Vapaus, September 22, 1955

              SIvu2 ^^^^y^ *^ p. —Thursday.Öept. 22,;955
'kB
TelepbonesI Bus. Office 06.
Editorial Office OS, 4-4265. m^näger
e. SutoJ. Edltor W. Bdund. MaiJing
addreiss: Box 69, Sudbury. Ontario.
OitTO of FbuUaU Canadlans/^^
teUtehed Noir. 6/1917. Auöiorized
«s cecond cJaes «utU by the Post
<Mllee Department, Ottawa. Pub-
Ualied tbrice «reckJy: Tuesdaya,
TbutBdays andBatnrdays by Vapaus
PobUshlns Company Ltd.. at 100-102
Elm BLVr.. Stidbury/Ont,, Canada.
Advertlsing rates upon appllcatlon,
Tran^Iation free of cbarge.
TILAUSHINNAT;
Canadaasa: 1 vk. 7,00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
yjidysvällolssa: 1 vk. 8.00 ö kk. 4.30
Suomessa: . ;i vk. 8Ä) 6 kk. 4.75
1^ i i i
•m
mm
Stibmen-Neuvostolut^
_'Kuteo ph lehtemme Cu kerrottu, allekirjoitettiin vii­me
maananlajna .Moskovassa kak^^ tärkeätä ja mielenkiin­toista
^ sopimusta^ joiden vaikutus luhlUu myönteisesti pitkän; ailcäa :
näidiehnaapurnTiaiden välillä^— kaukana niiden rajojen tilkopuo-
•;•^JeUaki^.^,;;:-t;/.'^^ ' 'V"'. r.".:
•^^^ 1^ kutsuttiin erittäin ystävällisessä hen­gessä
Moskovaan jä hän ilmoitti yhtä yäläyälliseisäväänilajissä väs-
V taahotiayansa kutsiinj^^k
henisnetivottelujeri alkamista,^että tarkoitilS; ön neuvotella näiden -
maiden y^ kehittämisessä nimenomaan .y.s-
.täfvyi^- ja yhteistyö- ja ävunantosbpimUk.'ressa viitoitetulla pohjalla,
^nHh-^fee antoi ja toiveita siit^ näiden naapurimaiden tulevat
suhtieet voidaan linjoittaa pitkän matkan tähtäimeilä;
/ -"Näi^ odotuksissa ei .suinkaan petytty,- Päinvastoin saatiin
todeta, että suorastaan ennätyksellisen lyhye."?sä ajas.sa, vajaassa
tähdessä päTvässäj tehtiin kaksi erittäin tärkeätä ja kauaskantoista
sc^iniusta. Yhden sopimuksen perusteella Xeuvostoliitto palaqttaa
SyöipelliB onnettoman sodankäynnin seurauksesta Neuvostoliitolle .50
v^^ takaisin Suomelle. Tämän jalo-mielfsen'
päätöksen perusteella .Suomi saa haltuunsa täniän 'Helsingin
läh&ttyvillä olevan alueensa ja Suomesta/viedään — kolmen kuukau-
(tlen kuluttua sopimusten ratifioirinin jälkeen ----.ne^
• •siotävöimat,poi r''"
Tässä ön todella käytännölliheri e.sirnerkki siitä, miten s.uurvalto-
; jcih- pitäisi 'likvidoida" rhaissa olevat sota tukiasemansa 1 Jos
missaän,'niin itässa^^^
seiirata .esim, • Yihdy^a on niin paljon puhuttu
".teqi^tä",: siliä Yhdysvalloilla on rukematori määrä sotatukiase-oraa-
tuhansien •mailien pääs.sä omilta rajoiltaan ja arvan Neuvos­toliiton
sekä Kiinan ^^^j^^^^ miiideiikänsJindempkraaUisteri maiden rajalla.
; ;^^inö Pekkaiän htallituksen alIekirjoitta;manjavuönna l'^58 pä^^^^^^^
tyvän Suomen ja Neuvostoa välisön ystävyys-, yhteistyö- ja
Ices^dsen "avun sopimuksen gatkamineh; tulevan kahdenkymmenen
vucHienjajaksibn teko, jonka tavoitteena on näiden naapurimaiden •
; yhllcehittyVien Ja lujittuvien ystävyyssiteid
Itän matkan tähtäimellä, mihin presidentti Paasikivi eräässä puhees-
.•, s^aiTMoskavassa viittasi. ..• .
I Loppunut on vihan ja erimielisyyksien lielsdnta, mitä eräät
edesvastuuttomat piirit Suomesta käsin harjoittivat Suomen kansan
ja valtion suili'el;^f'pnrtettpi»nil^ Sodan jälkieehj-^a|k(ii)näide^^^
naapurimaiden välillä kokonaan uiisi ajanjakiso, mikä vahvistettiin
Eino Pekkalan hallilitkscn lallekirjoittanialla^ y yhteistyö- ja
. (keskinäisen avun sopimuksella, mikä nyt 'Mo.skovassa uu.sittiin 20 .
V. ; V u o t i c a i . a j a k s i . - ' : ; ' - ; ] ^ . / : : r . > y y ' i '.WV.f . •.
f .Kaikki tämä: on osoituksena- siita;^ khnsaiVja
sen ystäyien — toivomukset ' CNIöskovan heiivotteltJjcn onniistiimi-
: s^staxfvat toteutuneet. iNäiden tär^^^^
taan paljon rauhaa;- ystävyyttä, ja naapurisopiia synnyinmaamine
riijoiilijiaimikä tärk« laajennetaan itsenaiscti,
•Napaan Suomen kasvun ja edistyksen' mahdollisuuksia.
I Samalla kertaa Suomen ja Xeuvostoliiton välillä Moskoyassa
nyt alkkirjöitetut sopimukset ovat kauniina esimerkkinä kahden eri­laisen;
yhteiskuntamuodon omaksuva — suur- jä pienvallan
hedelmällisen yhteiselämän jä yuoroyaikutuksen mähdollisuuuksisla,^^^^
/Se on esimerkki, jota kannattaa tutkia ja seurata tää
vT Moskovan heuvotteliiissa osoittautiti taas, kuten on niin monesti
ehneiikin Suonien historiassa tapahtunut, että rauhan tie, on ainoa
olkea ja mahdollinen tie -f- että rauhan olosuhteissa ja ainoastaan
räuhah olosuhteissa on rriahdolUsta saada takaisin se, mikä sodan
•olosuhteissa on riienetetty.
[m^AfifS TEKI PAilfJFFPKSEN,
•J:MUTTA' E N T * SEX.^*Ä*lklI"?.';V
j . ' •I^r/:ifrn peruuttamaan e n t i s i ä a i -;
'iicetto.^nia • lausuntojaan, .'ipresidentti.^
jpaafiiÄiven. Moskovan matkan j«>.^)dos- f
! Ja; Helsingin ;Sanomat kirjoitti tästä '
; fi^K as-a toistamiseen juuri Moskovani
iicrai1ur;i aattona' lausuen mm.-seu-;
r a a v a ä : . - :
vSuo.men .lehdi-iitö ön matfcan edeJ-Jf^
noudattanut asJaah.icuuJ.uvaä pi-.;
(äityväisyyttä eikä; myöskään-. Neu-iv budjettikcskasteliin ; yliteydessä.
^ostoliiton lehdistöbä ole vieiä ollut i liuomiota presidentti f^aasikiveri
presidenttimme V • mafiaan liittyviä f - ; Moskovan vierailuun tavalla, j«)ka;
kirjoituksia. Sitäyasioin, on luonnol-: kiinnostaa vannaan täfcälätsiär-:
Ifelsinki. . - :, Käas3ne(fiiista|ä::
Hertta K uu.sinen kiinnitti syys- .
kuun 15. päivänä edttsktinnaii
maassamme: Mitä pyhiiäkaan «en iil-
:::omari5l5tavibiaa>iehi£tä,: Joilta ei voi
^ odottaakaan SUomen. kansan etujen
mukaista menettelyä! Sitä' oudoii^äa
on hiiden korppien "•väa'unta, jotka
r kiertävät^ kötlkuiistOTme^^ Niiden
> mieliltä''^räiihar^^ raskaampi kiiln
Biägasiaikin vähentää
•»'iea.-.-^ Bulgariaa-.haljitus ilmoit-j^
tl syysktiun 20. pnä päätöiscatö vä-ihentää
armeijan mieslukua 13.000 [
mielieJlä joulukuun .31. päJyääxi meri- {
/iessä. Bulgaria on viimeinen kansam-dembkraattisista
maista Euroopassa,
jotka ovat ilmoittaneet vähratäväh-
£ä asevoimiaan.
SITÄ
3i
liijta että matkan valmisteluista iiä-J kin maanjöieliiälnriie, "Kprostacin^^;.^^^K^^
kyy tietoja; Merkille;pantakoon^ ettäJ että. rauliallista rlnhakkaihcikia.^' s^me jaksa,, emme i^styV,^
.eduskunnanuikoasiäiiiyaliokuntakiri i . vaatineet voimat ovat ;tbteutt^-^| | c l i s i:käyn^k^ inie-neet
Paasikiven linja koko Suö»U. ^1^^^
riien. itsenäisyyden ajan, kan&an"f|^ j maäitome^ äsi6l3tav;He eivät olisi nou-k1TI>-
anf^dus^aia! Kutisineh totesi:'' dättaiieet 'vstävvvsrio;
.ehditään inJoi^rnoida ennen; presiden-nii/
ja^hanen seurueensa matkalle iäh- r
töä. "I^u-skin kuitenkaan valiokunnalle
.•vcSda.in. tiedoittaa; enemmän kuin
;fT:i;:ä jo tähän: mennessä, on ollut .sa­nomalehdissä.
Sellaisia edusta j
toki liene jotka eivät olisi jo lelidis^ P ka' ovat lietsoneet vihaa näapur
:tä:..lukeheet :t9i rnuuten' kuulleet; pre-j/rusten välille;. Seuraavassa ;bn.
fiidentiri matkasta. , kansanedustaja Kuusisen pulie.-;
kansanedustaja Kuusinen totesi,';
että juiiri nämä raltentavät kari-'^
sahajnekset ovat; olleet oikeassa
ja' ehdottomasti väärässä ne, jot-
I dättaneet. ystävjryspolitiikkaa,,, j onka
; ansiosta 'SuomI sai heiix)tuksen; toi-
: sensa jälkeen, elintarvikeapua, tukea
; ja ymmärtämystä juuri Neuvostolii-
; tostä jota vastäari eräät olivat val-
; miit jatkamaan jopa: kuumaakin, saa-
I ">i kylmää; sotaäJ; Eivät he olisi enää
Yhtä asiaa voitaneen pitää vaiTha-i. paljon' pystyneet Neuvostoliittoa va­ra
Neuvostoliiton johtajilla oh sei- ,- --Hallituksella pn, ollut mahdolli- ; hingoittamaan, mutta omaamaatäan
Vänä se/miksl he: bvat kutsun lähet-j^^^^^^ '
•täneet. Onko .se myös toisen-osapuo- f tyrkpittamansa talousarvioesitys mo- : mette
kn tiedossa; sen tietänee vain korkea ! "ien .myönteisten. hällituksesta;itses-
£?iänpmainen ilse. :Öi senvuoksi. liene tään; riippumattomien, tosiasiain ya;
mahdpllista: joillakin .viime hetken
kansalli-smielipitesh ilmaisulla vaikut­taa
tapahtiirnien kulkuun. Toisaalta
liene estettä; .sille, että meidän
• tah^ltahime.kösketellaan kysymyksiä,
joita isännät
päivä järjestys!
ttelemattä esimerkkejä äsekät-i
köistä ja muista pimeistä puiihlsta
' totean väin^ että nuo samat musta-laan.
Tärkein niistä, on. rauhan; säi-j -^yifeiset ovat äänessä nytkin.; Jiilkl-iyminen
ja tämän^vuoden äikana;sel- [ ^uudessa ne eivät' avoimesti ilmaise
' \ ä s t i havaittavissa-ollut kansainväli-! mieliiJidettään. Ne vain ; kyselevät,.
F.nn jännityksen helpottaminen. Miten
mieluisia sotasuhdanteet joillekih kä:^ ; minkä vuoksi Neuvostoliitto on kut-ät
eivät ehkä ole ottaneet 1 litaiistipiireille ovatkin, kansakun- ; sunut presidenttimme .vieraäkseeh!
tyslistalle." /[i:an vauraus voi lisääntyä, sen talou-J minkä vuoksi Paasikivi otti kut-kauniimpäan;
käteeh"?
; "vakäiD((amlVpolltiikan7 jä "lin-naraohän"
talontiiolltlikkan»
kolmakivlksi.
Se myöntää monien hintojen ja \
maksujen: kohonneeni vieläpä olevan
kchbainassakin.. Se kertoo palkkojen
korbtuijteh olleen "uhkaamassa" ja
välttäneensä: tämän uhkan verova­roista
siis kansalta' itseltään otta-m.
iensa miljardien avulla.
Nämä eräillä hinnan alennuksilla
suoritetut köirvaukset eivät ole kuin
murto-osa työläisten menetyksistä
summista, joita suuromistajat ovat
sillä aikaa, kahmineet. ;
Suhdanteista saamiensa ylivoitto­jen
lisäksi suurkapitalistimme ovat
siten hallituksen avulla saaneet hal­van
työvoiman; ja vielä kiristääkin
ifin työtahtia korvausta maksamatta.
vPikrnviljeiijät eivät ole tuW
palkkioista paijbäkaän ; saaneet, '
Ja ediessä on hallan ja kuivan ke­sän
aiheuttama ähdinicb. .\lipal-katui
viran- ja toimenhaltijat -
saivat vaivaisen tuhatlappusen
täi sitäkin vähemmän.
Hallituksessa istuvat työläisten ja
talonpoikain valitsemien ; ryhmien
cdtistajat. Mutta nämä edustajat ei­vät
ole huolehtineet siitä, että kan­samme
työn tulokset ja hyvien ta­loudellisten
suhidahteideh suomat
mahhdoliisuudet olisivat koituneet
kansan hyväksi.
Nä.mä miehet ja naiset istuvat hal-
!'tustuoleilJaan suiuromistajien sucs-tumul-
csella. Sen vuoksi he kai katso­vat
ve-lvöllisuudeksc-eh antaa käpita-liiteille
vapaat kädet riistoon ja var­mistaa:
näiden yöittösaaiistUE.-;.;
Välttämättö|miin menoihin tarvijt-
' avat varat valtiovalta kokoaa edel­leenkin
pääosaltaan niiden kukkaros­ta,
jotka} elävät kädestä- suuhun. ;
Suomen työtätekevät ovat oniä-kcatäscssa
kamppailussaan joka-päiväh-
en leipänsä puolesta löy-
. täneit turvaa toinien toisistaan.
^ Ile odottavat ja tblyovat myös
, edustajaihsa, ennen kaikkea työ­väenluokan
valitsemien edusta­jain
bppivah vilpittömän yhteis-toimlnnah
arvon. Muuten ei pääs­tä
eteenpäin vaan poljetaan pai­kallaan
tai mennään taaksepäin.
Ja olen varma siitä että kansan- ,
valtainen, työtätekevien yhteis­toimintaa
edustava liiijä on ajan
mittaa)/; tuleva samalla tavoin
Suomen kansan Iin jaksi kuin rau­hanomaisen
ulkopolitiikan linja­kin
cn tullut. Tämä näkökohta on
: säävä yhä enemmän kannatusta,
mitä läheinäkvi: tulevaa tärkeää.
.ratkaisua maan presidentin vaalia
Iähe.stytään. "
] Buotsissa,- bli-eri
[tullut Uusi;mesta
hän oli .Tim. saan
:ch ;työ3iiörituksiss:
taiiistaä. niiteh t
kiristää., Eräänä p
seisoo Joonaksen k
tamassa aikaa kun!
vaamisesta. Joona
.huttävan 'tästä asii
mielestään, ei työpä
ajahottOpäikka, H
hän tokaisee:;
. — aiikä se mahts
ennätys?
; — En tiedä, vast
luulen, ettei: tästä
mitään maailmanei
— Ei, ei rauödc
minä työssä ole kili
kähän tulostakaan
oh vain yksi ajanoi
Japanin paria
tuuskiurita M<
.Moskova, .— (tfL
sa:apuhiit Japanin
tuuskunta. jota joh
Keskuslentokehtällä
heessa kltamurä sa
pai-lämenttivaltuusk
yäah tulo on onhel
nin parlamentin i
'käydä Neuvostoliito,
^ttamaan maailma
Japanin parlanr
oli • perjantaina N(
keimman. neuyostOT
marien puheenjoht?
ja V. Ladzisinväsjta
Manvillen noi 9
lienee saanufrun-saiiTimah
tessa. : kuunnella heidän happamia huomau-
. Kylmän sodan jatku^iineri enti^P; taksiaan. — mihin pii tilaisuus esim;
eilen ulkoa siainvaliokuhnässa —
Peronin diktatuurin loppu
!-Argentiinan .korkein-tm sotilasjohdon suorittama väliankaap-liaus
lopetti kymmenen vuotta kestäneori Peronin drktatimrin joten-
!kin samalla tavalla kuin .Pcroh itse likvidoi aikö :,
;;:Luullen^ilrneisesti itseään Jumalasta ensimmäiseksi^
jolla on oikeus vaatia imm. sitä,; että katolinen kirkko julistaa haneh
.yaimpva.inajansa;Evärt kirkon pyhim itse joutui Paavin
pannaan, vaikka hän yritti matkia 'Hitlerin, natseja erään;kirkon
plolttamisen yhteydessä htiutäcn, että hänybn ;'hyvä kätoliikki" ja
. «Itä maanalaisuuteen ajetut komnninistit .ovat miika syyllisiä siihen
kun hänen omat miehensä polttivat; kirk()n/:
• V a l t a a n noustuaan Peron lupa-si .Argentiinan väestölle, että hän
parantaa kansanjoukkojen: elintasoa, ja e t t ä hän järjestää rehellisen
.hallituksen., /'/-•r':':/y]:r'.
y Mutta oltuaan kymmenen .Aiiotta diktaattorina, Argentiinan
fhalUtusta pidetään nyt yhtenä pahinipana mätäpaiseena mitä mis-;
sään maailmankolkassa on. Työläisille jä farmareille annetut lupauk­set
pAsummassa rikottu. Valtio perii esimefktksi erikoista sosiaalista
veroa niin työläisiltä kinntyönantäjiitakin.nuitta sen avulla luvattua
tiyöttömyys\*akuutusla ja muut huoltoa ei ole aiottukaan
järjestää. Päinvastoin hallitus on käyttänyt täten kerättyä rahastoa
qman asemansa tukemisen hyväksi,, Maan kurjiiustilannetta kiivaa
j^hkä parhaiten -se, eitä josvuoden 1943 elihkiistannusihdeksi oli 100
rtiin nyt se on^ 651 --elintarvikkeiden;: hinnat ovat siis kohonhcet
'kuusi j'apuöUkertaiscsti kahdentoista vuoden aikana!
* Ei siis; ole ihme, jos .\rgenliinan väestön keskiiudrsta haihtui ;
Peronin ihäilvi ja ppliittihcn iimäpiiri tuli suotuisaksi .kaikenlaisille
- -vallankaappausyrityksille, joita ön ollut vuodesta 1954 lähtien, jolloin
Öän riitaantui^ katolisen kirkon johdon kan.ssa, joka oli häntä uskolti-
4esti avustanut siihen asti.
! Vuosi sitten kesäkuussa oli .Argentiinassa laivaston j*rjestämä;
Verinen vallankaappausyritys, mikä kuitenkin tukahdutettiin halli­tuksen
toimesta. Mutta siitä alkaen on ollut ilmeisiä, että IVroniri
Valta-asema on tullut astceltain huonommaksi.
iMtitta .Argentiinassa nyt;suoritettii 'vallankaappaus ei kuiten-
;kaanväätaa.Argentiinan kan.sanjoukkojeii toivomuksia ja tarpeita,
laajat kansanjoukot vaativat Argentiina.ssa poliittista vapautta
demokraattisia toimintaoikeuksia ja elintasonsa parantamista. Mutta
•valtiovallan siirtyminen vpittoilevanjä turmeltuneen hallitsevan luo­kan
yhdeltä osalta toiselle, cl suinkaan lupaa sitä; että maan ja kansan
todelliset tarpeet tulevat tyydytetyksi — ellei tämä vallankaappaus
l^erätS kansanjoukkojen yleistä niiolipidfttä oikeuksiaan pucShL^ta-rhaan.
„•,.;:
Ileiiö, Ney, — 61 vuoden .ikäisen
asbestimi.ljonien perijän, -Tommy
Manvillen yhdeksännen vaimon väi^:
tetään;.saaneen niieheltään runsaäm-.
mah >-aaliin kuin yksikään edellisestä
kahdeksasta;, Oikeuden ilmoitetaan
myöritäneeh kahdeksan "'• kuukautta
kestäneen"yhäyselämän" jälkeen yli
$400,0CO. . Tuoriiari Gordon Itice antoi
piatfriatukkäiselle, .Anitalle eron muu­tamassa
mlhuutissa kuultuaan avio-ercänDmukseh
syynä iolevan' "äärim-niaisen
raakuuden-, joka' on ollut yk-;
sinc.T.aan henkistä laatua;-.Meillä' oli
lukuisia riitoja ;.;, rriinUn : mieheni
juopotteli . ; , ja •.puhui; jatkuvasti
muista naisista jä:edellisistä, vaimois­taan".,
sarioi eron saanut .vaimo nu-.
rnerö yhdeksän, .joka väitti .karvaiden;
riitaiusuksiea "vakavasti vaikutta­ne
eh minun terveyteeni.";
Anitan osuuden Manvillen bmäisuu-.
desta saho.taän olevan suurimman
kuin. minkään muun aikäiserhman
vaimon; sillä suurimman Manvillen
niak.settayä:tsi ::joutuneen elatusrahan
sanotaan, olleen tähän mennessä noin
250,000. .dollaria.,; Mutta Anitalle tuo-mitliin
niakieitäväksi $120,000 kä­teistä,
—: ja; sen jälkeen; tuhannen;
dollaria kuukaudessa kymnienen
vuoden .ajan, ynnä joitakin muita
. maksuja, joiden kaikkien' ilmoitetaan
kohoavan yli .400,000 .dollariin.;
. Eron . saanut numero ,;;yhdeksän
väitti ."paljon naineen" Manvillen ot­tavan
'pian numero kymmenennen
.sillä häntä sanotaan lähentelevähkol-.
me naista, joista; yksi ;oh eräs hänen;
entinen; vaimonsa..- - Mutta Manville:
on; sanonut, että hän ei hai samaa
naista uudelleen; toista kertaa. . .
lään olisi tuottanut ankaraa, ;hällaa
i myö-sisub.men-kansalle. Se olisi tär-i.;'-
ellytmcnia. hyvään alkuun päässei-j
: tä; bräit^i kansainvälisten ' :suhteit-:
I temme aloilla. Se Olisi ;valahut. yhä-
1 enemmän myrkkyä ilmapiiriin - ja.,yl-i.
iyttänyt seikkailuhalusia ; aineksia
I niin cnassa maassamme kuin muual- j-inkin
keräämään uhkaavia pilviä it- •
j-enäisen, rauhanomaisen kehityksem- 1
me taivaalle. ' • ':]•
Historia on bsoittariut,nijten;kal-,:
llisti kansamme säa sellaisiötä yri-- suinkaan idästä, vaan kokonaan
tyksistä maksaa. :. ' . , . ] ' • /'
toliitop) taholta piemme nähneet
nnissa
Gazäiv alueesla
Kairo. — YK:n Palestiinan :asele-
.vcn valvontäpäällikkö kenraalimaju­ri
E. L. M. Burn.s alkoi täällä; keski-kun
käsittää, että he olisivat ylen mie-ifcllään
kammenneet tämänkin ystä-yyysviierailun
jota joka inen tsvallirieri
I uoriialainen pitää sekä iuonholliseua'
että suotavana. V
Miksi Suomen kansa suhtautuu
luottävasti ja myötämielisesti tär
hän matkaan? Siksi että vällttö- .
män vaaran merkit ovat Väisty­neet,
vaaran joka ei ole uhannut
Meidän suonialaisten sietää
sen vuoksi o i l ä erityisen tyyty-r
Yäi:siä ien johdosta, että suurval­tojen
edustajat ovat vihdoinkih
i löytäneet tien neuvöttelupöytich
tulevan., pelkästään rauhantilaa
-vaiivistavia, kansojen raUhailista,;
ystäyälli^itä kanssakäy mistä ^lujit­tavia
ehdotukisiä; ja toimenpii^^^^
tä. Oman hallituksemme edustä-äärceri.
Ja meidän Oli syylä olla Vvj^j^^i^iy^ valtip:;
kiitoni Ja niille, jotka kärsiväin-; miehiä.elleivät osaisi toimii sa-sesti
voimiaan yäsätämättä, toi-•-•^ • -
voaan menettämättä ovat; työs-kenhelleet
neuvotteluratkaisujen,
joukkotuhon estämisen ja kanso­jen
turvallisuuden puolesta.;
Tasavaltamme'; presidehtti seuruei­neen
oh tähään lähtenyt — ja nyt jo
saapunutkin; — suUren: sosialistisen
Naapurimme pääkaupunkiin: neuvo-lellakseen
kahden kansan,.suuren ja
pienen, kahta erilaista yhteiskunta--
järjestelmää edustavan Valtion. ystä­vällisten
suhteiden jatkuvasta lujit­tumisesta.
Tämä tosiasia tekee vält­tämättömäksi;
tarkastella ja eritellä
• V-ansamme menestyksen edellytyksiä
nimenomaan Suomen ja Neuvostoliir!
ton välisten suhteiden kannalta. Suo­melle
on tärkeää ylläpitää ja kehittää
:/stävällisiä suhteita kaikkiin kansoi-l-.
ih, mutta naapuri on naapuri., . .:
Olemme nähneet; minkä katkeran
Virheen, suoranaisen rikoksen omaa.
kansaansa kohtaan ovat tehneet ne,
jotka rakensivat; vihalle Neiivostoliit-;
toa kohtaan. Ja.,miten oikeassa olivat
ne, jotka luottivat kansojemme Välis-
/teri ystävyyden mahdollisuuksiin. .
Puhutaan paljon ; Paasikiven;
linjasta, mutta; mistä; se on. Iäh-'.
töisiiiF Se:ei ole syntynyt yhden
miehen päässä. Se ei ole yhden
tai useammankaan valtiomiehen
keksimä oivallus. Se on Suomen
kansan; syvien rivien tahdon ja
toiveiden ilmaus.
.• Sen juuret ovat jO soitia edeltäheen
rnkean kauden taisteluissa Suomen
tulevaisuudesta. Se löysi entistä laa­jemman
maaperän sodan aikaisessa
viikkona neuvottelut Egyptin Pälestii-'; rauhanoppositiossa, jolla oli monenr
nan asioiden johtajan eversti Salah j laisia ilmenemismuotoja, mutta lujin
Goharin kanssa; Gazan alueen tilan- | asema tavallisen kansan, sotilaiden
teestä. '- ; ; . i jä heidän omaistensa keskuudessa, .se
Täällä olevat, diplomaattiset; asioi- ! muotoutui valtakunnalliseksi: öhjel-
.den seuraajat ovat;sitä mieltä, että ; maksi kolmen; siiurimman :eduskun-.
neMvotteiut ovat puhtaasti sotilaallis- laryhmän yhteist.vösopimuksessä jon-ta
laatua ja tarkoituksena on YK:n ka hojaän muodostetun .hallituksen
turvallisuusneuvoätcn päätöksen pi-),ensimmäiseksi : pääministeriksi tuli
kaihen toteuttaminen. Turvallisuus- [tasavaltamme nykyinen presidentti.::
;:ieuvosto' elidotti Gazan puolueetto-'
nialle alueelle esteen rakentamisesta:; |
Burnsin mukana osallistuu neuvot- I
teiuun komendantti Francois Xavier;
Giacconiaggi, joka ,on Egyptii^-Isra- i
elin äselepokomission puheenjohtaja, i
Sitten 5y.vskUun 4; päivästä alkaen.J:
GazaSälueella on ollut rauhallista. •'!
Ja tämä linja lujittui kansam­me
kärsimysten: alasimella, kan­samme
lujien., ahkerien, rauhan­työtä
rakastavien käsien takoma­na
niin vahvaksi, ettei se'päässyt '
katkeamaan edes kansamme tyb-:
tätekevää enemmistöä edustavan
yhteistyön rauettua hällitukses-ia
ja eduskunnassa. ,
Kansamme rauhantahtoiset voimat
cyat torjuneet jokaisen }'rit.vksen sen
katkaisemiseksi. Sen vuoksi se tuot-
Burman kauppakamari
vastustaa Kaafckois-
Aasiaii sopimustai:
Rangoon, Burma. ^.-.-Burman kaup- : taa jatkuvasti; tuloksia, vaikka sen
p.ikaman keskiviikkona pitämässään i johdonmukaisimmat edustajat onkin
kokouksessci : päätti'.: .yksimielisesti 1 nyrjäytetty valtiomme johtoasemista,
kehoittaa hallitusta-.ipjteymään; eril-:
lään n s. KaakkotEiAaslan-^puolustus- i
sopimuksesta. ' So.;JhyTä-b3yi. Burman
Työläisten ja, Tnlohpolkain puolueen
heille lähettämän-'p&fttöslauseen, jos­sa
kehoitettiin tiioihltsemiJah täniä
sopimus. : . •'•m •• - .
Paasikiven linjan nimellä kul-keva
ulkopoliittinen suunta on
oikcastaait Suomen kansan linja.
MUtta huolimatta sen känsällemme
tuottamasta hyödystä, sillii on ollut
ja on vieläkin vastustajia omassakin
mäs.'a hengessä edessä olevissa
••''^ neuvotteluissa.
Jättäkäänime poväukset jä ennus­telut,
sillä el kulune ihphtakaah: päi­vää,
;ennenkäin saamme tietää enem­män.
Sen jälkeen bii jokaisella mah­dollisuus
lausua arvionsa, ja todeta
onko ollut oikeassa Vai väärässä. Me
kanigandemokrätit, vaikka olemrhe-kin
oppositiossa nykyistä hallitusta
vastaan, toivotamme sen valtuuskun­nalle
menestystä Suomen kansan etu­jen
mukaisten tulosten aikaansaami­seksi,
;•
MIKSI ME SITTEN: OLEMME
OPPOSITIOSSA?
Siihen antaa kylliksi aihetta jo
vksin tuo paksu kirja, joka valtion
talousarvion nimisenä eilen eteemme
annettiiri. Se kertoo merkillistä tari­naa,*
Sc. tietää, että suhdanteet ovat
edellisenä sekä kuluvana vuonna ol­leet
ennätyksellisen hyvät, tuotanto ja
ns,; kansahtulo ovat merkittävästi
kasvaneet, 9% nousu vuodelle 1954
n, erkitsee suunnattomia summia ko­ko
kahsaritubtteen ollessa .kysymyk­sessä:
Mutta kenen hyväksi . tämä
1 ousu on koitunut? Mihin övät men­neet
siten hänkitiit kymmenet jä sä-
•dat.:miijärdit?''^ ;';:•;;•,; ;'; •:••..'•
Hallitus' tunnustaa: itsekin ns.
i i i t e l i j
Veljeslehtemme Työmles-Eteen-päin
kirjoitti äskettäin otsikossa ;
mainitusta asiasta:
Senaattori Sparkmankin on löytä­nyt
Neuvostoliitoh: N, Y, Timesin uu-tiheh
kertoo: ;;;• •,:••;:,..:..-
Senaattori John Sparkmah, de­mokraatti
Alabamasta, ilmaisi sa­maa
kantaa kuin senaattori Geo.
Malone, republikaani Nevadasta,
että Yhdysvaltain ei tulisi aliar-
' vioida kommunistisen vaitioh voi- '
maa tai odottaa voivansa kaivaa
maaperää sen alta; rohkaisemalla
nurjamielisyyttä sen väestön kes-;
; :-kuudessa.': ; ; v / ' '
Mutta sitähän, ovat asioita ymmäir-täVät-
ihmiset ' ^an<m^et; jo hionta
vuotta, Sehsijaah senaattorit Spark­mah
Jä Malone lisämaan aikaan äänes­tivät
100• miijbonaä dollaria; ve^^
niaksajieh varoja täsmälleen juuri sitä
tarkoitusta varten,; nimittäin;; maan
kaivamiseen neuvoistovallan alta "rohr
itäisiemälla nurjämielisyyttä'Vseh känr
Eojen keskuudessa; Tämä sabotaasiin
käytetty 100 miljoonaa dollaj-ia ja mo­net
muut määrärahat otettiin kan-samine
taskusta valheellisten tietojen
pohjalla. •
Ja sitten kaiken; sen propagändaii
jällceen', mitä olemme kuulleet: välte­tystä
maatälouskrilsistä Neuvostolii­tossa,
N. Y . Heräld-Trlbuneh kirjeen­vaihtaja
MargUerite Higgins tiedottaa
Moskovasta viime keskiviikkona::
VVastakohtana ulkomailla laa-;
jalle levinneelle. puheelle maata-lousiciriisista
täällä, Neuvostoliitol­la
tulee olemaan huomattavasti
suurempi vehnä- jä maissisato :tä-n'ä
vuonna kilin mitä se oii v. 1954.
Siitä johtuukin miksi lisääntyvä
iuiiumäärä.veteraahixisiähtunti jot­ta
icertovat iiäiiituksilleen, ettei se
joiidii;; sisäisestä heikköiidesltä,
vaan: kasvavasta itseensä luotta­misesta,
että Neuvostoliitto puhuu
enemmän;' ystävällisessä" ääniia-jlssa."
• '
JOka kaikki.tuo meille suureh kysy­myksen
Geneven hehgestä ja pyrki­myksistä
himmentöä kansan; innos­tusta
tuota hehkeä kohtaan, Nyt kun
niin monet porhot alkavat löytää
Neuvostoliiton, niin olisi toivottavaa,
että he myös löytäisivät Amerikan.
Olisi toivottavaa, että ne ehtivät Ame­rikan
kansah rinnalle siinä että se
kannatti Geneven henkeä 'joenneh
Geneven; konlerenssia. Ja Amerikan
kansa suuresti odottaa tänään tuori
hengen täytäntöönpanoa siksi kun se
haluaa lujaa ja kestävää raUhaä;
Kun varapresidentti Nixon vuodatti
Geneven edellisen ajan henkeään Ulr
komaasotien veteraaneille niin hän
asettui Amerikan kansan mielipidettä
ja Amerikan kansallisia etuja väistään;
Ja kun Na tional Security; Council
päätti jai-ruttaa . Geneven : henkeä,
niinkuin. N. Y, -Timesin kirjeenvaih­taja
James Restön; tiedottaa, niin, se
rikkoi sitä henkeä ja kirjainta, josta
ohjeet aiiekirjOitettiin Genevessä väin
kUusi viikkoa sitten. • ;
Ottakaamme ;'esimerkiksi; Geneven
konferehsslh, direktiivit äseistäriisu-niisesta;;
Niissä «nnettiin ohjeet nel­jän
suurvallan edustajille Y K : n aseis-tariisumiskcmlssionissa,
joka kokoon­tuu
New Yorkissa, 'helpottaa noita
G;enevessä tehtyjä esityksiä. Toiseksi,
neljän suurvallan ulkoministerien ko­koukselle,
joka kokoontuu lokakuun 27
päivänä annettiih ohjeet näideh esi­tysten
ratkaisemisesta siten, että
aseistuksen vähentäminen tulee ta­pahtumaan,
* ;. .
Mutta nyt maamme edustaja
YK :n aseistariisumiskomissionissa
sanoo saaneensa viralliset; ohjeet
luopua yksinpä aikaisemmista •
Yhdysvaltain äseistariisumlsesi-
•.; :tyksistä; •
Sopimukseen päästiin suuressa mää­rin
idän j ä länneh välillä Y K :nala-komissionin
. kokouksessa. Edistystä
saavutettiin edelleen Genevessä, Ge­nevessä
ja sen jälkeen päämihisteri
Bulganin viittaili Neuvostoliiton ole- ; lesta.
yah valmiin suotuise
presidentti Eisenh(
keskinäisestä lento ta
,taen; että sbpimi
aseistariisumisesta, •
;Mutta nyt kunniii
on. saavutettu esiii
Stässeh ja sanoo Y
eittoavan koko hom
Timesin mukiaian:
"Yhdysvallat tu
maan varauksia
: aseistariisumiscsity
joita tehtiin enne
vyällah hallitusten
nevcn kbkoiista, ji
seh;".-''• • ••:::.'.;./•;
Mc käsitämme, ett
ja lOO: muuta Wail-sionia,
joilla on leij(
urakoista, ovat sang
aseistuksen yähehtä
me samalla käsitämn
kansa ei lähde sellals
käan,; että: ihikä or
' Motprsllle bh myös 1
GeneVen henki on
le, Aseistariisuminei
rikalle, olettaen asei
! lex'än olemaan maai
että:sitä valvomaan
kansäihyälinen tarks
Amerikka'; ei tarvit
yeh • hengen; jarrutta
toin sen kannustai
Aseistariisuminen,
turvallisuuden ja' S^
sen, samoin kuin idä
sen suuremman yhte
Imisen tarve yksimie
itiin Giepe vessa. T;
! täyttäminen oh kysy
ne puoluerajoja: Ty
miehisten, joiden ka
tynä; Vuodeh 1956 va a
tia kaikkia työväen
f naattqreitavja kOngr
i maan taistelua. Gene
Hukkaan meni hyvät humalat
kaikki .varmaankin ovat kuulleet
puhuttavan: San Marinon tasavallas­ta,
joki sijaitsee Apenniinien pohjols-i-
intesllä Itallah aluben ympäröimänä.
Saii Marinon tasavalta ön Euroo­pan
Ja .luultavasti koko m.iailman
pienm itsenäinen tasavalta. Sen
asukasluku oh hoin 12,400.henkeä. ;
Sen lakiasäätävänä elimerä toimii
•i vuodeksi kerrallaan valittu 60 jä­seninen
suuri neuvosto, joka valitsee
keskuudestaan kaksi haliltinönhoita-jaa,
J>r.\ :'• -: '•
Mainittakoon vielä, että tämä kää-piötasavälta
on perustettu jo 885 lu­vulla
San Marinon luostarin ympä­rille,
ollut aluksi paavin ja sitten
vuodesta 1862 lähtien Italian suoje-luksen
alainen..
- Kuten muissakin tasavalloissa toi­mitetaan
tässäkin icääpiötasavallassä
vaalit tavamnukalsin vaallmenolh.
Vastakkain ovat täällä niinkuin
muuallakin työläisten ja porvarelden
ehdokkaat.
Kaikki tietenkin vakuuttavat aja-
\ansa suuren vähäväkisen kansan
asiaa. Joskin : porvarit siellä kuten
täälläkin imohtavat lupauksensa heti
vaalien jälkeieh.
. San Marinon asukkaat 'nii7ttä'\^t
kuitenkin olevan älyllisiestt keskin­kertaista
länsimaista tasoa korkeam­malla,
sillä tasavallan ohjaksia hoi­televat
kommunistit, ja rtiuut vasem­mistolaiset
työläiset.
Kuukausi :sltten subrittetlin San
Marinon tasavallassa smu-en rieuvos-ton
vaalit, joissa vähemmistöksi jää-r.
yt porvaristo ja muiit iähsimäisen
komennon ihailijat oHyat päättäneet
vallata ohjakset käsiinsä.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi
eivät porvarit jättäneet kiveäkään
kääntämättä.
Sen lisäksi, että tasavallassa pan­tiin
hihat heiluniaäh kOmmurdistien
ja muiden vasemmlstotyölälsten eh­dokkaiden
mustäa'rrils'eksi, käännyt­tiin
itsensä Setä Samulin puoleen.
Setä Samuli; joka tällaisissa asiois­sa
on tunnettu hyvin laajasydämi-seksi,
ei suinkaan kääntänyt omilleen
selkäänsä. Kautta laajan; Amerikan
maan kerättiin kaikki. amerikkalai­suutta
jumaloivat San Marinon tasa­vallan;
kansalaiset, jolta löydettiinkin
kaikkiaan 70 henkeä.
Näistä Järjestettiin sitten oikea
ristiretki joukko, joka liehuvin lipuin.
rumpujen päriste.ssä, valokuva ejain ja
sariomaiehtlräporticrien; saattamana
lähetettiin Atlantin rapakon yli San
Marinoon kukistamanaan komrriu-nismia
. j a •saattamaan länsimaisen
hengen mukaisen järjestelmän oi­keuksiinsa,;
Amerikkalaiset päivälehdet kertoi­vat
suurin otsikoin tästä kbmmunisr
tien kuklstamis-ristiretkestä jä olivat
sitä .mieltä, että jb ristiretkihenki tii-lee
aikaahsaamaan inuUtoksen . San
Marinon äänestäjäin mielissä.
Mutta hukkaan menivät hyvät hu-;
malat,"; ;^..-/;:. ;.;-;^
Elokuun 14 pnä marssi San Mari­non
äänestäjät vaaliuurnille ja seu­raavana
päivänä tiedoltettiin mäail-riw,'
liesellain'eh uutinen, että väjsem-mistolaiset
olivat vaaleissa lujittaneet
asemaansa.
•Työkarisakih oli ollut valveilla. „
Kaikkiaan yli 5,000 äänestäjää kävi
vetämässä viivansa; ja antoi vasem­mistolle
—^ kommunisteille Ja va.sem-niistospsialisteille,
841 äänen enemr
mistön.v-''
Tämä merkitsi sitä, että San Ma­rinon
tasavallan laklEäätävä.=.sä .Suu­ressa
neuvostossa on nyt 33 vasem­mistolaista
ja 27 porvarien Ja muiden
oikeistolaisten -— länsimaiden elä­mäntavan
kannattäjalnediistajaa.
Tätä ennen oli \'asemmIstolla 31 jä
cikeistoUa 29 edustajaa. Edellisissä
vaaleissa saikin vasemmisto vain 127
ääntä enemmän kuin oikeistopuo­lueet.
, • ;..,.' ' ,
Amerikasta kä.sin järjestetty risti­retki
johtikin .siis pälnva-staislin tu­loksiin,,
Se aivan kuin hai£
Euroopah ihmiset,
sitten suurempaan,
tasavaltaan, kuningi
kuntäap, eivät tj-kkj
lantin .takainen nam'
kalorisa; heidän asioi
Samalla se ikäänki
kin: siihen, että Euro
kavat vähitellen pää
ellei tehdä nUnkuin
vitsa vihgahdella.
Ne alkavat entisi
määrässä luottaa bn
käsittää sen; etteiväi
esiintyvät suuret ;lä
jatkaah ole mitään
kaikkivoipia, vaah el
kuultava kansan ääni
vain kyllin yksimielin
liplteeiisä, ;
' :>Sehäh on viime ^ i !
nlenkbko maailma)
keiden kansainvälis
käsittelyssä,
' J i i u , se ristiretki Sa
hi pyllylleen.
Emme ole kuuullef
Iäisiä on valokiivatt
sin palattuaan löyty
joutuneina.
Sen kuitenkin tied
ret päivälehdet eivät
San Marinon vaaliei
neet halaistua sanaa
;, No, yritys oU kulte
menen,' vaikka siltä
JUtistuhut panijukftl
poika.;