Vapaus, June 14, 1952

              Sinä j
Piönisisare.
laisen apinajj' *
VAI Elj
tettiin äsietti^
uutamia viikiji
.vanhan « i j ^
sukulaiset lote
-n antoi kuohj
an päi-t'aä han^,
•toi joutuneen^ ~!
i pahoinvointi t
'joutamasta, l
atun vanhaisa
iva iiaudastaTk
Itäisiin saada &
PPe Pirola efc
• itseJcunnioltiäi
•alMlutettu
an, joutnessaan
vastoin iaoat<
t yäsinäisyjtea
Jistounintaa i^i
•itä sisäistä
Il hänessä.
L ole vahveaipi
^- Ja nyt täffiä
n opetusten Js
luurrutettu kua
aa, pehtoorin l '
ista kreiviyttä
noiTaoiiellsyyä.
n ei enää jais
n j a lääkitys t
t hänessä itses t
'vyydet, ovat jo ^
"Tässäkin p ^
Jieni korsi Toi
man. Se käTi
^ - i : p i t k ä t ' sJ
inen keppi iii v
• kohti. Ella
talla heikeUä,
Prunand olisi
bnsa taioluito
a. Mutta peia
kriitillisellä het
inistunut i;alla
mielessä. m%
i.} sin selvillä
nta ajoivat, m
. k u t e a muuUi
on melkein pe
kaivantoon to;
jti-ja varmasU
»punsa, täyttää
niinkuin to^e
inkum kaikki
tulee. Hän s^Joi:
ja itammiki
lij ottaa ihmi
i puhumaan:
on teikeillä?
;ta Jeppe vast
a kuten JQipe
an tuijottivat
. kitupiikki Djtj
Läyttäytynytoa
mukaan. EM
nuuttui avosas^
ihe kuulivat
taan mutta selj
korostavan:-
; teikeiUä.Mei
ja vedamme i
a mitään käs^
sivulla^
emaa sotaa vaij
, että entuuded
Lttiin siinä mjy
maksaa ykssl
niljoonaa doM
kuin Viime rx
1 pahempaa onj
iet saatamme j|
Streetm sotaas
a kuin Canaili|
sodassa.
iTall Streetillä 1
ten paljon BT
:oina sillä CSJ
it ole sijoitta
an jaloroietcj
ien merkeissä^
•. mahdonisffi^
;,' jotka ovat-alhaisemmat'
lanadalaJstea, •
hyvin huoc»
sia palkko>^
tä el saa TOM
i a , kuuluu öj
;ka WaU SC^
luavat ^
ladalalaffl C l
1 Streetin «4
Iäisiin näb^j
inen ja pattH
ko kansan OH
'svaltain i i «^
rruuden
lan it
:ee
lUOL.
Idan kansia'
i silmäBä,
iva eross»
asta Ja
ikotettava
san äänti
Ohielma Stidbiiryssa pidettävää laulujuhlaa
valmis, vain viimeistelyä tamtaan
jW»nto. — Kesän tulo näyttää taa-jgn
jyöneen vuosittain toistuvan Icl-
Don-haalin elämäänkin- Tämä
jjjia talven aikana touhua Ja elämää
täynnä oleva rakennus on käynyt ko­kolailla
hiljaiseksL Ihmiset jotka
jjällä talven ovat touhunneet smm-taavat
nvt vapaahetkinään kulkun­sa
Tarmolaan, jotkut vielä mcnnes-jään
kiireesti poikkeavat täällä hake­massa
jotain välineitä jotka ovat jää-jieet
Tarmolaan tviemättä. TOlttS-jnättömiä
kokouksia lukonnottamati
ta on suomalaisten toiminta siir^myt
^Ijnnolaan.
^ i poikkeus tässä kuitenkin vie-
TERVE: TXTTÖ
ANNE LINDA
Mr. ja mrs, Eric
Männistölle "
(O.S. Aino Ranta)
Sunnuntaina kesäkuun 8
pnä 1952 Women's College
Sairaalassa, Toronto, Ont.
lä on bavaittavlssa. Samalla kun
kaikki muut toiminnan alat ovat Joko
ottaneet kesälomaa tat «Urtäneet toi­mintansa
luonnon httmaan, ovat
soittajat ja laulajat vaan lisänneet
harjotuksiaan. Be ovat kyllä iiarjo-tdleet
sSännfillisesU ktiko: tyvenkin,
mutta nyt viimeaikoina ovat heidän
haxjotnksensa käyneet melkein joka-iltalsdud
ilmiSksL Tähän asti olen
arv^ut tämän jtibtuyan järjestön y-leisten
laulu- ja soittojohliea lähesty-misestä,
jotka pidetään Snaiuiyssa
tk. 28 ja ^ päivinä. Ja nlhihän se
päftaslassatletenklhonkina mutta ei-lenlUalla
pääsin knusalle, eMä siihen
samalla sisältä vähän muutakia
Kun iUalla-harJotusten jälkeen an-taannuiD
keskusteluun'etään laulajan
kanssa ja tiedustäln. miten se jidila-
K I H L O I S S A
Mr. ja mrs.- Huumo, South Por-cupinesta,
täten ilmoittavat että
heidän tyttärensä
DIANNE
ja
MR. DONALD NELSON
ovat kihlautuneet.
Aune Raumanin
muistolle
Kuoli kesäkuun 3 pnä 1951
Elo tyhjältä tuntuu nyt mulle,
min kolkolta kevään tuitfi.
Sa poissa oot toveri parhain,
sydän kaihoten kaipaa sua.
Miehesi Eino Rauman.
Äiti nukkui, uupui liiljaa,
sydan sairas loppuun löi.
Kirpos huolet, joita hän kantoi
• tähtemme päivin, öin.
Unhoittaa sua äiti kulta emme
saata milloinkaan,
sinua muistaen paljosta kiittäen
kyynel hiljainen vuotaen.
Lapset Margaret. John ja Diane
Sutton Bay Ontario
(^Ima alkaa sujumaan, joko se al­kaa
olevaan «valmista 6udbui7n mat­kaa
varten? Vastasi b&n, että kyllä se
auaa luistamaan poistiehensä ja Sud-buryn
juhlia varten tässä on vielä pa­ri
viikkoa hiomisalkaakln. Mutta sa­ma
ohjelma tullaan esittämään tääl­lä
Tarmolassa Jo vilUcoa: ennen 6ud-buryn
juhlia Ja s ^ n se tässä tuppaa
kiirettä antamaan.
l^ini^äsin sIlB sen salaisuuden pe­rille,
että osaston kumot ja soitto­kunta
antavat konsertin, Tarmolas-sa
sunnuntaina kesäkuun 28 päivä­nä.
Alkaa en tullut tarkemmin udel­leeksi,
mutta se otaksuttavastl^alkaa
heti päivällisen jälkeen. Ja lauan-tai-
Utana, k«säk. 21 pnä pidettävät
tanssit ovat ikäänkuin t^lkusoittoa täl­le
konsertille. Tässä samalla .voin si­vumennen
sanoa, että Tarmolan tans­seissa
on joka lauantai-Uta "elä­vä
Soitto", hanurit ja viulut antavat
tahtia raikkaassa ulkoilmassa, että
kelpaa siinä pyöriä.
Mutta näitä tällaisia konsertteja
meillä ei ole Joka sunnuntaL Siellä
meillä on tilaisuus kuulla suurin piir­tein
sama ohjelma kuin Sudburyn
juhlillakin, kantaatti '^Ihmisen pol­ku"
Ja muut yhteisesi^^set sekä näi­den
paikallisten kuorojen juhlaohjel­ma.
Sudbmyssa yhteisesitykset tule.
-vat tietenkin olemaan paljon (valta­vampia,
kun ne esitetään suuremmal-la
joukolla, mutta tämä Tarmolan
konserCtl antaa meille kuitenkin jon­kinlaista
es'makua siitä mitä Sudbu­ryn
Jidililla tulee olemaan. Joku sa­nojen
somäiittelija on kutsunutkin
tätä tilaisuutta "pikkulaulujuhlaksi"
Ja minusta se onkin paikalleen osunut
nimitys. Ja meillä on latilujuhlia .vain
kahden vuoden väliajoin; — g.
Casiadan tisiatifio-lanto
on v a r ^
vatminera
Maailman tinatuotanto oli viime
vuonna 164XK» tonnia j a 171,800 ton­n
i a vuonna 1950. todetaan liittoval­tion
kaivosministeriön tiedonannossa.
Canadan osuus maailman tuotannos­t
a oli ainoastaan vähemmän kuin
1 / l O yhdestä iM-osentista eli 154 ton­nia,
anvoltaan noin 493,000 dollaria.
Bdellisen vuoden tuotanto oli 8S6
tonnia alavoitaan 828,258 dollaria.
Kotimainen tuotanto kykeni tyy-
<!^täanään; ainoastaan kolme pro­senttia
Canadan viimevuotisesta ti­nan
tarpeesta. Sitten vuoden 1941
on Consolidated Mining, & Sthelting
Co. ollut maan ainoa tinan tuottaja.
Tinaa, faadaan yhtiön SuUivan-kai-vannosta
Kimberleystä, B: C , lyijy-,
sinlcki- j a hopeaoorin: sivutuotteina.
K i m oori on huuhdottu on Jätteiden'
Bbidcossa hiukan tinaa sisältävää
cassiteriittiä.
Canadassa on lukuisia vähäarvoi­s
i a cassiteriittiesiintivniä, mutta sitä
ei ole 'Vielä tapahtunut siinä mää­r
i n , että sitä kannattaisi ryhtyä k a i ­vamaan.
Tätä ooria löytyy mm. No­va
Scotiassa* Sudhuryn j a Thunder
Bayn piireissä, A^mitobassa, fi.Cssa.
Yukonin alueella j a Yellowknifen lä­heisyydessä.
.
VAIHDOS El
Toiontoi. nm. B a ^ Scottin
sivuuttaminen maMcn ja metsien mi­nisterin
toimesta on kohokohta maa-
^»Tnn^i* *iTnrf^ metsäresurssien
faalUnnan taälyyttävässä tilanteessa,
seUttää J . B. salsbenr. ^SPP (I<PP-St.''
Andtenr>x täällä julkaisemassaan
lausunnossa. Hienopuheisamman mi­nisterin
vaihtasntnen väl^a äändk-käämpään,
ei:paranna eikä peita­taan
vuosikausia valinnutta huonoa
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kalkkia SOAiUlj:n
Jäseniä osalUstumaan taaidoitus-ur-heilukUpaUulbin.
jotSca pidetään ke­säkuun
22 pnä Iskun Puistossa, al­kaen
kello 10.00 ap.
Kilpailut suoritetaan seuraavissa
lajeissa kaUcissa miesten sarjoissa:
400 m. Juoksu, 3,000 m. Juoksu, 60
m. juoksu, 100 m. aidat« keihäänheit­to,
pituusfajvppy, koikeushyppQr ja
kobniloBcka.
Naiset kUpallenrat seuraavissa la­jeissa:'..
V
60 m. juoksu, keihäänheitto Ja pi-tuusbyppy.
IV.' Ja u.-seura ISKU.
Ikävöiden ihnoltan, että elämäntoverlnl, rakaa vatanonl ja älU
L E M P I H A R JU
.:. ^ ; ( O J . ' B L A D ) . . '
knoii pitkällisen sairauden pikeen aydänhalvankaeen hohUkvon 18
p:iiä 1952 j a hänet haudattUn hnhtUcnnn 21 p:Bä 1952. Hän oU
syntynyt Tammelassa toi J<ddei8llbi ioak(dnnm 9
häntä kaipaamaankin minä, poika Aarre perheineen
taalla, veU Einari Alaskassa, sekä Joltain «okälalsl» täällä ja Sno^
messa ja laaja tnttavapUri sekä täällä että Snemestt.
Et paljon sä^ pyytänyt elämältä,
ainoastaan yhtä tervettä jÄivää,
sitäkään et saanut, vaan aina
kärsit. ,
Nyt el enää kärsi tuskia,
karsimyksesi ovat lopussa.
Lepasithän niin tyytyvästi,
kun pääsit toivomaasi lepoon.
Syvällä kalpaukseJIa,
miehesi Nick.
Tyynesti kärsit tuskaa,,vaivaa,
hiljaa sammui sydämes.
Loppui tuskat, vaivat,
saapui uni ikuinen.
Rauhaisaa lepoa äidille,
kaipaukseUa muistamme sinua.'
Poikasi Aarre ja Edns.
Mummun silmät klikkaat
sammui,
käsi hellä Jo kylmeni,
sua aina ilcävOin mä,
Iq^ää rauhass' mummu hyvä.
Bicky.
Rauhaisaa lepoa paljon kärsi­neelle
siskolle. Kevätmullat
peittäköön hautakumpusi.
VdJcsI Einar.
Niin odottamatta tuli Iniolon
kutsu suUe,..
sitä hetkeä emme voineet
.'.'..''aavistaa.'
Nyt tuli vuoro sinulle, ystävä
rakas,
vaan Tfläaithän kärsimyksistä
rauhaisaan Ilpoon.
Surulla Ja kaipauksella/
muistamme aina shiua.
Esther Ja KostL
— K I I T OS
.Sydämellinen kiitos ystävIHe ja tuttaville, kun tulitte saattamaan
Lempiä hänen viimeiseen lepopaikkaansa KUtos kaikille sUtä kuk-
Kien runsaudesta, joIBa' hautakumpunsa koristettiin. Kiitos kanta-f"'^
^ ^ e . jotka annoitte autoja tilaisuuteen. Kiitos Snoma-v
, ^ ^ Järjestölle kun antoi haain ravtatolahuoneen kabvItatjoUua
vapaasti, sekä myöddn ravintoaemännllle. Kaunis kUtos lau-iajiue
ja myöskin kauniista nmosta. sekä kaikesta avustanne tällä
raskaalla surun ajalla.
Kiitos myöakto kaikille ystavmevIeraÄäyimeista sairaalassa ja
a ^ n a Joilla muistitte Lempiä hänen sairautensa
NICK HARJU SEKA AARBE PERHEINEEN
41 Cathcart st. SaoK Sfe. Bfarf^ Onl.
Canadan olympialais-joukkue
saattaa
viel^dn pienentyä
Canadan osallistiuninen Helsingin
olympiakisoihin saattaa muodostua
vieläkin suiumiteltua vähäisemmäksi
sanotaan Canadian Olympic Associa­tionin
bulletiinissa. Aikaisemmin oli
suunniteltu lähettää 145 kUpailijaa ja
toimitsijaa Helshigin kisoihin, mutta
lukinnäärä vähennettiin 128; samaan
määo-ään kuin Caiuida lähetti Lon­toon
kisoihin. COA:n ilmoitetaan
tarvitsevan vielä $30.000 (H:gin kisoi­h
i n osallistumista varten Ellei näitä
varoja saada kokoon saattaa se mer­kitä
uutta kilpailij*ain ym. lukumää­rän
vähentämistä. Canadalaiset läh-tenrät
H : k i i n kahdella lentokoneella
heinäkuussa j a sen jälkeen kun r a t a -
Ja kenttäurheilun karsintakUpailut on
pidetty tk. lopulla. .
— Omenia on (viljelty y l i 4.000 vuot­ta
j a maailmassa on nyt y l i 2,000
omenalaatua.
Maamies oikaisee . . .
(Jatljoa 2. sivulta)
mätbä valkaata etumiestään. Tämä
menee y l i hänen yimtnäirryksensä ja
pitkästi yQi hermolääkäirin. Hän äl-listelee
kuhi maalalsrenkl markki­noilla
j a punkaa koko sielimsa yltä­kylläisyyden
leveään Ja hartaaseen:
— Häh!
(Pehtoori ei ole ainoa, joka tuntee
maailmanhistorian lehden, käänty­vän.
Kaiklki he katsovat Primandlln,
joka nojaa raidiallisesti ojan seinä­mään
Ja polttaa piippuaan. Miesten
alaleuat loksottavat alhaalla j a mäl-
Utupakkaa valuu suupielistä. Silmät
ovat selällään j a raskaait nytkit r i i p ­puvat
kuin lyijykuulat, piiput putoa­vat
liejuiseen sanreen eikä niitä huo­mata
heti nostaa ylös. '
iNiin kuhiu ehkä .puoli minuuttia.
Sitten vihdoin pehtoori alkaa herätä
yksinkertaiseen Ja kotruittamaan to­dellisuuteen.
Hän ei vielä ole oikein
oma itsensä, imutta hänen onnistuu
kuitenkin änkyttää:
— Mutta—(mutta, mikä piru s i -
ntia riivaa, Primand,
Frimand ottaa piipun suustaan,
osoittaa. sillä, niinkuin se olisi am­puma-
ase, peOitooria, katsoo^ (häntä
tyiynesti kasvoihin Ja tekee taas sel­laista
Josta nakyyj ebtä se Frimand.
joka muutamaminuutti sitten kuoli,
on (ylösnoussut uudessa ija ktriconaan
toisessa halhmossa. Päältäpäin hän
on suunnilleen samanlainen. J a se kai
se eniten ihmetyttää hänen ympä­ristöään.
Mutta sisältäpäin hän on
toinen. Oikea (Frimand. jollaiseksi
hän syntyi y l i neljäkymmentä vuotta
sitten, mutta Jonka äreän J a ihmisiä
vihaavan isän raäkaat metsäiQröläis-nyikit
ja vanhanaikaisen taJonpoi-kaiskylän
elämän säännöt kasvatti
vat kieroon. Hän seisoi nyt siinä
kuin (peihonen kotelostaan päässeenä,
n i i n käsittämättömästi Ja äkkiä (hän
oli murtanut ahtaan kuorensa. Ja
Frimandin vaitiolo. Joka oli ollut fcul
taa kartanonisännälle hänen sanat-tomuutensa
pitkinä vuosina Ja kulut-tarvhia
päivinä, se on nyt syynä s i i ­l
i e n , että hänen puheensa ZQrt koh­taa
koko tätä pitä(jää, Jopa koko L o l -
landia. kuin odottamaton piiäkaasi-vallus
vasten herrojen .kasvoja, ja
suurena ilmeenä vähäväkisille. Jotka
näkevät kaikkein nöyryytetyimmäa
omiensa (joukosta äklkiä nousevan
kuin olisi hän otma herransa.
Frimand o l i n i i n kauan säästänyt
sanoja, ettei kukaan olisi uskonut
hänellä niitä olervatikaan. mutta nyt
hän heitti (rohkeasti sen sanojen sar­jan,-
Joka sai pitäjän vapteemaan.
Frimandin ojennettu'käsivarsi oli
vakaa : k u in xaäkas tammen oksa
myrskyssä. Fiiprpu hänen kädessään
tähtäsij^tooriin vähääkään värise-mäbtä.
J a k u n hypnotisoituna piti
tUannetta.
IQitisessä ministerissä ei ollut mi­tään
vUcaa. - sanoi mr. Salsberg jä
jatkoi: "Vika on torsAialUttäcsen metr
säohjelmassa. Tarpeellista siis oU
hallituksen ohjelman mtnitos eikä nd4
nlsterivaihdas. EUel. ja siihen asU
kunnes tällainen muutos tcäidään,
meidän ' siiurknpia resurssejamme
vaivaavat p^eefr ttdevat jatkumaan.
N3fkytnen iäryhälUtus on jättänyt
täyttämättä Ontarion väestölle anta­mansa
lupauksen muodostaa Ontario
H y d r o4comlsslonla muistuttavan
Mets&resurssi-komissionin huolta­maan
maakunnan metsäresursseja,
Ontarion väestön ja tulevien sukupol­vien
eduksL ' ^
Mr. Dretr lupasi torn>uolueen n i ­missä,
että tällainen ei-puoluekomis-sioni
perustetaan. Lakiehdotus täl­laisen
komissionin perustamiseksi
laadittiin Ja hyväk^tiinlainlaati-jakunnan
istunnossa v. '1944 ja se
löytyy vuoden 1044 flakikiijojen s i ­vuilta
262—SS83.
Mutta vaikutusvaltaisten piirien
painostuksesta tätä lakia ei kuiten­kaan
pantu täytäntöön Nykyinen
hallitus pitää ilmeisesti parempana
nykyistä kaaoksellista tilamietta. Se
tuottaa ilmeisesti puolueelle sellaisia
etuisuuksia, että'. ne painavat enem­män
kuin leoko maakunnan väestön
yleiscdut.
Yleisesti tiedetaan, että liallituksen
nj^ymen metsao(hjelma jättää ovet
seCko selälleen puolueen- j a puoluc-miesten
avustamiseksi, suaslkkfcmene-telmille
ja ristiriitaisille painostuk­sille
hallitukseen nähden koiporatio-nien
taholta, (jotka taistelevat yhä
suuremman kontrollin saamiseksi O n ­tarion
metsäresurssien riistämisessä.
Tiedetaan, että meidän metsämail­lemme
on pesiytvnj*t . . . joukko suur­yhtiöitä
joista suurin asa on amerik­kalaisten
omaisuutta; ne riistävät
resiu-ssejamme laiakaan välittämät­tä
puutaivarateollisuudcn tulevaLsuu-desta.-
•
TaQlä hetkellä käjidään katkeraa
taistelua vissien puutavarapilricn vä­lillä,
jotka väittävät, että heitä puris­tetaan
pois suurten paperipuuyhtiöi-:
den toimesta. Vakavia ja vastaa­matta
jääneitä syytteitä on telity s i i ­tä,
etta. sahoilta kielletään puutava­raksi
sopivien puiden saanti. Tässä
rajussa taist€lu.ssa luonnonresurs-siemme
(kontrollista pienet itsenäiset
yrittäjät painetaan usein seinää vas­ten
j a niiden metsäalueet jaetaan;
suurjlitiöiden kesken.
Mmisterin erottaminen ci paran­n
a vallitsevaa tilannetta, cika estä
sen pahenemista. Tarkoitus on vain
peittää huono tilanne mika pakosta­k
i n pahenee niin kauan kuin nykyis­tä
ohjelmaa seurataan. : YleLsesti p u ­huen
tassa ministerivaihdoksessa on
Alice in Wonderland (Alice ihme­maassa)
tuntua., Ministeristä, joka
tietaa jotakin kaivasteollisuudesta
mutta vahan metsäasioista, nimitet­tiin
maiden j a metsien mmlsteriksi
samalla kun mies, joka Jotakin tie­tää
puuteollisuudesta muttei mitään
kaivosteollisuudesta, nimitettiin k a i -
vosministeriksi.
RauhaiBajossa oloel
Oimi Kasliift Biiai-niossa
Helsinki. — Toukokuun 8 pnä pi­dettiin
täällä ratapyöräUiJöiden vii­meiset
oD-mpUcatsastukset erinomai­sissa
olosuhteissa. .. Ki3pailujen ko­hokohdasta
muodostui 1 km. aika-ajo
Linnomaa-Neimlsen 3 km erä-mo,
-Joissa molemmissa saavutettiin
erinomaiset ajat. KaslinlR' olka 1.-
14,3 lupaa hyvää olympialaisla^sil-mällä
pitäen. Kasiin loistikin yU-voimaiscna
jokaisessa lähdössä i)oi-hln
osallistui.
Kilpailut aloitettiin t km aika-ajol­la,
jossa TUL:n pojat saivat 6 en­simmäistä
sijaa Ja 10 parhaan Jou­kossa
dli heitä kahdeksan: Kobnen
kierrok.<?en tasoitusatfossa Joutui Kas­iin
. lähtemään maaliviivalta, mutta
ennenkuin puoltalcaan kierrosta oli
ajettu oli hän jo saaivuttanut jokai­sen
Ja voittikin sitten selvällä mai«I-naalilla.
2 km tandemajossa saaivutti pari
Iiinnomaa-Nieniinen ajan <lil,6, mikä
on täysin kansainvälistä ludckaa. 25
kierroksen pari-ajon voitti ylivoimai­sesti
Kasiin-Järvinen.
pehtoori sikniään smmnattuina Uh­kaavaan
piipunvarteen koko Fri­mandin
puheen ajan. Puheen. Joka
sittemmin siirtyi Lollandln historiaan
Jonkinlaisen vapauden pylvään erää­nä
perusklvenä niille. Jotka haUistvat
maata, omistamatta sitä sen enempSA
kuin mitä kantoivat säädynanediSclDft
Icjmslensäalla. :
Ranskan kommimistlen taistelu
nuuin Itsenäisyyden Ja raiAan puo-aesta.
Jacques I>UBl06'n. Anlde Stilln
tja muiden «vangittujen vapauttami-r
seksU Jatkuu. Neljättä pätvää Jatkaa
maan suurin BmmattiJäi\Jestö lakko-mobilisatiotaan
torjuakseen fasismija,
jonka Pinayn hallitus yrittää ame­rikkalaisten
pistinten suojassa toteut­taa.
iNäiyteimä^^ei ole uusi Ranskan hls-.
toriassa. *
Muistetaan .vuosi 1792: Ranskan
kuningas Ludvig XVI cmigranttlaa-teUsten
Ja vallankumouksen suuipor-varillistehpettureiden
avulla orga-,
nisoiälassä ulkomaista' Interventiota
vallankumouksen kukistamlselcsi ja
vanhan järjestelmän palauttamiseksi
Jakobiinien johtaman kansaimousun
jä vallankumousanneldan voittojen
flAOilla tämä vaara torjutaan, veh-keilevä
kuningasvalta kukistetaan. Ja
vallankumous vyöryy EurooppaatL
Muistetaan vuosi •18ni: Preussilais^
ten plstiznlen turvin lyö Ranskan
taantumusponvaristo maahan Pari­sin
konanunin ja yrittää muuttaa
maan keskitysleiriksi; saaOaaa elää
Mac Mabon-. BoUlanger- Ja Dreyfus-ilveilyt,
mutta samaan aikaan nousee
vanha ranskalainen vapäusperlime
sosialiradikali&min meikeissä ja sen
takana Jo nykyaikainen marxilainen
työväenliike; taantumus joutuu pe­räytymään.
Muistetaan ivuosi '.1685: Hitler-lasis-min
ivax^OBNL on myös Btcnskassa
lioussut oikeistolainen kaappausliike,
hallitusvalta on yrittänyt poUisiter-rorilla
avata sUle tien; silloin nouse­vat
kommunistit, sosialidemokraatit
rintarinnan, kansanrhitama muodos­tuu
Ja astuu, hallitukseen .suunta
kääntyy hetkeksi ei vain (Ranskassa,
vaan Euroopassakin. .
Muistetaan vuosi 1940: Kansanrin­taman
porvarilliset Ja sosdem. pettu­ri
johtajat ovat menneet Muncheniln
Ja saaneet ratöian sijasta toisen maa-ilinansddaa;
8. kk. on "eriskummalli­nen
sota" jatkunut Maginotlinjalla,
ja sitä horvOksBcäyttäen yrittää (haUi-tus
nujertaa kommunistisen puolu­een,
sodan- ja Rasisminvastaisen op­position
voklakseen alistaa Ranskan
Hitler-Saksan Johtoon Ja yhdistää sen
Neuvostoliiton vastaiseen ristiretkeen.
Tästä tuoreimimasta rinnakkaista-pauksesta
lienee syytä kirjoittaa hie­man
enemmänkin
Daladier'n ja Ghautemps'in hallitus
yrittää nujertaa kommunistisen par-lamenttinrbmän
antamalla kutsua
sen a^elvollisuusiässä olevat Jäsenet
sotapalvelukseen. Kotmmunistiedus-tajat
saapuvat univormussa istuntosa.
Uin: "MMin pafickamme on kama­rin
ptdu|}alavalla' ^Hallitus tarttuu
seuraavaan kehiooti, esittää lakiehdo­tuksen,
jUla kaikki kommunistien
cnandaatit — edtiskunnassa. senaa­tissa,
maakuntapäivillä, piirineuvos­toissa,
kaupungin- ja kunnanvaltuus­toissa
Jne, luvultaan 4,000 .— peruu­tetaan
» ja adaa sen patHamentissa lä-ivitse
Kaiken huippuna kommunis­tisia
kansanedustajia vastaan noste­taan
maajqpetoaUuttu, jota — Drey-ftts-
luttua lukuunottamatta ensim­mäisen
kerran 10O vuoteen — käsitel­lään
snUettutjen ovien takana ja Jos­sa
44 fcamancdustajaOe langetetaan
yhteensä 3 ^ vuoden vankeustuomiot,
Vaaditaanpa kuolemannuigalstuksen-fcln
U^rttntoeOoottamista, eikä tällöin
giUotUni riita: vaaditaan hirttämistä!
Kommunlstledustf^aiii esiintymi­nen
paHatnentissa Ja oikeudessa on
sankarlngytelmä. Ranskan suuren
vallankumouksen loisteliaittcn koh­tausten
Vertainen — turhaan el o i -
keistolehti Le Jour valita, etta jjyytc-tyt
ovat muuttuneet syyttäjiksi! "Jos
te tuomitsette meidät, te tuomitsette
maan tasavaltalaisen perustuslain",
huudahtaa Berlioz. "Vapautatte tai
tuomitsette te meidät, me kommu­nistit
tiedämme, että tulevaisuus kuu­luu
meille, mitä sitten tapahtuukin",
seUttää Fajon. "Jos te tuomitsette
meidät. Ranskan kansa on meidät
vapauttava", ennustaa Barel. Ja B l l -
loux: "Syyttäjaimime ovat syytettyjä
Ja todellisia maanpettureila."
,INiln: Syytettyjen eturivissä seisoo
Florimond !Bonte, keskuskomitean Jä­sen,
parlamenttiryhmän johtaja, e n ­simmäisen
maailmansodan kaksin­kertainen
Invaliidl, Kunnialegioonan
ritari. Jonka kaksi poikaa on toisen
maallmaasodan rintamalla. Syyttä­jinä
j a syyttäjien takana ovat Dala-dler'n,
Ohautcps'ln Bonnef In j a B l u -
min kaltaiset antautumlspolltlikot,
Petalnin, Lavalhv, (Plandlnin, M a r -
quefn Ja Ohiapplen kaltaiset tule­vat
ViohyHmlehet, cagoulaTdl-salalllt-tolalset
j a ranskalalsfaslstlt Natsi-
Saksan pistimien turvin nämä to­teuttavat
valtlolhanteensa: 35,000 po­liittista
vankia, 40,000 sotllasvankla,
aOOXK» keskitysleireihin ahdettua E s ­panjan-
pakolaista. Mutta heidän ylit­seen
kaikuvat kommunistteyytettyjen
loppulausunnon sanat:
"Me emme halua olla Hitlerin or­j
i a , emme Chamberiainin vasalleja
emmekä Musijolinln palvelijoita. Me
haltiamme olla ranskalaisia
Me rakastamme Ranskaa j a haluam-
(me vapauttaa sen nllsta, jotka Joh­tavat
sen verilöylyyn ja tuhon par­taalle,
niistä jotka luovuttavat sen
diktatuurin hapeaan'.
'Fivätkä sanat jääneet sanoiksi, ne
lunastettiin ikäytännö.ssä. Ranskan
vapautustaistelussa olivat kommunis­tit
vastarintaliikkeen kärjessä, he oli­vat
"teloitettujen puolue'. Jonka "^ja-kdbiinisesta
taLsteluhcngestä" jopa
Mbln oli viime-sunnuntaisessa pääkir­joituksessaan
Ihaillen kirjoitettava.
Ja Ranskan noustes-sa toisesta maa­ilmansodasta
oli kommunistinen puo
lue maan suurin puolue, kansallinen
puolue nro 1. kun .sensijaan »en tuo­mitsijat
oli peittänyt häjpeä Ja unoh
dus." •.•'..':.
Ranskan kommunistinen puolue on
maansa suurin puolue myös tänään
— Ja samalla maansa kansaUlsln puo­lue
uusien Munchen-mlesten johta­essa
maata tällä kertaa USAn vasal-liutcen
Ja uudelleen henkllnheräte-cyn
Hitlcr-.faslsmin aseveljenä Neu­vostoliitoa
-vastaiselle ristiretkelle.
Jällefen «e yritetään tukahduttaa,
vaientaa? Mutta voidaanko maan
suurin Icansalllsin. puolue vaientaa?
Eikö lopputulos ole sama kuin Joka
kerran aikaisemminkin:
Jälleen kiekuu Gallian kukko!
Hapan — Helsingin Vapaa Sana.
Asiantuntijain
arvioita jalka­pallon
voittajasta
Sen jälkeen kun Neuvostoliiton Ja
Unkarin osallistaimlnen olympiakiso­j
en jalkapallo-otteduun vahvistettiin,
on asiantuntijain keskuudessa ryh­dytty
vaihtamaan mielipiteitä sUtä.
minkä maan Jouldcue tulee korjaa­maan
kullan. Yleisenä käsityksenä
tuntuu olevan, että Euroopan maista
ovat varmimmat voittajaehdokkaat
Neuvostoliitto Ja Unkari ja niiden
rinnalla Etelä-tAmerikan maat. joko:
Uruquay tai Brasilia. On selvääi että
myöskin sellaisilla JalkapallomalUa
kuin E^iglanti, Italia. Ruotsi ym. on
mahdollisuus päästä onnettaren suo­siessa
voittajaksi — mutta vain on­nettaren
suosiessa.
Italialainen asiantuntija on veikan­nut
Neuvostoliiton Joukkueen voitta­jaksi
perusteilla, että sen peli on
lujaa, tiukasta läheUä maata ipysy-vääi
määrätietoista ja saiimatonta
joukkuepeliä. Pallonkäsittely on
mainiota j a nopeus riittävä. Seuraa­viksi
Uruquayn Ja •Brasilian.
Neuvostoliittolainen asiantuntija a*
settaa ensbnimälselle tilalle joko Bra­silian
tai Uruquayn, tolBcdcsl Neuvos-toilliton
j a kolmanneksi Unkarin.
(Ruotsalainen on taas puolestaan
sitä mieltä, että 'Unkarin joukkue
perii voiton. (Ruotsalaisen arvostelu
perustuu, siihen, että unkarilaiset:o-vat
Jotakuinkin samanlaisia taiturei­t
a pallon käsittelyssä.. kuhi Etclä^-
met;ikan mustat pojat. Jonka lisäksi
helliä tulee olemaan apunaan " ^ u -
(rooppalaislin olosuhteisiin' tottunel-suas.
Ruotsalainen saakin näin en-simimälselksl
Unkarin, toiseksi Uru­quayn
J a kolmanneksi Neuvostoliiton.
A i k a näyttää, kuka. jos kukaan,
näistä koOmesta on veikannut oikein.
Lauantaina, kesäkuun 14 p, ^ Saturda^, Jime 14,1952 Sivit 3
Sorsain vainolainen häviiettäneis
Canadan halittua voi ryhtyä toimenpiteisiin musUen k^rjpästenhävittäm^
sen vuoksi: kun' ne muodostavat suurimmanr vaaran villisorsien' poikasille; :
Xsketläisessä Pobjols-Ontarion kokeilussa todettiin, että masfal kärpäset
tapmtlvat SS prosenttia koko sorsapoikueesta levIttämäHii |»ncocytozan-nl^,'r:
mellä tunnettua tautia, joka on samanlainen'tauti knln ihmtsfen':; sairastanut':
malaria. .Mustien kärpästen aiheuttama kuolevaisuus et -ehkä^ ole vallan
näin suuri vUllsoralen keskuudessa, mutta siltä: huolimatta fcatsotaaniCtlä^;:
ne aiheuttavat kuitenkin suurimman vaaran sorsanpolbasllle.
Netsätyöläisten
lakon uhka British
Columbiassa
:Vancouver. --- o n hyvin todennä­köistä,
että B r i t i s h Columbian mct-sätyöläiset
lakkoutuvat ensi lauantai­na,
kun puutavaraparoonlt ovat kiel­täytyneet
hyväksymästä työläisten
kohtuullisia palkankorotusvaatimuk­sia.
International Woodworkcrsof Ame­rica
toimittaa lakkoääncstykscn ensi
perjantaina. British Columbian met­sätöissä
ja sahoilla työskentelee y l i
30.000 miestä, Unlo on vaatinut 35
sentin palkankorotusta tunnille ja
yhtiöt ovat luvanneet 10 sentin koro^
tuksen. Metsä- Ja sahatyöläistcn kes­kimääräinen
tuntipalkka o n nykyään
Palkkariitaisuus alistettiin sovittc-lulautakunnan
ratkaistavaksi, mutta'
sen yritykset raukesivat turhaan.
Samaan aikaan rakennustyöalalln
voi myöskin puhjeta lakko. Täällä I l ­moitettiin
tiistaina, että karpenterlt
kolmella suurella rakennustyömaalla
ovat uhanneet lopettaa työnsä kciski-
•vilkkona. ellei heidän palkkavaati-muksilnsa
suostuta. Heidän palkkan­sa
on nykyään $2,00 tunnille j a heidän
vaatimuksenaan on SO sentin korotus
tunt^)alkkoihln.
: (Lähes 500 karpenterla on lakossa
Vancouverin saarella.
Parhaillaan käydään neuvottelua
kalastajain union kanssa. Kaikkiaan
(British; Columbiassa: riitaisuuksieni a -
laisena on noin 50,000 palkkatyöläisen
työehtosopimukset.
Nyrkkeilijä tyrmäsi
kehätuomariti
Köln. — Kölniläinen nyrkkellUä
Peter Myillcr suuttui viime viikolla
njjrkkellyottelussa, kun e l kyennyt
saavuttamaan LänsiHSaksan keski­sarjan
mestaruutta. Kahdeksannes­sa
erässä hän suutUksissaan iski k e -
hätuomaria, niin, että tämä menetti
tajuntansa.
Valto Olenius
seivästä 4.20
Helsinki. — Kesäkuun 8 pnä .suo­ritetuissa
kllpailyiÄ-sa «aavutettiln
usdta hyviä tulcteia, Valto Olenlus
selvisi seipäänvarassa 4J20 koriceudes-ta.
Toivo Telen työnsi kuulaa 15.08
Ja K . Rask 16,13. Nikkisen keihäs
lensi 6953 Ja Jorma Valkama pon­kaisi
pltuuUa 696.
Bannister juoksi
mailin 4.10,6
Xontoo. — Englannin suurljuokslja
Roger Bannister juoksi täällä sai­raaloiden
välisissä kllpalluLssa mailin
ajassa 4.10;6, mikä on tämän vuoden
kärkitulos Englannissa. Batmisterla
pidetään yhtenä Helsingin olympia­kisojen
1.500 m, 'Juoksun voittajaeh­dokkaana.
Ruotsin uimarit
olivat voitokkaita
Hampuri. — Täällä kesäkuun 8 pnä
pidetyissä kansainvälisissä uintikil­pailuissa
saavuttivat ruotsalaiset k o i
moi&voiton 400 m vapaauinnissa. Per
Olof östrand voitti ylivoimaisesti
ajalla 4,50,3. Naisten 100 m vapaa­uinnin
voltti tanskalainen Karin
Bache ajalla 1,14.6.
Satatuhatta otetaan
kuukausittain
USA:n asevoimiin
Was(hIngton. — Tulevan elo-kuun
aikana otetaan aseellisiin
voimiin vain 29,000 miestä, mutta
sen: jäJkeen 100.000 kuukausittain.
'Asevoimien miesluku nostetaan
3,700,000 V. 1Ö53 heinäkuuhun men­nessä.
833,000-sorsaa ^
talvehtii Canadassa
Toronto. — Vaikka Joissakin pii» ;
reissä tuntuu olevan sellainen :käsi».:
tys, että canadalaiset -: vesistöt ovafc s
vaarallisia talvchtlmlifpalläcoja muut^.' 1
tolintuum ' tunnetuille :-vesilinnuille;
niin yksi prosentti koko, Pohjois-".
Amerikan vesilintukannasta tuntuu '
kuitenkin olevan eri. mieltä- asiasta; A
:yiime tammikuussa suoritettu sen» - iv
suksen mukaan Canadassa ::talvehtll
833,000 vesilintua,: (jotka sensustarkoi«:;^
tuksessa on Jaettu 25 eri lajiin.
Vaikka esimerkiksi Sudburyn väcnrv
laskun jälkeen havalttiln/nolnseltse-fp;
mäntuhatta sielua kadonneeksi v r r -k
mikä kaiken lisäksi vaikeutti eräiden ^
väkljuomapilrien J a heidän politiik-:^
kojensa suunnitelmia, villien vcsllin-;:;
tujen suhteen tehtiin n i in tairkat. l a s -a
kebnat, että Canadan kymmenessä '
maakunnassa sekä Yukonin Ja Nor-^>.
th West territorissa tiedoitettlin t a i - ^ \
VG^tlnecn 832.974 vesilintua, joiden
joukossa oli 09319 sellaista. Joiden l a^
jista ei päästy varmuuteen.
Ontarion :maakunnassa - sanotaan^
talvehtineen 04,243 vesilintua, joiden
joukos.sahavaittibi'ainoastaan yksli!
joutsen, mutta Canadan villihanhia
tavattiin 1,302. MustiasdMia oH 6.161 '
jno. Suurin määrä"'Ontariossa tal­vehtineista
sorsiste o l i Detroit-Joella,"
St. Clair ijäffvpn etftlärapoalla, S t .
Lawrence Joella j a Soult^Ste. Marles-ea.
Ankara ukkosmyrsky
raivosi Minnesotassa
Dulnth. — Ankarat pyörre- Jä uk­kosmyrskyt
rafcvoslvat viime lauan­taina
eri osissa Minnesotaa. Vettä
Ja rakeita satoi raskaasti Ja vahin­koa
tuli paUon. Ibnatietecllistcn
asemien raporttien mukaan -kulki
myrsky palkottaJn 100 mailin tuntino­peudella.
USA:n.armeija el.siedä
yhdenvertaisuutta '
I^ulsvllle. — Toisen "maailmanso­dan
veteraani WoHeriE.'Barnctt ero* v^^^^
tctilin tdhtävä-stään varusteiuäsemal»: i
la siitä.syystä, että hän ^»11.levittä- ;
nyt neckorltyölälsten neuvoston-ano-/
musta, Jos.sa pyydetään kohfolcmaan .
tasa-arVoisesti kaikkla'''työlitisiä.
Albertan öljykaivbt ;
Calgary, Alta. ~ Kesök. 7 p . päät­tyneen
viikon afitnoa «äl AAHvtaasa.
kaikkiaan 3,038 lu«@nt<ftunno8saete-:4;
vaa ö l j ^ l v o a eft w euemtnäirt ktrin
cdellM» ntCkon aikaqa. Jiliden k e s -
kim^}<ii{<s^ tuotant»'
oli l/ffi,Mlpnyriä öljyä.
Ixmdon, O n t . M i r a . ^ I l i a m dVfoI-r
lough väittää hänellä olevan maail-^,
matR^ vanhimman kissan. Jonka ^3Su <
syntymäpäivää vietetään tulevan^'
syysk. 4 pnä, jos eläin on silloUi vielsT
hengissä. Tähiä Scooter-niminen k i s - >:
sa on keltainen persialaiskissa.
Xeuvostotuomari
tuomitsee Suomi-
Unkari otielun
Helsinki. — Unkarin jolkapaUo-liitto
on ibnoittanut hyväksyvänsä
Suomen Sidotuksen, että Suomi-Un­kari
otteluun. Joka suoritetaan sta­dionilla
kesäk, 22 pnä, kutsutaan ero­tuomari
Neuvostcdlitosta. Neuvosto­liiton
olympiaedustatjlsto on luvannut
tehdä parhaansa, että tuomari saa­daan.
Edellämainitun maaottelun yhtey­dessä
pidetään maratoonin SM- Ja
olympiakaxvintakilpallut, jotka ovat
avoimet kalkille/
Myös maratoonarit tekivät taival­ta.
Kosktoen j u o k s i n km, 1,24.17,0
ja Kaitvonen 1.24,17.6, n-
Tukholma, — (Kesäkuun S pnä Up­salassa
jäiijestetyfa(sä yleisurheilukil­pailuissa
alitti B . Albrektsson ensim­mäisenä
midienä tänä vuonna puo­len
tunnin rajan 10;000 m. jxioksussa.
Hänen aikansa oli 29,524.
eCAKSI MESTARITEOSTA
• Leo Tolstoin
YLÖSNOUSEMUS^
ROMAANI — 517 sivua — Hinta sid. $3410 '
LcoTolstoln vanhuudcnkaudcn mahtava romaani "Ylösnousemus".
Joka Ilmestyi v. 1600, on kertomus 1800-luvun Venäjästä j a sen
kansasta. Kirjailija on siinä asettanut vastakkain kaksi tekijää;
ulkonaisen oikeuden saneleman.lain ja jokaisen ihmisen sisimmässä:
piilevän oikeudentunnon. Nämä voimat yhdistyvät Nehljudovlssa.
ylimyksessä, joka joutvu oikeuden istunnossa vastakkain Katjusan -
kanssa, Katjusa on orpo, Nchljudovin tädin kasvatti, j a nuoruu­dessaan
Nehljudov on vietellyt hänet Ja siten saattanut tielle, Joka :i
on Johtanut siveelliseen perikatoon, . '
Nehljudovin pitäisi nyt osallistua Katjusan tuomitsemiseen, mutta
hänen sisimpänsä nousee vastarintaan, lläncn .omantuntonsa: he-v:
räämlncn on niin voimakas j a kertakaikkinen, että se vaatii lopul­lista
tilintekoa Ja sovitusta. • i ^ •
S U U R E N K E R T O J A N MBSTÄItlTBae' ^ -
« Daphnc du Maurier
SERKKUNI R A A K EL
459 sivua — Hinta sid $3,25
Daphnc du Maurierin —- "Rcbckan" maailmankuulun vkirjoittajon
— uudessa romaanissa on tapahtumien keskuksena kahden serkuk-sen,
AmbrosenrJa Phlllpin, omistama englantilainen,aatelislimja,-:
Joka muutaman kuukauden ajan on kiihkeän Ja järkyttävän rak­kausdraaman
näyttämö. Romaanin keskipiste on Raakel^ --^ outo, <
sähköisä, kiehtovan persoonallinen italialainen kreivitär. J o k a s a a -T
puu Ambrosen j a Phllipln elämään salaperäisenä ja kohtalokkaaiua.'
Näiden kolmen ihmisen ympärille kiertyy vähitellen :intohImoJea;
ristiriitojen j a epäilyksen noidankehä, kunnes Järkähtämätön rat^:'
kalBU saapuu kuin cnnaltamäärättynä.
Tilatkaa osoitteella; \ '
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LtMITED
Box 69 • Sudbury, Ontariot
• •
•"K
J