Vapaus, January 19, 1957

              Lauantaina, tanunik. 19 p. — Salurday, Jan. 19,1937 T J I ^J
tlUBBBnr) mdepentfent Xater
Otgan of mmMU Casadians. Esr
«aUlabeil Nör, « , 1917. Authorized
AS «eeontf dass mai) by the Post
MpxtmeMi:, Ottaw8^: Pub'
«XBlSaturdaysliy Vapaus
Jng Compeny Ltd.; at lOO-lOZ
"Elm^St.. WvSudbut^ Ont., Cauada,
Telet^nes: Bus. Office 06. 4^4264:
Cdltorial OtSlce OS 4-42fö. Manager
& SufcsL Editor W. Eklund. ACaUiiv
addres8:i Boxv 69. Botanny, Ontario.
iUlvertiBinetr ratea upoo at^Ucatioo.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vK^IM 6 Vk. 3.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 tt. 4.75
i9i7 —JuHtavuosVT— 40: i;upsikerta 7957
"Käasunibn häpeäUmen mmeitely
. ' Pian sen jälkeen, kun Blind Kiverin oraanialueella alet- .
tiiii'kehitystyöt, alkoi kova kilpailu International Union,of
lÄine, Mitf and^Smelter Workers ja United Steelworkers of
tyo^tösc^imu^arkoituksia varten.
- ' . Ammattiyhdistysliikkeen periaatteiden mifkaan unioiden
päätehtävänä^ on järjestämättömien työläisten järjestäminen
ilmoihin ja k a ^
%uOsienrts^Mihtumat ovat osoittaneet, että.terästyöläistenunio
'Qn mi^l^eiii^ l^oläonaan luopunut tästä tavoitteesta. Saman
hunion jöhtopomotovat julkisesti julistaneet; että union pää-^
4ehtavärt|jott Miner^^ union hajoittaminen ja siihen työhön^
ori viinfe" vuosien kuliiessä käytetty useita miljoonia doUa-ceita/
jäsmmaksiiista saatuja* varoja.
' Mikäli eiijärjestyneiden työläisten järjestäminen on ollut
Tcjt^yjtiyksessä, niin terästyöläisten union järjestystyö on ra-
JCE|tttmtit', etupäässä juuri niiden työläisten kohdalle, joita '
•Mine-lilillon koettanut järjestää.
^ Terästyöläisten union johtomiehet ovat avoimesti ryhty-meet:
yhfeistoimintaan'tyÖnantajain'kdnssa-,t
^Min,tmiotä vastaan. He'eivät ole arkailleet käyttää sellaisia-
,^kaan keinoja, jotka saisivat ammattiyhdistysliikkeen perusta­jat
kääniymäan haudoissaan.
> Heti alusta on todettava, että valtaosa niistä työläisistä,
^jotfka. ovat» olleet' terästyöläisten järjestäjien kanssa' tekemi-
, ^sät -ori'vhavainrmt, että moisella- toisen union parjaami-
^Ua ei"^voida rakentaa lujaa ammattiyhdistysliikettä ja on-
^rjuriut'terästyöläisten jcfljtopomojen syleilyt. Esimerkiksi
voisi ,mamita,! että terästyöläiset joutuivat luopumaan avoi-
1tnesta>hajoittistyÖstä Sludburyssa ja sulkemaan, toimistonsa
^täällärkun*se ei saanut vastakaikua nflckelityöläisten kedcuu-dessa.
^ ' ^ • .
Häpeällisin tapaus terästyöläisten union hajoitusuralla
tapahttti'aivan äskenj
i Viime syksynä'Oikeuden päätöksen nevalla uraanityöläi-kösäcevat
työsuhdeasiat siirxettiiri liittovaltion työsuhde-lautakunnan^
alaisiksi ja pian sen jälkeen Mine-MiU unio
esitti anomuksensa Blind Kiverin uraanialueen Consolidated
Demsdn työläisten edtistamisesta^^^^^^
Varten, yiime marraskuussa pidetyissä kuulusteluissa Mine-
^ i l l unio kykeni todistamaan, ättä enemmistö työläisistä oli
liittynyt I Mine-Mill iinioon ja maksanut kuukauden jäsen­maksun.
Toisaalta työsuhdplauta^imta hylkäsi Mine-MiU
unioh anomusta vastustavan terästyöläisten union väitökset
siliä perusteella, että terästyöläisten unio ei voinut osoittaa,
tettä seppiisi'edustanut työläisten enemmistöä. Terästyöläis­ten-
järjestäjät diivat myös perineet vain dollarin jäsenmak­suna^,'
Vaikka työsuhdel^utakunnan säännöissä määritellään,
~ että liniöh 'on perittävä' kuukauden jäsenmaksu. Teräsunion
jäsenmaksu, on tällä kertaa $5.00 kuukaudessa.
Koska'teräsunion kirjoissa oli vain murto-osa Denisonin
työläisistä;^(-päättityÖsuhdelautäkunta antaa Denisonin
laisille tilaisuuden ilmaista haluavatko he Mine-Mill union
heidän "eäiistkjakseentai^^^^
massa':aänestyksessä, vaikka ennen äänestystä teräsunio teki
kaikkensa saadakseen työläisten äänestämään Mine-Mill
ioliafV^staan, Mine-Mill unio sai selvän äänten enemmistön.
Olisi luullut) että asia, olisi päättynyt siihen, mutta,ei.
Kysyjnyksessäon Blind Kiverin uraanialueen suurin kai-j9'
Minö-Mill unio oli virallisesti vahvistettu sen työläis­ten
edustajaksi ja samalla se on ensimmäinen unio Blind
Kiverin alueella, joka on saanut liittovaltion työsuhdjelauta-kunhan
virallisen tunnustuksen.
- Tietysti teräsunion öli vielä yritettävä ja se turvautui
: Ontarion vRorkeimpaan oikeuteen. Oikeudelle esittämässään
^ ivetobmukseäsa teräsunio vaati oikeutta kumoamaan työsuh-
1 dfelautakunnan päätöksen ja käsittelemään edustusasian
. uudelleen.,
? tuomari Stewart kuitenkin ha­vaitsi,-
että työsilhdelautakunta oli menetellyt oikein ja hyl­käsi'teräsunion
vetoomuksen.
^ ¥ Sopii muistiaa, että vii keväänä teräsunio sai paikalli-
•sei£vditon Ä/Tine-Mill uniösta, kun Ontarion työsuhdelauta-ifeunta^
kieltäy^^
•lippuihini vaikka Mine-Millin taholta väitettiin, että enem­mistö
työläisistä on liittynyt Mine«Mill unioon, silloin kun
oli kysymyksessä Algom- ja Pronto-uraanikaivosten työläis­ten
edustus.
Mine-Mill union kunniaksi pn sanottava, että sen Blind
IKiverinv alueella toimivat järjestäjät esiintyivät kunniallir
sesti, eivätkä ryhtyneet halpamaineiseen kampanjaan teräs-unipta
vastaan, vaan antoivat työläisten vapaasti päättää
edustusasiasta. *
Ja vaikeneminen oli vaikeata, sillä Mine-Mill union nimi
jätettiin .pois äänestyslipuista tekosjryn perusteella. Juuri
isamaän aikaan Ontarion työsuhdelautakunta oli alkanut tut^
kimaan: Mine-Mill union laillista asemaa nojautuen siihen,
että Mine-MiU union itsenäisesti toimiva canadalainen jär-ijestö
ei oUut enää sama järjestö, mikä se oli ennen itsenäisen
Jaseinan saavuttamista. Sekin asia ratkaistiin heti äänes-ityksen
toimittamisen jälkeen Mine-Mill union eduksi ja unio
"^oii^jalflcanut tehokasta järjestäytymistyötään. Mutta sen pe­rusteella
riistettiin uraanityöläisiltä oikeus ilmaista kantansa
^Mihe-I^U unioon nähden.
^: V' unio voitti äänestyksessä, missä sitä vas-
^tus^m£<ssa oli ri.k. "komppaniaunio"; jolla oli aikaisemmin
"näiden kaivosten työläisiä koskevat edustusoikeudet,
i;^^^^ teräsunio kiirehti allekirjoitta-iMän^
kOlme vuottj\;^kestävän työehtosopimuksen, missä etu-
-päitssa''taattiin se, että yhtiöt tulevat perimään työläisten
;pailkpisiä union jäsenmaksut. Palkka-^^j työehdot jäivät huo-iinättövasti
h palkat ja työehdot
tOikjkeliteollisuudessa, missä Mine-Mill unio on huolehtinut
l^läisten eduista'- '
*' , 1 Sekä^ yhtiöt että teräsunion edustajat kiirehtivät työehto-
Isopimuökseii-^^}^ a vaikka samaan aikaan oli
föikfeuden" ratkaista vana kysymys, kuuluvatko uraanityöläisiä
niiätl sanovat
TtlHCmEKNllKAN KEHITYS
"T;edM3an,«ttä sodan varastoisr
sa j V i a i l olevilla jduldäitidibaseiJl»
\ voidaan sammuttaa kaikki elämä
maan päältä. Juh» Mocfa, jRanskan
edustaja V K : n aseisfariiso^tatySssä^
K ansaJiliii fien nousu aFaaboii en maissa siTÄeiii
JA
h e m o ä n , , ; ! ^^
lausui WFUNA:n viime yleiskoko-j jitiUm^U Bamsksm Smedn
uksessa mm. että 16 nykyistä pom- i^siyvs^^I^J^^r^^Kt^^
« s » .ss#4a» »..».t,'. 1 Hyökkäyksen fiaskosta Johtavan
«^hjiän? täyttäniissaannitelnia,
; minkä'-'' mnkaida -
talunuehet J^ii^lvät^^^
ta?fen ^'emämaiden^
arabjinaissa. Jotluit vaitaleJidet.
näkevä^ että UUJdän tUann^ on
'levoton*'; f ö i s^
Jopa "vaarallinen" Ja aivan ^"rä-
JähdiivpNt^^
; että:.EiMiiliu^^
Idän objelman" pemsteella V h -
dysvaUatitilhltii^
tahansa kansainvälisten komlau-nistien
kontrolloima- maa-StcfceeV
aseellisen by5fckäyl($en mitä; ta­hansa
iO:U^i^-'^spuial^
knnmtiiiBte
tyä Britaimiatt^ i^^^^^^^
käysfä yritettiin; p n o ^
kiii,;että £ j ^ t i 4^^^
sen vyenajän i ^ U i ^ ^
si^ioint|iäiidiijD^
rin oh]eima;kbhdu
me^U Ja eUkä
arabiamaita vastaan.
sa InddUvi^äiä^
nityVsenpenis^yjrt ilmene^^^^^
raavasta:
Snttue» Eahan %eSiMitait^pfw | aikaisemminkin, mntla^ v ] ^^
iiiitaa»> nykyään enemmanukiva' \ tapahtuivat toisessa muodossa j a toi-sessa;
laajttudessa. • Ymmärfaäkseinr
nus niitä fapahtumia. Jotka tänään
miarjlttääv koko' Ranskani; kansan;
hävittämiseksi: sukupuuttoon. Niitä |
pommeja; jolta-oli eimen hyokläys ;
Hti-oshimaan; olisi, tarvittu 10
miljoonaa, hän'selitti. Nämä mo­lemmat
luvut.^ 10,000.000 jä 16, ku­vastavat
tuhotekniikan usunnaton'
ta kehitystä sitsemän vuoden aika­na
, (1945-^52)., ^ntähden on lo­petettava
spdan verinen ja häpeälli­nen^
aikakusi ihmiskunnan bistori-jssa
— ja lopetettava nyt!" — Prof;
Felix Iversen "Rauhaa kohti"-leh-dessä.
sattuvatf arabimaailmaa»/ on mei^r
jdäntonnettavaniidoiesihistoria.^^
i UUUTOKSET POLIITnSESSA
I KARTASSA
!/ereit äikoiiöii-todetaan
liengestä
Toronto. Ontarion yllpri^au^atr
tori Botterts ilmoitti viime tiistaina;
!(tä, Ontarion; polilsioäceuksissa t u l.
taan tästä lähtien hyväksymään
3rään uuden kojeen käyttö.
Tämän uuden: kojeen avullavoi-iaan^
melko tarkkaan Ja yksinkettai-^
! ;ella tavalla: saada selville henkilön
muttlman alkohoolin määrä Ja sitä
Ullaan käyttämään niissä tapauksis­sa,
missä', ajatellaan auton ohjaajan
lauttlneen; liiallisesti i väkijuomia..
Tämä uusi mittari toimii siten, että
tutkittava henkilö hen«;lttää siihen, Ja
mittari osoittaa kuinka paljon aVio-lolia
on veressä. Lääkärit välttävät,
ittä alkohooli esiintyy, hengessä sa­nassa,
suhteessa kuin veressä.
{Mittari on hyvin pieni kooltaan Ja
loliisit' voivat kuljettaa sitä autois<-^
äan; Sitä .on kokeiltu Torontossa
lonkun aikaa Ja kokemukset ovat
!>soittaneet, että Joka 20. henkUö. Joka
on suostunut hengittämään mittariin
on r päässyt syytteestä kun mittari on
osoittanut • alkoholipitoisuuden olevan
vähäisen.
PÖUbl ei voi pakbittaa ketään hen­gittämään
kojeiseen, se. on tehtävä
vapaaehtoisesti.
Nykyinen siirtomaajänestelmä
arabi-idäsä alkoi kehittyä 1700-lu-vunlopulla^
Ensimmäinen e u ^ p -
palainen valtio, joka haqkki täällä
vat; ^ttaiiaaöitialiCTiin asemat arabi- ja Joxdaniassa päkotä TSnglannin
i i ^ ^ olivat tiefyssä^määrin beiken-1 fgu^piumaaai mandaattfoikendertaan
tjmeeimnttat^pahtuinatn^ iViela^ naissa^inäis
olleet s jäHcyttäoeet senp''pmafofft;
Ne; ennaltoivat nainoastaan tulevaa
imi>e3ialisminyastaista.myr5kyä.' jo^
Ica puhkesi toisen maailmansodan
jälkeen. Hajonneen siirtomaajär­jestelmän
riiunioille kohosi sodan
littäissa. Siten oU lärpi^ai^äi
siirtomaita^-oli Englanti, j ^ Väittäen
haluavansa: suojella, meriteitä Brit­tein
saarten,ja Intian välillä En­glanti
vaatia ensikädessä Arabian
etelä- j a ; kaakkoisrannikon linnoit­tamista.
> Vuonna 1820 se miehitti |
Piratin rannikon, josta myöhemmin
tuli:Englannin protektoraatti Oman.
Senjälkeen seurasivat vuorossa Bah-reininsaaret,
Aden, Maskat, Kuwait
ja Qatar.
Ruhtinaskuntien valloittaminen
Arabiassa ei tuottanut erikoisia vai­keuksia
': Englannille.' v Harvalukui­set
ja hajallaan olevat heimot eivät
voineet osoittaa^ mitään' -siiurempaa.
Länsimaiset kommentaattorit käy­vät
kufn käskystä arabialaisvaltioi-den
kimppuun j a esittelevät ihmet­televille
lukijoille suunnilleen seu­raavaa
käsitystä: Vuosisatoja ovat
arabialaiset olleet rauhallisia j a ys­tävällisiä,
mutta jostakin käsittä­mättömästä
syystä he nousivat äkkiä
• länttä vastaan ja ryhtyivät jopa uh-j
kaarnaan sitä. Juuri se, he arvele­vat,
on syy jännitykseen.
Tämä käsitys on todellisuuden
karkeaa vääristelyä. Se mitäijiyt
lapahtuu' arabi-idässä on seurausta
historiallisesti väistämättömästä yh
teentörmäyksestä kahden antago-listisen:
voiman välillä; arabikanso .
en vapausliikkeen ja: kuolevan' kolo--
lialismin välillä, joka tarrautua^ lu­jasti
kiinni'etuoikeukäiinSa:SelIäiä-
3ia yhteentörmäyksiä on tapahtunut
Suomen Rauhanpuolustajat r.ym
keskustoimikunnan jiTtkilausuma
Viime ^vuoäen'lopulia Helsingissä
pidetyssä Suomei^^ Rauhanpuolusta­jat
ry:n k^kustoimikunnan kokouk­sessa
hyväksyttiih seuraava julki­lausuma:
JULKILAUSUMA
Huolestuneina ovat rauhanpuo­lustajat!
seuranneet' viime aikojen
tapahtumia. Ensi silmäyksellä näyt­tää
siltä kuin ne olisivat mitätöineet
kuluneitten vuosien saavutukset
kansainvälisen jännityksen lievene-misessä.
Englannin, Ranskan ja Israelin
hyökättyä Egyptiin, syntyi Keski-idässä
ilmeinen maailmanpalon
vaara.. Rauhanliikkeen monivuoti^
nen työ rauhan ja neuvotteluratkai­sujen
puolesta on kuitenkin johta
nut siihen, että kansat olivat kaik­kialla
valppaina. YKrssa käytännöl
lisesti katsoen yksimielisesti täpa^i-'
tunut hyökkääjien tuomitseminen
osoitti yleisen mielipiteen voihian
nykyisesä; vaikeassa; kansainvä.lises-sä
tilanteessakin.
Tämä on kuitenkin vasta ensim­mäinen
askel sodanpalon sammut-kosfkevat
työsuhdeasiat maa­kuntien
työsuhdelautakunnille
vaiko liittovaltion työsuhdelau-akunnan
alaisuuteen.
Oikeus vihdoiriipäätti, että ne
kuuluvat liittovaltion työsuhde-autakunnalle
ja niin teräsunio
menetti Ontarion työsuhdelau--
takunnan myöntämät edus;tus-oikeudet,
mutta siitä huolimat-a
Vliittovaltiona työsuhdelauta-
'<unta on päättänyt, että alle-
•cirjoitetut työehtosopimukset
:ulevat olemaan voimassa ensi
cevääseenj jolloin ne joutuvat;
judelleen tarkistettaviksi. .
Teräsunion johtajat pelkää^
vät eniten.sitä, .että MinerMiU
unio onnistuu mahdollisesti
saamaan paljon paremman työ^
ehtosopimuksen C o n solidated
Denisonin työläisille kuin te­räsunion
sopimukset Prontossa
a Algomissa. Jos niin tapah-uu,
niin teräsunion järjestäjät
voivat pakata laukkunsa ja läh­teä
hiipien uraanialueelta, ai­van
samoin kuin nikkelialu»
eelta.
Mutta ennen sitä voimme
odottaa teräsunion johdon käyt­ävän
kaikki käytettävissä ole­vat
keinot MinerMill union ha-oittamiseksi
uraanialueella.
Työläiset kuitenkin- tulevat
valitsemaan sen union, joka
teoillaan osoittautuu kykene­väksi
parhaiden valvomaan
heidän etujaan.
tamiseksi Keski-idässä. Tarvitaan
laajojen kansanjoukkojen jatkii^vaa
valppautta, jotta aselepo toteute­taan,
vieraat sotajoukot vedetään
pois Egyptin alueela ja neuvottelu­jen
avulla aikaansaadaan sopimuk­set,
jotka turvaavat Egyptin suve­reenisuuden
ja Suezin kanavan häi-riintymättömän
käytön. Niin Icau
an kuin nämä tehtävät ovat ratkai­sematta
on sodanvaara edelleenkin
suuri.
Euroopassa on Unkarin tapahtu
mien' yhteydessä samanaikaisesti
syntynyt uusi uhka rauhaa vastaan
j a syntynyttä tilannetta on käytet­ty
kylmän sodan suivinitelmalliseen
kärjistämiseen.,
Unkarin tapahtumilla on omat - va­kavat
sisäiset syynsä, mutta niiden
ulkonainen syy voidaan.nähdä maa­ilman
jakaantumisessa vastakkai­siin
liittoutumiin, mikä muodostaa
jatkuvan uhan. rauhaa vastaan. En­tistän,
ajankohtaisemmaksi osoittau­tuukin
Maailman Rauhanneuvoston
vaatimus kaikenlaisten sotUaallis-ten'
liittoutumien ja sotilaallisten
tukikohtien hävittämisestä. Tämän
periaatteen toteuttamisen : eräänä
tuloksena olisi myös vieraitten
joukkojen poisvetäminen muiden
maiden alueilta kaikkialla, maail­massa.
•
Jokainen maa on omalta osaltaan
vastuussa siitä, että Unkarin tapah­tumia
ei käytetä' keinoina kylmän
sodan kiihdyttämiseen johtamalla
yleistä mielipidettä- harhaan yksir
puolisilla selostuksilla ja tilannear­vioinneilla.
Tämän päivän tilanteessa on en
tistä tärkeämpää yhdistää kaikin
rauhaa ja kansainvälistä yhteistöin
mintäa tukevat voimat. On saatava
rauhanliike yhäkin tehokkaaramak
si. Tiedämme on vaikeuksia, mut­ta
kuten aikaisemminkin tulemme
voittama^ ne, niin että kehitys
kulkee rauhanomaisten ratkaisujen
suuntaan. " ••••'• -^^
Kaikkien tavallisten ihmisten JAU
kuva valppabs ja: määrätietoinen
toiminta raivaavat tietä sellaiseen
olotilaan;- jossavhallitukset ratkaise­vat
erimielisyytensä > rauhan , kei
noin. — Suomen Rauhanpuoliista
jat-r. y.
Kansänlielikopiteri
Witfn. — 22>vuotias jugoslavialat
nen> pakolainen Eduard^Sorko on
saanut patentin yksipaikkaiselle
"kansanhelikopterille". Sen hinta
tulee^ olemaan suunnilleen sama
kuin moottoripyörän.
Kone joka/päinaa noin 100 kiloa)
voi -Sorkon väittämän mukaan nous^
ta 4;000 metrin korkeuteen. PoUisi
on kuitenkin kieltänyt Sorkoa ko"
keilemasta j ulkisesti koneellaan*
ennenkuin Itävallan ilmailnvifaiH
omaiset ovat tarkkaan tutustuneet
hänen keksintöönsä.
vastarintaa englantilaisia: siirtomaa
herroja vastaan.' Mutta'olosuht^
muuttuivat, kun Englanti ryhtyi
Egyptin ja Sudanin miehittämiseenv
Täällä se kohtasi^tiukan vastarinnan
kansan taholta, jolla: oli rili^aita
kansallisen vapaustaistelun perin­teitä
sekä suoranaisia suuria sotako­kemuksia,
joita se oli saanut taiste­lussa
ulkomaalaisia tunkeutujia vas­taan-
' ' . ,
. 1800-luvun loppuun mennessä on­nistui
Englannin kuitenkin saavut­taa
pysyvä asema molemmissa mais­sa.':
Ensimmäisen : maailmansodan
aikana tunkeutuivat-englantilaiset
ja ranskalaiset jdukot'Turkin vastai­sen
taistelun aikana Syyriaan, Liba­noniin^
Irakiin • ja Palestiinaan ja
miehittivät nämä maat. Ne lupasi­vat
sodan jälkeen tunnustaa näiden
.naiden valtiollisen riippumattomuu-^
den, mutta eivät pitäneetkään tätä
lupaustaan^ Vuonna 1920 Englanti
ja Ranska julistivat nämä miebittä-mänsä
arabimaat mandaattialueik-seen.
Syyria'ja. Libanon joutuivat!
Ranskan valtaan - ja Palestiina seka-
Transjordanian emiirikunta .(nykyi­sin
Jordania) joka silloinJiittyiPa-.
lestiinaan, alistettiin englantilaisteia
valvontaan. <,
Mandaattijärjestelmä ei' ollutj
muuta kuin kolonialismin' naämioi^-
tu muoto. Jo silloin joutuivat siir::
tomaaherrat - etsimään uusia, -viek­kaita
muotoja V valtansa säilyttämis
selle. Niiden oli pakko tehdä näin
sen* kansallisen, vapaustaistelun
mahtavan aallon johdosta, joka Suu­ren'.
sosialistisen .lokakuun vallan^
k\imouksen .vaikutuksesta -^oli läti-tenyt
liikkeelle koko idässä. -
Vuonna 1920 oli siiftomaajärjes-'
telmä arabi-idässä saavuttanut? buip^
-punsa. Siihen' vaikaan: 'olivat käy­tännöllisesti
katsoen kaikki maat
tällä alueella tulleet Englannin' ja
Ranskan siirtomaiksi, v Myös arabi­maat.^
Sudan, Tunisia, Algeria ja
Marokko — olivat menettäneet po-^
liittisen riippumattomuutensa. Ara­bimaailman
poliittisessa kartassa oli
vain kahta väriä: vihreätä Englan­nin
: miehitysalueet ja karmiinin--
punaista Rahskaii alueet. Ainoa'
poikkeus oli nykyinen,Libya, joka
siihen aikaan oli' Italian siirtömaai
Vuoden 1920 jälkeen alkoi kolo­nialismin
, tähtiv arabi-idässä him­metä.
Vuonna 1922 Egypti sai ai^
kaan sen, että v maan valtiollinen
riippumattomuus tunnustettiin mUd-;
dollisesti. Englantilaiset, miehittä-'
jät pysyivät ^kuitenkin maassa jä
lujittivat senjälkeen; -asemaansa'
vuoden 1936 sopimuksella Suezin
kanava-^alueen miehityksestä. Kol­mekymmentäluvulla
tapahtui sa­mantapaisia
muutoksia Irakissa/
Kaikki nämä tapahtumat todisti-jälkeen.
neljä arabitasavaltaa: Egyp­ti,
Syyria, Sudan ja Libanon; Im-^
perialistivaltojen. ei. ollut. vain., pakr
ko tunnustaa näiden valtioiden riip-pmnattorauutta,
vaan myös vetää
joukkonsa pois niiden alueiUa.
Kansan kamppailu^ .Palestiinassa
• ; ' VJ', : • i -! •
MAA " r_ '
Egypti —
Irak .'.V---1
Jordania-'
Libanon —-_ —•
Saudi-Arabia (noin) _— .' .
Syyria
Jemen —
Aden siiribmaa ja protektöraatti
Bahreinin saaret ____ —-
Kuwait
Maskat (oman) 1
Qatar ____________
Oman —
jnandä^ttijärJestelnaS li»idätte
niaaksi-arabi-idässä. Vdonna 1956
saavnttivatr Tunisia j a riip-pumattoiUuiiden.
^ Jopa Ubyastakin
on tullut riippumaton valtio.. .\^-^
reä ja karmiinninpunainen; jotka
symbolisoivat - ulkolaista ylivaltaa,
loistavat nykyisin poissaolollaan
melkein-' kauttaaltaan- koko- kedd'
idän ja Pohjois-Afrikan kartalla.
: Arabi^idän' maihin kuuluvat seur
raavat- vaiHot ja alueet: , ,
: — D^Homatati pKAcaiä^* on seS
iisn zmes; j o i » ^säa ^-vaimonsa usl
maan. että hän rtarvitsee:sateenvatj
Yhteensä
Pintana Vakihikaf'
(neliolön)
1,006,000 23,240.000
435,000 . - \ 5.000.000
. 9a,ooo> 1.500.00Ö
10,000 i:41T.O0O
l,600,ÖbO 7.000,000
181,000 . 3:670,000 :
195.000 4.500.000
316,000- 800,000
' 560 112,000
21,000 200,000
212,000 550,000
22,000 30,000
15,000 80,000 '
4,103,560 48,099,000
TÄt
vidldoi vaimo atmqiötei^
talvitaldda.'
Kiilsi mi^ih
pyrkii ferasunion
Arabi-idän alueella, joka käsittää
noin 4,1 miljoonaa; neliökilometriä,
asuu siis viimeisten, käytettävissä
olevien tietojen mukaan y l i 48 mil­joonaa
ihmistäi' Mutta arabimaail­ma:
on suurempi kuin se:alue,^ jota
on tapana kutsua arabi-idäksi. Ara­bimaailmaan-
kuuluvat myös sellai­set
valtiot kuin Sudan,v Libya, Tuni­sia,
Marokko ja Ranskan hallinnas-^^
sa oleva Algeria; Viimeisten viral­listen
tietojen mukaan on kaikkien
arabimaiden yhteinen väkiluku lä­hes
80 miljoonaa.
KAMPPAILU JATKUU
Nykyisin a3B"ö-.80v prosenttia ara­beista
valtioissa, jotS^ ovat vapautu­neet
imperialistien poliittisesta ja
sotilaallisesta valvonnasta. . Poik^
keuksen tästä muodostaa Algeria;
joka yhä kuuluu Ranskan liittoon,
sekä Arabiassa sijaitsevat pienet
ruhtinaskunnat. Näiden maiden
kansat kamppailevat jatkuvasti voit-l'
taakseen valtiollisen j a poliittisen
suvereenisuuden. " '
. Mikä koskee niitä maita, jotka
ovat vapautuneet ulkomaalaisesta
miehityksestä: ja' saavuttaneet toi-'
mintavapauden, niin niille on avau­tunut
suuria mahdollisuuksia har­joittaa
itsenäistä politiikkaa kansal­listen
saavutustensa puolustamisen
hyväksi.
Harjoittaessaan - tätä politiikkaa
ne pyrkivät lujitta^iaan voimiensa
yhtenäisyyttä .kyetäkseen .vastustaf
maan suunnitelmia joiden tarkoituk­sena
on; vetää ne fagressiivisiin soti-'^
iasliittoihin. Egyptin aloitteesta on
solmittu poliittisia ja taloudellisia
sopimuksia- sekä^ : puolustusliittoja
3ri arabimaiden välille; Eigypti on
esimerkiksi solminut Saudi-Aräbian,;
Syyrian ja Jemenin kanssa sopimuk­sen,
jolla: nämäii neljä - maata < ovat
saaneet yhteisen/ sotilaspäämajan. i
Arabikansojen kansallinen nousu
on' ilmennyt myös. siinä; että nämä
maat ovat yhtyneet Bandungin kour
ferenssin periaatteisiin, Niidenv tar­koituksena
-. on kehittää: po) iittista,
, taloudellista ja kultturellista yhteis-
' työtä sekä kamppailla ydinaseko-keilujen
v lopettamisen ja atomivoi­man
rauhanomaisen käytön puoles­ta,
samoinkuin kaikkien Aasian ja
Afrikan maiden voimien yhdistämi­seksi
rauhan puolesta.-
Washingtonin nuhteista huolimat-;
ta ovat arabimaat pystyttäneet ta­loudellisia
ja kulttuuriyhteyksiä
Neuvostoliittoon, Kiinan kansanta^
savaltaan ja kansandemolcratioihin
Egyptin 'Syyrian j a Jemenin suorit­tama
Kiinan kansantasavallan tun­nustaminen
ja diplomaattisten suh­teiden
solmiminen sen kanssa on
selvä esimerkkiä arabimaiden itse­näisestä
ulkopolitiikasta,- joka pyr­kii
vähentämään kansainvälistä jän­nitystä.
• >
Kun' siirtomaaherrojen - on pakko
tunnustaa- entisten - siirtomaiden
riippumattomuus ja vetää joukkon­sa
pois näistä maista; ne pyrkivät;
tunkeutumaan niin syvälle kuin-mahdollista
näiden maiden elinkei-
(Jatkuu 3. sivulla)
Pittsbnrffh. — United Steelwojke
UnioniofrAmerica viikailijavaaleisa
jotka -toimitetaan':helmikunn^riB py
tuleeV olemaan; ainakin kaksi pres
denttiebdokaista. y
Njrtcyistä presidenttiä David J .
Donaldia. Jonka vuosipalkka kehote
tiin: $50,000isyksyllä pidetyssä -mas.
kokoiäcgessa,: on asettunut vastusta
Eoaan'' Donald C. Barick McKeespoi
tista Pennsylvaniasta..:
37-vuotlas Barick. goka on offii
United Stieel-yhtlön palveluksess
vuodesta 1938 lähtien, on tähän meh
nessa saanut ,91 teräsunion osastoi
kannatuksen. Unlossa kerrotaan ote
van kaikkiaan 2,700 osastoa.
-Rarick on saanut ^paljon julkisuut­ta
Ja paljon kannatusta kun vuosi­kokouksen
Jälkeen hän on vastusta^
nut Jäsenmaksujen korottamista en­tisestä
$3,00 Scuukaudessa* $5.00 kuu­kaudessa.
Rarick on syyttänyt, etti
vuosikokouksessa: toimitettu äänestj;
ei osoittanut jäsenistön mielipidettä,
koska.union kansainvälisellä Johdolla
oli monen pienen • osaston yaJtakirjat
ja koska.lähes 3:000. edustajasta.yli
1,000 oli kansainvälisen union palve­luksessa.
Rarickin, Johtama ryhmä :on luvain-nut
kutsua ylimääräisen vuos^kokoi&.
sen. Jos Rarick valitaan presidentiksi
ELÄÄKÖ SUOMALAINEN
TYÖLÄINEN YLI VAROJEN
Helsinki. — Valtiovarainministe­ri
on esittänyt väitteen, että Suo
men kansa on kuin "Huittisten hul­lu
poika, Äjoka syö: enemmän kuin
rasta ajatellen. Valtio on tietoisesti
tukenut- suurpääomaa,,' toiminut
niin, että - yhtiöt voivat lisätä enim-mäisvoittojaan
j a samalla on todä-tu;
että valtiovalta lahjoittelee ylt-tienaa".
—^Mitä tällä väitteellä on teiskunnan kukkarosta kymmeniä
haluttu kuvata, siitä ei ole kenellä­kään
tietoa;' Se yain tiedetään, et­tä
valtaosa-' palkallaan toimeentuie^
vista • hankkii 20,000-^0,000 mk
kuukaudessa kuin myös;^että maas­samme
maksetaan 250,000^^-500,000
mkn'kuukausipalkkoja, i Valde Ka­sari
Haminasta on lausunut seiiraa-van
käsitykseh^nykyisestä talouspo­liittisesta
tilanteesta.
• * *
Nykyisin'esitetään kuinka muka
valtion talous on heikko ja että ta­louselämä-
kehiUyy yleensä huonos
.ti. — E i vöi muuta kuin>ihmetellä
tätä, kun tietää, että oikeiston ja
sosialidemokraattien toimesta dn
luotu ^jos minkälaisia vakauttamis-ohjelm^
a, : jOista on sanottu, että
juuri niiden ohjelmien puitteissa
tulee maamme talous elpymään ja
kehittymään ja niiden avulla tur­vataan
^ kansalaisten hyvinvointi.
Näjln - ei V kuitenkaan ole tapahtu
nuti — Tiedetään kuitenkin, että
teollisuuden tuotanto on jatkuvasti
kohonnut ulkomaanmarkkinat ovat
olleet hyvät, hintasuhteet erittäin
edulliset maallemme ja kansantulo
on jatkuvasti kohonnut.: Valtiova­rainministerin
selostuksen mukaan
mm.^ tänä vuonna kansantulo ko­hoaa
2 - ^ prosenttia. MiJtta kansan
elintasoa on tänä vuonna \ alennettu
enemmän kuin koskaan.
. Missä on vika?->— kysyy kansa­lainen.;
Vikaa ei voi olla muussa
kuin siinä, että valtiontaloutta hoi­tavat
yksilöt jotka eivät pyri kehit-ja
laajentavat nyt näitä suhteita, tämään maan taloutta kansan pa-miljardeja
vuosittain yhtiöille.
Kaiken' tämän , seurauksena': on
nyt ilmoitettu, että kansalaiset voi­vat
varautua entistä enemmän sii­hen,
ettei työtä ole t a r j p l l a . . K u n /
katselee tätä' taustaa vasten'tulevai-:
suutta ja kun tietää, että uujsia suu- i
ria ikäluokkia pitäisi sijoittaa tuo- j
tantoelämään,ei voi > tulla muuhun |
johtopäätökseen kuin että valtioval- f
ta valmistelee uusia hyökkäyksiäi
kansan elintasoa vastaan. ^ Heikea- \
tämällä kansan elämän äärimtnil- j
leeV, luulee valtiovalta ratkaisevan-1
sa' tämän maan talouspulmat. Tosi-':
asia on, että asiat menevät tämän f
politiikan seurauksena yhä hUo>"«
nommalle'tolalle^ ;i
• On sanottu, että kansa elää yli |
varojen, Tosiasiassa 20,000-^|
30,000 mk kuukaudessa hankkiva jii
työläinen saa hädintuskin palkäl-!^
laan elämiseen välttämättömän. ||
Tällaisilla palkoilla elää valtaosa
kansasta, -
Miksi ei koskaan mainita johta-.»J
jien-, jaKkorkeassa asemassa olevien |,l
virkamiesten palkkoja. Heidän kes-ifi
kuudessaan eivät 250,000—500,0001|
ink.n kuukausipalkat ole harvinai-!|
M b
sia. — Ovatko näinkin korkeat pap^$
kat niin pieniä, että niiden saajien *|
on elettävä yli varojensa?
Kansan eUntasoa voidaan näbtä-|^
västi parantaa vain siten, että m-\X
distetaan hallitus ja eduskunta sei-1|
laiseksi, että niiden:-. voimalla voi* i |
daan :^ todella; parantaa kansan ase*
maa ja hoitaa maan asioita yleen-.|.^
sä-kansan etua ajatellen; #
PÄIVÄN PÄKINÄ
am
"Kun viinaa yee jokaisesla Hanasta"
Veli Vihtori ei suinkaan ole ai­kaansa
seuraamaton mies ja vaikr
ka hän onkin tehnyt raskasta, työtä
koko elämänsä kaikki päivät hän
nykyään tiedustelee varsin hanak-kaasti:
jos maamme vanhuuden elät
kelaki:joIisi soveltuva hänen kohdali
leen. Lisäksi, hänen silmänsä on
vielä kirkas, ajatus selvä ja- puheen­sa
vieläpä jonkun verran pistelevä­kin.
^
Istuimme kerran hänen pienessä
keittiössään j a kahvikupposta juo­dessamme
Vihtori innostui arvoste­lemaan
Henry Lucen aikakausijul-kaisua^
Time. Kyseessä olevassa
: yhdysvaltalaisessa kuvalehdessä
näes oli koko sivun ilmoitus, jossa
suurin j a julmin < otsikoin julistet
tiin "uuden'-konservatiivismin"o-levan
- "nykyaikaisen kapitalismin
rohkeaa uskoa".
; Vihtori on jokseenkin suuriluir
nen äijä j ^ niin on hänen mielen: il^
maistmsakin vastaavanlaisesti r rote­vaa
laatua. Hän on itsebpiskellut
ja.tarkoin historiaa tutkinut ja tun­tee
nykyaikamme jokseenkin^ tar-koiiUr^.....
Joku oli tuonut hänelle mainitun
Times-julkaisun^ jossa Luce- julisti
niin mahtipoiitisesti:
"Missä ovat todelliset .radikaalit,
todelliset vallankumoukselliset ny­kypäivän.
Yhdysvalloissa?; kysyi Y h ­dysvaltain
kuorma-autojen omista­jien
yhdistyksen presidentti'Neil J .
Curry' viime . viikolla. • Hänen: vas­tauksensa:
'Vaikka minkä liikelain
toksen johtajan pöydän takana'."
" N i i n " , puhahti Vihtori, "asetta
kaamme Spartakus, Garibaldi, Jef-ferson,
suuren pöydän taakse" ja
jatkoi ilmoitusta lukiessaan: -"ka­pitalismi
ei ole kapitalismia! E i
ole enää työnantajaa. Nyt meillä
on uutta konservatiivismia, nyt
meillä on kansan kapitaliämia-. mut­ta
kapitalismia meillä ei ole!"
" E i " , nauroi-Vihtori, "kapitalis-mia
meillä ei oloi'sillä se on muut­tanut
karvansa."
Kun Vihtori saapui vanhasta
maasta näille rannoille hän työn
josta maksettiin hänelle kuusL jä
puoli dollaria' viikossat ja; työpäivä
venyi - kaksitoistatuntiseksi, v Nyt
noin' puoli yuosisataamydbemmin
hänäskettäin .vapaufuiiojankaivajah
ammatista.: Nykyään hän suorittaa
vain satunnaisia töitä herrasväen
huviloilla ja jos sattuu vastaan hyvä
viikko hän ansaitsee"^ kymmenenkin
kertaa enemmän kuin tähän maahan
tullessaan..
Ja 'vaikka hän voikin ansaita
kymmenen kertaa enemmän: nyky­ään,
hän. kasvonsa : yhä f punaisem-'
maksi muuttuessa' puhkusi; että
hän ei silti ansaitse, enemmän ny
kyään siitä syystä^ että kapitalismil­le
olisi^kehittynyt säälivä sydän' sil­le
kohdalle, jossa ennem o l i ^ain
pankkitilikirja. Vihtori» vain edel­leenkin
väittää kiven; kovaa,' että
palkat; ovat nousseet siitä syystä
että ^ hän j % hänen kohtalotoverinsa
olivat rakentaneet unioita j a että
yhä lukuisammat maamme työnte­kijät
kantavat niiden unioiden. jä­senkortteja.
Mainittuaan muutaman sanan: tek
nilkan kehityksestä ja siitä johtu­neesta
'suuresti lisääntyneestä työn
tuottavaisuudesta Vihtori totesi mi­nulle^
että vain uniotoiminta oli pa^
koittanut kapitalistit antamaan työ­läisilleen,
paremman < palkanrja että
muussa: tapauksessa työnantajat oli­sivat
vaan: pitäneet itselleen työn
tuottavai^uden; kohoamisesta ai­heutuneen
hyödyn.-
Mutta kun Vihtori pääsi luke­maan:
Lucen manifestista sen koh;
dan,; jossa Sears. Roebnck-yhtiön
puheenjohtaja Theoiddre' V. Roe­buck,
tök^ "julistuksensa, minäi pel-käsin^
• että miea voisi vallan pakah'
tua vimmassaan.
" J a näin t$mä<. protokolla, päät-tyy",
huusi' hän. ''Edistyessämme ~m\.
ja -kasvaessamme taloudellisessani;
mielessä olemme myös kehittyneet^|
niiden.r tavoitteiden; saavuttamisenv|,
suunnassa, jotka ovat olleet suur-|^'
ten uskonnollisten ja moraalisten;'^
-johtajien käsitteinä suurille' kan--li
sanjoukoUle sopivina." ; r .s
En voi kaikkia kirjoittaa mitä k|
Vihtori' sanoi tässä vaiheessa, silla g:
jonkilaista' säädyllisyyttä' meidän^^
kin' pitää noudattaa ja' isitäpaitd^
maassamme oh' eräitä' lain-kohtii
joissa: kielletään joidenkin sanojen
painattaminen.
"Kun jokaisesta hanasta vuotaa
maukasta viinaa", nauroi- Vihtoriini'
me, "kun kymmenen dollarin'sete­leitä
kasvaa jokaisen puun jokaises­sa
oksassa, kun rautatiet kuljettavat
ihmisiä'maksutta ja kun verokarbot
koputtavat jokaisen talon ovelle jo­ka
viikko j a antavat teiUe: byvao |
setelitukon; silloin vasta tämä mies |
Roebuck: pääsee istumaan Pietarin'
vierelle".
Mahdollisestiminun olisi pitänyt
varoittaa teitä, että ystäväni Vihto­ri'
ei olekaan nukään pyhimys. Ktt-
.ten olette huomanneet; ystäväni on
joissain suhteissa vähän kohtuuton
äijä. Mutta mahdollisesti'se seikka,
että hän 65 vuodenaikaisena työn
raadannan'^llästänaien vuoäen jal''
keen on penmtön; ef salli hiuien niSa'
vain: auliisti: ottaa /^vastaan.. Heniy
Lucen lurituksia. — J . P.