tätte ongelman nopeata ratkaisua. Ensimmäinen seikka, mikä on tehtävä, on kuitenkin se, että työ hyök-käysaseiden tukikohtien rakentamiseksi lopetetaan,, ja että hyökkäys- — Miiiä talpahtuu Euroopassa Aasiassa. Australiassa ia liinii- Mllii pallonpuoliskolla? Luke- Uiuskunnat tosivsiallisesti edusta- maila VAPAUTTA pääsee siitä vat asianomaista vallassa olevia I «olville. j tös, joka neuvotteluissa saatiin aikaan, oli se, e t t ä laajentunut yhteisö aloittaisi neuvottelut laajoista kauppasopimuksista In ian. Pakistanin ja Ceylonin kanssa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuu Englanti on liittynyt yhteisöön. Kaikissa muissa kohdin neuvot-konferenssissa marraskuun puolivälissä.. . • Kuutosmaat huomauttivat, että Englannin on heti jäsepeksl tultur aan luovuttava nykyisestä maanviljelijöiden tukijärjestelmästään ja-siirryttävä kuluttajien taloudelliseen tukemiseen. Englannin pääneuvottelija Ed- (Jatkuu sivulla 4) PÄIVÄN PAKINA Miltei yl(sinään "oikeassa tahdissa"? lainvastaisen toiminnan johdosta. kuin luttolalsia. Jos Hrushtshev ha- Kifkkojen maailmanneuvosto, jos- luaa puolustaa Kuubaa, iiänen ei> sa on edustettuna 53 maan protes-j tarvitse tehdä sitä Kuubassa, jossa' tanttiset. ortodoksiset ja anglikaani- Neuvostoliitto on mitätön sotllaalli- Torontossa ilmestyvä linen lehti on siinä onnellisessa ase-aseet tehdään toimintakyvyttömiksi ^^^gga. että .se voi sanoa olleensa Y K : n valvonnan alaisuude.s.sa. Olettaen, että tämä tehdään nopeasti, minä olen antanut New York-is. sa oleville edustajilleni ohjeet, joiden mukaan he voivat . työskennellä tämän viikonvaihteen ajkana — yhdessä vt. pääsihteerin ja teidän edustajanne kan£.sa — Kuuban ongelman nopea-n- ratkaisun hyväksi lokakuun 26 p:n kirjeenne perusteella. Olen myös lukenut kirjeestänne avainasemassa olevat ehdotuk.set — jotka tuntuvat yleisesti hyväksyttäviltä, kuten minä ne käsitän — seuraavasti: 1. Te suostutte niiden aseiden poistamiseen Kuubasta Y K : n valvonnan kylmän sodan ohjelnriasta ja alaisuudessa ja otatte tehtäväkscn- _„v,f, „ X 1 , . . . . ne. ette se laisia aseita varata vas- ryhtyy tukemaan kaikkia niitä » . i . „ . . ^ _ „ t r . . . . ^ „ „. 3sityksiä ja edesottamisia — huoUniatta siitä mistä ne tulevat tai kuka,niitä esittää — jotka jouduttavat rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteiden toteuttamista ja sen pohjalle rakentuvaa aseistariisuntasopimusta. Tilatkaa Vapaus! ta isui^dessa Kuuballe. 2. Me puolestamme suostumme . , . a) poistamaan nopeasti nyt voimassaolevat saartotoimenpiteet; b) annamme takeet siitä ettei Kuubaan hyökätä. Olen vakuuttunut siitä, että Länti.«.en pallonpuoliskon muut maat ovat valmiina menettelemään samoin. Jos te annatte edustajallenne samanlaiset ohjeet, silloin el ole mitään syytä, miksi näitä järjestelyjä cl voida toteuttaa pari.ssa päivässä. miltei yksinään "oikeassa tahdissa" Yhdy.svaltain rikollisten ja sotaisten edesottamisien tiimoilta Kuuban lähettyvillä. Ylisletlyään presidentti Kennedyn •'ensimmäi-stä lujaa otetta" toimitus-palstallaan, jenkkikiihkoilljoita kiihkeämpi torontolainen lehti sanoi pääkirjoituksessaan/siis pakinapalstalla mm. seuraavaa: v "Jotta USAn presidenttiä ja hallitusta on -kaikkien oikeudenmukaisuuden ja vapauden ystävien kiitettävä siitä, että vihdoinkin USA yrittää käyttää voimaansa .. . . "Ja toivokaamme lisäksi, että tarha toiminta johtaisi lopuksi Venäjän orjuuttamien kansojen vapaut-tami. scen ja kommunismin katoamiseen . ikuisuuden mustaan yöhön." Siinäpä sitä on "toivoa" kerraksi! J a toivossa on kaiketi hyvä elää. Mutta tosiasiat, ovat äärettömän itsepintaisia ja tosiasia on, että niin rikollisesti, laittomasti ja miellval-tai. sestl kuin Wa.shington Kuuban ta-pViukses. sa on, menetellytkin, se veti siinä kuitenkin lyhemmän tikun poliittisesti. Oli vain onni onnettomuus de.ssa, että VVashlngtonin. vastapelurit Moskovassa ovat viisaampia ja suomenkie-, vastuuntuntoisempia miehiä siinä määrin, ettei Pentagonin korskeille sotaherroille ja siinä yhteydessä koko, ihmiskunnalle käynyt sen huUuniT min — sillä selvää on. että USArh sotilaallinen ylivoima, mistä on niin paljon kerskuttu, on Ilmeisesti historiaa "viimetalvisista lumista''. Mutta mitä sanovat muut ihmiset Yhdysvaltain edesottamlsista? ; Meidän oma hallituksemme, ikävä .sanoa, antoi "diplomaattisen" kannatuksensa Kennedyn sotasäarrolle. Mutta vaikka esim. ulkoministeri Greenilta asiaa tiukattiin moneen kertaan kansallisen TV-haastattelun yhteydessä viime viikolla, hän kieltäytyi antamasta minkäänlaista vastausta siitä, "menettellkö Yhdysvallat kansainvälistä lakia rikkoen?" Kuinka hän olisi voinut siihen vastata? •.• Samoin menettellvät monet muut Yhdysvaltain liittolaismaiden hallituksetkin. NATO-Uiton ulkopuolella olevien maiden hallitukset ollva tsen sijaan melko yksimielisiä siltä, että Yhdysvaltain uhkaamat toimenpiteet toisten maiden laivoja vastaan avomerellä loukkasivat kansainvälisen oikeuden periaatteita, kuten asian esitti m.m. Ruotsin halliius. ; Rauhanliike kautta maailman pro-liv «toi tämän yksipuolisen jn selvästi set kirkkokunnat, tuomitsi Genevessä julkaistussa lausunnossaan Wash-ingtonin sotaiset toimenpiteet Kuu-i baa va.staan. Nobel-palkinnon saanut brittiläinen lordi Russell sanoi avoimesti, että Yhdysvaltain saarto edustaa laitonta ja moraalitonta tekoa. Suuret brittiläislehdet. kuten ca-nadalaislelidetkin, tekivät joissakin tapauksissa huulipa'velusta "liittolaismaalle", mutta käytännön kannalta tuomitsivat W:ashingtonln nen tekijä. Hän voi tehdä niin Turkissa, Persiassa tai missä muualla tahansa sivunäyttämöllä. . "Meidän: amerikkalaisten pitäisi ymmärtää nämä tosiasiat, koska olemme joutuneet sotilaalliseen kriisiin Kuuban kanssa: Siihen saakka, kunnes amerikkalaiset ymmärtävät-nämä asiat, he ajattelevat, tuntevat ja äänestävät sellaisen maaihnanku-van' mukaan, jota; ei enää ole ole-" massa. Nykyisessä maailmassa Y h - . dysva 11a t ei ole enää kaikkivaltias. hyökkäyspolltiikan Kuubaa . ja mul-_^en takia se ei voi saattaa voimaan ta maita vastaan. ^ _ Myös YhdysvalloistJi kuultiin va-roituk. sia. jotka sopivat "kommunismin häviämistä" . toivoville piireille niin Torontossa kuin muuallakin. Esimerkiksi hyvin tunnettu yhdysvaltalainen sanomalehtimies Walter Lippman viittasi viimeviikkoisessa artikkelissaan siihen, että jos "ohjukset" Kuubassa ovat vaaraksi Y h dysvalloille, niin Turkissa ja muissa Euroopan maissa olevien ohjusten täytyy olla vaaraksi Neuvostoliitolle. Mr. Lippmann kirjoitti varottaen: "Jos käytämme väkivaltaa miehit-tääksemme tai saartaaksemme Kuuban, meidän on oltava valmistautuneita johonkn samantapaiseen Turkin lähistöllä tai jossakin muussa .samanlaise.s.sa paikassa NeuvostoUl-ton rajojen lähellä. Nämä meidän eteentyönnetyt tukikohtamme, jotka ovat miltei vanhentuneita raskaine pommittajakonelneen ja ohjuksineen, ovat pikemminkin pantteja Monroen-oppla läntisellä ja Tnuna-nin oppia itäisellä pallonpuoliskolla." Näin kirjoitti vastuuntuntoinen, maailmankuulu porvarillinen sanomalehtimies. Mutta "Toronton suomenkielinen lehti elää muinaisuuden- muistoissa esittäen hurskaita toivomuksia, joilla ei ole kerta kaikkiaan mitään yhteyttä nykyajan t ö -' dellisuuden kanssa. Onneksi meille ja koko ihmiskunnalle, Neuvostoliitto ei käyttänyt nH-t ä suuria sotilaallisia mahdollisuuksiaan, joihin Lippman kirjoituksessaan viittasi, vaan itoimi harkiten rauhanasian hyväksi, mikä koitui Ja voi koitua entistä suuremmassa määrässä niin Neuvostoliiton kuin Yhdysvaltainkin kansan ja koko ihmiskunnankin yhteiseksi -hyväksi, s i l lä rauhanasian voitto el ole nykyoloissa minkään yhden maan, vaaa koko ihmiskunnan voitto. — Kiin.säkour». |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-11-01-02