Vapaus, September 22, 1955

              ihastoon on jo
aatu 1/138 dollaria
Vunieksikuluneen kahden päivän alJiana saatiin
25 lahjoitusta ja suuri määrä uusia haasteita
Tiistaina ia eiR-n saapui Vapauden baasterabastoon taas 25 t a i i j o i i u s l^
:icn ariiftsta Jiiaäntyi lehtemme paperlrahasto 103 d o l l a r i l l a ,
^ u J t i s a r i »Il mennessä saatu paperlrahastoon SM38.00 — ja
jjtkuva^ti l u l c e i m i i a haartejta, n i i n viiden tuhannen d o l l a r i n tavoite
epiijenistla raaputettavissa.
Vii tullciotn yksityisten lahjoitusten Joul(ossa on mm. tcrontolaisten
tcttikänfin" lahjoitus, railiä v i i t t a a siihen, että"itonstit ovat monet"
"Emme tiioi» m a l i a olla v i i t t a a m a t t a s i i h e n tosiasiaaii. että Vapaiideri
tt ystärät tekevät lahjoituksensa erttäin tiukassa asemassa ollen. El
"«Ikkää sanaljelinää k u n $40 kuukausieläkkeellä olevat, vanhuudenelä-g
-pitivät iienkilöt tekevät huomattavan l a h j o i t u k s e n j a sitten "pyy-
,,51" naorcrnpicn apua - lahjoitusten ja haasteiden jatkamisesfea!
' Pitkiä aikoja työttöminä olleet j a r a i r a u d e n kanssa painineet työläiset,
iffiarkkinapulasta karsivat f a r m a r i t ovat k u i t e n k i n katsoneet Vapauden
ii(,<:iaseman tuksmiscn siksi tärkeäksi tekijäksi, että ovat lähettäneet
--nsa tähän paperirahastocn, "V;apaud'en kimpusta o n k a r h u j e n mentävä"
j^vit lie sekä sanoin ctta teoin, r
Me voisimme henkilökohtaisesti m a i n i t a l a h j o i t t a j i a , j o t k a ovat vaikeasta
aseiaaslaan huolimatta jo lahjoituksensa tehneet. Mutta kun ei ole
-na itinisten vaikeuksia huudella, n i i n tyydymme vain tämän tosiasian
Sliiiundella toteamaan. Uskomme myös, että heidän esimerkillinen
.^(jjjfjjiisa innoittaa ja rohkaisee muita, vähän paremmassa asemassa
•via lelitemme ystäviä, tekemään parhaansa haasteryntäyksen ohnistumi-
• bvraksl.,
Uhjoituksia ja haasteita t u l i nyt seuraavasti:
fllA JA C K I S T O WIIT.4 Long: L a k e l t a , Ont., kiittävät Ida j a Aatu
nij„]3a kun herättivät meidät sitä paperirullaa nostamaan, johon lahr
ijjniine ST.CO, i;un omat voimat ovat jo heikentyneet, niin haastamme
fei Aino ja Väinö A n t t i l a n j a Källi K a i k k o s e n Sudburysia seka mr. ja
Ermischoffin Osliawasta, Ont.
OLGA JA HANNES S U L A Sudburysta l a h j o i t t a v a t $5 Vapauden papcri-iastoon
ja haastavat Celia j a F r a n k Holmeksen Vancouverista, Aino ja
Kosken Kapuskasingista sekä A n n a j a Topi Leskisen Long Lakelta.
MlUA JA L A U K I AJIO Lockerbysta vastaavat §5 J a l m a r Mantereen
uteeseen ja haastavat puolestaan K i r s t i j a L a u r i K a u h a l a n M a l a r t i c i s t a ,
^ Helmi ja Kiho V u l k i n Torontosta sekä H e l m i j a Otto Isomäen Picture
ultesta.^Ua., tekemään samoin t a i paremmin.
OLAVI N E I T T A A X M A K I Lockerbysta vastaa §5 Victor Saaren haastee­na
ja haastaa Väinö I l o h t e r i n Lockerbysta, Ont.
HE.VRY rESOL.1. Torontosta l a h j o i t t a a $2 Vapauden paperiraliastoon
hiastaä Erkki Itandallin, Paavo Mäkisen, H j a l m a r Suomelan ja Werner
•i-tian Torontosta.
VICTOR K.AUPPILA Torontosta lahjoittaa $5 Vapauden puperirahas-
;n ja haastaa Ed. K e k i n j a V . J a a k k o l a n Torontosta sekä George O j a n ja
ivo Kankaan Vai d'Orista, ue., vastaamaan vointinsa mukaan.
RIUHA J A A R T ' K I V I N E N Torontosta, Ont., vastaavat $5 Esther ja
Hakalan haasteeseen j a kehoittavat jokaista haasteen saanutta l a h -;
amaan varojensa-mukaan. '
VIE.\0 J A H E N R Y H U H T A N E N Torontosta vastaavat f5 H e l e n j a Leo
en liaastccseen ja puolestaan haastavat Dolores ja. VVally Niskasen
Catharincsta j a entiset " r u u m a r i t " , Wilbert D. Böhm jä VVilbart W.
molemmat Torontosta, Ont, »
KALERVO K E T O L A Sudburysta vastaa $10 saamiinsa haasteisiin ja
aa \Vilt«rt-Bohm, AVilhart Böhm, C a r l y Aho, Ossie Luoma, T om J o k i -
[ ja Eric Männistö, k a i k k i Torontosta, Wally Niskanen j a E i n a r i Närhi,
Calharinesta, Ont. sekä Henry L a h t i , Vancouverista, B.C,^ vastaamaan
jstinsa mukaan. • •.• • ' /. . ,:
KALLE SALO: Sudburysta vastaa 5 d o l l a r i l l a A r m a s Kuohosen ym,
asteisiin ja manaa puolestaan seuraavat kaverit tekemään samoin tai
rtmmin: Valentine Rintamäki, Copper CUff, Ont;, M i k k o K a i n u South
mupinen seudulta. Oskar Tuomi, M a l a r t i c , ' Q u e . j a Geo, Branny, Tarzwell,
Kansainvälisen jännitystilan lieventämisen ja maailman rauhan puolesta!
Karjaiais-suömalaisen tasavallan
taiteilijain teoksia
Kirj. Taiteilija J. Podljaski
KAUKO-KALLIO Lockerbysta vastaa $2 J o r m a Palomäen haasteeseen
iiaaslaa Paavo ItauhaLin Työn Puistosta, Aarne. Mäen j a Thomas Tuorin
odburysta sekä Olavi Hirvelän Lockerbysta j a ' J a n n e Aution, jossakin
-"Päiiä.' . • ; -v
FRANK K O I V U Lockerbysta vastaa $5 V i c t o r Saaren haasteeseen ia
aa seuraavat toverit viemään haastetta eteenpäin: Victor K a u p p i la
o, Ont-i Reino Terävä, Long L a k e , Ont., R i c h a r d Kangas, metsäkäm-
, Sami lleildtinen j a E m i l O j a l a Lockerby, O n t . Antakaa p o j a t " p a u -
• kiertää: •. 'V •
ELISA SALONEN. Edmontonista l a h j o i t t a a $2 j a haastaa seuraavat
ot jatkamaan haastetta: mr. j a mrs. M . Hummer, T h o r h i l d , A l t a , Vieno
ila ja Eemel Järvi, Abee, Alta^ F r a n k K o s k i , W i U i am VVuori j a M a tt
D, Sylvan Lake, A l t a.
HMLMAR L A I N E Vancouverista, B . C , l a h j o i t t a a $3 Vapauden haaste;^
on ja toivoo, että k a i k k i toverit tekevät samoin vointinsa mukaan
N NYGORD Vancouverista l a h j o i t t a a $3 Vapauden hyväksi j a ke-kaikkia
lehden t i l a a j i a j a ystäviä tekemään parhaansa haasterhas-ikartuttamiseksi.
. ^
i . KUITUNEN Timminsista vastaa $5 J . L e h d o n haasteeseen j a haastaa
iSeppilan ja Uuno Korhosen Sudburysta sekä R i k u \uorimäen South
•npmcsta; • .. •
HILJAM V V A I S A N E N T i m m i n s i s t a vastaa $5 saamiinsa haasteisiin ja
seuraavat henkilöt tekemään samoin tai paremmin: Aino j a Otto
Ola, Lusa ja Y. Erickson, Elsa j a A . V i r k k a l a , H u l d a j a L Sivunen,
Waldon, -Mandy K o t i l a , M a i j a Joensuu sekä A i l i j a V. K o s k i , kaikki
^ainsista, Ont.
JENNY JA J A C K L A A K S O Hearstista vastaavat $2 M . Rasinperan Ja
«bbalahden haasteisim ja haastavat J o h n V i r r a n Caramatista, Ont
«aikfci Honkajokiset tekemään samoin.
AINE L I I K A L A Hearstista vastaa $2 A i n o j a Toivo K a r p i n haasteeseen
haastaa Ilosa j a Oscar Hytösen Torontosta, E d . T e i l i k a n , E r i c k K r u u t in
Leppikankaan Meadista, Ont.
KOSTI HYTÖNEN Hearstista vastaa $5 M a r t t i Rasinperan haasteeseen.
SILTA Audenista vastaa $2 E . P a l o k a n k a a n haasteeseen j a haas-j
^ ^ ; ' ' ' " ' • s - Anton Mäkelän sekä mr. j a mrs. I l k a n Torontosta, Vili
" " j a Fred Vanhatalon V a n c o u v e r i s t a / K a t r i j a Oskar M a r l i i n i n sekä
Janisen Port A r t h u r i s t a ,
ist ^•^"^^^LA Nipigonlsta vastaa $2 E. R o u k a l a n haasteeseen ja
- y a Urho Säilyn, j o s t a k i n P o h j o l s - O n t a r i o s t a . jatkamaan haastetta,
. i ^ f ' ^ "^'^ '^'^'^'^I H I E T A L A Torontosta lahjoittavat S3 Vapauden pape-
;Stopn ja haastavat A n t t i Passin j a A n t t i Kärkkäisen South P o r c u p i -
» .Antti Seppälän Sudburysta.
yiä ^ ^ ' ^ ' E B E R G Grimbysta vastaa $2 Wm. Niemen haasteeseen ja
" a Jack Tuovisen Torontosta, Ont.
rK-VOLAN K R O K E T T I K A N K I Torontosta lahjoittaa SG Vapauden
"•'fahastoon. -
Tässä katsauksessa ..;..$ 103.0P
E n n e n j u l k a i s t u j a .1,035.00
Yhteensä , , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • •, .51,138.00
ESTIN TURISTEJA
'K. ~ '^"•'^^^•^"an eli p u o l i l la
''J-^iH:j-..-n^m. jotka ovat s a a -
-•IC5kc.,s..ta, : Leningradista,
. Ki'.'vir,ta j a maan muista
•"^gKsta •
1,?.".°""'"" saapunut r y h -
'^^'•»'teja, jotka ovat
-sir.;: r^'^^^".johtaja Edgar S e i -
^ J O O matkastaan seuraavaa: .
^kuunT' "^^'^'nnasta,matkalle
KäHn, ^''''•anä Bielomors-r
' - ' ^ " " ^ varsinaisen
Vienan- ja itämerenka-r^
avasta. Y h d e n vuorokauden aikana
sivuutimme yhdeksän sulkua. Se oi.
h y v i n hauskaa, s i l l a aseimmat meists
yakivät ensimmäisen kerran, miten
l a i v a t kulkevat sulkujen kautta. .
. Nadvoitsasta alkoi matkamme toi­nen
vaihe, j o n k a aloitimme polkupyö-lillä.
Kävlmm? mm. Kotshkomassa,
Hukajärvellä, Paatencella, Pora j ä r ­vellä
j a ,Hirvak.?essa. Unohtumatto-j
n a n vaikutuksen m e i h i n telci K i v a t -
shun koski. •,
T a s a v a l l a n radiosta saimme levyjä
t a s a v a l l a n säveltäjien eri teoksista ja
V-ansankuoroJen. esityksistä. M a t k a s ­tamme
muodostui sangen m i e l e n k i i n ­t
o i n e n j a hyödyllinen.
K a i j a l a i s - S u o m a l a i s e n S N T : n t a i ­t
e i l i j a in liitto o n . h i u k a n ennen
Suurta isänmaallista sotaa perustet­tu
n u o n järjestö, j o k a järjestää a i k a -
a i o i n tasavallan taidenäyttelyjä. H i l ­j
a t t a i n paattyi tasavallan I X . t a i d e ­näyttely.
•
Nayttely-yleison huomiota vetivät
erikoisesti puoleensa tasavallan a n ­sioituneen
t a i t e i l i j an S , Juntusen t a u ­lut.
Juntunen on l a h j a i i a s maisema-maalaaja,
joka tuntee mainosti k o t i -
K a r j a l a m a luonnon j a tekee paljon
.ja sitkeästi tyota maalaustaitonsa ko-hoctamiseksi.
Tä,;ia kertaa oh näyt­telyssä
Juntusen nelja taulua, joille
on. ominaista aiheen syvällisyys ja
huoliteltu väritys. Eras niistä —
•'Aanisen lahdella" —. on onnistunut
y r i t y s . l u o d a nykyisen K a r j a l a n t a i ­teellinen
kuva. Sitäpaitsi Juntimen
oli pannut näytteille useita onnistu-netia
etydejä Krimiltä. Juntuselta
voimmekin odottaa uutta askelta
eteenpäin kotiseudim tosimonumen-taalisten
t a u l u j e a luomisessa. •
Taitavaksi muotokuvamaalaajaksi
on osoittautunut tasavallan ansioi­tunut'
t a i t e i l i j a G . Stronk. Hänen
sissikuvansa isänmaallisen sodan:
ajoilta, rannikkoseudun ' k a l a s t a j a ln
kuvat, tukinkaataja Gottshi j e v ln
kompositiokuva j a monet. tasavallan
sivistyneistön edustajain kuvat, j o t ka
olivat näytteillä Moskovan taide­näyttelyssä,
herättivät mielenkiintoa
taiteellisella eheydellään j a psykolo-^
gisella vaikutuksellaan. Stronikin
muotokuvamaalauksia ei valitettavas­ti
kahdessa viime näyttelyssä ollut.
I X taidenäyttelyssä olleet Stronkin
maisemaetydit osoittavat sitä, että
taiteilija t u t k i i sitkeästi kotiseutunsa
luontoa^ Toivoisimme S t r o n k i n v a l ­mistavan
nopeammin etydiainehis-ton^
a j a luovan lopullisia taideteok­sia
seka palaavan jälleen muotokuva­maalauksen
uralle.
K . Butorov on kykenevä ja uutta
etsivä taiteilija. Hänet tunrfitaan
sellaisten onnistuneiden taulujen l u o ­j
a k s i kuin "Peräpohjolassa" j a " T u ­levia
kapteeneja"; Tasavallan IX
näyttelyssä, olleet Butorovin taulut
kuvastavat t a i t e i l i j an s u u r t a kasvua.
Hänen etydmsa ovat h y v i n kompo-soituja
ja harmoonisla. Voidaan
odottaa Butorovin lähettävän Y l e i s ­liittolaiseen
taidenäyttelyyn mielen­kiintoisen,
taulun n y k y - K a r j a l a n i h ­misten
elämästä.
T a i t e i l i j a V . Morozov on Butorovin
tavoin tehnyt viime vuonna paljon
työtä ammattitaitonsa kohottamisek­si.
Morozovin uusi teos. " K o l h o o s in
nuorta k a r j a a " on t a i t e i l i j a n kieltä-
.Tiätön saavutus. Hänen toinen t a u ­lunsa
— "Lähetys lapsille" —. on
heikompi.
L a h j a k k a a k s i laatumaalaajaksl on
fponta kertaa osoittautunut I. Jefre-mov.
Hänen taulunsa " P u i n t i a " ja
"Antmättiopistolaisia" kuvastivat t a i ­teilijan
. l a h j a k k u u t t a . Jefremov . on
askarrellut myöskin . muotokuvamaa­lauksen
ja asetelmamaalauksen alalla.
Tasavallan I X taidenäyttelyssä J e ­fremov
oli asettanut näytteille tau­lunsa
" R a j a n r i k k o j a n " sangen mie­lenkiintoisia
harjoitelmia. ,
Puoleensavetäviä ovat K . O.<!lpoyan
etydit. T a i t e i l i j a n kutsumuksena on
maisemamaalaus. Toivotammekin hä­nelle
syvällistä työtä tällä taidealalla.
Ori mieluista nähdä, k u i n k a t a i t e i ­l
i j a in liitossa kasvaa nuoria laJijak-
:taita voimia. Toivottakoon, että s i t -
iceällä j a icsepintaisella tyo.lä monet
nuoret taiteilijat, mm. S. Lesonen ja
G Lvovsld .*aavuttavat hyviä tuloksia.
Veistotaidetta edustivat näyttelyssä
V. Tshizhikov j a L . L a n k i n e n . T s h i -
zhikov • on kykenevä kuvanvei«:taja
muotokuvaulcsen alalla. Hänen veis­toksensa
"Toivo Antikainen" päasl
^ik?utelusli tasav&Uan hlstorJallireen
kotiseutumu-seoon. TshlzhilMvhi v i i ­meiset
veistokset " K a l a s t a j a " ja
T u k i n k a a t a j a " ovat paljon heikom­mat
hänen ensimmäistä työtään. •
. N u o r i , kuvanveistäjä L. L a n k i n en
asetti ^-lime näyttelyssä näytteille
kapteeni Voroninin rintäkuva,n. Tä­mä,
ilman mitään liioittelua, kypsy­neen
mestarin teos pääsi vuonna 1954
Yleisliittolaiseen taidenäyttelyyn.
Lankinen on aikonut neuvostovallan
40-,vuotispäiväksi luoda V, I . L e n i n in
veistoskuvan.
G r a a f i l l l s e n taiteen edustajina o l i ­vat
^keskeisimmällä s i j a l l a tasavallan
I X taidenäyttelyssä Gw S t r o n i k i n ja
M . Metshevin K a l e v a l a - a i h e i s e t k u -:
v i t u k s e t . . Aikeensa toteuttamiselle
k u m p i k i n t a i t e i l i j a ' o n uhrannut p a l ­j
o n työtä. M o l e m m i l l a o n melko o n ­nistuneita
luomuksia, mutta työ ei
ole vielä läheskään täydellistä. •
A. K o z l o v i n töille on ominainen
luonnollisuus j a herttaisuus. T a i t e i l i ja
kuvailee lapsia; Ihnekkäitä j a vie­hättäviä
ovat K o z l o v i n a l b u m i p i i r u s -
tukset. Tällä hetkellä t a i t e i l i j a k o -
.ceilee voimiaan vesivärimaalauksen
a l a l l a .
Huomiota ansaitsevat I. T s h e m y h in
työt. P a r h a i n m i s t ä on " I l t a J a l g u -
bassa". Pienissä tussipiirustuksissa
on osoittautunut laihjakkaaksl g r a a ­fikoksi
A. Avdyshev. Avd.vshevin
ominaisuuksiin k u u l u u taito i l m a i s ta
o l o t i l a j a m i e l i a l a y k s i n k e r t a i s i n k e i -
noin.
K a i v e r m s t a i t e e n . mutkaiselle po!ul-le
on lähtenyt Z. Ivovitsh. Mpitta
nanen " V a n h a j a uusi Petrosk.?insa"
näyttää vielä s a t t m n a i s l l t a >uonnosta
otetuilta etydeiltä. Haluttaisi toivoa,
c t t a Lvovish kofettelisi vielä ncmmän
voimiaan tällä a l a l l a j a saavuttaisi
siinä korkeamman taiteellisen taison.
K . Juntuhen oli lilhettänyt-näytte­l
y y n k a u n i i n koruompeluksen ' ' U i t t o ­j
o e l l a " Tämä on aivan. omaperäi­n
e n Ja ainutlaatuinen taideteos.
T a s a v a l l a n t a i t e i l i j a i n l i i t t o OJi l a h ­jakas
kasvava k o l l e k t i i v i . . S e on: o i ­k
e a l l a tiellä — sosialistisen realismhi
tiellä. K a r j a l a n t a s a v a l l a n t a i t e i l i j at
kykenevät luomaan taideteoksia e l i n ­tärkeiden
aiheiden alalta.
Eloikuva-uutuus Port
AiDhurissa ja Fort
Witliainissa
P o r t A r t h u r . — Täällä S J :n
h a a l i l l a , 316 Bay St.^ esitetään
ensi k e r r a n sunnuntaina, t k : n 25.
pnä alkaen klo 2 iltapäivällä 100
m i n u u t i n elokuva tämän päivän
Puolan merimiehen seikkailuista.
Toiseksi o n sovitettu l y h y t N e u -
. vostofilmi. Sama esitys a l k a a klo
8 iJlalia Fort AVilUamin Labor
T e m p l e - h a a l i l l a 203 Ogden St.
Hasnei^iBiiiiaii
maratonjuohnin
IfeislnkJ. -^'Hämeenllnnafisa euo-r
i t c t t i i n syysk. 18; pnä Hämeenlinnan
T a r m o n järjestämänä suomen U r ­h
e i l u l i i t o n maraton. Maratonin y h ­teydessä
Euoritettiln samalla eräitä
k a n s a l l i s i a l a j e j a . 25,000 roetrinina-ratonjuoksun
voltti Veikko K a r v o n en
ajalla^ 1.25,17,(5. Hameenlinnan O n ni
Väisänen o l i Järjestää yllätyksen, s i l ­la
han Johti y l i puolimatkassa vielä
k i l p a i l u a . Väisänen. Joka voitti Ikä­miessarjan,
olisi yleisessäkin sijoit­tunut
kolmanneksi. Toisena o l i y l e i -
£tssa sarjassa U . Syysnummi T u r un
U L 1.27.033; 3) U , R a i t a n e n PoTa
! 27,49; 4». V . Laaksonen HäKi 1.28,-
20: 5) T : P e l l i n e n N o U 1.29.10.
Ikämiehet: ij o. Väisänen HäTä
1.27.13; 2) M . Urpalainen M i V i l k as
1;27,17; 3) E. Järvinen'Loimaan V o i -
ma 1.29.10.
Yli-ikämiesten s a r j a n v o l t t i H . K ö i -
vuholma M K H 1.34.46 Ja C - l u o k an
Ja luokattomien sarjan L . Heiskanen
Tyrvään Voima 1.29,33.
K a n s a l l i s i s s a k i l p a i l u i s s a K o k k o l an
Veikkojen iVVSlhelm Porrassalmi h y p -
räsi p i t u u t t a 740.
Karhulan kisoissa
iiyviä tuloksia
H e l s i n k i . — Syyskuun. 18. pnä p i ­dettyjen
T u r u n U r h e i l u l i i t o n Järjes­tämiä
kansallisia kisoja suosi kolea
j a tuulinen sää, mutta siltä h u o l i ­m
a t t a saavutettiin kaksi u u t t a Suo­men
ennätystä.
L o i m a a l a i n e n kuulamles Reijo
K o i v i s t o : pukkasi rautapallon 16.30
etäisyyteen, mikä^on 3 senttiä enen^
män k u i n hänen nimissään oleva Suo­men
ennätys. K a i k k i a a n kolme työoi-töä
kantoi y l i 16 m e t r i n . $ km : n kä­velyssä
Paavo S a i r a ; t e k i uuden en­nätyksen
23.41,0.
K a r h u l a n K a t a j a i s t e n kisoissa s a ­mana
päivänä muodostui tulostaso
erittäin hyväksi. Kiekonheitossa
Lindroos j a K a r l s s o n paransivat ke­sän
kärkitulosta. Molemmat saivat
saman tuloksen, 50.39.
Pituiishypyssa oh Valkama taas
kunnossa Ja hyppäsi 7 37. Piironen
k i i p e s i seipään varassa 4.30 j a H e l l ­sten
pinkoi 400 metriä tasan 48 se-k
u n t t i a .
Kieroon katsova
lapsi parantuu
Tri Lauri Kiianmiehen OuJussa viime
kesän aikana pitämäsftä esitelmästä
Bruce Magnuson puhuu
maanantaina suoma-laisdlla
haalilla
P o r t A r t h u r . — K a u t t a C a n a d a n ja
erikoisesti. Ontarion metsämiesten
keskuudessa h y v i n tunnettu työväen-mies,
Bruce Magnuson, puhuu suo­malaisella
h a a l i l l a , S16 -Bay S t . , m a a ­nantaina,
syyskuun 26. pnä kello 8
i l l a l l a alkavassa yleisessä kokouk­sessa
aiheesta: "Geneven konferenssi
j a Canadan tie eteenpäin."
Kokouksen on järjestänyt L P P .
K a l k k i ovat tervetulleita j a puheen
Jälkeen o n tilaisuus kysymysten esit­tämiseen.
Kahiriaiseit Kämissä
K a m i n i s t i q u i a . - Täällä Pohjolan
h a a l i l l a toimivien seurojen toimesta
on järjestetty kahvialsct Ja seura pe­lejä
paikkakunnan sairaiden lasten
hyväksi, sunnuntaina syysk. 25 päi­vänä
kello 2 päivällä. T^aisuus on
P o h j o l a n haalilla.
Täällä on useita lapsia Jotka ovat
pitemmän aikaa Ja Jatkuvasti s a i ­r
a i t a ja Joutuvat edelleen olemaan
j a t k u v a n hoidon tarpeessa.
V a i k k a k a a n tällainen apu e i p a l j on
korvaa siitä mitä valkeuksia s a i r a u ­det
tuottavat asianomaisille, on se
k u i t e n k i n huomio noille nuorukai­sille.
Metsästäjä ikuoli
104-Yuotiaana
Brisbane, Australia. — Texasissa
syntynyt George S t a f f , Joka a i k o i n a an
l a t s a s t e l l Buffalo B i l l i n kanssa, kuo­l
i täkäläisessä sairaalassa vähän sen
Jälkeen kun o l i täyttänyt 104 vuotta.
Silmän karsastamlsesta eli ^'kie­roon
katsomisesta" piti tri Lauri
Kiianmles esitelmän Lion Inter­nationalin
Oulun Klubin kokouk­sessa.
Kosita esitelmän aihe on.tu-hansia
lasten vanhempia kiinnos­tava
ja erittäin tärkeä, on sen
julkaiseminen alheelliiien. Tri
Kiianmies lausui mm. seuraavaa:
J o k a i n e n meistä näkee t u t t a v a p i i ­rissään
kansalaisia. Joiden silmät
karsastavat. Seuraavassa muutamia
tärkeämpiä viitteitä tämän (hetken
icysij-myksen vaiheista Ja v a r h a i s h o i -
dosta, .
Vielä 20—25 v u o t t a sitten oli k a r -
sauskysymys k a i k k i a l l a maailmassa
:*lmäläakarien keskuudessa kovasti
.väitelty asia. K u i t e n k i n Jo satoja
vuosia sitten löytyi yksityisiä t u t k i ­j
o i t a . Jotka olivat sitä mieltä, että
karsastavan silmän helkkonäköLsyyt-tä
pitäisi voida parantaa. V a s t a tä­män,
vuosisadan valheilla Ilmestyi­vät
ran£>kalaisen J a v a l ' i n Ja e n g l a n ­t
i l a i s en Worth<in huomiota herättävät
san. asennoitumisessa tahan tärkeään
kysymykseen. Erikoisesti lasten van­hempia
oli Tanskassakin aluksi v a i ­kea
saada käsittämään, etta-pienet
lapset nhn p i a n kuin karsastus I l ­maantui,
oli tuotava käsittelyyn. K y ­symyksen
selvittämiseksi suoritti
Tanskassa valtava tutkimus- Ja hoir
to.sarjat Rönne nuorempi, t r i G e r h a rd
Ronne.
Mistä sitten oikeastaan on k y ­symys?
Vertaamalla Tanskan t i ­l
a s t o i h i n on meillä j o k a vuosi
5,C0O lasta, jotka alkavat karsas­taa,
nuorimmat (85'/o) n. 2 vuo­den
ikäisinä.
K a i k i l l a ; näillä ; tulee ehdottomasti
karsastava .fiiniä heikkonäkölsek.si, e l ­lei
hoitoa j a huoltoa aloiteta j o näin
v a r h a i n k u i n 1—2 viiöden Iässä. Myö­hemmin
aloitettii hoito antaa cpävar-moja
tuloksia.
Hoito alkaa siitä, että läpsi pakoo-letaan
käyttämään karsastavaa «il­maansa.
Tanskas.sa suoritettiin h o l -
.. , , .,,.„ .. , . , to n i i n , etta T). 6 vuorokauden ajaksi
j u l k a i s u t . Siitä alkaen tämä kysymys ^^j^^^^ j ^ ^ j ^ ^ ^ on jatkettava pitkälle kouluikään,
toisesta silmästä. Tanskassa o n n y t 10
V uotta tehty järjestelmällistä työtä
karsastuksen hoidossa Ja tulokset nä­kyvät
suurenmoisina saavutuksina.
E i näytä olevan minkäänlaista y hr
t c y t t a t a i suhdetta karsastuksen s u u ­ruuden
ja helkkonäkölsyyden asteen
välillä. A l v a n vähän karsastava, jopa
a i k a - a j o l t t am ns. periedlsesti karsas-tp.
va silmä on useimmiten h y v i n h e i k ­konäköinen.
Näihin tapauksiin v a l i ­tettavasti
vanhemmat eivät hoksaa
ajoissa kiinnittää vakavaa huomiota.
Nämä j u u r i pitää varhaisessa valhees­t
a t u l l a käsittelyn alaisiksi Ja a s i a l l i ­sen
tutkimuksen kohteeksi, , J o l l o in
asia on vielä korjattavissa y k s i n k e r ­t
a i s i n menetelmin.
K u t e n m a i n i t s i n , a l k a a h o i t o useim­m
i t e n niin,; että pienokaisen silmä p e i - ^
t e t a a n 6 päiväksi. Seitsemäntenä päi­vänä
peitetään karsastava silmä, et­tei
tuo johtava silmä tylsistyisi. Tätä
Jatketaan, n i i n kauan, että saadaan
a i k a a n n.s. vuorotteleva karsastus, siis
tb., että p i k k u potilas katsoo vuoroin
vasemmalla ja vuoroin oikealla s i l ­mällään.
O l k e a Ja vasen silmä peite­tään
t i i v i i s t i vuoroon Joka kolmas Ja
neljäs päivä. Tätä Jatketaan niin
kauan, k u n lapsi tulee 2'/j—3'/i vuo­den
ikään, Jolloin näkötarkkuutta
voidaan kokeilla, j o s lapsen karsasta­v
a n s i i m a n näkötarkkuus on 0.5, ale­t
a a n käyttää e r i k o i s i a laseja. P a r em
.Tr;an silmän eteen pannaan e r i l a i s ia
esteitä. Joista esim. ns. öjögreninlcap
s e l l i on mukavin j a Jota suorastaan
l e i k i n varjolla saadaan lapsi käyttä­mään
j a edistymistä aikaan. Huoltoa
s a i vauhtia siihen suuntaan; millä
>.arsauk3en h o i t o nykyään o n Ja e d e l ­leen
kehittyy,
Yllämahiitut h e r r a t olivat sitä m i e l ­tä
, että karsastavan, hellckonäköisen
silmän näkökyky v o i t i i n tehokkaalla
h a r j o i t u k s e l l a huomattavasti paran­taa.
K o k e i l u j a t e h t i i n suuntaan ja
toiseen, mutta vielä 1920-luvulla el
mihinkään tehokkaaseen Järjestel-riään
oltu päästy.
. N i i n myöhään kuin v. 1944 köö­penhaminalainen,
silloinen yli­opiston
sUmätaatlopln professori
Hennln^r Bönnc laosnl ehdotto­mana
mielipiteenään, että sytte-maattlsella
karsastuksen hoidella
saadaan heikkonäköisen Btlmän
näön elpyminen käytännössä to-
, tetttetnkirf.
T a r v i t t a i s i i n vain^:. r a d i k a a l i n en
muutos, ei vain silmä- y m . lääkäri­k
u n n a n keskuudessa, vaan koko k a n -
jalkeen peite p a n t i i n 1 vuorokaudeksi
Karsastavan siiman päälle. Jos silmä
on l i l a n kauan pienellä lapsella pei­tettynä,
surka.stuu.sllma.sta, nako; S i k ­si
alusta alkaen kerran viikossa v a ­pautetaan
peitteestä Johtava silmä.
U.sein jo parissa kuukaudessa h a v a i ­taan
edLstyniistä asias.sa ja menette­lytapoja
tapausten mukaan muute-
XJ.an,' • .
HeikkonäkoLsyys uhkaa karsasta­vaa
sitä nopeammin, mita aikaisem-.
min se havaitaan alkavan. V a n i i e m -
j-irn keskuude.s.sji on s i h tehtävä vol-niaiiasta
valistustyötä, s i l la
karsastuksen aikaetua on myös­k
i n k i i r e hoitoi(ä»itUlyn a l k a m l -
.seen, j o t t a päästäijJin varmoihin
t u l o k s i i n . Käsittelyhän on loppu­j
e n l o p u k s i varsin helposti, m u t t a :
huolella xuoriteitavissa.
5.000 ]asta\vuosittain maassamme
on vaarassa menettää näkökykynsä
oppikouluikäänkin, sillä uuslintumis-v
a a r a on helposti olemassa. Näköky-
1 y n muutoksia 9n syytä jatkuvasti
tarkastuttaa tapauksen laadusta r i i p ­puen
n. kolme kertaa vuodessa, myö­hemmin
harvemmin.
O n itsestään selvää, että karsasta­vasta
silmästä o n a-sianomaiselle hen­kilölle
suuri h a i t t a j a se saattaa r a t ­kaisevasti
vaikuttaa hänen elämään­sä
Ja mahdolllsuuksliniia. E r i k o i s e s ti
nuorille tytöille Ja naisille saattaa
karsa-stava silmä o l l a s i e l u l l i s t en h ä i ­riöidenkin
aiheuttajana alituisesti
kiusaavana Ja alemrnuustunnetta ayn-nyttävänä
tekijänä.
Ylläolevasta selviää, että kar­sastuksen
Tarbaisholto on Mslaa-
. llsesti tärkeä kysymys. Kun van­hemmat
saadaan kaikkiaU* tämä
seikka tajuamaan ja hoito viedyk­si
ohjelman : mukaisesti, on tulo*
oleva sataprosenttinen, kuten
tanskalainen tutkija lansaa.
Torsta}nd.5yys1suun22p.->Tbursddy,Sept.22,S9S5 < SIvud
Pohjolan joukkue valittu ^
Balkan-Pohjola otteluun ^
Mukana 22 suomalaista — alMu «uoritetaan - - •
Ateenassa ensi lokakuun puolivälissä :
TofcUolna. — Pohjolan joukkue
yleLsurheilukilpailuun B a l k a n i a U u -
goiälavia. K r e i k k a Ja T u r k k i ) vastaan
Ateenassa lokakuun 15—16 pnä, s a a ­t
i i n selväksi: myöhään 12 päivän vas­taisena
yönä. Kolme t u n t i a Jatku­neen
keskustelun Jälkeen olivat poh­joismaiden
l i i t t o j e n edustajat saaneet
sovituksi joukkueen kokoonpanon. S i i ­h
e n tulee 53 miestä. Ja Suomi saa
odotusten mukaan suurimman osan
palkoista. Joukkueeseen tulee siten
22 suomalaista, 18 ruotsalaista, 10
n o r j a l a i s t a , 2 i s l a n t i l a i s t a Ja 1 tans­k
a l a i n e n . Kokonaisuudessaan sai
B a l k a n i n - J o u k k u e seuraavan kokoon­panon..
•.•
100,20O J a 4x100 m : B i r g e r Marsten,
N o r j a , I n g e L o r e n t z o n , Ruotsi, Björn
Nielsen. Norja. V o i t t o H e l l s t e n Suo­mi
J a n C a r l s s o n Ruotsi. •
400 m: Hellsten Boyseri, Norja,
Brännström, Ruotsi.
800 m : Boysen, Ragnar Andersen
N o r j a , J o r m a K a k k o , Suomi.
1,500 m ; G u n n a r Nielsen, Tanska,
Sttlsola J a Vuorisalo, Suomi;
Kuts otti taas
5,000 ennätyksen
omiin nimiinsä
B e l c r a d . — Täällä pidetyissä
kansainvälisissä yleisurlieilukll-pailulssa
saavutti Vladimir Kuts
uuden loistavan maailmanennä­tyksen
5,000 metrin Juoksussa.
Jlän talvabi tämän matkan ajas­sa
13.46,8.
Kutsin aika oli kokonaista 4
sekuntia parempi kuin Unkarin
Iharoksen syyskuun 10. pnä Un­kari—
Puola maaottelussa juok­sema
maailmanennätys. Viralli­sesti
hyväksytty BelKiaii Reiffin
nimissä oleva maailmanennätys
on 13,57,2.
5,000 m : Talpalesj S u o r a * SaStsvite*-'
N o r j a , Källevagh Ruotsi.
10.030 m: Evert Nyberg, Buots^,
P o s t i 'fii Sairanen,^ Suooä. f iVJiC
3.000 m> esteet: P . K a r v o n e n , :i^uo-^:
m l , Ernst L a r e n , NOrJä, C u r t Sfider-t:
erg. Ruotsi (Varalle: Sven )LäM,!'
Suomi), , , j ; " - i f
110 m : n a i d a t : K e n n e t h J o h a n s s o n i il
Ruotsi, T o r Olsen, NorJaV P. K.AQT',
hansson. Ruotsi (Varalle J a n B o r -
gersen. Norja).
400 m, a i d a t : M i l d h , Suomi, S."ö/"*
Eriksson. Ruotsi, K . O . Johanisson;- '•
R u o t s i i «Varalle J a n Borgersen, Nor<* v
j a ) . ' ' ' ,
K U u I a ; Koivisto, S u o m i , Uddebom^'
Ruotsi, Aapo Periko. Suomi, ( V a i i l l f t ,.
Gudmundur Hermansaen I s l a n t i ) . ;.•
. M o u k a r i : ; S v e r r e S t r a n d l i , Norjaa'.
Halmetoja, Suomi, B i r g e r A ^ I i m d ,
R u o t s i , (Varalle Poul Cederqulsti> t
T a n s k a ) .
K i e k k o : Reidar Hagen, N o r j a , L a r s ;
Arvldsson. Ruotsi, H a l l g r l a m u r ' ,;
Johnsson, Islanti, (Varalle: C a r t lr
Lindroos, Suomi). - •
Keihäs: N i k k i n e n , K a u h a n e n , V ^ - ^ , -
terinen, Suomi, (Varalle E g i l Danieln:.-
sen, N o r j a ) . ^
Korkeus: Bengt «llsson, S t i g P e t - '
tersson, Bertil : Holmgren, R i i ö y i^
( V a r a l l e : Eero S a l m i n e n , Suomi).
Seiväs: Eeles Landström; ;8I}|^BM,„'
Piironen, Suomi, R a g n a r , Lundberg^.
Ruotsi, (Varalle L e n n a r t L i n d , r^uöt-'
s l ) . .
K o l m i l o i k k a : Lehto, Suomi, R o g e r"
Norman, Ruotsi, Einarsson, Zslanttr:
( V a r a l l e Rahlamo, Suomi). ; ^.; i r < ;
Pituushyppy: W i l h e lm Porrassalmi,
J o r m a Valkama^ Matti L a m p i n e n,
V a r a l l e Torgny Wahlander) ' "'J
Varamiehet matkustavat: v a i n . slinft' ^ :
tapauksessa, että Joku v a r s i n a i s i s t a .-
Jää pois. Joukon Johtajat vaUtean|:^
myöhemmin. " " ,
VARASTOMME KXSITTXX KAIKKI SUOSITUIMMAT
DECCA- JA RYTMILEVYT
ii'" f:
• AUaolevBsta.luettelosta löydätte suosittujen laulajien levytykset
• DECCA-LEVYJÄ
S D 5137 Karjatyttö. valssi, H e n r y Theel
Tänä Iltana, tango, Henry Theel
8 D 5169 Mustalaistyttö, tango, M a r t t i Suuntala
K a k s i yksinäistä i h m i s l a s t a .tango, M a r t t i Suuntal»
S D 5171 Minä soiton sulle i l l a l l a , tango. M a t t i L o u h i v u o ri
L i n t u merellä, laulelma. M a t t i L o u h i v u o ri
SO 5181 Talvisäällä, fox-trot. Metro-tytöt
V a l k e a j o u l u , slovfox, H e n r y Theel j a Metro-tytöt
S D 5182' Minkä vuoksi, tango, E r k k i J u n k k a r i n e n '
M u i s t o j e n p i e n i valssi, E r k k i J u n k k a r i n en
SD 6206 Viesti mereltä, tango, O l a v i V i r ta
Nuoruuteni kaupunki, tango, O l a v i V i r t a ,
S D 5208 UneUna onnesta, tango, E r k k i J u n k k a r i n en
K o d i t o n rakkaus, tango, E r k k i J u n k k a r i n en
S D 6228 Tie, Joka luoksesi johtaa, tango, Metro-tytöt
K o h t a l o n tango. Metro-tytöt
SD 5231 Kolme sormusta, Jenkka^ M a t t i Louhivuori
V a n h a ystäväni^ valssi, M a t t i Louhivuori
SD 6233 . Jäähyvälstango, E r k k i J u n k k a r i n en
T a v a l l i n e n tarina, tango. E r k k i J u n k k a r i n en
SD 6240 Missä licnetkään, tango beguine, O l a v i V i r ta
Tyttöni, luokseni Jää, valssi, O l a v i V i r t a /
SD 5263 Alfonso, tango, O l a v i V i r t a j a Metro-tytöt f
Tuntematon t a i v a l , beguine, O l a v i V i r t a /
8 0 6264 Tolvetyttöni, foxtrot, OläVi V i r t a "
Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi V i r ta
SD 6267 Täyttymätön toive, tango. Metro-tytöt
Yksinäinen asema, foxtrot. Metro-tytöt
SD 5268 K o i v u Ja sydän, foxtrot, J u h a E l r to
Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi, J u h a E i r to
SD 5275 P a r i i s i n k a d u i l l a , valssi, O l a v i V i r ta
. K e r r a n saavun satomaan, merlmiesvalssl, O l a v i V i r ta
• RYTMI-LEVYJÄ
R 6037
1
J l ». r
R 0118
R 6126
R 6128
R 6162
R 6175
R 6207
R 6213
R 6215
R 6216
R 6222
R 6225
R 0232
f
I
i
i
I f T
t
V
\
T
I
l
ff S i i r t o l a i s e n muistoja, Jenkka J o r m a Ikävalko
T u k k i l a i s t e n tanssiaiset, polkka, J o r m a Ikävalko
R 6095 O n a i v a n samaa, leulelma, K a u k o Käyhkö '
; Y ö perhonen, tango, I r i s Kangasniemi
R 6099 Imatran Zmcerl, valssi, E r k k i Junklmrlnen
K u l t a kuumetta, tango, E r k k i J u n k k a r i n en
R 6113 Sysmän L i n d a , valssi, V e i k k o Sato
Tämänkylän Jenkka, V e i k k o Sato
Valllejääneen valssi, Jorma Ikävalko .
Surut säkkiin. Jenkka, J o r m a Ikävalko
Topparoikka tulee, foxtrot. Justeeri
Huoleton hummeripolka. Jenkka, Justeeri
Tumma tie, v a l s s i , E r k k i J u n k k a r i n en
Kevätunta, tango, L r k k i J u n k k a r i n e n : '
P l h a l a u l a j a , laulehna. M a t t i Louhivuori '
O h i k u l k i j a v a i n . Jenkka, M a t t i Louhivuori
L a u t t a r a l l l , jenkka. M a t t i Louhivuori
P i r s s i m i e h c n päivä, j e n k k a , M a t t i Louhivuori
Sokeripala, f o x - t r o t , Olavi V i r t a . ; '
A j a t t e l e n sinua aina, f o x - t r o t , Olavi V i r ta
V o i , k u n olls v i u l u , jenkka. Justeeri
M a r k k i n a p o l k k a , Justeeri
U u t t a j a vanhaa No. 3, valssisikermä, T a m a r a j a Justeeri
U u t t a Ja v a n h a a No. 4, tangosikermä, T a m a r a j a J u s t e ol
Orpo sydämeni, foxtrot, Metro-tytöt ; ;
K o h t a l o n leikkiä, tango. O l a v i V i r ta
Terveiset vain, tango, E r k k i J u n k k a r i n e n ' ,
K a u n i s kadotettu, valssi, E r k k i J u n k k a r i n en
Metsätorpan tyttöä valssi, J u h o E i r to
K a k s i nhneä kaidepuussa, tango, J u h o E l r to
S i n i k a u n o k k i , valssi, E r k k i J u n k k a r i n en
Mummon rantatie, valssi, E r k k i J u n k k a r i n en
LÄHETÄMME LEVYJÄ K A I K K I A L LE
HINTA $1.35 K P L .
( O s t a j a n maksettava lälietyskulut)
P o s t l - j a plkatavaratllausten tulee käsittää vähintäin kolme levyft
y . T i l a t k a a osoitteella:
• irvi'»
1
Vapaus Publishing Company Ud. •t . !
Leijona-, Beaver- ja Fetinia-levv/en tukku- ja vähiaäismyyjät'' '•;
i Canadassa.
B O X 6 9 S U D B U R Y , O N T A R I O .