Vapaus, October 4, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, lol?afeuun,4 p/—Tuesday,^ 4,19o5ri
lUBiSGtTy) Independent Lebpr
OnPBO ct gtongb Canadian». Es»
«BbUsIied Nor, e. jm. AaOmizeA
«s Mccmil cla» maU t)jr tbe Post
Office Department, Ottawa. 4>ubr
liabed tbrice weekl7: v TuesdayB.
Tbnndajn and SatnrdaTs bjr Vapaus
PobliSbJnff Company XAd., at 100-102
E3m 6t. W^ SudbiUTK. Oni, Canada^
Telepbonea: Bus. Office 06.4m26«:
Sdltorial Office OS. 4-4265. Manager
E.StUssl. BdltorW. Brfund. Mailing
address: Box C9. Sudbury. Ontario.
Advertislng rate» upon appUcatlon.
TransIatJon free of charge.
/TILA
Cänadaasa: 1 vk. 7.00 6 kk. 8.75
• . • i v,.^' • .• 3 kk. 2^
YhdysvaJIotoa: l,*k, 8Ä> 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8A) 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
ffeiid(j Mpmmo, TarzwelJtsta, täyt-i'tää
;P€rJantaina, lokakuun 7. päivänä j
f^80 vuolta.'.::v .^•'i/r
j yhdynime sukuläist€n j ;tuttavain '
I phnentolvotuksijn. .
ttilevat^ntislä tä
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Viikko sitten sunnuntaina ticdoitettiin Buenos Airesista, että Vh-ydysvaltain
sikäläinen ^1^^ Alt>ert Nufer oli sanbhut; Afgentiihari I
: uudeh hallituksen ulkoministeri Julio C«ar KräusellÖ, että CSA ttjn
nustaa kenraali L<inardin hallituksen. Xuferin kerrotaan Ojentaneen
ulkoministeri Krauselle asiaa koskevan viran
-Tässä sellaisenaan ei ole mitään erikoista. Selvää nimittäin on,
että vaikka kenräaU Ekluardo Ix^nardi^^^^^ m hallituksensa vasta
pari pälyää aikaisemmin [hänen hallituksensa oli ja ori kuitenkin imelr
ko vankasti satulassa — ja siis tilaisuudessa puhuniaan — joko hyvin
tai huonosti, se ei asiaa muuta — maansa puolesta.
Mutta mitä sanblaänVsiitä^ kun Y
: känsainvälistä/ilnmpiiriä rhyr^ sa­malla
tavalla Kiinan kansantasavallan hallituksen tunnustaTiniseen
nähden? Selvää oh, että Kiinan kansantasavalta on olemassa, ja että
'•y sen hallitus ori ainakin yhtä lujasti hallituspukilla mitä on Argentiinan
hallitus..; Kukaan muu ei voi puhua Kiinan öOO^miljoohaisen kansan
puoJgta ja nhnissä kuin,Kiinan kansantasavallan hallitus — eikä tä­mä
tosiasia muiitaimiksikään siitä, tykätäänkö yhdysyallpissa Kiinan
hallituksen ohjelmasta, vai eikö tykätä.
Kaikesta tästä huolimatta im yhcly<?valtain ja myös Canadan
hallitus esiintynyt viisi pitkää vuotta ikäänkuin Kiihan kansaa —
ndjäsosäa koko ihmiskunnasta Tämän epä-
^;^tä K ole muka tunnustettu sen vuoksi kun ,
se dn käyttänyt yoimakcinoja Ghiang
fcukistemisessa ja uuden,yhteiskun^
misessa. 'y-.-''yy
i Mutta mitä sanovat Yhdysvaltain haUitukscn edustajat nyt kun
h^kijjrehtiyätkäliden päivän kuluttua tu
tuksen, joka nousi hallituspukille aseellista voimaa ja Väkivaltaa
/''.•.•käytjtäen?';/ •,
-^z M sitä vastaan, että Yhdys-
^ • uuden halliiuksem ^Mutta meitä
ihmetyttää sitäkö miksi ja millä perusteilla
Yhdysvallat kieltäytyy tunnustamasta Kiinan kansantasavallan hal-rliiustaf:^'•:>;;•.;-^-^
:;-'v-VV',.
; / /'Mikäli ori puhe omasta maastamme^ niin rneidän tulisi kansakun-tj(
na. tunnustaa viivyttelemättä Kiinan kansantasavalta,, siliä kuten
Yhdysvaltain-Argcntinari tapaus^^ osoi^
• siitä, hyväksyykö U Kiinan, kansantasavallan hallituksen
ohjeimäri vai eikö hyväksy, vaan normaalisten suhteiden järjestäriii-sestä
tämän suurmaan kahssa, .niikä voisi ostaa joukkomittassa Ca-
. nadasta sekä rriaatalous- teollisuustuotteita ja siten auttaa Cana­dan
kansaa ja valtiota ainakin yhtä paljon, rri:itä Kiin
ian tunnustaminen auttaisi meidän köhdaitariimc Kiinan öOQ-miijoo-naista
kansaa.
la ja
.Kysymys: Voisitteko selittää kuirir
kii. "olemattoman pieni" ori se Pork­kalan
voiokra-alue, jcmka takäistn saä-nurieri
ennen määräaikaa ei kuulem­ma
ole muuta kuin 'porkkanaan"
verrattava pikkujuttu? Tiedosta
kiitollinen lockerbylainen Vapauden
•lukija;/-; • ;.• \ ' / ; . ^ , : v - - . ' . , • : ••
• vastaus: 380J neliökilometriä: (143.1
neliömailia). , S; ,;
MENNEISiryDEN. . .
Warren K. Billingsiin ösallistumi-neri
tänään (syysk. 29 pnä) Cärriegje
haalilla pidett&vään Morton Sobellin
kokoukseen, palauttaa vanhoja muis­toja
niille, jotka osallistuivat taiste­luun
•Billingslri Jä Tom Mooneyri- va­pauttamiseksi.
, ;
Billii]g3, jokia sai täydeliiseri an­teeksiannon
sen jälkeen kun häntä
vaataan punottu salajuoni paljastet­tiin
täydellisesti, puhuu Morton .So-
' bellln puolesta . siksi kun hän uskoo
Sobellin joutuneen samanlaisen teko-syytökseen
uhriksi.
" Nykyään ihmiset pitävät kauheana
; vääryytenä Billirigsin . ja Mooneyn
kohtaloa. Mutta kun tosiasiat paljas­tuivat,
nlaa selvisi Möoney-Billirigs
p&iriajaisunen tilasta, kuten, sen täy­tyy
vapautua Rosenberg-Sobell teko-syytöksen
painajaisunesta. —- Daily
Worker. TJ. Y. '
0f:
• " • ' i l
I i t»
uleekö Nixon Eisenhowerin tilalle
Yhdysvaltain presidentti Eisenhpwerin sairaustapaus — toivotto-vasti
hän paranee vakavammitta vaurioitta — on r^^
; ja täällä Canadässakin, nostanut päiyän poliittiseksi kysymykseksi'sen,
että kenestä tuleeVYhdysvaltain seuraava •presidentti; V 3
Eräissä uutistiedoissa on kerrottu, että republikaanien keskuu­dessa
bn kehittymässä kova taistelu ja k|lpa P2isenhovyerin niaritteliri
perimisestä -T-miitta hetiköhtäiscsti pidetään itscstääh selvänä asiana;
että jos Eisenhovverin sairaus osbittautiiu riiiri vakavaksi, ettei hän voi
palata enää toimeensa, hiin maan perustuslain mukaan tulee, yarapre-sideritti
Richard Milhous Nixon hänen sijaisekseen ainakin. ;tämäii
virkakauden loppuajaksi.
Tämä selJaiseriaän ei ole mitään uutta, sillä kuten tiedetään, Yh­dysvalloissa
ori aikaisemriihikin käynyt niin että kansan valitsema pre- ;
sidenttibn joko sairauden tai kuoleman johdosta .siirtynyt, pois tehtä­västään
ja harien tilalleen on noussut presidentin .'pukille';' sellaisia
miehiä kuin Theodore Roosevell, Calyin Coolidge ja viimeksi Harry
Truman-v,,
Vaikka pinnallisesti katsoen näyttää "hyvin johdorunukaiselta.,
' että varapresidentiksi valittu mies tulee autonniia^^^^
ta estetyksi tuUeen presidentin tilalle, niin käytönnällisesti katsoen; tä-riiän
menettelymuoto nostaa kuitenkin siiuren maan jaAlcansäri kor-.
'keimniälle paikalle miehenV miikä el riionestikaan ole siihen lainkaan
sopiva. Tässä yhteydessä on nimittäin muistcttaVaV että samalla kun
• ^presidentin ehdokkaiksi iiimitetään eri puolueiden parhaat mahdolliset
nniiehet,: vanhojen puolueiden värapr
periisteella, että säätäisin hänen vaikutusvaltansa avulla mahdollisim-man
paljon ääniä puoUieelle esimerkiksi siten, että asianomaisen;
^herikilönkynfyjstä ja kokemuksista huolimatta y
icaaksi riimitetään yhden suurihiman ja vaikutiisvaltaisimriian osa­valtion
tunnettu politiikkp. Toisena seikkana vanhojen puolueiden
varapresidentin ehdokkaita iiiniiieltäessä pidetään publuee sisäisiä
voimia. Tavallisesi tapahtuu niin. että jos puolueessa on vblriiakas
oppositio encn>nistön äänillä 'Valittua presideritinehdokasta vastaan,
niin opposition mies nimitetään yhtenäisyyden saavuttainisen ntniissä
varapresidentin ehdokkaaksi;
Näiden seikkojen perusteella on helpommin ymmärettavissa esi­merkiksi
se, miksi kaksi niin erilaista miestä — Roosevelt-'vainajä;ja
nir, Truman -— nimitettiin demokraätlipuolueen presidentin ja: vara­presidentin
ehdokkaaksi. Tiiliä samalla perusteella on ymmärrettä­vissä
myös se kun li^Iitiikän ulkopuolella" ollut kenraali Eisenhower
nimitettiin republikaanipiiplueen presidentin ehdokkaaksi ja ;mr. Nix­on
varapresidentin ehdokkaaksi.
• Stioraari sanoen, mr. Nixon oli ja on pikeistolaiseri republikaani-puolueen
taäntumussiiven iiskbttu edustaja ja puhemies. Ni.xon oli
tunnettu jp ennen varapresidentiksi nimittämistä työväenliikkeen vi­hollisena
joka selyemmiri kuin monet muut puoluekumppaninsa toimi
avoimesti Wall Streetin puhemiehenä työväenliikettä vastaan.
Y Vielä varapresideiUtiiua ollessaan mr. Nixon on tullut tiinnctuksi
äärimmäisen vihamielisistä jjuheistaan, mitä hän on pitänyt kpko so­sialistista
maäilmanosäa. mutta erikoisesti Kiinan kansäntasayaltaa ja
kaikkia rauhanyrityksiä vastaan.
i Selvää myös on. että jos presidentti Eisenho\verin sairaus jat­kuu
— puhumattakaan siitä, että hän tulisi sairäutehsa vuoksi toi­meensa
kykenemättömäksi, varapresidentti Nixon, sekä hänen ystä­vänsä
Knottiands ja AlcCarthy tulevat käyttämään hyväkseen tätä
tilaisuutta siinä mielessä, että saisivat lujitetuksi taanturiiuksen otetta
Yhdysvaltain: hallituksessa: Tätä kirjoittaessa näytää mclko var­malta,
että, Mr Ni.xori yrittää päästä republikaanipuolueen presiden­tin
ehdokkaaksi, jos EisenhoNver ei VOI sitä enää terveyssyistä .ottaa
vastaan — seikka mitä Vhdysvalloi.ssa katsellaan iK-lonsekaisin tun-
'tein. •'•
— Intiaiaiaen kuUtftiuJraKaa»'
kunnan vierailä Kfioassa on p0pt
byödyllinen. keino |äheisempi|en
kulttuurhubUiOea «pfrotiniselui
Intian Ja Kiinan väUlIe laajalla
tasolla, tauäui valtDiiskunaan Joh­taja,
iieirra Ahil Kumar; Chanda.
lehdistökonferenssissa Pekinsissä;.;
Ien sooidenf^^
] Oli todella mielenkiintoista nähdä
! Pekingin Ja monien mniden i^aupun*
', kien ihmeen puhtaat kadut. Sellaista
1 puhtautta ; en ole nähnyt missään
i muualla Aiasiassa.
taattu
vuosiansio USA:n
822,500 työläiselle
Detroit. — Autounion lehden syys­kuun
numerossa todettiin, että syyJs-kuun
4 päivään, mennessä o;i uriio
voittanut osittalseri vuosiansion ta-k&
amiseri ka.ikkiaan 822,500 auto-unipn
jäsenelle ja unio otaksuu Inter­national
•Harvester-yhtiön myöntävän
samat edut noin 40,000 lakossa, ple-yalle
työläisille koska lakossa el sano­ta
taatun yuosianslon olevan kysy-niyksessä
sillä yhtiö ori siihen suos­tunut
neuvotteluissa. Ylejsenä sään­tönä
on 65 prosentin ansion, takaami­nen
työttömiksi joutuville työläisille
2t'viikon-aikana vuodessa..
Autounio voittanut tämän osittain
taatiin vuosiansion seuraavissa liik-;
•keiisä:'
General Motors ; . . ..
• Ford- .
• Chrysler .. : ..
American Alotors . . . . . . , ..
A l l i s - C h a l m e r ^ - ' ; . . . .
Houdaille-Hershey . . ' . . . , ..
Borg-Warner (4 locäls) ...
Caterpillar . . . . . . .
John .Deere . . . - . . ; . . . . . . . .
Budd
Eaton Mig; . . . . . . . . . . v . . ..
fiendix ...' . '..V.............
"Tooi and Die Assoc.-Detroit
Dana Corporation . . . . . . . .>
'White Motor.;
Kelsey-Hayes : . . . . . . . . . . ..
Spicer Manufacturing . . ..
Jvfidlahd;Steel; (2i .,,,...
Deti-oit Steel Products , . . ..
50 others .....
...375,000
. ..140.000
.-140,000
...24,000
. . . 17,500
. . . 2.500
...2,400
..:. 18,000
...12,500
...16,000
. . . 4.000
. . . 17.000
6,000
6,000
4,000
3.700
2,500.
3.800
2,000
25,600 I
• Herra: chanda : sanoi: "Tuon In- i
lian • kan-san tervehdyksen kiinan
kannalle, tervehdyksen, joka £U>ältää
hyviä, toivotuksia : ja y.stävyyttä..
"Me Intia.<>sa .seuraamme, erittäin
kiinnostuneina sitä edistystä; jota
Kiinan kansantasavalta pn monella
alalla saavuttamissa", jatkoi lian.
"Tämä vierailu on antanut meille ti­laisuuden
nähdä sitä suurta raken­nustyötä,
, joka ori käyhnis-sä . tässä
suuressa maassa. Olemme nähneet
paljon is^llaista, mikä on lilkuttariut
jä innostanut meitä,;ja, jos saan sa­noa;
olen myös saanut monia, uusia
tuttavia vierailuni aikana täällä K i i ­nassa.
KULTTUURI YHDISTÄÄ
. Olemme täällä antaaksemme näyt­teitä
Intian .musiikista ja .tansseista
Kiinan kansalle. Muutariiia kuukau-eia
sitten meillä oli tilaisuus toivot­taa
samanlainen kiinalainen valtuus-kiirita
; tervetulleeksi meidän maa­hamme,
ja meillä oli! suuri ilo ja etu­oikeus
saada tutustua Kiirian. mur
silkkiin, tärisseihin ja nä-ytelmätal-teeseen
kiinalaisten itserisä esittämä­nä.
Valtuuskuntännie viimej' vierailu
Intiassa todella avasi silmiämme. .Ha­vaitsimme
moriiä asioita, jotka ovat
yhteisiä Kiinalle. ja Jntialle. Nyt
ökriime me Kiirian hallituksen ys­tävällisestä
kutsusta kiertämässä.ym­päri
tätä suurta maata, ja kiinalai­set
ystävämme ; öva t; kertoneet meil­le,;
että myös he ovat huomanneet
yhtäläisyyksiä, antamissamme näyr
töksissä kuulemansa intialaisen mu­siikin
: ja tämän maan musiikin -vä-
.liiiä.;;.-; r • ^ ; • • ; ^ \ ' .
: Tähän- valtuuiskuntaan' kuuluvilla
taiteilijbillamirie on ollut ihmeelli-neri
tilaisuus ikäydä musiikki-, tans­si-
ja; teätteriopistoissa.: Pekingissä,
jä olen varma siitä, 'että meillä tu­lee
olemaan ssuurta .hyötyä siitä, mi­tä
he- ovat .nähneet täällä; . koska"
maittemme hallitukset jä: kansat, toir
vovat kiihkeästi, että Kiinan ja In­tian
väliset kulttuurisuhteet tulisivat
mitä läheisimmiksi' Olemme naapu-^
reita, olenime suuria naapureita,
olemme suuria ystäviä, ja ort . hyvä"
i'.sia, hy/ä meille itsellemnie, hyvä'
Intialle, ja Kiinalle sekä koko mäail-';
malle, että Intian ja Kiihan välinen
vuorovaikutus kasvaisi. Tämä kult­tuurivaltuuskunta
on;ollut yksi niis­tä
keinoista, joiden 'avulla aikaan­saadaan
tuota 'kulttuui-ivuorovaiku-tusta
läajemiriaila tasolla Intian ja
Kiinan välillä, ja Olen varma siitä,;
että kunhan aika kuluu, saamme suu-!
remmat mahdpUisuudet .lähettää sa­manlaisia
'Valtuuskuntia vierailemaan
toistemme luona."
PUHTAUTTA KAmklALL^^
Tiedusteltaessa herra Chandari
vaikutelmia Kiinasta hän;. vastasi:
"Mieleni on tulvillaan, vaikutelmia."
Hän mainitsi kolnie asiaa, jolderi häri
erikoisesti, .sanoi; vaikuttaneen hä­neen
henkilökohtaisesti hyvin voi­makkaasti.
: ' •
"Kaikkein ensiksi"; sanoi hän,
"haluan mainita Kiinan teiden,
. katukäytävien, rautatieasemien,
tehtaiden, yliopistojen, rakennus-
Edelleen
Toinen asla. Joka on Jäänyt val­kattavana
mieleeni, on se snori
kiinnostos. Jota koko maa nykyi­sin
ttmteevheUoa Ja T < H ^ ^
. kohtaan, siliä nJhln aikaan tahan­sa
päivästä vpl nähdä huoria mle-hiä
Ja naisia, jopa värttnneem-paaidn
väkeä; mokana peleissä Ja.;
Jeikeissä. Se on hyvin säiirl asia,
koska terve slela voi icJIa vain (er-veessä
rntunUiBsa, Ja tämä ihmeel­linen
kansan aktiivisnnden li
sääntyminen tällä alalla on mitä
;" innöstavinta.
INTOMIELISTÄ RAKENTAMIS^
Eneaamän koto mikään mnu
on minniin yalkätiannt nnoren
sukupoiveh intomieli sen. raken-r
taessa maataan, koska se on. Jos,:
niin voi sanoa, kalltkein tartuin
"asia.";-'
. Vaikuteimiaan Koillis-Kiiriasta, erir
tyisesti työläisten elämästä ja heidän
rakennustyöstään sariol herra Chan­da
yhteenvetona:
: "Havaltsiriime työläisten niissä teh­taissa,
joissa kävimme, suhtautuvan
erittäin vakavasti työhönsä. He kll-.
pailevät keskenään työssään. He ha­luavat
suorittaa tehtäyänsä parem­min
kiain: toiset. Näimme työlästen
asuntoja ja sairaaloita. Täydellirien
puhtaus asuintaloissa ja pihoilla sekä
asunia-aluellla vaikutti meiliin todel­la
voimakkaasti. En tiedä, millaiset
olivat kilnalalsteii elinehdot aikaiseni''-^
min, mutta ; ne ihmiset, , Jotka olen
nähnyt, ovat olleet .onnellisia Ja tjry-tyväisiä;
hyvin ruokittuja ja hyvin
pukeutuneita.
Vaikuttavaa oli myös niiden nais­ten
suUH lukumäärä, jotka työsken­televät
teollisuuden palveluksessa,
: jopa laivaveistämöillä jä automaatti­sia
painelimäporia valmistavassa teh-taaSsä
Shehjängissa. Näimme nais-työläisiä
käytännöllisesti katsoen kai­killa
tehdasosastollla. On- 'erittäin
hauska kiiulla, että naistyöntekijöillä
on sama palkka kuin miehillä ja että
heitä kohtaan ei harjoiteta minkään­laista
syrjintää sukupuolen perus-
' teellä:. •;';•.,•;
YimiXS KANiSA TYÖSKENTELEE
;(mAksr HYVÄiesEEN' ,.,••;•:•••'•
kaikkialla ori' havaittavissa:voima­peräistä
rakennustoimintaa, ja mikä
miriUa eriiten härinmästyttl, oli se, et­tä
te niin lyhyessä ajassa olette kyen­neet
pystyttämään sellaisia suuria kp-nieita
rakennuksia — esim. yliopiston
Shenjangiin. Meille kerrottiin; että
koko suuri yliopistoalue oli.rakennettu
pariissa kolmessa vuodessa. Se on to­siaan
valtava saavutus. Luulen, että
te olette vömeet tehdä sen ahiöastäari
siksi, että! työläiset ovat tunteneet
henkilökohtaista .kiinnostusta työ­hönsä
ja että heitä on innoittanut se
tosiasia, että he ovat tehneet työtä
maansa, kansansa, ja myös itsensä
hyväksi.".
'ÄMelipiteenään. intlalaiseri kulttuu-rivaltuuskunnan
näkemistä kiinalai­sista
tanssi ja oopperaesityksistä her­ra
Chanda sanoi, että ne ovat olleet
''teknillisesti täydellisiä ja oikein hy-
. n n suoritettuja". Hän lisäsi:"Me pi­dämme
etuoikeutena,mme sitä, että
meillä ön oliUt tilaisuus nähdä Mel
Lan-fangin ja muiden kuuluisien
näyttelijöiden; esityksiä." -
: Valtuuskunnan; johtaja kertoi leh-distdUe
fltyös; että kuuluisa intialai-j
* n tiedemies, prcrfessori Kagliu Vira.
joka parluillasm <m käynriili^
£a. oli löytänyt Shiehjängistä eräitä
»•ongolianitlelelle käännettyjä intia-lalisia
virsiä ja useita hjni'in säilyneitä
sankritlnkielteiä kirjoituksia.
KLXrrirUBIVAIHTpA LISÄTTÄVÄ
Herra Chanda maliiitsi yhtäläisyyk­sistä,
Jolta hän oli havainnut kiina­laisten
Ja intialaisten pyhäbcöjeh Ja
temppeleiden välillä. .
Herra Chanda ehdotti tiheitä kult­tuurivaltuuskuntien
vierailuja sekä
taidenäyttelyjen, tiedemiesten ja opis­kelijoiden
vaihtoa kiirian ja Intiah
•välillä.-
Hän viittasi idinalaisiin opiskelijoi­hin,
jotka ovat opiskeleinassa Intiasr
sä. ja sanoi erään kiinalaisen tytön
saavuttaneetn tänä vuöimä Bengalin
yliopistossa pai-liaat arvosanat loppu­tutkinnossa.
;••
. Herra Öhanda esitti valtuuskunnan
taiteellisen johtajan, tri. R. M. Ma-ratheyri.
joka selosti lyhj^estiniiorten
taiteilijain koulutusta Intiassa. ;
VIERAANVARAINEN MAA
Lehdistökongresslri päätteeksi /her­ra
Charidä sanoi: 'Olemme käyneet
monissa kaupungeissa, joiden niriiet
opimme kouluaikana. • Vierailuriime
ön liikuttanut meitä sisimpäämme
saakka.; Jäämmie vieraanvaraiseen
maaliahne vielä viideksi tai kuudeksi
viikoksi ja tulemriie käymääri vielä
useissa muissa kaupungeissa. Toiyom-me
että; saamme tilaisUuderi tulla uu-cVUeen
Kiinaan jä uudistaa .muisto­jemme
Jä tuttavuuksia, joita olemme
saaneet tällä käynnillämme."
taloiisyiileydet' ]
Unkarin ja Intian. väliset kauppa- ;
suhteet, ovat viimeisten -v^josiKO aika­na
huomattavasti laajentuneet; Mo­net
unkarilaiset tuotahtolidtokset val­mistavat
Jntialle erilaista tavaraa.
. Dimavag-tehdas valmistaa Intian
kahdelle uudelle kaapeiiteJJtaalleka-lustoa.
Työkalu- ja metallitehdas valmisi-taa
JntJan teollisuutta varten uusi-tyyppisiä
sorviriköneita. Budapestin,
Soprbnin. Vespremiin ja birin teh­taat
lähettävät Intiaan pultteja ja
.xuuveja; Keckmetin . konerakennus-tehdas
valmistaa Intialle eirialituot- j
t^ita.! Monet Unkarin tehtaat ym.l
tuotantolaitokset valmistavat iritiaan
vietäväksi talö.usvälineitä; konttori-tarvikkeita,
kosmeettisia aineita ym.
: Unkari tuottaa Intiasta maatalous-tärvikieita,
tupakkaa, kiilleliuskaa
MI-VKÄ1
Kcyasti huolestur
lisiasemalle raloku
: moitti: v;!''...
ya,imoiii on ä
pitää löytää häne
ta"caisin .;
.Vubroasa oleva,
kaisi valokuvaa, ki
:heen.ja kysyi:
— Minkätähden?
••"•;:;.;•;•'>; VBUO!
" k y l l ä minulla o]
kä_ kesäloma-aika.'
"Mutta olethan
hut hyviri?" .., -;
' ';Vai ruskettunut
tetta.".,
Valvottu e
Toronto, — Yhdistyneitten Kansa­kuntien
Yhdistyksen puheenjohtaja
Marviri Gelber sanoi täällä maanan­taina,
että kehittymättömien maitten
avustamirien on tullut Cariadälle ta­vanomaiseksi;
;
-"Meidän tulee asettaa enemmän
etualalliä; köyhien ihmisten avustami­sen",
sanoi hän puhueessaän täällä
Rotaryklubin kokouksessa;
Hän sanoi,.että huomattavaa tyy-
: tymättöriiyyttä ori herättänyt se kun
Canada korotti ainoastaan $l,i}OO,0Öb
ayustusapua kuluvana vuonna Co-lombpTSUunnitelman
käytettäväksi.
Hän oli sitä mieltä; että Öanadan pi­täisi
auttaa tälpudellisesti takapajui­sia
malta enemmän saadakseen ne ta­loudellisesti
vakavaan asemaan. ',
— - " . . : • ''
AlitouniöIIa lähes 11 miij,
doiUäria lakkiorahastössa
Detroit. — Äutounion kesäk. lop­puun
päättyneen tilikertoniuksen mu­kaan
öii union puhtaat .varat $23,058,-
•109.18 ja tästä suriimasta oli lakko-rahastossa
10,922,902 dollaria ja va­roista
<öll kaikkiaan lähes 17 miljoo­naa
dollaria juoksevissa varoissa.
Union lakkorahasto lisääntyi kulunei­den
kuuden kuukauden aikana kaikki­aan
$3,067,923. todetaan tilikertomuk-
•sessa."• '
Union yleisessä rahastossa oli tili-kauderi
lopulla $5.848.786; eU $1,877,1'79
vähemmän kuin tilikauden alussa. ,
Veljeslehtemme! Työmies-Etecn-päin
kirjoittaa:
On sanottu ja yleisesti tiiniiuste-taankin,
että karisakuntana meidän
pitäisi nyt olla sivistyneimpiä kuin
n>enneisyydessä. Miitta näyttääpä to-,
della siltä kuin ainakin osa tästä
väitetystä noususta kulttuurissamme
ilmenee siinä; että hallituksen har-jpittamia
vainotoimenpiteitä oh "si-
.vistetty". '
Eräänä esimerkkinä: tästä ''kulttiiu-rellisesta
noiisusta.'' voidaan pitää sitä
"valvottua ehdonalaista vapautta"
jonka :Walter7McGarrari laki toi mu­kanaan
vuonna 1952 ja jolla jbideri-kiri
ulkosyntyisten amerikkalaisten
eläriiää tässä maassa haluttaisiin
kontrolloida. .
•, Valvottu ehdonaiainen"apaus' pn
erikoinen osa Walter-McCarran jäis-to
i joka. koskee karkoitettavaksi mää­rättyjä
ei-kansalaisia, joitä ei ole voi­tu
karkoittaa sen vuoksi, ettei ole
sellaista ;maäta, joka ottaisi heidät
yastaan. Tähän Hategoriäan kuuluvia
ei-karisalaisia, jotka eivät ole sjiaiis-tyneet
minkäänlaiseen riiuuhun ri-.
kokseeri • kuin itsenäiseen ajatteluun,
asetetaan oikeusdepartmentiri palve­luksessa
olevien virkaintoisten; agent­tien
rajattoman valvonnan äiaisiksi
nalair
syaljiois
löiden kanssa, jptk!
risiinistiseen toimin
Kysymys: Oletkt
tai laitoksissa, jöis
riistieri tai. öletetti
t ä i komrinunistisia
vien henkilöideri k
Kysymys: Onko £
ki tuista • paikkaa,
paa-aikasi?
Kuten jo huomai
koitettavaksi määr
sia ei, syytetä mini
sista; Heidät on t
tavaksi heidän mie
Ei. He , ovat vapau
misiä, jotka ovat. Yi
osan elämästään te
noasta kotimaastaa
paikan ihmisten el
mikään ihme. se,
ovat kieltäytyneet
sen poliisivaltiota
rlän ällei ;..
.New Yorkissa ne
laista, jotka;on,:ni
tavaksi, • kieltäytj
Walter-McCan-an :
le ja nostiyat sitä
federaalises?a oike
marina istui kuulu
ilveilyn tuomari Ri
.että heidän karitei
määräämättöriiäksi ajaksi, .jopa lo- kaineri" sen vuoksi
puksi elämäänsäkin, ellei lakia muu­teta.;
'Ja niitä ei-kansalaiäia, jotka
laiminlyövät näiden . valvontasäädös-ten
rioudattamisen, voidaan raiigais-t'i
yhden vuoden vankilatuohiiolla ja
$1.000 rahasakolla. .
Valvoi^tu ehdonalainen vapaus tar­koittaa
sitä, että ei-kansaläisesn ori
säännöllisesti ilmoittauduttava siirto-laiisviranomaisille,
joktf kerran tai
joissakin tapauksissa parikiii kertaa
kuukaudessa. Aika-ajoittaisten kuu­lustelujen
yhteydessä heidäri pitäisi
vastata mihin tähaiisa kysyrnyksiin;
jotka oikeusdepartmentin : agentti
katsoo tarpeelliseksi ja sopivaksi" ja
hänen pitäisi noudattaa kaikkia "koh­tuullisia:
hänen käytöstänsä . ja toi-niintaansä
koskevia rajoituksia, jotka
hänelle määrätään", ;
' Kuulustelun päätyttyä ehdonalai­sessa
vapaudessa olevalta ei-kaiisa-laiselta
tavallisesti vaaditaan allekir­joitusta
kaavakkeeseen. Seuraavassa
esitämme muutamia tässä kaavak­keessa
ilmenevistä kysymyksistä:
. kysyriiys: Sen jälkeen kUn.viimeksi;
olit täällä, oletko käyttäytynyt, lailli­sella.
tavalla?'
Kysymys: ..Oletko... tietoisesti ollut
vielä asetettu syytt
tasäädösten , rikko:
päätöstä ei hyväksi
korkeampaari oikei
• Lokakuun 19. ]
ylioikeuden: bn- m
tärkeä perustuslain
taväkseeri. Ilmeist
juttu koskee kaik
olevia. eiTkansalais:
l3 istuneitakin ulk
K-arisalaiSoikeudet* c
tuneet uharialaisii!
rari lain tultua voi
•. Ylioikeuderi pää
tussa tulöe ölemas
merkitys ja yalkuti
tös myönfeinen tai
oikeus antaa siur
MtoCarran lain' säj
ehdonalaiselle vap
riiättä merkitsee n
kempaä valvpritaa
tusmääräyksen ali
icansalaisilie. Jos
päättää; että tämä
töin kaikkia ameri
ta ja oikeuskäsitte
perustuslakivastais(
luokitella ensiluok
toksi taistelussa--ui
kosketuksissa kommunistieii kanssa;
tai henkilöiden kanssa, jotka usko-; rikkalaistenoikeuk
toan olevan kommuriisteja; tai henki- puolesta.
Työläisiä yhteei|pä; •.• • •,- • • .822,500
Euroopah halvimmat
lehtomaksut Suomessa
. lielsinki. LentoUikenne Suomes­sa
ori ikasvanut kolmen viime vuo­den
aikana jättiläisharppauksia, mai­nitsi
Aero Oy:n myyntitarkastaja F.
Sannakorpi eileri ;Kuopios?=a järjes­tetyssä
tilaisuudessa. V. 1952 kuljet­ti
Aero 110,000 matkustajaa, v. 1953
167,000 ja .viime viionna 221,000 len­tomatkustajaa.;
Tämäri vuoden kah­deksan
ensimmäisen kuukauden ai­kana
. osoittivat tilastonumerot 20
pros. housua viime vuoteen verrat-tuna.
.. Lentämisestä on muodostunut koko
kansan kulkm'äline, mutta hiinpä
meillä onkiri Suomessa halvimmat
lentolippujen 'hinnat kuin missään
muualla Euroopassa. Äerbllapn täl­lä
;hctkellä4entokalu.stoa 9 kpl DC-3-
tyyppistä 26-palkkaista matkustaja­konetta
Ja kolme CoriVair-340-tyyp-plstä
44-paibkaista loistoluokan mat­kustajakonetta.
: Näiden lisäksi. Aero
saa liikenteeseen V. 1956 maaliskuus­sa
uuden Convair-440-t>-yppisen ko-i Marcianon kokonaistulot arvioi­neen,
johon ori tehty huomattavia i daän $428.374 ja Mooren $241,187!
parannuksia.. Se on nopeampi kuin j Heti ottelun jälkeen rjmtäsivät tu-
Convair-340 jal siihen on: llsättj- usei- leveroherrat Mooren pukuhuo:-eeseen
New York. Täälä tk. 21 pnä^piT
detj-ssä animattinyrkkeilyn • raskaan­sarjan
V; riiaailmanmestaruusottelussa
pupliisti,. Rocicy Marciano; menestyk­selliset
'mestaruuskruunuaän kuudet­ta
tavoittelijaa vastaan ja voitti vas­tustajansa
ArchieMoorerikriockou til­iä
yhdeksännessä erässä täkHläiisellä
Yankel Stadionilla. Jossa ottelua oli
seuraamassa 61.574 maksajana. Marci-anön
isanotaan olevan kukiätamatto-
-man kaikissa 48 ottelussaan...
V Hänen ^seuraava Vastustajansa va­likoidaan
kuudesta nyrJtkelijästä. jo­ka
joutuneet ;Märcionoa vastaon ensi
kesäkuussa. Häneri manaigerinsa AI
Weill on ilmoittanut että. hänelle on
luvattu puoli miljoonaa dollaria jos
puolustaa titteliään Gazlcchiä vas­taan
ensi .kesänä.Roomassa. •
Kilpailun seuraajat maksoivat ovi­rahoina
kaikkiaan $948.119, josta ku­lujen
jälkeen larikeaa Marcianon
osalle 40 prosenttia eli • $328,374 Ja
hänen vastustajalleen 20 prosenttia
eli puolet edellämainitusta summasta.
Marcianon aryellaari saavan. $140.
000 osuuden teätterieri televisio-oi-
-kuksista Ja Moore puolet vähemmän.
Voitaja saa radiotuloista $14,000 ja
Moore $7.000.
ta matkustajien mukavuutta ja tur­vallisuutta
lisääviä laitteita. Aero
periäkseen häneltä muutamia tuhan­sia
maksamattomia' viime vuoden
lentää päivittäin 18,900 km. joka öni veroja Ja $52,097 kuluvan vuoden ve-lähcs
puoli maapallon sädettä. (STT) roja.
ff
Kuten kansanarfuusta lähteerieessä
vitsassa sananlaskussa sanotaan, kyl­lä
ivaidca-kantensa hakee".
Mutta ihmetellä täytyy, että mhikä-lainenron
se hinkti joka vetää esim.
Torontossa ilmestyvää Vapaa Sanaa
t6della"vapaaksi" kaikesta siitä, mi­kä
on pleellista j a tärkeätä^
Suomalaisten ja Suomen ystävien
keskuudessa i on viime päivinä ollut
paljon puheen aihetta siitä ilosano­masta
kim Suomi sai emien määrä­aikaa.,
takaisin l^orkkalah ja sen l i ­säksi
vielä 20-vuotlsen pidennyksen
N-liitori kansisa tehty>-n ystävyys-yhteistyö
. ja avunantosopimukseen
mikä turvaa Suomen rajat mahdolli­silta
hyökkäyksiltä ja on siis takeena
Suomen kansallisen suveririeerisuuden
edelleen lujittumiselle.
: "Tämä kalkki aiheutti suuren ilon
kaikkien suomalaisten isänmaanystä­vien
keskuudessa — ja tietysti mustaa
m\irhetta siinä piskuisessa taantu-musjoukössa,
joka omassa rikastumis-halussaan
haluaa Suomen kansan ja
valtion eduista välittämättä osallistua
uusiin sotäseikkailuihin.
Tätä taustaa vasten katsotuna
nähdään Toronton Vapaa. Sanan to-delimein
olemus. Kuten on rfeidSnkin
lehdessämme kerrottu, iSuomessa on
juhlittu j ä pidetty paljon puheita se­kä
julkaistu suuri määrä lehtikirjoi­tuksia
näiden isopimusten Johdosta.
Kuten muistetaan, lehtikirjojtjis-ten
kohdalta-VapaarlSanä julkaisi
kljas EIrkon mustia n^ielialoja tulkit­sevan
"Hesan", lausunnon Porkkalan
luovuttamisesta ja yritti siten huiput.;
taa pahaapavistariiattomiaiukijoitaari
uskomaan, että sariomalehtlkunlngas
Erkko, on muka Suomen kanisa. ja
että miljoonisäkkien päällä istuvan
Erkon kanta on muka Suomen kansan
kanta; huolimatta siitä'; mitä Suomen
kansan enemmistö sanoo!,
Seuraten tätä. samaa "linjaa" To-rdriton
Vapaa Sana julkaisi viime
torstaina totmituspalstoillaan kaup­paministeri
Simosen piticän, puheen
yrittäen ilmeisesti siten todistaa, että
Simonen dn sama kuin Suomen sosia-lidemokraattmen
puolue, huolimatta
siitä mitä sanovat; ja tekevät sellaiset
sosialidemokraatit kuin puolustusmi­nisteri
Skog. sekä Sventö. Vuori jne,
tavallisista rivijäsenistä puhumatta­kaan!-
•• .,,
Vapaa Sana ei ole tietävlnäänkään
siltä, että Suomen sosialidemokraat­tisessa
puolueessa on piskuinen ryh­mä
leskisiä, Simosia ja tannereita, jä
että puoiueeri jäseinistön suuri enem­mistö
on hyljännyt — kuten on nähty
esimerkiksi TULin kiistoissa jne, hei­dän
sotaiset/ itsemurhapolitiikHiinsa.
Kaikki Suomen asioita vähänkin seu­raavat
Uimiset tietävät, ettei Simonen
ole läheskään sama kum Suomea So­sialidemokraattinen
puolue, vaan et­tä
Simoset, lesklset ja kiunppanit ovat
kokoomusmamman äpäriä eli "susia'' kisen, :Tannerin ja
lammasten vaatteissa" Sosialidemo-kraattisessa
puolueessa.
. Kuten sanpttu. Vapaa Sana ori täyr
siri tietoinen näistä asioista. .
• o Mutta siitä. huolimatta, vaiko
sen •vuoksi, mainittu Vapaa Sana
jätti kokonaan huoniioonoitamat-tä
Suomen kunnianarvoisen pte-sidentin
Paasikiven puheen. Sille
ei löytynyt rivinkään tilaa, sillä
eihän sellaisen "vanhan" miehen
paheita kannata Juikaista. Mut­ta
Simosen. puhe. se oli vallan
toista maata, sille annettiin kah­den
palstan pituudelta tilaä oi-
: kein ioimitnskirjoitusten päikal-la.
:; . .':/••..•„.:• ,
Ja mitä herra Simonen sitten sa­noi.?,
'"• :': ,.• ':\
Hän - teki tosin huulipalvelusta —
toisin kuin Vapaa Sana — pi'esident-ti
Paasikivelle, mutta samalla ilmai­si
ties kenen valtuuksilla, ajatuksen,
että "Paasikivi on työnsä tehnyt Paa­sikivi
saa nyt mennä", vaikka hän
ei käyttänytkään juuri näitä sanoja.
Tämä siitäkin huolimatta, 'vaikka
sosialidemokraattista valherr.^i.näria
pitävät Simoset ja lesklset eivät kel­paa
edes Paasikiven ulkopoliitisia
kenkäimauhoja avaamaan, niin kon­servatiivi
kuin hän onkin.
Mutta katkerinta kaikesta on Si­mosen
mielestä se kuii Suomi sai
Porkkalan Hsäksi tulevan 20 vuoden
ajasi rajansa ja itsenäisyytensä tur­vatuksi
Ystävyys-, yhteistyö- ja kes­kinäisen
avun sopimuksen uusimisen
perusteella. Sitä ei olisi kuulema
saanut tehdä. Siinä meneteltiin vää­rin
alusta alkaen vaikeroi Simonen,
jota ilmeisesti kaivelee se kuri pre­sidentti
otti neuvonantajlkscen Les-
Skogin.;sventon.J£
saksi kiukuttaa se
mainen" kekkonej
ehdokaanaiiion su'
tä, sopimuksista. '
•Tässä kekkoä-ä;
sanoen, Simonen ti:
käden- kautta,, etti
v?rltava snemmistö
vassa tehdyt sopin
:.:osella on siinä m
heetonta kunniaa.
' Scpimuslen teoi
Simosen mielestä c
vaatimuksia Marini
;Tannenn sodissa ri
ten .toisten aluel(
suhteen koska täi
ten" esittäminen (
siitä, ettei mitäär
saatu.
Tässä yhteydessä
icrostaa; että Simc
sitä ei Toronton .V£
kään, että Suomi V
liitolta vielä nyky
myönntyksiä V— W
da sapelia kalistele
mUsvoimlen "vaati
sitä mukaan kuin
kaiden, väliset .suht
della kestävän yst
No, jos Vapaa
F;-kori Ja Simoser
karsinassa, niin sill
heh' täysi, oikeus, :
voisimme! keskeiser
yhteisymmärryksen
messä, täällä, että
aidan, tälle puoler
men kansan suuri (
liittislsta miellpid
huolimatta. — Kä
mm