Vapaus, October 23, 1956

              liiiillifi
OiSMi « f njnoMb CamCiana, IB»'
«•UlitMtf «tor. »17. ^ AuttMTiaetf
«s «ani4 claJBB maf) by the Post
OfOc^ Jlepaitnunt. Otlsva, Pub'
IMMtf ItuJee vedcly: TiMdsys,.
"SftfinAijv «nd Satttrt»y§ by yapaaa
PiftlitiJing CtaDpany jBt 1 ^
C&B £ t W^ Siidbtuy, QDt, Canada,
mutrm OfSiae QB. 4-4296. Uioagtr
e.SittsL fSditorW,aau2Mt ASaiUng
address: Box €9, (BvObvxf. OaUario. TXLAXJBBZNNAT:
Kanadaa»; } vk, 7JOO 6 kk. 9.7$
3 kk. 2:25
VhAynama»'. 1 «k. 8JDQ « kk. « J O
Suomeni: i vk. 0 ^ 6 kk, CT»
Kannatetaan lampjnia^
PuhuesSsaan viime tiistaina Elliot Lakella /(Eflind. Riye-rillä)
Canadian Mining aml Äietallurgy Instituutin, tilaisuu­dessa,
ulkoministeri Lester Pearson sanoi tulevansa yhä
enemmän.va&uuttuneeScsi Canadan opetuslaitosten puutteel»
lisiiuksista insinöörien ja teknikkojen kouluttamisessa.
Btn Pearson korosti, että teknikkojen puute on näky­vissä:
niin Canadassa kuiti imuissakin länsimaissa; ja että nyt
on ryixdyttävä toimenpiteisiin kilpaillaksenmie'opetuslaitok­sen
k e l l i t y k s i kanssa Neuvostoliitossa. - . -
/-yäitöstensä tueksi esitti ulkoministeri Pearson tilasto­tietoja
viimeksi käytettävissä olevalta vuodelta ja sanoi, että
Neuvostoliiton yliopistoista valmistui silloin 60,000 insinööriä
yliopistoissa valmistuneeseen 22,000
iiisirboöriin.' '
.;!lWä sellaisenaan on aikaikautemme yksi "ihme". Vielä
muutama vuoisikymmen sitten lukutaidottomasta ja teknilli­sesti
takapajuisesta Venäjästä on 'kehittynyt opetuksen alalla
maailman ^simmäisestä tilasta kilpaileva, teknillisesti, kor-
Icealle'In^itty^ sosialistinen maa!
Ja me yhdymme lämpimästi ulkoministeri Pearr
sönih esittämiin ajatuksiin. Kansakuntana meillä ei
'Ole hiitään syytä, paitsi oma lyhytnäköisyytenime/
: jää(^ jpkipäähän tekniikan kehityksessä.
Igäinyastoin kansallisetumme vaativat, kuten ulkominis-
' telbl Pearson aivan oikein sanoi, ryhtymään tosimielessä tähän
kilpidluun: Oh järjestettävä canadalaisille nuorille miehille
jä'myos naisill^;suiu%mpi j tilaisuus opiskelujensa
jatl^amiseeh varsinkin juuri insinöörialalla. Ulkoministeri
^e^fgopoiL tässä kymmeniä kertoja lähempänä totuutta kuin
aiina ^ashingtohia pälyilevä kauppaministeri Howe, joka
noin Jcuukau^i sitten esitti vielä hurskaan ja omahyväisen
lausunnon, että Canadassa ei ole muka mitään huolta sen-
{iäi;a^min--insinpörien kuizi tefknikkojenkaan vähyyden ja
"It^Uluttäniispuutteen takia.
Se. sam im iapabtuaut sitten
toisen inaaHinangodan. aibeuttaa
myös U>ueal9isia figmminkig.
UmiSaksA ilmeisestikin meneS'
tyy, toipuu nopammin soAan 960-
raufcsistaloiiD kukaan oUsi uskonut
mabdoUJsekS} kymmenen vuotta
s i t t e n . ' ' Tadsteltuaan ensimmäisen
sotansa kaikkien sotien lopettami­seksi
w . 1917—18 YbdysvaJlat l e ki
liuomattavia sijoituksia ^jiSMameen
vibolljsensa. Saksan, uudelleen ra^
kentamJseksi. Nyt, Yftdysvaljat jäi
leen auttaa Saksan uudelleen rakenr
tamista j a samalla sen uudelleen
a s e i s t a m i /^
'Ybdysvaltain veronmaksajain r a ­hoja
on käytetty myös kabidenmuim
häviölle joutuneen vitaollisen uudel­leen
Takentami$eI^>i, Italian j a J a pa
n i n .
"Sodan voittamiseksi", viisaste;.
laan nykyään, " on hävittävä Yhdys-vaUoille.':
Ihmiset alkavat ihmetellä, että
kuka kymmenen vuoden kuluttua
on Yhdysvaltain ystävä j a kuka vi-;
hollinen? Kuka todella voitti so­dan?
— US News and World Report.
Canadan Sliomalaisen JaijestSii
45«yu0liielta ^Ipd^eli»
98 etidokasta
4? Me saamme vallitsevasta tilanteesta ehkä paremman ku­vat!
JOS palautamme mieleemme mitä sanoi Canadan yksi
kaijckein hi)omatuin'teollisuuskapitalisti,
gu^n Ltd:n: pjesjdentti James S. Duncan insinöörikysymystä
käsitelleessä Icansallisessa konferenssissa (St. Andrew, N. B.)
viime syyskuun lalilcupuolella. Sivumennen sanoen, tämä joh>
täVSa. canadalainen teollisuusmies vieraili jokin aika sitter
Neu^stp^iitossa ja otti asiakseen tutkia sikäläistä tilannetta
tulematta! itse yhtään sen "punaisemmaksi", mitä hän suur-tec^
uusmiehenä on oUut. <
/ JtVllanräinitussa kansallisessa konferenssissa pitämässään
avauspuheessa-.mr-^Duocan Jkorqsti,' että se "maa, ,^öka pitää
jol](tbaeman'^ insinöörialan kehityksessä tulee myös siksi
maaksi, jolla on aloitteenteko maailman asioissa.
Täitä ^ h j a l t a lälitipn mr. Duncan-sanoi','että meidän,
tarl^öittäenC^nadaa jasamalla^^^^^^k^
on^va^ta|tava siihen haasteeseen minkä Venäjä on antanut
Yhdysvaltain aikaisemmin omaamalle ^teknilliselle etevam-.
mjO^delle''. Ja hän sanoi: "Ellemme me ryhdy riittäviin toi-mfeÄpiteisiin,
v^^me voimme hetikohtaisesti nähdä johtoase
luisuvan ikäsistämime mahdolliselle vastustajallemme."
^ Mr,,'Duncan esitti niyös tilastotietoja. Hän sanoi, että
Neljtyos^oliiton yliopistoissa on nyt 19.6 opiskelijaa jokaista
tuljattäiasukastavkohti verrattuna siihen, että
op&töissaon vain" 4.9 opiskelijaa t^^^ kohti. (Si^^
vuftiennen sanoen ^ulkoministeri Pearson sanoi Canadan yli­opistoissa
olevan vain 1 opiskelija jokaista 250 asukaista,'eli
4'(^iskelijaa tuhatta asukasta kohti.)
l £^aikpn lisäksi on pidettävä mielessä seuraavat tosiasiat:
Neuvostoliitto tekee kaiken voitavansa koulujärjestelmänsä
edelleen tehostamiseksi. Sen lähitavoitteena on se, että
kaScki neuvostonuoret, niin maaseudulla kuin kaupungeissa-kii^
tulevat saamaan vähintäin keskikoulusivistyksen;- Toi-sel^
i on pidettävä mielessä, että telmiikari valtavan kehit^^^^
setr johdosta lähitulevaisuudessa tarvitaan niin Canadassa
ku&i Neuvostoliitossakin yhä enemmän insinöörejä ja tek-;
nikkoja.
z Näinmuodoin mr. Duncan, kuten ulkoministeri Pearson-kiif,
on ehdottomasti oikeassa korostaessaan, että meillä ei ole
• kansakuntana varaa jäädä takajalalle insinöörien ja teknik­kojen
kouluttamisessa. Tosiasiassa, koko oppilaitoksemme,
alhaalta ylimpään portaaseen asti, on kipeästi uudistuksen
V tarpeessa. Kansakoulut aiheuttavat jo kunnille niin suuria
meinoja, etteivät veronmaksajat voi niitä enää pitää ajan tar-peijäen
ja vaatimusten vastaavalla tasolla. Jatkokouluja on
liian vähän. Samoin yliopistoja. Ja kaiken lisäksi on huu­tavan
kova puute opettaja voimista. Selvää on, ettei uhkaa­van)
nopeasti kehittyvää koulukriisiä voida ratkaista ilman
peilHstavaa laatua olevia uudistuksia koululaitoksemme ra-holjjämiseh
ja huoltamisen suhteen. Tässä on meillä kansa­kuntaa
'kieltämättä suuria vaikeuksia, mutta aika ei odota,
fös" mielimme kilpailun kestää.
l i Taas ''kolme viisasta''
; ^ u t e n muistet^neen," NATO-neuvosto nimitti ^joitakin
kuukausia sitten "kolme viisasta* -r-^ Canadan ulkoministeri >
Pearson sekä Norjan ja Italian ulkoministerit tutkimiaan,
milen voitaisiin saada NATO palvelemaan myös rauhanomai-siar'tarpeita
ja tavotteita.
^'Myös tiedetään, että vaikka asiaa on tutkittu ja tutki-'
mitöten yhteydessä ilmeisesti hutkittu maan rakohon ajatus
NA<h3:n kautta järjestettävästä taloustoiminnasta, hiin- v i ­rallista
raporttia ei ole vielä tähän mennessä j ulkaistu "kol-
(peÄ viisaan!' tutkimusten tuloksista. Ja mitään lupaavaa
aifl^histoa ei heidän käytettäväkseen ole ilmeisestikään tul-
Iut,Vkoska C P kertoo ulkoministeri Pearsonin sanoneen Elliot
Lakella viime viikolla vieraillessaan, että "välinpitämättö-m^
den lisääntyminen NATO:n suhteen johtunee siitä kun
md/pmme ole enää yhtä peloissamme kuin • olinraies NATO:n
peitkstaihisen aikai)a". ' " '
Ji Näyttää kttttenkiii ^iltä, että jäsen valtojen keskuudessa
i__4aiin Canadassa kuin muuallakin — on kehittymässä uusi
ja i^eUisempipplko siitä, mitä seuraa Saksan, impeiiaKsnun.
5(C(jfjan y§f teissä
Halffax. — L9kakuun 30 päivänä
suoritettaviin ' :inaakuntavaaleihih'
osallistuu 98 edustajaehdokastaVtle-doitettihi
täällä keskiviikkona.
Lainlaatijakenhan eäustajamäarä
on 43 Ja viimeisen 23 vuodeii' ajan l i ­beraaleilla
o i i ' ollut enemmistö läiii-laatijakunnassa.'
'
' I Tiistaina päättjmeen nimityspäi-vän
jälkeen e r i puolueilla on seu­raava
määrä edustajaehdokkaita: l i ­beraaleilla
43, konservatiiveilla 43,
CCF:llä U j a y k s i itsenäinen libe­r
a a l i . CCF^lä 9li 1953 vaaleissa 16
ehdokasta j a niistä valittiin lainlaa-tijakuntaan
2 ehdokasta.
Liberaalien edustajaehdokas Mar^
garet Norrie on ainoa 'naisehdokas.
Nova Scotian lainlaatijakunnassa e i
ole'6ll|it koskaan naista:jäsenenä. ,
(Jatkoa)
KEHITirS
Yllälainatussa/. W. Abiqvjstio
selostuksessa mainitun Järjestön en*
si^nmäis^ 1^. komitean Jäseniä elää
vielä j a on toiminnassa Toronton
osastossa E . P i r t t i n en j a K . Lehto.
Tiiltenkin nyt voitaisUniisätä m u i ­den
Järfestöjen pehistajain kerto­muksia
niistä monista toiminnoista,
mitä pidettiin yllä s i l l o i n j a seuraa­vien
vuosien ajalla, mutta tässä y h ­teydessä
on sitä supistettava. * '
Samoin haalien rakentamisesta:
kertoivat e r i alueiden j a paikkakuii-tten:
toverit Esim. A . I C a r i kertoo
P c r t Arthurista " T o r p a n * ' toiminta­paikan
hankinnasta j a sen jälkeen
Työn Temppelin räkentämisestat-ier:
kä. niiden käyttämisestä näytelmä-;
urheilu- j a voimistelutoimintään jai
opiskeluun. John Salo kertoo N i ^
pigonin haalin pystyttämisestä' jo
ennen ensimmäistä maailman suurf
sotaa, sekä tuon pienen kauppalan
C S J : n osaston toimintojen vuoksi
Nipigon nimitystä, "Ontarion pääv
kaupungiksi".
X Latva kertoo Torontossa sa­moista'aherruksista
tulkiten Järjes­tön
yleistä toimintaa seuraavin sa­noin:
"Ilmeistä j a merkille panta­vaa
on s e ; että suomalaisilla on, y-leensä
suuri harrastus taiteeseen j a
ennenkaikkea näyttämötaiteeseen,
mikä' on se ala, mitä suomalainen
työväestö on mielenkiinnolla har­rastanut
kautta«aikojen . . . Niinpä
täällä Canadassakin, Järjestön p^r
rustamisesta asti ovat sen osastot
keskuudessaan muodostaneet näytel-mäseuroja,
jotka yhä kasvavalla i n ­nostuksella
ovat esittäneet näytel­miä;'
'"IJseissa osastoissa onkin näy;
telmien esitys ollut voimakkain
muotia kulttuuritoiminnan kehittä­misessä."
Hän mainitsee Järjestön
näyttämötoiminnan' tunnetuimpia
johtajia; F e l i x Hyrskeen, V i l l e A i r o ­lan
ja' JUssi Wirran.
J a siinä ohessa toiset kertovat
vaiherikkaista taisteluista Työkan­san
päivälehtenä; ilmestymisen henV
gissä pitämiseksi kunnes se vararik-koutui
ensimmäisen suursodan a-j
a l l a V. 1915; sen seurauksista; Y h -
dysavtaltain lehtien fK^issuU^miseS'
ta Caoadasta; oman lehden iuidel<
leen pexu^näsponniskMilsi sekä
Vaj»udatt yrustamisvaljfciiksista.
EKSUIBIXI8EN MAJUIMAN'
SODAWiAMKAKET UALUNOhU
SETVAfKfOT
Suursodan loppuaikana, syysk. 25
p. V,-1918; Canadan liittohallitus j u ­listi
voimaan sodanaikaiset poik
keuslalt (War Measures'' Acts),
joitten nojalla julistettiin laitto-työn
laajentui^
aUa yhä e r i l a ^
Ruvettiin esittä^
näytelmiä; penistetUin
j a , soittokuntia, naistien kerhoja; u r -
maksi .Canadan Sosialidemokraatti-^ heiluseuröjä' opiskeltiin ^englannin-
• .Uttttti'twtd%M seen puolueeseen kuulunee*ti IkriiiAetU- •_• . « x i v ' i - i i ' « x - . . . .'Hirn. - ^ . f ' . x L ^ x i - .m: ^ :
järjestöt, kaikkiaan 15 ulkolaista
järjestöä ^ j a ryhmittymää niiden
joukossa nieidänyjärjestömnter j a
myös IWW, sekä p a r i päivää myö­hemmin
k a i k k i vieraskieliset lehdet;
Ensimmäinen Järjestönuneläher
tystpn Ottawaan vierailu e i ' saavuta
tanut mitään muuta kuin tietoja.
S e l v i s i ; että "suomenkieli j a me suo­malaiset'?
v olimme joutuneet e r i t y i ­sen
huomion kohteeksi, s i k s i k un
' kotimaamme - valkoinen hallitus oU
kutsunyt saksalaisia joukkoja Suo-^
meen; joten jouduimme suoranalsilE-si
" v i h o l l i s m a a l a i s i k s i " . . . Useite
kymmeniä suomalaisia vangittiin j a
sakotettiin, valhdellenrSO dollarista:
2^000 asti. Useita karkpitustudmloi-ta
annettiin . . . Järjestön j a V a ­pauden
p i t i saada takaisin oikeuten­sa
edes jossain muodossa, sillä olim­me
ihan k u i n "säkissä'^. . ; Järjes­tön
tp. komitea päätti yrittää ^ saada
luvan itsenäiselle järjestölle/ mitä
asiaa edistämään saimme tsanteri
Nuoirtevan.: Laadittiin Tiiidet sään­nöt
j a selostuskirjelmä siitä mitä o.
limme*tehneet'kansalaistehiuie kes
kuudessa j a mitä aijomme vastai­suudessa
toimia, kertoi Ahlqvist. '
suuksien lailJistuttamista. Täten
Canadan Suomalainen Järjestö ke-iiittyi
laajaksi-valistus- ja kulttuuri'
i^estSksh jok» itsenäistyi frian
livkdnaan, pitäen kiiitenkin kiinni
työväenliikkeen per^tteista ja
katsomuksista.
Järjestön tolttuuri- ja valistus
{mvavko Ottawa vielä edelleenkin
Canadan kansaitlisista resursseista?
Muutamien viikkojen kuluttua
(YÄdy4vältain; presidentin vaalien
jälkeen) ^as^ingtonissalpidetään
avoin : konferenssi, jonka ^ tulokset
tulevat':osoit't'amaan jos 'Canadan
hallitus on fvalmisTvastusitamaan yh­dysvaltalaista
painostusta suunnat­tomasti
voimarlkkaan Columbia-
Thompson-Fraser jokisysteemin ja
Yukonin joen kaappaamiseksi yh­dysvaltalaisten
tarkoituksiin.
Columhian j o e l t a on mahdollinen
saada ' 2 5 miljoonaa heVolsvoimaa,
joka määrä on paljon suurempi
kuin koko St. Lawrencen joen voi-mamahdoUisuudet.
Yukonin joesta
voitaisiin saada niin ' p a l j o n voi­maa,
että voitaisiin kehittää Cana­dassa
kokonaisuudessaan uusi me-talurginen
teollisuus, joka on par­haillaan
suunnitteilla.
Yhdysvaltain taholta halutaan jot-ta
Canada rakenteisi- vesivarasto!-
missysteeminen Columbian joelle
voiman varaamiseksi Yhdysvaltain
koilhsosassa rakennettavalle; teol.
}isuudelle. Yhdysvaltain taholta
vaaditaan myös oikeutta johdattaa
Yukonin joen vesi Alaskan pannun^
varsialueelle siellä rakennettavan
alumiinitehtaan käyttöä varten. Täsr
sä samassa yhteydessä esiintyy, ky­symys
Canadan vaatimuksista saa­da
käytäviä saman Alaskan alueen
läpi, joka on esteenä>BC:n pohjois­osan
kehitykselle.
Tähän asti liittohallitus kansain­välisen
komission Canadan osan j n^
ta ja kenraali "McNaughtonin&uulla
on sanonut: E i . McNaughton' on s i ­tä
mieltä, että Columbian joen vesiä
tulisi johdattaa tunnelien ^auti
Frascrin j a Thompsonin jokiin M i -
ca Creekissa rakennettavan pados
evulla.
Kaikkien tietojen mukaan kenraa^
Ii McNaughton on ehdottomasti sitä
vastaan,: että annettaisiin . minkään­laisia
myönnytyksiä Yhdysvalloillev.
Canadalla^on k a i k k i lailliset oikeu-j
<let. puolellaan j a B C : n maakunta'
tarvitsisi - kipeästi lisää voimaa teolr':
1 suuden laajentamiseksi.
^ Syyskuun ' 22 päivänä Financial
Post-lehti k i r j o i t t i : "Jos koskaan'
käy ilmeiseksi, että poliittiset joh­tajamme
himoitsevat pettämistäni^
me — j a j k a i k k i vannovat, että sei-"
laista ,ei ole vielä" tapahtunut"—
n i i n ensimmäinen merkki siitä olisi'
kenraali McNaughtoninsyi^äyttä-^
minen vaikuttavasta asemasta:"
Luetellen Columbian joeh^potent-siaallisten
etujen merkitystä Cana­dan
kehitykselle Post-lehti lisää,,
että "mikä tahansa Canadan halli­tus;
joka kevytmielisesti ylenkatsoi­si
nämä edut,' olisi syyllistynyt mitä
vakavimpaan petokseen ' Canadan
pitkäaikaista tulevaisuutta. kohden;
josta se on vastuuvelvollinen." :
Kenraali McNaughton j a kansain-^
välinen komissio ei tule tekemään
päätöstä asiasta. Se on j o ajautunut
asiassa umpikujaan. : Pääministeri
St. Laurent ' otti kysymyksen ko­mission
käsistä viime keväänä kun
hän ryhtyi neuvottelemaan asiasta
presidentti Eisenhowerin kanssa.
Asiasta neuvotellaan poliittisessa,
konferenssissa, jonka otaksutaan
kokoontuvan Yhdysvaltain vaalien
jälkeen. Canadan taholta on jo
ryhdytty valmistamaan alustuksia.
Kysymys, on laajakantoisempi
kuin kysymykset meritiestä tai kaa­suputkilinjasta.
Molemmissa mai­nituissa
tapauksissa Canadan halli­tus
perääntyi Yhdysvalloista koh-äistctun
painostuksen edessä
huolimatta Canadan kansan ilmaise­masta
-mielipiteestä. Nykyään on
Ottawassa useiden ihmisten huulilla
kysymys: "Kuinka paljon he pe
rääntyvät, jos ollenkaan, tässä tais­telussa?"
^ C a n a d i a n Tribune.
JÄRJESTÖN UUDELLEEN
MUODÖSI;AMINEN JA UUDET n
SUHTEET
Parin' pitemmän neqvottelun' ja
"harkinnan" - jälkeen saatiin jouluk;
18 p. 1918 kirjeellisesti yastaus, jos-'
sa myönnettiin lupa itsenäisen jär^.
jestönperustanUseUe;;^ Sitä; seurasi
Canadan Suomalaisen Järjestön ni-^
mellävtolminnan' alkaminen. ^ Myö-;
hemmin v : 1919 sen nimeksi muutet­t
i i n Canadan Suomalainen Sosialisti-;
järjestö; Se r y h t y i yhteistoimintaan
O B l / : n (One B i g Unioi^) j a S P C :n
(Canadan ' Sosialidemokraattinen
Puolue) : k a n s s a . O B U : n propagan­da
järjestönä hetkellisesti. o l o lop­pui
lyhyeen koska O B U hylkäsi
teollis^^s!^nionismin jav työväen yh<
tenäisyyd,9n periaatteet.
iii^ Canadan sijomcdai6tepkuten'kok<|
Canadan ' työväenliikkeen Ykehity^cr
seen V a i k u ^ tässä vaiheessa melko
paljon historiallisesti tärkeä Venä­jän
vallankumous v.- 1917. .Mutta
erikoisesti J merkitsevästi^ Yai^J^tt»
Canadan. suomalaisiin Suomen lupk^
kasota, ktiten iOlenvyKsityiskoh|air
semmin todennut' Järjestön' 2STVU0r
tisjulkaisun: kirjoituksessani. 'Kaik-
Iceih tärkeimpänä'oh''kuitenkin pi-:
dettävä Canadassa ensimnimsen
maailmansodan jälkeen, vallinnutta
tilannetta, mikä nostatti työtäteke­vät
voimakkaaseen ' l i i k e l i t i n i l s e e n,
minkä yhtenä huippukohtana oli
.W;nnipegin suurlakko, v.'1919; ^
Tämä o l i se t i l a n n e ; missä .Cäna;
dan suomalainen Sosialistijärjestö!
( C S J : n edeltävä) l i i t t y i eräiden mui;'
den sosialististen ryhnuen j a järjes-töjepsekäjyksilöiden-
kanssa 'Cana-!
dan Työväenpuolueen ?" • (Workera
Partyn) vperustamiseksi j a l i i t t y i iy-^
hyeksi ajaksi järjestönä: s i l l o i n ' pe­rustetun
puolueen jäseneksikö r v v; •:
Mutta järjestömme 'luonne j a o-lemus
vaati kuitenkin kehittämään
Järjestön itsenäistä toimintaa kult­t
u u r i - j a valitustoiminhan edistämi­s
e k s i . : Niinpä Canadan Suomalaisel­l
e Järjestölle hankittiin v. 1923 liit-fohallituksen':
lupakirja, siten hel-poittaen
haalien j a muideWomai-kieltä,
I|ieskeltiin yhdessä, t u t k i t t un
j a k e s k i ^ l t i i n yhteiskunnallisista,
k y s y m y k s ^ jne. ' ' \
' Näyte|i^äkirjaston perustaminen
Järjestön > keskukseen lopullisesti
päätettiin v;?1^7 pidetyssä edusta­jakokouksessa.
' P ä ä t ö s velvoitti
kaikki osastot luovuttamaan kaikki
omistamansa r näytelmät keskusvi­rastoon,
pohja-arkistoksi,: jota voi­daan
edelleen' ajan kuluessa laajen­taa;
Myöhemmin OQ^^ näytelmäkir-jästoa-
täydennetty hankkimalla
näytelmiä Suomeste, Neuvosto-Kar­jalasta^
Yhdysvalloista j a kotoisilta
kynäilijöiltä; Kotoisten'kynäilijäin
näytelmät useinkin syntyivät t oi
minnan lomassa 'ohjelmistojen l i -
kastuttemiseksi.
Vanhimpana:työväen- henkeä u h -
kuvain runojen jä-läuluhäytelmien
klrjoittejana inuistetaan A k u Pai;?
viö: Hänen tuotteitaan ovat lau­lunäytelmät
" A j a n l a u l u " , "Vapaas­sa
maassa" yim; J o h n W i r t a kirjoit­t
i näytelmän"'Tunaset'Kahleet" ja
jonkun kuvaelman, A l f ; Hautamäki
k i r j o i t t i /näytelmät "Verijuhlat",
"Punanen kasakka";: "Erämaan or-j
a t " i j a kuvaelmia: Jack Koski k i r ­j
o i t u näytelmät "Vainotut" j a " V u -
meinen Tikos - j a -viimeinen ryö-väys",
ynnä kuvaelmia. Paul Laak­son
kynästä tulivat näytelmät " P u -
natähden puolesta" ja "Ristiaallo­kossa'-
sekä ' k u v a e l m i a ; Runoilija
M a g n u s ' R a e u s ' k i r j o i t t i näytelmät
"Sinistä j a -punaista verta", " K im
Härkälässä opiskeltiin, " Y h t e i s r i n ­tama",
" K u n lehtiä levitettiin",' y.m.
Tyko Wirtaselta on näytelmä " K a -
meliontti". Onpa vielä ; muitakin,
jptka eivät ole nyt mielessä lähem­min,
mutta jotka ovat rikastuttaneet
ohjelmia j a siten olleet • merkitsevä
osa kulttuuritoiminnan kehittymi­sessä.''''
' • " ' '
. C S J : n jäsen joukkojen j a ystävien
näköpiiri s i i s laajenee. Tämän päi­vän
jäsen}i3ukot'näkevät yhä sel-
Lvemmin järjestön: perustajain j a . u -
ranuurtajain ihanteet ja- tavoitteet
kaikilla^ aloilla'.' 1 M^puttuneiden olo-suhWden/
pohjalla ^ j a käytähnössä
saatujen kokemusten avulla me.
Järjestön, perustajain 'seur^ajätv
näemme nyt eteenpäin johtavan tien
selvempänä, edessämme. >— A T .
HiU. .
Kuijkaiiden kestänyi
lakko päättyi
ii
li
saafaiiee JajKiniii
jlKäi vätiH
Ifoäkofrar — Neuvostoliiton ja Ja­panin
diplomaatit ty^enfel|v4t me;
nestykseilisesti naiden kaläeh maan
Välisen teknilliseirsbtatiJanlopetta
miseksi,* sanottiin iäällä keskiviik­kona
annetussa tiedonannossa. Neu:
irottelutktöklviikkona kestivät puo-
Utoisto tuntia.'
' Alivalitiokuhnassa johtavat Neu­vostoliiton
ensimmäinen varaulko­ministeri
Gromyko ja Japanin lä-hettpäs
ShUnichi Matsumoto. Neu-vottöluar
käytiin mb^öskm-^Neuvosto­l
i i t o n ehdottamasta kauppasopimuk­sesta.
' '
^NeuvostoUiton 1 ulkoministeriön
sanomalehtipäällikkö'l«onid;F; l i y i -
chev ilmaisi toivorikkaan mielialan
sanomalla:
"Tällä" lietkellä" me voimme" o l la
vannoja siitä; että neuvottelut j o h -
tevat Neuvostoliiton ja 'Japaii|n
suhteitten normalisointiin."
> Sikäli kuin tulee ^ kysymykseen
kahden entisen Japanin saaren, / jot­ka
ovat olleet Neuvostoliiton hallus­sa
sitten isi45; omistussuhteet, niin
Uyichev sanoi, että A tämä kysymys
ei ole t u l l u t nyt esillä. Se otetaan»
esille senjälkeen :kun rauhansopi­mus
on hyväksytty.' ^ ' ' '
iiii FT!
TÄT,
'K&Umm toiselle faOtasepioli
keen näyteUdnman ^änessS;'
Slinkä noista sönmilBsista <
litsisit itsellesi, jos Jqkii^fybmeli
kosisi sinua?' '
' Eräs vaJmoitanlnen-valitteli naisi
veriUeen kuinka klusalllste:olivat
mUtei loppumattomat neuvottdut ]
kimlesten jtanssa kun M n i i a k i ex
aviopnolisostaAn.
^Kyllä ne todella ovatkin klusai
sla". sai hän osaaottavaisen vastaii
sen. "Olen itsekin Joutunut lalOmlc
ten kanssa teikhnisiin Ja jBiUölii: mii
toivoin; että miefaeid ei olis&aan kt
lut." ' *
T^eld^oäovafäassa
Praha.^ — K a k s i entistä tshekki
lovakialälsta piispaa;, j o t k a vuoni
1951 tuomituin pitkäaikaisiin ^
pausrangäistuksiin. sotilaaliises
valtioiietolcseste : j a vakoilusta; (
hyt''väpautettu, ilmoitetaan .viral
sestt Prahassa. Sjryksi sanotaan h
dän korkea ikänsä.'Nämä piisp
ovat 79 vuotias Jan/Vojtassäk ja
vuotias Michael Buzalka. Edel
n e n ' o l i tuomittu 25 j a jälkimmäin(
18 vuodeksi vankeuteen.
KQK^MUKSIA VAIHDETTL
Belgrad. — Jugoslavian kom.-
puölueen' " j a Unkarin työväen­puolueen
välisissä ' neuvotteluissa
on omistettu erityisiä Huomiota häir
den maiden r saavuttamiin tuloksiin
•:**'^;;.-M'••'•••'.-'• ^r.;.-.:'-••••.-,i*v. , .'•.••,,-.-.:
NL:n vastaus
Tatjanan asiassa
Lontoo. - - Neuvostoliiton viran­omaiset
esittivät viime" torstaina v i ­rallisen
vastalauseen :sen johdolta,
että Englannin viranomaiset'.ovat-estäneet
kahden vuoden ikäisen Tat­j
a n a .Shvastovin< matkustamasta
isänsä mulcana N-liittoon. Heidät
pysäytettiin 'Vjatleslav' MblotoviUa',
j u u r i ennen aluksen lähtöä Englän•
nista viime viikolla. Syynä o l i sc,
että Tatjanan äiti, joka asuu YhdjFs
vaUoissa^v j a ' ' o n ' uusissa' naimisls^^
amerildtalaisen 'kanssa, o l i ilmoitta­nut
asiasta Englannin viranomaisil­le;'
Hänen mielestään tytön pitäisi
jäädä Yhdysvaltoihin.
j a kokemuksiin sosialistisessa j a 1
Idudellisessa jälleenrakennustyös!
huomautti 'Jugoslavian varapre!
deritti • Rankovic keskiviikkona, 1
kak. 17 pnä.
- ' — Unkarilaiset toverimme ov
osoittaneet erityistä kiinnostusta'J
goslavian talousjärjestelmään j a 1
ovat lausuneet toivomuksen valtuv
kunnan lätiettämisestä Jugoslaviaa
Sen tehtävänä olisi tutkia lähei
min Jugoslavian kommunistis»
puolueen järjestolmää/ja maan: ty
väenliikkeeh siiuntaviivojai Rank
vie sanoi. Neuvotteluissa ei ole k i i
nitetty liikaa huomiota? ihenndS^ee
vaan sen sijaan on-pyritty saamac
aikaan osanottajamaiden j a : niidc
puolueiden välille paremmat j a 1
jemmat suhteet.
Neuvottelut on n y t . toistaisek
keskeytetty, koska: U n k a r i n valtuu
kunta matkusti keskiviikkoiltai
viisipäiväiselle kiertomatkalle J
gosläviassa.'
Insinireistä piiiile
British CQlumbiassa
Vancouver; .-r- t o r s t a i n a iimoitet-tiin:
täällä; että lakossa olleet Tun­neli
and Rock Workers union jäse
-net ovat yksimielisesti ääne.stäueet
työhön? p9Iaämisen^ puolesta. Työn­antajain
puolalta on annettu lupaus,
ettei -inirikäänlaista diskriminointia
harjoiteta.
Tunneli-.y.m. tierakennustyöt o-vat
B . C:ssa olleet lakon takia pysäh­dyksissä
noin' kuukauden;- Laickoori
on'osallistunut 2,000 työläistä.
Työläiset ovat olleet lakossa u
nionsa tunnustamisen 'puolesta Ja
union johtajat ovat ilmoittaneet^ et­tä
: taistelua-' union tunnustamisen
puoleste tullaan työhön 'palaamises­ta
huolimatta jatkamaan edelleen::
'lEHliOt L a k e — Canadan ulkomi­nisteri
Pearson sanoi^ täällä tiistai-na|\
etta.hän on.tullut entistä pare
min:;huomaamaan ' s en Jcuinka' Ca­nadan
oppilaitokset ovat puutteelli­sia'
insinöörien: j a ' t e k n i k k o j en kou-luuttamisessä."
Puhuessaan Canadian Mining and
Metallurgy Instituutin paikallisosas­ton
kokouksessa'täällä hän sanoi, et­tä
teknillisen henkilökunnan: puute
on - havaittavissa n^uissa länsimaissa
yhtä 'hyvin kuin Canadassakin ja
että on ryhdyttävä toimintaan voi­daksemme
pysyä opetusasioissa
Neuvostoliiton kanssa tasavertaisi­na.
-
Puhuessaan täällä B l i n d Riverin
uraanialueella mr. Pearson sanoi,
että viime vuotta koskevat numero^
tiedot :osoittavat että Neuvostolii­tossa
valmistui 60,000 insinööriä 'sa­maan
aikaan kuin Yhdysvalloissa
valmistui niitä ainoastaan 22,000. -
Canad^n,>..yliopistoissa opiskelee
kaikkiaan 60,000 opiskelijaa, e li
noiii y k s i kutakin 250 henkilöä köh^:
t i .
LPP:n Quebecin
^ ,erpnnii
T o r o n t o . ' "— _Labor-Pr6gre'ssiv
p u o l u e ' a n t o i •viime^^^keskiviikkor
seuraavan }ausunnon:
LaborrProgressive-puolueen^ ka;
sallinen < komitea valittaen ilmoj
taa,<> että kuusi johtavaa puoluee
Quebecin maakuntakomitean jäse;
tä on jättänyt eronpyynnön puol
eeste.
r Kansallinen komitea vetoaa he
h i n harkitsemaan uudelleen as
maansa j a peruuttamaan eronhak
mukset.
Nyt on käynnissä koko Canada
käsittävä-kaikissa .puolueemme jä
jestöissä käytävä keskustelu: Näis:
keskusteluissa harkitean puolueei
me elämän kaikkia puolia; puoli
eemme' politiikka y j a puolueemnr
aktiivisuus ovat tarkistamisen ala
sena. ' '
Me. olemme vakuuttuneita siiti
olipa heidän eroonsa syynä millä
set V mielipide-eroavaisuudet hyväi
sä,' n i i n rie'voidaan i-ätkäista osalli
tumalla yhteiseen työhön, joka o
välttämätöntä voidaksemme kohdat
ne uudet ehdot, jotka ovat meidä
edessämme.
uudelleen aseistamisesta. - Jokatapauksessa Lontoon Times '
ilmaisee huolestuneisuutensa Länsi-Saksan sotilasluontoisesta >
kehityksestä ja esittää muodostettavaksi sotilasjohtajista
"kolmen: viisaan" komiteai joka tutkisi nimenomaan Saksan i
tilannetta,.silmällä Jt>itäen v jäsenvaltojen puolustuslaitosten j
kaikkia kysymyksiä:^'
Hyvä että tutkitaan! Mutta viisaimmatkaan miehet eivät -
pääse tässä kysymyksessä mihinkään niin kauan kuin NATOa i;
pidetään Yhdysvaltain suojeluksessa ja johdossa toimivana l'
Länsi-Euroopan valtojen sotilaallisena liittoutumana Itä-Eu-roopan
maita vastaan. Kansat eivät halua tällaisia sotilas- ;
luontoisia liittoutumia mitkä jakavat eri mantereita vihamie- t
lisiksi leireiksi. Juuri .tästä kansanjoukkojen yleisestä ja u
terveestä mielipiteestä johtuu NATOrn nykyinen kriisi.
Mikään ei ole kuitenkaan mahdotonta. Eipä edes NATO:h
elvyttäminen. Mutta NATO voi palvella Euroopan valtoja ja :
kansoja vain silloin jos sen ovet avataan kaikille eurooppa- '
laisille valloille niin, ettei se kohdistu mitään maata tai
maiden ryhmiä vastaan. ' Täten uudistettu NATO voisi pai- >
vella aseistariisumisen ja rauhan asiaa. Mutta rohkenevatko '
nämä "viisaat miehet" katsoa asioita sellaisina kuin ne ovat, '
vaikka.itse rienäkisivätkin?
PÄiVÄN PAKINA
Torvien soidessa
Torvet vsoivat j a rummut rämise­vät!
'Oikfeammin^ pitäisi sanoa, että
k a i k k i ! tonret soivat' j a kaikki rumt
mut rämisevät.
Piiöl^issäf on- tapahtunut kuulema
aivjm jotakin ennen kuulumatonta.
.Tosiasiassa porvarisetien f^suuret sa­nomalehdet
huusivat viikon \vaih-teessa
l i h a v i n . k i r j a i m i n j a paksusti
mustetta käyttäen, että puola on
mukaäkkiarvaamatta ottanut sellai­sien
f loikkauksen ttitolaisuutte:-^ e l i
kansallista' kommunismia kohti^^ et­tä
sota o l i vähällä syttyä Neuvos­toliiton
j a Puolan kesken.
^ J a entäs sitten ne todistukset?
M e i l l e kerrottiin aivan silmää rä­päyttämättä,
että Neuvostoliitosta
lähetettiin korkein puoluemies Nir
kita' Khrushchev j a puolustusminis^
iteri ynnä muita ministerejä Puolaa
-valloittamaan : ja^ samanaikaisesti
muka aloittivat venäläiset sotilaat;
etenemisen Varsovaa kohti!
Me emme tietenkään rohkene
epäillä tällaisia juttuja, sillä Neuvof
toUitto v o i kyllä aloittaa sotatoimenr
sa siten, ^ttä se lähettä.ä ensin kor­keimmat^^'
hallitusvirkaQiiansa ''vi-:
hollisinaahan!'' j a ^aloitfaa vasta ä^^^^
tensotilaalUset toimenpiteet!',^ni'
^ e 'epäile tätä j u t t u a sijlteiäcään.
vaikka emme ole koskaan kuulleet
tällaista tapahtuneen edes satukir­joissakaan.
V Epäilyn asemesta me siis kuunte­lemme
hyvin hartaana mitä isoisten
torvet soittavat
: : J a ^ n tehdessä me tunnemme
todellista ihailua sekä • torvien pu-^
haltajia^että rämpujen n ^
kohtaan.' " '
Y k s i parhain' torven jpuhaltaja on
epäilemättä : PhiUp"~'peane-iuininen
sanomalehtimies; joka Washingto^
ninldrjeessääh' pauhasi: (maanan­taina)
: puolentoista tpate^
delta syntyjä syviä siitä mitä yhdys-val|
ain^'valtiodepartmentti 'Puolan
j a Neuvostoliiton'välisistä asioista
tietää j a odottea. Myönnettyään etr
tä: koko hänen juttunsa' on "arvai­lua".'
m a i n i i t u kirjeenvaihtaja sanoo
kuitenkin lopuksi, että y|idysvaltain
valtiodepartmentti ^ e i . rohkene kiit­tää
Ikolan hallitusta eikä ;liioin
moittia sitä, sillä 'molemmista mene­telmistä
voi koitua :pelkkää vahin­koa
Yhdysvalloille. Toisin sanoen,
k a i k k i : se kannunvalanta,' mitä on
Puolasta Idrjoitettu v i i k o n vaihtee^N
sa, o l i k i n Jonnin joutavaa tuulen
pieksentää.*^^;/ S •' ' '
•'-'Uutta ka'kfcg«n • vöitnalH^mmin
ehkä esiintyi torontolainen Globe
and' Mail-lehti joka maanantaisessa
toimitiiskirjoituksessäan j u l i s t i , et
tä "käyttäkööt länsivallat' hyväk­seen
-Itä-Euroopan'kaikkia viimeai^
kaisia tapahflimia. Jos ne ^ (länsi-!
VäUatXeivafvpi käyttää hyväkseen
näitä tapahtumia ja siten voittaa
puolelleen 'puolueettomia maita',
ne ovat äärettömän saamattomia
tai'puolueettomat maat! ovat paran-tumattomasti
typeriä."
Myönnämme, i^ttä. jäämme mie­lenkiinnolla
odottamaan mitä Glo-hellä
;on sitten sanottavaa kun län­simaat
eivät voikaan käyttää Itä-
Euroopan taaphtuiiiia ^ hyväkseen
"puolueettomien maiden" voitta­miseksi
puolelleen? Syyttääkö leh­ti
s i l l o i n länsimaita noloudesta vai^
ko "puolueettomia maita" parantu-mattpmasta-
typeryydestä? : K a s S
nä'on kysymys.' "
; Tosiasia on tietenkin tässäkin t a ­rua
kummempi. Vaikka meillä e i
olekaan: riJitään erikoiskirjeenvaih;
tajia Varsovassa, n i i n kaikesta hUö
limatta rohkenemme t&sä Vaihees­sa
lausua seuraavaa:
Varsovassa pidetty Yhtyneen Työ
yäenpuolueen: keskiiskomitean kb-!
kous teki epäilemättä kaäaskäntöi-sia
j a tärkeitä päätöksiä "ilmeistä
myös on, kUten tällaisissa tilaiiteis-^
sa tavallisesti; on, että: suuria ja
tärkeitä kysymyksiä ratkaistaessa
on myös vilkasta keskustelua ja
väittelyäkin'siitä, mitä pitäisi teh­dä
jal'^-mis$ar|näärin. ' '
Mutta minään yllätyksenä e i ma
nittu puoluekokous tullut kenell
käänmuille.kun n i i U e s u i ^^
sanomalehdille,' j o t k a ' ' ' halusivs
s}^stä tai toisesta'antaa' sensatioma
-sestivväritetyn kuvan:; tilanteesta.
:j Puolan ^ valtiokoneiston demokFi
tisointi Oli ollut käynnissä jo pitkä
aikaa j a tämä prosessi jota nui
allekirjoittanut kaikessa vaatimalti
: miiudessaan tervehtii/ tärkeänä edi
tysaskeleena 4 - - sai ilmeisesti sm
r e n sysäyksen nyt Varsovassa pid<
tyssä kokouksessa. Eikä kysym>
ole vainrvaltiokoneiston: demokrat
soimisesta, vaan vkoko maan talou:
elämän' uudelleen järjestämisest
n i i n , että voimassa olleen keskityi
sen asemesta jää kunnille entist
suurempi taloudellinen j a poliitt
nen määräämisvalta.
Todella mielenkiintoinen jutti
Samaan'aikaan kuri'^kaikissa läns
maissa tepähtun poliittisen j a taloi
dellisen vallan keskitys — Puolass
j a ^muissa'sosialistisissa maissa U
pahtuii poliittisella j a taloudellisel
l a alaUa: keskityksen f purkaminen
paikallisen j a alueellisen kontrolli]
hyväksi — ts. valtiokoneistoa d«
mokratisoidaan käytännössä. '
Kuten sanottu; tämä on miele:
tämmeoikeasuunta.': Se on sitä sit
tenkin; v a i k k a tunteet .vähän ailab
telisiyätkln esimerkiksi' Puolassa_ jj
vaikka ponrarisetien< n päri
sisivät muutamaix' päivän suora
huutoa.
— Känsäkoura