1952-11-18-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, marraslsuun 38 p. — Tucsday, Nov, 18,1952 'm iSr&ai ta Flsaiäx CmsOlans. Ss- UVOätisa K o « . A m h o x i z e ä as ^asmmd dass maU Iqr tbe Post OfQce DQiaräneot, Ottava. Pubi i s i ihrtcc treekly: Tucsdaya ISmistlayjBAOil^bituxdayo Vapaus Fubllshlng companyJLtd.. flt 100-X02 Eb^ 6t. W:r£U(UnU7,.ODt.. Canada, Telephoms: Bosijus» OfUce 4*«^ EOitoriai Office 2Xanaser £LJ3uIS2l mtorW,E!sIun<L£3;ai]isg address: Box 69, Sudbujy« Oaiaiio, Ädirmising rates iipon sppUcatifäC Ttanslation fi«e of tlbsxee. T2LAU6HJNNAT; Cansdam; 1 v!c 0 Mc 3,75 3 kk. 235 Yhäysvanolssa: 1 vk. 8i» 6 t(li,420 euamessa, l vii. 8JS0 6 kk. 4.75 • k. FelieijiB^ itseiBiiarhan varoitiss TÄI TOIMINTA SAUBÄN Mitä ;xiahdoIIisuuk8la on JäUitule-vaisuudessa kansainvälisen tilanteen parantamiseksi? £i mitään! . MelUä on kaikki uskoa» e t t ä Ca-nadassa tarvitaan pitkäksi ajaicsi miesvoima kansallisen elämän kaiicil-la aloilla. Tämä tarve el ote missään Mm: -.1 i' t f i ' f < , « * -3 ai lv 04 , ( Kuten on Vapaudenkin uutisosastolla kerrottuiin ' tc^i Trygve Xien^ikean käden neuvonantaja, mr. Abraham H. Feller senaattori McCarranin noitajabtikomitean painostuksen ja vai- ^ ,no$ johdosta itsemurhan hyppäämällä kahdennentoista kerroksen ik- * kuipasta maahan. Mr. Trygve l,ie, jota ei voida ainakaan punaisuu' ''desta syyttää* antoi tämän tapahtuman johdosta lausunnon, jossa avoimesti syytettiin McCarranin komitean noitajahtiamr.Fellerin ^ ^rEjagOlisesta kuolemasta. ^ * Ja inistä sitten on kysymys.' Yhdysvalloissa — ja muuallakin , ,m4ailmassa surullisen kuuluisaksi tullut senaattori McCarranin < -'fsi^aisen turvallisuuden komitea'', mikä asiallisesti puhuen on nyky* ai^inen noitajahtikomitea, ryhtyi tunnetulla ohranatyylillä.Vtutki-i maan" YK;n palveluksessa olevien amerikkalaisten "lojaalisuutta". Mf.Xien ohjeiden mukaisesti laillisuutta ja YK:n toimitsijain bikeut-l Feller joutui sellaisen painostuksen ja rasituksen hermostonsa petti. Tässä yhteydessä kiintyy ' , että McCarranin noitajahtikomitean oman lau' su^on mukaan mr. Feller ei itse ollut noitajahdin kohteena: |län jodtui .asemansa vuoksi vain puolustamaan toisten amerikkalaiistien oikeuksia ja tuli siinä poliittisten noitajahtaajain uhriksi. Mr. iFeUetin tapauksessa loistui yksityisesti Saksan kansan tcaa-v: gfflinen kohtalo. Kuten muistetaan, Hitler myös aloitti «dtavalmis-tcuinsa siitä, etta hän ryhtyi "suojelemaari"natsikömentoä Saksan i "komjmuhisteja" vastaan. < Siitä, alkoi Saksan kansan onnettomuus. ^ Ensiksi Raahattiin keskitysleurille Saksaa kommunistit; Sitten lei-matiiin "kommunisteiksi" kaikki sosialistit; liberaalit^ uskovaiset ja uskottomat, jotka puolella sanallakaan arvostelivat Hitlerin sotaval» m|feluja. _ h ^Asiallisesti puhuen Saksan kansa joutui ensimmäiseksi -Hitlerin fio|}u)hjelman uhriksi. ^ ' !! Mr. Fellerin traaglllinen kuolema oii merkkinä siitä, että Yhdys-v^ tain imperialisnOn sotavalmistelun ensimmäiseksi uhriksi joutuii YJ&dysva^tain kansa. On nimittäin muistettava, että McCarranin ^ nGQtaj^tikomltean * '"lojaalisuustutkimukset" eivät iile mitään mutita ^ ku^ Hitlerin toimenpiteiden matkimista edesvastuuttomiensotatarvc- ' tetttailijahi sotasuunnitelmien edistämiseksi. SIS' i i» i; HistorianjeihXista ja tämä.nparväisistä -varoituksista huolimatta ja"ilmeisesti Washingtonin määräyksiä noudattaen — Canadan liitto' hallitus julkaisi >viime viikolla hallinnollisen määräyksen, jonka mu- ^idbn;Yfadysvaltain^nimcä(ja' mainetta mustanneet McCarrahin\komi' Tn noitajajitimenetelmät^ tulevat myös Canadan nimeä mustaa-iKuten on '.meidänkin^tehdessämme* kerrottu, hallitus on hätä-i{^ nelain 'perusteella myöntänyt liike^itosmmisteri ,qhevrierille dik- ^^^^^^^^ valtuudet, joiden perusteella canadalaiset jaetaan «kahteen ".Itokkan — niihin joillaon oikeus saada ja-pitää yksityislentäjän ja ,.,,yfisltyisen radiolähettäjän Iqpakirja ja niihin, joilta tämä oikeus voi- -»•'^imielbaltaisesti ottaa pois. ' £ttä kj^symyksessä on McCarranin noitajahtikomitean menet-tnuotojenX^ anadaan tuottamisesta, se ilmenee siitä tosiasiasta^ et- .. . 't^ttämä "luokkajako" tehdään henkilön "kommunistisuuden" perus-t^ Ila. Vaikka tämän maan Takien ja .tapojen sekä yleisen ^emokraat-tii|^ tt katsantokannan mukaan kommunisteilla on oikeus toimia va* pa^ti, nimittää ehdokkaita vaaleihin, äänestää ja tulla valituksi valtio l^iin virkoihin, liittohallitus.on nyt antanut hallinnollisen määräyk-seoi^ että nä^ «voidaan mielivaltaisesti öt- H » ^ ^ ^ ^ k4|kki;t^ksityislentajät ja'radioitsijat, jok^ « t o , ' i « M « ' _ in -McCarranin noitajahti täydessä käynnissä' valveutuneet di^nio^^ (kannattajia tal^eh vastustajia, tu(N^ antaman hallinnollisen määräyksen ' niikä diktatuurisin'menetelmin riistää vissien J»nsalaistenkansalais^^ Uhkaa KAIKKIEN CANADALATSTEN mielessä Vapaus ybtyy,muihin;c^ menetelmässä A'akavanväärari|(Biv^^ asukkaiden oikeuksille, A^aan; myös; ^^^^ ulkomailla. M Clanadassa ei tarvita jänkkien epäamerikkalaista McCarranin j:;- kcfmifes^ räj^kset olisi Washingtonista saatu! ^ Halonen kertoi täkäläisille maanmiehilletn-me^' lähetetyssä äskettäisessä kirjeessään jonkun mr. Arvi Tökkölan vieheen !'*amerikansuomalaisiltaurhe^ sellaisia terveisiä ah||iaaseen synnyinntaahamme^ että täällä muka kannatetaan ^uomeh työkansan :ylpeyden,;TULi:n romuuttamista^ ja sen rippeiden hukut- .n.s. "Valtakunnan Urheiluliittoon". Kaiken 'väärinkäsityksen välttämiseksi me pyydämme ilmaista suomalaisten demokraattisten piirien Jeannan, että mr. Arvi ei puhu meidän puolestamme. Lainkaan liioittelematta me \v;yol&nme rehellisesti sanoa, että meidän lehtemme Vapaus on kaikessa vaatimattomuudessaan, ei vain enften levinnyt ja vaikutusvalta *'^:su{:(menkielinen sanomalehti tässä maassa, vaan myös ainoa lehti, joka «njfrULrn koko -olemassaolon aikana ollut sanoissa ja teoissa "TUL-W lukijat ja kannattajat ovat perustaneet ja r,4ylläpitäneet SCAULin, jonka ^iminta vielä tänäkin päivänä perustuu pääkohdissa'TUL:n nykysim sääntöihin. »k Me korostamme ylläolevia seikkoja, ei "omahyväisyydestä", vaan f ^osoittaaksemme, että mr. Arvi Tokkola puhui pötyä ja tosiasiain vas-^ . ;tais^ti, jos hän antoi ymmärtää, että ^im. Kanadassa olevat TUL:n enibet jäsenet ja kajinattajat, sekä sen nykyiset ystävät ja^^^i •«v^Äukahypanneet porvarillisen "Valtakunnan^^^^^^^ mäuiehlkkaan TUL-lin romuuttamista. 3Iäin ei ole asia! \Tl£L-Un entiset jäsenet ja nykyiset kaiinattayat^^|u^i-mihin poliittiseen puolueeseen he kuuluvat, tai kuuluvatko ovat edelleenkin TUL:n itsenäisyyden kannalla. sen akuuttisempi kuin asevoimissa... Clobe and Mait • • • »UKfiliEISENHOTVEB VOVSn^j Siksi kun republikaanit onnistuivat kiinnittämään "sotapuolu^-leiman^ demokraattipuolueeseen. Siksi kun Eisenhower, vaikka itsekin otti täydesti osaa iiallituksenmfö ulkppolitiikan .täytäntdön saattami-^ seen, JEäytti -byväkseen icansan rau-; hanmielialaa ja ennenkuidumatto-, man .demagogian avulla valtasi e-: nemmistön Jtansan äänistä. Siski kun JUsenhower onnistui iianldclmaan itselleen monien niiden! amerikkalaisten äänet, 'Jotka olivatf iHalukka^ta saattamaan julki tyyty-: mättömyytensä ja ^suuttumuksensa; iniimanin hallitusta 'ja sen politiik-; kaa kohtaan. — TVömies-Eteenpäm: i Mitfiiattulen metsätyoläisten jäijestäjäiti hautaus touniteUun liuhfibuun 28 pnä Port Axihurissa, — Yli 5,000 työläistä tuubana hautaj^usissa »a ja va*s ta*o k«s ia ELÄKE ASUNNON MYYNTI . Kysjrmyff: Olen sa^ut vanhuuden-eläkettä vuodesta 1949 lähtien. Olisin halukas tietämään voinko myydä a-suinpaikkahi ja saada edelleen eläkkeen? — Eläkelähien. Vastaus: Jos Kysymyksessä on 70 vuotta täyttäneiden.eläke voitte myy.^ dä asuinpaikkanne eikä se vaikuta millään tavalla eläkkeen saantiin. i> Jos saatte alle 70-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkettä, jota maksetaan varattomuuden . perusteella, saattaa asuntonne myynti vaikuttaa.eläkkeen «aantiin. riippuen ^ asunnostanne saa-rdun hinnan suuruudesta .kuin myöskin siitä milloin saatte kauppaliinnan käteenne. Jos saatte kauppahinnan vuosittain niin pienissä erissä, että ne eivät ylitä sen lisätulon määrää mikä teillä onr oikeus vuosittain saada e-läkkeenne lisäksi niin Simä tapauksessa on mahdoilista^ että kauppa ei vaikuta ^ millään tavalla eläkkeeseenne. Koska meillä ei ole: kaikki yksityiskohdat tiedossa, olisi parasta neu. votplia' -asiasta '<;eiäkevixanomaistra^ kanssa ' j a «pyydettävä Jieitä .neuvo.' maan miten myyntiasia voidaan parhaiten Järjestää teidän etujanne sumalla pitäen. Kun .asiasta on päästy sovintoon, olisi parasta, että sen jälkeen, kirjoitettaisiin . sitä koskeva .kirje eläkehallhihoUe'siten, että siinä maiT .nittaislin kaikki asiaa . koskevat yksityiskohdat Ja pyydettäisin kirjallista vahvistusta asialle. Tämä" » s t ^ taa olla tarpeellista sen takia, että suulliset .neuvot ja lupaukset tulevat siten pannuksi .paperille siltä nraralta, että eläkeherrat rupeaisivat asiaa uudelleen penkomaan eivätkä muistaisi entisiä puheitaan ja lupauksiaan. Yli 5 miljoonaa on pakkof^ssä Yhdysvalloissa Geneve. - - (Ekaa Yhdysvaltain kansalainen todisti YIK.-n ipakkotyökomi-tean edessä täällä marrask; ^ pnä; e t t ä Yhdysvalloissa on 53»BiOOO ihmistä, jottca ityöskentelevätseUaislssa pakkotyön olosuhteissa; joita el voida! sanoa vapaaehtoiseksi työskentelyksi. :Swlt«erlandista Floridasta kotoisin oleva Stetson Kennedy syytti, että lainvalvojat ovait yhteistoiminnassa liikemiesten Ja Ku «lux kanssa kaikkialla (Yhdysvaltain etelä- Ja 'lounaisvaltioissa pitääkseen miehiä ja naisia vasten tahtoaan töissä plantaasheilla. -täipätinvalmlstus kämpillä j a muilla matalouden aloilla. (Hän sanoi hankkineezisa ensikäden •tietoja monilta tähän pakkotilaan alistetuUta henkilöiltä ja hän alisti ne komitealle. K e n n e l , joka et ole neekeri, sanoi Miamin ineeikecipappien haptistiliiton keränneen osan hänen matkakulnis taan Geneveen, mutta että hänellä ei ole rahaa maksaakseen paluukyy-i rtinsä Yhdysvaltoihin. <Hän sanoi klanien perittäneen kaksi ratsiaa' hänen asuntoonsa äskeisten kuukausien aikana. Mr. Kennedy jakoi täällä kuvia, joissa esitettiin erilaatuisista sai-r a u k ^ a kärsiviä neekerilapsia Ja eräässä kuvassa esitettiin -Ilmeisestikin joku neekerin lynkkaamistapaus. Yhdysvaltain virallinen asenne etelävaltioiden pakkotyöolosuhteiden johdosta on se, että'-huoniojen olosuhteiden myönnetään vallitsevan mutta samalla selitetään, että alituisesti jhtketaan yrityksiä nUden p o i s t a m i ^ i ja" korjaamiseksi ja että olosdhteissa tapahtuu korjauksia. • • Mr. Kennedy kuitenkin kielsi hiin tapahtuneen. Mazzask. 18 pnä 1929 lähti kaksi metsätyoläisten union Järjestäjä Viljo Bcsvall Ja John Voutilainen laitkolaisten edustajina Onion Laken lähciayydessä sijainneelle FUceon TlmberCo:n kämpälle; käioittaak-seen sleUä työskennelleitä metsätyö^^ läisiär yhtymään lakkoon. - Mutta he eivät' saapuneet koskaan -perille. ' M e f ^ ö l ä i s e t olivat z^^tyneet lakkoon palkkojen polkemista j a kur- ^ k ä m p i ^ l o s u f h t e i t a vastaan. Tais-^ telu oli ficifhkeätä, rikkureita kulje-tettUn kämpille ja {lakkolaisia vasotaan liyi&attiin julkeasti .niin sano4 malehdissä' kuin kaikilla muillakh) tavoilla. Silloisessa tilanteessa oU lähtö mainituille Onion läken kanelille teb:> mikä edeilytU yhtäällä lujaa vakaumusta metsätyoläisten taistelun; oikeutuksesta ja toisaalta mieskoh''- taista rohkeutta ja p ä ä t t ä v ä i ^ t tä koäka kämpillä .tiedettiin olleen val-> koisten> suomalaisten 'pesäpaikan; v Kunnaista kahdesta lakkoUUietis-^ tä ei alkanut kuulumaan mitään tief toja. lähetettUn Port Arthurista uni" oö miesten Joukkue etsimään kadonÄ; neita työläistovereita.: Siten saatito; Ueto. että pari mainituilla kämpillä työssä olleista miehistä oli nähnyt; Rosvallin jä Voutilaisen' muutaman* mailin päässä kämpältä, jonne he olivat ^matkalla — mutta aninne he: eivät koskaan saapuneet. He katosivat siUe matkalleen^— >ja äsken satanut lumi oli peittänyt heidän jtt murhamiesten jäljet. liakkolaisten ja uiUon keskuudessa^ arveltiin heti, että salamurhaaja ori oUut väijyksissä odottamassa lakkolaisten edustaijain saapumista Ja tu-^ honnut Rosvallin ja Voutilaisen. Sen^ tähden järjestettim 10 miehen jouki kue. Jatkamaato säännöllisesti kadonneiden toverien ruumiiden ^etsimistä; ja tapahtmuien silmällä pitämistä sillä alueella; Jorme heidän tiedettiin kadonneen. Vartioinnin taricol-tuktiena oli' ehkäistä murhattujen miesten ruumiiden mahdollinen muur: aUe sietäminen tai hautaaminen; Joukkueita vaihdettiin säännöllisten; väliaikojen jälkeen mutta etsintää ja' vartiointia «l keskeytetty hetkeksi-^ kään — se jatkui lähes viiden talvikuukauden ajan. . Sitten tull.kCTät ja .I|i,mi>lmät säät-, kuten oli odotettukm," löydettiin, murhattujen-järjestäjien ruiuniit. Ne tavattiin -eräästä pienestä purosta, joka Virtasi Onion-ijärveen.: Viljo Rosvallin -ruumis löydettiin puron penkereeltä ja .John Voutilaisen ruumiin pääpuoli oh vedessä. Dll selvää, että nämä voimakkaat ja raet- : sänkäyntlin tottuneet imiehet eivät olleet: voineet hxiäkua puroon, jossa oli vettä vain parin jalan verran, ja joka oU kaiken lisäksi varsin kapea. <Brittäin vankkarakenteisen Rosvallin käsivarsi oli poikki, hänen ,nahka- •takkhisa oh repaleina ja hänen ot- Tsassaan oli useita imustelmla. Oli 11- Hmelstä, että väijyksissä olleet sala- .murhaajat olivat yllättäneet ja mm-- hanneefc heidät. lisella tavalla. Se todistaa \m^ten nykyisen ^yhlteiskunnan "laki j a oikeus" ovat om^lstavan Iuokan~jtässä ia]>äuk- .sessa työnantajäifi pw>lella.' * MAiNtoiTA inaiisiÄ - o j o h n Voutilainen oli hiljainen; uhrautuvana byvätuuJinen järjestynyt työlämen.-'--? sell3Jnei^:j(ä(a; v a l i ^ ^ mikäkin olostÄteissaJä^sää^^^I^^ telia: loskji. «hänellä öU 'horjumaton usko j a luottomus työväen' taistelun oikeutukseen olosuhteidensa korjaa-, mlseksi J a paremman tulevaisuuden saa-vuttamisätsL Hän oli o£kea työ- :muurahamen, jonka Jatkuvasi uuras?: telun ja askartelun avulla saadaan suuria aikaan kun; monet mutd; samanlaiset puhaltavat samaan 'huieen. g i n ei- halunnut koskaan millään tavalla loistaa; mutta ei myöskään kofikaan pitänyt kynttiläänsä :vakan alla ;<£un -hänen apuansa: •tarvittiin^ vaikkapa vain väliäpätöislssäkin tehtä^^ssä. ;John. oU^aiim: valo suorittamaan osansa, jopa v huomattavasti enemmänkin. VDjo Rosvall oli toista tyyppiä. Hän oli riuska mies. ehkä joissakm f.pji^it)rgffriuJH:3ff "lifatrkln Tpveä Ja huoleton. T S m ä o ^ ^ d e n monet to-verinca saattoivatkin käsittää hänet väärin ja pitää häntä f^m^^^ -IbuoU-mattomana, valutta se piirre oli vain pinnallista siliä hän (ydskenteli kaikesta huolimatta^^- varsin johdonmU'^ kalsesti j a oU^ järjestyksen mies, kuten .jcbainenMnet lähemmin 4;unte-liutiaattoi todeta. Jos oli kysymyksessä ylivoimaiselta Ja mahdottomalta näyttävä teht^väj e i h ä n lainkaan seikalllut rytinä'^en. Hän el pelännyt snitääji'^va^ka^ häntä Joskus arvosteltlinklii^ vajeiden; tehtävien epäonnistumisen Johdosta. - Hänen tunnuksenaan oli, että kun mies yr^tää edellytystensä : mitkaan on hän V suorittanut tehtövänsä^^^v^^ ei siinä varsin ensiluokkaisesti onnistuisikaan. - MUISTONNE E I L ^ ! Näiden kabden^Ontarion maakunnan .metsät:^läl^tenmartt3ryrin ja taistelijan muistdr^elää. T TMV&m TOUTTUA Pym Pfctaxi: « i i n «iistä eioä otet Ja m!kä olet mläiläsi? Taivaaseen pyrkijä: Qlinä olen «no-malainen Ja haluan pSäJBtä taivaan «een. Vym VleUM: Etkö sinä tiedä. ^ kaikki suomalaiset ovat sieUä toisessa paikassa koska taivaassa ei ole saii. naa j ä siellä toisessa paikassa on iai'. peeksi Kylyar •^'Taivaaseen pyrkijä: En minä sitä tietänyt i a - minä ihalUan sUtä huoli-matta päästä taivaaseen ja voidaanhan- sinnekin hankkia sauxia?' pyhä Tietari: Taidat olla kommu-nisti kun esität vaatimuksia. Mutta oli sen'laita miten tahansa me emme kuitehkaan-rupea yhden suomalaisen takia saunaa rakentamaan. Saat iHeldän esimerkiUinen tdu^ suutensä. ja r sankarillinen /loppunsa velvoittaa nykypäivenv metsätyöläisiä ynnämuita Jatkamaan-heiltä keäcen jäänyttäj taistelua .työväestön olosuhteiden ja imremman tulevaisuuden puolesta. JOHN VOUTII.AINEN -Rosvallin Ja Voutilaisen ^ taistelufi tie loppui kesken, mutta ainoastaan sifö samaa. taistelun'tietä' kulkien saavuttaa työväestö lopulta rvoiton. lEIäköön näiden metsätyoläisten parhaiden poikien. muisto.' Vel-voit-takoon se meitä jatkamaan Iheidän työtään! O Kirj. William Kashtan .Kaiken spn lisäksimitä muuta Y h r dysvaltain äskeiset, vaalit tekivät;: ne antoivat murskaavan iskun; unioliik-k ^ oikeistolaisten johtajien "poliittinen toimiiman''ohjelnialle; IiUkuun-ottamatta vasemmistolaisten johtainia umoita;jotka!antoivat kannatuksensa 'Hallinan-Bass-rauhan ohJelmalle, palkki muut AFL:n OIO:n 'HMVfAin ja rautatieläisten veljesliiton uniot antoivat.; tukensa demokraattipuolu-een ehdokkaalle kuvernööri Steven«><i-nllle. Niiden koko johtajisto, sahb-malehdistö j a propagandarahasto vedettiin kampanjaan. Kaikesta huolimatta, kuten kalkki huomioitsijat; o-vat todenneet, he eivät-voineet saada työläisjoukkoja laajassa -imtassä inestämään Stevetisonia'.^,> Sundlinen {tdslasia ^on :se.' että melkein ikalkimä JUHLALLISET HAUTAJAISET Nämä työläisten lakkotalstelum marttyyrit saatettiin hautaan huhtik. 28 pnä Port Arthurissa 1930. Hau-taussaattue oh suurin kaupungin historiassa. Yli -viisituhatta sanotaan .marssineen iknilkueessa Ja katukäytävillä oli valtavat määrät kansaa. -Siitä voimakkaasta painostuksesta huolimatta mitä työväen Ja sen unl-oiden taholta kohdistettiin maakunnan viranomaisiin Ja poliisihallintoon kun vaadlttlm epäiltyjen murhamiesten vangitsemista ja syytteeseen asettamista, on tämä murhajuttu yhä edelleenkin selvittämättä lall- — Viime vuonna oli Öojiadan Oeh-nätlnyhtiöiden tulot $29,128,473. f. Suuri potaskalöytö Saskatchewanissa fnaatv jwer! saiEtvutti enemmiätäU.^ /S^eiison Sai enemmistöiljdnoastaan osassa ete^ k ä ja jossakin muualla. Mahdollisesti tapahtuu'niin, kuten: COF teki Ontariossa, et{ä oikeistolaiset Johtajat syyttävät työläisiä VsUtä. e.tteiväty ne lähteneet Joukolla äänes- ,t^nlään tai äänestivät Eisentioweria; Jos he'-tekevät 'niin,:vSllloiii he katso-^ vat väärään suimtaan. Vastuunalaisuus lankeaa heille ja heidän ohjel-maUeen. •Kertakaikkiaan, mikä oli heidän puustaamansa poliittisen ohjelman oleellisena tarkoituksena? - ' Se perustui Trumanin sotahUllun hallituksen pesemiseen -puhtaaksi: -Stevensoidn a- 'vulla,: antaa järjestyneen , työväestön virallinen leima -pahamaineiselle K o rean sqdklle Ja aseistautumiskilpallus-ta johtuvalla^ sota^e^rpeiden valmista-misboonUUe.-^ Tnumiiiinkylniälle sodalle Ja "kovaUe" i^olitlik^Ue Neuvostoliittoa kohtaan. Tämän ohella kaik-^ ki edistysmielii^en Johtamat umot jotka vaativai^^l^i^estön 'eristäytymistä Trumatä^f^ahallituksesta ja käytännölllstä^^^pqlilttista tohnhitaa. sekä 'työläisteii^:^hj^stoimintaa: rauhan turvääiäseka^% erotettiin, maa-lattim punaiiBil&^^-l^ä saatettiin reit-tausten alaisi^liv^krämä ei suinkaan oUut itsenäistä^^^jlot^tista toimintaa, vaanvyritys-jsäa'^^ järjestynyt työväestö tukenfuuTnP^ :n .imperiälistis-^ ta politilkkaaV"', V i f f l E M M i i N f AHAN TEORIA Väite 'minkäl^ikeistolaiset vetivät esille oli se; j,etfä ^Stevenson • oli pienempi kahdesta pahasta.:-Antaakseen JmildiilaistE^ tukea: valheelliselle-' teof rialleen. he esittivät Taft-Hartley-lain peruuttamisen Stevensonin va-^ lltsemisen tarpeellisuuden 'mittapuuksi. Tulokset kuitenkin osoittivat. etlÄ, niin pitkälle kuin -ihmiset ovat kysymyksessä niin he käisittävät, että mit- /tapuu^ei ole -vain;Siinä. kuka on. -vastaan tai puolesta Taft-Hartley lakiin nähden vaan siinä -kuka on rauhan puolesta tai «vastaan ja •erikoisesti kuka on Korean sodan lopettamisen puolesta Ja- kuka-vastaan; Siinä on kysymys johon .Amerikan lumsa halusi muutosta. ' Kun oikeistolaiset uniojohtajat eivät tehneet rauhan kysymyksestä pääkysymystä kampanjassa, jättivät he käyttämättä, ainoan aseen millä he olisivat voineet .mobilisoida mahtavan- unionistisen liikkeen voiman Ja sen demokraattiset liittolaiset. He antoivat £isenhowerille mahdollisuudeir ratsastaa demagögisesti .Amerikan kansan rauhan tahdolla j a k e r ä t ä ääniä itselleen ja republikaanipuolueäl-le^ TodeUisuudessa '!vähenunän pa-^ han"iOhjehna auttoi ovien aukaisemista äärimnääiselle taantumtikselle. OFE:]^US CANADALAISILLE Kalkista GanadW ja Yhdysvaltain välillä vallitsevista * erilaisuuksista huolimatta, antoivat Yhdysvältajn vaaUt erältä opetuksia myskin" cana-dalalslUe. Samantapaista "poUittista toimhitaa" on :tarjöttuv; järjestyneelle työväestöUe läälläkta OOT johdon taholta. Todellisuudessa he kehoittivat , työläisiä - hyväki^mään samanlaisenohjelman ^avustamaan USA:n imperialismia, tukemaan Atlantin plj^kiJSiMkannattaniaan' f mennä sinne toiseen paikkaan. Sieiiä saat löylyä niin j?aljon kuin haluat, fiiglaoti pudottaa paperin hiiitaa ja rajoittaa luontia Pariisi.- —' Iso-Britannia tulee supistamaan sanomaietotlpaperhi tuontiaan Ruotsista. Norjasta ja suomesta yli.50 % :Ua vuoden 1953 ensUnmö-sen puoliskon aikana ja maksamaan-2 puntaa vähemmän ^tonnilta. Tuontimääräksi, tulee smoln .35,000 tonnia vastaten .72.tH)0 tonnia kuluvan vuo-den .vakavana aikana..Hinnaksi tulee ;48 puntaa.toimilta, aikaisemman hinan ollessa SO puntaa. SAM»'n' edustajan kertoman mukaan toiminhni edustaa norjalais-ta yhtiötä Pariisissa — tehtiin tämänkaltainen päätös viikonvaihtees» sa -Skandmavian paperitehtaitten e-dustajien Ja-brittill^isen New8print/ Supply Corny edustajan ke&en Pariisissa pidetyissä neuvotteluissa; iMainltunvedustaJan mukaan neuvottelevat skandhiaaviset edustajat nyt myös Ranskan sanomalehtipa-perJntuottajam kanssa' tulevista toimituksista; Mitään:muutosta ailcai-sempaan vuoden aikana toimitetta' vaan niäärään -e^ noin 30,i)00 tonnia — ei ole odotettavissa, mutta rans-_ kalaiset halunnevat: samaa hinnanalennusta kuin ,mitä^ Jsor;Brltannia]Ie on myönnetty. Län^-Saksan ja^^apanin uudelleenia-; seistamista. Sodan'jdtomästa Ko-' reassa Ja loppumatonta aselstamisryn-täystä. He eivätlesättäneet töinkään-laista demokraattista vaihtoehtoa sotaan Ja pulaan Johtavalle suinren rahan - ohjehnaUe, koska he ovat lujasti sidottuja siihen. •> Nyt kuitenkin .pitäisi olla >kaikilIJe selviön, vUSArnsamohi kuin-Ontarion ja BC:n vaalien: opetusten, jälkeen, että re^ormiehdqtukset hUoU-matta siitä kuinka tärkeitä. lie ovatkin, jos samalla kaimatetaan.imperialistia pyrkimyksiä jotka tjBkevät sellaiset reformit mahdottomiksi, eivät voi johtaa suuren -rahan puolueiden kukistamiseen. Päinvastoin ne johtavat työväenltlokanJiäviöön.:, Unkarissa syödään jo omia\sitruunoita / . , -•Bndape8ot.r--:!Un^ris8a; on kolme -koeääemaa'sitruunain-vilJeiyä varten. iBitruunaln vyiljely aloitetaan nyt suuressa ;mitassav Balaton; vuorten rin- 'teillä.imissä ilmasto on leuto Ja kostea. :.Tänä;syksynä on;:.koeasemilla.korjattu' »ensii^amäinen sitruunasato. Ainoa poliittinen . y. tohnmta joka in^ksaa suolansa- tänään on se. Joka asettaa rauhan; Ja Canadan li^ipu-mattomuuden pääkysymykseksi tule-vissaliittovaaleissa. LPP käy sellaista käytännöllistä itsenäistä kamppailua, Joka vain voi yhdistää työväenluokan ja tarjota demokraattisen vaihtoehdon St. Laurentm ja Drewn sota-ohjelmalle., Sopisikohan tämä jatkoksi? Noto -150 maillnxetälsyydessä luoteeseen Saska toonista on tehty suuri potaskalöytö Veran ja -Unltyn J ä h e lr syydessä, ja sen arvellaan johtavan täikeän potaskakaivannon kehittämiseen siellä. Potasiba (Potassium Cloride) on eräs maaliman itärkehn-mlstä mUieraalilannottelsta. Jota löytyy • tällä mantereella' ahtoastaan Carlsbadlssa. New Mfexlcossa. Toinen ainoa huomattava ; potaäkakaivantö on'Saksassa. . - Vera-OJnityn löydön laajuus -ei ole vielä" tarkoin tunnettu, mutta alustavat poraustyöt ovat vihjaimeet sil hen. että se-saattaaulottua noin 250 nelitoailin laajuiselle aiheelle Ja että. potaskakerros saattaa olla monin paikoin Jopa 11 Jalan vahvuinen. OVestem Potash Corporation, jt&a omistaa nämä potaskamaat, on -tähän mennessä käyttänyt lähes miljoonan dollaria alustaviin tutkimustöihin, joihin sisältyy mm.;3.450 jalan eyvyl-nen shaf tl. Canada el tuota juuri laiskaan potaskaa mutta sitä ostetaan ulkomailta ilähes neUänmilJoonan dollarin arvosta vuosittain.' • ^Potaskan 4. -tuottamiseen käytetään kahta- menetelmää. 1^ ^Vksi f niistä on sen suolavetenä pumppaaminen Ja toinen tavalUnen baivantomenettefy; Torontossa ilmestyvä suomenkieli-- nen söta-avl:si oli viime torstaina ku-- Itittanut itseään Ison Väinön Ja muiden amerlkkalaissuuntduksen omaavien Suomen sosdem; : pomomiesten lempilapsen rouva Tyyne leivo-Larsii sonin päänsilityksillä. Tosin ei ihana, rouva sano Vapaa Sanasta muuta oleellista, kuin että •"se ei ole kommunistinen" j a kuUika sUnä on ^'Ilmoituksia ja uutisia". Jonka me canadalaiset varsin'hyvin muur tenkln tiedämme. V Kun nyt; kuitenkin Vapaa Sanan toimitus ^ on ryhtynyt pörristämään häntäänsä ' Tyyne-rouvan ihanalla kädellä, mm rohkenemme suoslt^Ia, että'Se käyttäisi hyväksensä toistakin Suomessa 1' julkaistua sille aimettua tuimustusta ehta amerikkalal^udessa .Tämä viimeksi mainittu on Suomen Vapaa ^Sanassa juUcaistai nimimerkki Tutkan tutkielma. Jonka liitämme tär hän ihan ivapaastl käytettäväksi. Ot-sikoitima "Vapaita sanoja' se kuuluu: ; JHyös läntinen pallohpuollsko omistaa omanyapaan /sanansa. Ja Jos arv. - Lukija -vielä tässä vaiheessa • i h - metteleekln/^ovatko latomosta--loppuneet: isot •. kirjaimet,, el hän .varmaan enää Juttunune lopussa ihmettele, miksi me -tuon: toisen Vvapaon sanan" nimen kirjoitamme-pienillä kirjaimilla — ja vielä lainausmerkeissä. •Saimme nimittäin tässä päivänä; muutamana käsiimme erään Cana-^ dassa. > -ilmestyvän, i: r suomeiikielis6n^ njuuspeiperin.-jonka muuan >naapuri toimitti meille nähtäväksi, eimenkuin; tuo numero —^ tai paremminkin sen "vaUtut palat"^ i~.sijoitettiUivyieisön ihailtaviksi\k.-o. naapurm työpaikas- SSL. 'Tuolla painotuotteella. Joka ulkor nalsestl imulstutti :erehdyttävällä;ita-vallasanomalehteä;; oll'todentOtta siinä määrin lupaava nimi.kuin;'^apaa Sana": -Lähempi tarkastelu toi sitten etslnaättä mieleen sen alakuloisuutta, mutta kestävää elämänviisautta sisältävän'sananparren, ettei molempia tarvitse tehdä, luvata ja täyttää. Sillä vaikka lehden nimi sisälsikin lupauksen, ^1 sisältö sitä todellakaan täyttänyt. Painoasultaan lehden etusivuun sisältyy syvämietteistä symboliikkaa. Sieltä löytyy nlmiCtäin — itse nimen molemmin puolin ^-pari mustiin raa-mel- hln pyntäyttyä väitettä. Joista toinen sisältää yhtä ilmeisen valheen kuin toinen totuuden. Vasemmanpuo.. liseen raamiin suljettu - teksti - nimitä tähi^todstaa; että^ k. o. l e h t i ö n "ainoa demokraattinen suomalainen ^sanomalehti Canadassa", kun taas oikeanpuolinen raami ilmoittaa, että hyppysissämme 'onr-nyt • "2:nd class matter*' eli "toisen.luokan painotuote". Arvata sopii, rettei Canadassa yleensä löydy kolmannen tai .sitä seuraavien luokkien painotuotteita, sillä johonkin.^lapääbäntämä tekele olisi joka tapauksessa sijoitettava, ja elköpähän se ole mahtanut saada sille .kuuluvaa paikkaa'^juuri siUä alimmalla portaalla. .,t I 'Emme edelläsanotulla halua suin-; käan aliarvioida •; canadalaista kai-tnaaname. ^Pämvasiioin toivoishnme sen leviävän.Jokaiseen suomalaiseen! kotihi. sillä'tämä^lehti jos mikään .kertoilee meille peittelemättä,' nUtä ^lännessä hyttabdotaan.» Kerrassaan pikantin säväyksen . - ^ näin: monena -vuoden tauonk^Jälkeen — tekee painet- j tuna sellainen-jsana kuin liyssä"- jä; Voi sitä päällekäyväsi henkeä! Var-j iinaan yleinen syyttäjäkin tuntee har^: rastelijämaisuutensa.; klm tämän :pa-! penn saa k ä s i i n i . . . ' < •Uutisaineistossa. :on;lelmaa-antflaira- .| na piirteenä täydellinen Ja äidoton demökraatisuus. >Poimiaksenune nyt vain pari uutista yhden ataoan nmne-ron sisältämästä rehusta saamme m. m.' seuraavat kukkaset käteemme: : KOLME PROPESSORIA-EROI-T E T T U . \ /New Yorkista on tiedoitettu. et- ' tä kohne kollegion professoria, on eroitettu ,^irasta ^sen -takia.' että' kieltäytyivät ilmoittamasta senaatin komitealle, ovatko ,olleet Jäse^^ ninä kommunistisessa^; puolueessa . . . Senaatin sisäisen turvallisuuden alikomitea ÖIL haastanut,'pro-: fessorit kuulusteltavaksi ayysk; 24, pnä. "Erotetut ovat psykologian ja' filosofian pixtfessori Henthard,(F. Reiss, Hunter .College'8ta; saksankielen professori iHarry Slachover, iBrooklynm CoUegesta Ja^t^^ ^ teen apulfiisprofessori Vera Shlak-man, -Queen's Collegesta. SALASI OLEVANSA VASEM- .MISTOLAISTnEai UEHTIEN TI- • LAiAJA.-.-Menettää sen Johdosta kansalaisoikeutensa.^ ,- ' '..^Tuomari M K ^ e l L.'Igoe Ju-listi oiklDpäätä päätökseoi^ 37- vuotiasta siirtolaista yt&iaaa,^ pe-justeUen sitä s l M , e t t ä T^ - : o.^ saksalaissyntyinen sUrtoIahi^) osoitti - olevansa moraalisöi käy- - töksen suhteen epäkelvolllnen, kun ; hän V. 1944 kansalalspapdreita ha-kiessaan- oli Jättänyt mainitsemat- .ta olevansa; *a>eople'sWorld'' Ja r*Newjsaassesr 'aikakausi^ laaja...' N, Näin kaukaa voi vain todeta, että professorien asema on \buomatta-va8ti helpompi --onhan heistä Joka tapa-uCiiessa ainakin yiuA psykologian eri-, koistuntija^javpl siis .valistaa miyos kohtalotovereitaan lv sehittelemällä heille kaiken— myös demokratian!^ suhteellisuutta. Vaikeampaa'on W - masti mr.' Tuteurltla. joka .ehkä,nyt muistaa, että hän kaiken,kukkuraksi unohtimaahan saapuessaan ilmoittaa myös kengän- ja tkflulnksennumeron-' sa., Muuten.olenmie kyllä sitä mieltä, että kun mies kerran hakee '.maailman :<vapainunanttiaankaiisalaispa-pereita. on anteeksiantamattoman huolhriatonta unohtaa ilmoittaa, mitä lehtiä .tilaa. Eihän sielläkään sentään anarkiassa eletä. Lupasönme potalla vahi. pan esi-m e r ^ tästäiLäimen^-Vapaasta Sanasta"; mutta "emme todellakaan voi muuta kuto. tarttua';jvapl5evin käsin saksiin ja tarita arv. (LukijaUe vielä kolmannen makupalan samasta lehdestä: , "Lontoosta on tiedoitettu, että kenttäniarsalkka Montgomery on * > ehdottanut (Erikoisen yllpäällikkyy- ;. den perustamista' 'Pohjois-Atlan- • ' ' kdn' sopimusvaltioiden pääesikuntaan keskijttämään.menettelytapa- Johtoa - kommunismia, vastaan käytävässäÄkyhnässä sodassa... Liittolaisvaltain Euroopan voimien lapulaiayJipäällikkö myös esitti, et- . tä .maailman eikommunistiset ' :maat harkitslsivat':miten olisi kä-sltieltäväjä johdettava mahdollista koko maailman "ampumasotaa" Venäjän . Johtamaa liittoa vas- ' taan... Kunnon, vanha ,, Montgomery! Ainoa asla, mikä tässä panee meikäläisen pikkuhiljaa manailemaan, on se,'ettehiät lännen toilauksita^ erikoistuneet sanomalehdet syystä tai toisesta vaivaudu väUttämään meille ylläkuvatun tapaisia uutisia "yapaas-ta maaUmasta". Esim. sellaiset lehdet, kuin Hetetngin Sanomat, joilla on -^uutislähde Yhdysvaltata 11c-doitustoimlsto — aivan sehiän takana. JUlistamine sUs täten arvausklftiai-lun arv. iuklJoQle aiheesta: Miksi «mme "saa kalkkia uutisia lännestä? Päl^alkinnoksi cvoimme tcato asettaa vain yhdin (l) markan. - •Mutta vbl veljet, kyllä on tehtäva- Un helppo!" . • • • * Please, Pekka Ja Bruno, nauttikaa terveydeksenne Ja tarjotkaa luk«oU-lenn^ osoUtaaksenne mtokälaisei» mlelenklhmolla ,6uomen ^ v ä k i <»• moka "ei-kommunlstista Vapaa ^ - naa", tarkastelee... .tarkastelee J» kunmmstelee.'---- Kulkuri.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 18, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-11-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521118 |
Description
Title | 1952-11-18-02 |
OCR text |
Tiistaina, marraslsuun 38 p. — Tucsday, Nov, 18,1952
'm
iSr&ai ta Flsaiäx CmsOlans. Ss-
UVOätisa K o « . A m h o x i z e ä
as ^asmmd dass maU Iqr tbe Post
OfQce DQiaräneot, Ottava. Pubi
i s i ihrtcc treekly: Tucsdaya
ISmistlayjBAOil^bituxdayo Vapaus
Fubllshlng companyJLtd.. flt 100-X02
Eb^ 6t. W:r£U(UnU7,.ODt.. Canada,
Telephoms: Bosijus» OfUce 4*«^
EOitoriai Office 2Xanaser
£LJ3uIS2l mtorW,E!sIun |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-18-02