Vapaus, November 18, 1952

              Tiistaina, marraslsuun 38 p. — Tucsday, Nov, 18,1952
'm
iSr&ai ta Flsaiäx CmsOlans. Ss-
UVOätisa K o « . A m h o x i z e ä
as ^asmmd dass maU Iqr tbe Post
OfQce DQiaräneot, Ottava. Pub­i
i s i ihrtcc treekly: Tucsdaya
ISmistlayjBAOil^bituxdayo Vapaus
Fubllshlng companyJLtd.. flt 100-X02
Eb^ 6t. W:r£U(UnU7,.ODt.. Canada,
Telephoms: Bosijus» OfUce 4*«^
EOitoriai Office 2Xanaser
£LJ3uIS2l mtorW,E!sIun<L£3;ai]isg
address: Box 69, Sudbujy« Oaiaiio,
Ädirmising rates iipon sppUcatifäC
Ttanslation fi«e of tlbsxee.
T2LAU6HJNNAT;
Cansdam; 1 v!c 0 Mc 3,75 3 kk. 235
Yhäysvanolssa: 1 vk. 8i» 6 t(li,420
euamessa, l vii. 8JS0 6 kk. 4.75
•
k. FelieijiB^ itseiBiiarhan varoitiss
TÄI TOIMINTA SAUBÄN
Mitä ;xiahdoIIisuuk8la on JäUitule-vaisuudessa
kansainvälisen tilanteen
parantamiseksi? £i mitään! .
MelUä on kaikki uskoa» e t t ä Ca-nadassa
tarvitaan pitkäksi ajaicsi
miesvoima kansallisen elämän kaiicil-la
aloilla. Tämä tarve el ote missään
Mm:
-.1 i' t f i ' f < , « * -3
ai
lv
04
, ( Kuten on Vapaudenkin uutisosastolla kerrottuiin
' tc^i Trygve Xien^ikean käden neuvonantaja, mr. Abraham H. Feller
senaattori McCarranin noitajabtikomitean painostuksen ja vai-
^ ,no$ johdosta itsemurhan hyppäämällä kahdennentoista kerroksen ik-
* kuipasta maahan. Mr. Trygve l,ie, jota ei voida ainakaan punaisuu'
''desta syyttää* antoi tämän tapahtuman johdosta lausunnon, jossa
avoimesti syytettiin McCarranin komitean noitajahtiamr.Fellerin
^ ^rEjagOlisesta kuolemasta. ^
* Ja inistä sitten on kysymys.' Yhdysvalloissa — ja muuallakin
, ,m4ailmassa surullisen kuuluisaksi tullut senaattori McCarranin
< -'fsi^aisen turvallisuuden komitea'', mikä asiallisesti puhuen on nyky*
ai^inen noitajahtikomitea, ryhtyi tunnetulla ohranatyylillä.Vtutki-i
maan" YK;n palveluksessa olevien amerikkalaisten "lojaalisuutta".
Mf.Xien ohjeiden mukaisesti laillisuutta ja YK:n toimitsijain bikeut-l
Feller joutui sellaisen painostuksen ja rasituksen
hermostonsa petti. Tässä yhteydessä kiintyy '
, että McCarranin noitajahtikomitean oman lau'
su^on mukaan mr. Feller ei itse ollut noitajahdin kohteena: |län
jodtui .asemansa vuoksi vain puolustamaan toisten amerikkalaiistien
oikeuksia ja tuli siinä poliittisten noitajahtaajain uhriksi.
Mr. iFeUetin tapauksessa loistui yksityisesti Saksan kansan tcaa-v:
gfflinen kohtalo. Kuten muistetaan, Hitler myös aloitti «dtavalmis-tcuinsa
siitä, etta hän ryhtyi "suojelemaari"natsikömentoä Saksan i
"komjmuhisteja" vastaan. < Siitä, alkoi Saksan kansan onnettomuus.
^ Ensiksi Raahattiin keskitysleurille Saksaa kommunistit; Sitten lei-matiiin
"kommunisteiksi" kaikki sosialistit; liberaalit^ uskovaiset ja
uskottomat, jotka puolella sanallakaan arvostelivat Hitlerin sotaval»
m|feluja.
_ h ^Asiallisesti puhuen Saksan kansa joutui ensimmäiseksi -Hitlerin
fio|}u)hjelman uhriksi.
^ ' !! Mr. Fellerin traaglllinen kuolema oii merkkinä siitä, että Yhdys-v^
tain imperialisnOn sotavalmistelun ensimmäiseksi uhriksi joutuii
YJ&dysva^tain kansa. On nimittäin muistettava, että McCarranin
^ nGQtaj^tikomltean * '"lojaalisuustutkimukset" eivät iile mitään mutita
^ ku^ Hitlerin toimenpiteiden matkimista edesvastuuttomiensotatarvc-
' tetttailijahi sotasuunnitelmien edistämiseksi.
SIS' i i»
i; HistorianjeihXista ja tämä.nparväisistä -varoituksista huolimatta
ja"ilmeisesti Washingtonin määräyksiä noudattaen — Canadan liitto'
hallitus julkaisi >viime viikolla hallinnollisen määräyksen, jonka mu-
^idbn;Yfadysvaltain^nimcä(ja' mainetta mustanneet McCarrahin\komi'
Tn noitajajitimenetelmät^ tulevat myös Canadan nimeä mustaa-iKuten
on '.meidänkin^tehdessämme* kerrottu, hallitus on hätä-i{^
nelain 'perusteella myöntänyt liike^itosmmisteri ,qhevrierille dik-
^^^^^^^^ valtuudet, joiden perusteella canadalaiset jaetaan «kahteen
".Itokkan — niihin joillaon oikeus saada ja-pitää yksityislentäjän ja
,.,,yfisltyisen radiolähettäjän Iqpakirja ja niihin, joilta tämä oikeus voi-
-»•'^imielbaltaisesti ottaa pois. '
£ttä kj^symyksessä on McCarranin noitajahtikomitean menet-tnuotojenX^
anadaan tuottamisesta, se ilmenee siitä tosiasiasta^ et-
.. . 't^ttämä "luokkajako" tehdään henkilön "kommunistisuuden" perus-t^
Ila. Vaikka tämän maan Takien ja .tapojen sekä yleisen ^emokraat-tii|^
tt katsantokannan mukaan kommunisteilla on oikeus toimia va*
pa^ti, nimittää ehdokkaita vaaleihin, äänestää ja tulla valituksi val­tio
l^iin virkoihin, liittohallitus.on nyt antanut hallinnollisen määräyk-seoi^
että nä^ «voidaan mielivaltaisesti öt-
H »
^ ^ ^ ^
k4|kki;t^ksityislentajät ja'radioitsijat, jok^
« t o , ' i « M « ' _ in -McCarranin noitajahti täydessä käynnissä'
valveutuneet di^nio^^
(kannattajia tal^eh vastustajia, tu(N^
antaman hallinnollisen määräyksen '
niikä diktatuurisin'menetelmin riistää vissien J»nsalaistenkansalais^^
Uhkaa KAIKKIEN CANADALATSTEN
mielessä Vapaus ybtyy,muihin;c^
menetelmässä A'akavanväärari|(Biv^^
asukkaiden oikeuksille, A^aan; myös; ^^^^
ulkomailla.
M Clanadassa ei tarvita jänkkien epäamerikkalaista McCarranin
j:;- kcfmifes^
räj^kset olisi Washingtonista saatu! ^
Halonen kertoi täkäläisille maanmiehilletn-me^'
lähetetyssä äskettäisessä kirjeessään jonkun mr. Arvi Tökkölan
vieheen !'*amerikansuomalaisiltaurhe^ sellaisia terveisiä
ah||iaaseen synnyinntaahamme^ että täällä muka kannatetaan ^uomeh
työkansan :ylpeyden,;TULi:n romuuttamista^ ja sen rippeiden hukut-
.n.s. "Valtakunnan Urheiluliittoon".
Kaiken 'väärinkäsityksen välttämiseksi me pyydämme ilmaista
suomalaisten demokraattisten piirien Jeannan, että mr. Arvi
ei puhu meidän puolestamme. Lainkaan liioittelematta me
\v;yol&nme rehellisesti sanoa, että meidän lehtemme Vapaus on kaikessa
vaatimattomuudessaan, ei vain enften levinnyt ja vaikutusvalta
*'^:su{:(menkielinen sanomalehti tässä maassa, vaan myös ainoa lehti, joka
«njfrULrn koko -olemassaolon aikana ollut sanoissa ja teoissa "TUL-W
lukijat ja kannattajat ovat perustaneet ja
r,4ylläpitäneet SCAULin, jonka ^iminta vielä tänäkin päivänä perustuu
pääkohdissa'TUL:n nykysim sääntöihin.
»k Me korostamme ylläolevia seikkoja, ei "omahyväisyydestä", vaan
f ^osoittaaksemme, että mr. Arvi Tokkola puhui pötyä ja tosiasiain vas-^
. ;tais^ti, jos hän antoi ymmärtää, että ^im. Kanadassa olevat TUL:n
enibet jäsenet ja kajinattajat, sekä sen nykyiset ystävät ja^^^i
•«v^Äukahypanneet porvarillisen "Valtakunnan^^^^^^^
mäuiehlkkaan TUL-lin romuuttamista. 3Iäin ei ole asia!
\Tl£L-Un entiset jäsenet ja nykyiset kaiinattayat^^|u^i-mihin
poliittiseen puolueeseen he kuuluvat, tai kuuluvatko
ovat edelleenkin TUL:n itsenäisyyden kannalla.
sen akuuttisempi kuin asevoimissa...
Clobe and Mait
• • •
»UKfiliEISENHOTVEB VOVSn^j
Siksi kun republikaanit onnistuivat
kiinnittämään "sotapuolu^-leiman^
demokraattipuolueeseen.
Siksi kun Eisenhower, vaikka itse­kin
otti täydesti osaa iiallituksenmfö
ulkppolitiikan .täytäntdön saattami-^
seen, JEäytti -byväkseen icansan rau-;
hanmielialaa ja ennenkuidumatto-,
man .demagogian avulla valtasi e-:
nemmistön Jtansan äänistä.
Siski kun JUsenhower onnistui
iianldclmaan itselleen monien niiden!
amerikkalaisten äänet, 'Jotka olivatf
iHalukka^ta saattamaan julki tyyty-:
mättömyytensä ja ^suuttumuksensa;
iniimanin hallitusta 'ja sen politiik-;
kaa kohtaan. — TVömies-Eteenpäm: i
Mitfiiattulen metsätyoläisten jäijestäjäiti hautaus
touniteUun liuhfibuun 28 pnä Port Axihurissa,
— Yli 5,000 työläistä tuubana hautaj^usissa
»a ja
va*s ta*o k«s ia
ELÄKE ASUNNON MYYNTI
. Kysjrmyff: Olen sa^ut vanhuuden-eläkettä
vuodesta 1949 lähtien. Olisin
halukas tietämään voinko myydä a-suinpaikkahi
ja saada edelleen eläk­keen?
— Eläkelähien.
Vastaus: Jos Kysymyksessä on 70
vuotta täyttäneiden.eläke voitte myy.^
dä asuinpaikkanne eikä se vaikuta
millään tavalla eläkkeen saantiin.
i> Jos saatte alle 70-vuotiaiden työ­kyvyttömyyseläkettä,
jota maksetaan
varattomuuden . perusteella, saattaa
asuntonne myynti vaikuttaa.eläkkeen
«aantiin. riippuen ^ asunnostanne saa-rdun
hinnan suuruudesta .kuin myös­kin
siitä milloin saatte kauppaliinnan
käteenne. Jos saatte kauppahinnan
vuosittain niin pienissä erissä, että ne
eivät ylitä sen lisätulon määrää mikä
teillä onr oikeus vuosittain saada e-läkkeenne
lisäksi niin Simä tapauk­sessa
on mahdoilista^ että kauppa ei
vaikuta ^ millään tavalla eläkkeeseen­ne.
Koska meillä ei ole: kaikki yksi­tyiskohdat
tiedossa, olisi parasta neu.
votplia' -asiasta '<;eiäkevixanomaistra^
kanssa ' j a «pyydettävä Jieitä .neuvo.'
maan miten myyntiasia voidaan par­haiten
Järjestää teidän etujanne su­malla
pitäen. Kun .asiasta on päästy
sovintoon, olisi parasta, että sen jäl­keen,
kirjoitettaisiin . sitä koskeva .kirje
eläkehallhihoUe'siten, että siinä maiT
.nittaislin kaikki asiaa . koskevat yk­sityiskohdat
Ja pyydettäisin kirjallis­ta
vahvistusta asialle. Tämä" » s t ^
taa olla tarpeellista sen takia, että
suulliset .neuvot ja lupaukset tulevat
siten pannuksi .paperille siltä nraralta,
että eläkeherrat rupeaisivat asiaa
uudelleen penkomaan eivätkä muis­taisi
entisiä puheitaan ja lupauksi­aan.
Yli 5 miljoonaa
on pakkof^ssä
Yhdysvalloissa
Geneve. - - (Ekaa Yhdysvaltain kan­salainen
todisti YIK.-n ipakkotyökomi-tean
edessä täällä marrask; ^ pnä;
e t t ä Yhdysvalloissa on 53»BiOOO ih­mistä,
jottca ityöskentelevätseUaislssa
pakkotyön olosuhteissa; joita el voida!
sanoa vapaaehtoiseksi työskentelyksi.
:Swlt«erlandista Floridasta kotoisin
oleva Stetson Kennedy syytti, että
lainvalvojat ovait yhteistoiminnassa
liikemiesten Ja Ku «lux
kanssa kaikkialla (Yhdysvaltain etelä-
Ja 'lounaisvaltioissa pitääkseen mie­hiä
ja naisia vasten tahtoaan töissä
plantaasheilla. -täipätinvalmlstus
kämpillä j a muilla matalouden aloil­la.
(Hän sanoi hankkineezisa ensikäden
•tietoja monilta tähän pakkotilaan
alistetuUta henkilöiltä ja hän alisti
ne komitealle.
K e n n e l , joka et ole neekeri, sanoi
Miamin ineeikecipappien haptistiliiton
keränneen osan hänen matkakulnis
taan Geneveen, mutta että hänellä
ei ole rahaa maksaakseen paluukyy-i
rtinsä Yhdysvaltoihin. <Hän sanoi
klanien perittäneen kaksi ratsiaa'
hänen asuntoonsa äskeisten kuukau­sien
aikana.
Mr. Kennedy jakoi täällä kuvia,
joissa esitettiin erilaatuisista sai-r
a u k ^ a kärsiviä neekerilapsia Ja
eräässä kuvassa esitettiin -Ilmeisesti­kin
joku neekerin lynkkaamistapaus.
Yhdysvaltain virallinen asenne ete­lävaltioiden
pakkotyöolosuhteiden
johdosta on se, että'-huoniojen olo­suhteiden
myönnetään vallitsevan
mutta samalla selitetään, että ali­tuisesti
jhtketaan yrityksiä nUden
p o i s t a m i ^ i ja" korjaamiseksi ja
että olosdhteissa tapahtuu korjauk­sia.
• •
Mr. Kennedy kuitenkin kielsi hiin
tapahtuneen.
Mazzask. 18 pnä 1929 lähti kaksi
metsätyoläisten union Järjestäjä
Viljo Bcsvall Ja John Voutilainen
laitkolaisten edustajina Onion Laken
lähciayydessä sijainneelle FUceon
TlmberCo:n kämpälle; käioittaak-seen
sleUä työskennelleitä metsätyö^^
läisiär yhtymään lakkoon. - Mutta he
eivät' saapuneet koskaan -perille. '
M e f ^ ö l ä i s e t olivat z^^tyneet
lakkoon palkkojen polkemista j a kur-
^ k ä m p i ^ l o s u f h t e i t a vastaan. Tais-^
telu oli ficifhkeätä, rikkureita kulje-tettUn
kämpille ja {lakkolaisia vaso­taan
liyi&attiin julkeasti .niin sano4
malehdissä' kuin kaikilla muillakh)
tavoilla.
Silloisessa tilanteessa oU lähtö
mainituille Onion läken kanelille
teb:> mikä edeilytU yhtäällä lujaa
vakaumusta metsätyoläisten taistelun;
oikeutuksesta ja toisaalta mieskoh''-
taista rohkeutta ja p ä ä t t ä v ä i ^ t tä
koäka kämpillä .tiedettiin olleen val->
koisten> suomalaisten 'pesäpaikan; v
Kunnaista kahdesta lakkoUUietis-^
tä ei alkanut kuulumaan mitään tief
toja. lähetettUn Port Arthurista uni"
oö miesten Joukkue etsimään kadonÄ;
neita työläistovereita.: Siten saatito;
Ueto. että pari mainituilla kämpillä
työssä olleista miehistä oli nähnyt;
Rosvallin jä Voutilaisen' muutaman*
mailin päässä kämpältä, jonne he
olivat ^matkalla — mutta aninne he:
eivät koskaan saapuneet. He kato­sivat
siUe matkalleen^— >ja äsken
satanut lumi oli peittänyt heidän jtt
murhamiesten jäljet.
liakkolaisten ja uiUon keskuudessa^
arveltiin heti, että salamurhaaja ori
oUut väijyksissä odottamassa lakko­laisten
edustaijain saapumista Ja tu-^
honnut Rosvallin ja Voutilaisen. Sen^
tähden järjestettim 10 miehen jouki
kue. Jatkamaato säännöllisesti kadon­neiden
toverien ruumiiden ^etsimistä;
ja tapahtmuien silmällä pitämistä
sillä alueella; Jorme heidän tiedet­tiin
kadonneen. Vartioinnin taricol-tuktiena
oli' ehkäistä murhattujen
miesten ruumiiden mahdollinen muur:
aUe sietäminen tai hautaaminen;
Joukkueita vaihdettiin säännöllisten;
väliaikojen jälkeen mutta etsintää ja'
vartiointia «l keskeytetty hetkeksi-^
kään — se jatkui lähes viiden talvi­kuukauden
ajan.
. Sitten tull.kCTät ja .I|i,mi>lmät säät-,
kuten oli odotettukm," löydettiin,
murhattujen-järjestäjien ruiuniit. Ne
tavattiin -eräästä pienestä purosta,
joka Virtasi Onion-ijärveen.: Viljo
Rosvallin -ruumis löydettiin puron
penkereeltä ja .John Voutilaisen ruu­miin
pääpuoli oh vedessä. Dll sel­vää,
että nämä voimakkaat ja raet-
: sänkäyntlin tottuneet imiehet eivät
olleet: voineet hxiäkua puroon, jossa
oli vettä vain parin jalan verran, ja
joka oU kaiken lisäksi varsin kapea.
<Brittäin vankkarakenteisen Rosvallin
käsivarsi oli poikki, hänen ,nahka-
•takkhisa oh repaleina ja hänen ot-
Tsassaan oli useita imustelmla. Oli 11-
Hmelstä, että väijyksissä olleet sala-
.murhaajat olivat yllättäneet ja mm--
hanneefc heidät.
lisella tavalla. Se todistaa \m^ten ny­kyisen
^yhlteiskunnan "laki j a oikeus"
ovat om^lstavan Iuokan~jtässä ia]>äuk-
.sessa työnantajäifi pw>lella.' *
MAiNtoiTA inaiisiÄ -
o j o h n Voutilainen oli hiljainen; uh­rautuvana
byvätuuJinen järjestynyt
työlämen.-'--? sell3Jnei^:j(ä(a; v a l i ^ ^
mikäkin olostÄteissaJä^sää^^^I^^
telia: loskji. «hänellä öU 'horjumaton
usko j a luottomus työväen' taistelun
oikeutukseen olosuhteidensa korjaa-,
mlseksi J a paremman tulevaisuuden
saa-vuttamisätsL Hän oli o£kea työ-
:muurahamen, jonka Jatkuvasi uuras?:
telun ja askartelun avulla saadaan
suuria aikaan kun; monet mutd; sa­manlaiset
puhaltavat samaan 'huieen.
g i n ei- halunnut koskaan millään
tavalla loistaa; mutta ei myöskään
kofikaan pitänyt kynttiläänsä :vakan
alla ;<£un -hänen apuansa: •tarvittiin^
vaikkapa vain väliäpätöislssäkin
tehtä^^ssä. ;John. oU^aiim: valo
suorittamaan osansa, jopa v huomat­tavasti
enemmänkin.
VDjo Rosvall oli toista tyyppiä.
Hän oli riuska mies. ehkä joissakm
f.pji^it)rgffriuJH:3ff "lifatrkln Tpveä Ja
huoleton. T S m ä o ^ ^ d e n monet to-verinca
saattoivatkin käsittää hänet
väärin ja pitää häntä f^m^^^ -IbuoU-mattomana,
valutta se piirre oli vain
pinnallista siliä hän (ydskenteli kai­kesta
huolimatta^^- varsin johdonmU'^
kalsesti j a oU^ järjestyksen mies, ku­ten
.jcbainenMnet lähemmin 4;unte-liutiaattoi
todeta. Jos oli kysymyk­sessä
ylivoimaiselta Ja mahdottomal­ta
näyttävä teht^väj e i h ä n lainkaan
seikalllut rytinä'^en. Hän el pe­lännyt
snitääji'^va^ka^ häntä Joskus
arvosteltlinklii^ vajeiden; tehtävien
epäonnistumisen Johdosta. - Hänen
tunnuksenaan oli, että kun mies
yr^tää edellytystensä : mitkaan on
hän V suorittanut tehtövänsä^^^v^^
ei siinä varsin ensiluokkaisesti on­nistuisikaan.
-
MUISTONNE E I L ^ !
Näiden kabden^Ontarion maakun­nan
.metsät:^läl^tenmartt3ryrin ja
taistelijan muistdr^elää.
T
TMV&m TOUTTUA
Pym Pfctaxi: « i i n «iistä eioä otet
Ja m!kä olet mläiläsi?
Taivaaseen pyrkijä: Qlinä olen «no-malainen
Ja haluan pSäJBtä taivaan
«een.
Vym VleUM: Etkö sinä tiedä. ^
kaikki suomalaiset ovat sieUä toisessa
paikassa koska taivaassa ei ole saii.
naa j ä siellä toisessa paikassa on iai'.
peeksi Kylyar
•^'Taivaaseen pyrkijä: En minä sitä
tietänyt i a - minä ihalUan sUtä huoli-matta
päästä taivaaseen ja voidaan­han-
sinnekin hankkia sauxia?'
pyhä Tietari: Taidat olla kommu-nisti
kun esität vaatimuksia. Mutta
oli sen'laita miten tahansa me emme
kuitehkaan-rupea yhden suomalaisen
takia saunaa rakentamaan. Saat
iHeldän esimerkiUinen tdu^
suutensä. ja r sankarillinen /loppunsa
velvoittaa nykypäivenv metsätyöläisiä
ynnämuita Jatkamaan-heiltä keäcen
jäänyttäj taistelua .työväestön olosuh­teiden
ja imremman tulevaisuuden
puolesta.
JOHN VOUTII.AINEN
-Rosvallin Ja Voutilaisen ^ taistelufi
tie loppui kesken, mutta ainoastaan
sifö samaa. taistelun'tietä' kulkien
saavuttaa työväestö lopulta rvoiton.
lEIäköön näiden metsätyoläisten
parhaiden poikien. muisto.' Vel-voit-takoon
se meitä jatkamaan Iheidän
työtään!
O
Kirj. William Kashtan
.Kaiken spn lisäksimitä muuta Y h r
dysvaltain äskeiset, vaalit tekivät;: ne
antoivat murskaavan iskun; unioliik-k
^ oikeistolaisten johtajien "poliit­tinen
toimiiman''ohjelnialle; IiUkuun-ottamatta
vasemmistolaisten johtainia
umoita;jotka!antoivat kannatuksensa
'Hallinan-Bass-rauhan ohJelmalle,
palkki muut AFL:n OIO:n 'HMVfAin
ja rautatieläisten veljesliiton uniot
antoivat.; tukensa demokraattipuolu-een
ehdokkaalle kuvernööri Steven«><i-nllle.
Niiden koko johtajisto, sahb-malehdistö
j a propagandarahasto ve­dettiin
kampanjaan. Kaikesta huoli­matta,
kuten kalkki huomioitsijat; o-vat
todenneet, he eivät-voineet saada
työläisjoukkoja laajassa -imtassä
inestämään Stevetisonia'.^,> Sundlinen
{tdslasia ^on :se.' että melkein ikalkimä
JUHLALLISET HAUTAJAISET
Nämä työläisten lakkotalstelum
marttyyrit saatettiin hautaan huhtik.
28 pnä Port Arthurissa 1930. Hau-taussaattue
oh suurin kaupungin
historiassa. Yli -viisituhatta sano­taan
.marssineen iknilkueessa Ja katu­käytävillä
oli valtavat määrät kan­saa.
-Siitä voimakkaasta painostuksesta
huolimatta mitä työväen Ja sen unl-oiden
taholta kohdistettiin maakun­nan
viranomaisiin Ja poliisihallin­toon
kun vaadlttlm epäiltyjen mur­hamiesten
vangitsemista ja syyttee­seen
asettamista, on tämä murhajut­tu
yhä edelleenkin selvittämättä lall-
— Viime vuonna oli Öojiadan Oeh-nätlnyhtiöiden
tulot $29,128,473.
f.
Suuri potaskalöytö
Saskatchewanissa
fnaatv
jwer! saiEtvutti enemmiätäU.^ /S^eiison
Sai enemmistöiljdnoastaan osassa ete^
k ä ja jossakin muualla.
Mahdollisesti tapahtuu'niin, kuten:
COF teki Ontariossa, et{ä oikeistolai­set
Johtajat syyttävät työläisiä VsUtä.
e.tteiväty ne lähteneet Joukolla äänes-
,t^nlään tai äänestivät Eisentioweria;
Jos he'-tekevät 'niin,:vSllloiii he katso-^
vat väärään suimtaan. Vastuunalai­suus
lankeaa heille ja heidän ohjel-maUeen.
•Kertakaikkiaan, mikä oli heidän
puustaamansa poliittisen ohjelman
oleellisena tarkoituksena? - ' Se perus­tui
Trumanin sotahUllun hallituksen
pesemiseen -puhtaaksi: -Stevensoidn a-
'vulla,: antaa järjestyneen , työväestön
virallinen leima -pahamaineiselle K o ­rean
sqdklle Ja aseistautumiskilpallus-ta
johtuvalla^ sota^e^rpeiden valmista-misboonUUe.-^
Tnumiiiinkylniälle so­dalle
Ja "kovaUe" i^olitlik^Ue Neuvos­toliittoa
kohtaan. Tämän ohella kaik-^
ki edistysmielii^en Johtamat umot
jotka vaativai^^l^i^estön 'eristäyty­mistä
Trumatä^f^ahallituksesta ja
käytännölllstä^^^pqlilttista tohnhitaa.
sekä 'työläisteii^:^hj^stoimintaa: rau­han
turvääiäseka^% erotettiin, maa-lattim
punaiiBil&^^-l^ä saatettiin reit-tausten
alaisi^liv^krämä ei suinkaan
oUut itsenäistä^^^jlot^tista toimintaa,
vaanvyritys-jsäa'^^ järjestynyt työ­väestö
tukenfuuTnP^ :n .imperiälistis-^
ta politilkkaaV"',
V i f f l E M M i i N f AHAN TEORIA
Väite 'minkäl^ikeistolaiset vetivät
esille oli se; j,etfä ^Stevenson • oli pie­nempi
kahdesta pahasta.:-Antaakseen
JmildiilaistE^ tukea: valheelliselle-' teof
rialleen. he esittivät Taft-Hartley-lain
peruuttamisen Stevensonin va-^
lltsemisen tarpeellisuuden 'mittapuuk­si.
Tulokset kuitenkin osoittivat. etlÄ,
niin pitkälle kuin -ihmiset ovat kysy­myksessä
niin he käisittävät, että mit-
/tapuu^ei ole -vain;Siinä. kuka on. -vas­taan
tai puolesta Taft-Hartley lakiin
nähden vaan siinä -kuka on rauhan
puolesta tai «vastaan ja •erikoisesti
kuka on Korean sodan lopettamisen
puolesta Ja- kuka-vastaan; Siinä on
kysymys johon .Amerikan lumsa ha­lusi
muutosta. '
Kun oikeistolaiset uniojohtajat ei­vät
tehneet rauhan kysymyksestä
pääkysymystä kampanjassa, jättivät
he käyttämättä, ainoan aseen millä
he olisivat voineet .mobilisoida mah­tavan-
unionistisen liikkeen voiman Ja
sen demokraattiset liittolaiset. He an­toivat
£isenhowerille mahdollisuudeir
ratsastaa demagögisesti .Amerikan
kansan rauhan tahdolla j a k e r ä t ä ää­niä
itselleen ja republikaanipuolueäl-le^
TodeUisuudessa '!vähenunän pa-^
han"iOhjehna auttoi ovien aukaise­mista
äärimnääiselle taantumtikselle.
OFE:]^US CANADALAISILLE
Kalkista GanadW ja Yhdysvaltain
välillä vallitsevista * erilaisuuksista
huolimatta, antoivat Yhdysvältajn
vaaUt erältä opetuksia myskin" cana-dalalslUe.
Samantapaista "poUittista
toimhitaa" on :tarjöttuv; järjestyneelle
työväestöUe läälläkta OOT
johdon taholta. Todellisuudessa he
kehoittivat , työläisiä - hyväki^mään
samanlaisenohjelman ^avusta­maan
USA:n imperialismia, tuke­maan
Atlantin plj^kiJSiMkannattaniaan' f
mennä sinne toiseen paikkaan. Sieiiä
saat löylyä niin j?aljon kuin haluat,
fiiglaoti pudottaa
paperin hiiitaa ja
rajoittaa luontia
Pariisi.- —' Iso-Britannia tulee su­pistamaan
sanomaietotlpaperhi tuon­tiaan
Ruotsista. Norjasta ja suomes­ta
yli.50 % :Ua vuoden 1953 ensUnmö-sen
puoliskon aikana ja maksamaan-2
puntaa vähemmän ^tonnilta. Tuonti­määräksi,
tulee smoln .35,000 tonnia
vastaten .72.tH)0 tonnia kuluvan vuo-den
.vakavana aikana..Hinnaksi tu­lee
;48 puntaa.toimilta, aikaisemman
hinan ollessa SO puntaa.
SAM»'n' edustajan kertoman mu­kaan
toiminhni edustaa norjalais-ta
yhtiötä Pariisissa — tehtiin tä­mänkaltainen
päätös viikonvaihtees»
sa -Skandmavian paperitehtaitten e-dustajien
Ja-brittill^isen New8print/
Supply Corny edustajan ke&en Pa­riisissa
pidetyissä neuvotteluissa;
iMainltunvedustaJan mukaan neu­vottelevat
skandhiaaviset edustajat
nyt myös Ranskan sanomalehtipa-perJntuottajam
kanssa' tulevista toi­mituksista;
Mitään:muutosta ailcai-sempaan
vuoden aikana toimitetta'
vaan niäärään -e^ noin 30,i)00 tonnia
— ei ole odotettavissa, mutta rans-_
kalaiset halunnevat: samaa hinnan­alennusta
kuin ,mitä^ Jsor;Brltannia]Ie
on myönnetty.
Län^-Saksan ja^^apanin uudelleenia-;
seistamista. Sodan'jdtomästa Ko-'
reassa Ja loppumatonta aselstamisryn-täystä.
He eivätlesättäneet töinkään-laista
demokraattista vaihtoehtoa so­taan
Ja pulaan Johtavalle suinren ra­han
- ohjehnaUe, koska he ovat lujasti
sidottuja siihen. •>
Nyt kuitenkin .pitäisi olla >kaikilIJe
selviön, vUSArnsamohi kuin-Onta­rion
ja BC:n vaalien: opetusten, jäl­keen,
että re^ormiehdqtukset hUoU-matta
siitä kuinka tärkeitä. lie ovat­kin,
jos samalla kaimatetaan.imperia­listia
pyrkimyksiä jotka tjBkevät sel­laiset
reformit mahdottomiksi, eivät
voi johtaa suuren -rahan puolueiden
kukistamiseen. Päinvastoin ne johta­vat
työväenltlokanJiäviöön.:,
Unkarissa syödään jo
omia\sitruunoita / . ,
-•Bndape8ot.r--:!Un^ris8a; on kolme
-koeääemaa'sitruunain-vilJeiyä varten.
iBitruunaln vyiljely aloitetaan nyt suu­ressa
;mitassav Balaton; vuorten rin-
'teillä.imissä ilmasto on leuto Ja kos­tea.
:.Tänä;syksynä on;:.koeasemilla.kor­jattu'
»ensii^amäinen sitruunasato.
Ainoa poliittinen . y. tohnmta joka
in^ksaa suolansa- tänään on se. Joka
asettaa rauhan; Ja Canadan li^ipu-mattomuuden
pääkysymykseksi tule-vissaliittovaaleissa.
LPP käy sellais­ta
käytännöllistä itsenäistä kamppai­lua,
Joka vain voi yhdistää työväenluo­kan
ja tarjota demokraattisen vaihto­ehdon
St. Laurentm ja Drewn sota-ohjelmalle.,
Sopisikohan tämä jatkoksi?
Noto -150 maillnxetälsyydessä luo­teeseen
Saska toonista on tehty suuri
potaskalöytö Veran ja -Unltyn J ä h e lr
syydessä, ja sen arvellaan johtavan
täikeän potaskakaivannon kehittä­miseen
siellä. Potasiba (Potassium
Cloride) on eräs maaliman itärkehn-mlstä
mUieraalilannottelsta. Jota löy­tyy
• tällä mantereella' ahtoastaan
Carlsbadlssa. New Mfexlcossa. Toinen
ainoa huomattava ; potaäkakaivantö
on'Saksassa. .
- Vera-OJnityn löydön laajuus -ei ole
vielä" tarkoin tunnettu, mutta alus­tavat
poraustyöt ovat vihjaimeet sil
hen. että se-saattaaulottua noin 250
nelitoailin laajuiselle aiheelle Ja
että. potaskakerros saattaa olla monin
paikoin Jopa 11 Jalan vahvuinen.
OVestem Potash Corporation, jt&a
omistaa nämä potaskamaat, on -tähän
mennessä käyttänyt lähes miljoonan
dollaria alustaviin tutkimustöihin,
joihin sisältyy mm.;3.450 jalan eyvyl-nen
shaf tl.
Canada el tuota juuri laiskaan po­taskaa
mutta sitä ostetaan ulko­mailta
ilähes neUänmilJoonan dolla­rin
arvosta vuosittain.' •
^Potaskan 4. -tuottamiseen käytetään
kahta- menetelmää. 1^ ^Vksi f niistä on
sen suolavetenä pumppaaminen Ja
toinen tavalUnen baivantomenettefy;
Torontossa ilmestyvä suomenkieli--
nen söta-avl:si oli viime torstaina ku--
Itittanut itseään Ison Väinön Ja mui­den
amerlkkalaissuuntduksen omaa­vien
Suomen sosdem; : pomomiesten
lempilapsen rouva Tyyne leivo-Larsii
sonin päänsilityksillä.
Tosin ei ihana, rouva sano Vapaa
Sanasta muuta oleellista, kuin että
•"se ei ole kommunistinen" j a kuUika
sUnä on ^'Ilmoituksia ja uutisia". Jon­ka
me canadalaiset varsin'hyvin muur
tenkln tiedämme.
V Kun nyt; kuitenkin Vapaa Sanan
toimitus ^ on ryhtynyt pörristämään
häntäänsä ' Tyyne-rouvan ihanalla
kädellä, mm rohkenemme suoslt^Ia,
että'Se käyttäisi hyväksensä toistakin
Suomessa 1' julkaistua sille aimettua
tuimustusta ehta amerikkalal^udessa
.Tämä viimeksi mainittu on Suomen
Vapaa ^Sanassa juUcaistai nimimerkki
Tutkan tutkielma. Jonka liitämme tär
hän ihan ivapaastl käytettäväksi. Ot-sikoitima
"Vapaita sanoja' se kuuluu:
; JHyös läntinen pallohpuollsko
omistaa omanyapaan /sanansa. Ja Jos
arv. - Lukija -vielä tässä vaiheessa • i h -
metteleekln/^ovatko latomosta--loppu­neet:
isot •. kirjaimet,, el hän .varmaan
enää Juttunune lopussa ihmettele,
miksi me -tuon: toisen Vvapaon sanan"
nimen kirjoitamme-pienillä kirjaimil­la
— ja vielä lainausmerkeissä.
•Saimme nimittäin tässä päivänä;
muutamana käsiimme erään Cana-^
dassa. > -ilmestyvän, i: r suomeiikielis6n^
njuuspeiperin.-jonka muuan >naapuri
toimitti meille nähtäväksi, eimenkuin;
tuo numero —^ tai paremminkin sen
"vaUtut palat"^ i~.sijoitettiUivyieisön
ihailtaviksi\k.-o. naapurm työpaikas-
SSL. 'Tuolla painotuotteella. Joka ulkor
nalsestl imulstutti :erehdyttävällä;ita-vallasanomalehteä;;
oll'todentOtta sii­nä
määrin lupaava nimi.kuin;'^apaa
Sana": -Lähempi tarkastelu toi sitten
etslnaättä mieleen sen alakuloisuutta,
mutta kestävää elämänviisautta si­sältävän'sananparren,
ettei molempia
tarvitse tehdä, luvata ja täyttää. Sillä
vaikka lehden nimi sisälsikin lupauk­sen,
^1 sisältö sitä todellakaan täyttä­nyt.
Painoasultaan lehden etusivuun si­sältyy
syvämietteistä symboliikkaa.
Sieltä löytyy nlmiCtäin — itse nimen
molemmin puolin ^-pari mustiin raa-mel-
hln pyntäyttyä väitettä. Joista toi­nen
sisältää yhtä ilmeisen valheen
kuin toinen totuuden. Vasemmanpuo..
liseen raamiin suljettu - teksti - nimitä
tähi^todstaa; että^ k. o. l e h t i ö n "ai­noa
demokraattinen suomalainen ^sa­nomalehti
Canadassa", kun taas oi­keanpuolinen
raami ilmoittaa, että
hyppysissämme 'onr-nyt • "2:nd class
matter*' eli "toisen.luokan painotuo­te".
Arvata sopii, rettei Canadassa
yleensä löydy kolmannen tai .sitä seu­raavien
luokkien painotuotteita, sillä
johonkin.^lapääbäntämä tekele oli­si
joka tapauksessa sijoitettava, ja
elköpähän se ole mahtanut saada sil­le
.kuuluvaa paikkaa'^juuri siUä alim­malla
portaalla. .,t
I 'Emme edelläsanotulla halua suin-;
käan aliarvioida •; canadalaista kai-tnaaname.
^Pämvasiioin toivoishnme
sen leviävän.Jokaiseen suomalaiseen!
kotihi. sillä'tämä^lehti jos mikään
.kertoilee meille peittelemättä,' nUtä
^lännessä hyttabdotaan.» Kerrassaan
pikantin säväyksen . - ^ näin: monena
-vuoden tauonk^Jälkeen — tekee painet- j
tuna sellainen-jsana kuin liyssä"- jä;
Voi sitä päällekäyväsi henkeä! Var-j
iinaan yleinen syyttäjäkin tuntee har^:
rastelijämaisuutensa.; klm tämän :pa-!
penn saa k ä s i i n i . . . ' <
•Uutisaineistossa. :on;lelmaa-antflaira- .|
na piirteenä täydellinen Ja äidoton
demökraatisuus. >Poimiaksenune nyt
vain pari uutista yhden ataoan nmne-ron
sisältämästä rehusta saamme m.
m.' seuraavat kukkaset käteemme: :
KOLME PROPESSORIA-EROI-T
E T T U . \
/New Yorkista on tiedoitettu. et-
' tä kohne kollegion professoria, on
eroitettu ,^irasta ^sen -takia.' että'
kieltäytyivät ilmoittamasta senaa­tin
komitealle, ovatko ,olleet Jäse^^
ninä kommunistisessa^; puolueessa
. . . Senaatin sisäisen turvallisuu­den
alikomitea ÖIL haastanut,'pro-:
fessorit kuulusteltavaksi ayysk; 24,
pnä. "Erotetut ovat psykologian ja'
filosofian pixtfessori Henthard,(F.
Reiss, Hunter .College'8ta; saksan­kielen
professori iHarry Slachover,
iBrooklynm CoUegesta Ja^t^^
^ teen apulfiisprofessori Vera Shlak-man,
-Queen's Collegesta.
SALASI OLEVANSA VASEM-
.MISTOLAISTnEai UEHTIEN TI-
• LAiAJA.-.-Menettää sen Johdosta
kansalaisoikeutensa.^ ,-
' '..^Tuomari M K ^ e l L.'Igoe Ju-listi
oiklDpäätä päätökseoi^ 37-
vuotiasta siirtolaista yt&iaaa,^ pe-justeUen
sitä s l M , e t t ä T^
- : o.^ saksalaissyntyinen sUrtoIahi^)
osoitti - olevansa moraalisöi käy-
- töksen suhteen epäkelvolllnen, kun
; hän V. 1944 kansalalspapdreita ha-kiessaan-
oli Jättänyt mainitsemat-
.ta olevansa; *a>eople'sWorld'' Ja
r*Newjsaassesr 'aikakausi^
laaja...' N,
Näin kaukaa voi vain todeta, että
professorien asema on \buomatta-va8ti
helpompi --onhan heistä Joka tapa-uCiiessa
ainakin yiuA psykologian eri-,
koistuntija^javpl siis .valistaa miyos
kohtalotovereitaan lv sehittelemällä
heille kaiken— myös demokratian!^
suhteellisuutta. Vaikeampaa'on W -
masti mr.' Tuteurltla. joka .ehkä,nyt
muistaa, että hän kaiken,kukkuraksi
unohtimaahan saapuessaan ilmoittaa
myös kengän- ja tkflulnksennumeron-'
sa., Muuten.olenmie kyllä sitä mieltä,
että kun mies kerran hakee '.maail­man
:<vapainunanttiaankaiisalaispa-pereita.
on anteeksiantamattoman
huolhriatonta unohtaa ilmoittaa, mi­tä
lehtiä .tilaa. Eihän sielläkään sen­tään
anarkiassa eletä.
Lupasönme potalla vahi. pan esi-m
e r ^ tästäiLäimen^-Vapaasta Sa­nasta";
mutta "emme todellakaan voi
muuta kuto. tarttua';jvapl5evin käsin
saksiin ja tarita arv. (LukijaUe vielä
kolmannen makupalan samasta leh­destä:
,
"Lontoosta on tiedoitettu, että
kenttäniarsalkka Montgomery on
* > ehdottanut (Erikoisen yllpäällikkyy-
;. den perustamista' 'Pohjois-Atlan- •
' ' kdn' sopimusvaltioiden pääesikun­taan
keskijttämään.menettelytapa-
Johtoa - kommunismia, vastaan
käytävässäÄkyhnässä sodassa...
Liittolaisvaltain Euroopan voimien
lapulaiayJipäällikkö myös esitti, et-
. tä .maailman eikommunistiset
' :maat harkitslsivat':miten olisi kä-sltieltäväjä
johdettava mahdollis­ta
koko maailman "ampumasotaa"
Venäjän . Johtamaa liittoa vas-
' taan...
Kunnon, vanha ,, Montgomery!
Ainoa asla, mikä tässä panee meikä­läisen
pikkuhiljaa manailemaan, on
se,'ettehiät lännen toilauksita^ eri­koistuneet
sanomalehdet syystä tai
toisesta vaivaudu väUttämään meille
ylläkuvatun tapaisia uutisia "yapaas-ta
maaUmasta". Esim. sellaiset leh­det,
kuin Hetetngin Sanomat, joilla
on -^uutislähde
Yhdysvaltata 11c-doitustoimlsto
— aivan sehiän takana.
JUlistamine sUs täten arvausklftiai-lun
arv. iuklJoQle aiheesta: Miksi
«mme "saa kalkkia uutisia lännestä?
Päl^alkinnoksi cvoimme tcato asettaa
vain yhdin (l) markan. -
•Mutta vbl veljet, kyllä on tehtäva-
Un helppo!" .
• • • *
Please, Pekka Ja Bruno, nauttikaa
terveydeksenne Ja tarjotkaa luk«oU-lenn^
osoUtaaksenne mtokälaisei»
mlelenklhmolla ,6uomen ^ v ä k i <»•
moka "ei-kommunlstista Vapaa ^ -
naa", tarkastelee... .tarkastelee J»
kunmmstelee.'---- Kulkuri.