1955-09-22-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SIvu2 ^^^^y^ *^ p. —Thursday.Öept. 22,;955 'kB TelepbonesI Bus. Office 06. Editorial Office OS, 4-4265. m^näger e. SutoJ. Edltor W. Bdund. MaiJing addreiss: Box 69, Sudbury. Ontario. OitTO of FbuUaU Canadlans/^^ teUtehed Noir. 6/1917. Auöiorized «s cecond cJaes «utU by the Post <Mllee Department, Ottawa. Pub- Ualied tbrice «reckJy: Tuesdaya, TbutBdays andBatnrdays by Vapaus PobUshlns Company Ltd.. at 100-102 Elm BLVr.. Stidbury/Ont,, Canada. Advertlsing rates upon appllcatlon, Tran^Iation free of cbarge. TILAUSHINNAT; Canadaasa: 1 vk. 7,00 6 kk. 3.75 3 kk. 2.25 yjidysvällolssa: 1 vk. 8.00 ö kk. 4.30 Suomessa: . ;i vk. 8Ä) 6 kk. 4.75 1^ i i i •m mm Stibmen-Neuvostolut^ _'Kuteo ph lehtemme Cu kerrottu, allekirjoitettiin viime maananlajna .Moskovassa kak^^ tärkeätä ja mielenkiintoista ^ sopimusta^ joiden vaikutus luhlUu myönteisesti pitkän; ailcäa : näidiehnaapurnTiaiden välillä^— kaukana niiden rajojen tilkopuo- •;•^JeUaki^.^,;;:-t;/.'^^ ' 'V"'. r.".: •^^^ 1^ kutsuttiin erittäin ystävällisessä hengessä Moskovaan jä hän ilmoitti yhtä yäläyälliseisäväänilajissä väs- V taahotiayansa kutsiinj^^k henisnetivottelujeri alkamista,^että tarkoitilS; ön neuvotella näiden - maiden y^ kehittämisessä nimenomaan .y.s- .täfvyi^- ja yhteistyö- ja ävunantosbpimUk.'ressa viitoitetulla pohjalla, ^nHh-^fee antoi ja toiveita siit^ näiden naapurimaiden tulevat suhtieet voidaan linjoittaa pitkän matkan tähtäimeilä; / -"Näi^ odotuksissa ei .suinkaan petytty,- Päinvastoin saatiin todeta, että suorastaan ennätyksellisen lyhye."?sä ajas.sa, vajaassa tähdessä päTvässäj tehtiin kaksi erittäin tärkeätä ja kauaskantoista sc^iniusta. Yhden sopimuksen perusteella Xeuvostoliitto palaqttaa SyöipelliB onnettoman sodankäynnin seurauksesta Neuvostoliitolle .50 v^^ takaisin Suomelle. Tämän jalo-mielfsen' päätöksen perusteella .Suomi saa haltuunsa täniän 'Helsingin läh&ttyvillä olevan alueensa ja Suomesta/viedään — kolmen kuukau- (tlen kuluttua sopimusten ratifioirinin jälkeen ----.ne^ • •siotävöimat,poi r''" Tässä ön todella käytännölliheri e.sirnerkki siitä, miten s.uurvalto- ; jcih- pitäisi 'likvidoida" rhaissa olevat sota tukiasemansa 1 Jos missaän,'niin itässa^^^ seiirata .esim, • Yihdy^a on niin paljon puhuttu ".teqi^tä",: siliä Yhdysvalloilla on rukematori määrä sotatukiase-oraa- tuhansien •mailien pääs.sä omilta rajoiltaan ja arvan Neuvostoliiton sekä Kiinan ^^^j^^^^ miiideiikänsJindempkraaUisteri maiden rajalla. ; ;^^inö Pekkaiän htallituksen alIekirjoitta;manjavuönna l'^58 pä^^^^^^^ tyvän Suomen ja Neuvostoa välisön ystävyys-, yhteistyö- ja Ices^dsen "avun sopimuksen gatkamineh; tulevan kahdenkymmenen vucHienjajaksibn teko, jonka tavoitteena on näiden naapurimaiden • ; yhllcehittyVien Ja lujittuvien ystävyyssiteid Itän matkan tähtäimellä, mihin presidentti Paasikivi eräässä puhees- .•, s^aiTMoskavassa viittasi. ..• . I Loppunut on vihan ja erimielisyyksien lielsdnta, mitä eräät edesvastuuttomat piirit Suomesta käsin harjoittivat Suomen kansan ja valtion suili'el;^f'pnrtettpi»nil^ Sodan jälkieehj-^a|k(ii)näide^^^ naapurimaiden välillä kokonaan uiisi ajanjakiso, mikä vahvistettiin Eino Pekkalan hallilitkscn lallekirjoittanialla^ y yhteistyö- ja . (keskinäisen avun sopimuksella, mikä nyt 'Mo.skovassa uu.sittiin 20 . V. ; V u o t i c a i . a j a k s i . - ' : ; ' - ; ] ^ . / : : r . > y y ' i '.WV.f . •. f .Kaikki tämä: on osoituksena- siita;^ khnsaiVja sen ystäyien — toivomukset ' CNIöskovan heiivotteltJjcn onniistiimi- : s^staxfvat toteutuneet. iNäiden tär^^^^ taan paljon rauhaa;- ystävyyttä, ja naapurisopiia synnyinmaamine riijoiilijiaimikä tärk« laajennetaan itsenaiscti, •Napaan Suomen kasvun ja edistyksen' mahdollisuuksia. I Samalla kertaa Suomen ja Xeuvostoliiton välillä Moskoyassa nyt alkkirjöitetut sopimukset ovat kauniina esimerkkinä kahden erilaisen; yhteiskuntamuodon omaksuva — suur- jä pienvallan hedelmällisen yhteiselämän jä yuoroyaikutuksen mähdollisuuuksisla,^^^^ /Se on esimerkki, jota kannattaa tutkia ja seurata tää vT Moskovan heuvotteliiissa osoittautiti taas, kuten on niin monesti ehneiikin Suonien historiassa tapahtunut, että rauhan tie, on ainoa olkea ja mahdollinen tie -f- että rauhan olosuhteissa ja ainoastaan räuhah olosuhteissa on rriahdolUsta saada takaisin se, mikä sodan •olosuhteissa on riienetetty. [m^AfifS TEKI PAilfJFFPKSEN, •J:MUTTA' E N T * SEX.^*Ä*lklI"?.';V j . ' •I^r/:ifrn peruuttamaan e n t i s i ä a i -; 'iicetto.^nia • lausuntojaan, .'ipresidentti.^ jpaafiiÄiven. Moskovan matkan j«>.^)dos- f ! Ja; Helsingin ;Sanomat kirjoitti tästä ' ; fi^K as-a toistamiseen juuri Moskovani iicrai1ur;i aattona' lausuen mm.-seu-; r a a v a ä : . - : vSuo.men .lehdi-iitö ön matfcan edeJ-Jf^ noudattanut asJaah.icuuJ.uvaä pi-.; (äityväisyyttä eikä; myöskään-. Neu-iv budjettikcskasteliin ; yliteydessä. ^ostoliiton lehdistöbä ole vieiä ollut i liuomiota presidentti f^aasikiveri presidenttimme V • mafiaan liittyviä f - ; Moskovan vierailuun tavalla, j«)ka; kirjoituksia. Sitäyasioin, on luonnol-: kiinnostaa vannaan täfcälätsiär-: Ifelsinki. . - :, Käas3ne(fiiista|ä:: Hertta K uu.sinen kiinnitti syys- . kuun 15. päivänä edttsktinnaii maassamme: Mitä pyhiiäkaan «en iil- :::omari5l5tavibiaa>iehi£tä,: Joilta ei voi ^ odottaakaan SUomen. kansan etujen mukaista menettelyä! Sitä' oudoii^äa on hiiden korppien "•väa'unta, jotka r kiertävät^ kötlkuiistOTme^^ Niiden > mieliltä''^räiihar^^ raskaampi kiiln Biägasiaikin vähentää •»'iea.-.-^ Bulgariaa-.haljitus ilmoit-j^ tl syysktiun 20. pnä päätöiscatö vä-ihentää armeijan mieslukua 13.000 [ mielieJlä joulukuun .31. päJyääxi meri- { /iessä. Bulgaria on viimeinen kansam-dembkraattisista maista Euroopassa, jotka ovat ilmoittaneet vähratäväh- £ä asevoimiaan. SITÄ 3i liijta että matkan valmisteluista iiä-J kin maanjöieliiälnriie, "Kprostacin^^;.^^^K^^ kyy tietoja; Merkille;pantakoon^ ettäJ että. rauliallista rlnhakkaihcikia.^' s^me jaksa,, emme i^styV,^ .eduskunnanuikoasiäiiiyaliokuntakiri i . vaatineet voimat ovat ;tbteutt^-^| | c l i s i:käyn^k^ inie-neet Paasikiven linja koko Suö»U. ^1^^^ riien. itsenäisyyden ajan, kan&an"f|^ j maäitome^ äsi6l3tav;He eivät olisi nou-k1TI>- anf^dus^aia! Kutisineh totesi:'' dättaiieet 'vstävvvsrio; .ehditään inJoi^rnoida ennen; presiden-nii/ ja^hanen seurueensa matkalle iäh- r töä. "I^u-skin kuitenkaan valiokunnalle .•vcSda.in. tiedoittaa; enemmän kuin ;fT:i;:ä jo tähän: mennessä, on ollut .sanomalehdissä. Sellaisia edusta j toki liene jotka eivät olisi jo lelidis^ P ka' ovat lietsoneet vihaa näapur :tä:..lukeheet :t9i rnuuten' kuulleet; pre-j/rusten välille;. Seuraavassa ;bn. fiidentiri matkasta. , kansanedustaja Kuusisen pulie.-; kansanedustaja Kuusinen totesi,'; että juiiri nämä raltentavät kari-'^ sahajnekset ovat; olleet oikeassa ja' ehdottomasti väärässä ne, jot- I dättaneet. ystävjryspolitiikkaa,,, j onka ; ansiosta 'SuomI sai heiix)tuksen; toi- : sensa jälkeen, elintarvikeapua, tukea ; ja ymmärtämystä juuri Neuvostolii- ; tostä jota vastäari eräät olivat val- ; miit jatkamaan jopa: kuumaakin, saa- I ">i kylmää; sotaäJ; Eivät he olisi enää Yhtä asiaa voitaneen pitää vaiTha-i. paljon' pystyneet Neuvostoliittoa vara Neuvostoliiton johtajilla oh sei- ,- --Hallituksella pn, ollut mahdolli- ; hingoittamaan, mutta omaamaatäan Vänä se/miksl he: bvat kutsun lähet-j^^^^^^ ' •täneet. Onko .se myös toisen-osapuo- f tyrkpittamansa talousarvioesitys mo- : mette kn tiedossa; sen tietänee vain korkea ! "ien .myönteisten. hällituksesta;itses- £?iänpmainen ilse. :Öi senvuoksi. liene tään; riippumattomien, tosiasiain ya; mahdpllista: joillakin .viime hetken kansalli-smielipitesh ilmaisulla vaikuttaa tapahtiirnien kulkuun. Toisaalta liene estettä; .sille, että meidän • tah^ltahime.kösketellaan kysymyksiä, joita isännät päivä järjestys! ttelemattä esimerkkejä äsekät-i köistä ja muista pimeistä puiihlsta ' totean väin^ että nuo samat musta-laan. Tärkein niistä, on. rauhan; säi-j -^yifeiset ovat äänessä nytkin.; Jiilkl-iyminen ja tämän^vuoden äikana;sel- [ ^uudessa ne eivät' avoimesti ilmaise ' \ ä s t i havaittavissa-ollut kansainväli-! mieliiJidettään. Ne vain ; kyselevät,. F.nn jännityksen helpottaminen. Miten mieluisia sotasuhdanteet joillekih kä:^ ; minkä vuoksi Neuvostoliitto on kut-ät eivät ehkä ole ottaneet 1 litaiistipiireille ovatkin, kansakun- ; sunut presidenttimme .vieraäkseeh! tyslistalle." /[i:an vauraus voi lisääntyä, sen talou-J minkä vuoksi Paasikivi otti kut-kauniimpäan; käteeh"? ; "vakäiD((amlVpolltiikan7 jä "lin-naraohän" talontiiolltlikkan» kolmakivlksi. Se myöntää monien hintojen ja \ maksujen: kohonneeni vieläpä olevan kchbainassakin.. Se kertoo palkkojen korbtuijteh olleen "uhkaamassa" ja välttäneensä: tämän uhkan verovaroista siis kansalta' itseltään otta-m. iensa miljardien avulla. Nämä eräillä hinnan alennuksilla suoritetut köirvaukset eivät ole kuin murto-osa työläisten menetyksistä summista, joita suuromistajat ovat sillä aikaa, kahmineet. ; Suhdanteista saamiensa ylivoittojen lisäksi suurkapitalistimme ovat siten hallituksen avulla saaneet halvan työvoiman; ja vielä kiristääkin ifin työtahtia korvausta maksamatta. vPikrnviljeiijät eivät ole tuW palkkioista paijbäkaän ; saaneet, ' Ja ediessä on hallan ja kuivan kesän aiheuttama ähdinicb. .\lipal-katui viran- ja toimenhaltijat - saivat vaivaisen tuhatlappusen täi sitäkin vähemmän. Hallituksessa istuvat työläisten ja talonpoikain valitsemien ; ryhmien cdtistajat. Mutta nämä edustajat eivät ole huolehtineet siitä, että kansamme työn tulokset ja hyvien taloudellisten suhidahteideh suomat mahhdoliisuudet olisivat koituneet kansan hyväksi. Nä.mä miehet ja naiset istuvat hal- !'tustuoleilJaan suiuromistajien sucs-tumul- csella. Sen vuoksi he kai katsovat ve-lvöllisuudeksc-eh antaa käpita-liiteille vapaat kädet riistoon ja varmistaa: näiden yöittösaaiistUE.-;.; Välttämättö|miin menoihin tarvijt- ' avat varat valtiovalta kokoaa edelleenkin pääosaltaan niiden kukkarosta, jotka} elävät kädestä- suuhun. ; Suomen työtätekevät ovat oniä-kcatäscssa kamppailussaan joka-päiväh- en leipänsä puolesta löy- . täneit turvaa toinien toisistaan. ^ Ile odottavat ja tblyovat myös , edustajaihsa, ennen kaikkea työväenluokan valitsemien edustajain bppivah vilpittömän yhteis-toimlnnah arvon. Muuten ei päästä eteenpäin vaan poljetaan paikallaan tai mennään taaksepäin. Ja olen varma siitä että kansan- , valtainen, työtätekevien yhteistoimintaa edustava liiijä on ajan mittaa)/; tuleva samalla tavoin Suomen kansan Iin jaksi kuin rauhanomaisen ulkopolitiikan linjakin cn tullut. Tämä näkökohta on : säävä yhä enemmän kannatusta, mitä läheinäkvi: tulevaa tärkeää. .ratkaisua maan presidentin vaalia Iähe.stytään. " ] Buotsissa,- bli-eri [tullut Uusi;mesta hän oli .Tim. saan :ch ;työ3iiörituksiss: taiiistaä. niiteh t kiristää., Eräänä p seisoo Joonaksen k tamassa aikaa kun! vaamisesta. Joona .huttävan 'tästä asii mielestään, ei työpä ajahottOpäikka, H hän tokaisee:; . — aiikä se mahts ennätys? ; — En tiedä, vast luulen, ettei: tästä mitään maailmanei — Ei, ei rauödc minä työssä ole kili kähän tulostakaan oh vain yksi ajanoi Japanin paria tuuskiurita M< .Moskova, .— (tfL sa:apuhiit Japanin tuuskunta. jota joh Keskuslentokehtällä heessa kltamurä sa pai-lämenttivaltuusk yäah tulo on onhel nin parlamentin i 'käydä Neuvostoliito, ^ttamaan maailma Japanin parlanr oli • perjantaina N( keimman. neuyostOT marien puheenjoht? ja V. Ladzisinväsjta Manvillen noi 9 lienee saanufrun-saiiTimah tessa. : kuunnella heidän happamia huomau- . Kylmän sodan jatku^iineri enti^P; taksiaan. — mihin pii tilaisuus esim; eilen ulkoa siainvaliokuhnässa — Peronin diktatuurin loppu !-Argentiinan .korkein-tm sotilasjohdon suorittama väliankaap-liaus lopetti kymmenen vuotta kestäneori Peronin drktatimrin joten- !kin samalla tavalla kuin .Pcroh itse likvidoi aikö :, ;;:Luullen^ilrneisesti itseään Jumalasta ensimmäiseksi^ jolla on oikeus vaatia imm. sitä,; että katolinen kirkko julistaa haneh .yaimpva.inajansa;Evärt kirkon pyhim itse joutui Paavin pannaan, vaikka hän yritti matkia 'Hitlerin, natseja erään;kirkon plolttamisen yhteydessä htiutäcn, että hänybn ;'hyvä kätoliikki" ja . «Itä maanalaisuuteen ajetut komnninistit .ovat miika syyllisiä siihen kun hänen omat miehensä polttivat; kirk()n/: • V a l t a a n noustuaan Peron lupa-si .Argentiinan väestölle, että hän parantaa kansanjoukkojen: elintasoa, ja e t t ä hän järjestää rehellisen .hallituksen., /'/-•r':':/y]:r'. y Mutta oltuaan kymmenen .Aiiotta diktaattorina, Argentiinan fhalUtusta pidetään nyt yhtenä pahinipana mätäpaiseena mitä mis-; sään maailmankolkassa on. Työläisille jä farmareille annetut lupaukset pAsummassa rikottu. Valtio perii esimefktksi erikoista sosiaalista veroa niin työläisiltä kinntyönantäjiitakin.nuitta sen avulla luvattua tiyöttömyys\*akuutusla ja muut huoltoa ei ole aiottukaan järjestää. Päinvastoin hallitus on käyttänyt täten kerättyä rahastoa qman asemansa tukemisen hyväksi,, Maan kurjiiustilannetta kiivaa j^hkä parhaiten -se, eitä josvuoden 1943 elihkiistannusihdeksi oli 100 rtiin nyt se on^ 651 --elintarvikkeiden;: hinnat ovat siis kohonhcet 'kuusi j'apuöUkertaiscsti kahdentoista vuoden aikana! * Ei siis; ole ihme, jos .\rgenliinan väestön keskiiudrsta haihtui ; Peronin ihäilvi ja ppliittihcn iimäpiiri tuli suotuisaksi .kaikenlaisille - -vallankaappausyrityksille, joita ön ollut vuodesta 1954 lähtien, jolloin Öän riitaantui^ katolisen kirkon johdon kan.ssa, joka oli häntä uskolti- 4esti avustanut siihen asti. ! Vuosi sitten kesäkuussa oli .Argentiinassa laivaston j*rjestämä; Verinen vallankaappausyritys, mikä kuitenkin tukahdutettiin hallituksen toimesta. Mutta siitä alkaen on ollut ilmeisiä, että IVroniri Valta-asema on tullut astceltain huonommaksi. iMtitta .Argentiinassa nyt;suoritettii 'vallankaappaus ei kuiten- ;kaanväätaa.Argentiinan kan.sanjoukkojeii toivomuksia ja tarpeita, laajat kansanjoukot vaativat Argentiina.ssa poliittista vapautta demokraattisia toimintaoikeuksia ja elintasonsa parantamista. Mutta •valtiovallan siirtyminen vpittoilevanjä turmeltuneen hallitsevan luokan yhdeltä osalta toiselle, cl suinkaan lupaa sitä; että maan ja kansan todelliset tarpeet tulevat tyydytetyksi — ellei tämä vallankaappaus l^erätS kansanjoukkojen yleistä niiolipidfttä oikeuksiaan pucShL^ta-rhaan. „•,.;: Ileiiö, Ney, — 61 vuoden .ikäisen asbestimi.ljonien perijän, -Tommy Manvillen yhdeksännen vaimon väi^: tetään;.saaneen niieheltään runsaäm-. mah >-aaliin kuin yksikään edellisestä kahdeksasta;, Oikeuden ilmoitetaan myöritäneeh kahdeksan "'• kuukautta kestäneen"yhäyselämän" jälkeen yli $400,0CO. . Tuoriiari Gordon Itice antoi piatfriatukkäiselle, .Anitalle eron muutamassa mlhuutissa kuultuaan avio-ercänDmukseh syynä iolevan' "äärim-niaisen raakuuden-, joka' on ollut yk-; sinc.T.aan henkistä laatua;-.Meillä' oli lukuisia riitoja ;.;, rriinUn : mieheni juopotteli . ; , ja •.puhui; jatkuvasti muista naisista jä:edellisistä, vaimoistaan"., sarioi eron saanut .vaimo nu-. rnerö yhdeksän, .joka väitti .karvaiden; riitaiusuksiea "vakavasti vaikuttane eh minun terveyteeni."; Anitan osuuden Manvillen bmäisuu-. desta saho.taän olevan suurimman kuin. minkään muun aikäiserhman vaimon; sillä suurimman Manvillen niak.settayä:tsi ::joutuneen elatusrahan sanotaan, olleen tähän mennessä noin 250,000. .dollaria.,; Mutta Anitalle tuo-mitliin niakieitäväksi $120,000 käteistä, —: ja; sen jälkeen; tuhannen; dollaria kuukaudessa kymnienen vuoden .ajan, ynnä joitakin muita . maksuja, joiden kaikkien' ilmoitetaan kohoavan yli .400,000 .dollariin.; . Eron . saanut numero ,;;yhdeksän väitti ."paljon naineen" Manvillen ottavan 'pian numero kymmenennen .sillä häntä sanotaan lähentelevähkol-. me naista, joista; yksi ;oh eräs hänen; entinen; vaimonsa..- - Mutta Manville: on; sanonut, että hän ei hai samaa naista uudelleen; toista kertaa. . . lään olisi tuottanut ankaraa, ;hällaa i myö-sisub.men-kansalle. Se olisi tär-i.;'- ellytmcnia. hyvään alkuun päässei-j : tä; bräit^i kansainvälisten ' :suhteit-: I temme aloilla. Se Olisi ;valahut. yhä- 1 enemmän myrkkyä ilmapiiriin - ja.,yl-i. iyttänyt seikkailuhalusia ; aineksia I niin cnassa maassamme kuin muual- j-inkin keräämään uhkaavia pilviä it- • j-enäisen, rauhanomaisen kehityksem- 1 me taivaalle. ' • ':]• Historia on bsoittariut,nijten;kal-,: llisti kansamme säa sellaisiötä yri-- suinkaan idästä, vaan kokonaan tyksistä maksaa. :. ' . , . ] ' • /' toliitop) taholta piemme nähneet nnissa Gazäiv alueesla Kairo. — YK:n Palestiinan :asele- .vcn valvontäpäällikkö kenraalimajuri E. L. M. Burn.s alkoi täällä; keski-kun käsittää, että he olisivat ylen mie-ifcllään kammenneet tämänkin ystä-yyysviierailun jota joka inen tsvallirieri I uoriialainen pitää sekä iuonholliseua' että suotavana. V Miksi Suomen kansa suhtautuu luottävasti ja myötämielisesti tär hän matkaan? Siksi että vällttö- . män vaaran merkit ovat Väistyneet, vaaran joka ei ole uhannut Meidän suonialaisten sietää sen vuoksi o i l ä erityisen tyyty-r Yäi:siä ien johdosta, että suurvaltojen edustajat ovat vihdoinkih i löytäneet tien neuvöttelupöytich tulevan., pelkästään rauhantilaa -vaiivistavia, kansojen raUhailista,; ystäyälli^itä kanssakäy mistä ^lujittavia ehdotukisiä; ja toimenpii^^^^ tä. Oman hallituksemme edustä-äärceri. Ja meidän Oli syylä olla Vvj^j^^i^iy^ valtip:; kiitoni Ja niille, jotka kärsiväin-; miehiä.elleivät osaisi toimii sa-sesti voimiaan yäsätämättä, toi-•-•^ • - voaan menettämättä ovat; työs-kenhelleet neuvotteluratkaisujen, joukkotuhon estämisen ja kansojen turvallisuuden puolesta.; Tasavaltamme'; presidehtti seurueineen oh tähään lähtenyt — ja nyt jo saapunutkin; — suUren: sosialistisen Naapurimme pääkaupunkiin: neuvo-lellakseen kahden kansan,.suuren ja pienen, kahta erilaista yhteiskunta-- järjestelmää edustavan Valtion. ystävällisten suhteiden jatkuvasta lujittumisesta. Tämä tosiasia tekee välttämättömäksi; tarkastella ja eritellä • V-ansamme menestyksen edellytyksiä nimenomaan Suomen ja Neuvostoliir! ton välisten suhteiden kannalta. Suomelle on tärkeää ylläpitää ja kehittää :/stävällisiä suhteita kaikkiin kansoi-l-. ih, mutta naapuri on naapuri., . .: Olemme nähneet; minkä katkeran Virheen, suoranaisen rikoksen omaa. kansaansa kohtaan ovat tehneet ne, jotka rakensivat; vihalle Neiivostoliit-; toa kohtaan. Ja.,miten oikeassa olivat ne, jotka luottivat kansojemme Välis- /teri ystävyyden mahdollisuuksiin. . Puhutaan paljon ; Paasikiven; linjasta, mutta; mistä; se on. Iäh-'. töisiiiF Se:ei ole syntynyt yhden miehen päässä. Se ei ole yhden tai useammankaan valtiomiehen keksimä oivallus. Se on Suomen kansan; syvien rivien tahdon ja toiveiden ilmaus. .• Sen juuret ovat jO soitia edeltäheen rnkean kauden taisteluissa Suomen tulevaisuudesta. Se löysi entistä laajemman maaperän sodan aikaisessa viikkona neuvottelut Egyptin Pälestii-'; rauhanoppositiossa, jolla oli monenr nan asioiden johtajan eversti Salah j laisia ilmenemismuotoja, mutta lujin Goharin kanssa; Gazan alueen tilan- | asema tavallisen kansan, sotilaiden teestä. '- ; ; . i jä heidän omaistensa keskuudessa, .se Täällä olevat, diplomaattiset; asioi- ! muotoutui valtakunnalliseksi: öhjel- .den seuraajat ovat;sitä mieltä, että ; maksi kolmen; siiurimman :eduskun-. neMvotteiut ovat puhtaasti sotilaallis- laryhmän yhteist.vösopimuksessä jon-ta laatua ja tarkoituksena on YK:n ka hojaän muodostetun .hallituksen turvallisuusneuvoätcn päätöksen pi-),ensimmäiseksi : pääministeriksi tuli kaihen toteuttaminen. Turvallisuus- [tasavaltamme nykyinen presidentti.:: ;:ieuvosto' elidotti Gazan puolueetto-' nialle alueelle esteen rakentamisesta:; | Burnsin mukana osallistuu neuvot- I teiuun komendantti Francois Xavier; Giacconiaggi, joka ,on Egyptii^-Isra- i elin äselepokomission puheenjohtaja, i Sitten 5y.vskUun 4; päivästä alkaen.J: GazaSälueella on ollut rauhallista. •'! Ja tämä linja lujittui kansamme kärsimysten: alasimella, kansamme lujien., ahkerien, rauhantyötä rakastavien käsien takomana niin vahvaksi, ettei se'päässyt ' katkeamaan edes kansamme tyb-: tätekevää enemmistöä edustavan yhteistyön rauettua hällitukses-ia ja eduskunnassa. , Kansamme rauhantahtoiset voimat cyat torjuneet jokaisen }'rit.vksen sen katkaisemiseksi. Sen vuoksi se tuot- Burman kauppakamari vastustaa Kaafckois- Aasiaii sopimustai: Rangoon, Burma. ^.-.-Burman kaup- : taa jatkuvasti; tuloksia, vaikka sen p.ikaman keskiviikkona pitämässään i johdonmukaisimmat edustajat onkin kokouksessci : päätti'.: .yksimielisesti 1 nyrjäytetty valtiomme johtoasemista, kehoittaa hallitusta-.ipjteymään; eril-: lään n s. KaakkotEiAaslan-^puolustus- i sopimuksesta. ' So.;JhyTä-b3yi. Burman Työläisten ja, Tnlohpolkain puolueen heille lähettämän-'p&fttöslauseen, jossa kehoitettiin tiioihltsemiJah täniä sopimus. : . •'•m •• - . Paasikiven linjan nimellä kul-keva ulkopoliittinen suunta on oikcastaait Suomen kansan linja. MUtta huolimatta sen känsällemme tuottamasta hyödystä, sillii on ollut ja on vieläkin vastustajia omassakin mäs.'a hengessä edessä olevissa ••''^ neuvotteluissa. Jättäkäänime poväukset jä ennustelut, sillä el kulune ihphtakaah: päivää, ;ennenkäin saamme tietää enemmän. Sen jälkeen bii jokaisella mahdollisuus lausua arvionsa, ja todeta onko ollut oikeassa Vai väärässä. Me kanigandemokrätit, vaikka olemrhe-kin oppositiossa nykyistä hallitusta vastaan, toivotamme sen valtuuskunnalle menestystä Suomen kansan etujen mukaisten tulosten aikaansaamiseksi, ;• MIKSI ME SITTEN: OLEMME OPPOSITIOSSA? Siihen antaa kylliksi aihetta jo vksin tuo paksu kirja, joka valtion talousarvion nimisenä eilen eteemme annettiiri. Se kertoo merkillistä tarinaa,* Sc. tietää, että suhdanteet ovat edellisenä sekä kuluvana vuonna olleet ennätyksellisen hyvät, tuotanto ja ns,; kansahtulo ovat merkittävästi kasvaneet, 9% nousu vuodelle 1954 n, erkitsee suunnattomia summia koko kahsaritubtteen ollessa .kysymyksessä: Mutta kenen hyväksi . tämä 1 ousu on koitunut? Mihin övät menneet siten hänkitiit kymmenet jä sä- •dat.:miijärdit?''^ ;';:•;;•,; ;'; •:••..'• Hallitus' tunnustaa: itsekin ns. i i i t e l i j Veljeslehtemme Työmles-Eteen-päin kirjoitti äskettäin otsikossa ; mainitusta asiasta: Senaattori Sparkmankin on löytänyt Neuvostoliitoh: N, Y, Timesin uu-tiheh kertoo: ;;;• •,:••;:,..:..- Senaattori John Sparkmah, demokraatti Alabamasta, ilmaisi samaa kantaa kuin senaattori Geo. Malone, republikaani Nevadasta, että Yhdysvaltain ei tulisi aliar- ' vioida kommunistisen vaitioh voi- ' maa tai odottaa voivansa kaivaa maaperää sen alta; rohkaisemalla nurjamielisyyttä sen väestön kes-; ; :-kuudessa.': ; ; v / ' ' Mutta sitähän, ovat asioita ymmäir-täVät- ihmiset ' ^an<m^et; jo hionta vuotta, Sehsijaah senaattorit Sparkmah Jä Malone lisämaan aikaan äänestivät 100• miijbonaä dollaria; ve^^ niaksajieh varoja täsmälleen juuri sitä tarkoitusta varten,; nimittäin;; maan kaivamiseen neuvoistovallan alta "rohr itäisiemälla nurjämielisyyttä'Vseh känr Eojen keskuudessa; Tämä sabotaasiin käytetty 100 miljoonaa dollaj-ia ja monet muut määrärahat otettiin kan-samine taskusta valheellisten tietojen pohjalla. • Ja sitten kaiken; sen propagändaii jällceen', mitä olemme kuulleet: vältetystä maatälouskrilsistä Neuvostoliitossa, N. Y . Heräld-Trlbuneh kirjeenvaihtaja MargUerite Higgins tiedottaa Moskovasta viime keskiviikkona:: VVastakohtana ulkomailla laa-; jalle levinneelle. puheelle maata-lousiciriisista täällä, Neuvostoliitolla tulee olemaan huomattavasti suurempi vehnä- jä maissisato :tä-n'ä vuonna kilin mitä se oii v. 1954. Siitä johtuukin miksi lisääntyvä iuiiumäärä.veteraahixisiähtunti jotta icertovat iiäiiituksilleen, ettei se joiidii;; sisäisestä heikköiidesltä, vaan: kasvavasta itseensä luottamisesta, että Neuvostoliitto puhuu enemmän;' ystävällisessä" ääniia-jlssa." • ' JOka kaikki.tuo meille suureh kysymyksen Geneven hehgestä ja pyrkimyksistä himmentöä kansan; innostusta tuota hehkeä kohtaan, Nyt kun niin monet porhot alkavat löytää Neuvostoliiton, niin olisi toivottavaa, että he myös löytäisivät Amerikan. Olisi toivottavaa, että ne ehtivät Amerikan kansah rinnalle siinä että se kannatti Geneven henkeä 'joenneh Geneven; konlerenssia. Ja Amerikan kansa suuresti odottaa tänään tuori hengen täytäntöönpanoa siksi kun se haluaa lujaa ja kestävää raUhaä; Kun varapresidentti Nixon vuodatti Geneven edellisen ajan henkeään Ulr komaasotien veteraaneille niin hän asettui Amerikan kansan mielipidettä ja Amerikan kansallisia etuja väistään; Ja kun Na tional Security; Council päätti jai-ruttaa . Geneven : henkeä, niinkuin. N. Y, -Timesin kirjeenvaihtaja James Restön; tiedottaa, niin, se rikkoi sitä henkeä ja kirjainta, josta ohjeet aiiekirjOitettiin Genevessä väin kUusi viikkoa sitten. • ; Ottakaamme ;'esimerkiksi; Geneven konferehsslh, direktiivit äseistäriisu-niisesta;; Niissä «nnettiin ohjeet neljän suurvallan edustajille Y K : n aseis-tariisumiskcmlssionissa, joka kokoontuu New Yorkissa, 'helpottaa noita G;enevessä tehtyjä esityksiä. Toiseksi, neljän suurvallan ulkoministerien kokoukselle, joka kokoontuu lokakuun 27 päivänä annettiih ohjeet näideh esitysten ratkaisemisesta siten, että aseistuksen vähentäminen tulee tapahtumaan, * ;. . Mutta nyt maamme edustaja YK :n aseistariisumiskomissionissa sanoo saaneensa viralliset; ohjeet luopua yksinpä aikaisemmista • Yhdysvaltain äseistariisumlsesi- •.; :tyksistä; • Sopimukseen päästiin suuressa määrin idän j ä länneh välillä Y K :nala-komissionin . kokouksessa. Edistystä saavutettiin edelleen Genevessä, Genevessä ja sen jälkeen päämihisteri Bulganin viittaili Neuvostoliiton ole- ; lesta. yah valmiin suotuise presidentti Eisenh( keskinäisestä lento ta ,taen; että sbpimi aseistariisumisesta, • ;Mutta nyt kunniii on. saavutettu esiii Stässeh ja sanoo Y eittoavan koko hom Timesin mukiaian: "Yhdysvallat tu maan varauksia : aseistariisumiscsity joita tehtiin enne vyällah hallitusten nevcn kbkoiista, ji seh;".-''• • ••:::.'.;./•; Mc käsitämme, ett ja lOO: muuta Wail-sionia, joilla on leij( urakoista, ovat sang aseistuksen yähehtä me samalla käsitämn kansa ei lähde sellals käan,; että: ihikä or ' Motprsllle bh myös 1 GeneVen henki on le, Aseistariisuminei rikalle, olettaen asei ! lex'än olemaan maai että:sitä valvomaan kansäihyälinen tarks Amerikka'; ei tarvit yeh • hengen; jarrutta toin sen kannustai Aseistariisuminen, turvallisuuden ja' S^ sen, samoin kuin idä sen suuremman yhte Imisen tarve yksimie itiin Giepe vessa. T; ! täyttäminen oh kysy ne puoluerajoja: Ty miehisten, joiden ka tynä; Vuodeh 1956 va a tia kaikkia työväen f naattqreitavja kOngr i maan taistelua. Gene Hukkaan meni hyvät humalat kaikki .varmaankin ovat kuulleet puhuttavan: San Marinon tasavallasta, joki sijaitsee Apenniinien pohjols-i- intesllä Itallah aluben ympäröimänä. Saii Marinon tasavalta ön Euroopan Ja .luultavasti koko m.iailman pienm itsenäinen tasavalta. Sen asukasluku oh hoin 12,400.henkeä. ; Sen lakiasäätävänä elimerä toimii •i vuodeksi kerrallaan valittu 60 jäseninen suuri neuvosto, joka valitsee keskuudestaan kaksi haliltinönhoita-jaa, J>r.\ :'• -: '• Mainittakoon vielä, että tämä kää-piötasavälta on perustettu jo 885 luvulla San Marinon luostarin ympärille, ollut aluksi paavin ja sitten vuodesta 1862 lähtien Italian suoje-luksen alainen.. - Kuten muissakin tasavalloissa toimitetaan tässäkin icääpiötasavallassä vaalit tavamnukalsin vaallmenolh. Vastakkain ovat täällä niinkuin muuallakin työläisten ja porvarelden ehdokkaat. Kaikki tietenkin vakuuttavat aja- \ansa suuren vähäväkisen kansan asiaa. Joskin : porvarit siellä kuten täälläkin imohtavat lupauksensa heti vaalien jälkeieh. . San Marinon asukkaat 'nii7ttä'\^t kuitenkin olevan älyllisiestt keskinkertaista länsimaista tasoa korkeammalla, sillä tasavallan ohjaksia hoitelevat kommunistit, ja rtiuut vasemmistolaiset työläiset. Kuukausi :sltten subrittetlin San Marinon tasavallassa smu-en rieuvos-ton vaalit, joissa vähemmistöksi jää-r. yt porvaristo ja muiit iähsimäisen komennon ihailijat oHyat päättäneet vallata ohjakset käsiinsä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi eivät porvarit jättäneet kiveäkään kääntämättä. Sen lisäksi, että tasavallassa pantiin hihat heiluniaäh kOmmurdistien ja muiden vasemmlstotyölälsten ehdokkaiden mustäa'rrils'eksi, käännyttiin itsensä Setä Samulin puoleen. Setä Samuli; joka tällaisissa asioissa on tunnettu hyvin laajasydämi-seksi, ei suinkaan kääntänyt omilleen selkäänsä. Kautta laajan; Amerikan maan kerättiin kaikki. amerikkalaisuutta jumaloivat San Marinon tasavallan; kansalaiset, jolta löydettiinkin kaikkiaan 70 henkeä. Näistä Järjestettiin sitten oikea ristiretki joukko, joka liehuvin lipuin. rumpujen päriste.ssä, valokuva ejain ja sariomaiehtlräporticrien; saattamana lähetettiin Atlantin rapakon yli San Marinoon kukistamanaan komrriu-nismia . j a •saattamaan länsimaisen hengen mukaisen järjestelmän oikeuksiinsa,; Amerikkalaiset päivälehdet kertoivat suurin otsikoin tästä kbmmunisr tien kuklstamis-ristiretkestä jä olivat sitä .mieltä, että jb ristiretkihenki tii-lee aikaahsaamaan inuUtoksen . San Marinon äänestäjäin mielissä. Mutta hukkaan menivät hyvät hu-; malat,"; ;^..-/;:. ;.;-;^ Elokuun 14 pnä marssi San Marinon äänestäjät vaaliuurnille ja seuraavana päivänä tiedoltettiin mäail-riw,' liesellain'eh uutinen, että väjsem-mistolaiset olivat vaaleissa lujittaneet asemaansa. •Työkarisakih oli ollut valveilla. „ Kaikkiaan yli 5,000 äänestäjää kävi vetämässä viivansa; ja antoi vasemmistolle —^ kommunisteille Ja va.sem-niistospsialisteille, 841 äänen enemr mistön.v-'' Tämä merkitsi sitä, että San Marinon tasavallan laklEäätävä.=.sä .Suuressa neuvostossa on nyt 33 vasemmistolaista ja 27 porvarien Ja muiden oikeistolaisten -— länsimaiden elämäntavan kannattäjalnediistajaa. Tätä ennen oli \'asemmIstolla 31 jä cikeistoUa 29 edustajaa. Edellisissä vaaleissa saikin vasemmisto vain 127 ääntä enemmän kuin oikeistopuolueet. , • ;..,.' ' , Amerikasta kä.sin järjestetty ristiretki johtikin .siis pälnva-staislin tuloksiin,, Se aivan kuin hai£ Euroopah ihmiset, sitten suurempaan, tasavaltaan, kuningi kuntäap, eivät tj-kkj lantin .takainen nam' kalorisa; heidän asioi Samalla se ikäänki kin: siihen, että Euro kavat vähitellen pää ellei tehdä nUnkuin vitsa vihgahdella. Ne alkavat entisi määrässä luottaa bn käsittää sen; etteiväi esiintyvät suuret ;lä jatkaah ole mitään kaikkivoipia, vaah el kuultava kansan ääni vain kyllin yksimielin liplteeiisä, ; ' :>Sehäh on viime ^ i ! nlenkbko maailma) keiden kansainvälis käsittelyssä, ' J i i u , se ristiretki Sa hi pyllylleen. Emme ole kuuullef Iäisiä on valokiivatt sin palattuaan löyty joutuneina. Sen kuitenkin tied ret päivälehdet eivät San Marinon vaaliei neet halaistua sanaa ;, No, yritys oU kulte menen,' vaikka siltä JUtistuhut panijukftl poika.;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 22, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-09-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550922 |
Description
Title | 1955-09-22-04 |
OCR text |
SIvu2 ^^^^y^ *^ p. —Thursday.Öept. 22,;955
'kB
TelepbonesI Bus. Office 06.
Editorial Office OS, 4-4265. m^näger
e. SutoJ. Edltor W. Bdund. MaiJing
addreiss: Box 69, Sudbury. Ontario.
OitTO of FbuUaU Canadlans/^^
teUtehed Noir. 6/1917. Auöiorized
«s cecond cJaes «utU by the Post
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-22-04